Huom! Tässä artikkelissa käytetty kieli on vanhentunutta kahkonia.
Vienda! Tes artikles kasuttaid nellev em ansientee kahkonii.

Tämä on kahkonin kielelle käännetty versio alkuperäisestä, suomenkielisestä artikkelista.
Dish em kahkonitat translaid versione stargneleatnennest, soomelanginnest artikeliest.
Detta är en översättning till kahkoni av den ursprungliga finskspråkiga artikeln.
This is a translation in Kahkoni of the original Finnish article.

» Alkuperäinen, suomenkielinen artikkeli

Artikelie Kerelia Klubi -lefess mosdeguess 2007

Seit de kahkonitat: Karele takkes!

"Karele takkes!" el soometat "Karjala takaisin!". Lessel mahdae onderij furimhoppa. Van vattee langii de em? Lessel utlennae; werleket "Ja äredem unne utlennuell beataid", ner ja nafgettadem dishijens ondrijens takarieel. Frekness em völlet neve langi – kahkonilangi.

Morgedemma eksameidus fremsuae, eda frekness em neve langi, sjen pirkkalenne, komputordnafelluijens stuudel, Jouni Kähkönen, 21, hafae developen. Langiss em ounde langioppe od onderesdo, od dishtaidet dess em 5 500 onderij od forie ondrijee upheerae inspirationens sollen beateissem. Langii Jouni starged develope dri jearet 2001 el äreissem fistonjearenne.

Duottel imseide langiim agglutinativientat, el dess kloutsijee loodaja sijetmal suffiksijee ondrijens loppeel. Langi hafae denluijee varheeran soomest, rootsest od angliskist semt lilleket saksest, ranskest, roskist od karelens, estens od hungarens langojest. Informationee langist forie mahdai finde duottelens netshivijelt adressekken www.seko.homelinux.net/kahkjo/kahkoni.

Vattfebri noore mahe hafae so storren verken stargen, unne oundens langins developuen?

— Ja algadem looda oundee langii nillet hesluens febri, ainnen tserkfebritionee mahdam deel ain imhoppa. Ja hafam nil ären langojest intressaid, vatt mahdae meines mahrens langi-intressuest imheera. Ja hafam sheid imfellan langins developuen forveddentat od givenleketat intressuetat, dellae komputordariens "langinafellel".

Langins developel sef ainnellae hardet, eda kannaes de kak kahkonilangist skriffa ainnen, gans dehai em nillet intressus od hesluetat upduan. Wer dest kannae skriffa. Oundens langins developus oundijens struktijensme imdellae storree innoveidusmahduee od systematikiennuens immalduee. Vaig langist em ainde direktit furdelnee oltedeigenneel whiesneel, od ainde de surdemt truntta oif ounderee ikhensbuildannee langii, esperantoo, langins developellus em werfimsee hernavegelluee, langistruktijens eksameiduee od – heslee. Eddes hattenshöidettuens oraufenne performus!

Jouni Kähkönen hafae translan Karelens gumpijell -sangnen (soometat Karjalan kunnailla) kahkonitat dri noogenij jearij sten. Karelian Klubi -lefens lesselijeel hes tsekkade sangnens langifleegnen, so eda de varreplae langioppens neveinnee versionee. Sollen vi mahdai semheera sangneel kahkonitat:

Karelens gumpijell

Dri Karelens gumpijell lehdae tred´,
dri Karelens bjorgesdo duhlennae.
Käkenn´ kukku´ diell verren kevde em,
diell meinell em lumne iguenn´.

Ja nafem trevorrij, vorresdujeq
od gasojens sumsij, dains ehdoijeq
semt igutreddij dij truduijens,
sullij fordens, gimnen sundojens.

Diell montait mertak veolladem,
truduekken, deksijekken kuutzijens,
treddevorreill hattetak stoadem,
verren Karelen kresnen for' sedem.

Kahkonilangins duottel troffe ainde partee Karele-toogellueel. Mellee intressanne furhundus em de, eda heinee oktens jearens eldemma proure, Mika Kähkönen heldu lehkomt justleket fis jearij sten utlannen tooguen momenslangins lessonell: Progelloktoogus Karelest. Den mahdai finde Pro Karelians netshivijelt adressekken www.prokarelia.net. Toogus ulleget endried: - Karele fordernae Soomee, od Soome fordernae Karelee! Upjeeraidij ariij takkes!

Kahkonitat translan Jouni Kähkönen 26.11.2007