sanakirja :: seidokkeren

suomi–kahkoni

© 2025 Jouni Kähkönen
Semsettan 18.5.2025

Johdanto

Tämä on kahkonin sanakirjan painettu versio, jonka sisältö on automaattisesti luotu käsin ylläpidettävästä tekstitiedostosta. Sanakirja sisältää yhteensä 10 031 suomen kielen hakusanaa, joille on 13 013 kahkonin kielen käännösvastinetta.

Inaldettus

Tes em pressaid endros kahkonins seidokkernest. Kernens inheldus automatientat loodannuin manuellet veramheldattest däkstsnendekest. Seidokkeren inheldae iennikken 10 031 soomenelvens sealenseidokij, sjejeel em 13 013 kahkoninelvens kailendenvarendekij.

A

a priori (d), lähtökohtaisesti (d), ennalta (d), etukäteen (d), apriorisesti (d): apriorret (apriorre+*t; 18.1.2014)

aa (i;uuteen havaintoon tai asiainlaidan ymmärtämiseen liittyvä huudahdusilmaus): ahe (2.9.2013; Esim. Ahe, teit me viem. Aa, nyt minä ymmärsin/hoksasin.)

Aa (s;kylä Pohjois-Virossa, Suomenlahden rannikolla): Aa (26.9.2013)

AAC-koodaus (s;atk;"Advanced Audio Coding"): AAC-koodus (AAC|kooda+us; 26.12.2013), advansaid audiokoodus (advansaid|audio+koodus; 26.12.2013)

Aada (s;erisn): Adie (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

aakkonen (s): venger (11.5.2010 tähänkin tarkoitukseen)

aakkonen: abjisine (vanh; merkitty vanhaksi 14.8.2008; Etym. a < aa, bji < bee, si < cee, lopussa oleva -ne on kahkonin -ne-pääte.), abjisne (14.8.2008; Etym. kahk. abjisine)

aakkosjärjestys (s): abjisinserkesdus (abjisine+serkesdus; 4.10.2009)

aakkosjärjestys (s): vengerserkesdus (venger+serkesdus; 11.5.2010)

aakkosjärjestys: abjisinordennus (vanh; merkitty vanhaksi 14.8.2008), abjisenordennus (abjisne+ordennus; 14.8.2008)

aakkosto, kirjaimisto (s): vengresdo (venger+sdo; 11.3.2010)

aallonnopeus (s): aildensnopnus (ailde+ns+nopnus; 25.6.2008; vanh), lainensnoppus (lain+ns+nopnus; 25.6.2008)

aallonpituus (s): aildensviidus (lain+ns+viidus; 25.6.2008), lainensviidus (lain+ns+viidus; 25.6.2008)

aalto, laine: laine (Etym. suom. laine-sanasta)

aalto: ailde (26.1.2010 muodosta ailte muotoon ailde), ailte (Etym. suom. aalto-sanasta; Huom: Käytä mieluummin "ailde")

aalto: fooge (vanh; Etym. ruots. våg-sanasta)

aaltosulje (s), aaltosulku: aildelakmark (ailde+lakmark; 18.2.2010)

aaltoviiva (s;atk;~;tilde): aildelino (ailde+lino; 26.1.2010), ailtelino (vanh; 2.5.2008; ailte+lino), tilde (2.5.2008; Etym. engl. tilde)

aamen (d,i,s): amen (2007; vanh; merkitty vanhaksi 28.5.2008), aamen (28.5.2008 tähän muotoon), emmen (24.2.2009; Huom. Tämä sana on vain ehdotus aamen-sanan rinnalle. Etym. aamen-sanasta muunnelma)

aamiainen, aamupala: morgenpette

aamu (s): vares (21.8.2009 tähänkin merkitykseen; Huom: Edelleen on syytä käyttää tuttua morgen-sanaa, mutta tätä vares-sanaa voidaan käyttää juhlavissa ja runollisissa yhteyksissä; Esim. Aamusta iltaan. Varsent ildesi. Esim. Aamu on iltaa viisaampi. Vares (em) ildest vislekemma. / Vares em vislekemma ais ilde.)

aamu: morgen (Etym. saks. Morgen)

aamuhämärä (a): vareshimlos (vares+himlos; 4.5.2011)

aamuin (d), aamuisin: varsikken (vares+i+kken; 10.2.2012)

aamuin, aamuisin: morgenijell, morgenijet, morgeinsme (7.3.2008; morge(n)+ei+ns+me)

aamuisella (d), aamulla (d): varsukem (vares+uk+em; 23.8.2010)

aamuisin, aamuin (d): varsikken (vares+i+kken; 10.2.2012)

aamuisin, aamuin: morgenijell, morgenijet, morgeinsme (7.3.2008; morge(n)+ei+ns+me)

aamulla (d), aamuisella (d): varsukem (vares+uk+em; 23.8.2010)

aamulla, aamuna: morgenet, morgenell, morgem

aamunkoi, aamunkoite (s): varesvalgus (vares+valgus; 18.11.2009)

aamupala, aamiainen: morgenpette

aamupäivä: morgendeig

aamurusko (s): varesversus ("aamukajo"; vares+versus; 21.8.2009), varesrushe (vares+rushe; 21.8.2009), varesvers (vares+vers; 9.3.2015)

aamutuimaan (d): morgenhuumakem (morgen+huumak+m; 2.1.2009), varsem (vares+m; 2.1.2009; Huom 17.11.2010: Varsem ja valsem ovat liian samanlaisia sanoja.), varset (vares+t; 2.1.2009), vareshuumakem (vares+huumak+m; 7.2.2010; Ks. myös. huomeneltain)

aamuyö: morgennait

aarnio (s): arni (Etym. suom. aarnio)

aarniometsä (s): arnitrudus (arni+trudus; 1.11.2007)

Aaron (s;erisn): Afron (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

aarre: ardos (Etym. suom. sanasta aarre, aarte-. Muodostus: arde+os)

aarreaitta (s): ardosspes

aarrearkku (s): ardoskestos

Aasia (s): Asia (vanh), Asie (7.3.2015 tähän muotoon)

Aatami (s;usk): Aadam (26.12.2013)

aate (s): ide, denkne

aate (s): isme

aate, konsepti, käsitys, käsite, ajatus, kuva (s;käsitys asiasta yms): konseppet (1.3.2008; taivutus konsepte-; Etym. engl. consept, jossa sanan loppu -pt on muutettu helpommin äänettävään asuun -ppet.)

aatella (v;ark), miettiä, ajatella, kuvitella (v): mella (4.12.2007; melle+a)

aatos (s), miete, pohdinta, ajattelu: uumus (12.12.2008; uuma+us), uumos (uuma+os; 12.12.2008)

Aatos (s;erisn): Adios (2014; Huom: Nimivastine)

aatto (s): afto (Etym. ruots. afton), aftos (afto+s; 29.12.2011 tähän muotoon)

Aatu (s;erisn): Addu (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

aava, avoin, auki: laafnaid, laafnanne

abessiivi, vajanto (s;kiel; esimerkiksi "talotta"): tyhesendo (8.8.2009; tyhes+endo; vanh), tyhsendo (21.3.2025 tähän muotoon)

ablatiivi, ulkoeronto (s;kiel; esimerkiksi "talolta"): ulderendo (8.8.2009; ul+der+endo)

absoluuttinen (a), ehdoton, äärimmäinen: absolutie (21.9.2008; Etym. engl. absolute), absolutienne (21.9.2008; absolutie+nne)

abstrakti (a), käsitteellinen (a): tatsendoslek (tatsendos+lek; 2.6.2011)

absurdi (s), hullunkurinen, järjetön, nurinkurinen, mieletön: absurde

adapteri, sovitin (s;atk,sähk): adaptord (13.4.2008; adapte+ord)

additionaali (s;kiel; oma sana), kin-pääte (s;kiel): additionalie (lisäävä liitepartikkeli), additionelle, lisendanne

Adeliina (s;erisn): Adelienne (26.4.2017)

adessiivi, ulko-olento (s;kiel; esimerkiksi "talolla"): ulärendo (8.8.2009; ul+äre+endo)

adjektiivi (s): kvalidemonder (kvalidem+onder; 5.1.2009; vanh)

adjektiivi (s): loojeseidok (looje+seidok; 12.10.2009)

administraattori, järjestelmänvalvoja, pääkäyttäjä (s;atk): administratord (ark;vanh), administreidel (administreida+el; 16.4.2010)

administraattori, järjestelmänvalvoja, pääkäyttäjä (s;atk): visorel, systemvisorel

adoptio (s): barnetatem vottus (30.11.2009; barne+tat+em|votta+us)

adoptiolapsi (s), ottolapsi (s): vottusbarne (votte+us+barne; 30.11.2009)

adventti (s): advente (2.12.2007)

adverbi (s;kiel): adverbe (2.1.2010)

agglutinatiivinen (a), agglutinoiva: agglutinativie (26.11.2007), agglutinativienne (26.11.2007)

agglutinoiva (a): agglutineidanne (agglutineida+nne; 24.12.2011)

ahdas (a): ahdum

ahdas, kapea (a): ketses (3.11.2008; Etym. vir. kitsas (suomessa esiintyy myös sana kitsas); vanh; Merkitty vanhaksi 24.2.2010; Huom: Merkitty vanhaksi, jottei sanaa sekoittaisi ketse-sanaan), kitses (24.2.2010 tähän muotoon)

ahdasmielinen (a): ahdummellenne (9.1.2008; ahdum+melle+nne)

ahdata, pakata, tiivistää, ahtaa, sulloa, tunkea, tukkia (v): ahda (21.1.2008; Etym. suom. ahda(ta)-verbistä)

ahdistaa (v): adessa (kun verbin kohteena on verbin subjekti, ei objekti; Etym. suom. ahdistaa; Esim: Suuri väentungos ahdisti häntä. Heinee adessad viide ikhesserme.)

ahdistaa (v): adessetta (kun verbin kohteena on verbin objekti, ei subjekti)

ahdistaa, masentaa, lamaannuttaa, madaltaa (v): matlevenda (matlev+nda; 16.12.2008)

ahdistuneisuus (s): adessantus (adessa+nt+us; 25.1.2011)

ahkera (a): förkful (vanh; merkitty vanhaksi 1.10.2008)

ahkera, reipas (a): verklek (verk+lek; 1.10.2008), verkvölle (verk+völle; 1.10.2008)

ahkeroida, rehkiä, pyrkiä, yrittää kovasti, ponnistaa (v): striffa (14.11.2008; Etym. engl. strive)

ahnas, ahne (a): aane (11.11.2008; Etym. suom. ahne)

ahneus (s): aanus (aane+us; 4.11.2010)

ahomansikka, metsämansikka (s): trudunsmansin (vanh; merkitty vanhaksi 16.7.2008), trudusmansin (trudus+mansin; 16.7.2008 tähän muotoon), medjesmansin (medjes+mansin; 19.10.2017)

ahtaa, pakata, tiivistää, ahdata, sulloa, tunkea, tukkia (v): ahda (21.1.2008; Etym. suom. ahda(ta)-verbistä)

ahtautua, tunkeutua, lukkiutua, jäädä loukkuun, jumiutua (v): ahdetsa (25.7.2008; ahda+tsa)

ahven (s): affen (26.11.2007; Etym. suom. sanasta ahven. Taipuu afnij tai affenij.)

ahven (s): mohhen (Etym. vir. murreperäinen sana moks = ahven; 11.3.2011)

ai (k), jo, ja: a (runollinen)

ai niin joo (i): ai nee jaa (ai|nee|jaa; 30.12.2012)

aidonnus, autentisointi, autentikaatio (s;atk): autentikatione (2.5.2008; Etym. engl. authentication), autentiseidus (2.5.2008; autentiseida+us)

aie, aikomus (s): taitne (taida+ne), taidus (taida+us)

aiemmin (d): edellesemmat (1.9.2007), edelleseiret (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin edellesemmat), edelleseirensme (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin edellesemmat)

aiemmin, aikaisemmin (d): edellesemmat (1.9.2007), edelleseiret (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin edellesemmat)

aiemmin, aikaisemmin, ennestään, entuudestaan (d): ennestem (enne+st+em; 16.9.2009)

aiempi, aikaisempi (a): edellesemma (1.9.2007), edelleseir (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin edellesemma)

aihe (s): alje (12.2.2014; Etym. kahkonin oma sana)

aihe: febritione

aihealue (s): aljepiir (alje+piir; 20.2.2025)

aihealueittainen (a): aljepiirikkenlek (alje+piir+i+kken+lek; 20.2.2025)

aiheuttaa (v), saada aikaan: shie duait (shie|dua+ait; 27.3.2009; Huom 12.10.2009: Käytä mieluummin shie dettait.), shie dettait (12.10.2009; shie|detta+aid+t)

aiheuttaa (v), vaikuttaa (v;aiheuttaa, saada aikaan): detenda (17.2.2014; Esim. Verkkosivujen vuorovaikutuksen vähyyteen vaikutti myös Javascript-tuen puute. Netsivijens kailosdenlettannuens väinmeruee detendu ga Javascript-dostenduens vajendus.), aljetta (17.2.2014 tähänkin tarkoitukseen)

aiheuttaa (v): aljetta (alje+tta; 12.2.2014)

aiheuttaa (v): duetta (dua+tta; 27.3.2009; Huom 12.10.2009: Tämä sana voisi jäädä käyttöön, vaikka kantasana "dua" onkin muutettu muotoon "detta".)

aiheuttaa tuhoa, tuhota, hävittää, aiheuttaa vahinkoa, kaataa metsää (v): resla (2.1.2009; Etym. kahkonin oma sana; Esim. Sota on aiheuttanut maassa suurta tuhoa. Loid hafae reslan maahaa (nyk. Loid reslannun maee.). Esim 2. Suurin osa metsää kaadettiin. Storrein parte (>jek) truduest reslajad.)

aiheuttaa: febritiona, kause

aiheutua (v), koitua (v): alja (alje+a; 19.5.2014), aljetetsa (aljetta+tsa; 13.6.2014)

aiheutua, johtua: febritiona, kausetsa (kausa+tsa; 27.5.2012)

aihio (s): aljos (7.9.2017; alje+os)

aika, kellonaika (s): klokkentaide (20.11.2009; Esim. Paljon kello on? Hof matset em klokne? Esim 2. Mitä kello on? Hof em klokne? Esim 3. Aseta kellonaika oikeaan. Raidetta klokkentaide.)

aika, melko: far

aika, melko: vega (18.6.2008; Etym. vir. väga; Esim 1: Hän oli silloin vielä melko pieni. Hes äred stelles veel vega lille. Esim 2: Melko paljon. Vega matsleket. Esim 3: Melko hyvin. Vega fimset.)

aika: taide (Etym. Aluksi oli muodossa taid. Taid+et lyhennetään joissakin sanoissa tait. Etym. engl. time [taim] ja ruots. tid [tiid] yhdistelmä.)

aikaan (d;aikana), aikana: taiden, taidem, hieruell (21.11.2007; hierus+ell; Joulun aikana. Jollens hieruell. Jollens taidem.)

aikain saatossa, ajan saatossa (d): taideins taidem (taide+eins|taidem; 30.4.2009)

aikainen (a), varhainen: taidenne (28.1.2008; taide+nne)

aikainen, varhainen: alugtaidenne

aikaisemmin (d), aiemmin: edellesemmat (1.9.2007), edelleseiret (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin edellesemmat)

aikaisemmin (d), varhemmin (d): varsemmat (vares+mma+t; 10.2.2012; Huom: ikään kuin: "aamummin")

aikaisemmin, aiemmin, ennestään, entuudestaan (d): ennestem (enne+st+em; 16.9.2009)

aikaisemmin: taidemmat (1.9.2007), taidenneirensme (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin taidemmat)

aikaisempi (a), aiempi: edellesemma (1.9.2007), edelleseir (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin edellesemma)

aikaisin (a,superl), varhaisin: taidennein (28.1.2008; taidenne+ein)

aikaisin, ajoissa, varhain: taideim, taidennet

aikaisin, varhain: taideinsme

aikaisintaan (d): taidenneinnem (2.5.2008; taide+nne+ein+m)

aikakausi: sesong, taidensperiood

aikakauslehti, lehti: magasinlef, sesonglef

aikana (d;jonkin aikana): taidet (28.1.2007; taide+t; tämä muoto on tullut taidem- ja taiden-sanojen rinnalle yhdeksi mahdolliseksi muodoksi.)

aikana (jnkn aikana): taiden (taide+n), taidem (taide+m)

aikana (jnkn aikana): taiding (vanh)

aikana, aikaan (d;aikana): taiden, taidem, hieruell (21.11.2007; hierus+ell; Joulun aikana. Jollens hieruell. Jollens taidem.)

aikaraja, aikarajoitus: taidenstopne (vanh; merkitty vanhaksi 10.12.2007)

aikaraja, deadline (s;angl,ark), määräaika, takaraja, viimeinen hetki (s): mertaide (mer+taide; 11.10.2012), taidreta (taide+reta; 11.10.2012)

aikarajoitus: taidensaidenrettus, taidenrettus

aikataulu: taidetaul

aikaväli, intervalli (s): taiddisteng (taide+disteng; 20.11.2009), taideng (taide+[dist]eng; 3.6.2015)

aikoa (v): taida (Etym. tulee suom. sanasta taitaa, taivutus "taida-". Verbiä "taida" ei ole johdettu kahkonin "taide"-sanasta, vaikka ehkä siltä näyttääkin. Suomen sanoilla "aikaa" ja "aikoa" on näet sama juuri.)

aikoa tehdä jtkn (v), suunnitella (v), miettiä, pohtia, ajatella (v): uuma (12.12.2008; Etym. suom. uuma, uumia, uumailla; Esim. Flexworkest uumai monnelvenne viidverk. Flexworkista aiotaan tehdä / suunnitellaan monikielistä projektia.)

aikomus (s), aie: taitne (taida+ne), taidus (taida+us)

aikuinen (s): iguslek (igus+lek; 8.3.2008), völlgroffaid (völle+groffa+aid; 8.3.2008; Esimerkki: kasvaa aikuiseksi: völlgroffaidetat heera; Esimerkki 2: Hän ei koskaan kasva aikuiseksi: Hes ain värtait heera völlgroffaidetat. Esimerkki 3: Aikuinen ihminen: Völlgroffaid ikhe.), völliguenne (völle+iguenne)

aikuistua (v): völlgroffa (23.11.2008; völle+groffa), igusleketsa (iguslek+tsa; 23.11.2008)

ailahdella, häilyä, horjahdella, oikkuilla (v): vareida (2.1.2009 tähänkin tarkoitukseen), aalasella (3.1.2009; aalas+ella)

ailahteleva, ailahtelevainen, oikullinen, oikukas, tunnelmallinen, epävakaa, häilyvä, temperamentti, arvaamaton (a): aalas (3.1.2009; Etym. suom. ailahdella-sanan alusta ailah-)

aina (d), joka kerta: ien kerd (ien|kerd; 24.12.2011)

aina (d), lakkaamatta: hilmak (hilla+mak; 6.7.2008)

aina (d): ailt (Alkujaan runollinen muoto. Ei ole tästä lähtien (19.12.2007) enää runollinen muoto. Etym. Saattaa olla muodostelman aille+t lyhennelmä. Aille esiintyy muun muassa sanassa ailraiden, jonka alkuperäinen muoto oli ailleraiden.)

aina (d): ientaidem (ien+taide+m; 19.6.2011), ientait (ien+taide+t; 19.6.2011)

aina (d;hamaan), hamaan (d), hamasta (d), asti (d), lähtien (d), alkaen (d), saakka (d), äärimmäisen (d), sangen (d), perin (d), erittäin (d), todella (d): hamas (taipumaton; 14.7.2012; hama*+s; Etym. suom. hamasta, hamaan; Esim. hamas väres. sangen uusi. Esim. hamas sorduesi seg. hamaan kuolemaan asti. Esim. hamasta lapsuudesta (alkaen, saakka). hamas lasjuessast. Esim. hamasta muinaisuudesta. hamas rehhentaidessast.)

aina (d;merkityksessä "hamaan"), hamaan (d): velep (16.9.2009 tähänkin merkitykseen; Esim. aina siihen päivään asti, jona hän antoi henkensä. velep deel deigeel asd, sjet hes uppgived hengennem.)

aina (run,ark): al

Aina (s;erisn): Ainne (22.7.2010; Etym. kahkonin oma nimi)

aina kun (d): ien kerd ais (ien|kerd|ais; 24.12.2011)

aina uudestaan (d), kerta toisensa jälkeen (d), toistamiseen (d), uudestaan ja uudestaan (d): kerd kerdens peel (kerd|kerde+ns|peel; 26.9.2011; Esim. Hes sulssad sangnee kerd kerdens peel. Hän kuunteli laulua kerta toisenta jälkeen.)

aina, jatkuvasti, joka hetki (d): ien teid (ien|teid; 24.12.2011)

aina, päivät pitkät, päivästä päivään, päivän joka hetki, hetkittäin, alati (d): deigijekken teidijekken (deig+ij+ekken|teid+ij+ekken; "päivittäin hetkittäin"; 16.7.2008; Esim: Hän teki työtä päivät pitkät. Hes verkellad deigijekken teidijekken.)

aina: allaso (luotu ennen 16.1.2002; Kahkonin kielen vanhin aina-sana; Etym. alla+so), oltaidet (ol+taid+et; Silloin kun tämä sana luotiin, kahkonin sana "taide" eli aika oli vielä muodossa "taid".), oltait (Alkujaan pidettiin runollisena sanana; 19.12.2007 lähtien sitä ei ole enää merkitty runolliseksi muodoksi. Tämä on lyhenne varhaisemmasta oltaidet-sanasta. Jos sana päättyy d-kirjaimeen ja sanaan liitetään multiplikatiivin tunnus -et, näiden yhdistelmä -d+et voidaan lyhentää muotoon -t, yleiskielessäkin. Tämä selonteko on tehty 19.12.2007.)

ainainen, iankaikkinen, loppumaton, ikuinen, iäinen, katoamaton, loputon (a): allenne (alle+nne; Etym. Alle-sana on olte-sanan edeltäjä. Allenne-sana on luotu ennen kuin olte-sana astui voimaan. Aivan kielen alkuaikoina 2001 - 2003 kaikki-sanan vastineena käytettiin sanaa ol tai ool, joka tulee engl. sanasta all [ool].), allasonne, oltetaidenne (vanh), iangaegeplenne (vanh), iangaigenne (vanh), ainluslek, lusfres (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), ainendriene (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), endriefres, aldrienne (al+drie+nne), oltaidenne, altaidenne, drienne, igusenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iguenne (Ks. myös sanan iguslek merkitys.), ientaidenne (ien+taide+nne)

ainaisesti, iankaikkisesti, loppumattomasti, ikuisesti, iäisesti, loputtomasti, ainiaan (d): allennet, allasonnet, oltetaidennet, iangaegeplennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iangaigennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), igusennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iguennet, ainlusleket (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), lusfreset (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), ainendrienet, endriefreset, aldriennet, oltaidennet, altaidennet, driennet

ainakaan (a), ainakin (a): eddeseq (vanh), dilteineq (vanh), edseg (eddes+g; 13.6.2014), väineinneteg (väineinnet+eg; 22.9.2022)

aine (koulu-): subjekt, skuuljekt

aine (s): annom (22.3.2008; Etym. Kahkonin oma sana, jossa on aineen -om-pääte ja ann-alkuosa tullee suomen aine-sanasta)

aine, kirjoitus (s): skrivne, skrifne, kompositione

aines, materiaali, lähdetieto: materiale, materielle (18.6.2024 tähän muotoon)

ainiaaksi, ikuisesti, ainiaan (d): driennet, drientat

ainiaan (d), ainaisesti, iankaikkisesti, loppumattomasti, ikuisesti, iäisesti, loputtomasti: allennet, allasonnet, oltetaidennet, iangaegeplennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iangaigennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), igusennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iguennet, ainlusleket (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), lusfreset (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), ainendrienet, endriefreset, aldriennet, oltaidennet, altaidennet, driennet

ainoa, ainut (a): ounnille (vanh), nille (Etym. kahk. ounnille), nillek (nille+lek), nillekke (nillek+e; 14.9.2010; Huom: puhekielenkaltainen, kuten myös sanan löilek rinnastemuoto löilekke)

ainoastaan (d), yksinomaan (d): oktemmeit (vanh), aimmoundeirs (vanh), ounnil (vanh), nil, nillet

ainoastaan, pelkästään: nillet, oktemmeit (vanh), aimmoundeirs (vanh), ounnil (vanh), nil, nilleket

ainoastaan, vain: ounnil (vanh; luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. only [ounli]), nil (Etym. lyhennelmä pitemmästä, ounnil-sanasta)

ainokainen (s): nillek (25.8.2008 tämäkin tarkoitus)

ainokainen (s;atk), singleton (s;atk): singlennuk (singel+nne+uk; 5.5.2010)

ainut (a), ainoa: ounnille (vanh), nille (Etym. kahk. ounnille), nillek (nille+lek), nillekke (nillek+e; 14.9.2010; Huom: puhekielenkaltainen, kuten myös sanan löilek rinnastemuoto löilekke)

ainutkertainen (a): nilkerdenne (nil+kerdenne; 19.2.2010)

airo (s): afro (28.7.2008; Etym. suom. airo (engl. oar, ruots. åra); Esim: airon lapa = afrons plaatte)

aisti (s): sennes (15.10.2010; Taiv: sens-; Etym. engl. sense)

aita (s): aade (24.6.2009; Etym. suom. aita, vir. aed)

aito (a): aldus (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007; tämä saattaisi sekoittaa alda-verbin pohjalta luotuun aldus-sanaan), originelle, genuinne (25.6.2014; Etym. engl. genuine)

aito (a): wer (5.12.2008 tämäkin tarkoitus), ekta (5.12.2008; Etym. ruots. äkta)

aitovieri (s;aidanvieri): aadevierrus (aade+vierrus; 2.3.2012)

aitta (s), varasto (s): laaduk (1.7.2010; Etym. suom. lato + dimunitiivipääte -uk), salvuk (1.7.2010; Etym. salvetada = tallentaa + dimunitiivipääte -uk)

aivan, todella, täysin, ihan, hyvin, erittäin: imwer (vanh), werim (wer+im, jossa -im on prepositiosta muodostettu suffiksi.), weret, ette (vanh)

aivan, vallan (todella), täysin, ihan, hyvin: unne (luotu ennen 16.1.2002; vanha tässä merkityksessä; Merkitty vanhaksi 5.2.2010; Käytä mieluummin sanaa "werim", todella.)

aivastaa (v): tusda (18.9.2009; Etym. Ääntä mukaileva sana, jossa on hetkenpääte -sda.)

aivastella (v): tusdella (tusda+lla; 18.9.2009)

aivastus (s): tusdus (tusta+us; 18.9.2009)

aivot (s;mon): herna (yks; 26.11.2007; Etym. ruots. hjärna), uumlij (uuma+le+ij; 10.7.2013)

aivovamma (s): hernahunjuros (29.7.2008; herna+hunjuros), uumlehunjuros (uumle+hunjuros; 10.7.2013)

ajaa (takaa), karkottaa: ekspela (Etym. engl. expel = karkottaa, ajaa pois)

ajaa (v): alda (Luotu 25.6.2007. Sana "alda" kuulostaa sanalta "ajaa", mutta oikeasti sen takana on suomen sana "hallita". Muodostus hallita>allita>allida>alda.)

ajaa (v;ajoneuvoa), kuljettaa (v): kulgendetta (kulgenda+tta; 5.3.2016)

ajaa parta (v): syyra bard (suora käännös: lyhentää parta), syyra haven (syyra|haven; 22.11.2011)

ajaa takaa, jahdata (v): jahda (13.3.2009; Etym. suom. jahda[ta])

ajaa: driiva (vanh; Ks. "alda")

ajan saatossa (d), aikain saatossa: taideins taidem (taide+eins|taidem; 30.4.2009)

ajan tasalla (d), päivittynyt (d): virrenne (23.11.2007; vrt. englannin "current")

ajankohta (s): taidsije (taide+sije; 8.6.2015), aktuellus (aktuelle+us; 3.12.2015)

ajankohtainen (a), varsinainen (a), oikea (a;varsinainen): aktuelle (4.11.2009; Etym. lyhennetty muoto sanasta aktualienne)

ajankohtainen (a): dishnyydenne (vanh), virrenne (28.8.2007; virre+nne)

ajankohtainen (a): taidensvarenne (taide+ns+varenne; 11.10.2008), aktuelle (11.10.2008; Etym. ruots. aktuell)

ajanotto (s): kestmettord (20.11.2009; kest+mettord eli "keston mittaaja")

ajastaa (v): taidetta

ajastettu (a): taidettaid

ajastin (s): taidettord

ajastin (s;esimääritellyllä ajankestolla): alleskord (alleska+ord; 20.11.2009)

ajastus (s): taidettus

ajatella (v), aikoa tehdä jtkn (v), suunnitella (v), miettiä, pohtia: uuma (12.12.2008; Etym. suom. uuma, uumia, uumailla; Esim. Flexworkest uumai monnelvenne viidverk. Flexworkista aiotaan tehdä / suunnitellaan monikielistä projektia.)

ajatella (v), käydä ajatus (v): kohda uumos (14.5.2013; Esim. Laulusta Ikrenne fleid: Uumos de kohdu: ain onjensemmes hafel / spielelens datjijee meil onjesdannun.)

ajatella (v): uumella (uuma+lla; 22.12.2008)

ajatella (v;pohtia), pohtia (v), miettiä (v), harkita (v): uumosdella (uumos+sda+lla; 17.2.2014)

ajatella, miettiä, aatella (v;ark), kuvitella (v): mella (4.12.2007; melle+a)

ajatella: denkka (Etym. engl. think. Denkka oli aluksi kahkonissa thinkka, joka oli suoraan lainattu engl. think-verbistä. Myöhemmin thinkka vaihdettiin kahkonin kielelle ominaisempaan muotoon. Sana ei ole lainattu ruotsin sanasta tänka [tenkka], vaikka samalta kuulostaakin.)

ajattelu, miete, pohdinta, aatos (s): uumus (12.12.2008; uuma+us), uumos (uuma+os; 12.12.2008)

ajatus (s): uumellus (uumella+us; 1.3.2010)

ajatus, konsepti, aate, käsitys, käsite, kuva (s;käsitys asiasta yms): konseppet (1.3.2008; taivutus konsepte-; Etym. engl. consept, jossa sanan loppu -pt on muutettu helpommin äänettävään asuun -ppet.)

ajatus: denkne

ajatusviiva (s): uumelluslino (uumella+us+lino; 1.3.2010)

ajettava (a;atk): aldetetsanne (aldetta+tsa+nne; 13.6.2014; Esim. Kleidhalens kood el kasuttelens lehessordes aldetetsanne appkood.)

ajo, ohjaus (s): aldus

ajoaikainen, ajonaikainen (a): aldustaidenne (aldus+taidenne; 4.10.2009)

ajoaikainen: runnetaidenne (vanh)

ajoissa, aikaisin, varhain: taideim, taidennet

ajoissa: taidijess, taidet

ajoittaa: timma

ajoittain (d;tietyin välikausin), kausittain, jaksoittain (d): periodleket (periode+lek+et; 20.11.2009; vanh), periodikken (periode+i+kken; 20.11.2009; vanh), perioodikken (periood+i+kken; 8.9.2014)

ajoittain, hetkittäin (d): teidikken (teid+i+kken; 4.11.2010)

ajoittain, silloin tällöin, joskus (d): sollen od sollen (vanh; merkitty vanhaksi 20.2.2009; 28.1.2008; Etym. ruots. mukaisesti: "då och då"), stelles od stelles (20.2.2009; Huom. Ennen "silloin tällöin" oli "sollen od sollen".), ien teit od sten (ien|teit|od|sten; 25.6.2014; Etym. engl. every now and then)

ajoittain, silloin tällöin, toisinaan, välillä (d;ajallisesti): nudodsten ([nuddosten] tai [nudosten]; 17.5.2008; Etym. yhteenkirjoitettu versio nud od sten -sanonnasta), nud od sten (17.5.2008; Etym. engl. now and then mukaan), vältait (väl+taide+t; 17.5.2008)

ajoitus: timne

ajokaista (s), autotie (s;ajokaista): aldenbende (alda+ne+bende; 30.8.2013)

ajonaikainen (a), ajoaikainen: aldustaidenne (aldus+taidenne; 4.10.2009)

ajoneuvo (s): aldusgalu (aldus+galu; 5.6.2010; vanh), aldenvälek (alda+ne+välek; 12.11.2013)

ajoneuvo, kulkuneuvo (s): drivnegalu (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), auto

ajuri, laiteajuri, ohjain, laiteohjain (s;atk): allord (keksitty 25.6.2007, tarkka muoto olisi "aldord" (alda+ord), mutta d karisi välistä pois kuten sanassa "hellord"), pluttosallord

ajuri, laiteajuri, ohjain, laiteohjain (s;atk): driivord (vanh), drivord (vanh), drivel (vanh)

ajuri: drivord (vanh), driivord (vanh), drivel (vanh)

akka (s;halv,ark), ämmä: agge (16.12.2008; Etym. suom. akka)

akku (s), paristo (s;sähk): elek (ele+ek; 15.11.2010; Esim. Akku on vähissä. Elek em nuugeis.)

akku (s;sähk): akkumulord (akkumul(eid)a+ord; 15.11.2010), nenladdatte elek (nen+ladda+tte|elek; 15.11.2010), elek

akku (s;sähkötekn): akku (2.3.2008; Etym. lyhenne sanasta accumulator; Esimerkki: Akut on ladattava täyteen ennen käyttöönottoa: Akkuj em ladda völtat enne kasuttueel trofnee./Akkuj mosteja ladda völtat enne kasuttueel trofnee. Esimerkki 2: Akkujen on oltava käyttövalmiina. Akkujen em äre kasuttueel raddenij.)

akkulataus (s;sähk), akkuvaraus (s;sähk): batteriladdus (batterie+laddus; 29.12.2011)

aksentti (s;kiel): aksente (14.10.2009; Etym. engl. accent [aksent])

aktiivi (s;kiel): aktive (12.10.2009), dettellek (dettel+lek; 28.12.2013)

aktiivinen (a): aktive, aktivienne, aktivie (20.8.2009; Lyhyt muoto.)

aktiivisuus (s): aktivennus

aktio, toiminto, toiminta, toimi (s;toimenpide): aktione (28.4.2009; Etym. engl. action), aktus (akta+us; 20.11.2009)

aktivoida (v): aktive

Aku Ankka (s;erisn;sarjakuvahahmo): Donne Utek (Donne on lyhennemuoto nimestä Donald. Donne em syyrforme Donald-namest.)

ala (s;osaamusalue): arie (26.11.2007 lisätty tähän merkitykseen)

ala, pinta-ala: arie

ala- (etuliite): al- (21.1.2008; Etym. suom. ala; Tämä on unkariksikin al.)

ala-, ali-: doun-

ala-: doun

ala-arvoinen, halpa-arvoinen, halpamainen, huonosti käyttäytyvä (a): allek (al+lek)

ala-aste (s), alakoulu (s): dounskuule (doun+skuule; 28.1.2008), alskuule (13.4.2009 tähän muotoon)

ala-aula (s): alafla (al+afla; [allafla]; 18.6.2008)

alahammas (s): alhammes (al+hammes; 5.10.2010)

alaikäinen (a): aliguenne (al+iguenne; 16.6.2008)

alaindeksi (s;atk): alindesje (al+indesje; 6.12.2014)

alaisuus (d): alus (15.2.2009 tähänkin tarkoitukseen; Esim. Vanha ohjelma toimii uuden tietojärjestelmän alaisuudessa. Elde progellok verkkae nevens nafensystemens aluess.)

alakerta (s): dounvooninge (Huom: Käytä mieluummin alvooninge), alvooninge (al+vooninge; 18.6.2008)

alakerta: dounkerde (Huom: Käytä mieluummin alvooninge)

alakoulu (s), ala-aste (s): dounskuule (doun+skuule; 28.1.2008), alskuule (13.4.2009 tähän muotoon)

alakuloinen (a), apea (a), surullinen (a), murheinen (a), masentunut (a): aves (20.7.2010; Etym. suom. apea + kahk. adj. pääte; Taiv: avs-)

alalaita, alareuna: dounsaiden

alamaa (s), pohja (s;kuv), pohjukka (s;kuv), alho (s): almaa (al+maa; 25.12.2010; Esim. laulaa sydämen pohjasta. sange seddens almailt seg.)

alamainen (a): dounlik

alamäki (s): algump (al+gump; 16.5.2008)

alamäki (s): almejek (al+mejek; 13.11.2008), almej (al+mej; 13.11.2008)

alaotsikko (s): aledsek (al+edsek; 27.11.2009), fotnord (fotten+a+ord; 27.11.2009)

alapuolella (d), alhaalla (d), alla (d): alet (al+et; 12.4.2008)

alapuolella oleva (a), alla oleva: alet ärette (11.7.2008; al+et|äre+tte; Esim: Alla olevan taulukon muotoja saa tarvittaessa muuttaa. Alet ärettens taulens formijee shiei neddeissem mökna.), alet eedenne (alet|eedenne; 9.11.2015), aleedenne (al+eedenne; 9.11.2015)

alapuolella, alla: dounsaiden, dounell

alapuolelta (d), alhaalta (d), alta (d): alest (al+est; 12.4.2008), alelt (al+elt; 12.4.2008), alent (9.12.2008; al+ent)

alareuna, alalaita: dounsaiden

alas (d), alhaalle (d), alle (d): altat (al+tat; 12.4.2008; Etym. suom. ala, -tat on translatiivin pääte)

alas, alle: doune (vanh), douneel (vanh; doun+eel; ainakin jo 14.11.2005)

alaspainaa, alistaa (v): altat sheide (7.8.2008), altat setta (7.8.2008)

alaspäin (d): dounvarden (2.5.2008; doun+varden), alvarden (13.4.2009 tähän muotoon; al+varden)

alastulo: dounekotne

alasvetovalikko, pudotusvalikko (s;atk): alveddenloode (al+vedda+ne+loode; 30.10.2013)

alati (d), päivät pitkät, päivästä päivään, päivän joka hetki, hetkittäin, aina: deigijekken teidijekken (deig+ij+ekken|teid+ij+ekken; "päivittäin hetkittäin"; 16.7.2008; Esim: Hän teki työtä päivät pitkät. Hes verkellad deigijekken teidijekken.)

alatunniste (s;atk): dounrobrike (vanh), aledsek (al+edsek; 16.4.2010)

alaviiva (s): dounlino

albumi, kansio: albume

alemmas (d;taemmas), taemmas (d), taaemmas (d), taaemma (d), taemmaksi (d): takemmatat (tak+mma+tat; 9.11.2010)

alemmuus (s): alemmus (alemma+us; 14.8.2008)

alempi (a): dounemma (1.9.2007; doun+emma), douneir (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin dounemma), alemma (14.8.2008; al+emma)

alennettu (a): alettaid (12.3.2013; aletta+aid)

alennus (s): matlevettus (matlevetta+us; 20.10.2016), alettus (aletta+us; 19.10.2017), ale (ale[ttus]; 19.10.2017)

alentaa (v), vähentää: dekrease (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

alentaa, laskea, vähentää (v;märäää, lukua, arvoa tai muuta): matlevetta (13.4.2008; matlev+etta), aletta (12.3.2013; al+tta)

alentua (v), vähentyä: dounkodda, dekreasettua (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

alentua, vähetä, aleta, laantua: hilgetta, felheera (felle+heera)

aleta (v), laskeutua (v;aleta), laskea (v;aleta): aletsa (al+etsa; 3.8.2008)

algoritmi: algoritme

alhaalla (d), alla (d), alapuolella (d): alet (al+et; 12.4.2008)

alhaalla oleva (a), alhainen (a), matala (a;alhainen), alla oleva (a): aleedenne (al+eede+nne; 29.11.2009; [alleedenne] ja [al eedenne])

alhaalla, alla: doun, dounell

alhaalla: dounell, dounem

alhaalle (d), alle (d), alas (d): altat (al+tat; 12.4.2008; Etym. suom. ala, -tat on translatiivin pääte)

alhaalta (d), alta (d), alapuolelta (d): alest (al+est; 12.4.2008), alelt (al+elt; 12.4.2008), alent (9.12.2008; al+ent)

alhainen (a), matala (a;alhainen), alhaalla oleva (a), alla oleva (a): aleedenne (al+eede+nne; 29.11.2009; [alleedenne] ja [al eedenne])

alhainen, alla oleva (a): dounlek (4.2.2008; doun+lek; Esim. Paina alla olevaa linkkiä. Klikka dounlekee linkkee. Klikka dounlekee linkee.)

alho (s), alamaa (s), pohja (s;kuv), pohjukka (s;kuv): almaa (al+maa; 25.12.2010; Esim. laulaa sydämen pohjasta. sange seddens almailt seg.)

alho (s): matleveppe (matlev+ppe; 26.5.2011)

ali-, ala-: doun-

ali-: sub- (vanh; merkitty vanhaksi 26.1.2007)

alihankinta (s): alhekendus (al+hekenda+us; 19.10.2016)

alikellottaa (v;atk): alkloknetta (al+kloknetta; 24.7.2012)

alikellotus (s;atk): alkloknettus (alkloknetta+us; 24.7.2012)

alikäytävä (s): alretja (al+retja; 29.9.2009)

aliluku, kohta (s;aliluku eli alikappale): alkapittel (al+kapittel; 22.2.2011)

alistaa (v), alaspainaa: altat sheide (7.8.2008), altat setta (7.8.2008)

alkaa, aloittaa: starge

alkaen (d), aina (d;hamaan), hamaan (d), hamasta (d), asti (d), lähtien (d), saakka (d), äärimmäisen (d), sangen (d), perin (d), erittäin (d), todella (d): hamas (taipumaton; 14.7.2012; hama*+s; Etym. suom. hamasta, hamaan; Esim. hamas väres. sangen uusi. Esim. hamas sorduesi seg. hamaan kuolemaan asti. Esim. hamasta lapsuudesta (alkaen, saakka). hamas lasjuessast. Esim. hamasta muinaisuudesta. hamas rehhentaidessast.)

alkaen (d), lähtien (d): algeim (alga+eim; algeim+eksessiivi; 24.12.2011; Esim. Algeim nelvens algtaidijent. Kielen alkuajoilta lähtien.)

alkaen, lähtien (d): stargmal, leftem (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), sinsse (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), freu (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), asd (=asti), segge (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), seg (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

alkaen, lähtien (d): sten (5.3.2008 sten-sana tähänkin tarkoitukseen; Esim: Hän on puhunut vuodesta 2008 lähtien/alkaen: Hes hafae toogen sten annuest (jearest) 2008.)

alkaja (s), aloittaja: algel (alga+el, "alga" muodostuu yhdistelmästä "alug"+"a")

alkeet: storgij (vanh; merkitty vanhaksi 14.12.2007)

alkio (s): idus (8.7.2008 tähänkin tarkoitukseen), alguek (8.7.2008; algus+ek)

alkio (s;mat;atk): idus (8.7.2008; Esim 1: Valitse taulukon kaikki solut. Velda taulens olte iduij. Esim 2: Alkio eli elementti tai jäsen on joukko-opissa joukon sisältämä objekti. Idus el elemente ler semjek em ryppeoppess objekte ryppens innet.)

alkoholi, väkijuoma (s): koresjoome (kores+joome; 19.1.2010)

alku (s): stargne, algus (29.1.2008; alga+us)

alku- (s): alg- (24.12.2011 lisätty)

alku-: alug- (suomen sanasta alku), stargen-

alkuaika (s): algtaide (alg+taide; 24.12.2011)

alkuajoilta (d), alusta (d), alusta asti (d): alguessast (algus+ssast; 13.6.2014), algtaidissast (alg+taide+ssast; 13.6.2014)

alkujaan (d): stargnet, stargness, alguiltem (algus+i+lt+m; 13.6.2014)

alkuperä: stargneleatne, stargenleatne

alkuperäinen (s): alugsijenne (alug+sije+nne; 27.3.2009), algveranne (alge+vera+nne; 25.8.2011)

alkuperäinen: stargneleatnenne, stargenleatnenne, orginelle

alkuruoka (s): stargenrooke, alugrooke

alla (d), alhaalla (d), alapuolella (d): alet (al+et; 12.4.2008)

alla oleva (a), alhainen (a), matala (a;alhainen), alhaalla oleva (a): aleedenne (al+eede+nne; 29.11.2009; [alleedenne] ja [al eedenne])

alla oleva (a), alhainen: dounlek (4.2.2008; doun+lek; Esim. Paina alla olevaa linkkiä. Klikka dounlekee linkkee. Klikka dounlekee linkee.)

alla oleva, alapuolella oleva (a): alet ärette (11.7.2008; al+et|äre+tte; Esim: Alla olevan taulukon muotoja saa tarvittaessa muuttaa. Alet ärettens taulens formijee shiei neddeissem mökna.), alet eedenne (alet|eedenne; 9.11.2015), aleedenne (al+eedenne; 9.11.2015)

alla, alapuolella: dounsaiden, dounell

alla, alhaalla: doun, dounell

allas (s): elles (Etym. suom. allas-sanasta)

allatiivi, ulkotulento (s;kiel; esimerkiksi "talolle"): ulheerendo (8.8.2009; ul+heera+endo)

alle (d), alhaalle (d), alas (d): altat (al+tat; 12.4.2008; Etym. suom. ala, -tat on translatiivin pääte)

alle (d;vajaa), vajaa (d), vajaat (d): tyhes (5.3.2016 lisätty tämä; Esim. Vähän alle vuosi sitten. Väinet tyhes ot annus sten.)

alle, alas: doune (vanh), douneel (vanh; doun+eel; ainakin jo 14.11.2005)

allekirjoittaa (v): dounskrive (vanh), dounskriffa (vanh), alvengra (al+vengra; 14.1.2014)

allekirjoitus (s): dounskrivne (vanh), dounskrifne (vanh), alvengrus (alvengra+us; 14.1.2014)

allergia (s), herkistymä, yliherkkyys: allergie (29.5.2008; Etym. engl. allergy)

allerginen (a), yliherkkä: allerginne (vanh; 29.5.2008; allergie+nne; Esim: Hän on allerginen vehnälle: Hes em vegnaal allerginne.), allergienne (allergie+nne; 2.11.2015 tähän muotoon)

alleviivata (v;atk): dounlinotta, allinotta (13.4.2009 tähän muotoon)

alleviivaus (s): dounlinottus, allinottus (13.4.2009 tähän muotoon)

aloittaa (v), käynnistää: algetta (23.11.2007; alga+tta), alga

aloittaa alusta, resetoida: reset (vanh), resede (vanh), reseteida (12.12.2013; Etym. engl. reset + -eida)

aloittaa, alkaa: starge

aloittaa: starge (luotu ennen 16.1.2002)

aloittaja, alkaja (s): algel (alga+el, "alga" muodostuu yhdistelmästä "alug"+"a")

aloitussivu (s): algusshive (algus+shive; 14.11.2008), alugshive (alug+shive; 14.11.2008)

alokas (s): stargel

alta (d), alhaalta (d), alapuolelta (d): alest (al+est; 12.4.2008), alelt (al+elt; 12.4.2008), alent (9.12.2008; al+ent)

altis (a;aulis), aulis, vilpitön, jalo, epäitsekäs, pyyteetön, uhrautuva (a): aulis (30.8.2009; Etym. suom. aulis; vanh; merkitty vanhaksi 19.2.2010), ales (19.2.2010 tähän muotoon; Esim. kahk. aulis < suom. aulis), aules (26.9.2011 tähän muotoon; Taiv: auls-), aulsenne (aules+nne; 26.9.2011)

altis: aldishe

altistaa (v;saattaa alttiiksi): aldisha (aldishe+a; 14.9.2009)

altistua (v): aldishetat heera (5.12.2008)

alttari (s;usk): altarie

altto (s;mus): altto (26.7.2012), matlevhelsennette (matlev+helsenne+tte; 26.7.2012)

alue (s;rajattu ~): reta-arie

alue, kohta, lohko, sektio (s): sektione (16.8.2007)

alue: arie, piir, reta-arie

aluksi, alussa: stargness, alguess (28.1.2008; algus+ess)

alumiini (s;aine): alumennom (1.11.2012; alumenne*+om)

alun perin, alunperin: stargennit (vanh), stargit (vanh), stargnit (vanh), algutat (algu+tat; 15.2.2009; vanh; merkitty vanhaksi 30.4.2025), alguetat (algus+tat; 30.4.2025 tähän muotoon)

alunen (s;alusta), alusta, alus: alek (al+ek; 21.1.2008)

alunen (s;alusta), alusta, alus: alek, baasle (14.7.2008; baas+le)

alunperin, alun perin: stargennit (vanh), stargit (vanh), stargnit (vanh), algutat (algu+tat; 15.2.2009; vanh; merkitty vanhaksi 30.4.2025), alguetat (algus+tat; 30.4.2025 tähän muotoon)

alus, alusta, alunen (s;alusta): alek (al+ek; 21.1.2008)

alus, alusta, alunen (s;alusta): alek, baasle (14.7.2008; baas+le)

alussa, aluksi: stargness, alguess (28.1.2008; algus+ess)

alusta (d), alusta asti (d), alkuajoilta (d): alguessast (algus+ssast; 13.6.2014), algtaidissast (alg+taide+ssast; 13.6.2014)

alusta, alus, alunen (s;alusta): alek (al+ek; 21.1.2008)

alusta, alus, alunen (s;alusta): alek, baasle (14.7.2008; baas+le)

alustaa (v;atk myös): alleketta (allek+tta; 31.10.2008)

alustaa (v;nollata): algusda (19.1.2010 tähänkin tarkoitukseen)

alustaa, formatoida (v): formateida (18.12.2007; format+eida)

alustava (a): algusdanne (algusda+nne; 19.1.2010)

alustavasti (d): algusdannet (algusdanne+t; 19.1.2010)

alustus (s): algendus (alug+nda+us; 19.1.2010), algusdus (algusda+us; 3.7.2012)

Amerikka: Amerika

ammatti (s): professie (14.11.2008), kallos (kalla+os; 14.11.2008; Etym. suom. kutsumus (ja vir. kutse) mukaan.)

ammattilainen (a): professionalie (14.11.2008), professionalienne (14.11.2008; professionalie+nne)

ammattilainen (s): professionalie (14.11.2008), professionelle (27.2.2010 tähän muotoon)

ammentaa (v): hammesda (1.3.2012; Etym. suom. ammentaa siten että eteen on lisätty h ja nda-lopukkeen sijasta on käytetty sda-lopuketta.)

ammoin, taannoin, kauan sitten (d): lekt sten, lek taide sten

ammoisilta ajoilta asti (d), kauan sitten (d): lekent (26.9.2011; Esim. Me lekent ul snem. Tiedän ammoisilta ajoilta asti (Tiesin jo kauan sitten).)

ammunta, ampuminen: tsut (vanh), tsuutne, ambesdus (ambesda+us; 14.10.2023)

ammus: panos (vanh), ambesdos (14.10.2023; ambesda+os)

ampiainen: surrbliennu, ambie (Etym. suom. ampiainen; 2.3.2014)

ampua: tsuutta, ambesda (Etym. suom. ampaista; 14.10.2023)

ampuminen, ammunta: tsut (vanh), tsuutne, ambesdus (ambesda+us; 14.10.2023)

analysoida (v): analyseida (tämä uusi muoto otettu käyttöön 24.6.2007)

analysoida (v): analytze (vanh), analytzeida (vanh)

analyysi (s): analyse (12.8.2008), analyseidus (analyseida+us; 24.1.2014), analysus (24.1.2014; analyse*+us)

angervo (s): eljegriese (12.5.2018: ruots. älggräss)

angiina (s;lääket): anginne (6.6.2013; Etym. engl. angina)

anglismi (s;kiel): anglisme (13.10.2010)

animaatio: animatione

ankara (a): gar, garlek

ankara (v): agar (15.4.2011; Etym. suom. ankara, ei yhteyttä viron agar-sanaan.)

ankaruus (s), karuus: garlekkus (14.4.2009; garlek+us)

ankea, jäyhä, karu, kova, paha (vaikea), vaikea, katkera, kalsea, nuiva (a): koreslek (8.3.2008; kores+lek; Esimerkki: Tilanne on vaikea. = Situatione em koreslek (harde). Esimerkki 2: Tappio oli hänelle katkera. Luusne äred heineel koreslek.)

ankka (s): utek (13.6.2008; Etym. ven. utka ilman loppu-aata, jolloin utk muuttuu helpomman lausunnan vuoksi muotoon utek; Esim 1: Aku Ankka: Donne Utek (Donne on lyhennemuoto nimestä Donald. Donne em syyrforme Donald-namest.); Esim 2: Ankat uivat vedessä: Utekij simmai vetess.)

ankkuri (s): kindlettek (kindla+tta+k; 27.6.2010)

Anni (s;erisn): Anne (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

annos (s): datjos (datja+os; 6.7.2011)

anoa (v), pyytää anoen: immaske (im+aske; 17.5.2008)

anoa (v), pyytää: vaisda (va[ja>i]+sda; 27.6.2010)

anominen (s), pyyntö: vaisdus (vaisda+us; 27.6.2010)

anonyymi (a): namloustat jetsanne (namlous+tat|jetsa+nne; 28.6.2011), namlouslet stennendanne (namlous+let|stennenda+nne; 28.6.2011)

anoppi (s): nep (15.7.2011; Etym. suom. anoppi), vuone (23.8.2014; Etym. pohjoissaame vuoni = anoppi)

ansa (s), paula: bafel (13.1.2012; Etym. suom. paula > bafla > bafle > bafel; Taiv: bafl-; vanh), vaffel (19.1.2012; Etym. suom. paula > vavla > vavvel)

ansaita (v): longesgetta

ansaita (v;saada): shie (vanh; Käytä: sie), varheera

ansio (s): getne (getta+ne; 23.3.2008)

ansio (s): longesgetne

ansio (s;kunnia): kloire

ansiosta (d), takia (d), vuoksi (d): vardest (varde[n]+st)

ansiosta: febrist, getnest (Hänen ansiostaan: Heines febrist, Heines getnest)

ansiosta: getnest

ansioton (s): getnelous (getne+lous; 10.6.2016)

antaa (sallia): jeera, shella, shelle, sella (24.12.2011 tähän muotoon; Etym. s[h]ella)

antaa (v): give (Etym. engl. sanasta give tai ruots. sanasta giva, antaa. Esiintyy esimerkiksi johdoksessa giventat, joka on luotu vuonna 2006. Merkintä 18.6.2008: Ei ole enää harvinainen eikä vanhanaikainen sana.)

antaa (v;ojentaa), ojentaa (v): datja (17.8.2010; Etym. ven. дать, dat' = antaa)

antaa (v;syöttää tietoa), kirjoittaa (v;syöttää tietoa), syöttää (v;kirjaittaen): invengra (in+vengra; 24.11.2012)

antaa anteeksi: jeera ondiiks (vanh; merkitty vanhaksi 24.5.2008), ondeksa (vanh; merkitty vanhaksi 24.5.2008), giventat jeera (24.5.2008), giventat give (24.5.2008)

antaa ulos, palauttaa (v): uldatja (ul+datja; 7.5.2012)

antaa vuokralle (v), vuokrata (v;antaa vuokralle): ulhyyra (ul+hyyra; 17.7.2012)

antaa, poistaa (v;atk;levy cd-asemasta): ejekta (ark; vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), uljeera (vanh), uldatja (ul+datja)

antaa: jeera (Etym. ruots. ger [jeer] = antaa (persoonamuodossa). Kahkonin toinen antaa-verbi on give (engl. give-verbistä), joka on pohjimmiltaan samaa sukua kuin jeera, koska ruotsin ge ja engl. give ovat samaa perua. Esim 1: Annoin hänelle lahjan. Jeeradem (givedem) heineel jernen. Esim 2: Hän ei antanut minun mennä. Hes ain jeerad (shellad) meinen kodde. Esim 3: Hän antoi minun pelata tietokoneellaan. Hes jeerad (shellad) meinen spiela komputordellem.)

antaminen, anto (s): jeerne (jeera+ne)

antautua (v): upjeeretsa (30.6.2008; upjeera+tsa; vanh; merkitty vanhaksi 16.9.2009), uppjeeretsa (16.9.2009 tähän muotoon; uppe+jeera+tsa)

anteeksi (d): gentat (run; g[ive]ntat), jentat (run; (g>j)[ive]ntat)

anteeksi: ondiiks (ark; vanh; Etym. suom. sanasta anteeksi; ~2003; vanh; merkitty vanhaksi 8.3.2008), giventat ([giventat] tai [jiventat]; 2006; give+ne+tat; Tässä adverbissa substantiivin pääte -ne on muutettu tat-liitteen edellä -en-muotoiseksi.)

anteeksi: sori (ark), givent (ark)

anteeksiantaminen, anteeksianto, anteeksiantamus: ondiiksjeerne (vanh; merkitty vanhaksi 24.5.2008), ondeksne (vanh; merkitty vanhaksi 24.5.2008), giventatgivne (24.5.2008; giventat+give+ne)

antiikkinen, vanha (a): ansiente (12.10.2009; Etym. engl. ancient)

anto (s), antaminen: jeerne (jeera+ne)

anto, lahja (s): givne (give+ne; 19.12.2008), datje (datja+e; 28.4.2018 lisätty sanakirjaan, ollut jo pidempään kielessä.)

antoisa (a): jerlek (26.11.2007; jera+lek), givenlek (26.11.2007; give+ne+lek; Toinen vaihtoehto tälle sanalle olisi voinut olla givenne, mutta se olisi translativissa sekoittunut giventat-sanaan.), datjanne (datja+nne; 19.3.2012)

aortta (s;lääket): aortte (22.3.2010; lat. aortta), orette (23.3.2010; Etym. orette < ortte < aortte < aortta)

apea (a), alakuloinen (a), surullinen (a), murheinen (a), masentunut (a): aves (20.7.2010; Etym. suom. apea + kahk. adj. pääte; Taiv: avs-)

apila (s): ristekhen (ristek+hen; 2.9.2010; Etym. vir. ristikhein mukaisesti)

apostoli (s): apostole (10.9.2008)

appelsiini (s): appelsinne (17.6.2008)

appi (s), appiukko (s): vuoppe (23.8.2014; Etym. pohjoissaame vuohppa = appi)

apriorisesti (d), lähtökohtaisesti (d), a priori (d), ennalta (d), etukäteen (d): apriorret (apriorre+*t; 18.1.2014)

apu (s): aidus (aide+us; 4.9.2007; "Riennatem vi dijens aiduetat.")

apu: aitne

apua (huudahdus): aitten, aiden

apuohjelma (s;atk), avustin (s;atk): aissord (aisda+ord; 15.5.2011)

apupöytä (s;atk;leikepöytä;klassinen Mac), leikepöytä (s;atk): skerdentaul (skerda+ne+taul; 14.9.2008)

apuri (s): aiord (aide+ord; 27.12.2010)

apuväline (s): aidvälek (aide+välek; 2013)

arabialainen (a): arabienne (arabie*+nne; 10.10.2016)

argumentti (s): argumente

aristaa (v;lääket): aresda (6.6.2013; Etym. suom. aristaa)

arka (s;haavasta tms): areg (22.10.2010; Etym. suom. arka; Taiv: arg-)

arka, kaino, epävarma, ujo (a): shaidem (29.8.2008; Etym. engl. shy [shai] + kahkonin adj. pääte -dem), ainsurdem (29.8.2008; ain+surdem)

arka: orge (Etym. suom. sanasta arka), orlek (orge+lek)

arkailla: orgenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.12.2007), orgella (5.12.2007; orge+lla)

arkaluonteinen, herkkä: erkdem (Etym. erk+dem, jossa erk ehkä suom. arka)

arkamielinen (a): aregmellenne (arege+melle+nne; 16.11.2010)

arki (s): arje (10.5.2010; Etym. suom. arki, arje-)

arki (s): vekdeig (ve(i)k(e)+deig; 2.3.2008; Etym. ruots. veckodag ja engl. weekday mukaisesti. Huom: Viikonpäivä on kuitenkin kahkoniksi veikensdeig.)

arki (s;työpäivä): verkdeig (verk+deig; 2.3.2008)

arki- (a), kasuaali (a;arkinen), rento (a), huoleton (a), vapaa-ajan (s;gen): kasuelle (a; 4.6.2014; Etym. engl. casual)

arki- (s): oltedeigenne (olte+deige+nne; 3.8.2008)

arkin määrittely (s;atk), sivun asetukset (s;atk): leddens höisettus (ledde+ns|höisettus; 6.12.2014)

arkisto (s): arkive (Luotu 24.6.2007; Etym. ruots. sanasta arkiv)

arkisto: filnesto (vanh)

arkistoida (v): arkiveida (arkive+eida; 23.5.2023)

arkkitehtuuri (s): arkitekture (16.6.2008; Etym. engl. architecture), arhitektuure (4.4.2012 tähän muotoon)

arkkitehtuuri- (s), arkkitehtuurillinen (a): arhitektuurenne (arhitektuure+nne; 13.6.2014), arhitekturelle (13.6.2014; Etym. engl. architectural)

arkku (s): kestos

arkuus, epävarmuus, ujous (s): shaidemmus (29.8.2008; shaidem+us)

armahdus (s): armellus

armahtaa: armella (Etym. Sana on muodostettu ajalla, jolloin ei vielä ollut suomen kielen mukaista hda-päätettä; muodostus arma+lla)

armahtaja (s): armellel (armella+el; 1.3.2012)

armahtava (a), laupea (a), laupias (a), armias (a), armahtavainen (a), armollinen (a;armahtava): halesdenne (halesda+enne; 7.5.2011), halesdlek (halesda+lek; 7.5.2011)

armahtavainen (a), armorikas, armollinen: armuslek (14.11.2007; armus+lek), armuenne (14.11.2007; armus+enne)

armahtavainen, armollinen: armonne (vanh; Merkitty vanhaksi 23.2.2011)

armahtavainen, armollinen: armonvölt (vanh)

armas, armias: laiflek

armeija (s), sotaväki: loidikkus, arme (Etym. engl. army)

armias (a), laupea (a), laupias (a), armahtavainen (a), armahtava (a), armollinen (a;armahtava): halesdenne (halesda+enne; 7.5.2011), halesdlek (halesda+lek; 7.5.2011)

armias, armas: laiflek

armo: armus (luotu kesäkuussa 2007. arma+us; suositellaan käytettävän sanan armo asemesta), armo (vanh; Merkitty vanhaksi 23.2.2011)

armoistuin (s;usk): armussitle (armus+sitle; 1.3.2012), armussitluk (armus+sitle+uk; Huom: dimunitiivi; 1.3.2012)

armollinen (a;armahtava), laupea (a), laupias (a), armias (a), armahtavainen (a), armahtava (a): halesdenne (halesda+enne; 7.5.2011), halesdlek (halesda+lek; 7.5.2011)

armollinen, armahtavainen: armonne (vanh; Merkitty vanhaksi 23.2.2011)

armollinen, armahtavainen: armonvölt (vanh)

armollinen, armorikas, armahtavainen (a): armuslek (14.11.2007; armus+lek), armuenne (14.11.2007; armus+enne)

armontuoja (s;usk): armusdettel (armus+dettel; 19.2.2025)

arpa (s): lotte (11.10.2008; Etym. engl. lot = arpa)

arpi (s): raab (9.11.2008; Etym. suom. raapia)

artikkeli (s): artikelie (vanh), artikkel (16.11.2010 tähän muotoon; Taiv: artikl-)

artikulaatio (s), artikulointi (s): segestoogus (segestooge+us; 1.11.2010)

artikuloida (v): segestooge (seges+toode; 1.11.2010)

artisti (s): artiste

arvaamaton (a), ailahtelevainen, ailahteleva, oikullinen, oikukas, tunnelmallinen, epävakaa, häilyvä, temperamentti: aalas (3.1.2009; Etym. suom. ailahdella-sanan alusta ailah-)

arvata (v): furimhoppa (16.8.2007; fur+imhoppa; vanh; vanhaksi 4.5.2010)

arvata (v): höisnenda (höi+snenda; 15.7.2011)

arvata (v): lotta (lotte+a; 19.2.2010)

arvata (v;tietää): nafe (22.12.2008 tähänkin merkitykseen. Esim. Arvaa mitä. Naf vatt.)

arvatenkin, todennäköisesti, luultavasti, mahdollisesti (d): imeidat

arvaus (s): furimhoppus (16.8.2007; vanh; vanhaksi 4.5.2010)

arvella: denkella

arvioida (v): raufeida (raufe+eida; 28.5.2011)

arvioida (v): reida (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

arvioida, arvostella (v): evaleide

arviointi (s): evaleidus

arvo (merkitys, -aste, ihmis-, hinta, arvokkuus): ingrade (Etym. todennäköisesti in+grade, jonka grade tulee engl. kielestä)

arvo: oraufe (vanh; suom. arvo, sama kirjoitusasu kahkonin vanhassa sanassa oraufe = arvo), raufe (9.11.2010; Etym. kahk. oraufe)

arvoinen (a): oraufenne (26.11.2007; oraufe+nne)

arvoisa, kunnioitettu (a): kleeraid, kloirettaid (kloiretta+aid; 16.11.2009)

arvoitus, mysteeri (s): mysterie

arvokas (s): rauflek (raufe+lek; 12.2.2015)

arvokas: ingradelek

arvollinen, ylhäinen, ylevä, ylväs, ylhä, jalo (a): ylleg (yl+leg niin kuin ulleg; 30.8.2009; Taiv: ylg-), uppuk (uppe+uk; 30.8.2009), ylenne (yl+nne; 9.3.2015)

arvon (a;gen;puhuttelussa), kunnioitettu (a;puhuttelussa), hyvä (a;puhuttelussa): armesdain (armesda+ain; 9.9.2017; Esim. Hyvä asiakas! Armesdain kleinde!)

arvonlisävero (s): rauflisulmeksus (raufe+lis+ulmeksus; 26.2.2011), RLU (26.2.2011; lyhenne)

arvosana (s): skuulnummer

arvostaa (v): armesda (arma*+sda; 3.9.2010; Etym. muistuttaa vir. sanaa armastada.)

arvostaa (v): raufesda (raufe+sda; 28.5.2011)

arvostaa (v): updenkka

arvostella (v), arvioida: evaleide

arvostus (s): armesdus (armesda+us; 3.9.2010)

arvoton, turha, tyhjänpäiväinen, joutava, joutavanpäiväinen: oraufres (vanh), fordernafres (vanh), tyhlek

arvovalta, auktoriteetti, päätösvalta, valta: autteritetie, auktoritetie

ase (s): vappen (vappens/vapnens, vapnij, vappen/vapnen)

asema (s): atzem (vanh; suoraan kopioitu suomen sanasta asema; käytä: sijettok)

asema (s): jektos (jekt+os, keksitty 8.6.2007)

asema (s;sijainti tai paikka, johon voi sijoittaa jotakin; esim. atk:ssa): sijettok (9.7.2007; sije+tta+ok), peshek (10.2.2011 tähänkin tarkoitukseen)

asema, asento, paikka, sijainti: positione, pletz (vanh), plets

asema, taltio, levy (s): storendek (16.8.2007)

asemaan, sijalle (d): pletseel (16.9.2009; Esim. Hänen paikalleen valitaan joku toinen johtaja. Heines pletseel veldai noogen ender leadel.)

asemasta, sijasta (jnkn ~), puolesta, asemesta: sijest, sijast (paperin sijasta=paperens sijast, meidän sijasta: veines sijast)

asenne (s): utpletz (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007)

asennus: instellus, instelne, upsetne, upsettus, uppsettus, höisettus (höisetta+us; 6.12.2014)

asentaa (s), asettaa: stella

asentaa: instella

asentaa: setta uppe, upsetta, uppsetta, höisetta (höi+setta; 6.12.2014)

asento, asema, paikka, sijainti: positione, pletz (vanh), plets

asetella (v), latoa (v), sijoitella (v), sijoittaa (v;asetella): pletsenda (plets+nda; 13.6.2014)

asetelma (s): setellus (setta+ella+us; 16.6.2008; Esim: Tuolien asetelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa. Toolijens setelluee mahdai, sollen neddeissem, khouse.)

asetelma, setti (s): set (ilmennyt aikaisemmin jo esim sanassa karset. Lisätty sanastoon vasta 10.8.2007), sette (18.6.2024 tähän muotoon)

asettaa (v;laista), säätää: setta

asettaa erilleen (v), irrottaa: dersetta (der+setta; 25.3.2008)

asettaa takaisin (v), palauttaa (v): setta takkes (30.9.2007; selitys: On olemassa "kodde takkes", joka tarkoittaa "palata", joten loin vastaavan kohteellisen verbin.), taksetta (12.5.2008)

asettaa, asentaa (s): stella

asettaa, määrätä (v), määrittää (v): uppsetta (uppe+setta), meretta (mer+tta; 19.2.2010 tähänkin tarkoitukseen), setta

asettaa, panna (v): pletsa (3.10.2011; plets+a; Huom: Käytetty aiemmin jo ilmaisussa peelpletsa.)

asettaa, sijoittaa, panna, laittaa, lisätä, liittää (v): sijetta (luotu 18.6.2007, sije-tta)

asettaa: setta

asettelu (s;myös atk), ladonta (s), sijoittelu (s): pletsendus (pletsenda+us; 13.6.2014)

asettua (v): sefsetta, settua (vanh)

asetukset (s;atk): preferenkij (vanh; käytä mieluummin: setnij)

asetukset (s;atk): setnij

asetukset (s;atk; engl. options), valinnat: veldussetnij (veldus+setnij; 11.10.2008)

asetukset (s;atk; engl. preferences = "mieltymysasetukset"): ikhensvarennij setnij (21.8.2008), setnij

asetus (s;atk): setne, konfigureidus

asetus: preferenke (vanh; luotu ennen 16.1.2002), setne

asetustiedosto (s;atk): konfigureidusnafenle (16.8.2007)

asfaltti (s), asvaltti (s): asvaltte (5.5.2010), nööge

asia (s): ikte, isek (8.9.2014; Etym. kahk. oma sana), denkne (vanh)

asiaankuuluva, asiallinen (a): relevanne

asiainhaara (s): iktefork (vanh; merkitty vanhaksi 14.11.2007)

asiainhaara (s): ikteharug (14.11.2007; ikte+harug)

asiakas (s): kleinde (Etym. engl. client [klaient])

asiakaspalvelu (s): kleindpalvos (kleinde+palvos; 31.7.2014)

asiakirja (s), dokumentti (s;asiakirja): iktekeren (ikte+keren; 11.8.2014)

asialista (s), tehtävälista (s), todo-lista (s;myös atk): dettenlisde (detta+ne+lisde; 14.11.2012)

asiallinen (a), asiaankuuluva: relevanne

asiantunteva (a): ekspertenne (16.6.2008; ekspertte+nne)

asiantuntija (s), spesialisti (s): spekielleste (spekie+lle+ste; 5.3.2016)

asiantuntija (s): ekspertte (16.6.2008)

asiayhteys, yhteys: kondäkst (tämä muoto otettu käyttöön 13.7.2007, kon+däkst)

asiayhteys, yhteys: kontext (vanh; nykyään: kondäkst)

asioida (v): iktella (ikte+lla; 27.2.2009), ikteida (ikte+eida; 27.2.2009)

askarrella (v): skutterella, syssla

askartelu (s): skutterellus, syssellus

askel (s): kont (Etym. ehkä sanasta kontata. Uudempi sana on steppel.)

askel (s): steppel (taivutus steplens, steplij)

askelma (s), porras (s;askelma): sterre, sterreppe (sterre+ppe; 30.10.2015)

askelpalautin (s;atk): päkspes (ark; merkitty arkiseksi 7.3.2008; vanh), takspes (tak+spes; 7.3.2008)

aski, rasia (s): loode (tämä merkitys sanalle loode on lisätty 10.8.2007)

astahtaa, astua (v): stepehda (5.3.2008; steppa+hda)

aste (s): greide (23.11.2010; Etym. engl. grade, [greid])

astella (v), kävellä (v), polkea (v): jalga (jal+g+a; 1.12.2012; Etym. suom. jalka)

astella (v), kävellä, kulkea, mennä: stepella (1.7.2007, steppa+lla)

astella, kävellä, lenkkeillä (v;kävellen): jalella (jal+lla; 22.3.2012)

asti (d), aina (d;hamaan), hamaan (d), hamasta (d), lähtien (d), alkaen (d), saakka (d), äärimmäisen (d), sangen (d), perin (d), erittäin (d), todella (d): hamas (taipumaton; 14.7.2012; hama*+s; Etym. suom. hamasta, hamaan; Esim. hamas väres. sangen uusi. Esim. hamas sorduesi seg. hamaan kuolemaan asti. Esim. hamasta lapsuudesta (alkaen, saakka). hamas lasjuessast. Esim. hamasta muinaisuudesta. hamas rehhentaidessast.)

asti, saakka (d,postp): freu (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), asd, segge, seg

astia (s): kärle (29.11.2007; Etym. ruots. sanasta käril, astia)

astua (v), astahtaa: stepehda (5.3.2008; steppa+hda)

astua harhaan (v), kääntyä harhaan (v): hargehda (hareg+hda; 29.5.2019; Etym. kahk. hareg + hda, "astua reunaan", suomen harha- ja kahkonin harga-sanoilla ei ole etymologista yhteyttä.)

astua sisään: steppa inne, kodde inne, insteppa

astua voimaan (v;atk myös), tulla käyttöön: imheera virrentat (16.8.2007, virre+nne+tat)

astua: steppa

asu (s;ulkoasu): fleegne

asua (v;asunnossa): budda (luotu v. 2005 tai 2006)

asua, elää: whiese (Etym. Sanaa whiese ei ole kai lainattu mistään kielestä; sana whiese valittiin vain sen eloisan ääntämyksensä vuoksi. Ranskassa on hieman saman kuuloinen sana vivre, elää, mutta sillä ei liene yhteyttä whiese-sanaan. Saksassakin on hieman samankuuloinen sama wohnen. Venäjässäkin on samankuuloinen sana жить, zshit'. Etymologiaan lisätty 23.9.2011: Sana whiesne saattaisi olla tullut venäjän sanasta жизнь, ja siitä on tullut sitten myöhemmin whiese-verbi.)

asuin-: whiesen-

asuinsija (s), asunto (s): whiesensije (whiesne+sije; 16.9.2009), whiesle (whiese+le; 4.2.2014)

asukas (s): whiesel

asunto: whies, whiespletz (vanh), whiesenplets (whiese+ne+plets; 7.9.2010), whiesos

asvaltti (s), asfaltti (s): asvaltte (5.5.2010), nööge

atk, automaattinen tietojen käsittely (s): adk (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), automatienne datans kasettus (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), automatienne nafenprosesseidus (26.11.2007), anp (lyhenne sanoista automatienne nafenprosesseidus; luotu 4.3.2008), automatienne deituskesendus (automatienne|deitus+kesendus; 9.9.2009), adk (9.9.2009; Lyhenne sanasta automatienne deituskesendus)

Atlantti (s): Atlante (5.12.2010)

atomi (s): liljek (lille+jek; 19.2.2011)

attrahoida, vetää puoleensa, houkutella, kiehtoa, olla taipuvainen, viehättää (v): attrakta (3.1.2009; Etym. engl. attract), mellenda (melle+nda; 3.1.2009), faskineida, sharma (sharme+a; 3.1.2009)

attribuutti (s), ominaisuus (s), määre (s): attributte (19.6.2011), endlekkus (19.6.2011 tähänkin tarkoitukseen), joonus (joone+us; 19.6.2011; Huom: vrt. suom. juonne), merettos (meretta+os; 30.4.2012)

attribuutti (s;kiel;lauseenjäsen): joonseidok (joone+seidok; 10.2.2011)

attribuutti, ominaisuus: dobothe, attribute

audio (s;atk): audio (26.12.2013)

aueta (kukasta, lehdestä jne), puhjeta: bryyda, bryyde, bryde (vanh)

aueta, avautua (v): laafna (Käytä refleksiivisesti mieluummin: laafnetsa), laafnetsa (23.3.2008; laafna+tsa)

aueta: laafnua (vanh)

Augustus (s;erisn;usk): Augustos (22.2.2010)

aukea (s): laafenle (17.11.2009; laafna+le)

aukeama (s;atk): laafenlek (laafenle+k; 6.12.2014)

auki, aava, avoin: laafnaid, laafnanne

auki, avoin: öppaid, öppanne (vanh)

aukipitolaite (s;tekn): laafnaitheldenvemmel (12.8.2022)

aukko (s): laafnuk (laafna+uk; 20.12.2013)

auktorisoida, oikeuttaa, valtuuttaa, todeta: auttereida, auktoriteida (vanh)

auktoriteetti, arvovalta, päätösvalta, valta: autteritetie, auktoritetie

aula (s): afla (Etym. suom. aula, ruots. aula; 18.6.2008)

aulis, vilpitön, jalo, altis (a;aulis), epäitsekäs, pyyteetön, uhrautuva (a): aulis (30.8.2009; Etym. suom. aulis; vanh; merkitty vanhaksi 19.2.2010), ales (19.2.2010 tähän muotoon; Esim. kahk. aulis < suom. aulis), aules (26.9.2011 tähän muotoon; Taiv: auls-), aulsenne (aules+nne; 26.9.2011)

aunenkakku (s;elint): aunenskaakkos (aune+ns+kaakkos; 13.11.2012)

Aura (s;paikannimi): Afra (Huom: vain käännösehdotus; 2.1.2009)

auringonlasku (s): shunnelaletes (shunnel+aletsa+tes; 5.5.2010)

auringonnousu (s): shunnelhöidus (shunnel+höida+us; 5.5.2010)

aurinko (s): valsuk (21.10.2011; valles+uk), valsukke (run; valsuk+e; 31.8.2014)

aurinko, Aurinko: shunnel, Shunnel

aurinkokunta: shunnelsysteme

autentikaatio (s;atk), aidonnus, autentisointi: autentikatione (2.5.2008; Etym. engl. authentication), autentiseidus (2.5.2008; autentiseida+us)

autentikoida, todentaa (s;atk myös): autentiseida (20.11.2009; Etym. engl. authenticate)

autentikointi, todennus (s;atk myös): autentiseidus (20.11.2009; autentiseida+us)

autentisointi, aidonnus, autentikaatio (s;atk): autentikatione (2.5.2008; Etym. engl. authentication), autentiseidus (2.5.2008; autentiseida+us)

autio, tyhjä: tyhe

auto: kharie, auto

automaattinen rivinvaihto (s;atk): automatienne radsvap (vanh), automatienne rellatus (vanh), automatienne raadsvap

automaattinen tietojen käsittely (s), atk: adk (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), automatienne datans kasettus (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), automatienne nafenprosesseidus (26.11.2007), anp (lyhenne sanoista automatienne nafenprosesseidus; luotu 4.3.2008), automatienne deituskesendus (automatienne|deitus+kesendus; 9.9.2009), adk (9.9.2009; Lyhenne sanasta automatienne deituskesendus)

automaattinen: automatienne, automatikie

automaattinen: automatiske (vanh), automatitse (vanh)

automaattisesti, itsestään: automatiennet, automatikiet, endestem (ende+st+em; 31.12.2012)

automaattitavutus (s;atk): autosilpettus (auto+silpetta+us; 6.12.2014)

automatisoida: automatiseida

automatisoida: automatzeida (vanh), automatitzeida (vanh)

autotalli (s): autostalle, autokaragge, karaas (15.4.2014; Etym. engl. carage), autokaraas (auto+karaas; 27.10.2015)

autotie (s;ajokaista), ajokaista (s): aldenbende (alda+ne+bende; 30.8.2013)

auttaa (v;olla avuksi): aittat eede (ai[de>t]tat|eede; 12.8.2010)

auttaa (v;tuoda apua), tuoda apua (v), tuoda apu (v): douja aidus (douja|aidus; 18.11.2009)

auttaa: aide

auttaja (s): aidel (25.4.2008; aide+el)

auttamatta (d), pakosta, pakostakin, välttämättä (d): skartmak (skarda+tak; 31.8.2008)

auttaminen: aitne, andus

auttaminen: anding (vanh)

autuas (a;usk;siunauksellinen), siunaava (a): onjes (onje+s; 30.8.2011; Taiv: onjes-)

autuas, siunattu, siunauksellinen (a): blessaid, bleslek, blessenful (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), blesful (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), bless

autuus (s): blessaidlek (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), bleslek (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), blesluk (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), blesfullus (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), blessaidus, bleslekkus (5.3.2008; bleslek+us)

autuus (s;usk): onjeslekkus (onjes+lek+us; 2.9.2011), onjus (onje+us; 2.9.2011)

autuuttaa (v;usk), pelastaa, vapahtaa: blessaittat detta (blessaid+tat|detta; 29.8.2011), blessaietta (blessaid+tta; 29.8.2011), onjestat detta (onjes+tat|detta; 30.8.2011), onjesetta (onjes+tta; 30.8.2011)

avain (s): ketze (Etym. sanan taustalla lienee engl. key-sana; Etym. (1.8.2009) Sanalla EI ole yhteyttä ven. sanaan ключ, kai.), ketse (13.4.2009 tähän muotoon; Etym. kahkonin ketze-sanasta muotoon ketse.)

avajaiset (s;mon): laafnuij (laafna+us+ij; 4.3.2008), laafningij (laafna+inge+ij; 11.6.2014)

avajaiset (s;mon): öppennij (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008)

avaruus (laajuus ja astr.): spestus (17.12.2003; Etym. Luotu aikana, jolloin us-liitteen lisäämiseen kantasanaan ei ollut vielä olemassa vakaata käytäntöä. Tuolloin käytettiin jonkinlaista sidoskeraketta kantasanan ja -us-päätteen välissä, tässä käytössä on ollut "t"-sidoskerake.), iguviidus (iguviide+us; 24.12.2012)

avaruusalus (s): spestusalek (spestus+alek; 28.10.2011)

avaruuspuku (s): spestuskledde (spestus+kledde; 28.10.2011)

avata (v;paketti,pakkaus), poistaa paketista (v): paketehma (paketta+hma; 27.2.2014)

avata uudelleen (v), avata uudestaan (v): veellaafna (veel+laafna; 10.10.2016), laafna veel (laafna|veel; 10.10.2016)

avata: laafna (Etym. Todennäköisimmin saks. sanasta öffnen. Suomen sana ava(ta) kuulostaa myös hieman samalta, mutta siitä tämä ei liene peräisin. Huom 19.9.2010: Sana laafna saattaisi olla saksan sanasta öffnen siten, että siihen on sekoitettu suomen sanaa ava(ta).)

avata: öppa (vanh; luotu ennen 16.1.2002)

avautua (v), aueta: laafna (Käytä refleksiivisesti mieluummin: laafnetsa), laafnetsa (23.3.2008; laafna+tsa)

avioitua (v;usk): afetsa (afe+tsa; 9.7.2012), kohda afekettueel (kohda|afekettus+eel; 9.7.2012)

avioliitto (s): afekettus (luotu 8.6.2007. afe-ketta-us)

aviomies: afemahe

aviopuoliso (s), puoliso: afegelje (afe+gelje; 22.8.2009; Esim. puolisoineen ja lapsineen. afegeljeni od barnini (nyk. afegeljenim od lasjinim))

aviopuoliso: afeme

aviorikos (s): afebetendus (afebetenda+us; 27.6.2010; Ks. afebetenda)

aviovaimo (s): afefemmuk (afe+femmuk; 28.11.2010)

aviovaimo, vaimo (s): femmuk (femme+uk; 20.8.2009), afemme (afe[fe]mme; 20.8.2009), afemmuk (afemme+uk; 20.8.2009)

avittaa (v), avustaa (v): aisda (ai[d][e]+sda; 15.5.2011)

avoimesti (d): laafnannet (laafnanne+t; 30.12.2008)

avoin, aava, auki: laafnaid, laafnanne

avoin, auki: öppaid, öppanne (vanh)

avojaloin (d), paljain jaloin: fotneketak ([fotnekketak], 29.11.2007 luotu; fotnek+tak)

avulla, voimin: immavuls (vanh; Etym. im+avul(la)+s), aidell (vanh), aidel (aide+l), me, aitni (ai[de>t]+ni; 2014; Huom: aidel ja aitni ovat modellat käytössä.)

avustaa (v), avittaa (v): aisda (ai[d][e]+sda; 15.5.2011)

avustin (s;atk), apuohjelma (s;atk): aissord (aisda+ord; 15.5.2011)

avustus (s): aisdus (aisda+us; 15.5.2011)

avuton (a): aidefres (aide+fres; 3.1.2009)

B

bakteeri (s;lääket): bakterie (8.6.2013; Mon: bakteriij; Etym. kreik. baktērion)

baltialainen (a): baltienne (baltie*+nne; 10.10.2016)

banaani (s): bananok

baritoni (s;mus): baritone (26.7.2012), mithöihelsenne (mit+höi+helsenne; 26.7.2012)

basso (s;mus): basso (26.7.2012), matlevhelsenne (matlev+helsenne; 26.7.2012)

Beetlehem (s), Betlehem: Betlehem (14.11.2008), Betlemme (26.12.2011)

beige (s;väri): roshevalgenne (22.1.2010; roshe+valgenne)

betoni (s): betonie (16.6.2008)

betoni (s): betonom

biisi, kappale (s;mus): biis (ark)

biljardi (n;mat;1000000000000): biljarde

biljoona (n;mat;1000000000000): biljone (vanh), biljonne

binaari, binääri (s): binarie

biologia: biologia (vanh)

bisneksessä (d), hommissa (d), töissä (d): sysleis (syssel+ei+s; 31.3.2016), kheruis (kher+us+i+s; 31.3.2016)

bitti (s;atk): bitte, raas (10.2.2011 tähänkin tarkoitukseen)

-bittinen (a): -bittenne (bitte+nne; 15.2.2009; Esim. 32-bittinen. 32-bittenne (truagyduabittenne)), -raasenne (10.2.2011 tähänkin tarkoitukseen; raas+nne)

blogi (s;atk): blogge (9.6.2008; Etym. engl. blog; Esim: Hän pystytti nettiin oman blogin. Hes uppsettad netteel/nettess ounden bloggen.)

blogi (s;atk): netvallesbok (netvalles+bok; 30.1.2012), blogge (30.1.2012; Etym. engl. blog), netsulgos (nette+sulgos; 30.1.2012), seitvalsok (seitte+valsok; 30.1.2012)

body (s;last): boodsertte (bood+sertte; 30.7.2014)

boottisektori (ark), käynnistyssektori (s;atk): buutsektorie (ark), uppalgettussektorie (31.8.2007)

brilliantti (a), erinomainen: brilliante (9.9.2009; Etym. engl. brilliant)

budjetti (s), talousarvio (s;budjetti): dommusraufeidus (dommus+raufeida+us; 18.12.2014)

bugata (v;atk;ark), virheillä (v), oirehtia (v), näyttää virhesanoma (v;atk): volmella (volme+lla; 9.2.2011)

bugi (ark), virhe: bug (ark)

bumerangi (s): bomrenge (27.5.2014; Etym. engl. boomerang)

bussi (s), linja-auto: linjeauto, linjekharie (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

C

cappuccino (s;kahvike), kapputsiino (s;kahvike): vahdwhirsok (vahde+whirsok; 6.5.2011)

CD-aihio (s;atk), tyhjä CD-levy (s;atk): CD-aljos (CD+aljos; 7.9.2017)

CD-asema, romppuasema: CD-atzem (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), rompord

CD-levy (s;atk): CD-ketas (CD+ketas; 27.10.2008)

CD-levy, romppu: CD-diske, romppe

celsius (s;mittayks): celsius (18.10.2011)

checkoutata (v;ark;atk), ladata versionhallinnasta (v;atk), tehdä checkout (v;atk;versionhallinta): ultsekka (ul+tsekka; 11.6.2013)

closure-funktio (s;atk), sulkeuma (s;atk), klosuuri (s;atk;ark): umbesdok (umbesda+ok; 23.1.2014)

combo-valikko (s;atk): komboveldok (kombo+veldok; 30.10.2013), kombinaid veldok (kombine*+aid|veldok; 30.10.2013), möknatte alveddenloode (mökna+tte|al+vedda+ne+loode; 30.10.2013), semsmeldosloode (sem+smelda+os+loode; 30.10.2013)

commit (s;atk), lähetys versionhallintaan (s;atk): kommettus (kommetta+us; 30.7.2011), inkommettus (in+kommetta+us; 11.6.2013)

committaa (v;ark;atk), lähettää versionhallintaan (v;atk): kommetta (30.7.2011; komme+tta; Etym. mallinnettu engl. sanasta commit), inkommetta (in+kommetta; 11.6.2013)

D

daalianpurppura (s), purppura (s;~daalian-): dahliensretlinne (dahlie*+ns+retlinne; 28.4.2013)

Daavid (s;erisn;usk): David (14.11.2008; vanh), Daavid (25.12.2013 takaisin tähän muotoon)

Daniel (s;erisn): Dannel (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Dennel (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Danielie (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

data (s), tiedot: deitus (21.8.2008; Etym. kahkoninkieleen paremmin sopiva muunnos engl. data-sanasta, engl. data [deita])

data (s;atk), tieto: data (aluksi muodossa "data"), datas (vanh; luotu ennen 16.1.2002)

Dave (s;erisn): Daive (28.3.2013)

deadline (s;angl,ark), määräaika, takaraja, aikaraja, viimeinen hetki (s): mertaide (mer+taide; 11.10.2012), taidreta (taide+reta; 11.10.2012)

debugata (v;atk;ark), etsiä virheitä (v;atk): debugga (ark; 30.1.2012; Etym. engl. debug), vouldehma (voulde+hma; 6.12.2014)

Del-näppäin, poistonäppäin (s;atk): dielusnäb (diela+us+näb; 11.3.2010)

desi- (s): dese- (14.6.2008; Etym. engl. deci-sanasta, suom. desi-sanasta)

design (s), muotokieli (s;design): formlangi (forme+langi; 7.6.2010; vanh), meljenellev (melje+nellev; 20.7.2013)

desilitra (s): deslitre (dese+litre; 16.7.2008; vanh), deslitter (des+litter; 23.11.2010)

desimaali: desimalie, desimelle (10.10.2016 tähän muotoon)

desinfektoida, puhdistaa (v;desinfioiden), desinfioida (v): desinfekteida (des+infekteida; 15.8.2009), desinfekta (des+infekta; 15.8.2009), ainligetta (ain+ligetta; 13.9.2011)

deskriptori: deskriptorie

dia (s): slaide (Etym. engl. slide [slaid])

diaesitys (s;slide show): slaidshou (slaide+shou)

diagrammi, kaavio (s): diagramme, kart (Etym. engl. chart), skema (vanh), skemme, figure (vanh)

diaheitin (s), diaprojektori: slaidprojektord (slaide+projektord; 29.9.2009)

digikamera, digitaalikamera: digikamera, digitalikamera, digilustord (digi+lustord; 24.10.2010)

digikuva, digitaalikuva: digipikte, digitalienne pikte, digitalipikte

digitaali: digitalie, digi

digitaalikamera, digikamera: digikamera, digitalikamera, digilustord (digi+lustord; 24.10.2010)

digitaalikuva, digikuva: digipikte, digitalienne pikte, digitalipikte

digitaalinen musiikki (s): digitalihelus (digitalie+helus; 3.5.2008)

digitaalinen: digitalienne

dilemma, pulma, ongelma (s): dilemma (23.4.2008), volme

direktiivi: direktive

diskreetti (a;mat): diskrette (27.11.2010; Etym. discrete)

diskreetti matematiikka (s;mat): diskretmatematikie (diskrette+matematikie; 17.11.2010)

dokumentaatio: dokumentatione

dokumentti (s;asiakirja), asiakirja (s): iktekeren (ikte+keren; 11.8.2014)

dokumentti: dokumente (ennen 16.1.2002 oli muodossa dokumenthe; Etym. engl. document), dok (luotu ennen 16.1.2002; vanh; merkitty vanhaksi 16.12.2007; Etym. lyhenne dokumenthe-sanasta, joka nykyään on muodossa dokumente), doku (Etym. lyhenne dokumenthe-sanasta)

domain, verkko-osoite: maindoum (vanh; merkitty vanhaksi 3.4.2008), domain

duuri (s;mus): ylhes (ylha+s; 25.9.2018)

dynaaminen: dynamienne

E

e-mail (s;atk), sähköposti: eleposte (vanh), eleposde (ele+posde), sihdposde (sihde+posde; 14.2.2023)

edelleen (d), vielä, yhä: ientes (9.11.2007; Etym. Muunnos yentes-sanasta, jotta y:tä ei luultaisi lausuttavan j-kirjaimena.), ientesseg (ientes+eg; 2.9.2015)

edelleen (d), yhä (d): entateg (entat+eg; 23.12.2011)

edelleen (d): fremmesi (21.8.2009; fremme+si)

edelleen, vielä, yhä: veel, veeleq

edelleen, vielä, yhä: yentes (luotu ennen 16.1.2002; lausutaan [yentes], eli y-kirjain pysyy y-kirjaimena lausuttaessa. Käytä mieluummin "ientes".)

edellinen (a): edelles (Etym. suom. edellis(en))

edellinen, viime (s): les-

edellinen: edelles (Taivutus 16.9.2009: edelse-)

edellisyönä (d), viime yönä (d): lesoulem (les+oulem; 4.4.2012)

edellyttää (v): foremvenna (27.3.2009; fore+m+venna), ennesvenna (ennes+venna; 11.9.2014 tähän muotoon), vennesda (venna+sda; 11.9.2014)

edeltäjä (s): edelsel (edelsa+el; 26.12.2013)

edeltävä (a): edelsenne (15.2.2009; edelsa+nne)

edeltää (v), ennakoida (v;edeltää): edelsa (5.3.2016 tähänkin tarkoitukseen)

edeltää (v): edelsa (15.2.2009; edel[le]s+a)

edemmäs (d;päällemmäs), eteenpäin (d), ylemmäksi (d;päällemmäs), ylemmäs (d;päällemmäs): peelemmatat (peel+mma+tat; 9.11.2010)

edes: eddes (Etym. suom. edes)

edes: es (Huom 12.12.2008 siirretty puhe- ja runokielestä yleiskieleen. Etym. lyhenne sanasta eddes)

edessä (d): ennes (enne+s; 30.12.2011)

edessä: foress

edestakaisin (d): framtakkes (fram+takkes; 2.5.2008; Esim: Mies käveli edestakaisin kadulla. Mahe stepellad gatull framtakkes.), framvarden od takvarden (2.5.2008), intat od ultat ("sisään ja ulos"; 2.5.2008), uptat od altat ("ylös ja alas"; 2.5.2008)

edestä (d), puolesta, takia (d): var (30.6.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esim: Hän rukoili teidän puolestanne. Hes reidu teines var. Esim 2: Siellä rukoiltiin että Taivaan Isä varjelisi heitä. Diell reidejad dens var eda Hefens Mahher erdelloje dijee.), verast (23.11.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esim. Dij fluudettannun bleddee mahrensmaans verast.), halest (hal+st; 2.9.2011; Esim. Laulusta: Hes sordu halest sindennens, teit voollan klothijes onjuens.), ennest (ainakin jo 8.6.2011; Esim. Jel es tesens väinukke ikte em ain teines voltens alet, mee te endrens ennest hollee doujate?)

edestä (d): ennest (enne+st; 30.12.2011)

edestä (d): ent (e[nne]+nt; 30.7.2011)

edestä (d;editse), editse (d): forekken (fore+kken; 22.8.2009; vanh)

edestä, takia (d): frent (8.9.2009; f[o]re+nt), ent (en[ne]+nt; 22.3.2012)

edestäni (d), tähteni (d), vuokseni (d): ennestemmes (enne+st+emmes; 1.3.2012)

edetä (v), jatkaa (v): entsa (en[ne]+tsa; 6.11.2014)

edetä, jatkua, edistyä (v): framheera (17.11.2007; fram+heera; vanh), entatheera (entat+heera; 7.6.2013)

edistynyt (s): advansaid

edistys (s), parannus (s): improveidus (improve+eida+us; 14.6.2015), bretellus (bretella+us; 14.6.2015)

edistyä (v), edetä, jatkua: framheera (17.11.2007; fram+heera; vanh), entatheera (entat+heera; 7.6.2013)

edistyä (v): advanse (tiet; merkitty tieteelliseksi 23.11.2007)

edistyä (v): framkodde (fram+kodde), progresseidua (vanh)

edistyä, joutua (v; päästä valmiiksi, edistyä): rienna (Esim. koettaa joutua ennen muita. vaalesda rienna enne endrijee. työ joutui verk entatkoddu.), eede kesem (20.3.2012 tähänkin tarkoitukseen)

edistää (v): entatsaavetta (entat+saave+tta; 30.11.2012)

edistää, kohentaa, kohottaa, parantaa (v): improve

editoida (v): edite (tekninen; käytä mieluummin aina mökna)

editoida (v): mökna

editori (v): editord (ark; käytä mieluummin sanaa muokkausohjelma eli "möknord")

editse (d), edestä (d;editse): forekken (fore+kken; 22.8.2009; vanh)

editse (d): ennekken (enne+kken; 22.3.2012)

edullinen (a): forelek, furdellek (vanh; merkitty vanhaksi 15.2.2009)

edullinen (a;sopuhintainen), halpa (a;edullinen): affordlek (afforda+lek; 15.2.2009), hooges (25.10.2010; Etym. suom. huokea + dimunitiivipääte -s.; Taiv: hooges-)

edullisuuden vuoksi (d), edullisuuttaan (d): hoogesuetatem (hooges+us+tat+m; 27.12.2013; Esim. Edullisuuttaan tuotetta ostettiin tuhatmäärin. Hoogesuetatem detendoee soppajad dentremerim.), eedeim hooges (eede+eim|hooges; 27.12.2013)

eduskunta (s): parlamente (19.1.2010)

edustaa (v): enstenda (en+stenda; 27.10.2015)

edustaja (v): enstendel (en+stenda+el; 27.10.2015)

Eeden (s): Eeden (5.12.2010: Taiv: Eeden-)

Eerik (s;erisn): Eerek (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

efekti (s), tehoste: efteketne, efekte

Egypti (s): Egyptie (31.12.2024)

ehdollinen (a): konditionale, konditionalie, konditionelle (28.3.2014)

ehdoton, äärimmäinen, absoluuttinen (a): absolutie (21.9.2008; Etym. engl. absolute), absolutienne (21.9.2008; absolutie+nne)

ehdottaa: suggeste

ehdotus: suggestne

eheys (s): elleknus

eheyttää (a): defragmenteida, elleksa (vanh; merkitty vanhaksi 15.2.2008), ellekka (15.2.2008; ellek+a)

eheä (a): ellek

eheä, sointuva, sointuisa, ehjä, sopuisa, sopusointuinen, tasasuhtainen, yhtenäinen (a): harmonlek

eheä, yhtenäinen (s): harmonlek

ehkä (d): enkem (enk+em; 6.11.2009 tähän muotoon muodosta enkär; [enkkem])

ehkä, kenties (d): venafed (ve+nafe+d)

ehkä, kenties, kukaties (d): vessnendu (ves+snenda+u), vesnendu (ve+snendu; 13.6.2014)

ehkä, kenties, varmaan: enk, enkär (parempi keino: Se on ehkä käytössä = De meidae äre ietzness (15.6.2008: kasuttuess); Huom 6.11.2009: enk+är; Etym. enk < suom. ehkä ja kahk. är = suom. on.)

ehkäistä, välttää, estää: blokka, stoppa, preventeida

ehkäisy (s): preventeidus (preventeida+us; 19.1.2010)

ehtiä, joutua (v; ehtiä, keretä): kherra, rienna (Esim. joutua ajoissa. kherra taidijes. hän joutui apuun. hes riennad et aide.)

ehtiä, kiirehtiä, kiiriä, kiiruhtaa, ehättää, rientää (v): kherra, taidetheera, imtaidkomma (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), taidetkomma, rienna

ehto (s): konditione, konde

ehtoo (s): ehdos (Etym. luotu 2007; Etym. suom. sanasta ehtoo. Ehdo+s)

ehtoo (s): ilde, ildennus

ehtoolla (d), illalla (d): ehdoem (ehdos+em; 4.11.2010)

ehtoollinen (s): ildes (vanh; merkitty vanhaksi 22.6.2008)

ehtoollinen (s;usk): ehdoenne (ehdos+enne; 22.6.2008), armustaul (armus+taul; 22.6.2008; Etym. luotu suomen armopöytä- ja vir. armulaud-sanojen mukaisesti; esim. käydä ehtoollisella. kodde ehdoennell./troffe partee ehdoennest.)

ehtoollisjumalanpalvelus (s;usk): ehdoengoddenspalvos (ehdoenne+goddenspalvos; 23.11.2008)

ehtotapa (s;kiel), konditionaali (s;kiel): kondenviis (kondenne+viis; 2.1.2010)

ehättää, kiirehtiä, kiiriä, kiiruhtaa, ehtiä, rientää (v): kherra, taidetheera, imtaidkomma (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), taidetkomma, rienna

ei (oli käytössä kahkonissa aivan alkuaikoina): dof (vanh)

ei (v;kieltosana): ainde (Huom 10.5.2010: Tätä sanaa käytetään vähän, yleisempi on "ain"), ain (Esim: Minä en tiedä. Ja ain nafe (nyk. Me ain snenda). Esim. Minä en ole. Ja ain eede (nyk. Me ain eede). Esim. Hän ei ole. Hes em ain.), aie (Huom 10.5.2010: Tätä sanaa ei juurikaan käytetä)

ei kukaan: ainde anikhe (vanh)

ei kulkea ajatukset (v), olla ajatuksenkulultaan hidas (v), käydä hitaalla (v), olla hidas (v): tihma (Etym. suom. tahmea. Esim: Nyt mulla ei oikein ajatukset kulje. Meinee tihmae teit. Eedem tihmeissem teit.), eede tihmeissem (eede|tihma+eissem; 30.4.2025)

ei mikään, ei mitään: ainde ani (ei taivu partitiivissa; vanh)

ei missään: ain soms (vanh), ain sommes (vanh), ain somplets (vanh), ne soms (vanh), ne sommes (vanh), ne somplets (vanh)

ei voi perua (d), peruuttamattomissa (d;myös atk): vol takkesvottuent (vol+takkesvotte+us+nt; 6.12.2014)

ei yhtään: ain ohtam (vanh)

ei: nei (vanh)

eikä (d): aindeg (ainde+eg; 16.9.2009)

eikä (d): aineq, aindeq

eikä, ja ei: ed (vanh; merkitty vanhaksi 14.12.2007), ekke, od ainde, ainneg (ain+g; 13.6.2014)

eilen: eldeigem, lesvalsem (les+valles+m; 19.3.2012)

eilinen (a): eldeigenne

eilinen (s): eldeig

eksessiivi, eronto (s;kiel; esimerkiksi "talonta"): derendo (8.8.2009; der+endo)

ekslusiivinen, poissulkeva (a): ekslusivie (1.5.2010; Etym. exclusive), ekslusivienne (1.5.2010; ekslusivie+nne)

ekslusiivisesti (d), yksinomaan (d): ullakennet (ullake+nne+t; 1.5.2010), ekslusiviennet (1.5.2010; Etym. engl. exclusivenne + t), ekslusiviet (ekslusivie+t; 1.5.2010)

ekslusoida, jättää sivuun, sivuuttaa (v): voljette (vol+jette; 26.10.2010)

eksyä (v): luussehda, luussa

elatiivi, sisäeronto (s;kiel; esimerkiksi "talosta"): inderendo (8.8.2009; in+der+endo)

elektroniikka: elektronikie, ele

elementti (s): elemente

eli, siis: tsoo (vanh; merkitty vanhaksi 5.12.2007), tsel, sel, ses (12.10.2009; Etym. suom. siis)

eli: el

eli: tsoo (vanh; merkitty vanhaksi 5.12.2007)

Elias (s;erisn): Elles (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

elimistö (s): organisme (18.6.2008; Etym. engl. organism)

elin (s): organie (11.10.2008; Etym. engl. organ), whiesord (whiese+ord; 11.10.2008)

elin (s): organne (22.12.2008; Etym. engl. organ)

elintarvike (s;elint): rookeannom (rooke+annom; 26.12.2013)

elintärkeä (a): whiesensniiden (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), whiesennedlek (whiesne+nedlek; 5.3.2008)

ellei, jos ei: aiffen, eif ain

eloisa, vikkelä, ketterä, pirteä, reipas, kipakka, nopea (a): sneppe (16.12.2008)

elokuu (s): whiesengus (whiesne+gus; Etym. elonkorjuun kuu eli kuu, jolloin vilja kerätään pelloilta.)

elokuu: whiesnenskuu (vanh)

elonkorjuu, sadonkorjuu, sato (s): grenneskerdus (29.5.2008; grenne+skerda+us)

elostelu (s), elämä: whiesus (whiese+us; 7.4.2009)

elpyä (v): whiesneel höida (whiesne+eel|höida; 30.8.2011)

elvyttää (v): whiesneel höienda (whiesne+eel|höienda; 12.1.2011)

eläin (s): aikke (harv, vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2008; Etym. Kahkonin oma sana.)

eläin (s): aubu (Etym. Kahkonin oma sana. Saattanut joskus olla muodossa "aubo".)

eläke (s): pensionne (30.11.2012; Etym. engl. pension)

eläkeläinen (s,a): pensionnel (pensionna*+l; 8.9.2014)

eläköön (i): lekt whies (kauan elä), whiest, hurra

elämä, elostelu (s): whiesus (whiese+us; 7.4.2009)

elämä: whiesne

elävä: whiesenne

elävöittää (v;virkistää), tuoreuttaa, raikastaa, virvoittaa (v): värsenda (30.6.2010; väres+nda)

elää, asua: whiese (Etym. Sanaa whiese ei ole kai lainattu mistään kielestä; sana whiese valittiin vain sen eloisan ääntämyksensä vuoksi. Ranskassa on hieman saman kuuloinen sana vivre, elää, mutta sillä ei liene yhteyttä whiese-sanaan. Saksassakin on hieman samankuuloinen sama wohnen. Venäjässäkin on samankuuloinen sana жить, zshit'. Etymologiaan lisätty 23.9.2011: Sana whiesne saattaisi olla tullut venäjän sanasta жизнь, ja siitä on tullut sitten myöhemmin whiese-verbi.)

emo, äiti (s): maama (arkisempi nimitys mome-sanalle; 12.12.2008; Etym. muunnos kahkonin mome-sanasta)

emolevy (s;atk): maintaul (käytä mieluummin mometaul), mometaul

emulaattori: emulatord, emuleidord, emulatorie

emuloida, jäljitellä, matkia: emuleida, emulate

emäntä (s): mamos (m[o>a]me+os; 15.10.2010)

enabloida (v;ark;atk), ottaa käyttöön (v;atk), laittaa päälle (v), käyttää (v;ottaa käyttöön;atk), sallia (v;ottaa käyttöön;atk): peelsetta (peel+setta; 27.3.2009), votte kasuttueel (votte|kasuttus+eel; 12.2.2014), setta pieel (setta|pieel; 12.2.2014)

enemmin (s), laajemmin (s), koommin (s): viidemmeim (viide+mma+ei+m; 17.2.2014)

enemmistö (s), valtaosa, pääosa: peejek (pee+jek; 18.1.2010)

enemmän (d), runsaammin, paljommin: matslekemmat (matslek+emma+t; 17.5.2008)

enemmän (d;ainesanoista): matsemmat (matse+mma+t; 31.8.2008; Huom: Hieman vapaatyylisempi ja arkisempi versio sanasta matslekemmat)

enemmän (d;laskettavista sanoista): meremmat (mer+mma+t; 20.11.2009; Esim. Tarvitsemme enemmän ammattilaisia. Vi neddai meremmat professionaliijee. Esim 2. Yksi tai useampi tiedosto. Okte ler mongemma nafenle.)

enemmän, lisää: forie

enempää (d), enää: ennet (enne+t; 3.1.2009), ennem (enne+m; 16.9.2009)

enempää (d;kielteisessä lauseessa): matsemmat (Esim. Ain matsemmat me ennem vaalesda. En enempää mä enää toivokaan.)

energia: energie

Englanti (s;erisn): Engelland (Engel+land; 9.9.2010)

englanti, englantilainen: angliski (Etym. ven. английский; vanh), englenne (engel+nne; 9.9.2010), englennellev (vanh; englenne+nellev; 9.9.2010), engelnellev (17.3.2011; engel+nellev)

englantilainen (a): englenne

enimmillään, enintään (d): maksimaliennet (13.7.2008; maksimalie+nne+et)

enimmäinen (a), maksimaalinen: maksimalie, maksimalienne, matseinne (matsein+nne; 15.8.2024)

enimmäinen (a): höideinlek (höide-ein-lek)

enimmäinen (a): maksimalie, maksimalienne

enimmäis- (a): maksimali-, matsein- (15.8.2024)

enintään (d), enimmillään: maksimaliennet (13.7.2008; maksimalie+nne+et)

enintään (d): matseinnet (13.7.2008; matse+ein+et)

eniten, paljoiten (ark), paljolti: imazet (vanh)

eniten: imazeinnet (vanh)

enkeli: ingel (Etym. ruots. ängel-sanasta. Kun sana tuotiin kahkoniin, ei ollut tietoa, että viron kielellä enkeli on myös ingel)

ennakko-, esi-, etu-: enne-, fore-, enkes-

ennakko-, esi-: pree- (vanh)

ennakkoon (d), etukäteen: ennekeset (enne+kes+et)

ennakoida (v;edeltää), edeltää (v): edelsa (5.3.2016 tähänkin tarkoitukseen)

ennallaan, ennallansa (d): imveel (im+veel)

ennalta (d), lähtökohtaisesti (d), a priori (d), etukäteen (d), apriorisesti (d): apriorret (apriorre+*t; 18.1.2014)

enne (s): ennel (?.11.2010; Etym. suom. enne + l; Taiv: enl-)

ennemmin (d): ennemmat (enne+mma+t; 6.4.2013)

ennen (muinoin): enne

ennen kuin: enne ais, enne neir (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007)

ennen vanhaan, muinoin, ennen, ennestään: ennetaidess, ennetaidet, enne, rehnestem (rehhen+st+em; 14.7.2012), rehhentaidem (rehhen+taide+m; 14.7.2012)

ennen: enne

ennenaikainen, muinainen, muinen, entinen: eldenne, elden, elde (Etym. engl. old)

ennennäkemätön (a;jollaista ei ole ennen nähty): ennesefaidlous (enne+sefa+aid+lous; 31.7.2010; vanh), enneviedaidlous (enne+viede+aid+lous; 22.3.2012)

ennestään, aiemmin, aikaisemmin, entuudestaan (d): ennestem (enne+st+em; 16.9.2009)

ennestään, muinoin, ennen vanhaan, ennen: ennetaidess, ennetaidet, enne, rehnestem (rehhen+st+em; 14.7.2012), rehhentaidem (rehhen+taide+m; 14.7.2012)

ennustaa (v): foresefa (fore+sefa; 8.10.2008), forese (fore+se; 8.10.2008), heralda (23.12.2010; Etym. engl. herald = ennustaa)

ennuste (d): enviedos (enviede+os; 5.3.2016)

ennustus (s): foresefus (foresefa+us; 1.5.2009)

ennättää (s), joutaa: hafa taidee, kherra, rienna

ennätys: rekiour (Etym. engl. record)

eno (s), setä (s): sedja (8.3.2008; Etym. suom. setä)

ensi (d;seuraava,tuleva): heeranne (heera+nne; 2.3.2008; taipuva; Esimerkki: ensi vuosi = heeranne annus; ensi vuonna = heerannet annuet; ensi vuodeksi = heerannetat annuetat), follanne (seuraava; 2.3.2008 tähän tarkoitukseen; taipuva; vanh)

ensi (seuraava), seuraava (a): aifters (vanh; vanhaksi 7.7.2012), follanne (vanh; vanhaksi 7.7.2012), follek (vanh; vanhaksi 7.7.2012), follen (vanh), semssanne (semssa+nne; 7.7.2012)

ensi kerran (d), seuraavan kerran (d): ser kerd (ser|kerd; 4.9.2017)

ensi kuussa (d): heeranness guess (2.3.2008; gus+ess)

ensi käden tieto (s): prestikesens informatione (2.3.2008; presti+kes+ens), prestikesens informeidus

ensi kädessä (d): prestikesess (2.3.2008; presti+kes+ess)

ensi perjantaina (d): heerannet fresdeiget (2.3.2008; fresdeig+et; vanh), heerannet renvalset (5.4.2012; heeranne+t|renvalles+et)

ensi viikolla (d): heerannet veiket (2.3.2008; veike+et)

ensi vuonna (d): heerannet jearet (2.3.2008; jear+et; vanh), heerannet annuet (heera+nne+t|annus+et; 6.2.2010)

ensi vuonna (d): prestijearet (presti+jearet; 1.10.2008; vanh), heerannet jearet (heeranne+t|jear+et; 16.10.2008; vanh), prestiannuet (presti+annuet; 6.2.2010), heerannet annuet (heeranne+t|annus+et)

ensi vuonna (d): serannuet (ser+annuet; 4.9.2010)

ensi- (a), seuraava (a): ser- (23.8.2010; Etym. suom. seuraava)

ensi- (a;ensimmäinen): ennes- (5.3.2016)

ensi-: presti- (vanh), prest- (vanh)

ensihoito (s): enneshollus (ennes+hollus; 5.3.2016)

ensikertalainen: prestkerdenne, prestikerdenne

ensiksi, ensin: prestit, prest (Etym: ehkä engl. first, ruots. först), enset (ennes*+t; 17.8.2015)

ensimmäinen (n;mat): prest (Huom 12.10.2009: Tämä voisi olla sellainen taipumaton sana, esimerkiksi Ensimmäisessä jakeessa sanotaan. Prest jekes seidei.), oktos (vanh; merkitty vanhaksi 3.7.2008), oktennos (okte+nne+os; 3.7.2008), ensenne (ennes+nne; 6.3.2016; Esim. Ensimmäisestä vuodesta lähtien. Ensennest annuest algeim.)

ensisijainen (a): primarie, prestpletzenne (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), prestsijenne (prest+sije+nne; 5.3.2008)

ensyklopedia (s), tietosanakirja: ensiklopedie

Enter (s;atk), Enter-näppäin (s;atk), rivinvaihtonäppäin (s;atk), rivinvaihto (s;näppäin): radsvappel (rad+svappa+el; 8.3.2010; vanh), raadsvappel (raad+svappa+el; 25.12.2013 tähän muotoon)

entinen (a), silloinen (a), ex- (etuliite): sten- (22.10.2012 tähän tarkoitukseen; Etym. samaan tapaan kuin englannin then-, kuten then-Apple director N.)

entinen, muinainen, muinen, ennenaikainen: eldenne, elden, elde (Etym. engl. old)

entisaika (s): ennetaide

entisaikainen (a): ennetaidenne

entuudestaan (d), aiemmin, aikaisemmin, ennestään: ennestem (enne+st+em; 16.9.2009)

entä (d): mes et (mes|de+st|et; 9.5.2011; Etym. muodostettu engl. sanonnan how about mukaisesti.)

entä (d): noi (30.3.2008; no+(ha)i)

enää (d), koommin (d), vastedes (d): meremmat (mer+mma+t; 3.12.2015)

enää (d): en (1.9.2009; en[net]; Esim. Siellä ei enää myrsky pauhaa. Diell ain en myrsse humma.), enem (1.9.2009; en[n]e+m; Esim. Siellä ei enää myrsky pauhaa. Diell ain ennem myrsse humma.), ennem

enää, enempää (d): ennet (enne+t; 3.1.2009), ennem (enne+m; 16.9.2009)

enää: foir (vanh; merkitty vanhaksi 5.2.2010; Käytä mieluummin "ennem" tai "ennet", tai halutessasi voit käyttää vanhahtavaa sanaa "forie".)

enää: forie

epidemia (s), kulkutauti: kulgtööbe (kulg+tööbe; 19.1.2010)

epä- (a): ain-

epä- (a;huono-, ongelma-, puute-): lakos- (15.6.2018 tähänkin tarkoitukseen)

epäaktiivinen (a), passiivinen (a): passive, passivenne, inaktivie

epäilemättä (d), kiistatta (d), epäilemättäkin (d): ainmakeg (ainna+mak+eg; 18.10.2011; Esim. Ainmakeg em seges, et valjens alet em agglutinativienne nellev.)

epäillä (v), uumoilla (v), olla jonkinlainen epäilys (v): aima (20.2.2012; Etym. vir. aimata)

epäillä (v): ainna

epäily, epäilys (s): ainnus

epäilyttävä (a): ainnalek (vanh; merkitty vanhaksi 18.6.2008), ainnanne, ainlek (ainna+lek; 18.6.2008 muutettu tähän muotoon)

epäitsekäs, aulis, vilpitön, jalo, altis (a;aulis), pyyteetön, uhrautuva (a): aulis (30.8.2009; Etym. suom. aulis; vanh; merkitty vanhaksi 19.2.2010), ales (19.2.2010 tähän muotoon; Esim. kahk. aulis < suom. aulis), aules (26.9.2011 tähän muotoon; Taiv: auls-), aulsenne (aules+nne; 26.9.2011)

epäjumalanpalvelija (s;usk): misgoddenspalvel (misgodde+ns+palvel; 4.11.2010)

epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkäänköhänpä (d): ainserkesdellokleketfresuellemmeggehaip (12.10.2009; ain+serk+esda+ella+ok+lek+etta+fres+us+ell+emm+eg+ge+hai+p)

epäkohta (s;ongelmakohta), ongelmakohta (s): lakosviirde (lakos+viirde; 13.6.2014)

epäkohta, puute, puutos, haitta, huonous (s;huono puoli, haittapuoli, paha puoli): lakos

epäluulo (s): ainnus (31.5.2011 tämäkin merkitys)

epäonnistua (v): ainonjetsa (ain+onjetsa; 20.11.2009)

epäonnistua (v): ainsukkese (vanh), faile (vanh; merkitty vanhaksi 20.11.2007)

epäonnistua (v): foultenda (foulte+nda; 9.12.2009; Esim. Tiedoston kirjoittaminen levylle epäonnistui. Foultendu skriffa nafenle ketaseel. Nafenlens skriffus ketaseel foultendu.)

epärehellinen (a), katala, kavala, kiero (a;kavala), ovela (a;neg), viekas (a), kiero (a;petollinen), vilpillinen: deviesse (17.4.2011; Etym. engl. devious), rafes (26.7.2012; Etym. engl. crafty; Taiv: rafs-)

epäröidä (v): ainna, ainnella (26.11.2007; ainna+lla)

epäselvä (a): ainlire (9.11.2007), lirlous (lire+lous; 10.2.2011)

epäselvä (a): ainseges (28.3.2012; ain+seges; Taiv: ainseges-)

epäsiveä (a), siveetön (a): puhselous (puhes+lous; 4.11.2010)

epäsuora (a): ainreg (ain+reg; 27.3.2009)

epätosi (a;vanh), valhe: niwer

epätosi, valhe: ainwer

epätäydellinen, vajavainen, vajanainen: foultenne, ainpefort

epäusko (s): usenlousus (usenlous+us; 24.5.2012)

epäusko: ainbliefne, ainbliefus (ain+bliefa+us; 25.12.2010)

epäuskoinen (a), epäuskovainen (a): usenlous (usna+lous; 15.7.2011)

epäuskoinen, uskoton, epäuskovainen: ainbliefenne, blieffres

epävakaa, ailahtelevainen, ailahteleva, oikullinen, oikukas, tunnelmallinen, häilyvä, temperamentti, arvaamaton (a): aalas (3.1.2009; Etym. suom. ailahdella-sanan alusta ailah-)

epävarma, kaino, arka, ujo (a): shaidem (29.8.2008; Etym. engl. shy [shai] + kahkonin adj. pääte -dem), ainsurdem (29.8.2008; ain+surdem)

epävarmuus, arkuus, ujous (s): shaidemmus (29.8.2008; shaidem+us)

erehdys, virhe, painovirhe, erhe: miensedieg (vanh; tod.näk. engl. sanasta mistake)

erehtyvä (s;virheitä tekevä): vouldanne (voulda+nne), vouldanlek (vouldanne+lek; 17.3.2012)

erehtyä (v), tehdä virheitä (v), tehdä virhe (v): voulda (voulde+a; 17.3.2012)

erhe, virhe, painovirhe, erehdys: miensedieg (vanh; tod.näk. engl. sanasta mistake)

eri puolella (d): der saiden

eri puolilla (d): der saidenijell

eri puolilla (d): derhalim (30.11.2012; Esim. eripuolilla Suomea. derhalim Soomee)

eri, erilainen: der, derenne, dertaienne (der+taienne; 30.11.2012)

erikoinen (a;erityinen), erityinen (a), spesiaali (a): spekielle (spekie+lle; 5.3.2016)

erikoinen, erityinen (a): spekie (16.6.2008 muutettu taivutusten mukaiseen muotoon johdonmukaisuden vuoksi.)

erikoinen, erityinen: spekium (vanh; merkitty vanhaksi 16.6.2008; Taiv: spekie-; Esim 1: Erityisesti: Spekiet; Esim 2: Erityisessä palveluksessa. Spekiess servisess.), derlek

erikoinen, outo (a): derlik (Etym. der+lik, tämä on harvoja kahkonin sanoja joissa käytetään -lik-päätettä adjektiivin muodostamiseksi.)

erikois- (a), erityis- (a): der- (15.1.2015 tähänkin tarkoitukseen), spekiel- (spekiel[le]-)

erikoisesti (d), erityisesti, etenkin, eritoten, erittäin, varsinkin: spekiet, forleket, derlekim (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), derlekit (vanh), derlekens (Esimerkki: erittäin vahva = derlekens vegalek), derennet (der+nne+t; 3.7.2012), derim (der+i+m; 27.10.2014), velep ais (velep|ais; 5.3.2016)

erikoistua (v): spekielletsa (spekielle+tsa; 5.3.2016)

erikseen, erillisesti, erillään (d): deret, derliks (ylät; ylät merkitty 5.3.2008)

erilailla (d): derviiset (der+viis+et; 1.7.2010)

erilainen, eri: der, derenne, dertaienne (der+taienne; 30.11.2012)

erilaisuus: dernus, derlekkus (14.7.2007, der+lek+us)

erillinen (a): derenne (der+enne), deretlek (deret+lek; 11.9.2014)

erillisesti, erikseen, erillään (d): deret, derliks (ylät; ylät merkitty 5.3.2008)

erinomainen (a), hyvä, loistava, mahtava, hieno: werfims (26.11.2007; wer+fims)

erinomainen (ihmeellinen): utlanne

erinomainen, brilliantti (a): brilliante (9.9.2009; Etym. engl. brilliant)

erinomainen: werlek, wer, uutmerkkanne (vanh; merkitty vanhaksi 1.8.2008), utlanne (utla+nne; "ihmeellinen")

eriste (s;rak): inderesdom (inderesda+om; 6.10.2015)

eristää (v;rak): inderesda (in+der+sda; 6.10.2015)

eritellä (v), tarkentaa, täsmentää, spesifioida: morgedda (16.8.2007; morged+a), spekifieida (16.8.2007)

eritellä (v): derliksa (derliks+a; 2.9.2015)

eritoten, erityisesti, etenkin, erittäin, varsinkin, erikoisesti (d): spekiet, forleket, derlekim (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), derlekit (vanh), derlekens (Esimerkki: erittäin vahva = derlekens vegalek), derennet (der+nne+t; 3.7.2012), derim (der+i+m; 27.10.2014), velep ais (velep|ais; 5.3.2016)

erittely (s): morgedemmus (4.9.2017; morgedemm+aus)

erittäin (d), aina (d;hamaan), hamaan (d), hamasta (d), asti (d), lähtien (d), alkaen (d), saakka (d), äärimmäisen (d), sangen (d), perin (d), todella (d): hamas (taipumaton; 14.7.2012; hama*+s; Etym. suom. hamasta, hamaan; Esim. hamas väres. sangen uusi. Esim. hamas sorduesi seg. hamaan kuolemaan asti. Esim. hamasta lapsuudesta (alkaen, saakka). hamas lasjuessast. Esim. hamasta muinaisuudesta. hamas rehhentaidessast.)

erittäin (d), hyvin (d;erittäin), todella: höidet (höide+t; 17.11.2008)

erittäin, erityisesti, etenkin, eritoten, varsinkin, erikoisesti (d): spekiet, forleket, derlekim (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), derlekit (vanh), derlekens (Esimerkki: erittäin vahva = derlekens vegalek), derennet (der+nne+t; 3.7.2012), derim (der+i+m; 27.10.2014), velep ais (velep|ais; 5.3.2016)

erittäin, todella, aivan, täysin, ihan, hyvin: imwer (vanh), werim (wer+im, jossa -im on prepositiosta muodostettu suffiksi.), weret, ette (vanh)

erittää (v;laittaa eriin tai erään): derietta (derie+tta; 6.10.2016)

erityinen (a), erikoinen (a;erityinen), spesiaali (a): spekielle (spekie+lle; 5.3.2016)

erityinen (a), erikoinen: spekie (16.6.2008 muutettu taivutusten mukaiseen muotoon johdonmukaisuden vuoksi.)

erityinen, erikoinen: spekium (vanh; merkitty vanhaksi 16.6.2008; Taiv: spekie-; Esim 1: Erityisesti: Spekiet; Esim 2: Erityisessä palveluksessa. Spekiess servisess.), derlek

erityis- (a), erikois- (a): der- (15.1.2015 tähänkin tarkoitukseen), spekiel- (spekiel[le]-)

erityisesti, etenkin, eritoten, erittäin, varsinkin, erikoisesti (d): spekiet, forleket, derlekim (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), derlekit (vanh), derlekens (Esimerkki: erittäin vahva = derlekens vegalek), derennet (der+nne+t; 3.7.2012), derim (der+i+m; 27.10.2014), velep ais (velep|ais; 5.3.2016)

eriyttää (v): differentieida (11.9.2014; Etym. engl. differentiate), dereija (11.9.2014 tähänkin tarkoitukseen)

erkaantua (v), erota: deretsa (der+tsa; 17.4.2012)

ero (s): derus (der+us; 12.10.2009; Esim. Ero suomen kieleen verrattuna. Derus soomelangini. Derus verdait soomelangini.)

ero, eroavaisuus: derennus

eronto (s;kiel; esimerkiksi "talonta"), eksessiivi: derendo (8.8.2009; der+endo)

erontoterminatiivi (s;kiel), vastaterminatiivi (s;kiel), terminatiivin vastakohta (s;kiel): derasdendo (der+asdendo; 23.1.2012)

erota, erkaantua (v): deretsa (der+tsa; 17.4.2012)

erota: derra, äre derlek, derlekka

erotella (v), erottaa: dereija, separate (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), separateida (5.3.2008 tähän muotoon)

erotin (s;atk): separatord

erottaa (v;mat;miinustaa): minusda (minus+sda; 29.9.2009)

erottaa (v;toimesta, virasta): oifsetta (oif+setta)

erottaa, erotella (v): dereija, separate (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), separateida (5.3.2008 tähän muotoon)

erottelu (s): dereijus (dereija+us; 2.1.2010)

erottelutarkkuus (s;atk), resoluutio: dereijusderlekkus (dereijus+derlekkus; 2.1.2010), podderlekkus (pod+derlekkus; 2.1.2010)

erottelutarkkuus, resoluutio: resolutione

erotus (mat): minuses

erotus (s;mat;miinustus): minusdus (minusda+us; 29.9.2009)

erä (s): derie (der+ie; Etym. mallina sana serie; 6.10.2016)

erä- (s;erääntyminen), erääntyminen (s): vaimentes (vaimentsa+tes; 24.3.2012)

erämaa (s;kuiva maa-alue): visenmaa (visne+maa, 25.8.2011)

eräpäivä (s): vaimentesvalles (vaimentes+valles; 24.3.2012)

eräs: okte, noogen (ei käytössä)

erääntyminen (s), erä- (s;erääntyminen): vaimentes (vaimentsa+tes; 24.3.2012)

erääntyä (v): vaimentsa (vaima+nda+tsa; 24.3.2012; Etym. mallina ruots. förfalla)

eräänä päivänä (d): okte deig (okte|deig; 16.9.2009)

Esa (s;erisn): Esa (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Eisaf (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Esek (2019)

esi- (s), etu- (s;esi-): en- (24.2.2011; Etym. enne-sanasta katoaa yhdyssanan alkuosana loppu-e.), ennes-

esi-, ennakko-, etu-: enne-, fore-, enkes-

esi-, ennakko-: pree- (vanh)

esi-isä: foremahher

esiasettaa (v): ennesetta, foresetta

esiasetus (s): foreset (4.2.2008; fore+set)

esiin (d), esillä: fremme

esiin (d), eteen: fremtat (fremme+tat; 29.1.2011)

esiintuoda, tuoda esiin, paljastaa, tuoda eteen (v;kuv;esiintuoda): fremsua (26.11.2007; frem+sua)

esiintymä (s), ilmestyminen (s): fremheerus (Etym. ruots. "förekomst" mukainen sana. Luotu 25.6.2007)

esiintymä (s;atk), ilmentymä (s;atk), instanssi (s;atk): instansse (10.11.2012), ensaavos (ensaave+os; 10.11.2012)

esiintyä (s): fremleega

esiintyä (v): ensaave (enne+saave; 12.10.2011)

esiintyä tarve (v), olla tarve (v), olla tarvetta (v): ensaave vaje (ensaave|vaje; 15.1.2015)

esiintyä, ilmaantua, ilmetä, ilmestyä, tulla esiin, tulla näkyviin (v): appeare (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), komma dyseaneel (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), komma fremme (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), fremheera (vanh), enheera (enne+heera; 14.3.2025), heera fremmeel (heera|fremme+el; 29.8.2008; vanh), heera entat (heera|entat; 14.3.2025)

esiintyä, ilmetä, tulla esiin, olla esillä (v): fremmetsa (fremma+tsa; 18.10.2009), ennetsa (enne+tsa; 31.10.2014)

esikatsella (v): forefleega (fore+fleega; 21.9.2008), envietta (enne+vietta; 2016)

esikatselu (s): forefleegus (fore+fleega+us; 21.9.2008), envietes (envietsa+tes; 2016)

esikatselu, yleiskatsaus, ulkoasu: yllefleegne

esikoinen (s): komprest (tulee sanoista komma ja prest, "ensimmäisenä tullut"; vanh), prestvarettaid (prest+varetta+aid; 15.11.2008; Etym. ensimmäisenä synnytetty, myös muissa kielissä samoin muodostettu, esim. latinassa primogenitum; vanh), prestuk (prest+uk; 18.12.2010; vanh), ensennuk (ensenne+uk; 26.12.2020)

esikunta (s), henkilökunta, henkilöstö: staffe

esikuva (s): forelust (fore+lust; 4.11.2010), enlust (enne+lust; 4.4.2012)

esikuva (s): forepikte (8.7.2007)

esiliina, essu (s): forlina (29.11.2007; fore+lina; vanh), forliine (fore+liine; 15.5.2010), enliine (enne+liine; 29.12.2011)

esillä, esiin (d): fremme

esim. (d;lyh), esimerkiksi: furs. (21.9.2008; lyh; furs(ampletat))

esimerkiksi (d): fursampletat, ensampletat (ensamppel+tat; 10.2.2011)

esimerkiksi: förksamp (vanh; poissa käytöstä; luotu ennen 16.1.2002), förksampfurd (vanh; poiss käytöstä)

esimerkki (s): fursamppel (Taiv: fursamplens, fursampletat), ensamppel (enne+samppel; 10.2.2011)

esimerkki: fursamppel (vanh)

esimies (s): foremae (fore+mae; 15.10.2010)

esimääritelty (a): ennespekifaid (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), ennedefinaid (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), foresettaid (fore+setta+aid; 5.3.2008)

esine, tavara, kappale (s): davaros (1.3.2008; davar+os; Etym. suom. tavara, ensin oli davaroi, jota käytettiin monikon kanssa. Sen jälkeen monikossa ollut sana on muutettu yksikköön, jolloin siitä on tullut davaros, johtuen siitä, että davaros olisi monikossa davaroij.)

esine, tavara, kappale: ikte

esine, tavara: ikte

esineellinen (a), konkreettinen (a): iktelek (ikte+lek; 2.6.2011)

esirukous (s): forevaljendus (vanh), envaljendus (en+valjendus; 5.4.2013)

esite (s), lehtinen (s): lefuk (lef+uk; 13.8.2022)

esitellä (v), esittää: presenteida (16.6.2008), presente (13.6.2014 tähänkin muotoon)

esitellä, johdattaa, esitellä, julkistaa (v): introdukteida (15.2.2009; Etym. engl. introduce), introduseida (15.2.2009; Etym. engl. introduce; Huom. Tämä on suositellumpi kirjoitusasu kuin introdukteida), inaldetta (in+aldetta; 13.6.2014)

esitelmä, esitys (s): presentatione (16.6.2008; Etym. engl. presentation)

esittely (s), esitys: presenteidus (16.6.2008; presenteida+us; Esim: Kirkon esittely. Kyrkkens presenteidus / Kyrkkepresenteidus)

esittely (s), johdanto, johdatus: introduseidus (15.2.2009; introduseida+us), inaldettus (in+aldetta+us; 17.2.2014 lisätty sanastoon)

esittely (s), johdanto: introduktione

esittää (v;näyttää): envietta (27.10.2014 tähänkin tarkoitukseen)

esittää, esitellä (v): presenteida (16.6.2008), presente (13.6.2014 tähänkin muotoon)

esittää, kuvata (v): imderkka (im+derkka)

esittää, kuvata (v): ninde, deskripta (sivistyssana), derkka

esitys (s), esitelmä: presentatione (16.6.2008; Etym. engl. presentation)

esitys (s): nindus, shou, fleegne

esitys, esittely (s): presenteidus (16.6.2008; presenteida+us; Esim: Kirkon esittely. Kyrkkens presenteidus / Kyrkkepresenteidus)

esivalta (s): envolte (enne+volte; 23.4.2012)

Espanja (s): Espanne

espanja, espanjalainen (s,a): espanne

essiivi, olento (s;kiel; esimerkiksi "talona"): ärendo (8.8.2009; äre+endo)

essu (s), esiliina: forlina (29.11.2007; fore+lina; vanh), forliine (fore+liine; 15.5.2010), enliine (enne+liine; 29.12.2011)

estellä (v): retendella (retenda+lla; 9.7.2012)

esto (s): imrettus (imretta+us; 12.12.2008)

estoitta (d): imrettuijetak (imrettus+ij+tak; 12.12.2008)

estää (v), pysäyttää, lopettaa, keskeyttää: endra (vanh; Huom 19.2.2009: Endra-sanaa kannattaa välttää sillä se muistuttaa liikaa ender-sanan johdokselta, jolla on eri merkitys.), endriella (19.2.2009; endrie+lla)

estää (v): imretta (Etym. ruots. sanan förhindra mukaisesti), imretella, imretehda

estää (v): retenda (retta+nda; 16.3.2009)

estää (v;atk myös), poistaa käytöstä, ottaa pois käytöstä: oifsetta peelt (oif|setta+peelt; 20.11.2009)

estää (v;tukkia): ahda (30.6.2008 tähänkin tarkoitukseen)

estää, poistaa käytöstä, panna pois päältä (v;atk): disappela (ark), disappele (ark)

estää, välttää, ehkäistä: blokka, stoppa, preventeida

estää: banna

estää: blokka, ainshella

et-merkki (s), ja-merkki (s): ampersand (7.3.2011; Etym. engl. ampersand)

eteen (d): entat (enne+tat; 17.3.2011)

eteen (d): framtat (framme+tat; 20.11.2009)

eteen, esiin (d): fremtat (fremme+tat; 29.1.2011)

eteen-: fram-, fore-

eteen: fore

eteenpäin (d), ylemmäksi (d;päällemmäs), ylemmäs (d;päällemmäs), edemmäs (d;päällemmäs): peelemmatat (peel+mma+tat; 9.11.2010)

eteenpäin: framvarden, framvar (15.5.2010; Huom: Lyhyempi ilmaisu sanalle framvarden.), envarden (en+varden; 15.7.2011)

eteinen (s): forehalle

eteinen, porstua, kuisti (s;rak): kviste (17.1.2009; Etym. ruots. kvist), verando (17.1.2009; Etym. ruots. veranda + o), verandos (17.1.2009; veranda+os)

etelä (s): sönde, sönda

eteneminen (s), jatko (s), jatkaminen (s): entes (entsa+tes; 6.11.2014; Taiv: ents-)

etenkin, erityisesti, eritoten, erittäin, varsinkin, erikoisesti (d): spekiet, forleket, derlekim (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), derlekit (vanh), derlekens (Esimerkki: erittäin vahva = derlekens vegalek), derennet (der+nne+t; 3.7.2012), derim (der+i+m; 27.10.2014), velep ais (velep|ais; 5.3.2016)

etiketti (s): labelie, labelle (26.4.2023 tähän muotoon), etikette

etikka (s): vinnesed ([vin·esed]; vinne+esed; 10.10.2012; Taiv: vinnesd-), vin-esed (10.10.2012; Taiv: vin-esd-; Huom: Lausuntaa helpottava kirjoitusasu.)

etsikkoaika (s;usk): mellebrettuens taide (18.6.2008; Etym. vir. "meeleparandusaeg" mukaan), kalluenstaide (kallus+ens+taide; 18.6.2008; Selitys: Taide, stelles Godde kallae ikhijee voltdoumeelem. Aika, jolloin Jumala kutsuu ihmisiä valtakuntaansa.)

etsintä- (s), haku-: sealen-

etsiä virheitä (v;atk), debugata (v;atk;ark): debugga (ark; 30.1.2012; Etym. engl. debug), vouldehma (voulde+hma; 6.12.2014)

etsiä: seale

ettei (d): eddain, eda ainde, eda ain

ettei (v), etten (v), ettet (v), ettemme (v), ettette (v), etteivät (v): ettain (et+ain)

että (k;vanh): ette (vanh)

että (p): eda (Etym. suom. sanasta "että".), et

etu (s), hyvä puoli (s): enhal (enne+hal; 13.6.2014)

etu (s), hyöty (s): nytte (4.9.2017 lisätty etu-merkitys)

etu- (s;esi-), esi- (s): en- (24.2.2011; Etym. enne-sanasta katoaa yhdyssanan alkuosana loppu-e.), ennes-

etu-, ennakko-, esi-: enne-, fore-, enkes-

etu-: fore-

etuala: forerounde, forearie (21.9.2008; fore+arie)

etuasiakas (s), kanta-asiakas (s): baaskleinde (baas+kleinde; 19.10.2017)

etukäteen (d), lähtökohtaisesti (d), a priori (d), ennalta (d), apriorisesti (d): apriorret (apriorre+*t; 18.1.2014)

etukäteen (d), valmiiksi (d): enkesim (en+kes+i+m; 10.9.2017)

etukäteen, ennakkoon (d): ennekeset (enne+kes+et)

etuliite (s), prepositio (s;kiel): ensijele (enne+sijele; 25.8.2011)

etunimi: forenam, ennam (en+nam; 1.10.2013)

etuosa (s;keula), keula (s): nesle (nesse+le; 5.3.2016)

etupiha (s): foregorde (fore+gorde; 22.1.2009)

etusivu (s): ensive (enne+sive; 9.2.2012)

etusormi (s): forefienk

etymologia (s): etymologie (7.12.2007)

etä-: forres-

etäinen: forreslek, forrenne

etäisyys, väli, välimatka (välimatka, etäisyys): disteng (Etym. engl. distance)

etäpalvelin: forresfellord, forresservere

etääntyä (v): foretsa (fore+tsa; 16.9.2009)

euro: euro (Esim. Tuote maksaa viisikymmentäkaksi euroa. Produkte meksae fisgydua euruj.)

Euroopan unioni (s): Europans unione (vanh), Europiens unione (10.10.2016 tähän muotoon)

Eurooppa (s): Europa (vanh), Europie (10.10.2016 tähän muotoon)

eurooppalainen (a,s): europanne (vanh), europienne (europie+nne; 10.10.2016 tähän muotoon)

evankelisluterilainen (a;usk): evangelienluterienne (evangelienne+luterienne; 29.11.2012)

evankeliumi (s): evangeliumie

eväs (s): shöödos (5.3.2008 tähänkin merkitykseen)

eväs, matkaeväs (s): reisrooke (14.7.2008), reisshöödos (reis+shöödos; 16.7.2008), shöödos

eväste (s;atk): baakkos (25.1.2011; baakka+os), kaakkos (vanh tässä merkityksessä), cookie (angl)

evätä, hylätä: hylla

eväät: Ks. eväs

ex- (etuliite), silloinen (a), entinen (a): sten- (22.10.2012 tähän tarkoitukseen; Etym. samaan tapaan kuin englannin then-, kuten then-Apple director N.)

F

faksi, telefaksi, fax (s): fakse (6.9.2008)

fani, ihailija (s): fan (2.1.2008), ljuuvellel (2.1.2008; ljuuvella+el), adorel (2.1.2008; adore+el)

farisealainen (a,s): farisealanne (7.12.2008)

fariseus (s): farisel (8.6.2011; Taiv: farisel-)

farkut (s;mon;housut): jeanspyksij (jeans+pykse+ij; [tziinspyksij]; 27.5.2008; mon), farkpyksij (26.2.2009; fark[ku]+pykse+ij), tsiinspyksij (26.2.2009; tsiins+pykse+ij)

fax (s), telefaksi, faksi: fakse (6.9.2008)

feidi (s;atk), häivytys, häipymä, häive (s): himlendos (himlenda+os; 3.1.2009)

fiilikset, tuntemukset, tuntemiset, tuntu, olo, olotila, tunnelma (ark): feelsij (mon, ark, luotu 20.5.2007, engl. feel+s)

filmata, kuvata, videoida: filma, videa (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2008), troffe videoo (2.5.2008; "ottaa videota"; vanh)

filmaus, kuvaus, videointi: filmus, videane (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2008), videonstroffus (video+ns+troffe+us; 2.5.2008; vanh)

filosofia (s): serklaifus (serk+laife+us; 23.12.2011)

filosofian maisteri (s): serklaifuens maister (serklaifus+ens|maister; 6.3.2014)

firma (s): firma (vanh; merkitty vanhaksi 26.11.2007), firme (26.11.2007)

firmware, varusohjelmisto, varusohjelma, laiteohjelmisto, sulautettu ohjelma (s;atk;valmistajan laitteeseen asentama ohjelma): firmware, pluttosprogellok (28.4.2008; pluttos+progellok)

flow-tila (s): fluudmood (fluude+mood; 14.11.2012)

flunssa (s): flunsse (3.1.2009; Etym. suom. flunssa)

fontti, kirjasin (s;atk): fontte (vanh; merkitty vanhaksi 14.10.2009), fonte (14.10.2009 tähän muotoon), vengerlooje (venger+looje; 10.2.2011)

foorumi (s): foorume

formaatti (s;myös atk), muoto: formatie, forme, mod (vanh), mood, melje

formatoida (v), alustaa: formateida (18.12.2007; format+eida)

fraasi (s), sanonta (s): seiendus (seienda+us; 17.2.2014 tämäkin tarkoitus), fraase (17.2.2014; Etym. suom. fraasi < engl. phrase < kreik. phrasis)

fragmentti (s): fragmente (21.9.2008)

freeware, ilmaisohjelma: freeware, friesikte, friesprogellok

futuuri (s;kiel): fremtaidus (fremtaide+us; 20.2.2010)

fysiikka: fysikie

fyysinen: fysienne, fysikienne

G

galaksi: galakse, galaksie

Galilea (s;usk;erisn): Galilea (15.11.2008), Galilee (16.9.2009), Galileie (26.12.2020 tähän muotoon)

galleria: gallerie

geneerinen (a): generie (2.1.2012; Etym. engl. generic), generienne (generie+nne; 2.1.2012)

geneerisyys (s): generius (generie+us; 2.1.2012), generiennus (generienne+us; 2.1.2012)

generoida (v): genereida

genetiivi, omanto (s;kiel; esimerkiksi "talon"): hafendo (8.8.2009; hafa+endo; vanh), endendo (enda+ndo; 22.3.2012; vanh), ennendo (en[d>n]e+ndo; 12.3.2014)

gigatavu (s): gigabaite (Esim. Tietokoneessa on neljän gigatavun muisti. Komputordess em nel-gigabaitenne mindos. Esim 2. Neljän gigatavun muistin raja on rikottu 64-bittisissä järjestelmissä. Nelgigabaitennens mindoens rettus hafai furbeaten 64-bittennens systemens mugan.), gigasilppe, Gs, GB

globaali: globalienne, globalie

glögi (s): glanssafte (14.12.2009; glansse+safte), glansvinne (glansse+vinne; 14.12.2009)

graafinen: grafikienne

gradientti (s): gradiente (10.5.2013 lisätty)

gradu (s), pro gradu (s): gradu (ark), greidus (17.2.2014; Etym. lat. gradu), pro gradu (17.2.2014), greidusverk (greidus+verk; 17.2.2014)

grafiikka: grafikie

gramma (s): gramma (23.11.2010)

grillata (v): grilla

grillaus (s): grillos, grillus

grilli (s): grille

H

haaksi (s;laiva), laiva (s): mogboutte (mog+boutte), fenhe

haalea (a), leuto (a): helge (11.10.2009; Etym. vir. hele = vaalea; Esim. Leuto ilma. Helge weiter. Haaleaa vettä: Helgee vetee.)

haalea (a): hailas (29.11.2008), halgu (Etym. hailas- ja valgu-sanoista; 29.11.2008)

haaleanvihreä (a): halguvehher (halgu+vehher; 29.11.2008)

haamu (s): goste (Etym. engl. ghost)

haapa (s): aspen, haave (26.12.2011; Etym. suom. haapa, haava-), haavuk (haave+uk; 2012)

haara (s), taitekohta, oksan tyvi, haarautuma (s), haarauma (s): nyve (11.10.2011; Etym. kahk. oma sana; Huom 28.3.2014: Sanan muodostumiseen on voinut alitajuntaisesti vaikuttaa suomen kielen sana nivel ja/tai suomen tyvi.)

haara (s): harug (14.11.2007 lisätty tämä merkitys harug-sanalle)

haarukka: haruk (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), harug

haastaa: shome

haastatella (v): intersefella (2.1.2008; inter+sefella)

haastattelu (s): intersefellus (intersefella+us; 2.1.2008)

haastava (a), vaikea (a), monimutkainen (a;vaikea): vennesdlek (vennesda+lek; 11.9.2014)

haastava (a;vaativa): forveddenne (26.11.2007; forvedda+nne)

haaste: shomne, shomus

haava (s): soore

haave (s): havelne, dremne, fantaseitne

haaveilla (v): havella, dremma, fantaseida, mireija (11.7.2023; Etym. ukr. мрі́ти, mrityi, unelmoida)

haavoittaa (v): soora

haavoittaa, loukkaantua, haitata, vahingoittaa (v): hunjure (keksitty 2003; otettu käyttöön 9.11.2007)

haavoittua (v;kuv ja konkr): sooretsa (9.11.2008; soora+tsa)

hahmo (s): meljuk (melje+uk; 6.8.2023)

hahtuva (s), muro (s), höytäle (s), höytyvä (s), haiven (s): helves (Etym. vir. helves; Taiv: helves-; 21.12.2010)

haihtua (v): haima (23.10.2011; Etym. haihtua)

haikea (a): hailas (29.11.2008; Etym. kahkonin oma sana, alkuosa hai- tulee suomen haikea-sanasta)

haista (v;pahalta,harvemmin hyvältä): löhna (11.10.2008 myös verbi; Esim: Täällä haisee pahalta. Diese löhnae fosetat./Diese em fose löhna.), hieva (28.9.2001; Etym. kahk. oma sana, löytyi tiedostosta "Pari kielen sääntöä" Macintosh-tietokoneen kansiosta.)

haista (v;tuoksua), tuoksua (v): duffa (28.10.2010; Etym. doft; Rekt: duffa+translatiivi)

haista, haistaa, tuoksua: smella (Rekt: smella+translatiivi)

haitata, loukkaantua, haavoittaa, vahingoittaa (v): hunjure (keksitty 2003; otettu käyttöön 9.11.2007)

haitta, puute, puutos, epäkohta, huonous (s;huono puoli, haittapuoli, paha puoli): lakos

haitta, vaiva (kiusa), harmi, kiusallisuus, närkästys (s): feks, annonse (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), hallen

haiven (s), muro (s), höytäle (s), höytyvä (s), hahtuva (s): helves (Etym. vir. helves; Taiv: helves-; 21.12.2010)

hajaantua (v): viiennetsa (viienda+tsa; 1.1.2011)

hajoittaa (v;hajalleen,toisistaan erilleen): viiendetta (viienda+tta; 1.1.2011)

hajoittaa, rikkoa, särkeä: raska, furbeate, slonda (slo+nda; 11.5.2012; Etym. kahk. furbeate-sanasta siten, että fur- > -nda ja beate > slo)

hajota, rikkoutua, särkyä: raskua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), furbeadua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), rasketsa (25.7.2008; raska+tsa), furbeadetsa (25.7.2008; furbeade+tsa)

hajottaa (v), runnella (v), turmella (v): rehla (10.10.2012; Etym. kahk. oma sana)

haju (s;paha haju), käry (haju), löyhkä: löhna (26.6.2008; Rekt: löhna+translatiivi; Etym. vir. lõhna; Esim: Keittiöstä tuli kalan haju: Köökkens kulgelt heerad valjans löhna.)

haju, tuoksu: smelne (Merkintä 14.1.2008: Käytä smelne-sanan asemesta smellos-sanaa, koska sanalla smelne on myös merkitys 'hymy'), smellos (29.11.2007; smella+os), hievos (hieva+os; 5.5.2023)

haka (s): heg (3.1.2009; Etym. ruots. hake, suom. haka)

hakasulje (s), hakasulku: heglakmark (heg+lakmark; 18.2.2010)

hakata (v): harslotta (Etym. har = hard (engl.) + slotta = slot = slå (ruots.) = lyödä)

hakata (v): slotta (1.12.2008; Etym. lyhennetty kahkonin harslotta-verbistä)

hakea (käydä hakemassa): hekka

hakea (s;atk): aksessa (ark)

hakea (v;atk,ark): gogla (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

hakea (v;atk,hakukoneella): seale

hakea (v;hakemuksella): applikeida (11.7.2008; Etym. engl. applicate)

hakea (v;noutaa): nodda (1.10.2008 tämäkin käännös lisätty)

hakemisto (s;atk myös): direktorie (ennen 16.1.2002 muodossa diretzor; myös lyhennelmää "dir" käytettiin)

hakemus (s): applikeidus (11.7.2008; applikeida+us)

hakeutua (v), pyrkiä: imseale

hakeutua (v), pyrkiä: sealetsa (seale+tsa; 29.8.2008; Esim: Hänen pitäisi hakeutua tilanteisiin, joissa hän saisi esiintyä. Hes mostoi sealetsa situationeil, sjeiss hes shioi fremheera. (Nyk. Heinen eedoi sealetsa situeiduijeel, sjejes hes soi enheera.))

hakkeri (s;atk), kräkkeri: hoggel (29.5.2008; hogga+el; Esim: Hakkeri murtautui tietojärjestelmäämme: Hoggel raksad veines nafensystemeel.), raksel (29.5.2008; raksa+el), hakker (29.5.2008; Etym. engl. hacker), krakker (29.5.2008; Etym. engl. cracker)

haku (s;atk): aksesne (ark)

haku (s;atk,hakukoneella): sealne, goglus (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

haku-, etsintä- (s): sealen-

hakukone (s;atk): sealenmassine (sealne+massine; 2.1.2010)

hakulaite (s): sealenpluttos (2007)

hakusana (s): sealenonder (seale+ne+onder; vanh), sealusseidok (seale+us+seidok; 5.5.2010), sealenseidok (sealne+seidok; 5.9.2010)

hakutulos (s;atk): sealensaavos (sealne+saavos; 14.3.2014)

hakutulos: sealenresoltes, resoltes

halajaa (v), haluta kovasti (v), kaivata (v), himoita (v;kaivata), tavoitella (v): ihga (5.6.2013; Etym. vir. ihkama; Esim. Laiflek jolle de mellen ihga var dei storrijee mindoijee. Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo.)

halajamus (s), kaipuu (s), halu (s): iheg (5.6.2013; ih[+e]ga-a; Taiv: ihg-), ihgus (ihga+us; 5.6.2013), lummus (lumma+us; 4.1.2021)

halata (v): halda (Etym. suom. hala(ta) + da)

halaus (s): haldus (halda+us)

haliainen (s;ark;omakeksimä hellyyttelysana): haldennuk (halda+nne+uk; 13.5.2012), haldiennu (13.5.2012; halda+iennu; 13.5.2012; Etym. sanojen surrbliennu, hyttebliennu päätteen mukaisesti.)

haljeta (v): lahketsa (lahka+tsa; 29.11.2008)

haljeta (v): raskua (vanh), rasketsa (raska+tsa; 7.9.2010 tähän muotoon)

haljeta, katketa (v): lahkua (14.7.2007; lahka+ua; vanh)

halkaista (v): lahketta (lahka+tta; 29.11.2008), lahkesda (lahka+sda; 29.11.2008), lahkehda (lahka+hda; 29.11.2008), lahkehdetta (lahkehda+tta; 29.11.2008)

halkaista, katkaista, katkoa, halkoa (v): lahka (14.7.2007; Etym. kahkonin lahki-sanasta.)

halkaista, katkaista, katkoa, halkoa, murtaa (v): raksa (raks+a), halga (27.1.2011; Etym. suom. halkoa)

halkeama (s): lahketsos (lahketsa+os; 25.10.2018), lahketes (lahketsa+tes; 25.10.2018)

halki (d;kahtia): lahki (11.7.2007; Etym. suom. sanasta halki), lahken (lahk[i]+en; 10.6.2016)

halki (d;kahtia): raks

halki (postp), pitkin: lekken (Etym. Sanasta lek, johon on liitetty suom. instruktiivin pääte -n. Sanasta lekken on surkastunut vähitellen prolatiivi-sijamuoto: lekken > -kken.)

halki, lävitse, läpi, poikki (d;esim. tien poikki): troukken (trou+kken; 9.2.2009)

halko (s): lahkos (lahka+os; 29.11.2008: Esim. Mies hakkasi halkoja. Mahe harslottad/slottad lahkoijee.)

halkoa (v), halkaista, katkaista, katkoa: lahka (14.7.2007; Etym. kahkonin lahki-sanasta.)

halkoa, halkaista, katkaista, katkoa, murtaa (v): raksa (raks+a), halga (27.1.2011; Etym. suom. halkoa)

halkoa, katkoa, palastaa, jakaa: rakspetta (raks+pette+a)

halla: halla (Etym. suom. halla-sana), halle (31.8.2011; halla+e)

hallayö (s): hallanait (halla+nait; 17.11.2009)

halli (s): halle

Hallila (s;paikannimi): Hallile (12.12.2013)

hallinta (s;myös atk), ylläpito (s;myös atk): allendus (allenda+us; 13.12.2013)

hallinta (s;ohjaus): aldus

hallinta: kontrol, kontrollus, kontrolne

hallita (taitaa, käyttää valtaa, pitää kurissa): kontrolle

hallita (v): alda

hallita (v; käyttää valtaa, pitää kurissa): immalda (im+alda; 27.11.2007), imalda (im+alda; 25.6.2007; käytä mieluummin lausunnan mukaista immalda-verbiä), alda

hallita (v;myös atk): allenda (alda+nda; 13.12.2013)

hallita: managemente (vanh)

hallitsija (s): mahdel (14.11.2008; mahda+l)

hallittavuus (s), ylläpidettävyys (s): allendattesus (allenda+tte+us; 13.6.2014)

hallitus (s): govermente (15.10.2010; Etym. engl. government)

hallussa (d;"käsissä"): alduens alet (aldus+ens|alet; 14.11.2008; Esim. Hänella on tietokoneen käyttö jo täysin hallussa. Heines komputordens kasuttus em dri völlet alduens alet. Esim 2. Pidä homma hallussa. Helda ikte alduens alet. Ks. myös haltuun)

halpa (a;edullinen), edullinen (a;sopuhintainen): affordlek (afforda+lek; 15.2.2009), hooges (25.10.2010; Etym. suom. huokea + dimunitiivipääte -s.; Taiv: hooges-)

halpa-arvoinen, ala-arvoinen, halpamainen, huonosti käyttäytyvä (a): allek (al+lek)

halpa: hendköhe (vanh; hend+köhem), hallek (vanh)

haltuun (d): alduens altat (aldus+ens|altat; 14.11.2008; Esim. Ota kaikki irti uudesta järjestelmästä. Trof neve systeme völlet daines alduens altat. Esim 2. Jääköön hän Herran haltuun. Lefdet hes Herrens alduens altat.)

halu (s), kaipuu (s), halajamus (s): iheg (5.6.2013; ih[+e]ga-a; Taiv: ihg-), ihgus (ihga+us; 5.6.2013), lummus (lumma+us; 4.1.2021)

halu (s), tavoittelu (s), hamuaminen (s), yrittäminen (s), yritys (s;yrittäminen), pyrkimys (s): vaalus (vaala+us; 6.9.2010)

halu (s;kaipuu), kaiho (s), kaipuu, ikävä (s;kaipuu): hailus (hail[as]+us; 19.11.2013)

halu, tahto: vilne, vilneus, vilnus, dernelne, imverselne, villamromdelne, villus (villa+us; 28.10.2007)

haluamasi (agenttipart): mellendemmamme (mellendemma+mme; 13.12.2013), mellendemmammendes (mellendemma+mme+ndes; 13.12.2013), vaalamme (vaala+mme; 13.12.2013), vaalammendes (vaalamme+ndes; 13.12.2013; yks), vaalammindes (vaalamme+i+ndes; 13.12.2013; mon)

haluta (v), tavoitella (v), hamuta (v), yrittää (v), pyrkiä (v): vaala (4.9.2010; Etym. suom. vaalia)

haluta kovasti (v), kaivata (v), halajaa (v), himoita (v;kaivata), tavoitella (v): ihga (5.6.2013; Etym. vir. ihkama; Esim. Laiflek jolle de mellen ihga var dei storrijee mindoijee. Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo.)

haluta vuokrata (v), ottaa vuokralle (v): hyyra (17.7.2012), votte hyyrtat (votte|hyyre+tat; 17.7.2012)

haluta, tahtoa: villa (luotu ennen 16.1.2002; Etym. ruots. vilja), vilnea, dernella (vanh; merkitty vanhaksi 29.5.2008), imversella (vanh; merkitty vanhaksi 29.5.2008), villamromdella (vanh; merkitty vanhaksi 29.5.2008)

halveksia, väheksyä (v): allekenda (allek+nda; 19.1.2010)

halveksunta, väheksyntä (s): allekendus (allekenda+us; 19.1.2010)

halvemman hintaluokan (s;gen;"low-end"): hoogesemmans hendloikens (hoogesemma+ns|hend+loik+ns; 14.6.2015), matlevhendenne (matlev+hend+nne; 14.6.2015)

hamaan (d), aina (d;hamaan), hamasta (d), asti (d), lähtien (d), alkaen (d), saakka (d), äärimmäisen (d), sangen (d), perin (d), erittäin (d), todella (d): hamas (taipumaton; 14.7.2012; hama*+s; Etym. suom. hamasta, hamaan; Esim. hamas väres. sangen uusi. Esim. hamas sorduesi seg. hamaan kuolemaan asti. Esim. hamasta lapsuudesta (alkaen, saakka). hamas lasjuessast. Esim. hamasta muinaisuudesta. hamas rehhentaidessast.)

hamaan (d), aina (d;merkityksessä "hamaan"): velep (16.9.2009 tähänkin merkitykseen; Esim. aina siihen päivään asti, jona hän antoi henkensä. velep deel deigeel asd, sjet hes uppgived hengennem.)

hame (s): seelek (20.4.2011; Etym. vir. seelik; Esim. Heinel eedu seelek peelem. Esim. Hes veddu seeleken pieelem./Hes pieelveddu seeleken.)

hammas (s): hamse (26.11.2007; Etym. suom. sanasta hammas, hampaa-. Muodostunut näin: hammas+hampaa = hampas > hambas > hambasij > hambsij > hambse > hamse; vanh; 28.7.2010 merkitty vanhaksi), hambanne (26.11.2007: Etym. suom. sanasta hammas ja diminutiiviliitteestä -nen ("hampainen").), hammes (23.7.2010 muodosta hamse muotoon hammes; Taiv: hams-), hamsenne (28.7.2010; hammes+nne; Dimunitiivimuoto)

hammas: doute (vanh; merkitty vanhaksi 26.11.2007)

hammaspeikko (s;last): hammestrolle (28.7.2010; hammes+trolle), hammesmörre (28.7.2010; hammer+mörre)

hampurilainen (s,a;myös ruok): hampurenne (vanh; merkitty vanhaksi 31.8.2008; hampure+enne; luotu vuonna 2007, lisätty sanastoon 1.3.2008), hamburenne (31.8.2008; hambure+nne)

hamuaminen (s), tavoittelu (s), yrittäminen (s), yritys (s;yrittäminen), halu (s), pyrkimys (s): vaalus (vaala+us; 6.9.2010)

hamuilla (v), tavoitella (v), hamuta (v): hamusdella (hamusda*+lla; 13.6.2014)

hamuta (v), koettaa (v;pyrkiä tehdä jtkn), yrittää (v;pyrkiä), tavoitella (v), pyrkiä (v): vaalesda (vaala+sda; 24.3.2011)

hamuta (v), tavoitella (v), haluta (v), yrittää (v), pyrkiä (v): vaala (4.9.2010; Etym. suom. vaalia)

hamuta (v), tavoitella (v), hamuilla (v): hamusdella (hamusda*+lla; 13.6.2014)

-han, -hän (liitepartikkeli): -hai (2007), hai (29.5.2008 tämä kirjoitusasu; Esim: Oletkohan tosissasi: Ärens hai [dan] wereissem?; Etym. karj. -hai/-häi)

-han, -hän, -pa, -pä, -pas, -päs: -he

hangata (v), höylätä (v), jynssätä (v): hyyla (5.10.2010; Etym. suom. höylä)

hangata, hieroa, hinkata (v): rubba (26.5.2009; Etym. engl. rub)

hanhenpaisti, hanhipaisti (s): haanekeresdos (29.11.2007; haane+keresdos), haankeresdos (1.1.2021 tähän muotoon)

hanhi (s): haane (29.11.2007; Etym. vir. hani, hane-)

hankala (a), mutkikas (a), vaikea (a;mutkikas), monimutkainen (a): kurves (kurva+es; 3.10.2010; Taiv: kurves-; Etym. Mallina vir. sana keeruline, jonka kantana lienee sana keerd, joka on samaa sukua suomen kierto-sanan kanssa.)

hanke, projekti: projektie, storfork (vanh), viidverk (26.11.2007; viide+verk)

hanki (s), vaippa, huntu: huntus (Etym. suom. sanasta huntu; huntu+s; luotu 27.7.2007)

hanki: lumheng (Etym. lumi+henki tai lumi+hanki)

hankinta (s): käärus (kääre+us; 29.8.2008)

hankkia (v): inhekka (in+hekka; 12.4.2008), kääre (12.4.2008 tähänkin tarkoitukseen; Etym. kahkonin kääre-verbi, tämä tarkoitus otettu sen takia, koska ruotsin kielessä hankkia on samla, joka tarkoittaa myös kerätä)

hankkia, ostaa (v): hekenda (hekka+nda; 21.3.2009)

hankkia, ostaa (v): imhekka (im+hekka; 2.9.2008)

hankkia: diesfooa (vanh; hoksattu merkitä vanhaksi 28.8.2007), hegetta

hankkija, välittäjä, toimittaja (s;liike-el): fremsendel (3.6.2008; fremsenda+el; Esim 1: ohjelmistotoimittaja: progellokfremsendel; Esim 2: ikkunatoimittaja: aknefremsendel)

Hannu Hanhi (s;erisn;sarjakuvahahmo): Hanne Haane (23.6.2009; Etym. Hannu Hanhi)

hapan (a): haves (8.6.2011; Etym. suom. hapan; Taiv: havs-)

haparoida (v): havaretsa (2.3.2012; Etym. suom. haparoida)

hapate (s): havsettom (haves+tta+om; 8.6.2011)

happi (s): hoksel (10.10.2012; Etym. kahk. oma sana, jossa taustalla engl. oxygen; Taiv: hoksel-), oksygenne (10.10.2012; Etym. engl. oxygen)

happo (s): esed (10.10.2012; Etym. engl. acid; Taiv: esd-)

hapsi (s): hoos (27.3.2009 lisätty tämäkin käännösvaihtoehto)

hapsonen (s), hapsukainen: hoosuk (hoos+uk; 27.3.2009; Huom. -uk on yksi diminutiivimuoto lisää; se tulee suomen -ukka-liitteestä ja viron -uk-liittestä, joka ilmenee esimerkiksi sanoissa lapsUKAinen ja lapsUKe tai ainUKene)

harakka (s): rakva (13.6.2008; Etym. helpommin lausuttava muoto samana päivänä keksitystä, samaa tarkoittavasta kraakva-sanasta; kraakva on deskriptiivisana, joka tulee harakan "rääkkyvästä" äänestä.), valgurakva (13.6.2008; valgu+rakva)

harava (s): oselraad (osel+raad; 28.6.2012)

harja (s): sotek (28.6.2012; Etym. ven. щётка, shjotka = harja; Taiv: sotek-)

harja (s;yläkohta), laki (s;yläkohta): ylek (yl+ek; 10.9.2008)

harja, harjanne, selänne (s): ferde, ferdenne

harjaannus (s), kokemus (s): praktiseietes (praktiseietsa+tes; 13.6.2014)

harjaantua (v): praktiseietsa (praktiseida+tsa; 13.6.2014)

harjanne, harja, selänne (s): ferde, ferdenne

harjoitella (v), kokeilla: proove (8.10.2009; Etym. ruots. prova [proova])

harjoitella: praktiseida (3.6.2008)

harjoitella: prekitiese (vanh)

harjoitus: praktiseidus (3.6.2008; praktiseida+us)

harjoitus: prekitiesne (vanh)

harju (s): ferde, ferdenne

harkinta (s), pohdinta (s), miete (s): uumosdellus (uumosdella+us; 17.2.2014)

harkita (v), pohtia (v), miettiä (v), ajatella (v;pohtia): uumosdella (uumos+sda+lla; 17.2.2014)

harkko, valanne (s;tekn): valdeppe (valda+ppe; 7.9.2017), valdenbaade (valda+ne+baade; 7.9.2017)

harmaa: haar

harmaahapsi (s;harmaapäinen): haarsevhorre (haarsev+horre), haarsevpee (haarsev+pee; 27.3.2009)

harmaasävy (s): haarsev

harmi (s;konkr;vaiva), vaiva (s;konkr), tuska (s;konkr,kuv): vehja, vehna (7.2.2013 tähänkin muotoon)

harmi, vaiva (kiusa), haitta, kiusallisuus, närkästys (s): feks, annonse (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), hallen

harppu (s;soitin): harf (19.11.2013; Etym. vir. harf, engl. harp, ruots. harpa jne)

harras (a): lemenne (24.7.2007, lem+enne)

harras (a;seesteinen,levollinen), seesteinen (a), tyyni (a), levollinen (a), rauhallinen (a;seesteinen): seien (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana; Taiv: seienn-)

harras, hurskas: godlek, Goddee-skarenne

harrastaa: hobba

harrastus (s;kiinnostus), kiinnostus: intressus (26.11.2007; intressa+us)

harrastus: hobbe

Harri (s;erisn): Harre (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

harso (s), huntu (s): veile (11.6.2018; Etym. engl. veil)

harso, huntu (s): huntus

hartaus (s): ardor

hartaus (s;antaumus): lemennus (14.11.2007; lemenne+us)

harteet (s;mon), hartiat (s;mon): kesylekij (kes+ylek+ij; 11.8.2012)

hartia (s), olkapää: kesdeeg

hartia (s;usein mon): kesylek (kes+ylek; 11.8.2012; Huom: Esiintyy myös yksikkönä; Esim. Hartiat kipeänä. Kesylekij kiplekij.), ylek (yl+ek; 11.8.2012 myös tähän)

hartiat (s;mon), harteet (s;mon): kesylekij (kes+ylek+ij; 11.8.2012)

harva se päivä (d;miltei joka päivä): lehkomt olte deig (24.8.2009;lehkomt|olte|deig), lehkomt deigijekken (lehkomt|deigijekken;24.8.2009)

harva: harsom

harvoin (d): harsomt

hassu (a;hauska): hesle

hatara (a;heikko), hauras (a), hento (a), hellä (a;hento), heiveröinen (a), heikko (a;hauras): hoves (15.1.2009; Taiv: hovs-; Esim. Hän nosti hennot kätensä ylös. Hes höidettu hovsij kesijem uptat. Etym. suom. hopea + s ja kantasaamen sōpē, joka on suomen hopea-sanan kanssa samaa juurta.), hoveslek (hoves+lek; 15.1.2009)

hattara (s;makeislaji): beflanems (befla+nems; 1.7.2010)

hattara (s;pilvenhattara), pilvenhattara (s): klaudukke (klaude+ukke; 1.7.2010)

hattu, lakki, päähine (s): hatte

hattu, lakki, päähine (s): lakke (5.3.2008; Etym. suom. lakki)

hattulauta (s): hatburde (hatte+burde; 25.10.2018)

haudata (v): dombba

haudata (v): greffa (21.3.2009; greffe+a)

hauis (s): hauges (28.7.2008; hauge+s; Etym. suom. hauis-sanan mukaan luotu hauki-sanasta. Taiv: hauges-)

hauki (s): hauge (26.11.2007; Etym. suom. sanasta hauki, haue-.)

haukkua (ark. nimitellä): moitta (Etym. suom. moittia-verbistä), bägga

haukkua (koirasta): bägga

haukkua (v), syyttää (v), moittia (v): bleima (11.6.2013; Etym. engl. blame [bleim])

haukotella (v): auhga (24.10.2010; Etym. suom. haukotella)

haukottaa (v): auhgetta (24.10.2010; auhga+tta; Esim. minua haukottaa. meinee auhgettae.)

hauras (a), hatara (a;heikko), hento (a), hellä (a;hento), heiveröinen (a), heikko (a;hauras): hoves (15.1.2009; Taiv: hovs-; Esim. Hän nosti hennot kätensä ylös. Hes höidettu hovsij kesijem uptat. Etym. suom. hopea + s ja kantasaamen sōpē, joka on suomen hopea-sanan kanssa samaa juurta.), hoveslek (hoves+lek; 15.1.2009)

Hauska tavata: Klooam varkommast (=Iloitsen tapaamasta)

hauska, iloinen, reipas (a;puhuttaessa tunnelmasta tai ilmapiiristä): vailas (29.11.2008; Etym. kahkonin omaperäinen sana; Esim. Ilmapiiri oli reipas. Atmosfäre äred vailas. Esim 2. Lapsilla oli hauskaa. Barnijell äred vailasee.)

hauska: hesle

hauta (s): domb

hauta (s): greffe (21.3.2009; Etym. engl. grave [greiv])

hautajaiset (s;mon): dombelluij (29.5.2008; dombba+ella+us+ij; mon), greffingij (greffa+inge+ij; 11.6.2014)

hautaus (s): greffus (21.3.2009; greffa+us)

hautausmaa (s), kalmisto (s): halmusdo (Etym. suom. kalmisto; 14.10.2010)

hautausmaa (s): dombeinsmaa

hautausmaa (s): greffusmaa (21.3.2009; greffus+maa)

hauva, koiranpentu (s): huppe (18.11.2009; Etym. kahkonin oma sana, muunnos sanasta puppe.)

havahdus, hätkähdys (s): hevahdus (9.11.2008; hevahda+us)

havahduttaa, havahtua, hätkähtää (v): hevahda (9.11.2008; Etym. suom. havahtaa)

havainnollinen (a): viendoslek (viendos+lek; 27.10.2014)

havainnollistaa (v): viendoslekka (viendoslek+a; 27.10.2014)

havainto (s): viendos (vienda+os; 27.10.2014)

havaita (s;atk), tunnistaa, löytää (löytää laite, s;atk): detekta

havaita (v), nähdä, huomata, hoksata: sefenda (sefa+nda; 13.2.2009; Esim. Asia nähtiin hyväksi. Ikte sefendui fimsetat), vienda (vie+nda; 2.2.2012), vie'enda (run; vie[d>']e+nda; 17.3.2012)

havaita (v): segesvienda (seges+vienda; 15.1.2015)

havaita (v;nähdä), huomata: sefa, imsefa (im+sefa; 28.1.2008)

havaita todeksi (v), todentaa: wertat sefenda (20.11.2009; wertat|sefenda)

havaita, huomata: hoppa (vanh; vanhaksi 4.5.2010)

havista (v), kahista: kahesda (12.12.2008; Etym. suom. kahista; kah+sda)

havu (s): hafo (11.7.2008; Etym. suom. havu; Esim. kuusen havut. kuutsens (kuutzens) hafuj.)

havu (s): heven (9.9.2010; Etym. kahkonin oma sana joka on myöhemmin liitetty merkitykseen havu, etymologisesti suomen sanasta hepene => heven.)

havunneulanen (s), neulanen: hafonne (hafo+nne; 20.6.2009), hafonjulla (21.6.2009; hafo+njulla), hafonjulle (hafo+njulle; 22.2.2014)

he (p): dij

he (p): he (vanh)

hedelmä (s): heddes (hed+es)

hedelmällinen (a): heddesenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), hedsenne (heddes+enne; 5.3.2008), heddeslek (5.3.2008; heddes+lek)

hedelmäpuu (s): heddestredde (heddes+tredde)

hedelmöittää (v): hedda (hed+a)

hehku, loiste (v;hehku), kiilto (v;hehku), paiste (v;hehku), helo (s): höhgus (24.9.2010; höhga+us)

hehku, paiste (s): shunne, seddennus (sed+enna+us)

hehku, palo, tuli (s): heddos (6.6.2008; heddas+os)

hehkua (v), loistaa (v;hehkua), kiiltää (v;hehkua), paistaa (v;hehkua,helottaa), helottaa (v): höhga (24.9.2010; Etym. suom. hehkua)

hehkua, sädehtiä (v): sedda (sed+a)

hehkua, säteillä, sädehtiä, loistaa (v): sedlenna (sedlenne+a; 4.12.2007)

hehkulamppu (s): heddoslamppe (heddos+lamppe; 6.6.2008)

hehkuva (a), loistava (a;hehkuva), kiiltävä (a;hehkuva), paistava (a;hehkuva,helottava), helottava (a): höhganne (31.5.2011; höhga+nne), höhges (höhga+es; 31.5.2011; Taiv: höhges-)

hehkuva (a), sädehtivä: sedlenne (sed+la+enne)

hei (i;hyvästeltäessä), moi (i;hyvästeltäessä), moikka (i;hyvästeltäessä), heippa (i;hyvästeltäessä): heip (hei+p; 1.1.2011), heisten (hei+sten; 20.2.2012)

Hei (i;tavattaessa): Hei, Heus (8.4.2012; Etym. lat. heus = hei; vanh)

Heidi (s;erisn): Haide (Huom: Nimivastine Etym. saks. Heidi [Haidi])

heidän, niiden (p): deins (de+ei+ns; ark ja run; vanh; merkitty vanhaksi 18.12.2007; Huom: 30.4.2023: arki- ja runokielessä edelleen kelvollinen taivutus.)

heidän, niiden (p): dijens (dij+ns)

heijastaa (v): reflekta

heijastin (s): reflektord

heijastua (v), peilaantua (v): speegletsa (speegla+tsa; 15.10.2010)

heijastus (s): reflektus

heijata, tuudittaa (v;kiikuttaa), kiikuttaa (s): heija (7.6.2009; Etym. suom. heija-)

heijata, tuudittaa, kiikuttaa, keinuttaa, häilyttää (v): linge, lingetta, tuudetta (tuuda+tta; 31.8.2014)

heikentyä, heiketä, lieventyä, laantua (v): felletsa (felle+tsa; 23.7.2009)

heikentyä, lieventyä, laantua: felheera (felle+heera)

heikentää (v): hovsetta (hoves+tta; 17.2.2014)

heiketä (v), nääntyä (v), riutua (v): hovesna (29.5.2019; Etym. kahko. hoves + visna)

heiketä, heikentyä, lieventyä, laantua (v): felletsa (felle+tsa; 23.7.2009)

heikko (a), niukka: nuuge (11.11.2008; Etym. ruots. njugg)

heikko (a): felle (Etym. ehkä engl. weak tai kahkonin oma sana; Huom: Ks. myös hoves)

heikko (a;hauras), hauras (a), hatara (a;heikko), hento (a), hellä (a;hento), heiveröinen (a): hoves (15.1.2009; Taiv: hovs-; Esim. Hän nosti hennot kätensä ylös. Hes höidettu hovsij kesijem uptat. Etym. suom. hopea + s ja kantasaamen sōpē, joka on suomen hopea-sanan kanssa samaa juurta.), hoveslek (hoves+lek; 15.1.2009)

heikkous (s): felnus (fella+nus; 28.10.2007; sanassa käytetään -nus-päätettä, koska sanalla fellus olisi aivan eri merkitys.)

heilahtaa (v), keikahtaa: lingehda (linge+hda; 4.3.2009)

heillä (p): dijel (dij+el)

heilua (v), heilutella, heiluttaa: lainella (lain+ella; 22.12.2008)

heilua, kiemurrella, ketkuttaa, keikuttaa, heiluttaa, heilutella, ketkutella (v): vikla (27.7.2012; Etym. engl. wiggle; Esim. IDE-kabelle eedoi fims haljetta kövenketasens konnektordest nee et vikla konnektpiee, ain et ohdee vedda. IDE-kaapeli tulisi irrottaa kiintolevyn liittimestä liitintä huljuttelemalla, ei vetäen johdosta.)

heilua, liehua, liikkua (v;kiikkuen,keinuen): linge (17.1.2009 tähänkin tarkoitukseen), linga (run; 17.1.2009; linge+a)

heilua, liehua, lipattaa: fleppa

heilutella (v): flepella (fleppa+lla; 22.12.2008)

heilutella, heiluttaa, heilua (v): lainella (lain+ella; 22.12.2008)

heilutella, kiemurrella, heilua, ketkuttaa, keikuttaa, heiluttaa, ketkutella (v): vikla (27.7.2012; Etym. engl. wiggle; Esim. IDE-kabelle eedoi fims haljetta kövenketasens konnektordest nee et vikla konnektpiee, ain et ohdee vedda. IDE-kaapeli tulisi irrottaa kiintolevyn liittimestä liitintä huljuttelemalla, ei vetäen johdosta.)

heiluttaa (v): lainetta (laine+tta; 16.5.2010)

heiluttaa, heilutella, heilua (v): lainella (lain+ella; 22.12.2008)

heiluttaa, kiemurrella, heilua, ketkuttaa, keikuttaa, heilutella, ketkutella (v): vikla (27.7.2012; Etym. engl. wiggle; Esim. IDE-kabelle eedoi fims haljetta kövenketasens konnektordest nee et vikla konnektpiee, ain et ohdee vedda. IDE-kaapeli tulisi irrottaa kiintolevyn liittimestä liitintä huljuttelemalla, ei vetäen johdosta.)

heiluttaa: fleppa

heimo (s): hemple (Etym. ehkä suom. heimo), hemppel (16.10.2008 myös tämä muoto hyväksytään; Taiv: hemple-)

heinä, pahnat: henij

heinä: hen (Etym. suom. heinä-sanasta)

heinäkuu (s): hennegus (henne+gus; vanh; Etym. Heinäkuussa korjataan heinä karjalle ja hevosille.), hengus (henne+gus; 3.7.2012; Esim. Hengues 2012. Heinäkuussa 2012.)

heinäkuu: henenskuu (vanh)

heinäsirkka: henyppel (hen+yppa+el)

heippa (i;hyvästeltäessä), moi (i;hyvästeltäessä), moikka (i;hyvästeltäessä), hei (i;hyvästeltäessä): heip (hei+p; 1.1.2011), heisten (hei+sten; 20.2.2012)

heitellä (v), höykyttää, höykkyyttää: hakellenda (hakka+lla+nda; 30.12.2008)

heitin (s), projektori: projektord (projekta+ord; 29.9.2009)

heitteillä (d): hakkuil (10.8.2010; hakka+us+i+l)

heitto- (s): hakken-

heittomerkki: hakkenmarkke (hakken+markke; Esim: Hakkenmarkkijee kasutmak. Ilman heittomerkkejä / Heittomerkkejä käyttämättä.), hakkenmark (20.11.2009 tähän muotoon)

heittää pois, panna pois, laittaa pois, hylätä (v): hakka oif (29.7.2008; hakka|oif)

heittää, viskata (v): viska (17.1.2009; Etym. suom. viskata)

heittää: hakka (Etym. suom. hakata-verbistä [hakkaa-], joka on ruotsiksi hacka, englanniksi hack.)

heiveröinen (a), hauras (a), hatara (a;heikko), hento (a), hellä (a;hento), heikko (a;hauras): hoves (15.1.2009; Taiv: hovs-; Esim. Hän nosti hennot kätensä ylös. Hes höidettu hovsij kesijem uptat. Etym. suom. hopea + s ja kantasaamen sōpē, joka on suomen hopea-sanan kanssa samaa juurta.), hoveslek (hoves+lek; 15.1.2009)

heiveröinen (a), hellä, hento: hoves, kleenuk (23.1.2010; Etym. vir. kleenuke [kleenukke])

heksa- (s): heks-

heksadesimaali: heksdesimalie, heskdesimelle (10.10.2016 tähnä muotoon)

heksadesimaaliluku: heksdesimaliluk, heksdesimaliokture, heksdesimelluk (hesk+desimelle+luk; 10.10.2016 tähän muotoon)

heksaeditori (s;atk): heksmöknord

hekuma (s), hurma: furspanne (luotu 25.6.2007, fur+spanna+e)

hela (s;tekn), kiinnike (s), kiinnitin (s), lujitin (s): fettek (fetta+ek; 15.9.2017)

heleä: luuvenne, friesenne

helikopteri (s): helikopter (15.3.2010; Etym. kreik. helix/helik- (ἕλικ-) = kääntyvä ja pteron (πτερόν) = siipi)

helinä (s), sointu (s): helgus (helga+us; 14.5.2013)

helisevä (a), hilpeä (a;helisevä): helgenne (helga+enne; 14.5.2013)

helistä (v), helähtää (v): helga, helgehda (helga+hda)

helkkyä, soida, kaikua, raikua, raikaa: henga, klinga, singa

helle (s): flemmehlok (flemme+ehlok; 8.6.2011), flemehlok (vanh)

helle (s): heddas weiter (25.5.2008), heddas, heddasus (25.5.2008; heddas+us), foirweiter (25.5.2008; foir+weiter)

helle- (s): sommer-, heddas- (Esim: hellekausi = heddasperiode (nyk. heddasperiood)), heddasuens (heddasus+ens; gen)

helliä (v): hellella (helle+lla; 17.11.2009)

hellä (a;hento), hauras (a), hatara (a;heikko), hento (a), heiveröinen (a), heikko (a;hauras): hoves (15.1.2009; Taiv: hovs-; Esim. Hän nosti hennot kätensä ylös. Hes höidettu hovsij kesijem uptat. Etym. suom. hopea + s ja kantasaamen sōpē, joka on suomen hopea-sanan kanssa samaa juurta.), hoveslek (hoves+lek; 15.1.2009)

hellä, hento, heiveröinen (a): hoves, kleenuk (23.1.2010; Etym. vir. kleenuke [kleenukke])

hellä, hentoinen, hentonen, vieno, lempeä (a): hellenne (29.11.2007; helle+nne), helle

hellä, lauha, lauhkea, lempeä, leuto, lievä, mieto, vieno: mill (vanh; merkitty 1.2.2009 vanhaksi), millek

hellä: helle

hellästi (d), hellään (d;hellästi): hellee (helle+ee; 31.8.2014; Etym. mallina kahk. hillee)

hellästi (d), lempeästi (d): millekit (millek+it; 5.3.2004)

helma (syli), syli, rinta: femle (Etym. suom. helma), tain, tainfemle (Esim: Luonnon helmassa = Lootnens femless; Esim 2: Syliisi hellään sulje: Femleel dains fimseel setta.)

helma, lahje, lieve, palle, päärme (s): valle (14.1.2008; Etym. suom. palle), saiden, femle, tain

helma, povi, rinta, sydän: sedde (Esim: Sydämestä asti. Seddest seg. Seddest asd. Nyk: Seddessast.)

helmasynti (s;usk): tainsinde (10.2.2008; tain+sinde)

Helmi (s;erisn): Helme (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

helmi, hieno, siisti: wer

helmi, päärly (vanhaa suomea,helmi): helme (Etym. suom. helmi, helme-), perle (10.2.2010; Etym. vanh. ranska perle)

helmikuu (s): helmegus (helme+gus; Etym. helmegus = helmikuu)

helmikuu: werkenskuu (vanh)

helo (s), loiste (v;hehku), kiilto (v;hehku), paiste (v;hehku), hehku: höhgus (24.9.2010; höhga+us)

heloittaa (v): fetteketta (fettek+tta; [fettekketta]; 15.8.2024)

helottaa (v), loistaa (v;hehkua), kiiltää (v;hehkua), paistaa (v;hehkua,helottaa), hehkua (v): höhga (24.9.2010; Etym. suom. hehkua)

helottava (a), loistava (a;hehkuva), kiiltävä (a;hehkuva), paistava (a;hehkuva,helottava), hehkuva (a): höhganne (31.5.2011; höhga+nne), höhges (höhga+es; 31.5.2011; Taiv: höhges-)

helposti, kätevästi: lettat, kesleket

helpottaa (v): lettetta (letta+tta; 11.7.2008), dua lettemmatat (dua|letta+mma+tat; 11.7.2008; vanh), detta lettemmatat (detta|letta+mma+tat; 7.9.2010)

helppo (a;yksinkertainen), yksinkertainen (a), virtaviivainen (a): reges (reg+es; 17.2.2014; Taiv: regs-; Etym. mallina kahk. kurves)

helppo, kevyt, kepeä, keveä: letta

helppo, kätevä: keslek, letta

helppokäyttöinen (a): lettakasuttanne (letta+kasutta+nne; 27.11.2008), gebeskasuttenlek (gebes+kasutta+ne+lek; 11.2.2015)

Helsinki (s): Helsinge (2.3.2008)

Helsinki (s;paikannimi): Helsinge (Huom: vain käännösehdotus; 2.1.2009)

helsinkiläinen (s,a): helsingenne (Helsinge+enne; 2.3.2008)

helähtää (v), helistä (v): helga, helgehda (helga+hda)

helähtää (v), soitahtaa (v), kajahtaa (v): singehda (singa+hda; 14.5.2013)

hemmotella (v), hyysätä (v;hemmotella): hemesdella (23.4.2012; Etym. kahk. oma sana)

hengellinen (a;usk), uskonnollinen: hengenne

hengellinen (a;usk): hengenlek (hengenne+lek; 18.1.2010)

hengittää (v): huoge (30.7.2011; Etym. suom. karj. murre 'huokuu' = hengittää, Kurkijoki)

hengittää: henga

hengitys (s), henkäys (s): hengus (henga+us; 24.9.2007)

henkari, vaateripustin (s): klothehangord (klothe+hanga+ord; 4.4.2011)

henki, henkäys: hengne

henki: henge (Etym. Liennyt joskus muodossa hengen, suom. sanasta henki, henge-)

henkilö, persoona (s): personne, ikhe

henkilökohtainen (a): ikhesharuenne, ikvarenne

henkilökohtainen tietokone (s;atk): personkomputord (personne+komputord; 15.2.2009)

henkilökohtainen, yksilökohtainen (a): ikhensvarenne (ikhe+ns+varenne; 21.8.2008)

henkilökunta, henkilöstö, esikunta (s): staffe

henkilöstö (s): personnenpiir (vanh), personnesdo

henkilötunnus (s): personkood (personne+kood; 27.10.2015)

henkinen (a): mentalienne, psyykenne, soulenne, mentalle (16.10.2011)

henkinen johtaja (s), mentori (s): mentalle aldettel (mentalle|aldettel; 16.10.2011)

henkäys (s), hengitys (s): hengus (henga+us; 24.9.2007)

henkäys, henki: hengne

hento (a), hauras (a), hatara (a;heikko), hellä (a;hento), heiveröinen (a), heikko (a;hauras): hoves (15.1.2009; Taiv: hovs-; Esim. Hän nosti hennot kätensä ylös. Hes höidettu hovsij kesijem uptat. Etym. suom. hopea + s ja kantasaamen sōpē, joka on suomen hopea-sanan kanssa samaa juurta.), hoveslek (hoves+lek; 15.1.2009)

hento (a): helle

hento, hellä, heiveröinen (a): hoves, kleenuk (23.1.2010; Etym. vir. kleenuke [kleenukke])

hentoinen, hellä, hentonen, vieno, lempeä (a): hellenne (29.11.2007; helle+nne), helle

hepo (s), hevonen: heste (1.10.2008; Etym. ruots. häst)

heprea (a): heprea (4.5.2011; Esim. De em hepreaa.), hebrea (10.10.2016 tähän muotoon)

heprealainen (a): hepreanne (heprea+nne; 19.2.2010), hebreanne (hebrea+nne; 10.10.2016 tähän muotoon)

heprealaiskirje (s;usk): skriffek var hepreannij (skriffek|var|hepreanne+ij; 19.2.2010), skriffek var hebreannij (skriffek|var|hebreanne+ij; 10.10.2016 tähän muotoon)

herahtaa (v): tirskehda (tirska+hda; 28.9.2010)

herja (s;vitsi): sutka

herkistymä, yliherkkyys, allergia (s): allergie (29.5.2008; Etym. engl. allergy)

herkku (s): herusdom (herusda+om; 28.9.2010)

herkku, makupala, maistiainen (s): maistpette

herkkyys (s;havaita jtkn), taipumus (s), vainu (s;herkkyys havaita jtkn): vaaleniheg (vaala+ne+iheg; 15.1.2015; Esim. Syslendelel em ga eede inherenttee vaalenihgee segesvienda applikeidokens kasuttenretaviindens lakosviirdijee. Kehittäjällä on myös oltava luontaista taipumusta havaita sovelluksen käyttöliittymän epäkohtia.)

herkkyys: erkdemmus

herkkä, arkaluonteinen: erkdem (Etym. erk+dem, jossa erk ehkä suom. arka)

herkkä: erkdem

herkullinen (a;maukas): maistlek

herkutella (v): herusda (28.9.2010; herus*+da), herusdella (herusda+lla; 28.9.2010)

hermo (s), raivo: raivus (raive+us; 3.6.2008)

hermostua, raivostua (v): raivehdetsa (raiva+hda+tsa; 19.1.2009)

Herra: Herre (Etym. Herre oli aluksi muodossa Herren, mutta pikku hiljaa alettiin käyttää Herre-muotoa, jotta sitä ei saatettaisi sekoittaa akkusatiiviin. Herren-muoto keksittiin aikana, jolloin kahkonissa ei vielä ollut akkusatiivilla omaa päätettään, vaan käytettiin objektin sijoista ainoastaan nominatiivia ja partitiivia.), Herren (vanh; merkitty vanhaksi 28.10.2007. Etym. suom. sanasta herra. Ks. Herre)

herra: herre (Etym. Ks. Herre)

herrasväki (s): ylikkus (yl+ikkus; 13.11.2012)

hertsi (s;tekn): hertse (6.4.2013; Etym. engl. hertz)

herttainen, suloinen: söötlek (29.11.2007; sööt+lek)

herttainen, söötti: sööt

herttainen: sööt, leeve, laifenne

herua (v): tirska (8.3.2010; Etym. suom. tirskua (eli roiskahdella, tihkua))

herukka (s): tirskennuk (tirska+nne+uk; 8.3.2010)

Hervanta (s;paikannimi): Hervanne (25.4.2014; Etym. suom. Hervanta, Hervanna-)

herättää: upstinda, upstindetta, havesda (13.1.2012 tähänkin tarkoitukseen)

herätys: upstind, upstintne

herätyskello (s): uppstindettord (uppstindetta+ord; 20.11.2009)

herätyskello: alarmklokne (vanh; merkitty vanhaksi 14.11.2008), upstindklokne (vanh; merkitty vanhaksi 28.10.2007), upstindettusklokne (28.10.2007)

herätysliike (s): uppstindettusmavoirellus (uppstindetta+us+mavoirellus; 18.1.2010)

herätysliike (s;usk): upstindensmavoirellus (vanh), havesdenmavoirellus (havesda+ne+mavoirellus; 24.6.2012)

herätysliike (s;usk): upstindettusmovne (vanh; merkitty vanhaksi 27.2.2009)

herätä (v): heva (Etym. sama juuri kuin kahkonin sanalla hevahda = havahtaa; 17.9.2011), havesda (syyspuolella vuotta 2011; Etym. suom. havahtaa)

herätä (v): upstinda, stinda uppe (vanh)

heräys (s): upstindus (upstinda+us; 23.11.2008)

heti (d), välittömästi, suoraan: vältak (väl+tak; 29.6.2008)

heti: direkt, direktit, reti (sana reti on lyhenne sanasta direktit; vanh; merkitty vanhaksi 15.2.2009)

hetkeksi, vähäksi aikaa, vähäksi ajaksi (d): teidetat (13.11.2007; teid+tat), teittat (ark,run;13.11.2007; teid+tat)

hetken (d), hetken aikaa (d), hetki (d;hetken aikaa): teid (23.11.2010)

hetken kuluttua, hetken päästä (d): teidens pest (14.11.2008; teid+ens|pest), noppet

hetken kuluttua, pian, kohta (d;ajasta): lillens teidens pest (17.5.2008; "pienen hetken päästä")

hetken päästä, piakkoin: aifterteid

hetkessä (d): teidess (teid+ess; 27.11.2008)

hetki (a), tovi (a), tuokio (a), kotva (a): kottev (15.6.2018; Etym. suom. kotva, Taiv: kotv-), kotvuk (kottev+uk; 15.6.2018)

hetki (a;hetkinen), hetkinen (a): teiduk (teid+uk; 9.9.2009; Esim. Odota hetki. Venna teiduk./Teiduk.)

hetki (d;hetken aikaa), hetken (d), hetken aikaa (d): teid (23.11.2010)

hetki (s), hetkinen (s;lyhyt hetki): hailos (27.8.2010; Etym. kahkonin oma sana, muistuttaa hieman engl. sanaa while [whail].)

hetki: teid (luotu ennen 16.1.2002), ön momient (vanh; odota hetki = venna ön momient [huom! vanha ön-artikkeli säilyy]), momient (luotu ennen 16.1.2002), mingmente (luotu ennen 16.1.2002)

hetkinen (a), hetki (a;hetkinen): teiduk (teid+uk; 9.9.2009; Esim. Odota hetki. Venna teiduk./Teiduk.)

hetkinen (s;lyhyt hetki), hetki (s): hailos (27.8.2010; Etym. kahkonin oma sana, muistuttaa hieman engl. sanaa while [whail].)

hetkinen, odota hetki, pieni hetki: ön momient (vanh), venna ön momient (vanh), ön lid momient (vanh), önlid momient (vanh)

hetkittäin (d), ajoittain: teidikken (teid+i+kken; 4.11.2010)

hetkittäin, päivät pitkät, päivästä päivään, päivän joka hetki, aina, alati (d): deigijekken teidijekken (deig+ij+ekken|teid+ij+ekken; "päivittäin hetkittäin"; 16.7.2008; Esim: Hän teki työtä päivät pitkät. Hes verkellad deigijekken teidijekken.)

hevonen, hepo (s): heste (1.10.2008; Etym. ruots. häst)

hidas (a), vitkallinen (a), verkkainen (a), verkas (a): verges (26.7.2012; Etym. suom. verkas), vergeslek (verges+lek; 26.7.2012)

hidas: slu (Etym. engl. slow [slou]; Taipumaton), slunne (slu+nne; Etym. Luotu slu-sanan jälkeen), tihmes (tihma+es; 30.4.2025; tihma+es; Taiv: tihmes-)

hidastaa (v): vergesda (verges+sda; 25.6.2022)

hiekka (s): hekka

hiekkapaperi (s): hekkaledde (hekka+ledde; 27.1.2011)

hieman (d), hieman (d), vähän (d;hieman), hiukan (d): raaset (raas+et; 17.2.2014), raasmerim (raas+mer+im; 17.2.2014)

hieman (d), vähin määrin, vähän, hivenen: merlouset (merlouse+et; 15.12.2009; vanh), väinet (väine+t; 28.10.2011)

hieman (d;jotakuinkin), jotakuinkin, kohtalaisen, kutakuinkin, jokseenkin (d): veehoffeg (ves+ee+hoffeg; 15.10.2010)

hieman: dilt (vanhahtava sana)

hieno (a;upea), suurenmoinen, upea: stortaienne (20.1.2011; storre+taienne)

Hieno juttu (l): Fims ikte (28.8.2012; fims|ikte), Fims jud (28.8.2012; fims|jud)

hieno, hyvä, loistava, mahtava, erinomainen (a): werfims (26.11.2007; wer+fims)

hieno, siisti, helmi: wer

hieno, siisti, hyvä, mahtava, huippu (a): hailek (9.8.2007; hai+lek; Etym. Pohjalla vanha kahkonin sana hai, joka tarkoittaa huippua, mahtavaa.)

hienosäätö: weradjutne (vanh; merkitty vanhaksi 27.5.2008), weradjustne (wer+adjuste+ne; 27.5.2008)

hieroa (v): grinda (18.6.2008; Etym. engl. grind = jauhaa, hienontaa, murskata, hieroa, hangata)

hieroa, hangata, hinkata (v): rubba (26.5.2009; Etym. engl. rub)

hiha (s): hage (3.1.2009; Etym. suom. hiha, muina vaihtoehtoina oli hehha, hega, hege)

hiihdin, suksi (s): sihtord (5.12.2007; sihta+ord; sanasta sanaan: "hiihdin")

hiihto (s), hiihtäminen: sihtne (16.2.2008; sihta+ne), sihtus (16.2.2008; sihta+us; harv)

hiihtokenkä, mono (s;hiihtokenkä): sihtenfotnek (16.2.2008; sihta+ne+fotnek), mono (16.2.2008; harv; merkitty harvinaiseksi 20.9.2008)

hiihtää (v): sihta (Etym. ääntä mukaileva sana; kahkonin oma sana)

hiihtää (v;harv): srella (Etym. taustalla ehkä rella, vieriä, tai ääntä mukaileva sana; kahkonin oma sana; 26.11.2007: Sana srella saattaa tulla sanasta screre.)

hiili, sysi (a): syttom (1.3.2011; Etym. suom. sysi (syden, syttä) + kahkonin aineenpääte -om)

hiillos (s): sedfoir

hiipiä (v): hippa (Etym. suom. hiipiä-verbistä), sipsetta (Etym. suom. sipsuttaa-verbistä)

hiipiä, hiiviskellä, hiippailla, hipsiä, hipsutella (v): sipella (luotu helmikuussa 2008; Etym. kahkonin oma sana)

hiipua, himmyä, himmetä (v): samma, himla

hiipuva (a), himmenevä, himmyvä: himlanne (himla+nne)

hiiren painike (s;atk), hiiripainike (s;atk): masbadhe (mas+badhe)

hiiri (s): mas (Tietokoneen tiedoston mukaan kieleen heinäkuussa 2002. Silloin muodossa "mash", lausutaan [mas]. Etym. engl. sanasta "mouse", [maus].)

hiiri (s;atk): mas

hiirimatto (s;atk): maskarpette (22.12.2008; mas+karpette)

hiiripainike (s;atk), hiiren painike (s;atk): masbadhe (mas+badhe)

hiiva (s): jest (luotu 5.10.2007; Etym. ruots. sanasta jäst, hiiva.), hiibe (30.1.2011; Etym. suom. hiiva)

hiiviskellä, hiipiä, hiippailla, hipsiä, hipsutella (v): sipella (luotu helmikuussa 2008; Etym. kahkonin oma sana)

hiivuttaa, sammuttaa, himmyttää, pimittää (v): himletta (himla+tta; 6.11.2009; Esim. Mome doujad veineel liebee, sjeni / sjens me meidai nelen himletta.)

hiki (s): helsse

hikka (s): hikkus (hikka+us; 15.7.2011; Esim. Joidenkin lähteiden mukaan hikan pysäyttäminen voi olla mahdollista viemällä psyyke pois hikasta. Serteinnijens surijens (nyk. surrijens) mekken hikkus meidae eede mahdlek loppa nee et douja psyyke vollen hikkuest.)

hikottaa (v): hikka (15.7.2011; Esim. Me hikkam.), hiketta (hikka+tta; 15.7.2011; Esim. Meinee hikettae.)

Hilja (s;erisn): Hille (23.6.2009; Etym. hille on kahkonia ja tarkoittaa hilja, hiljainen, äänetön)

hiljaa (d), hitaasti (d), verkalleen (d), verkkaan (d), vaiti (d), ääneti (d): whaien (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana; Taiv: whaienn-; Esim. Lefij whaien fallehdu moens pieel. Lehdet hiljaa leijaili maahan.)

hiljaa (d), verkkaan, vaiti, ääneti: hillem (hille+m; 19.12.2008), hillet (hille+t; 19.12.2008)

hiljaa (äänestä tai liikkeestä), ääneti: hillee, soindefreset

hiljainen, vaimea: hillek, hillenne

hiljainen: soindefres, hillenne (Etym. taustalla adverbi "hillee", joka oli luotu jo aikaisemmin.)

hiljaisuus: soindefresus, hillennus

hiljentynyt (a): hillainne (hilla+ainne; 7.4.2009; Huom: 7.4.2009 on päätetty että 2. (toisen) partisiipin aktiivimuodossa käytetään ainne-päätettä. Tuo ainne-pääte tulee aid-päätteen ja erään adjektiivin päätteen, -nne-päätteen, yhdistelmästä. Huom 17.10.2009: Tuon jälkeen on keksitty toisenlainen pääte 2. partisiipin aktiivimuodolle, nimittäin -nt-pääte; näitä molempia muotoja voi käyttää, mutta ainne-päätettä voitaisiin alkaa käyttää vain runollisissa yhteyksissä, ja nt-pääte olisi virallinen kirjakielen suosite.), hillain (hilla+ain; 17.10.2009; Huom. Vaihtoehtoinen kirjoitusmuoto hillainne-sanalle.), hillant (hilla+ant)

hiljentyä: hilla, hillenna

hiljentää, vaimentaa, vaientaa: hilgetta, hillenna

hiljetä: hilla, hillenna

hilla (s), lakka, suomuurain: laggmori (lagg+mori; Etym. Alkuosa lagg- tulee suomen lakka-sanan alusta.), himlenmori (himlenne+mori; Etym. himlenne on himmeä. Tässä ei liene kuitenkaan kyseessä himla-verbin johdos, vaan alkuosa himlen- lienee muunnos suom. hilla-sanasta, tai se tulee ruots. himmelen-sanasta.)

hillo (s): sylle (ruots. sanasta sylt)

hilpeä (a;helisevä), helisevä (a): helgenne (helga+enne; 14.5.2013)

himmenevä, himmyvä, hiipuva (a): himlanne (himla+nne)

himmennin (s;sähk): himlettord (himletta+ord; 5.6.2015)

himmentää (v): himletta (himla+tta; 5.6.2015)

himmetä (v), hiipua, himmyä: samma, himla

himmeys, pimeys, synkkyys, synkeys (s): himle (himla+e; 19.12.2008), himlus (himla+us; 22.12.2008)

himmeä (a), himmyt: himlenne (himla+enne)

himmyttää, sammuttaa, hiivuttaa, pimittää (v): himletta (himla+tta; 6.11.2009; Esim. Mome doujad veineel liebee, sjeni / sjens me meidai nelen himletta.)

himmyvä, himmenevä, hiipuva (a): himlanne (himla+nne)

himmyvä, suitseva, sammuva (a): sumssanne (sumssa+nne; 29.7.2008), sammanne

himmyä, hiipua, himmetä (v): samma, himla

himmyä, pimetä, hämärtyä (v): hailetta (haila+tta; 4.11.2010)

himo (s): hemmus (10.9.2008; hemma+us; Esim. himon vallassa. hemmuens voltess / hemmuens alet)

himoita (v): hemma (10.9.2008 lisätty; keksitty x.8.2008; Etym. suom. himoi(ta)-sanasta)

himoita (v;kaivata), haluta kovasti (v), kaivata (v), halajaa (v), tavoitella (v): ihga (5.6.2013; Etym. vir. ihkama; Esim. Laiflek jolle de mellen ihga var dei storrijee mindoijee. Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo.)

hinkata (v), hangata, hieroa: rubba (26.5.2009; Etym. engl. rub)

hinnoitella (v): hendetta (hend+tta; 11.2.2015)

hinta: hend

hioa (v;viilata), viilata (v): filna (filne+a; 19.6.2011)

hipaista (v), koskea (v;koskettaa), koskettaa (hipaisten): hiptatsa (23.11.2008 tähän muotoon), sipehda (16.5.2010 tähänkin tarkoitukseen)

hipaista (v), sivellä, silittää, hivellä: hillööra, sipella (17.1.2009 tähänkin tarkoitukseen)

hipaista (v;momentaani), sipaista: hiptatza (vanh), hiptatsa (13.4.2009 tähän muotoon)

hipaista (v;momentaani), sipaista: sipehda (1.2.2009; sipella > sipehda)

hipaista, silittää, hivellä (v): hillööra

hipsiä, hiipiä, hiiviskellä, hiippailla, hipsutella (v): sipella (luotu helmikuussa 2008; Etym. kahkonin oma sana)

hirsi (s): palkken (28.10.2014 lisätty tämäkin merkitys)

hirsi (s): palkken (lisätty tähän merkitykseen 12.12.2007)

hirsiaihio (s;tekn): palkkenaljos (palkken+aljos; 7.9.2017)

hirsitalo (s): palkkendomme (palkken+domme; 28.10.2014)

hirveä, kauhea, kamala (a): horlek (29.2.2008; horre+lek; Etym. Alkuosa horre- tulee suom. sanasta hurja tai engl. sanasta horrible)

hirveä: riebel, aufolle

hirveän: riebels

hirvi (s): jurtke

hissi (s): höidoujord (höi+douja+ord; 4.5.2011; [höi·doiood])

historia (s), menneisyys: taktaide (tak+taide; 29.8.2008; Esim 1: Menneisyys on historiaa. Taktaide em taktaidee. Esim 2: Hän teki historiaa. Hes duade historiee. Esim 3. Historian kirjoissa ei ole tietoa tästä. Taktaidens bokeiss em ain nafnee dettest/dishest.)

historia: historie

historiallinen (a): taktaidlek (tak+taide+lek; 15.5.2011)

hitaasti (d), verkalleen (d), verkkaan (d), vaiti (d), hiljaa (d), ääneti (d): whaien (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana; Taiv: whaienn-; Esim. Lefij whaien fallehdu moens pieel. Lehdet hiljaa leijaili maahan.)

hitaasti (d), vähittäin, vähitellen, pikku hiljaa, pikkuhiljaa, vähän kerrassaan: lillekit (lille+lek+it; 2.5.2008), lillet kerdellem (2.5.2008; "vähän kerrallaan"; lille+t|kerde+ell+em), lillekken (lille+kken; 19.7.2010)

hitaasti: slunnet, slunleket

hitaus: slunnus

hitunen (s), ripe (s), ripaus (s), nokare (s), hiukka (s), muru (s), hiven (s): raas (21.12.2010; Etym. vir. raas, raasu-; Ks. muren)

hitunen, rahtu (s): sporre (20.12.2009; Etym. ruots. spår)

hiukan (d), hieman (d), vähän (d;hieman), hieman (d): raaset (raas+et; 17.2.2014), raasmerim (raas+mer+im; 17.2.2014)

hiukka (s), ripe (s), ripaus (s), nokare (s), hitunen (s), muru (s), hiven (s): raas (21.12.2010; Etym. vir. raas, raasu-; Ks. muren)

hiukset (s;mon): horrij

hius (s): hoos (29.11.2007; Sana taipuu hoosij, hoosens eli s-kerake ei katoa, koska os-loppuosan takana on vokaali. Etym. suom. hius; Tämä sana on lisätty horre-sanan rinnalle, vaihtoehdoksi.)

hius (s): horre (Huom 18.6.2008: Käytä mieluummin hoos)

hiusharja (s), kampa: hoossotek (hoos+sotek; 28.6.2012), kammeb (28.6.2012; Etym. suom. kampa, engl. comb, ruots. kam; Taiv: kamb-)

hiuslatva, hiusten latva (s): hoosylek (hoos+ylek; 27.8.2011)

hiutale (s): hinglanne (vanh; 29.11.2007; Etym. kahkonin oma sana [29.11.2007]; Ei ole otettu mistään muusta kielestä.), hinglenne (15.5.2010 tähän muotoon; Etym. kahkonin oma sana [29.11.2007]; Ei ole otettu mistään muusta kielestä.)

hivellä (v), hipaista, silittää: hillööra

hivellä, sivellä, silittää, hipaista (v): hillööra, sipella (17.1.2009 tähänkin tarkoitukseen)

hiven (s), ripe (s), ripaus (s), nokare (s), hiukka (s), hitunen (s), muru (s): raas (21.12.2010; Etym. vir. raas, raasu-; Ks. muren)

hivenaine (s): raasannom (raas+annom; 27:12.2011)

hivenen, vähin määrin, vähän, hieman (d): merlouset (merlouse+et; 15.12.2009; vanh), väinet (väine+t; 28.10.2011)

hoeta (v), toistaa (v): hooge (3.10.2010; Etym. suom. hoeta, hokea-)

hohde, kiilto, loisto, välke, hohto, kimmel, kimmellys, kimallus, loistokkuus, komeus (s): glansse (2.3.2008; Etym. ruots. glans)

hohde, kiilto, loisto, välke, hohto, kimmel, kimmellys, kimallus, loistokkuus, komeus (s): glanssus (glanssa+us; 7.4.2009)

hohde: shunnus, shunne

hohtaa (v), kimmeltää, kimaltaa, välkkyä, kiiltää, kiilua: gimme

hohtaa iltaruskon valoa taivaanrannassa tai metsän puissa (v), orastaa: versa (13.4.2008; vers+a; Esimerkki: Männyt orastivat iltaruskossa. Mandnij versaid ilderushess.)

hohtaa punaisena (v): versetsa bunlet (28.10.2011; Esim. Jek jektens snenduist em völletmak. Tyhij sijij versetsai bunnilet. Osa kohteen tiedoista on täyttämättä. Tyhjät kohdat on korostettu punaisella.)

hohtaa, kiiltää, loistaa, välkkyä, kimmeltää, kuultaa (v): glanssa (2.3.2008; glansse+a)

hohtaa, säkenöidä (v): simra (18.1.2017; Etym. ruots. skimra, engl. shimmer), simresja (simra+sja; 27.1.2017; Huom. Tässä sanassa on käytössä refleksiivipääte -sja)

hohtaa: shunne

hohtava (a), loistava (a), hohtavainen (a;run): shunnevölle (run; shunne+völle; 14.11.2005)

hohtava (a), orastava: versanne (13.4.2008; Esimerkki: Katselimme yhdessä hohtavaa ilta-aurinkoa. Vi fleegaid tokkom versannee ildeshunnelee.)

hohtava (a), säkenöivä (a): simrenne (simra+enne; 31.12.2024)

hohtavainen (a;run), loistava (a), hohtava (a): shunnevölle (run; shunne+völle; 14.11.2005)

hohtavainen, loistava (kirkas): shunnelek, shunlek, shunnenne

hohto, kiilto, loisto, välke, hohde, kimmel, kimmellys, kimallus, loistokkuus, komeus (s): glansse (2.3.2008; Etym. ruots. glans)

hohto, kiilto, loisto, välke, hohde, kimmel, kimmellys, kimallus, loistokkuus, komeus (s): glanssus (glanssa+us; 7.4.2009)

hohto, kimmellys, kimallus, kimmelle, kimmel, pilke, kiilto, välke (s): gimne (gimme+ne; 1.11.2007), gimmus (gimme+us; 1.11.2007), gimmellus (gimme+lla+us; 1.11.2007), gimmel (3.5.2011; gimme+l)

hoidella: hollella

hoitaa: holla

hoito: holne, hollus

hoitua (v): holletsa (holle+tsa; 14.5.2013; Esim. Mindettuins mökne holletsae lettat serkesdellokens mekken heerannen Mindettuij-appeni. Muistioiden muokkaus hoituu helposti järjestelmän mukana tulevalla Muistiot-ohjelmalla.)

hoksata (v;~ tehdä jtkn), ymmärtää (v;~ tehdä jtkn): vie (4.1.2012 tähänkin tarkoitukseen)

hoksata, nähdä, huomata, havaita (v): sefenda (sefa+nda; 13.2.2009; Esim. Asia nähtiin hyväksi. Ikte sefendui fimsetat), vienda (vie+nda; 2.2.2012), vie'enda (run; vie[d>']e+nda; 17.3.2012)

hollanti: holland

hollantilainen: hollandenne

holli (s;ark), huolenpito (s): holle (Huom: Tämä vain merkityksessä "huolenpito"; 18.6.2011 tähänkin merkitykseen)

holvi (s): volde (Etym. engl. vault = holvi)

home (s): haarom (haar+om; 3.4.2011)

homeopaattinen (a): homeopatienne (13.3.2009)

homma, työ: syssel (monikko: syslij), jobbe (ark), fork (vanh; merkitty vanhaksi 25.5.2008), förk (vanh; merkitty vanhaksi 25.5.2008)

hommissa (d), töissä (d), bisneksessä (d): sysleis (syssel+ei+s; 31.3.2016), kheruis (kher+us+i+s; 31.3.2016)

hopea (s): silver (Taiv: silver-)

hopea (s;aine): hovsennom (hoves+nne+om; Etym. Katso sanan hoves etymologia.)

hopeinen (a): silverenne (silver+nne; 12.12.2008)

horisontti (s): horisontte (vanh; merkitty vanhaksi 14.10.2009; 28.7.2008; Etym. ruots. horisont), souldepiir (28.7.2008; soulde+piir; "näköpiiri"), horisonte (14.10.2009 tähän muotoon)

horjahdella, ailahdella, häilyä, oikkuilla (v): vareida (2.1.2009 tähänkin tarkoitukseen), aalasella (3.1.2009; aalas+ella)

horjahtaa: udlainne (vanh)

horjua (v): lainna (lain+a)

horjuttaa (v): lainnetta (lainna+tta; 27.3.2009)

hormi (s): sumssule (sumssa+ule; 6.10.2015)

hotkaista, nielaista, hotkia (v): glööde (30.6.2008; Etym. shööde-verbi engl. gulp-sanan antamassa muodossa), sveldehda (svelda+ha; 30.6.2008)

hotspot (s;atk;langattoman verkon), piste (s;atk;langaton verkkolähetin): lempod (lem+pod; 9.4.2010; Etym. engl. sanan hotspot mukaan.)

houkutella (v), mairitella (v): mellendetella (mellenda+tta+lla; 29.7.2014)

houkutella (v): frestella (fresta+ella)

houkutella (v; ylitsepuhua): höiseide (14.1.2008; höi+seide), höiseidella (14.1.2008; höi+seide+lla)

houkutella, vetää puoleensa, attrahoida, kiehtoa, olla taipuvainen, viehättää (v): attrakta (3.1.2009; Etym. engl. attract), mellenda (melle+nda; 3.1.2009), faskineida, sharma (sharme+a; 3.1.2009)

houkuttaa (v): fresta (Etym. ruots. fresta), frestella

houkutus (s): frestus, frestellus

houkutus, kiusaus: frestus, frestellus

housut (s;mon): pyksij (2.2.2008; Etym. ruots. byxor, vir. püksid, suom. pöksyt)

huhtikuu (s): huhdegus (huhde+gus; Etym. huhti = huhta = kaski = poltettu metsäalue)

huhtikuu: huhtenskuu (vanh)

huhu (huhuilu), huhuilu (s): huuhellus (huuhella+us; 8.3.2010)

huhu (s): rumor (vanh; Merkitty vanhaksi 16.4.2010; 25.10.2009; Etym. engl. rumor; Huom. Tämä sana otettu kahkonin kieleen ainakin siksi aikaa kun jokin omaperäisempi sana keksitään tilalle.), huuhos (huuha+os; 16.4.2010)

huhuilla (v), huhuta: huuhella (huuha*+lla; 8.3.2010; Etym. suom. huhuilla)

huhuilu (s), huhu (huhuilu): huuhellus (huuhella+us; 8.3.2010)

huijata, petkuttaa, hämätä (v): rufla (27.3.2009; Etym. ruots. ruffla), skoija (ark;27.3.2009; Etym. ruots. skoja [skoija]), svindla (27.3.2009 tähänkin tarkoitukseen)

huilata (v), pitää taukoa, tauota, levätä: huile (Etym. suom. huila(ta)), huila (Etym. suom. huila(ta)), resta (Etym. engl. rest), whalunda (30.4.2025 lisätty tähänkin)

huilu (s): fleid (14.1.2008; Etym. engl. flute, ruots. flöjt, ven. fleita, vir. flööt)

huimata, huipata, pyörryttää (v): svindla (27.3.2009; Etym. ruots. svindla), svindletta (svindla+tta; 27.3.2009)

huippu (a), siisti, hyvä, hieno, mahtava: hailek (9.8.2007; hai+lek; Etym. Pohjalla vanha kahkonin sana hai, joka tarkoittaa huippua, mahtavaa.)

huippu (a;mahtava): hai (ark), top (ark)

huippu (s;kärki, laki, mat, -kohta, vuoren, kallion): höidus (Sana tarkoitti päivämäärää 25.6.2007 ennen pelkästään korkeus, "höidus")

huippu, mahtava: lekus (Etym. suom. luksus tai suom. lokoisa)

huippulaadukas: höikvalidem

huippulaatu, korkea laatu (s): höikvalidemmus (höikvalidem+us; 13.6.2014)

hukkua (v;kuv): luussa

hukuttaa (v;kuv): luussetta

hullu (s), mieletön: mellefres (29.5.2008; melle+fres; Esim: Hulluahan se olisi: Mellefreseehai de äroje.)

hullu (s): folle (Etym. ranskan sanasta folle, luotu toukokuussa 2007)

hullunkurinen, järjetön, nurinkurinen, mieletön, absurdi (s): absurde

humina (s), pauhu: hummus (humma+us; 15.1.2009)

huminoida, hymistä, humista (v): humma, hummella

huminoida, hymistä, humista (v): hummaella (run)

hunaja (s): mes (8.3.2008; Etym. vir. mesi-sanasta, joka tarkoittaa hunaja.), hunadmes (hunade*+mes; 15.10.2010; Etym. hunade on oma kahkonin väännös sanasta hunaja.), keldmesje (keld+mesje; 12.6.2011; Etym. mesje on hellyyttelymuoto sanasta mes, joka tarkoitti ennestään hunajaa.)

hunnuttaa (v), peittää (v;huntuun), peittää (v): veila (veile+a; 11.6.2018)

huntu (s), harso (s): veile (11.6.2018; Etym. engl. veil)

huntu (s), harso: huntus

huntu, vaippa, hanki (s): huntus (Etym. suom. sanasta huntu; huntu+s; luotu 27.7.2007)

huoata (v;huokaa), huokailla: volna (vole+na tai vole+ne+a), orgete, hungaella, hungella (21.12.2007 lisätty tämä yleiskielellisempi muoto hungaella-muodon rinnalle; hunga+lla; Etym. hunga tulee suomen sanasta huoata), volnella (volna+lla; 5.3.2004)

huojentaa (v), keventää (v;huojentaa): hoogenda (hooge*+nda; 25.10.2010; Etym. oletetaan huojentaa-verbin kantana olevan laatusana huokea.)

huojua, vaappua, kävellä (v;hitaasti), kulkea (v;hitaasti): lunge (14.4.2009; Etym. kahkonin oma sana)

huokailla, huoata (v;huokaa): volna (vole+na tai vole+ne+a), orgete, hungaella, hungella (21.12.2007 lisätty tämä yleiskielellisempi muoto hungaella-muodon rinnalle; hunga+lla; Etym. hunga tulee suomen sanasta huoata), volnella (volna+lla; 5.3.2004)

huokailla: hungaella

huokaisu (s): hungaellus (run), hungellus (21.12.2007; hungella+us; lisätty tämä yleiskielellisempi muoto 21.12.2007)

huokaus (s): volnus, hungellus, hungus (hunga+us; 27.6.2010; Huom: Runokielessä voi käyttää sanaa hungus; yleisemmin käytetään sanaa hungellus.)

huokea (a;huokoinen), huokoinen (a): purousse (Etym. engl. purous)

huolehtia (v): hollehdella (1.2.2009; holle+hda+lla; hollehda+elatiivi; Esim. Hän huolehtii lapsestaan aina. Hes hollehdellae barnestem oltait.)

huolehtia (v; pitää huolta): helltroffe (vanh)

huolehtia, pitää huolta (v): hollehda (holle+hda; 8.6.2011), votte hollee (votte|holle+e; 8.6.2011), helda hollee (helda|holle+ee; 8.6.2011)

huolella (d), huolellisesti (d): helleni (helle+ni; 23.11.2010)

huolenpito (s), holli (s;ark): holle (Huom: Tämä vain merkityksessä "huolenpito"; 18.6.2011 tähänkin merkitykseen)

huolenpito (s): hollenvottus (holne+vottus; 8.6.2011)

huoleton (a), kasuaali (a;arkinen), rento (a), arki- (a), vapaa-ajan (s;gen): kasuelle (a; 4.6.2014; Etym. engl. casual)

huoleton (a): hollefres (holle+fres; 29.7.2008)

huoli, suru, murhe: holle, molle, satos

huolimatta (d): holmak (27.10.2008; Esim: Yhdistä siitä huolimatta palvelimeen. Ferketta dest holmak fellordeel.)

huoltokatko (s;atk): hollenstennehdus (holla+ne+stennehdus; 13.12.2013)

huom (s;lyh;imperatiivi): sefenda (imperatiivi; 22.6.2009)

huom, huomio: hop (vanh; vanhaksi 4.5.2010)

huomaamatta (d): vientmak (vienda+mak; 17.3.2012), vientmakeg (vienda+mak+eg; 17.3.2012), vie'entmakeg (run; vie'enda+mak+eg; 17.3.2012)

huomata, havaita (v;nähdä): sefa, imsefa (im+sefa; 28.1.2008)

huomata, havaita: hoppa (vanh; vanhaksi 4.5.2010)

huomata, nähdä, hoksata, havaita (v): sefenda (sefa+nda; 13.2.2009; Esim. Asia nähtiin hyväksi. Ikte sefendui fimsetat), vienda (vie+nda; 2.2.2012), vie'enda (run; vie[d>']e+nda; 17.3.2012)

huomauttaa (v): notifikeida (9.4.2012; Etym. engl. notify), notifeida (9.4.2012; Etym. engl. notify)

huomauttaa (v): sefendetta (sefenda+tta; 14.2.2009), viendetta (vienda+tta; Lisätty sanastoon 30.4.2014)

huomauttaa, mainita: mentione, hopetta

huomautus (s): notifikeidus (notifikeida+us; 9.4.2012), notifeidus (9.4.2012; notifeida+us)

huomautus (s): sefendettus (sefendetta+us; 21.3.2009)

huomautus: hopettus

huomen (s;aamu): morgen

huomen (s;huominen): furdeige

huomeneltain (d): varseiltem (vares+ei+lt+m; 15.8.2012)

huomenna (d): servalsem (ser+valles+em; 23.8.2010), serelsem (ser+(va>e)lsem; 23.8.2010)

huomenna: furdeigem (vanh)

Huomenta: Morgensme, Fimsens Morgensme (20.5.2008)

huominen (a): furdeigenne

huominen (s): furdeig

huominen: furdeig (vanh)

huomio, huom: hop (vanh; vanhaksi 4.5.2010)

huomioida (v), ottaa huomioon (v): hopneeltroffe (vanh; vanhaksi 4.5.2010), troffe hopneel (vanh; vanhaksi 4.5.2010), votte viendueel (votte|viendus+eel; 13.6.2014)

huomioida (v;kiinnittää huomiota), kiinnittää huomiota (v), kohdistaa huomio (v): lehetta vienduens altat (lehtta|viendus+ns|altat; 13.6.2014; Rekt: akkusatiivi / partitiivi; Esim. Arhitektuure kundannuin derlekijens roomesverkijens aidel lehetta vienduens altat velep appens syslenduens algtaidissast. Esim. Listat vaalesdui sivesdons rivsuee lehetta massinijens vergsijens vegalekkuins gaabest matsemmat vienduens altat.), vardenna vienduee (vardenna|viendus+ee; 13.6.2014), lakenda vienduee (lakenda|viendus+ee; 13.6.2014)

huomioida, ottaa huomioon (v): sefenduens altat votte (sefenda+us+ens|altat|votte)

huomioida: hoppe (vanh; 4.5.2010 vanhaksi), setta hopne (vanh)

huomiota herättävä (a): hoplek (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

huomiseksi (d): servalsetat (servalles+tat; 9.2.2012)

huone (s): ruume (30.6.2010 tähän muotoon)

huone: rome (vanh), ruume (23.7.2010 muodosta rome muotoon ruume)

huonekalu (s): meebel (19.12.2009; Etym. ruots. möbel < lat. mobilis < movere (liikkua))

huonekalu (s): romegalu (vanh; rome+galu; 16.6.2008), ruumgalu (ruume+galu; 28.7.2010 tähän muotoon), galu (16.6.2008 tähänkin tarkoitukseen)

huono (a), saastainen, likainen, syntinen: syttoslek (syttos+lek; 12.10.2008; Esim: Minä musta ja saastainen, kurja (SL. 189). Ärem mosde od syttoslek, föddig. Esim 2: Keittiöön ei saa astua likaisin kengin. Köökkens kulgeel ain shie syttoslekijell fotnekijell steppa. / Köökkens kulgeel em ain syttoslekijell fotnekijell steppa.)

huono (a): fosenne (fose+nne; 24.5.2012)

huono: fose

huonosti käyttäytynyt (a), väärin käyttäytynyt, väärinkäyttäytynyt: missefaldaidenne (missefalda+aid+enne; 27.3.2009; vanh), missefaldant (mis+sefalda+ant; 27.11.2009; vanh), misendaldant (misendalda+nt; 20.3.2025 tähän muotoon)

huonosti käyttäytyvä (a), ala-arvoinen, halpa-arvoinen, halpamainen: allek (al+lek)

huonotuulinen (a), ärtyinen (a), pahantuulinen (a): foseles (14.10.2010; Taiv: fosels-; Etym. kuin aveles mutta pohjana on fose-sana.)

huonous (s), pahuus: fosus (25.6.2008; fose+us)

huonous (s;huono puoli, haittapuoli, paha puoli), puute, puutos, haitta, epäkohta: lakos

huopa (s): hooves (10.9.2017; Etym. suom. huopa; Taiv: hoovs-)

hupi (s), huvi (s;hupi): radnos (17.8.2010; Etym. ven. радость, radost' = hupi, ilo, riemu)

hupi (s), huvi: hes (vanh; merkitty vanhaksi 4.1.2012), hesus, heslus

huppari, hupputakki (s): peehektakke (peehek+takke; 23.1.2009), peehekkie (peehek+ie; 7.11.2012)

huppu (s): peehek (5.3.2008; pee+ek, johon heittomerkin (pee'ek) tilalle asetettu h-kerake)

Hupu (s;erisn;sarjakuvahahmo): Hoope (23.6.2009; Etym. suom. Hupu)

hurma (s): faskineidus, sharme (25.6.2007; Etym. ruots. sanasta charm)

hurma, hekuma (s): furspanne (luotu 25.6.2007, fur+spanna+e)

hurmaannuttaa (v), hurmata: furspanna (luotu 25.6.2007, fur+spanna)

hurmata (v): volletta (pohjana on sana volte), mugantroffe (vanh), faskineida

hurrata (v): hurra

hurskas, harras: godlek, Goddee-skarenne

hutera (s), vaakkuva: vangas (4.2.2009; Etym. kahkonin oma sana, sana vangas pyrkii kuvaamaan äänneasultaan keinuvaa liikettä)

huuhdella, huuhtoa (v): suuhella (18.12.2007; suuhe+lla)

huuli: ule

huurre: lietznum (vanh; merkitty vanhaksi 7.1.2008), liesnum (25.12.2007; Etym. aluksi muodossa lietznum, num tulee suom. lum-sanasta, lies?)

huurrehonka (s;run): lummanden (lum+manden; 2.11.2005)

huuru (s), höyry: dummes (18.6.2008 lisätty tämäkin merkitys)

huuru (s), höyry: summes (lisätty höyry-merkitys 1.11.2007; Huom: Käytä mieluummin dummes)

huuruta (v), höyrytä: dummesda (18.6.2008; dummes+da)

huuruta (v), höyrytä: summesda (summes+da; 1.11.2007; Huom: Käytä mieluummin dummesda)

huusholli (s;ark), talous (s): domholle (domme+holle; 18.6.2011)

huutaa: huuda (Etym. suom. sanasta huutaa (huuda-). Sana huutaa on muissakin kielissä samantapainen: muin.skandin. huta [huutta], muin.gotlant. huti, norj. huta (huutaa, kirkua, meluta). Todennäköisesti kahkoniin "Veteraanin iltahuuto" -laulun käännöksen yhteydessä, vuonna 2005.)

huuto: huudus

huvi (s;hupi), hupi (s): radnos (17.8.2010; Etym. ven. радость, radost' = hupi, ilo, riemu)

huvi, hupi (s): hes (vanh; merkitty vanhaksi 4.1.2012), hesus, heslus

huvila (a): sullevle (sullev+le; 30.7.2015)

huvitella (v): hessa

hyinen (a): frislek, gylmek

hylkääminen: ignorene (vanh; merkitty vanhaksi 13.9.2007), ignorne (Huom: Käytä mieluummin hylne tai hyllus)

hylly (s): dylle

hylätty: oksepte (vanh)

hylätä (v), panna pois, heittää pois, laittaa pois: hakka oif (29.7.2008; hakka|oif)

hylätä (v;"heittää pois"): oifhakka (oif+hakka; 23.6.2008; Esim 1: Hän hylkäsi (heitti pois) vanhat vaatteet. Hes oifhakkad eldij kleddij.)

hylätä, evätä: hylla

hylätä: ignore (Huom: Käytä mieluummin hylla), hylla, ainäksepta (aluksi, ennen päivämäärää 16.1.2002), oli muodossa enäksepta (en+äksepta; vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2008)

hymistä, huminoida, humista (v): humma, hummella

hymistä, huminoida, humista (v): hummaella (run)

hymiö: smello (vanh), smeelok (smeela+ok; 14.1.2013)

hymni: hymne

hymy (s): smeelus (16.5.2008; smeela+us), smeelos (16.5.2008; smeela+os), smeelne (29.6.2008; smeela+ne)

hymy: smelne (tämä sanan merkitys vanh; 16.5.2008 merkitty vanhaksi)

hymyillä (s): smeela (16.5.2008; hymyillä-sanan uudempi käännös, jotta sitä ei sotkettaisi toiseen, smella-verbiin)

hymyillä: smella (tämä sanan merkitys vanh; 16.5.2008 merkitty vanhaksi)

hymyilyttää (v): smeeletta (smeela+tta; 21.2.2012)

hypellä, hyppelehtiä (v): ypella (22.12.2007; yppa+lla)

hypettää (v), liioitella, ylikehua, innostella: hypetta (8.8.2009; Etym. kreik. hyperbola > engl. hyperbole, hype)

hyppiä, hypätä: yppa

hyppy (s): hyppe (hyppa+e; 9.11.2010)

hyppy: ypne

hyppypeli (s): hyppmengus (hyppe+mengus; 14.11.2010)

hyppytunti: ypnedante (vanh), yppis (vanh)

hyppääjä: yppel

hyppäämään: yppah

hypätä, hyppiä: yppa

hyristä (v): hyresda (2.1.2009; Etym. suom. hyristä)

hyrrätä (v): hyrra

hyrrätä (v;kehriä), kehriä (v;kehräillä): hyrrella (hyrra+lla; 29.7.2014)

hyräillä (v): hyrrella (hyrra+lla; 7.4.2009; Etym. suom. hyräillä)

hyssytellä, tuudittaa, tuutia, hyssyttää (v): lilla (Etym. kahk. lille+a taikka engl. lull), lillella, linge

hyttynen (s): hyttebliennu, hyttuk (hytte*+uk; 14.5.2013), hyttukke (hytte*+ukke; 14.5.2013), hyttukens bliennu (hyttuk+ens|bliennu; 14.5.2013), hyttenne (hytte*+nne; 14.5.2013; Etym. suom. hyttynen)

hyttyspuite (s;tekn): hyttukseitte (huttyk+seitte; 8.6.2015)

hyvin (d;erittäin), todella, erittäin (d): höidet (höide+t; 17.11.2008)

hyvin, todella, aivan, täysin, ihan, erittäin: imwer (vanh), werim (wer+im, jossa -im on prepositiosta muodostettu suffiksi.), weret, ette (vanh)

hyvin, vallan (todella), aivan, täysin, ihan: unne (luotu ennen 16.1.2002; vanha tässä merkityksessä; Merkitty vanhaksi 5.2.2010; Käytä mieluummin sanaa "werim", todella.)

hyvin: fimsit, ifimst (vanh), werim

hyvinvointi (s), terveys, terveellisyys: terennus (1.3.2008; ter+enne+us), terus (ter+us; 15.10.2010)

hyvinvointi (s): fimssebystne (vanh; vanhaksi 4.5.2010), fimseedus (fims+eede+us; 4.5.2010), whiesmus (whiesma+us; 6.6.2013)

hyvinvoipa, terve, terveellinen: terve (vanh; merkitty vanhaksi 1.3.2008), fimseföl (vanh; merkitty vanhaksi 1.3.2008), tervöl (vanh; merkitty vanhaksi 1.3.2008), ter (1.3.2008 terve-sanan sijalle vain ter.), terenne (ter+enne; 1.3.2008)

hyvittää (v): fimsetta (30.6.2008; fims+etta)

hyvyys: fimmus (vanh; merkitty vanhaksi 8.2.2008), fimslek (vanh; merkitty vanhaksi 8.2.2008), fimsus

hyvä (a), hyväntahtoinen: fimslek (fims+lek; 6.7.2008; Huom: Runokielessä voi ilmetä muodossa fimselek.)

hyvä (a;hyväntahtoinen), hyväntahtoinen (a): dubrenne (17.8.2010; Etym. ven. добрый, dobryj)

hyvä (a;kirjeissä; Esim 2. Hyvä Teofilos (Raamat.)): hendlek (16.9.2009 tähän merkitykseen; Esim. Hyvä asiakkaamme. Hendlek kleinde.)

hyvä (a;puhuttelussa), kunnioitettu (a;puhuttelussa), arvon (a;gen;puhuttelussa): armesdain (armesda+ain; 9.9.2017; Esim. Hyvä asiakas! Armesdain kleinde!)

hyvä (Ole ~): gotte (vanh; merkitty vanhaksi 8.3.2008)

hyvä puoli (s), etu (s): enhal (enne+hal; 13.6.2014)

hyvä, loistava, mahtava, hieno, erinomainen (a): werfims (26.11.2007; wer+fims)

hyvä, maukas, hyvänmakuinen (mausta): maistlek, maislek (ark; mais(t)lek)

hyvä, siisti, hieno, mahtava, huippu (a): hailek (9.8.2007; hai+lek; Etym. Pohjalla vanha kahkonin sana hai, joka tarkoittaa huippua, mahtavaa.)

hyvä: fims (Etym. 6.10.2001 eräässä Macintoshilla olleessa tiedostossa "adjektiiveja & värejä" on sana "fiume" ja sen käännös "hyvää". Sana "fiume" on ehkä tullut ruots. sanasta "fin" ("hieno"). Sana "fiume" on ehkä muotoutunut muotoon "fims".)

hyväksyntä (s): imshellus (imshella+us; 13.4.2008)

hyväksyä (s): aksepteida (23.11.2008 tähän muotoon; Etym. engl. accept [äksept])

hyväksyä, myöntää, myöntyä: äksepta (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2008), umla, shella, imshella (16.8.2007; im+shella)

hyväksyä: äksepta (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2008), fimssa

hyvänmakuinen (mausta), maukas, hyvä: maistlek, maislek (ark; mais(t)lek)

hyväntahtoinen (a), hyvä (a;hyväntahtoinen): dubrenne (17.8.2010; Etym. ven. добрый, dobryj)

hyväntahtoinen, hyvä (a): fimslek (fims+lek; 6.7.2008; Huom: Runokielessä voi ilmetä muodossa fimselek.)

hyväntuoksuinen (a): fimsduffanne (fims+duffa+nne; 4.11.2010)

hyväntuulinen (a), iloinen (a;hyväntuulinen): aveles (14.10.2010; Taiv: avels-; Etym. Kahkonin oma sana, sana on ensin luotu ja vasta sitten keksitty mitä se voisi tarkoittaa. Esim: Iloinen mieli. Aveles melle. Esim. Hän asteli iloisin mielin kouluun. Hes stepellad avelsini mellini skuuleel.)

hyvästi: fimsit lea

Hyvästi: Fimsit lea (=Hyvästi jää)

Hyvää päivää: Deigensme (vanh), Fimsee valsee

Hyvää ruokahalua (s;toivotus): Fimsee toidvaaluee (Fims+ee|toid+vaalus+ee; 11.5.2011)

Hyvää yötä: Fimsens naitensme (vanh), Fimsee naitee (vanh), Naitensme (vanh), Beetzburtee naitee (vanh; merkitty vanhaksi 20.5.2008), Fimsee oulee

hyyde, riite, jääriite, jäähile (s): kirme (1.8.2010; Etym. vir. kirme)

hyysätä (v;hemmotella), hemmotella (v): hemesdella (23.4.2012; Etym. kahk. oma sana)

hyytävä (a;kylmä): werkalmek (29.11.2007; wer+kalmek)

hyytävän kylmä (a), pakkanen (s), kylmä (a;hyytävän ~), kalsea (a): kales (14.10.2010; Etym. suom. kalsea; Taiv: kals-; Esim: kylmä talvi. kales thaler)

hyödyllinen (a): furdenne (vanh; merkitty vanhaksi 15.2.2009), nyttenne (nytte+nne; 2013)

hyödyntää, hyötyä (v): nytta (15.2.2009; nytte+a)

hyökkäys (s), rynnäkkö: rynnus, hökkus

hyökkäys: hökkus

hyökätä: hökka (Etym. suom. hyökätä)

hyörintä, touhu, vilske, häärinä, hyörinä: housne

hyöriä, touhuta, hääriä: houssa

hyöty (s), etu (s): nytte (4.9.2017 lisätty etu-merkitys)

hyöty (s): furdelne (vanh; merkitty vanhaksi 15.2.2009; Etym. ruots. fördel)

hyöty (v): nytte (15.2.2009; Etym. ruots. nytta)

hyötyä (v), hyödyntää: nytta (15.2.2009; nytte+a)

hyötyä (v): furdella (vanh; merkitty vanhaksi 15.2.2009)

hädissään (d): skorreissem (1.2.2009; skorre+eissem)

häikäisevä (a): imblindenne (29.11.2007; imblinda+nne; vanh), blinnendenne (blinnenda+enne; 15.5.2010)

häikäistä, sokaista (v): imblinda (29.11.2007; im+blinda; vanh), blinnenda (blinda+nda; 15.5.2010)

häilyttää (v), tuudittaa, kiikuttaa, heijata, keinuttaa: linge, lingetta, tuudetta (tuuda+tta; 31.8.2014)

häilyvä, ailahtelevainen, ailahteleva, oikullinen, oikukas, tunnelmallinen, epävakaa, temperamentti, arvaamaton (a): aalas (3.1.2009; Etym. suom. ailahdella-sanan alusta ailah-)

häilyä, ailahdella, horjahdella, oikkuilla (v): vareida (2.1.2009 tähänkin tarkoitukseen), aalasella (3.1.2009; aalas+ella)

häipymä, feidi (s;atk), häivytys, häive (s): himlendos (himlenda+os; 3.1.2009)

häipyä (v), vaimeta: himlenda (himla+nda; 3.1.2009)

häiritsemätön (a), vahingoittumaton (a), koskematon (a), häiriötön (a), rauhassa (d), puhdas (a): pristenne (18.3.2015; Etym. engl. pristine)

häiritä (v): heuse

häiriö: heusne, heusdum (vanh), foulte (vika), heusek (heuse+k; 16.5.2010)

häiriötön (a), vahingoittumaton (a), koskematon (a), häiritsemätön (a), rauhassa (d), puhdas (a): pristenne (18.3.2015; Etym. engl. pristine)

häive (s), feidi (s;atk), häivytys, häipymä: himlendos (himlenda+os; 3.1.2009)

häivyttää (v): feida (Etym. engl. fade, [feid])

häkki: lagengoor, lagoor (Etym. lyhyempi muoto sanast lagengoor, jossa alku lagen on muunnelma laken-sanasta)

häkkisänky (s), pinnasänky (s): själsenge (själ+senge; 12.4.2014), själweid (själ+weid; 11.4.2014)

hälvetä (v;hiipua,himmyä,himmetä), kadota (v;hälvetä), loppua (v;hälvetä,himmyä): himla (11.10.2009 tähänkin tarkoitukseen)

hälvetä (v;kadoksiin), kadota (v;hälvetä), loppua (v;hälvetä,kadota): haila (11.10.2009; Etym. kahk. adjektiivista hailas; Esim. Häly alkaa hälvetä. Helusdus algae haila. Esim. Savu hälveni. Summes himlad. Summes hailad.)

hälvetä (v;kadoksiin,näkymättömiin): visna (11.10.2009 tähänkin tarkoitukseen), klippetsa (11.10.2009 tähänkin tarkoitukseen), lymmetsa (lymma+tsa; 11.10.2009)

häly (s), melu: kahsoinde (Etym. Alkuosa kah- tulee suomen sanasta kahina.)

häly (s), meteli, melu: helusdus (helusda+us; 11.10.2009)

hälyttää (v): helusdetta (helusda+tta; 20.11.2009)

hälytys (s): helusdettus (helusda+tta+us; 20.11.2009)

hälytä, pitää mekkalaa, metelöidä, meluta (v): helusda (helus+sda; 11.10.2009)

hämmennys (s), hämmästys: utlennus (utlenna+us; 1.11.2007)

hämmentyä (v), hämmästyä: utlenna (lisätty 1.11.2007)

hämmentyä (v), ymmästyä, ymmistyä: bafletsa (30.12.2008; bafla+tsa)

hämmentää (v;saattaa ymmälle), saattaa ymmälle: bafla (30.12.2008; Etym. engl. baffle)

hämmästellä (v), ihmetellä: utla (Etym. udle-substantiivista, joka tarkoittaa ihme.), utlenna (24.6.2007; utla+nna)

hämmästyksissään (d), ihmeissään: utleissem (utla+eiss+em; 15.11.2008)

hämmästys, hämmennys (s): utlennus (utlenna+us; 1.11.2007)

hämmästyttävä (a): utlettanne (utletta+nne; 27.11.2008), impressive (27.11.2008; Etym. impressive)

hämmästyttää (v): utletta (utla+tta; 27.11.2008)

hämmästyä, hämmentyä (v): utlenna (lisätty 1.11.2007)

hämähäkki (s): mörgoor

hämäläinen (a): hemlenne (24.6.2009; Etym. suom. hämäläinen)

hämärtyä (v), himmyä, pimetä: hailetta (haila+tta; 4.11.2010)

hämärtyä (v), pimentyä, pimetä: mosdetat heera (29.11.2007; Esim. Äred werkalmekens koldem. Lumee fallad od weiter algad mosdetat heera.)

hämärtyä (v), pimetä (v), hämärtää (v;hämärtyä): mosdetsa (mosde+tsa; 26.1.2010; Esim. Ilde algad dri (nyk. ul) mosdetsa. Ilta alkoi jo hämärtää.)

hämärtyä: mörke (vanh), mosda

hämärä (s): himlos (himla+os; 4.5.2011; Etym. himlus on jo tyystin pimeä, himlos on -os-lievennyspäätteen vuoksi vähemmän pimeä, hämärä.)

hämärä (s): mördus, mosde (ääntämys [moshde] eli "suhu-ässä")

hämätä (v), petkuttaa, huijata: rufla (27.3.2009; Etym. ruots. ruffla), skoija (ark;27.3.2009; Etym. ruots. skoja [skoija]), svindla (27.3.2009 tähänkin tarkoitukseen)

-hän (liitepartikkeli), -han: -hai (2007), hai (29.5.2008 tämä kirjoitusasu; Esim: Oletkohan tosissasi: Ärens hai [dan] wereissem?; Etym. karj. -hai/-häi)

hän (p): hes (Etym. Hes on mukaelma alkuperäisestä hi-sanasta. Mukaelma tullee hi-sanan genetiivimuodosta heines, puhekielessä heins. Ennen hi-sanan syrjäytymistä hes-sanaa käytettiin vain kunniaaosoittavana sanana, eritoten viitattaessa Jumalaan. Vuoden 2006 alusta alettiin käyttää enempi hes-sanaa, sillä se oli omaperäisempi kuin anglismina vieroksuttu hi. Nykyään käytetään vain hes-sanaa.)

hän (p): hi (vanh; Etym. engl. sanasta he [hii]; Huom: Aina vuoden 2006 maalis-huhtikuuhun asti käytettiin muotoa hi. Esimerkiksi 15.2.2006 käännetyssä laulussa "Veo barnennens journe nud truduess maans" esiintyy hi-sana »...soeda hi ain es hurttoij' fotteenem.«. Ks. hes.)

-hän, -han, -pa, -pä, -pas, -päs: -he

hän-pääte (s;kiel), mitigationaali (s;kiel; oma sana): mitigationalie (lieventävä liitepartikkeli), mitigationelle, hailendanne

hänellä (p): heinel (he[s]+ein+el)

hänen (p): heines (Etym. hi (nyk. hes) genetiivissä daines-sanan mallin mukaan.)

hänen (p): hens (ark ja vanh), heins (ark ja run)

häntä (s;elin): delle (5.1.2009; Etym. engl. tail [teil]; Esim. Olla häntä koipien välissä. Äre delle seerijens velem (nyk. välem).)

häpeä (v): sheime (15.5.2008; Etym. engl. shame [sheim] ja ruots. skam)

häpeällinen (a): sheimlek (sheime+lek; 4.11.2010)

häpäistä (v): sheimesda (sheime+sda; 19.2.2010)

härkä (s): herg (19.2.2010; Etym. suom. härkä)

härveli, laite, vekotin, vemmel, vempele (s): vempel (2.12.2007; taivutus vemplij, vemplens, vemplee jne; Etym. suom. sanasta vemmel, vempele), vemmel (12.8.2022 tähän muotoon)

häslinki (s;ark), riita (s), toru (s), kina (s): heslenge (25.6.2010; Etym. suom. häslinki, engl. hassling)

hätkähdys (s), havahdus: hevahdus (9.11.2008; hevahda+us)

hätkähtää (v), havahtua, havahduttaa: hevahda (9.11.2008; Etym. suom. havahtaa)

hätkähtää (v), säpsähtää, säikähtää: sepsehda (5.12.2008; Etym. säpsähtää)

hätä (kiire): kher

hätä (s): skorre

hätäpoistumisikkuna (s;tekn): skorvolkohdenakken (skorre+volkohda+ne+akken; 21.10.2015)

hätäpoistumistie (s;tekn): skorvolkohdenvoo (skorre+volkohda+ne+voo; 20.10.2016)

hätätila (s): skorresteidus (skorre+steidus; 15.10.2010)

hävettää (v), hävetä: sheima (15.5.2008; sheime+a; Esimerkki: Häntä hävetti asia. Heinee sheimad ikte./Hes sheimad iktest.)

hävittää, kadottaa, tuhota (v): luussetta (luusse+tta; 28.1.2008)

hävittää, kadottaa: luusse, destroe (tuhota)

hävittää, tuhota, aiheuttaa vahinkoa, aiheuttaa tuhoa, kaataa metsää (v): resla (2.1.2009; Etym. kahkonin oma sana; Esim. Sota on aiheuttanut maassa suurta tuhoa. Loid hafae reslan maahaa (nyk. Loid reslannun maee.). Esim 2. Suurin osa metsää kaadettiin. Storrein parte (>jek) truduest reslajad.)

hävitys, kadotus (s;hukka), tuho, vahinko, vaurio, turma, onnettomuus (s): hukkus (hukka+us; 20.1.2012; Etym. vir. hukk)

hävitä (kadota), kadota (v): visna oif (visna|oif; 11.10.2008)

hävitä (v), kadota (v), tuhoutua (v): hukka (20.1.2012; Etym. vir. hukk, hukka, hukka)

hävitä (v), poistua: visna (9.11.2008 myös tähän merkitykseen)

hävitä (v;kärsiä tappio): luura (11.10.2008; Etym. ruots. förlora [förluura]; Esim: Hävisimme pelin. Vi luurad spieloen. Rekt: luura sana+gen kanteel; Esim. Ves kanteel luurand? Kelle hävisit?)

hävitä, kadota: luussa

häviäjä (s): luurel (luura+el; 11.10.2008)

häviö, tappio (s): luusne (8.3.2008; luussa+ne)

hää- (s): marring-, marrings-

häähuone (s): marringsruume (marrings+ruume; 8.5.2011)

hääjuhla (s), häät (s): marringij (marringe+ij; 8.5.2011), marringsjule (marrings+jule; 8.5.2011)

häämarssi (s): marringsmarsse (marrings+marsse; 8.6.2013)

häämekko (s): marringskleide (marrings+kleide; 16.2.2013)

häämusiikki (s): marringshelus (marrings+helus; 25.8.2012)

häämöttää (v), siintää (v), kangastaa (v), kangastua (v), tulla näkyviin (v;häämöttää), kohota esiin (v): miresja (11.7.2023; мрі́ти+sja; Etym. ukr. мрі́ти, mrityi = unelmoida, häivähtää, häilyä, kangastua)

häämöttää, siintää (v): dysea, se, sea, sefa

häärinä, touhu, vilske, hyörinä, hyörintä: housne

hääriä, touhuta, hyöriä: houssa

häät (s), hääjuhla (s): marringij (marringe+ij; 8.5.2011), marringsjule (marrings+jule; 8.5.2011)

häät (s;mon): marringe

häävieras (s): marringsgust (marrings+gust; 16.3.2012)

hölmö (a), typerä, tyhmä, tomppeli, tollo, lurjus: dumme, ainvislek, blegge (26.11.2008 lisätty sanalle tämäkin merkitys), tontto (26.11.2008 lisätty sanalle tämkin merkitys), pelves (26.11.2008 tämäkin merkitys sanalle)

hölmö: böhle (takana suomen sana pöhkö; ark)

hölmö: hohhel (Taiv: hohl-)

höyhen (s): höihenne (29.5.2008; Etym. suom. höyhen + nne)

höyhensaari (s): höihenser (höihenne+ser; 23.3.2013)

höykkyyttää, höykyttää, heitellä (v): hakellenda (hakka+lla+nda; 30.12.2008)

höylä (s): hevel (3.6.2008; Etym. ruots. hyvel; Taiv: hevle-)

höylä (s): hyylord (5.10.2010; hyyla+ord)

höylätä (v), jynssätä (v), hangata (v): hyyla (5.10.2010; Etym. suom. höylä)

höyry, huuru (s): dummes (18.6.2008 lisätty tämäkin merkitys)

höyry, huuru (s): summes (lisätty höyry-merkitys 1.11.2007; Huom: Käytä mieluummin dummes)

höyrytä, huuruta (v): dummesda (18.6.2008; dummes+da)

höyrytä, huuruta (v): summesda (summes+da; 1.11.2007; Huom: Käytä mieluummin dummesda)

höyrähtänyt (s): dummetsant (dumme+tsa+nt; 9.7.2012)

höytyvä (s), muro (s), höytäle (s), hahtuva (s), haiven (s): helves (Etym. vir. helves; Taiv: helves-; 21.12.2010)

I

ian-, iki-, iän-: ian- (vanh), olte-, igu-, al-, ol-

iankaikkinen, ainainen, loppumaton, ikuinen, iäinen, katoamaton, loputon (a): allenne (alle+nne; Etym. Alle-sana on olte-sanan edeltäjä. Allenne-sana on luotu ennen kuin olte-sana astui voimaan. Aivan kielen alkuaikoina 2001 - 2003 kaikki-sanan vastineena käytettiin sanaa ol tai ool, joka tulee engl. sanasta all [ool].), allasonne, oltetaidenne (vanh), iangaegeplenne (vanh), iangaigenne (vanh), ainluslek, lusfres (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), ainendriene (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), endriefres, aldrienne (al+drie+nne), oltaidenne, altaidenne, drienne, igusenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iguenne (Ks. myös sanan iguslek merkitys.), ientaidenne (ien+taide+nne)

iankaikkinen: iguenne (iga+us+nne), iangaegenne

iankaikkisesti (d), ikuisesti (d): iguennet (igus+nne+t), iguentat (igus+nne+tat)

iankaikkisesti (d): iangaiget (vanh)

iankaikkisesti, ainaisesti, loppumattomasti, ikuisesti, iäisesti, loputtomasti, ainiaan (d): allennet, allasonnet, oltetaidennet, iangaegeplennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iangaigennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), igusennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iguennet, ainlusleket (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), lusfreset (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), ainendrienet, endriefreset, aldriennet, oltaidennet, altaidennet, driennet

iankaikkisuus: iguennus, iangaige (vanh)

idea (s), juoni (s): joone (25.8.2010; Etym. suom. juoni, juone-, vir. joon, joone-)

idea (s): uume (uuma+e; 19.3.2011)

idea: ide

identifioida (v), tunnistaa (v): ulkleera, identifeida (Huom 28.9.2010: Mieluummin ehkä identifieida.)

ideoida (v): joonella (joone+lla; 25.8.2010)

idiootti: idiootte (vanh; merkitty vanhaksi 5.12.2007), idiote (5.12.2007 tähän muotoon)

idoli (s): idole

idoli (s): idoleiduensjekt (3.1.2008; idoleids+us+ens+jekt), idoleidette (idoleida+ette; 3.1.2008), idol (3.1.2008)

idoloida (v): adore, idoleida (3.1.2008)

idylli (s): idylle (16.6.2009)

ien (s): igen (10.9.2008; Etym. suom. ien-sanan taivutusmuodosta ikene-; Taiv: ign-)

ientulehdus (s;lääket): igenflemmendus (igen+flemmendus; 20.6.2013 10:46)

ienvetäymä (s;lääket): igenveddetes (igen+veddetes; 20.6.2013 10:48)

ies (s): iges (24.4.2009; Etym. suom. ies; Taiv: iges-)

ihailija (s), fani: fan (2.1.2008), ljuuvellel (2.1.2008; ljuuvella+el), adorel (2.1.2008; adore+el)

ihan miten vain (d): mesviiset van (mesviiset|van; 17.4.2012)

ihan, todella, aivan, täysin, hyvin, erittäin: imwer (vanh), werim (wer+im, jossa -im on prepositiosta muodostettu suffiksi.), weret, ette (vanh)

ihan, vallan (todella), aivan, täysin, hyvin: unne (luotu ennen 16.1.2002; vanha tässä merkityksessä; Merkitty vanhaksi 5.2.2010; Käytä mieluummin sanaa "werim", todella.)

ihana, suloinen (a): ljuuvlek (4.12.2007; ljuuve+lek)

ihana: ljuuve (Etym. ruots. sanasta ljuv), ljuuvenne

ihannoida (v): adoreida (16.5.2008), adorella (adore+lla; 16.5.2008)

ihanuus: ljuuvus, soollennus

ihastella (v): ljuuvella

ihastua (v): ljuuvetsa (ljuuve+tsa; 27.5.2009; Esim. Hes ljuuvetsu meineel.)

ihastunut (a): ljuuvetsaid (ljuuvetsa+aid; 27.5.2009)

ihme (s): tserkainhupne (harv; merkitty harvinaiseksi 18.6.2008), udle (Etym. Päivämäärällä 16.1.2011 havaitsin, että suomessa on samankuuloinen sana, verbi "udella", mutta en tiedä, onko tällä sanalla yhteyttä ollenkaan kahkonin sanaan.)

ihmeellinen (a): utlanne, udlenlek (udla+enne+lek; 31.12.2024)

ihmeellisyys (s): utlannus (utlanne+us; 6.9.2010; Ks. myös ihme)

ihmeissään, hämmästyksissään (d): utleissem (utla+eiss+em; 15.11.2008)

ihmetellä, hämmästellä (v): utla (Etym. udle-substantiivista, joka tarkoittaa ihme.), utlenna (24.6.2007; utla+nna)

ihminen: ikhe

ihmis- (s): ikhe-, ikhi-, ikhes-, ik-, ikheins-, ikke-

ihmisjoukko, väki (s): ikhesserme (ikhes+serme; 15.10.2010)

ihmiskansa (s): iknarodie (vanh; ik+narodie; 2005)

ihmiskunta (s): ikhesdoum (13.11.2007; ikhes+doum)

iho (s): hutte, haudes (Taiv: hauds-)

Iines Ankka (s;erisn;sarjakuvahahmo): Hille Utek (23.6.2009)

iki-, ian-, iän-: ian- (vanh), olte-, igu-, al-, ol-

ikijoulu (s): igujolle (igu+jolle; 22.12.2014)

ikinä (d;koskaan), koskaan (d): värigut (1.5.2009; vär+igu+t; Lausunta: [värrigut], [vär igut])

ikinä, koskaan (d;ei koskaan): ain vär, ain värtaid, ain värtait, ainvär

ikinä, koskaan, milloinkaan: vär (Etym. engl. sanasta ever, esiintyy myös sanassa höfvär, kuitenkin ja aisvärt, tahansa. Vär oli aluksi muodossa ver.), värtaid, värtait (Esim. Sitähän ei koskaan tiedä. Deehai ain värtait snenda.)

ikiystävä (s): igufennes (igu+fennes; 10.3.2012), igufensuk (igu+fensuk; 1.3.2012)

ikkuna (s;atk myös): tint (vanh; merkitty vanhaksi 14.12.2007), akne (vanh; Etym. ven. окно [aknó], mon. окна [ókna]; Esim. Ikkunasta. Aknekken.; Esim. Laafnoins aknen? Avaisitko ikkunan?), akken (9.11.2010 tähän muotoon; Taiv: akn-)

ikkuna (s;atk), valintaikkuna: velduspid (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), veldusakne (keksitty 8.6.2007)

ikkunaluukku (s), räppänä (s;ikkunaluukku): akne, reppen (20.7.2010; Etym. suom. räppänä; Taiv: repn-)

ikkunamyyjä (s): akkenseldel (akken+seldel; 11.2.2015)

ikkunanavaaja (s): akkenlaafnord (akken+laafna+ord; 18.12.2010)

ikkunointijärjestelmä (s;atk): akkenserkesdellok (akken+serkesdellok; 9.11.2010)

ikoni (s;atk), kuvake: ikone, lustek (lust+ek; 10.2.2011), lusjek (20.11.2013 tähän muotoon; lusje+ek)

ikonografia (s): ikonografie (20.11.2013)

ikuinen, ainainen, iankaikkinen, loppumaton, iäinen, katoamaton, loputon (a): allenne (alle+nne; Etym. Alle-sana on olte-sanan edeltäjä. Allenne-sana on luotu ennen kuin olte-sana astui voimaan. Aivan kielen alkuaikoina 2001 - 2003 kaikki-sanan vastineena käytettiin sanaa ol tai ool, joka tulee engl. sanasta all [ool].), allasonne, oltetaidenne (vanh), iangaegeplenne (vanh), iangaigenne (vanh), ainluslek, lusfres (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), ainendriene (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), endriefres, aldrienne (al+drie+nne), oltaidenne, altaidenne, drienne, igusenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iguenne (Ks. myös sanan iguslek merkitys.), ientaidenne (ien+taide+nne)

ikuisesti (d), iankaikkisesti (d): iguennet (igus+nne+t), iguentat (igus+nne+tat)

ikuisesti, ainaisesti, iankaikkisesti, loppumattomasti, iäisesti, loputtomasti, ainiaan (d): allennet, allasonnet, oltetaidennet, iangaegeplennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iangaigennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), igusennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iguennet, ainlusleket (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), lusfreset (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), ainendrienet, endriefreset, aldriennet, oltaidennet, altaidennet, driennet

ikuisesti, ainiaaksi, ainiaan (d): driennet, drientat

ikuisuusongelma (s): iguennusvolme (iguennus+volme; 14.8.2013)

ikä (s): igus (iga+us. Vanha verbi iga tarkoittaa ikääntyä. Se tulee suomen sanasta ikä. Nykyään ikääntyä on igenna)

ikäero (s): igusderus (igus+derus; 8.3.2010)

ikäinen (a): iguest (d; Esimerkkilause: Hän on minun ikäinen. Hes em meines iguest. / Hes em meines iguenne), iguenne (igus+enne; Esim. Kuinka vanha olet? / Minkä ikäinen olet?: Hof elde dan ären? / Vattens iguenne dan ären?)

ikäinen (d;iältään), iältään (d): igueltem (igus+elt+em; 20.2.2010; Esim. Olen 24 vuoden ikäinen. Eedem daagy nel igueltem.)

ikäluokka, miespolvi, sukupolvi: surpole

ikävä (s), kaipuu, kaiho: vajus (10.11.2009; vaja+us)

ikävä (s;kaipuu), kaiho (s), kaipuu, halu (s;kaipuu): hailus (hail[as]+us; 19.11.2013)

ikävä, kaipuu: ketne, ketto (harv; ketta+o; Esim. Taivainen koti-ikävä. Hefenne khoteketto), lumne, lummos (lumma+os; 9.1.2013)

ikävä: ketne, ket (vanh)

ikävöidä (v), kaivata, tarvita, kaihota, olla ikävä (v): vaja (8.8.2009; Etym. suom. vajaa, vir. vaja(da)=tarvita; Esim. Ikävöin sinua. Vajam dainee.)

ikävöidä, kaivata, tarvita: lumma, ketta

ikävöidä, olla ikävä: ketta

ikävöivä (a), kaipaava: lummenne (25.4.2008; lumma+enne), kettanne (25.4.2008; ketta+nne)

ikääntyä (v): igenna (iga+nna, 5.7.2007)

iljettävä, likainen, vastenmielinen, inhottava (a): liglek, töglek, syttoslek (syttos+lek; 28.7.2008), syttoenne (syttos+enne; 28.7.2008)

iljetä (v;tohtia), viitsiä, juljeta (v;iljetä,viitsiä), rohjeta, tohtia, kehdata (v;uskaltaa,tohtia): silla (19.1.2009), lusta (vanh; 19.1.2009; Etym. saks. Lust + a), derja (19.1.2009; Etym. engl. dare [deö*]), tihga (24.1.2014; Etym. vir. tihata, tihka-)

ilkeä (a), tuhma: pade (Merkintä 18.6.2008: Nykyään enemmän käytetään fose-sanaa), fose

ilkeä (a,s), pahankurinen, ilkivaltainen, pahamielinen, ilkimys, vihamielinen: iutesmellenne (iutes+mellenne; 28.7.2008), iutesek (28.7.2008; iutes+ek; "ilkiö"), iuteslek (iutes+lek; 28.7.2008), fose

illalla (d), ehtoolla (d): ehdoem (ehdos+em; 4.11.2010)

illalla (d): ildem, ehdoem (ehdos+em; 29.7.2010)

illalla (d): ildet (7.3.2008; ilde+t), ildell (7.3.2008; ilde+ell), ildem (7.3.2008; ilde+m)

illallinen, iltapala: ildpette (vanh), ildepette

illatiivi, sisätulento (s;kiel; esimerkiksi "taloon"): inheerendo (8.8.2009; in+heera+endo)

illemmalla (d): ildemmat (ilde+mma+t; 27.3.2012)

illoin, iltaisin (d): ildeinsme (7.3.2008; ilde+ei+ns+me), ildijensme (7.3.2008; ilde+ij+ens+me)

ilma (s): ehel (2.6.2011; Etym. kahkonin oma sana, luotu deskriptiivisesti; Taiv: ehl-)

ilma (s): weiter (19.12.2008 tähänkin tarkoitukseen)

ilma (s;sää), sää (s): ehlok (ehel+ok; 2.6.2011; Etym. Meslek ehlok em teselsem?)

ilma, sää, keli: weiter

ilma: aero, aerok

ilmaantua (v), ilmestyä (v): segesheera (seges+heera; 4.5.2011)

ilmaantua (v), ilmestyä: heeretsa (heera+tsa; 10.11.2009)

ilmaantua, esiintyä, ilmetä, ilmestyä, tulla esiin, tulla näkyviin (v): appeare (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), komma dyseaneel (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), komma fremme (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), fremheera (vanh), enheera (enne+heera; 14.3.2025), heera fremmeel (heera|fremme+el; 29.8.2008; vanh), heera entat (heera|entat; 14.3.2025)

ilmainen: fren (vanh; 18.9.2007 lisätty tämäkin merkitys), frenne (10.5.2010 muodosta fren muotoon frenne)

ilmainen: fries (vanh; Huom: Käytä mieluummin "fren", koska "fries" tarkoittaa myös "valo".)

ilmaiseksi (d): frentat (fren+tat suomen sanan mukaisesti; 18.9.2007), hendtak (hend+tak; 10.10.2011)

ilmaisin (s): furnindord (furninda+ord; 21.9.2008; vanh), furninnord

ilmaisohjelma, freeware: freeware, friesikte, friesprogellok

ilmaista (v), reklamoida (v), valittaa (v;tehdä reklamaatio), kertoa (v), ilmoittaa (v): mejakenda (mejakka+nda; 13.3.2018), laimetta (laima+tta; 13.3.2018)

ilmaista (v): furninda (fur+ninda+a; 21.9.2008)

ilmaista (v): osjota (vanh; merkitty vanhaksi 21.9.2008)

ilmaisu (s), ilmaus (s): seiendus (seienda+us; 12.10.2009), ekspresseidus (ekspresseida+us; 12.10.2009)

ilmaisukyky (s): seiendenmahdus (seienda+ne+mahdus; 24.12.2011)

ilman välikäsiä (d;suoraan), suorin tein (d): välitak (väl+i+tak; 31.7.2014)

ilman: ainme (ain+me; [aimme]; rinnakkaismuoto aindeme, jota ei nykyään juuri käytetä.), aindeme (+partit), gatak (ga+tak; 7.9.2017; Rekt: gatak + part.), metak (me+tak; 6.5.2025; Rekt: metak + part; Huom: Tämä on suoraan käännettynä "kanssatta"; Esim. Kahvi ilman maitoa. Whirsok metak matjaa. Whirsok matjatak. Whirsok gatak matjaa. Esim. Hän lähti retkelle ilman sateenvarjoa, vaikka taivas näytti uhkaavalta. Hes koddu retjeel gatak vihme-erdoee, vaig hef vietsu huugentat.)

ilmapallo (s): aeroballe

ilmapiiri (s): atmosfäre (1.12.2008)

ilmasto (s): aerosdo

ilmaus (s), ilmaisu (s): seiendus (seienda+us; 12.10.2009), ekspresseidus (ekspresseida+us; 12.10.2009)

ilmaveivi (s): ehelkerlehdus (ehel+kerlehda+us; 2.6.2011)

ilme (s): velme (24.12.2008; Etym. suom. velmu = vitsikäs)

ilmeinen (a), itsestäänselvä (a), päivänselvä (a), selvä (a;ilmeinen): obvoos (15.6.2013; Taiv: obvooe-; Etym. lat. obvius, engl. obvious, ob < lat. ob viam = tiellä + -ous = adj. pääte; Esim. meille oli selvää että. mijeel eedu obvoos/obvoous et)

ilmeisesti (d), nähtävästi (d): obvooset (4.9.2017), viendattet (vienda+tte+t; 4.9.2017; Esim: Käytät ilmeisesti vanhentunutta selainta. Kasuttan viendattet deprekeidantee lehessordee. Vietsan kasutta deprekeidantee lehessordee.)

ilmentymä (s;atk), esiintymä (s;atk), instanssi (s;atk): instansse (10.11.2012), ensaavos (ensaave+os; 10.11.2012)

ilmestyminen (s), esiintymä (s): fremheerus (Etym. ruots. "förekomst" mukainen sana. Luotu 25.6.2007)

ilmestyä (tulla ilmi), julkistaa, julkaista (v): ulfrennenda (ulfrenna+nda; 17.1.2009; Esim. Windows-järjestelmästä julkaistaan tänä vuonna uusi versio. Windows-systemest ulfrennendai neve versione tesannuet (dishjearet).), fremsetta (17.1.2009; frem+setta; Esim. Kirjaa ei ole vielä julkaistu. Bokee ain hafai veel fremsettan/ulfrennendan.)

ilmestyä (v), ilmaantua (v): segesheera (seges+heera; 4.5.2011)

ilmestyä (v): fremheera (vanh), entatheera (entat+heera; 14.3.2025)

ilmestyä, esiintyä, ilmaantua, ilmetä, tulla esiin, tulla näkyviin (v): appeare (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), komma dyseaneel (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), komma fremme (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), fremheera (vanh), enheera (enne+heera; 14.3.2025), heera fremmeel (heera|fremme+el; 29.8.2008; vanh), heera entat (heera|entat; 14.3.2025)

ilmestyä, ilmaantua (v): heeretsa (heera+tsa; 10.11.2009)

ilmestyä, julkaista (v): release

ilmetä (v), tulla julki (v): ulheera (ul+heera; 15.10.2010)

ilmetä, esiintyä, ilmaantua, ilmestyä, tulla esiin, tulla näkyviin (v): appeare (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), komma dyseaneel (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), komma fremme (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), fremheera (vanh), enheera (enne+heera; 14.3.2025), heera fremmeel (heera|fremme+el; 29.8.2008; vanh), heera entat (heera|entat; 14.3.2025)

ilmetä, esiintyä, tulla esiin, olla esillä (v): fremmetsa (fremma+tsa; 18.10.2009), ennetsa (enne+tsa; 31.10.2014)

ilmi (d), selville (d): segesuens altat (segesus+ens|altat; 4.11.2010)

ilmiö (s): liresefus (lire+sefus; 8.6.2011)

ilmoittaa (v), reklamoida (v), valittaa (v;tehdä reklamaatio), ilmaista (v), kertoa (v): mejakenda (mejakka+nda; 13.3.2018), laimetta (laima+tta; 13.3.2018)

ilmoittaa, viestiä, tiedottaa (v): mejakella (2007; me+jakka+ella; Etym. ruots. verbin meddela mukaisesti), mejakka (13.11.2007; me+jakka)

ilmoittaa: reportera (vanh), reporteida, reporte (2013)

ilmoittamasi (agenttipart): mendummendes (menda+u+mme+ndes; 13.12.2013; Esim. Toimitamme tuotteet ilmoittamaasi osoitteeseen. Mij doujai vereil detendoij var mendummendes adresse.)

ilmoitus, raportti: report (vanh), reporte (20.10.2016 tähän muotoon)

ilmoitus, viesti, tiedotus, sanoma (s): mejakellok (2007; me+jakka+ella+ok; Etym. Luotu ruots. meddelande-sanan mukaan (med+dela+nde); Esim 2: Enkelit taivaan tuo sanomaa. Ingelij hefens sua' miseitsen. / Ingelij sua' mejakelloken.)

ilo (s), riemu: kloo (Etym. ehkä ruots. glad), kloodemus (vanh), kloodemmus, lufdus (Etym. ks. lufda)

iloinen (a;hyväntuulinen), hyväntuulinen (a): aveles (14.10.2010; Taiv: avels-; Etym. Kahkonin oma sana, sana on ensin luotu ja vasta sitten keksitty mitä se voisi tarkoittaa. Esim: Iloinen mieli. Aveles melle. Esim. Hän asteli iloisin mielin kouluun. Hes stepellad avelsini mellini skuuleel.)

iloinen, hauska, reipas (a;puhuttaessa tunnelmasta tai ilmapiiristä): vailas (29.11.2008; Etym. kahkonin omaperäinen sana; Esim. Ilmapiiri oli reipas. Atmosfäre äred vailas. Esim 2. Lapsilla oli hauskaa. Barnijell äred vailasee.)

iloinen, riemuinen, riemullinen, riemukas, riemuisa: kloodem (luotu ennen 16.1.2002), lufduslek (lufdus+lek), lufdenne (run; lufda+e+nne; 26.7.2012)

iloita, riemuita (v;run): kloodemma

iloita, riemuita: jubileida

iloita, riemuita: klooa

iloiten, riemuin, riemuiten, ilolla, riemuin, riemulla: im kloo (vanh), kloodemet, kloodemit (vanh; kloodem+it; 13.12.2003), kloodeissem, lufdusleket (lufdus+lek+et; 7.12.2009), lufdeissem (lufda+eissem; 7.12.2009), lufduinim (lufdus+i+ni+m; 12.2.2012), lufduim (lufdus+i+m; 21.2.2012)

iloiten, riemuiten, ilolla, riemulla (d): lufdueissem (lufdus+eiss+em; 1.10.2008), lufduini (lufdus+i+ni; ?.8.2010)

ilolla, riemuin, iloiten, riemuiten, riemuin, riemulla: im kloo (vanh), kloodemet, kloodemit (vanh; kloodem+it; 13.12.2003), kloodeissem, lufdusleket (lufdus+lek+et; 7.12.2009), lufdeissem (lufda+eissem; 7.12.2009), lufduinim (lufdus+i+ni+m; 12.2.2012), lufduim (lufdus+i+m; 21.2.2012)

ilonkyynel (s): lufdusterre (lufdus+terre; 6.11.2009)

ilosanoma (s): kloomejakellok (kloo+mejakellok; 14.11.2008), lufdusmejakellok (lufdus+mejakellok; 15.11.2008)

iloton (a), riemuton: lufduslous (lufdus+lous; 25.1.2011)

ilotulitus: foirforkij (vanh; merkitty vanhaksi 4.12.2007), kloofoir, foirverkij (4.12.2007; foir+verk+ij)

ilotulitusraketti: kloofoirrakket (vanh), kloofoirrakette

ilta: ild (vanh), ilde

Iltaa: Ildensme, Ildee

iltaisin (d), illoin: ildeinsme (7.3.2008; ilde+ei+ns+me), ildijensme (7.3.2008; ilde+ij+ens+me)

iltakylä (s): ildekatat (ilde+katat; 15.3.2009)

iltamyöhään (d): ildsyssem (ilde+syssem; 1.3.2011), ehdossyssem (1.3.2011; ehdos+syssem)

iltapala, illallinen: ildpette (vanh), ildepette

iltapäivä: ilddeig (vanh), ildedeig (ilde+deig)

ilves (s): lurre

image (s;atk), levykuva: diskimatze (12.7.2007; vanh; merkitty vanhaksi 13.4.2008), diskimatse (13.4.2008 tähän muotoon; diske+imatse), ketasimatse (ketas+imatse; 16.3.2009)

imettää (v): imeldetta (6.3.2015)

imetys (v): imeldettus (6.3.2015)

imeväinen (s), vauva, vauvaikäinen: imellek (24.11.2008; imel[d]a+lek)

imeyttää (v): imelletsetta (imelda+tsa+tta; 6.3.2015)

imeytys (s): imelletsettus (imelletsetta+us; 6.3.2015)

imeä (v): imelda (24.11.2008; Etym. ima+lda), vuusda (6.1.2013; Etym. deskriptiivisana)

imperatiivi (s;kiel), käskytapa (s;kiel): kaskenviis (kaskne+viis; 2.1.2010)

imperatiivi: imperativie, kaskenforme (kaske+ne+forme)

imperfekti (s;kiel): imperfekt, impefort

improvisaatio (s): improviseidus (improviseida+us; 11.12.2020)

imukuppi (s;tekn): imellordkuppe (imelda+ord+kuppe; 24.2.2011)

imuri (s): hoovel (10.8.2007; vanh), hoovord (hoove+ord; 15.2.2010)

imuroida (v): hoova (10.8.2007; vanh; Merkitty vanhaksi 15.2.2010), hoove (15.2.2010 tähän muotoon)

imuroida, ladata (v;atk): dounladda (vanh), ladda, alladda (al+ladda; 28.10.2011)

imuroimaisillani (v): hoovemmeissem (hoome+mmeissem; 15.2.2010)

imurointi (s): hoovus (hoove+us; 15.2.2010)

imurointi (s;atk): dounladdus (12.4.2008; dounladda+us; vanh)

imurointi, lataus (s;atk): alladdus (17.11.2008; al+ladda+us)

imusolmuke (s;lääket): imeldennooduk (imelda+ne+nooduk; 6.6.2013)

inahdus (s), ininä: gnellus (2.5.2008; gnella+us), piipne (2.5.2008; piippa+ne), inesdus (2.5.2008; inesda+us)

inahtaa (v), inistä: gnella (2.5.2008; Etym. ruots. gnälla [gnella]), piippa (2.5.2008; Etym. ruots. pipa [piippa]), inesda (2.5.2008; Etym. suom. inistä; ine+sda)

Inari (s;erisn): Inarre (2.12.2012)

indeksi: indekse, indesje (Etym. muunnos sanasta indekse; 6.12.2014)

indeksoida (v): indekseida (23.11.2008)

indikatiivi (s;kiel), tositapa (s;kiel): werviis (wer+viis; 2.1.2010)

inessiivi, sisäolento (s;kiel; esimerkiksi "talossa"): inärendo (8.8.2009; in+äre+endo; vanh), ineedendo (inne+eedendo; 16.4.2010)

influenssa (s): lensse (14.11.2009; (inf)l(u)enssa > lensse)

info, tieto: info (luotu ennen 16.1.2002), nafne, nafus

informaatio, tieto: informatione

informoida, tiedottaa (v): informa

infrapuna (s;sähk): infrabune (infra+bune; 21.10.2008; vanh), infrabunne (infra+bunne; 16.4.2010)

inhimillinen (a): ikhelek (ikhe+lek; 13.4.2009)

inho (s): irde (irda+e; 3.9.2012)

inhota (v): irda (3.9.2012; Etym. engl. ire = viha)

inhottava (a), likainen, vastenmielinen, iljettävä: liglek, töglek, syttoslek (syttos+lek; 28.7.2008), syttoenne (syttos+enne; 28.7.2008)

ininä, inahdus (s): gnellus (2.5.2008; gnella+us), piipne (2.5.2008; piippa+ne), inesdus (2.5.2008; inesda+us)

inistä, inahtaa (v): gnella (2.5.2008; Etym. ruots. gnälla [gnella]), piippa (2.5.2008; Etym. ruots. pipa [piippa]), inesda (2.5.2008; Etym. suom. inistä; ine+sda)

Inka (s;erisn): Inge (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

inklusoida (v;atk), sisällyttää (v;include): inkludeida (13.4.2008; Etym. engl. include; Huom: Käytä mieluummin invotte.), inklusetta (30.1.2012; Etym. engl. include), inkluseida (31.3.2013 tähänkin muotoon)

inline (s;atk): inlino (in+lino; 10.11.2012)

innoissaan (d), innolla (d), tohkeissaan (d), tarmolla (d), intohimolla (d): hurmoini (hurmos+i+ni; 26.9.2011; Esim. Mij dettai tes verkee hurmoini. Esim. Seddemmes hurmoini sjukkae dens mekken.)

innostaa (v), inspiroida (v): inspireida (17.5.2008; Etym. engl. inspirate)

innostaa (v), saattaa innostuksiin (v), innostuttaa (v): hurmesda (hurma+sda; 26.9.2011)

innostava (a): inspireidanne (inspireida+nne; 16.10.2011)

innostella, liioitella, ylikehua, hypettää (v): hypetta (8.8.2009; Etym. kreik. hyperbola > engl. hyperbole, hype)

innostuttaa (v), innostaa (v), saattaa innostuksiin (v): hurmesda (hurma+sda; 26.9.2011)

innovaatio (s): innoveidus (15.2.2009 tämäkin tarkoitus)

innovointi (s): innoveidus (26.11.2007; innoveida+us)

inpreteriti (s;kiel), ul-pääte (s;kiel): inpreterite (25.11.2013; Etym. lat. in praeteritis = aikaisemmin), ulhundainne (ul+hunda+ain+e; 25.11.2013)

insinööri (s): massineidel (15.2.2009; massineida+el)

inspektori, tarkastelu, tarkasteluikkuna (s;atk): fleegendus (24.12.2008; fleegenda+us), inspektord (31.12.2012; Etym. engl. inspector)

inspiraatio (s): inspiratione (26.11.2007)

inspiroida (v), innostaa (v): inspireida (17.5.2008; Etym. engl. inspirate)

instanssi (s;atk), esiintymä (s;atk), ilmentymä (s;atk): instansse (10.11.2012), ensaavos (ensaave+os; 10.11.2012)

instituutio (s), laitos (s): institutione (5.3.2016)

instruktiivi, keinonto (s;kiel; esimerkiksi "jalan"): taiendo (8.8.2009; taie+endo)

integraatio (s): integreidus (integreida+us; 3.7.2012), integrus (integr[eida]+us; 13.8.2022)

integroida (v): integreida (3.7.2012; Etym. engl. integrate)

integrointi (s): oktettaid (22.10.2011; okte+tta+aid), semtatsullettaid (22.10.2011)

integroitu (a), yhtenäinen (a), kiinteä (a): integreidaid (integreida+aid; 27.4.2017), integraid (integra*+aid; 27.4.2017)

intensiivinen (a): intensivie (5.3.2016)

internationalisoida, kansainvälistää (v): internationaliseida (4.3.2008)

internationalisointi, kansainvälistäminen (v): internationaliseidus (4.3.2008; internationaliseida+us)

internet (s;yleiskäsitteenä): netverk (6.9.2008), nette, internet

Internet-yhteys (s;atk): netkonnektus (nette+konnektus; 8.4.2010)

internetistä, netistä, Internetistä, netitse, internetitse, Internetitse (d): nettekken (nette+kken; 6.1.2009), internetekken (internet+kken+kken; 6.1.2009), Internetekken (Internet+kken; 6.1.2009)

intervalli (s), aikaväli: taiddisteng (taide+disteng; 20.11.2009), taideng (taide+[dist]eng; 3.6.2015)

intohimo (s): hurmos (5.12.2009; Etym. suom. hurmos)

intohimolla (d), innolla (d), innoissaan (d), tohkeissaan (d), tarmolla (d): hurmoini (hurmos+i+ni; 26.9.2011; Esim. Mij dettai tes verkee hurmoini. Esim. Seddemmes hurmoini sjukkae dens mekken.)

irrottaa (v): frenna (26.1.2008 lisätty tämäkin merkitys sanalle)

irrottaa (v): loustat setta (9.11.2008), haljetta (halja+tta; 12.11.2008; Esim. Irrota puhelin seinästä. Haljetta foun seillest. Esim 2. Poika irrotti otteensa. Boikke haljettad kauktoenem.)

irrottaa pistoke seinästä (v;sähk), irrottaa seinästä (v;sähk), kytkeä irti (v;sähk), ottaa töpseli irti (v;sähk): loussetta (lous+setta; 25.4.2014), votte loustat (votte|loustat; 25.4.2014), unplugga (ark; 12.12.2013; Etym. engl. unplug)

irrottaa, asettaa erilleen (v): dersetta (der+setta; 25.3.2008)

irstaillen (d): irsuim (irsus+i+m; 23.4.2012; Esim. Raam.: Mijen em whiese - nee ais valsem whiesei -, ain puhselouset od irsuim.)

irstas (a), rivo (a): irres (4.11.2010; Etym. suom. irstas)

irstaus (s), rivous (s): irsus (irres+us; 4.11.2010)

irti (d): haljatat (halja+tat; 14.11.2008; Dynaamista tilaa ilmaistaessa; Esim. Nyt se lähti irti. Nud se koddu haljatat. Esim 2. Se on irti. De em haljat.)

irti (d): loustat (louse+tat; 9.11.2008), halja (12.11.2008; Etym. vir. välja, huom. esiintyy myös lahnaa tarkoittavassa sanassa, halja, tällä on kuitenkin oma sananjuurensa. Esim. Onko se irti? Äres de haljat? Esim 2. Tuli on irti. Foir em haljat. Esim 3. Ottaa ruuvi irti seinästä. Troffe skruffe seillest haljatat.), haljat (halja+t; 14.11.2008; Pysyvää tilaa ilmaistaessa.)

irto- (s): haljan- (haljan[ne]; 25.10.2018)

irtonainen (a): haljanne (halja+nne; 25.10.2018)

isi, iskä, isä (s;ark): ba (ark), amhas (ark), papa (ark), dadja (12.4.2014; Etym. ven. тятя ja engl. dad), isjek (12.4.2014; Etym. suom. iskä), isje (12.4.2014)

iskeä, lyödä: beate

iskeä, lyödä: slo (run)

isku (s): slottus (slotta+us; 15.7.2011)

isku, lyönti: beatne

iskä (s), isä, taatto: mahra (arkisempi nimitys mahher-sanalle; 12.12.2008; Etym. mahher-sanasta muunnos, mahher+a)

iskä, isi, isä (s;ark): ba (ark), amhas (ark), papa (ark), dadja (12.4.2014; Etym. ven. тятя ja engl. dad), isjek (12.4.2014; Etym. suom. iskä), isje (12.4.2014)

Islanti (s;maa): Island (5.2.2010)

iso, suuri: mog (Etym. Kahkonin kielen omaperäinen sana. Sana on luotu engl. big-sanan mukaan, sen lopusta on otettu g-kirjain kahkonin mog-sanaan. Sana mog on nähtävästi luotu ennen storre-sanaa. Mog vastaa enemmän suomen iso-sanaa, ja storre vastaa enemmän suuri-sanaa; käytetäänhän mog-sanaa suomen kielen tapaan esimerkiksi sukulaissanoissa kuten isoveli, isoäiti (mogproure, mogmome). Huom 10.2.2011: Sana muistuttaa hieman sanaa mega.)

iso, suuri: storre (Etym. ruots. stor-sanasta)

isoisä, ukki, pappa, vaari: mogmahher, ugge (Etym. suom. ukki-sanasta; aluksi tarkoitti vain "ukko".)

isoisä: pappapa (vanh)

isosisko (s): mogsysse (ark; 2.5.2008; mog+sysse)

isosisko: mogshiere

isovanhemmat (s;mon): mogeldemmej (18.6.2008; mog+eldemmej; vanh), mogrehnemmej (mog+rehnemma+j; 24.1.2013)

isoveikka (s;ark;isoveli), isoveli: mogprysse (ark; 2.5.2008; mog+prysse), mogpysse (ark; 2.5.2008; mog+pysse)

isoveli: mogproure

isoäiti, mummo, mummu, mummi (s): mumme (28.1.2008; momme-sanasta suomenkielisempi versio)

isoäiti, mummo, mummu, mummi: mogmome, momme

isoäiti: mammome (vanh)

isoääninen, äänekäs, kovaääninen, kova (a): loudem

istahtaa (v): stendehda (=seisahtaa), stoehda (=seisahtaa)

istahtaa, istuutua (v): sittehda (17.5.2008; sitta+hda), sitehda (31.3.2009; sitta+hda)

istua (sopia), sopia (v;istua): sitta, imsitta (im+sitta; 3.6.2008; Esim: 2: Mekko sopii (istuu) sinulle hyvin. Kleide imsittae daineel fimset.)

istua (v): sitta (29.11.2007; Tänään tzitta-muodossa oleva istua-verbi on vaihdettu yksinkertaisempaan, sitta-muotoiseen verbiin. Tzitta-verbi on merkittu vanhanaikaiseksi. Etym. Sitta oli aluksi muodossa tzitta, joka tulee engl. verbistä sit.)

istua: tzitta (vanh; merkitty vanhaksi 29.11.2007; Etym. engl. sit.)

istualteen (d): sitteissem (sitta+eissem; 14.9.2010), sitteim (sitta+eim; 14.9.2010)

istuin, penkki: tzitpletz (vanh; merkitty vanhaksi 29.11.2007), sitle (29.11.2007; sitta+le)

istuin, tuoli: tool

istunto (s): sittos (sitta+os; 8.8.2010; Esim. Istuntosi on kulunut umpeen, kirjaudu ensin sisään. Daines sittos kulgendannun umbeel, valjam invengretsa enset.)

istunto, sessio (s): sessione

istuutua (v), istahtaa: sittehda (17.5.2008; sitta+hda), sitehda (31.3.2009; sitta+hda)

isä (s;ark), isi, iskä: ba (ark), amhas (ark), papa (ark), dadja (12.4.2014; Etym. ven. тятя ja engl. dad), isjek (12.4.2014; Etym. suom. iskä), isje (12.4.2014)

isä, taatto, iskä (s): mahra (arkisempi nimitys mahher-sanalle; 12.12.2008; Etym. mahher-sanasta muunnos, mahher+a)

isä, taatto: mahher (Etym. Tämä on kahkonin oma sana. Sitä ei ole muusta kielestä lainattu. Mahher-sanan varhaisempi muoto on mathier.)

isä, taatto: mathier (harv tässä merkityksessä; mathier-sanaa käytetään enemmänkin taivaan Isän merkityksessä. Harvinaiseksi tässä merkityksessä merkitty 28.10.2007. Etym. Sana muistuttaa hieman engl. father-sanaa. Mathier lienee luotu ennen momer-sanaa.)

Isä: Mathierre, Mahher

isällinen (a): mahrelek (mahher+lek; 15.10.2010), mahherlek (mahher+lek; 15.10.2010)

isänmaa (s): mathiersmaa, mathierreinsmaa, börneinsmaa (vanh; merkitty vanhaksi 6.6.2008), mahrensmaa (16.12.2007; mahher+ens+maa)

isänmaa (s;synnyinmaa): varetesmaa, varetsensmaa

isänmaallinen (a): mathiersmaanne, börneinsmaanne (vanh; merkitty vanhaksi 6.6.2008), patriotinne, mahrensmaanne (mahrensmaa+nne; 6.6.2008)

isänpäivä (s): mahreinsvalles (mahher+ei+ns+valles; 13.5.2012; Esim. Fimsee mahreinsvalsee!)

isäntä (s): mahros (13.4.2008; mahher+os)

isäntäkone (s;atk; host machine / host computer): mahrosmassine (mahros+massine; 13.4.2008)

itara, nuuka, saita, kitsas, pihi, säästäväinen (a): ekonomikienne (3.11.2008; Etym. engl. economic), snolle (11.11.2008; Etym. ruots. snål), altsenne (11.11.2008; Etym. ven. alcnyj = ahne (eri merkitys tosin))

itkettää: ikrevetta, ikretta (ikre+tta; 14.10.2010)

itkevä (a): ikrevanne

itkeä: ikreva (Tietokoneen tiedoston mukaan kieleen heinäkuussa 2002. Etym. suom. sanasta "itkeä".)

itku: ikre, ikrefne

itkuinen (a): terrenne, ikrevenne

itkuinen, kyynelkäs, kyyneleinen (a): terlek (terre+lek; 1.8.2009)

itse (he): sef

itse (hän), itsensä: hinsef (vanh), sefi

itse (kaikille persoonille): sef

itse (me), itsemme: veinsef (vanh), sefei

itse (minä), itseni: minsef (vanh), sefe

itse (ne): sef

itse (p): endest (4.1.2012; ende+st; Esim. Hes dettu den endest. Hän teki sen itse. Esim. 3. Hän itse, leipä elämän ja armon lähde syvä. Hes endest, liebe whiesuens od armuens sur söges (laulusta).)

itse (se): sef

itse (sinä), itsesi: dinsef (vanh; luotu ennen 16.1.2002), sefen

itse (te), itsenne: deinsef (vanh), sefte

itse asiassa, oikeastaan, oikeammin: iraidet

itse asiassa, tosiasiassa (d): sefiktess (sef+ikte+ss; 27.5.2009)

itse asiassa, tosin, oikeastaan (d): werleket, werlekit

itse, itsestään: sef, seft

itseisarvo: seforaufe

itsekkyys (s): insefleknus (vanh), egoisme

itsekkyys (s): seflekkus

itsekseen (d): peessem (pee+s+em; 8.6.2011; Esim. Hes metteldu peessem: Mee dettoim? Hän mietti itsekseen: Mitä tekisin?)

itsekäs (a): inseflek (vanh), seflek, egoiste

itsemme, itse (me): veinsef (vanh), sefei

itseni, itse (minä): minsef (vanh), sefe

itsenne, itse (te): deinsef (vanh), sefte

itsensä, itse (hän): hinsef (vanh), sefi

itsenäinen (a): sefstendlek (13.6.2007 keksitty sana; Etym. ruots. självständig-sanan mukaisesti), endeststendlek (endest+stenda+lek; 11.9.2014 tähän muotoon)

itsenäinen: sefenne (vanh)

itsenäistyä (v): sefentatsa (sef+nne+tat+tsa; vanh), sefetsa (sef+tsa; 6.12.2009)

itsenäisyys (s): sefstendlekkus (Etym. ks. sefstendlek)

itsenäisyys: sefennus (vanh)

itsesi, itse (sinä): dinsef (vanh; luotu ennen 16.1.2002), sefen

itsessänsä (d), sinänsä (d), itsessään (d): heinessem (hes+s+em; 15.10.2010), sefessem (sef+es+em; 15.5.2011; Esim: Itsessämme. Sefessem.), endessem (ende+s+em; 19.6.2011)

itsestään (d): sefet (sef+t; 15.10.2010; Esim. Goddens voltdoum komme wer sefeteg, veines valjenduetak (Lut.).)

itsestään, automaattisesti: automatiennet, automatikiet, endestem (ende+st+em; 31.12.2012)

itsestään, itse: sef, seft

itsestäänselvyys (s): obvoous (obvoos+us; 15.6.2013)

itsestäänselvä (a), ilmeinen (a), päivänselvä (a), selvä (a;ilmeinen): obvoos (15.6.2013; Taiv: obvooe-; Etym. lat. obvius, engl. obvious, ob < lat. ob viam = tiellä + -ous = adj. pääte; Esim. meille oli selvää että. mijeel eedu obvoos/obvoous et)

itsetunto (s): sefnafus (sef+nafe+us; 15.5.2008; Etym. semnafus-sanan tapaisesti luotu sana), seffelne (12.8.2008; sef+fella+ne)

itu (s): idus (8.7.2008; Etym. vir. idu ja suomen itu)

itä (s): östa

itä (s;ilmansuunta): iddo (idda+o; 21.9.2008)

Itä-Suomi (s): Iddo-Soome (Iddo+Soome; 21.9.2008)

Itämeri (s): Östamerte

Itävalta (s): Iddovolte (11.12.2020; iddo+volte)

itävaltalainen (a): iddovoltenne (iddovolte+nne; 11.12.2020)

itää (v), saada alkunsa (v), syntyä (v), kehkeytyä (v), orastaa (v), kasvaa (v): versa (31.5.2011; Etym. varsinainen merkitys on "versoa"; Esim. Epäluulot versoivat. Ainnuij versad. Esim. Ahdingosta huolimatta alkoi toivo versoa. Adessuetek algad vaalendus versa.)

itää (v): idda (8.7.2008; Etym. suom. itää ja vir. idaneda [itaneta] (Aluksi lainattiin muodossa ida, mutta paremman sointuvuuden vuoksi vaihdettiin samana päivänä muotoon idda.); Esim 1: Ajatus alkoi itää. Denkne algad idda/develope. Esim 2: Itäneitä perunoita. Iddaidij (Nykyään: Iddantij) perumnokij.), groffa (8.7.2008 tähänkin tarkoitukseen)

ivaaja (s), pilkkaaja: hemdel

ivailla (v), pilkata: hemda

iäinen voitto (s;usk): iguvindus (igu+vindus; 1.3.2012)

iäinen, ainainen, iankaikkinen, loppumaton, ikuinen, katoamaton, loputon (a): allenne (alle+nne; Etym. Alle-sana on olte-sanan edeltäjä. Allenne-sana on luotu ennen kuin olte-sana astui voimaan. Aivan kielen alkuaikoina 2001 - 2003 kaikki-sanan vastineena käytettiin sanaa ol tai ool, joka tulee engl. sanasta all [ool].), allasonne, oltetaidenne (vanh), iangaegeplenne (vanh), iangaigenne (vanh), ainluslek, lusfres (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), ainendriene (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), endriefres, aldrienne (al+drie+nne), oltaidenne, altaidenne, drienne, igusenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iguenne (Ks. myös sanan iguslek merkitys.), ientaidenne (ien+taide+nne)

iäisesti, ainaisesti, iankaikkisesti, loppumattomasti, ikuisesti, loputtomasti, ainiaan (d): allennet, allasonnet, oltetaidennet, iangaegeplennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iangaigennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), igusennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iguennet, ainlusleket (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), lusfreset (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), ainendrienet, endriefreset, aldriennet, oltaidennet, altaidennet, driennet

iäisyys: iguennus

iäittäin (d;iän mukaan), iän mukaan: igusikken (igus+i+kken; 29.9.2009; vanh), iguikken (igus+i+kken; 6.9.2010)

iältään (d), ikäinen (d;iältään): igueltem (igus+elt+em; 20.2.2010; Esim. Olen 24 vuoden ikäinen. Eedem daagy nel igueltem.)

iän-, ian-, iki-: ian- (vanh), olte-, igu-, al-, ol-

J

ja ei, eikä: ed (vanh; merkitty vanhaksi 14.12.2007), ekke, od ainde, ainneg (ain+g; 13.6.2014)

ja niin edelleen, jne: od so veel, osv, etc, osoveel, od nee veel (22.11.2011), onv (22.11.2011)

ja, jo, ai (k): a (runollinen)

ja, kas: ki (run)

ja-merkki (s), et-merkki (s): ampersand (7.3.2011; Etym. engl. ampersand)

ja: o (run)

ja: od

ja: od (Etym. ruots. samaa tarkoittavasta sanasta och [ok]. Kielen alkuaikoina od-sanaa vastaavana runomuotona käytettiin o-sanaa. Tällä on yhteistä sen seikan kanssa, että ruots. och-sana voidaan kahkonin o-sanaa vastaavasti lausua nopeassa puheessa [o].)

jae (s): jakkos (3.6.2008; jakka+os)

jae (s;mon=jakeet): jak (Etym. suom. jae, jake-; vanh; merkitty vanhaksi 1.5.2023)

jaella, levittää (s): jakka, distributeida

jaella, levittää (v): jakella (29.11.2007; jakka+lla)

jahdata (v), ajaa takaa: jahda (13.3.2009; Etym. suom. jahda[ta])

jahkailla (v), vitkutella (v): vergesdella (verges+da+lla; 26.7.2012)

jahti (s), takaa-ajo: jahde (13.4.2009; jahda+e; Etym. jahda+e sekä suomen jahti), jahdus (jahda+us; 13.4.2009)

jailbreak (s;atk;atk), lukituksen poisto (s;mobiililaitteesta yms): luggehmok (luggehma+ok; 22.2.2015)

jailbreakaus (s;ark;atk), lukituksen poistaminen (s;mobiililaitteesta yms): luggehmus (luggehma+us; 22.2.2015)

jakaa (v): jakka (Etym. suom. jakaa)

jakaa (v;mat): divide

jakaa (v;osiksi): jakka pettijetat, jakka pettitat

jakaa, katkoa, halkoa, palastaa: rakspetta (raks+pette+a)

jakautua (v): jaketsa (jakka+tsa; 10.11.2014)

jako (s): jakne, jakkus

jakoavain (s): setendenketse (setenda+ne+ketse; 17.8.2014)

jakolasku: divitne

jaksaa (v): vaasta (19.11.2007; kahkonin oma sana; Esim 1: Hän ei jaksanut lähteä mukaan. Hes ain vaastad mugan heera. Esim 2: En minä jaksa siivota. Ja vaastam ainde puhda.)

jaksaa: jeksa (vanh; merkitty vanhaksi 19.11.2007, jolloin otettiin käyttöön vaasta-verbi.)

jakso (koulussa): jek

jakso: periode (vanh), periood (31.3.2014)

jaksoittain (d), ajoittain (d;tietyin välikausin), kausittain: periodleket (periode+lek+et; 20.11.2009; vanh), periodikken (periode+i+kken; 20.11.2009; vanh), perioodikken (periood+i+kken; 8.9.2014)

jalan (d), kävellen (d): jalem (jal+m; 3.5.2013)

jalassa (d): jalessem (jal+s+em; 29.12.2011)

jalka (-terä, -pohja): fotten (Etym. kahkonin sanasta fot; Esim: panna kengät jalkaan = plutta fotnekij fotnijeel)

jalka (s;esineen pidin, esim kynttilänjalka): lekkep (6.7.2008 lisätty tämäkin käännös; käytetty ensimmäisen kerran laulunsanoissa "Mathierrens voltdoum äre" kohdassa "kuin jalo kynttilänjalka" = "ais lekkep kantlennens werlek".)

jalka: fot (Etym. engl. sanasta foot), fotten (Huomautus 29.5.2008: Nykyään (tai jo kolmenkin vuoden ajan) tarkoittaa myös koko jalkaa), jal (29.12.2011; Esim. suom. jal(ka))

jalkapallo (s): fotballe

jalkapallo (s;peli): fotballe

jalkapohja, jalkaterä (s): fotten

jalkio (s;mus): jalippe (jal+i(j)+ppe; 7.12.2012)

jalkopäässä (d): fottenpees (fotten+pee+s; 4.5.2011)

jalo (a), arvollinen, ylhäinen, ylevä, ylväs, ylhä: ylleg (yl+leg niin kuin ulleg; 30.8.2009; Taiv: ylg-), uppuk (uppe+uk; 30.8.2009), ylenne (yl+nne; 9.3.2015)

jalo (a), reilu (a;mieli), pyyteetön (a): werlenne (werle[k]+nne + wer+lenne; 20.12.2019)

jalo (a;erinomainen): werlek (6.7.2008 lisätty tämäkin käännös; käytetty ensimmäisen kerran laulunsanoissa "Mathierrens voltdoum äre" kohdassa "kuin jalo kynttilänjalka" = "ais lekkep kantlennens werlek".)

jalo, aulis, vilpitön, altis (a;aulis), epäitsekäs, pyyteetön, uhrautuva (a): aulis (30.8.2009; Etym. suom. aulis; vanh; merkitty vanhaksi 19.2.2010), ales (19.2.2010 tähän muotoon; Esim. kahk. aulis < suom. aulis), aules (26.9.2011 tähän muotoon; Taiv: auls-), aulsenne (aules+nne; 26.9.2011)

jalopeura (s;vanh;leijona): lejon, lejonne

Jan (s;erisn): Janne (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

Jane (s;erisn): Janna, Jaane (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

jano: jal (Etym. Aluksi jano oli kahkoniksi sama kuin suomeksi, "jano". Nälkä-sanan muutoksen (nälkä -> näl) muassa jano muuttui muotoon jal. Jal-sanan l-kirjain tulee näl-sanasta.)

jano: jano (vanh)

janoavainen (a), janoinen: jalenne

janota (v), olla janoinen (v): jalla (jal+a; 1.3.2012; Esim. laulu: ves jallae surest, dest hammesdat ses. ken janoo lähteest', ammentakohon.)

Japani (s): Japan

japanilainen (a,s): japanne (japan+nne; 5.3.2008)

japanilainen (a,s): japanski (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

Jarkko (s;erisn): Jake (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Jegge (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

jarru (s;tekn): vergessord (vergesda+ord; 25.6.2022)

jatkaa (v), edetä (v): entsa (en[ne]+tsa; 6.11.2014)

jatkaa (v;~ eteenpäin): framkodde (12.7.2007, fram+kodde)

jatkaa, jatkua: drie (luotu ennen 16.1.2002; Etym. kahkonin sanasta endrie ilman etuliitteeksi koettua en-liitettä, vaikka oikeasti endrie-sana koostuu osista end ja rie. Rie tulee varhaisemman sanan "returie" lopusta. Tästä on johdettu uudempi, laajemmin käytetty driella-verbi), driella (Etym. pidenne drie-verbistä. Luotu helpomman taivutuksen saavuttamiseksi.)

jatkaminen (s), eteneminen (s), jatko (s): entes (entsa+tes; 6.11.2014; Taiv: ents-)

jatkosota (s): driellusloid (driella+us+loid; 6.12.2009)

jatkua, edetä, edistyä (v): framheera (17.11.2007; fram+heera; vanh), entatheera (entat+heera; 7.6.2013)

jatkua, jatkaa: drie (luotu ennen 16.1.2002; Etym. kahkonin sanasta endrie ilman etuliitteeksi koettua en-liitettä, vaikka oikeasti endrie-sana koostuu osista end ja rie. Rie tulee varhaisemman sanan "returie" lopusta. Tästä on johdettu uudempi, laajemmin käytetty driella-verbi), driella (Etym. pidenne drie-verbistä. Luotu helpomman taivutuksen saavuttamiseksi.)

jatkuva (a): driellenne (driella+nne)

jatkuva (a): drienne (14.11.2008; drie+nne)

jatkuva, loppumaton (a): aldrienne, oltaidenne, altaidenne

jatkuvasti (d): drientat (14.11.2008; drienne+tat)

jatkuvasti (d): entsannet (entsa+nne+t; 10.3.2015)

jatkuvasti (d;loppumatta), loppumatta (d), loputta (d): loppetak (loppe+tak; 9.3.2015)

jatkuvasti, aina, joka hetki (d): ien teid (ien|teid; 24.12.2011)

jauhe (s): sohros (sohher+os; 11.8.2012)

jauhepatruuna (s;atk): sohroskartriis (sohros+kartriis; 7.10.2015)

jauho, mäsä, silppu, sökö, murska (v): sohre (29.7.2008; Etym. Kahkonin oma sana, sohhe-sanaa mukaillen luotu.), sohher (24.6.2010 tähän muotoon; Taiv: sohr-)

Jeesus (s;erisn): Jeesus (25.4.2008 lisätty)

Jerusalem (s;erisn): Jerusalemie (16.9.2009), Jerusalemme (30.3.2014)

jne, ja niin edelleen: od so veel, osv, etc, osoveel, od nee veel (22.11.2011), onv (22.11.2011)

jo (p): ul (17.8.2010 tähänkin tarkoitukseen; Esim. He lähtivät jo. Dij ul koddu.), ullet (ul+let; 17.8.2010), usse (17.8.2010; Etym. ven. уше, ushe)

jo (part): ju (15.5.2010; Etym. suom. jo; vanh)

jo pian (d), piankin (d): noppetul (noppet+ul; 7.2.2013)

jo tässä (d), jo täällä (d): tesemmul (tesem+ul; 7.2.2013)

jo, ja, ai (k): a (runollinen)

jo: oldri (Etym. lyhennelmä pitemmästä, ailraiden-sanasta), ailleraiden (Etym. aille+raiden, engl. al+ready), ailraiden (Etym. lyhennelmä pidemmästä, ailleraiden-sanasta), dri (Etym. lyhennelmä oldri-sanasta), raiden (Etym. lyhennelmä ailraiden-sanasta)

Joakim (s;erisn): Jofgem (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

Joel (s;erisn): Jofle (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

jogurtti, jukurtti (s;elintarv): jogurtte, mähenja (mähna+matja; 20.10.2011)

Johannes (s;erisn): Jonnes (15.10.2021; Etym. suom. Johannes)

johdanto, esittely (s): introduktione

johdanto, johdatus, esittely (s): introduseidus (15.2.2009; introduseida+us), inaldettus (in+aldetta+us; 17.2.2014 lisätty sanastoon)

johdattaa (v), saattaa (v;matkalle lähtevää tai johdattaa): sotte (15.7.2010; Etym. Vaihdettu sanan tsoffe tilalle samoin kuin sanan troffe tilalle tuli votte. Vanh 28.9.2018), aldetta

johdattaa (v): aldetta (alda+tta), alda

johdattaa (v; johonkin lopputulokseen), ohjata: aldetta, imleade

johdattaa, esitellä, esitellä, julkistaa (v): introdukteida (15.2.2009; Etym. engl. introduce), introduseida (15.2.2009; Etym. engl. introduce; Huom. Tämä on suositellumpi kirjoitusasu kuin introdukteida), inaldetta (in+aldetta; 13.6.2014)

johdattaa, johtaa, ohjata (ohjata, valvoa): kuide, managementa, leade

johdattaja, ohjaaja (s): aldel (alda+el; 14.6.2009)

johdattava (a), vievä (a): aldettanne (aldetta+nne; 28.9.2010; Esim. ...od dint laafnan veineel neven, whiesneel aldettannen voon, sje kodde velbedduens – heines kreppens – troukken.)

johdatus (s): aldettus (aldetta+us; 25.6.2008)

johdatus, johdanto, esittely (s): introduseidus (15.2.2009; introduseida+us), inaldettus (in+aldetta+us; 17.2.2014 lisätty sanastoon)

johdin, johto, piuha: ohd (Etym: suom. johto), viir (22.10.2015; Etym. engl. wire)

johdonmukainen (a), looginen: loginne (vanh), logienne

johtaa (olla kärjessä, tekn, sähköä, saada alkunsa jostakin): leade

johtaa (v;johonkin): allenda (al[d]a+nda; 27.3.2009; Esim. Järjestelmän väärinkäyttö johtaa tunnuksen poistamiseen. Systemens miskasuttus allendae akkountens dielueel. Esim 2. Muistin väärinkäyttö johtaa väärin käyttäytyneen muistijakson keskeytymisen ja poikkeuksen käynnistymisen. Mindoens miskasuttus allendae missefaldaidennens mindosperio(o)den stoppa od eksepteiduen algetsa.)

johtaa, johdattaa, ohjata (ohjata, valvoa): kuide, managementa, leade

johtaja: leadel, aldettel (aldetta+el; 14.5.2011)

johto (urh, johtaminen): lead

johto, kaapeli: kabelie, viir

johto, piuha, johdin: ohd (Etym: suom. johto), viir (22.10.2015; Etym. engl. wire)

johtoasema (s): aldusplets (15.10.2010)

johtopäätös (s), yhteenveto (s;johtopäätös), päätelmä (s), päätäntö (s): semtatveddos, lakendus (lakenda+us; 28.3.2014)

johtua (saada alkunsa jstkn): leadua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), resulta, leadetsa (leade+tsa; 25.7.2008)

johtua (v;tulla): imheera (26.11.2007; Se johtuu monesta asiasta. De imheerae mongest iktest.)

johtua, aiheutua: febritiona, kausetsa (kausa+tsa; 27.5.2012)

johtua, riippua: ripenda (Etym. suom. riippua + engl. depend)

johtuen, riippuen: ripentmas, febritionell, febritiomal

joidenka: somejens, shujens, sjejens

joka (ikinen, kaikki; esim. joka päivä): olte, oltij (joka päivä = oltij deigij, olte deig)

joka (p): vesje (harv; 17.11.2008; Huom. Normaalisti käytetään lyhennettyä muotoa "ves". Huom 17.10.2009: Tätä vesje-muotoa voi käyttää esimerkiksi runollisessa kielenkäytössä.)

joka hetki (d), jatkuvasti, aina: ien teid (ien|teid; 24.12.2011)

joka kerta, aina (d): ien kerd (ien|kerd; 24.12.2011)

joka kuukausi, kuukaudesta kuukauteen, kuukausittain (d): guijekken (gus+ij+ekken; 30.7.2008), guest gueel (gues+est|gus+eel; 30.7.2008), olte gus (olte|gus; 30.7.2008)

joka päivä, päivästä päivään, päivittäin (d): deigijekken (deig+ij+ekken; 30.7.2008), deigest deigeel (deig+est|deig+eel; 30.7.2008), olte deige (olte|deige; 30.7.2008), deigikken (deig+i+kken; 20.11.2009)

joka tapauksessa (d): oltehupness (vanh; merkattu vanhaksi 26.11.2007), oltehuppess (vanh; merkattu vanhaksi 26.11.2007), oltehunduess (26.11.2007; olte+hundus+ess), oltekerdoes (olte+kerdos+es; 5.4.2010)

joka toinen, raitainen, vuoronperäinen (a): tzepralek, sepralek (13.4.2009 tähän muotoon)

joka toisena (d), vuoron perään: zepraleket (vanh), kailoim (kailos+i+m; 17.2.2014)

joka viikko, viikosta viikkoon, viikottain, viikoittain (d): veikijekken (veik+ij+ekken; 30.7.2008), veikest veikeel (veike+est|veike+eel; 30.7.2008), olte veike (olte|veike; 30.7.2008)

joka vuosi, vuodesta vuoteen, vuosittain (d): jearijekken (jear+ij+ekken; 30.7.2008; vanh), jearest jeareel (jear+est|jear+eel; 30.7.2008; vanh), olte jear (olte|jear; 30.7.2008; vanh)

joka, kuka (p;rinnastuskonjunktiona): ves (21.7.2008 otettu käyttöön tällainen muoto rinnastettaessa edellisen lauseen henkilöön; ve+s(je); Esim: Artikkeleita voi luoda kuka vain, joka osaa kirjoittaa kahkonia. Artikeliijee mahdae looda ve ais värt, ves mahdae kahkonitat skriffa. (Artiklijee mahdae looda ves ais värt, ves mahdae skriffa kahkonitat.) Esim 2: Hän on säveltäjä, joka on luonut merkittäviä teoksia. Hes em tsieveldatter (tzieveldatter), ves hafae loodan marklekijee verkelloijee. Esim 3: Maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Maans peel hillus ikhijell, vijee hes fehelda. Taivutus 15.11.2008 (Taipuu kuin ve-sana): ve-, vi- (ves, vens, ven, vee, vest, vess, veel, vij, vijens, vijen, vijee, vijest, vijess, vijeel, jne.))

joka, mikä (vanh): som (luotu ennen 16.1.2002), shu (luotu ennen 16.1.2002)

joka, mikä, mi (p;run), ken (p;run): tin

joka, mikä, mi (p;run): si (run)

joka, mikä: sje (luotu ennen 16.1.2002; aluksi käytettiin enempi sanaa "som")

jokainen (jokainen + yksikkö): olte, oltenne (jokaisen oikeus = oltens rigte)

jokainen (p): vesheid (ve+sheid; 1.1.2011 tähänkin tarkoitukseen; Esim. Fimsee väresannuee veelsheid!), ol okte, ien okte (19.6.2011; ien|okte)

jokainen, kukin (p): vesheid (12.12.2007; ve+sheid; Taivutettaessa ve-osa taipuu, sheid-osa jätetään taivuttamatta. Esim. 1: "Kussakin tiedostossa on useita tietueita. Vess-sheid/Venness (väliviivaa on käytetty kolmen peräkkäisen s-kerakkeen esiintymisen välttämiseksi) nafenless em mongijee nafenrekordijee." Esim. 2: "Kultakin vastaajalta pyydetään perusteluja. Veltsheid/vennelt replelelt furvennai/imfrekkai baaselluijee/argumenteiduijee." Esim. 3: "Kutakin lajia (sorttia) on vain yksi. Veesheid/vennee loojee em nil okte." Etym. luotu suomen kielen sanan mukaisesti, ku(ka)+kin), venne (12.12.2007; ve+nne; Kukin-merkitykselle on luotu kaksi sanaa, vesheid ja venne; nähtäneen kumpi niistä alkaa enemmän elää kielessä.)

jokapäiväinen (a): oltedeigenne, oltideigenne (vanh), oldeigenne, olvalsenne (ol+valles+nne; 14.9.2010)

jokavuotinen (a): oltejearenne (vanh), olteannuikkenne (olte+annuikkenne; 6.2.2010)

joki (s): jeg (2.1.2009; Etym. suom. joki)

joki (s): vettenkot

jokin (esineestä, tavarasta, eläimestä), joku: önikte (vanh), noogen (Huom: ihmisestä vain), ön (vanh)

jokin (p), joku (p;asiasta puhuttaessa): mennen (19.2.2012; Taiv: menne-; Etym. mallina sana ainnen = mikään.)

jokin (p;tietty), tietty (a), joku (p;tietty): serteinne (Esim. Serteinnij setnij em detta et kasutta appee. Huom: oli merkitty 16.9.2007 vanhaksi, mutta vanha-merkintä poistettu 9.4.2012.)

joko ... tai: akke ... ler, akke ... aihler, ekke ... aihler (27.2.2009 tähänkin muotoon)

joko: akke, ekke (27.2.2009 tähänkin muotoon)

jokseenkin (d), hieman (d;jotakuinkin), jotakuinkin, kohtalaisen, kutakuinkin: veehoffeg (ves+ee+hoffeg; 15.10.2010)

joku (ihmisestä): önikhe, noogen, ön (Etym. Ennen joku-merkitystä tämä oli kahkonin epämääräinen artikkeli. Artikkelit poistuivat 2002- tai 2003-vuonna. Tulee engl. epäm. artikkelista an [ön]. Sana ön esiintyy vielä nykyisinkin sanonnassa "ön momient", hetkinen. 27.2.2010: Enää vanhaa ön-artikkelia ei käytetä.)

joku (p;asiasta puhuttaessa), jokin (p): mennen (19.2.2012; Taiv: menne-; Etym. mallina sana ainnen = mikään.)

joku (p;tietty), tietty (a), jokin (p;tietty): serteinne (Esim. Serteinnij setnij em detta et kasutta appee. Huom: oli merkitty 16.9.2007 vanhaksi, mutta vanha-merkintä poistettu 9.4.2012.)

joku päivä (d), jonakin päivänä: öndeiget (vanh), mennen valles (mennen|valles; 19.2.2012), mennet valset (mennen+t|valles+t; 19.2.2012)

joku, jokin (esineestä, tavarasta, eläimestä): önikte (vanh), noogen (Huom: ihmisestä vain), ön (vanh)

jollakin tavalla, joten kuten, jotenkin: noogenell veoll

jollei (d): jellain (jel+ain; 13.6.2014)

jolloin (d), milloin (d): veillem (ves+ij+l+em; 6.2.2011)

jolloin (d): sellem (sel+em; 31.1.2011)

jolloin: stelles

jompikumpi (d): okte ler ounder (25.6.2007 keksitty)

jompikumpi (p): sjemma (sje+mma; Luotu 24.9.2007)

jompikumpi: noogenpotte (vanh), nillounder (vanh)

jonakin päivänä, joku päivä (d): öndeiget (vanh), mennen valles (mennen|valles; 19.2.2012), mennet valset (mennen+t|valles+t; 19.2.2012)

jonka jälkeen, josta saakka, josta asti: sjessast (sje+ssast; 2012)

jonka: somens, shuens, sjens, shens (runokieltä), shuns (runokieltä)

jonkin verran (d), vähän: lillet (17.5.2008; lille+t)

jonkin verran, vähän, jossain määrin (d): lilleket, bitte (vanh), lilmeret, lillemeret, mennel merel (mennen+el|mer+el; 21.6.2015)

jonnekin: noogeneel

jono: kue

jono: rad

jonoistaa (v), lisätä jonoon (v): kuesda (kue+sda; 20.10.2011), lisetta kueel (lisetta|kue+eel; 20.10.2011)

jonossa (d), peräkkäin (d), peräkanaa (d), riveittäin (d), perätysten (d): raadim (raad+i+m; 26.9.2011; Esim. Annuij bliiai raadim. Vuodet kiitävät ohi.), raadikken (raad+i+kken; 7.12.2011)

jonottaa (v): kuetta (kue+tta; 4.3.2009)

joo: joo, ja

Joonas (s;erisn): Jonnas (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

Joosef (s;erisn;Raamatun henkilö): Josepie (30.6.2008; Etym. vuoden 1776 Raamatun käännöksessä käytetystä muodosta Joseph), Jooseppe (ainakin 2013), Joosep (26.12.2020 tähän muotoon)

jopa: velep (Etym. Muunnos yhdistelmän veel+ep pohjalta, suom. vieläpä-sanan mukaisesti. Tuo -ep-liite on jäänne tai monistelma suomen -pä-liitteestä. Se esiintyy myös niinpä-sanassa "sollep".)

jos (p): jesel (17.8.2010; Etym. ven. если (< есть+ли), jésli), jel (17.8.2010; Etym. lyhenne sanasta jesel, joka on lainattu ven. sanasta если.)

jos (p): lie (18.8.2010; Etym. suom. lie(nee); Esim: Lie villan. Jos tahdot. Huom: Ks. myös kerta)

jos ei, ellei: aiffen, eif ain

jos kerran (p), kun kerran (p), kerta (p), koska (p): kerd (18.8.2010 tähänkin tarkoitukseen; Esim. No tule jos kerran haluat. No kom kerd villan.)

jos vain, kun vain, kunhan, jos, mikäli (d): aisnil (ais+nil; 7.5.2009; Esim: Koddem ultat, asnil ain alga vihma.), aisvan (7.5.2009; ais+van)

jos: eif

joskin (d): vaig eif (vaig|eif; 9.11.2008)

joskin: eifeq (vanh)

joskin: eiffeq (Eifeq-muoto vaihdettu eiffeq-muotoon 18.8.2007 hoffeq-sanan mukaisesti.)

joskus (ajasta): öntaide (vanh), noogentaidet, öntait, noogenteit (ark; noogen+teit; 25.11.2012)

joskus (d), silloin tällöin, ajoittain: sollen od sollen (vanh; merkitty vanhaksi 20.2.2009; 28.1.2008; Etym. ruots. mukaisesti: "då och då"), stelles od stelles (20.2.2009; Huom. Ennen "silloin tällöin" oli "sollen od sollen".), ien teit od sten (ien|teit|od|sten; 25.6.2014; Etym. engl. every now and then)

joskus (d), vaihteeksi, välillä (d;vaihteeksi): vältait (23.5.2008 tähän tarkoitukseenkin), velell (vanh; 23.5.2008; vel+ell), velem (vel+em; 16.7.2008)

joskus (d;välillä,vuoroin), välillä (d;vuoroin), vuoroin (d), vuoroittain (d): trieloim (trielos+i+m; 14.10.2010)

jospa (d): eiffep (eif+ep; 24.4.2009), eif nil (24.4.2009; eif|nil), eifnil (24.4.2009; eif+nil), einnil (2.1.2010; ei[f>n]+nil)

jossa: verren (vanh), sjess (vanh), sjes, mesjem (mes+sjem; 1.1.2021 lähtien myös sivulauseen alkuosana)

jossain määrin (d), vähän, jonkin verran: lilleket, bitte (vanh), lilmeret, lillemeret, mennel merel (mennen+el|mer+el; 21.6.2015)

jossain: noogeness, noonness (ark), önverren (lisätty 16.10.2007; ei ole selvää, onko tämä vielä yleiskieltä (16.10.2007)), mesjemmeg (mesjem+g; 13.8.2014)

josta asti, josta saakka, jonka jälkeen: sjessast (sje+ssast; 2012)

jotain (p;part): Ks. jokin

jotakin (d): noonnee (ark; 12.12.2008; noo(ge)nn+ee)

jotakin: noogenee

jotakuinkin, hieman (d;jotakuinkin), kohtalaisen, kutakuinkin, jokseenkin (d): veehoffeg (ves+ee+hoffeg; 15.10.2010)

jotakuta: noogenee

joten (d): sjekken (sje+kken; 11.9.2014)

joten kuten, jollakin tavalla, jotenkin: noogenell veoll

joten: jotten (vanh)

joten: sollen

jotenkin, jollakin tavalla, joten kuten: noogenell veoll

jotta (d): var et (1.6.2017; var|et)

jotta, siten että, niin että (d): vettat (27.3.2009; ve+t+tat, jossa t on sidoskonsonanttina niin kuin myös sanassa dettat; Etym. luotu hieman samaan tapaan kuin suomen jotta-sana; tosin suomen jotta-sana voisi olla joku-sanan vajanto eikä tulento.), nee et

jotta: fur, fureda

jotta: fureda (fur+eda; Etym. Fureda on luotu ruots. för att -sanan pohjalta. Fureda vastasi alkujaan suomen -maan/mään-päätettä. Nykyään se tarkoittaa "jotta".)

joukko (s; "lauma"): serme (13.7.2008 otettu tähänkin tarkoitukseen; Esim 1: Ihmisjoukko. Ikhesserme / ikhesryme.)

joukko (s; mm. matematiikassa): ryppe (8.7.2008; Etym. ruots. grupp [grüpp]; Huom: Tätä käytetään muun muassa matematiikassa erottamaan ryhmä- ja joukko-sanat toisistaan. Esim: Olkoon joukossa viisi alkiota. Ärat ryppess fis iduij.)

joukko: ryme

joukkue: ryme

joulu: jolle (Etym. suom. joulu-sanasta)

jouluinen (a,s): jollenne (jolle+nne; 21.12.2020)

joulukuu (s): jollegus (jolle+gus; Etym. jollegus = joulukuu)

joulukuu: jollenskuu (vanh)

joulukuusi: jollekuutz (vanh), jollekuuts (13.4.2009 tähän muotoon)

joululahja (s;joululahjapaketti): jollepakettok (16.10.2008; jolle+pakettok; Esim. Lapset saivat upeat joululahjat. Barnij shied shunlekij jollepakettokij.)

joululaulu (s): jollesangen (jolle+sangen; 15.11.2008), jollehoilne (jolle+hoilne; 15.11.2008)

joulunkello (s): jolleklokne (13.11.2007; jolle+klokne)

joulupukki: jolleugge (Etym. ks. ugge)

joulupuu: jolletredde

joulurauha (s): jollebeetz (vanh; 13.11.2007; jolle+beetz), jollehillennus (13.11.2007; jolle+hillennus), jollebesje (jolle+besje; 7.9.2010)

jouluriemu (s): jollelufdus (27.11.2010; jolle+lufdus)

jouluyö (s): jolleoul (jolle+oul; 29.7.2010)

Jouni (s;erisn): Jofne (26.1.2009; Huom: Nimivastine; vanh), Joune (27.8.2011), Joun

jousi (s): stinne (24.2.2011; Etym. kahkonin oma sana, deskriptiivisana, ei ole yhteyttä engl. string-sanaan.)

joustaa (v): stinna (stinne+a; 24.2.2011)

joustava (a): stinlek (24.2.2011; stinna+lek), fleksibelle (24.2.2011; Etym. engl. flexible)

joustavuus (s): stinlekkus (stinlek+us; 13.6.2014)

joutaa, ennättää (s): hafa taidee, kherra, rienna

joutava, turha, arvoton, tyhjänpäiväinen, joutavanpäiväinen: oraufres (vanh), fordernafres (vanh), tyhlek

joutsen: fleil (Etym. bleil-sanasta luotu), jouhen (1.3.2014; Etym. suom. jouhi), joue (1.3.2014; Etym. suom. jouhi)

joutua (johonkin): imfalla (vanh)

joutua (johonkin): moskodde (vanh)

joutua (täytyä): moste (vanh)

joutua (v), päästä (v;joutua): kotsa (ko(tta)+tsa; 25.8.2008; Esim 1: Hän joutui jo kotiin. Hes kotsad dri khoteelem. Esim 2: Häviäjä joutui pois pelistä. Luurel kotsad spieloest oif. Esim 3: Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Sollen hafae Godde ersounnee laifen, eda Hes jeerad nilleken Sunnennem, eddain värnoogen, ves Heines peel bliefae, kotsoi hadoeel van iguennen whiesnen longesgettoi.)

joutua (v; ehtiä, keretä), ehtiä: kherra, rienna (Esim. joutua ajoissa. kherra taidijes. hän joutui apuun. hes riennad et aide.)

joutua (v; päästä valmiiksi, edistyä), edistyä: rienna (Esim. koettaa joutua ennen muita. vaalesda rienna enne endrijee. työ joutui verk entatkoddu.), eede kesem (20.3.2012 tähänkin tarkoitukseen)

joutua (v;run;saapua, lähestyä): saave (17.2.2012; Esim. joulu joutuu. jolle saave.)

joutua (v;tekemään jotain), olla pakko (v): eede heerus (eede|heera+us; 17.2.2012; Esim. Minun on pakko tehdä läksyt. Meinen em heerus detta skuulverkij.)

joutua, langeta (v): fallenda (6.1.2009; falla+nda)

joystick, peliohjain (s;atk): klootek (18.12.2007; kloo+tek)

juhannus (s): mitsommerjule (mit+sommer+jule; 20.6.2008), johannesvettelensdeig (Johannes+vettel+ens+deig; 20.6.2008)

juhla, riemu: jubilate, jubileidus

juhla: jule (Etym. suom. sanasta juhla, joka taasen tulee muinaisgermaanien sanasta jehwla, jewla)

juhlia (v): julella (5.12.2007; jule+lla)

Jukka (s;erisn): Jugge (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

jukurtti (s;elintarv), jogurtti: jogurtte, mähenja (mähna+matja; 20.10.2011)

Julie (s;erisn): Julie (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

julistaa (v): furkessa (vanh), furlifda (vanh; Etym. ruots. förklara-verbin mukaisesti: för=fur, lifda=klara), ultringetta (ul+tringetta; 4.10.2011), ullifda (ul+lifda; 4.10.2011), varlifda (var+lifda; 10.10.2011; Etym. ks. furlifda), ulskaasa (ul+skaasa; 7.2.2013), skaasa ultat (skaasa|ultat; 7.2.2013)

juliste (s): ulskaasellos (ulskaasa+lla+os; 14.2023)

julistus (s): furlifdus

Julius (s;erisn): Juulus (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

juljeta (v;iljetä,viitsiä), viitsiä, iljetä (v;tohtia), rohjeta, tohtia, kehdata (v;uskaltaa,tohtia): silla (19.1.2009), lusta (vanh; 19.1.2009; Etym. saks. Lust + a), derja (19.1.2009; Etym. engl. dare [deö*]), tihga (24.1.2014; Etym. vir. tihata, tihka-)

julkaista (v), ilmestyä (tulla ilmi), julkistaa: ulfrennenda (ulfrenna+nda; 17.1.2009; Esim. Windows-järjestelmästä julkaistaan tänä vuonna uusi versio. Windows-systemest ulfrennendai neve versione tesannuet (dishjearet).), fremsetta (17.1.2009; frem+setta; Esim. Kirjaa ei ole vielä julkaistu. Bokee ain hafai veel fremsettan/ulfrennendan.)

julkaista (v), ilmestyä: release

julkaista (v): puplike (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), puplikeida

julkaista, julkistaa (v): laafenlekka (laafenlek+a; 5.10.2011)

julkaisu (s): puplik (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), puplikeidus (5.3.2008; puplikeida+us)

julkaisu (s): release (13.4.2008; Etym. kahkonin verbistä release < engl. release)

julkaisutiedot (s): releasinfuj (13.4.2008; release+info+j)

julkilausuma (s): ulseiendus (ul+seiendus; 19.1.2010)

julkinen (a): laafenlek (5.10.2011 Etym. vir. avalik sanan mukaisesti)

julkinen: yllek, puplikenne

julkistaa (v), johdattaa, esitellä, esitellä: introdukteida (15.2.2009; Etym. engl. introduce), introduseida (15.2.2009; Etym. engl. introduce; Huom. Tämä on suositellumpi kirjoitusasu kuin introdukteida), inaldetta (in+aldetta; 13.6.2014)

julkistaa (v), julkaista: laafenlekka (laafenlek+a; 5.10.2011)

julkistaa (v), riisua huntu (v), tuoda esille (v;konkr ja kuv), paljastaa (v), tuoda ilmi (v): veilehma (veila+hma; 11.6.2018)

julkistaa, ilmestyä (tulla ilmi), julkaista (v): ulfrennenda (ulfrenna+nda; 17.1.2009; Esim. Windows-järjestelmästä julkaistaan tänä vuonna uusi versio. Windows-systemest ulfrennendai neve versione tesannuet (dishjearet).), fremsetta (17.1.2009; frem+setta; Esim. Kirjaa ei ole vielä julkaistu. Bokee ain hafai veel fremsettan/ulfrennendan.)

Jumala: Godde (Etym. engl. samaa tarkoittavasta sanasta God. Godde-sanaa on käytetty ensimmäisen kerran lyriikassa 7.11.2004.), Mathierre (Etym. Sanasta mathier, joka tarkoitti isä. Kahkonin alkuperäiset sanat isä ja äiti olivat mathier ja momer, joista jäljemmästä myöhemmin putosi r-kirjain pois.), Emmel (4.5.2011; Taiv: Eml-; Etym. suom. Jumala)

Jumalan rauhaa (i;lestadiolaisten käyttämä tervehdys), Jumalan terve (i;usk;lestadiolaisten käyttämä tervehdys), Jumalan rauhaan (i;lestadiolaisten käyttämä tervehdys): Goddens beetz (2005 tai 2006; lisätty 27.11.2007; vanh), Goddens besjee (Godde+ns|besje+ee; 7.9.2010; vanh), Emlens bejsee (Emmel+ns|besje+ee; 21.4.2023)

Jumalan siunausta (i;onnittelu): Godde dainee blessat (28.4.2008), Goddens blesnee (28.4.2008)

jumalanpalvelus (s;usk): goddenspalvos (godde+ns+palvos; 23.11.2008)

jumittaa (v): jummetta (jumma+tta; 27.3.2009), ahdetta (ahda+tta; 27.3.2009)

jumiutua (v), tunkeutua, ahtautua, lukkiutua, jäädä loukkuun: ahdetsa (25.7.2008; ahda+tsa)

jumiutua, juuttua (v): jumma (Etym. suom. jumiutua)

juna (s): vanjeraad (vanje+raad; 19.10.2011; Esim. Saavedem vanjeraadel. Saavuin junalla.)

juna: juunen (vanh), toogen (vanh)

juoda (kulautellen, nopeaan tahtiin), kulauttaa, kulaista (v): sveldehda (16.7.2008 tähänkin tarkoitukseen), glööde (16.7.2008 tähänkin tarkoitukseen)

juoda: joode (Etym. suom. sanasta "juoda". Sana tuli kieleen noin vuonna 2006. Sitä ennen oli käytössä verbi "drikka", ruots. "dricka".)

juoksennella: tossella

juoksujalkaa (d), juosten (d): tosfotnim (tossa+e+fotten+i+m; 4.5.2011)

juoksulenkki (s): tossenlenk (tosne+lenk; 16.10.2011)

juoma: joome

juoni (s), idea (s): joone (25.8.2010; Etym. suom. juoni, juone-, vir. joon, joone-)

juoni (s;paha,juonittelu): joonettus (joonetta+us; 25.8.2010)

juonitella (v): joonetta (joone+tta; 25.8.2010)

juopua (v): joometsa (joome+tsa; 4.11.2010; Inded joometsaten vinnest, van shelten sefennem völletsa Hengest.)

juosta (v;rientäen): rienna (16.10.2008 lisätty tämäkin käännös)

juosta (v;virrata): virre

juosta: tossa (Etym. suom. tossu-sanasta), runne (Etym. engl. run)

juosten (d), juoksujalkaa (d): tosfotnim (tossa+e+fotten+i+m; 4.5.2011)

juotoskolvi, kolvi (s): kolve (luotu syyskuussa 2007; Etym. suom. sanasta kolvi)

juottaa (v): jodetta

juottaa (v; juotoskolvilla), kolvata: kolvella (luotu syyskuussa 2007)

juova, raita, viiru, viilto, ura, väylä (liikenteessä): träk, strik

juovakoodi (s), viivakoodi: strikkood (strik+kood; 18.12.2010)

Jupe (s;erisn): Juves (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Juufes (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Jupe (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

just (just), juuri: just, justet

jutella (v), rupatella (v), keskustella (v;niitä näitä): ruvasdella (26.7.2012; Etym. suom. rupatella)

jutella, keskustella (v;jutella): judella (jud+ella; 16.5.2008)

jutella: tzatta (vanh), juthella (vanh; 16.5.2008 merkitty vanhaksi), tsatta (13.4.2009 tähän muotoon)

juttu (s): jud (16.5.2008; Etym. muutettu juth-muodosta jud-muotoon)

juttu: juth

Juudas (s): Judies (16.9.2009)

Juudea (s;kaupunki;usk): Judie (14.11.2008)

juureen (d): alueel (al+us+eel; 5.9.2008)

juureen (d): kulgeel (31.5.2009; kulg+eel; Esim. ison kiven juureen. storrens kövens kulgeel.)

juures (s): jorrek (jorre+k; 11.10.2008)

juuresta, suunnasta, suunnalta, luota, käsin (d;jostakin käsin): kulgelt, kulgent (20.11.2009; Esim. Lähetä sähköposti suoraan tästä ohjelmasta. Senda eleposte (>eleposde) reget tesens applikeidokens kulgent.)

juuri (d), vastikään, äskettäin, äsken: värsikken (väres+ij+kken; 20.2.2011), teid sten (teid|sten; 10.10.2011)

juuri (d): alus (al+us; 5.9.2008; Esim: Hän istahti kiven juureen. Hes sittehdu kövens alueel.)

juuri (kasvi): jorre

juuri nyt (d), tällä hetkellä (d): dishteit (20.8.2009; dish+teid+t), testeit (tes+teit; 20.8.2009), justteit (just+teit; 1.11.2017)

juuri, just (just): just, justet

juurta jaksaen (d), perusteellisesti, perin juurin: olroundennet

juusto (s): juse (vanh), jusde

juustohöylä (s): jusdehevel (3.6.2008; jusde+hevel; Esim. leikata juustoa juustohöylällä: skerda jusdee jusdehevlell.)

juutalainen (a): judienne (judie+nne; 4.5.2011)

juuttua (v), jumiutua: jumma (Etym. suom. jumiutua)

jykevä (a), kestävä (a), vankka (a), luja (a), tukeva (a): rodves (30.7.2015; Etym. suom. roteva; Taiv: rodves-)

jynssätä (v), höylätä (v), hangata (v): hyyla (5.10.2010; Etym. suom. höylä)

jyristä, jyrähdellä (ukkonen): jyrra

jyristä, tärähtää, värähtää, täristä, väristä: träsressa

jyrkkä laita (s), rantatörmä (s), jyrkkä ranta (s), äyräs (s): äfres (18.6.2011; Etym. suom. äpräs, äyräs)

jyrähdellä (ukkonen), jyristä: jyrra

jyrähtää (v): jurrehda (14.6.2008; jyrra+hda)

jyvä (s): taheg (2.1.2009; Etym. suom. tähkä; Taiv: tahg-)

Jyväskylä (s;paikannimi): Tahegkatat (Huom: vain käännösehdotus; 2.1.2009; taheg+katat)

jähmettyä, kangistua, kohmettua, koveta, koventua (v): kohma (29.11.2007; Etym. suom. kohmettua-verbistä)

jäinen (a): jenges (jenge+s; 2.1.2009; Taiv: jengs-)

jäinen maa, jäinen tie (s): jenge (Etym. suom. jänkä, josta myös kai suomen jää; 2.1.2009)

jäinen, jää- (s): freslek (4.12.2007; fres+lek)

jäkälä (s;kasv): jengel (15.12.2016; Etym. suom. jäkälä + kahk. jenge + el)

jäljelle, jäljellä (d): veel, kvaire, furdäär (vanh; merkitty vanhaksi 14.12.2007)

jäljellä (d): veram (20.11.2009; vera+m)

jäljennös (s), kahdennos (s), monistus (s), kopio (s): daandos (daanda+os; 28.2.2011)

jäljentää (v;kahdentaa), kahdentaa (v), monistaa (v), kopioida (v): daanda (daa+nda; 28.2.2011)

jäljestäpäin (d), jälkikäteen, jälkeenpäin: aifterkeset (aifter+kes+et; vanh), verastkesim (verast+kesim; 14.2.2023)

jäljitellä, emuloida, matkia: emuleida, emulate

jälkeen (d): verast (14.7.2008; vera+st)

jälkeen (d;kuluttua): pest

jälkeen: aifter (vanh; luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. after)

jälkeenpäin, jälkikäteen, jäljestäpäin (d): aifterkeset (aifter+kes+et; vanh), verastkesim (verast+kesim; 14.2.2023)

jälkeläiset, jälkipolvi (s): verpole (ver[a]+pole; 16.10.2008)

jälki (s): jellen (14.5.2008; lisätty 17.5.2008; Taiv: jelnens, jelnij, jne. Etym. mukailtu suom. sanasta `jälleen`, joka pohjautuu sanaan `jälki`. Sana `jellen` poikkeaa muista kahkonin sanoista siten, että olen ensin luonut sanan kahkoniin ja vasta myöhemmin liittänyt sanalle sopivan käyttötarkoituksen. Huomautettakoon (6.8.2023), että luodessani sanaa vuonna 2008 en tiennyt unkarin kielessä olevan saman merkityksen sisältävä sana `jellem` (hahmo, merkki, luonne). Unkarin sanan `jellem` etuosa jel- on samaa uralilaista alkuperää kuin suomen jälki-sana.)

jälki (s;jalan ~): steppel, jellen

jälki (s;läikkä), läikkä, tahra: plätte (17.5.2008; Etym. ruots. plätt [plett])

jälki- (s): aifter- (jälkiruoka: aifterrooke; vanh)

jälki- (s): vera- (7.5.2011)

jälkikäteen, jälkeenpäin, jäljestäpäin (d): aifterkeset (aifter+kes+et; vanh), verastkesim (verast+kesim; 14.2.2023)

jälkiliite (s), postpositio (s;kiel): verasijele (vera+sijele; 25.8.2011), loppuk (loppe+uk; 18.10.2011)

jälkiliite (s;suffiksi), pääte: suffikse

jälkipolvi (s), jälkeläiset: verpole (ver[a]+pole; 16.10.2008)

jälkiruoka (s): aifterrooke (vanh)

jälkitila (s): verasteidus (vera+steidus; 7.5.2011)

jälleen (d), vieläkin, uudestaan: veeleg (veel+eg; 1.1.2021)

jälleen (d): dess, nyute, dessen (dess+en; harvinainen)

jälleen, uudelleen, uudestaan, taas (d): tat (ta(k)+t; 1.10.2008; Esim 1: Tule taas käymään. Heera tat visitmaal./Visit tat. Esim 2: Taas on yksi päivä mennyt. Tat em okte deige takkes.)

jälleen, uudestaan, uudelleen, taas (d): nentat (ark; lyhenne; Lyhenne sanasta neventat), veel

jälleenmyyjä (s): veelseldel (veel+seldel; 4.6.2015)

jämäyttää (v): jetsetta (jetsa+tta; 24.12.2011)

jänis, jänö: lefre (Etym. Ransk. samaa merkitsevästä sanasta lièvre.), lefrenne (lefre+nne; diminutiivimuoto)

jännittävä (a): spanlek (spanna+lek; 23.8.2009)

jännittävä (a): spannanne (spanna+nne; 18.6.2008)

jännittää (v): spanna

jännitys (s): spannus

jänö, jänis: lefre (Etym. Ransk. samaa merkitsevästä sanasta lièvre.), lefrenne (lefre+nne; diminutiivimuoto)

järjestellä (v): serkesdella (4.10.2009; serkesda+lla)

järjestelmä (s): serkesdellok (serkesdella+ok; 19.1.2010)

järjestelmä, systeemi: systeme (Huom: Käytä mieluummin serkesdellok.), systemie (vanh)

järjestelmällinen (a), systemaattinen: systematikienne (26.11.2007), systematikie (26.11.2007)

järjestelmällisyys (s), systemaattisuus: systematikiennus (26.11.2007; systematikienne+us)

järjestelmänvalvoja, administraattori, pääkäyttäjä (s;atk): administratord (ark;vanh), administreidel (administreida+el; 16.4.2010)

järjestelmänvalvoja, administraattori, pääkäyttäjä (s;atk): visorel, systemvisorel

järjestely (s): serkesdellus (4.10.2009; serkesdella+us)

järjestys (s): serkesdus (serkesda+us; 4.10.2009)

järjestys: ordene (vanh), ordennus (vanh)

järjestys: ordennus

järjestysnumero (s): ordennusnummer

järjestää (v): serkesda (4.10.2009; serk+sda)

järjestää: ordenna (vanh; Ks. loojetta, sortta)

järjestää: organiseida

järjetön (a): serklous (serk+lous; 15.10.2010)

järjetön, hullunkurinen, nurinkurinen, mieletön, absurdi (s): absurde

järkeenkäypä (a), järkevä, älykäs: serklek (serk+lek; 14.9.2008; Esim 1: Olette tehneet järkevän päätöksen. vanh: Ten hafat duan serkleken furdemmuen. nyk: Te dettannun serkleken demmuen.)

järkeillä (v;usk myös): serkeni uuma (serk+ni|uuma; 9.7.2012)

järki (s): tserk (vanh; merkitty vanhaksi 18.6.2008; Etym. suom. järki, siten että j on muutettu muotoon ts ja ä on muutettu e:ksi), serk (18.6.2008 tähän, helpommin äännettävään muotoon muodosta tserk)

järkkyä (v): horretsa (10.10.2012; Etym. kahk. horlek = kauhea)

Järvensivuntie (s;erisn): Vetehargensvoo (vete+hareg+ns+voo; 2013)

järvi (s): vetepiir (Huom: Käytetään haluttaessa erottaa vettäkin tarkoittavasta vete-sanasta; 27.5.2008; vete+piir; Esim: Kesä on kuihduttanut veet järvestä. Sommer hafae visnettan vetij vetepiirest. Esim 2: Siellä ei ole yhtään niin suurta vettä, että sitä voitaisiin kutsua järveksi. Diell em ain es oktee so storree vetee, eda dee mahdoi vetepiiretat kalla.)

järvi: vete

jäsen (s): sempart, semjek

jäsen (s;ruumiin-~): sempart (26.1.2008 lisätty tähänkin merkitykseen), semjek (sem+jek; 15.10.2010)

jäte (s): volviske (vol+viska+e; 8.12.2012)

jätteenkeräyspiste (s): volviskele (volviske+le; 8.12.2012), volviskile (volviske+i+le; 8.12.2012)

jättää (v): jette (29.7.2010; Etym. suom. jättää; Esim. Dainen em ain tyhleket daines Goddens namee kasutta, gans Herre ain jette karestmak dee, ves heines namen tyhleket seide. Esim. Jet meinen hillueel. Huom: Sana on ajateltu joskus aiemminkin lisätä kahkoniin.)

jättää (v;ennalleen,säilyttää yms): veramjette (veram+jette; 15.1.2015; Esim. Uurosverk veramjette veluee entesuurueel. Tutkielma jättää tilaa jatkotutkimukselle. Esim. Jätä tilaus vahvistetuksi. Veramjet välendus vegendaid.)

jättää sivuun, ekslusoida, sivuuttaa (v): voljette (vol+jette; 26.10.2010)

jättää: lefde (Esim. Haluatko varmasti jättää salasanan tyhjäksi? Villans dan surdemt lefde kottusseidoken tyhe?)

jättää: lefdetta (vanh; Käytä mieluummin jetta)

jätättää (kellosta): luusse taidee

jäyhä, karu, kova, paha (vaikea), vaikea, katkera, ankea, kalsea, nuiva (a): koreslek (8.3.2008; kores+lek; Esimerkki: Tilanne on vaikea. = Situatione em koreslek (harde). Esimerkki 2: Tappio oli hänelle katkera. Luusne äred heineel koreslek.)

jää- (s), jäinen: freslek (4.12.2007; fres+lek)

jää: fres, frise (vanhahtava; merkitty vanhahtavaksi 12.12.2007; käytä mieluummin fres.)

jäädä (v): jetsa (29.7.2010; Etym. je(tte)+tsa)

jäädä (v;ilman jtkn): ainmetsa (ainme+tsa; 30.1.2011)

jäädä (v;joksikin): jetsa (jetsa + nominatiivi; Esim. Vot kontaktee, jel noogen däkstpette jetsae lirlous. Ota yhteyttä, mikäli jokin tekstinpätkä jää epäselväksi.)

jäädä (v;pysyä), säilyä, pysyä (v): veramstenda (veram+stenda; 28.9.2011; Etym. ehkä ruots. mallin mukaan kvarstå.)

jäädä loukkuun, tunkeutua, ahtautua, lukkiutua, jumiutua (v): ahdetsa (25.7.2008; ahda+tsa)

jäädä unhoon (v), unhoittua (v), unohtua (v): untennetsa (untenda+tsa; 8.5.2011), jetsa unteel (jetsa|unt+eel; 8.5.2011)

jäädä: lefde, lea

jäähile (s), riite, jääriite, hyyde: kirme (1.8.2010; Etym. vir. kirme)

jäähyväiset (s): fimsettus

jääkaappi (s): freskabbe (8.3.2008; fres+kabbe)

jääkarhu (s): fresgebel (fres+[mes]gebel; 22.1.2010)

jääkiekko (s): fresketas (2.3.2008; fres+ketas; Esimerkki: jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut = fresketasens ersounnensmestaruskombellus)

jääkäri (s): jääger

jääriite, riite, hyyde, jäähile (s): kirme (1.8.2010; Etym. vir. kirme)

jäärä (s), pässi (s): jäär (2.6.2011; Etym. suom. jäärä, vir. jäär)

jäätelö (s): fresle

jäätelö (s;jäätelöpala): fresleppette (vanh; merkitty vanhaksi 7.1.2008), freslepette

jäätelötuutti, tuutti, jäätelötötterö (s): fresletuutte, tuutte

jäätikkö (s): liedes (17.8.2010; Taiv: lieds-; Etym. ven. ледник, lednik = jäätikkö)

jäätyä: freetza (vanh; 7.1.2009 merkitty vanhaksi; käytä freetsa), freetsa (7.1.2009 tähän muotoon)

K

kaakao: kakao

kaakko (s;ilmansuunta): iddosönda (4.2.2009; iddo+sönda), kaias (4.2.2009; Etym. kaakko-sanasta)

kaali (s): kalnok (11.10.2008; Etym. kal tulee ruots. kål-sanasta, -nok on vihannesten, juuresten, hedelmien pääte.)

kaanon (s;usk): kaanon (24.5.2013)

kaapata (v): hijakka

kaapata, siepata, napata (v): snappa (13.4.2008; Etym. ruots. snappa)

kaapeli, johto: kabelie, viir

kaapeli: gapile (vanh; luotu ennen 16.1.2002; aluksi gapile tarkoitti "voimajohto", ja "tsäbbel", joka on luotu ennen 16.1.2002 (tarkalleen 31.12.2001 Tietokonesanastoa-tiedoston päiväyksen mukaan), tarkoitti mitä tahansa kaapelia; Etym. suom. kaapeli-sanasta)

kaapeli: kabelie (ennen oli muodossa gapile; vanh), kabelle (12.12.2013 tähän muotoon)

kaappi (s): kabbe

kaari, mutka: kurve (kurva+e)

kaarisulje (s), kaarisulku: kurvelakmark (kurve+lakmark; 18.2.2010)

kaarisulku (s), sulje, sulku, sulkumerkki: lakmarkke, lakmark (20.11.2009 tähän muotoon)

kaarna (s): korde (Etym. suom. kaarna)

kaartaa: kurva (Etym. engl. curve = kaartua, "kurvata")

kaarti (s): gardij

kaartua, kääntyä (v): kurvetsa (6.6.2008; kurva+tsa; Esim 1: Kääntyä lääkärin puoleen: Lekastelens kanteel kurvetsa; Esim 2: Kaikki kääntyy vielä hyväksi! Olte kurvetsae veel fimsetat! Esim 3: Talvi kääntyi kevääksi: Thaler imheerad kevdetat. Esim 4: Käänny seuraavasta risteyksestä oikealle. Kurvetsa follekess krosless raidensvar. / Kurvetsa follekken kroslekken raidensvar.)

kaartua: kurva, kurvua (vanh; kurva+ua; Huomautus 16.6.2008: Käytä meluummin kurvetsa)

kaataa (v): valletta (valla+tta; 23.11.2010), valda (23.11.2010; Etym. kahkonin oma sana, mallina vir. vala(da), niin kuin suom. valaa)

kaataa (v;puu): resla (3.1.2009 tähänkin tarkoitukseen; Esim. Huomenna kaadamme metsästä jouluksi meille kuusen. Furdeigem vi reslai truduest veineel kuutsens (kuutzen) jolletat.)

kaataa metsää (v), tuhota, hävittää, aiheuttaa vahinkoa, aiheuttaa tuhoa: resla (2.1.2009; Etym. kahkonin oma sana; Esim. Sota on aiheuttanut maassa suurta tuhoa. Loid hafae reslan maahaa (nyk. Loid reslannun maee.). Esim 2. Suurin osa metsää kaadettiin. Storrein parte (>jek) truduest reslajad.)

kaatua (v;atk), kräshätä (v;ark;atk): kräsha (ark; 30.1.2012; Etym. engl. crash)

kaatua (v;vaipua), pudota (v), langeta (v;pudota), vaipua (v): vaima (16.10.2011; Ks. myös koute = kaatua. Etym. suom. vaimea)

kaatua: koute (Etym. suom. kaatua)

kaatuileva: koutenne

kaava (mat): formue

kaavake, lomake: formulos, meljek (melje+k; 14.1.2014)

kaavio (s), diagrammi: diagramme, kart (Etym. engl. chart), skema (vanh), skemme, figure (vanh)

kadehtia, olla kateellinen (v): shellfresehda (13.11.2007; shella+fres+ehda; vanh), iutsinla (iutes+i+n+[vaa]la; 27.10.2011)

kadota (v), hävitä (kadota): visna oif (visna|oif; 11.10.2008)

kadota (v), tuhoutua (v), hävitä (v): hukka (20.1.2012; Etym. vir. hukk, hukka, hukka)

kadota (v;hälvetä), hälvetä (v;hiipua,himmyä,himmetä), loppua (v;hälvetä,himmyä): himla (11.10.2009 tähänkin tarkoitukseen)

kadota (v;hälvetä), hälvetä (v;kadoksiin), loppua (v;hälvetä,kadota): haila (11.10.2009; Etym. kahk. adjektiivista hailas; Esim. Häly alkaa hälvetä. Helusdus algae haila. Esim. Savu hälveni. Summes himlad. Summes hailad.)

kadota, hävitä: luussa

kadottaa, hävittää, tuhota (v): luussetta (luusse+tta; 28.1.2008)

kadottaa, hävittää: luusse, destroe (tuhota)

kadotus (s): domlek (Etym. joko dommeida-verbin pohjalta tai engl. sanasta doom = kadotus)

kadotus (s;hukka), tuho, hävitys, vahinko, vaurio, turma, onnettomuus (s): hukkus (hukka+us; 20.1.2012; Etym. vir. hukk)

kadotus (s;tuonela): hados (Etym. Sanan hados etymologiaa en muista. Yksi teoria voisi olla että hados tulee suomen kadotus-sanasta, jossa alun k on muutettu h:ksi, kado(tu)s => hados. 5.3.2008: hados tulee engl. sanasta Hades, tuonela < kreikan Hades)

kadunristeys (s): gatukrosle (gatu+krosle; 14.8.2008)

kaduttaa (v): sorrnafetta (sorrnafe+tta; 16.3.2009)

kahdeksan (n;mat): ettet (Taiv: ett-; Etym. ruots. åtta-sanasta), et (puhek; 16.6.2008; Etym. Lyhennetty sanasta ettet)

kahdeksan (num): dagytte (d[u]a+gytte; 23.8.2009; vanh; merkitty vanhaksi 5.2.2010)

kahdeksan, kahdeksikko, kasi (n;mat): ettenne

kahdeksankymmentä (n;mat): ettetgy

kahdeksantoista (n;mat): etton

kahdeksas (n;mat): ettennos, ettetennos (vanh)

kahdeksaskymmenes (num): ettetgynnos

kahdeksasosa (num): ettennoek (ettennos+ek; 5.10.2010)

kahdeksastoista (n;mat): ettonnos

kahdeksikko, kahdeksan, kasi (n;mat): ettenne

kahden, kaksin, kahdestaan, kaksistaan, yhdessä (d): immed, tokkom, duansme

kahdenlainen (a): daanstaienne (daa+ns+taienne; 16.11.2012)

kahdennos (s), monistus (s), kopio (s), jäljennös (s): daandos (daanda+os; 28.2.2011)

kahdentaa (v), monistaa (v), kopioida (v), jäljentää (v;kahdentaa): daanda (daa+nda; 28.2.2011)

kahdeskymmenes (num): daagynnos

kahdeskymmenesensimmäinen (num): daagy prest

kahdeskymmeneskolmas (num): daagy truannos

kahdeskymmenesneljäs (num): daagy nelennos

kahdeskymmenestoinen (num): daagy ender

kahdestaan (d), kaksistaan (d), kahtenaan (d): daaletem (daa+let+em; 17.4.2011)

kahdestaan, kaksin, kahden, kaksistaan, yhdessä (d): immed, tokkom, duansme

kahdesti: duat (Huom: Etenkin verbien yhteydessä tätä käytetään; nykyään kuitenkin enemmän käytetään sanaa duppel.), duakerdet

kahdestoista (n;mat): duatonnos (vanh), daatonnos

kahiseva, käheä (a): kaheslek (kahes[d]a+lek; 24.1.2009)

kahista, havista (v): kahesda (12.12.2008; Etym. suom. kahista; kah+sda)

Kahkomaa (s;paikannimi): Kahvoltek (Kah+voltek; 6.9.2013; Etym. Tulee kahkonin kielen nimestä ja valtio-sanasta)

kahkoni (s), kahkonin kieli (s): kahkoni, kahkonilangi (vanh), kahkoninellev (kahkoni+nellev)

kahkoni: kahkoni

kahkoniksi (d): kahkonitat, kahkonilangill

kahkonilainen: kahkoninne

kahkonin kieli (s), kahkoni (s): kahkoni, kahkonilangi (vanh), kahkoninellev (kahkoni+nellev)

kahkoninkielinen (s): kahkonilanginne (vanh), kahkoninelvenne (kahkoni+nellev+nne; 27.8.2010)

kahkoninkielinen nimi (s;erisn): Damme Dommes (23.6.2009)

kahkoninkielinen nimi (s;erisn): Hille Jaane (23.6.2009)

kahkoninkielinen nimi (s;erisn): Klauduska (23.6.2009)

kahkoninkielinen nimi (s;erisn): Klauduske (23.6.2009)

kahkoninkielinen nimi (s;erisn): Mille Adie (23.6.2009)

kahkoninkielinen nimi (s;erisn): Mille Marie (23.6.2009)

kahkoninkielinen nimi (s;erisn): Vehhervet (23.6.2009; Etym. vehher+vet(e))

kahkoninkielinen nimi (s;erisn): Venne Vailas (23.6.2009)

kahkonintaa (v), kääntää kahkoniksi (v): kahkoninda (kahkoni+nda; 11.4.2014), kailenda kahkonitat (kailenda|kahkoni+tat; 11.4.2014)

kahle, kahleet: kotle (Etym. suom. kahle, johdettu pian myös verbi "kotla".)

kahlita: kotla (kotle+a)

kahmaista (v), viedä (v), tempaista (v), ottaa (v;tempaisten): kahma (4.1.2012; Etym. suom. kahmaista)

kahtenaan (d), kaksistaan (d), kahdestaan (d): daaletem (daa+let+em; 17.4.2011)

kahva (s;painike), painike (s), otin (s): kauktord (kaukta+ord; 25.10.2018)

kahva, ovenkahva: kaffa (Etym. suom. kahva < ruots. skaft), ukskaffa (uks+kaffa; 4.5.2011), kauktord (kaukta+ord; 19.10.2017)

kahvi (s): kaffe (16.7.2008 tähän muotoon; Etym. Muutettiin koffe-muodosta kaffe-muotoon, koska se kuulosti paremmalta. Esim: Hän joi päivät pitkät kahvia. Hes glöödu deigijekken teidijekken (deigest deigeel, teidest teideel) kaffee.)

kahvi (s): koffe (vanh; merkitty vanhaksi 16.7.2008; 17.6.2008 tähän muotoon; Etym. kahk. kohfe < suom. kahvi. Sana muutettiin kahkonille ominaisempaan muotoon (kuten kahva = kaffa, sohva = soffa).)

kahvi (s): kohfe (vanh; merkitty vanhaksi 17.6.2008; Etym. suom. kahvi, sanassa on säilytetty suom. hv-äänneyhtymä)

kahvi (s): whirsok (whirres+ok; Etym. whirres merkityksessä virkeä + -ok; 6.5.2011)

kahvinkeitin (s): koffedettord (koffe+detta+ord; 6.6.2010), whirsokdettord (whirsok+dettord; 20.5.2011)

kaide (s): kesrad (kes+rad; 3.4.2011; Etym. vir. käsipuu-sanan mukaisesti.), kesraad

kaide (s;terassin yms): aadraad (aade+raad; 6.10.2015)

kaiho (s), kaipuu, ikävä (s;kaipuu), halu (s;kaipuu): hailus (hail[as]+us; 19.11.2013)

kaiho, kaipuu, ikävä (s): vajus (10.11.2009; vaja+us)

kaihota, kaivata, tarvita, olla ikävä (v), ikävöidä (v): vaja (8.8.2009; Etym. suom. vajaa, vir. vaja(da)=tarvita; Esim. Ikävöin sinua. Vajam dainee.)

kaikenlainen (a): oltaienne (ol+taienne; 4.11.2010)

kaikenlainen (a): oltenstaienne (18.6.2008; olte+ns+taienne)

kaikesta huolimatta (d), kuitenkin (d): ientek (ien+tek; 26.12.2013)

kaikille asti (d): vesisheid (ves+si+sheid; 3.7.2012)

kaikkein (d): olteins (olte+ei+ns; 29.6.2008), ienneins (ien+ein+ns; 29.12.2011)

kaikkein: oltein (vanh; vanhaksi 4.5.2010)

kaikki (asioista, asioista, kaikki + monikko): olte (aluksi oli muodossa "ool")

kaikki (p): al (vanh; merkitty vanhaksi 5.4.2012; 12.10.2009 otettu tämäkin muoto käyttöön; Taipumaton. Esim. Partisiippeja voi taivuttaa kaikissa sijamuodoissa. Partisiplijee em mahdus inflekteida al sijemodijes. Esim. Kaikkia asioita ei voitu ottaa huomioon. Al iktijee ain mahdu sefenduens altat troffe.)

kaikki (p): ien (19.3.2011; Taipumaton; Etym. suom. iän; Esim. kaikki ihmiset. ien ikhij. Esim. kaikkia ihmisiä. ien ikhijee. Esim. kaikkien ihmisten autuudeksi. ien ikhijens bleslekkuetat. Esim. kaikki asiat. ien iktij.)

kaikki (vanh;asioista, asioista, kaikki + monikko): ool, olle

kaikki: ool (vanh; poissa käytöstä; luotu ennen 16.1.2002)

kaikkiaan (d): iwholit (vanh), dedasne

kaikkiaan, kaikkinensa, yhteensä: dedasne (Etym. Tätä voidaan pitää kahkonin omaperäisenä sanana, vaikka se saattaa tulla liitoksesta kahk. de + suom. tekee.), totaliet

kaikkiaan, yhteensä (d): oltikken (olte+i+kken; 18.10.2009; vanh), ienikken (ien+i+kken; 2.2.2012), iennikken (ien+i+kken; 12.3.2013), iennes (ien+s; 25.11.2015)

kaikkialla (d): olteverren (vanh), olmesjem (ol+mesjem; 13.4.2011), iensijem (ien+sije+m; 13.1.2012)

kaikkialle (d): oltefurren (olte+furren; vanh), olfruren (ol+furren; vanh), ienmesjetat (ien+mesjetat; 22.11.2014)

kaikkialta (d): oltefrouen (vanh), olfrouen (vanh; ol+frouen; 31.8.2008; Huom: Lyhennetty versio sanasta oltefrouen), olmesjent (ol+mesjent; 13.4.2011), iensijent (ien+sije+nt; 13.1.2012)

kaikkinainen (a): ienlek (ien+lek; 19.3.2011)

kaikkinainen (a): oltenne

kaikkinensa, kaikkiaan, yhteensä: dedasne (Etym. Tätä voidaan pitää kahkonin omaperäisenä sanana, vaikka se saattaa tulla liitoksesta kahk. de + suom. tekee.), totaliet

kaikkitietävä (a): olsnendanne (vanh; ol+snenda+nne; 28.11.2010; Esim. Olsnendannens Goddens feshens forem od tesen semmusdoumen lehem eedeissem valjam dainelt, NN, villans dan votte NN:n afefemmuketatem [afefemmukketattem] od jekenda heineel blieflekkuee od laiflekkuee mugan- od vardenkohduis, velep sorduesi seg?), iensnendanne (ien+snenda+nne; 17.4.2012 tähän muotoon; Esim. Iensnendannens Emlens feshens ennes od tes semmusdoumen lehem eedeissem valjam dainelt, NN, vaalans votte NN:n afefemmuketatem od jekenda heineel usnenlekkuee od laiflekkuee mugan- od vardenkohduis, velep sorduesi seg?)

kaikkivaltias (a;usk myös;rajattoman vallan omistaja), kaikkivoipa (a), kaikkivoiva (a): oltevegenne

Kaikkivaltias (s;usk;Jumala): Oltevegenneis

kaikota (v), paeta, karata: fledda

kaiku: tringne, singne, tring

kaikua (v;raikua,kajahtaa): lenga

kaikua, helkkyä, soida, raikua, raikaa: henga, klinga, singa

kaikua: tringa, singa

kainalo (s): lekkap

kaino, epävarma, arka, ujo (a): shaidem (29.8.2008; Etym. engl. shy [shai] + kahkonin adj. pääte -dem), ainsurdem (29.8.2008; ain+surdem)

kaipaava, ikävöivä (a): lummenne (25.4.2008; lumma+enne), kettanne (25.4.2008; ketta+nne)

kaipuu (s), halajamus (s), halu (s): iheg (5.6.2013; ih[+e]ga-a; Taiv: ihg-), ihgus (ihga+us; 5.6.2013), lummus (lumma+us; 4.1.2021)

kaipuu, ikävä: ketne, ketto (harv; ketta+o; Esim. Taivainen koti-ikävä. Hefenne khoteketto), lumne, lummos (lumma+os; 9.1.2013)

kaipuu, kaiho (s), ikävä (s;kaipuu), halu (s;kaipuu): hailus (hail[as]+us; 19.11.2013)

kaipuu, kaiho, ikävä (s): vajus (10.11.2009; vaja+us)

kaisla (s), ruoko: roogu (Etym. roogu, vir. roog, suom. ruoko), sele (28.7.2008; Etym. suom. säle)

kaisla, korsi (s): säfna (29.11.2007; Etym. ruots. säv, korsi, johon on mukautettu bafna-sanan muotoon)

kaislikko (s), ruoikko: roogusdo (28.7.2008; roogu+sdo), selesdo (sele+sdo; 28.7.2008), säfnasdo (säfna+sdo; 28.7.2008)

kaista (s): band (20.10.2007 engl. sanasta band; vanh), bende (30.10.2011 tähänkin tarkoitukseen)

kaita (a): dunne, dunlek

kaitsea (v), laiduntaa, paimentaa: holla, klive (3.6.2008; kliv+e), herda (herde+a; 3.6.2008)

kaitsijantehtävä (s;usk): herdusduotte (herdus+duotte; 16.9.2009)

kaiutin: soupuse (luotu ennen 16.1.2002; 31.12.2001 (Tietokonesanastoa-tiedoston päiväys); Etym. kahkonin omaperäinen, keksitty sana), tringord (tringa+ord; luotu vuonna 2006; Sana on luotu suomen kaiutin-sanan mukaisesti, kaikua-verbiin perustuen)

kaivaa (v): grahva (10.6.2016; Etym. engl. grab), grabella (grahva+lla; 10.6.2016)

kaivata (v), haluta kovasti (v), halajaa (v), himoita (v;kaivata), tavoitella (v): ihga (5.6.2013; Etym. vir. ihkama; Esim. Laiflek jolle de mellen ihga var dei storrijee mindoijee. Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo.)

kaivata, tarvita, ikävöidä: lumma, ketta

kaivata, tarvita, kaihota, olla ikävä (v), ikävöidä (v): vaja (8.8.2009; Etym. suom. vajaa, vir. vaja(da)=tarvita; Esim. Ikävöin sinua. Vajam dainee.)

kaivertaa (v), kovertaa (v): karve (6.10.2011; Etym. engl. carve)

kaivertaa (v;mieltä): karvetta (karve+tta; 29.12.2011)

kaivinkone (s), kaivuri (s): grahvellord (grahvella+ord; 10.6.2016)

kajahtaa (v), soitahtaa (v), helähtää (v): singehda (singa+hda; 14.5.2013)

kajahtaa, raikua, soida (kuv): lenga

kajahtaa, raikua: singa

kajo (s): versus (versa+us; 13.4.2008)

kakata (v), ulostaa: defekeida, kakka, ulgesda (ulg+sda; 11.6.2011)

kakata (v;ark): kakka

kakka (s), uloste: defekeitne, kakka, defekeidos (14.12.2007; defekeide+os)

kakkonen (n;mat): duanne (vanh), daanne

kakku: kaakkos

kaksi (n;mat): dua (vanh; Etym. engl. two [tvu:]. Tällä sanalla ei ole yhteyttä verbiin dua, tehdä.), daa, ket (Ehdotus 14.9.2017; Etym. unk. két, sukua suom. kaksi, kahden, kahta), kuokte (Ehdotus 14.9.2017; Etym. pohjoissaame guokte), kuohte (Ehdotus 14.9.2017; Etym. pohjoissaame guokte), kahet (Ehdotus 14.9.2017; Etym. suom. kaksi, kahden, kahta), kahte (31.10.2017; Etym. suom. kaksi kahden kahta; Huom: Vaihtoehtoinen sana; käytä normaalissa kielessä sanaa daa.)

kaksi (num): daa (15.6.2009; Etym. kahkonin dua-sanasta yksinkertaistettu muoto; Esim. kaksi kymmentä. daa deggij)

kaksi- (num), kaksois- (num): duel- (19.5.2011; Etym. dual)

kaksi- (s), kaksois-: duppel- (Esim 1: Kaksiosainen taulu: Duppelpartenne taul. Esim 2: Kaksoisleuka: Duppellefga)

kaksikymmentä (n;mat): duagy (Etym. -gy-sana tulee suom. kymmentä-sanan lyhennetystä, puhekielisestä muodosta -kyt; vanh; merkitty vanhaksi 5.2.2010), daagy (daa+gy; 5.2.2010 tähän muotoon)

kaksikymmentäkaksi (num): daagy daa

kaksikymmentäyksi (num): daagy okte

kaksimielinen (a): daamellenne (daa+mellenne; 4.11.2010)

kaksin, kahden, kahdestaan, kaksistaan, yhdessä (d): immed, tokkom, duansme

kaksinkertainen (a): duanskerdenne

kaksinkertainen (a): duelle (19.5.2011; Etym. engl. dual)

kaksinkertaistaa (v): tupletta (tuppel+tta; 3.10.2011)

kaksistaan (d), kahtenaan (d), kahdestaan (d): daaletem (daa+let+em; 17.4.2011)

kaksistaan, kaksin, kahden, kahdestaan, yhdessä (d): immed, tokkom, duansme

kaksitoista (n;mat): duaton (vanh), daaton (daa+ton)

kaksivärinen (a): kahtefrevlenne (kahte+frevlenne; 31.10.2017)

kaksois- (num), kaksi- (num): duel- (19.5.2011; Etym. dual)

kaksois-, kaksi- (s): duppel- (Esim 1: Kaksiosainen taulu: Duppelpartenne taul. Esim 2: Kaksoisleuka: Duppellefga)

kaksoisnapauttaa (v;atk;kosketusnäyttöä): duelnappa (duel+nappa; 7.5.2013)

kaksoisnapsauttaa (double-click), tuplaklikata: klikka iduat (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2008), duatklikka, duppelklikka (16.6.2008; duppel+klikka)

kaksoisnapsauttaa (v): duppelknapsa (20.11.2009; duppel+knapsa)

kaksoispiste (s): duatpod (vanh; merkitty vanhaksi 16.6.2008), duppelpod (duppel+pod; 16.6.2008)

kaksoisydinsuoritin (s), tuplaydinprosessori, tuplaydinsuoritin: dualsornaprosessord (21.5.2007 keksitty), dualsorna-aldettord (27.3.2009)

kaksonen (s): duanne (dua+nne; 4.3.2009)

kala (s): valja (Etym. Kahkonin oma sana, ei lainattu muista kielistä, sanan -ja-pääte on yleinen ruoissa ilmenevä pääte. Tuo val- saattaa tulla suomen kala-sanan alusta, onhan vaihtelua ollut kautta aikojen muun muassa hala- ja kala-sanojen välillä. Suomen valjas-sanalla (usein monikossa, valjaat) ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.), valna (5.4.2013 tähän muotoon; Etym. Oli ennen 5.4.2013 muodossa valja, mutta muutettiin muotoon valna, koska verbi valja (kysyä <- pyytää <- kalastaa) on vakiinnuttanut paikkansa uuden merkityksen piirissä; muutoksessa konsonantiksi valittiin n, koska samoin vehja muuttui muotoon vehna (vuoden 2013 aikana.))

kala, pikkukala (s): valjeska (valja+ska; 6.11.2009; Huom: Säilytetty j:llinen muoto, vaikka nykyään kantasana on muuttunut muotoon valna.)

kala: fiske (harv; vanh; Etym. ruots. fisk)

kala: ruiba (harv; vanh; Etym. ven. рыба)

kalahtaa (v): kalehda (7.7.2012; Etym. suom. kalahtaa)

kalaisa (a): valnas (valna+s; 2.3.2014), valnalek (valna+lek; 2.3.2014), valnarefes (valna+refes; 2.3.2014)

kalastaa, olla kalassa (v): valjella (valja+lla; 26.11.2007; vanh), valnella (valna+lla; 5.4.2013)

kalastaa, olla kalassa: ruibella (vanh; harv; ruiba+lla)

kalastus (s): valjellus (valjella+us; 28.4.2009; vanh), valnellus (valnella+us; 5.4.2013)

kalenteri (s): guesdo (gus+sdo; 18.11.2008)

kalenteri (s): kalendarie (Parempi: guesdo)

kalibroida (v): kalibreida (1.11.2010)

kalikka, kapula, klapi (s;halkaistu puu): kaligge (12.11.2008; Etym. suom. kalikka), palkken

kalista (v), kolista (v): kolska (14.11.2024; Etym. kakh. oma onomatopoeettinen sana)

kalista (v): kalesda (2.1.2009; Etym. suom. kalista)

kalkki (s;malja), malja (s): bofle (30.6.2008; Etym. engl. bowl [boul]), karikkes (15.9.2011; Etym. vir. karikas = malja)

kallellaan (d): sheidait (sheide+ai(d)+et), sheidennet (sheide+enne+t)

kallio: klippos (Etym. ruots. klippa = kallio)

kallis (arvosta): henlek (run), hendlek, ingradelek (vanh)

kallis (hinnakas): henlek (run), hendlek, ingradelek (vanh)

kallis (rakas): henlek (run), laiflek, leeve, hendlek, ingralek (vanh), ingradelek (vanh)

kallistaa (v;nostaa hintaa): ingrauppa (vanh; merkitty vanhaksi 20.11.2007)

kallistaa (v;saattaa kallelleen): sheide

kallistaa, painaa alas, laskea, kangistaa, painaa (v;painaa alas, kangistaa): sheide (esim. Meines sentron seddeelem sheidem. Pääni povelleen painan.)

kallistua, nojata (v): luutta (Etym. ruots. luta [luutta])

kalmisto (s), hautausmaa (s): halmusdo (Etym. suom. kalmisto; 14.10.2010)

kalpea (a), kelmeä (a), kalvakka (a), valkea (a;kalpea): valmuk (valme*+uk; 14.5.2013)

kalsea (a), pakkanen (s), kylmä (a;hyytävän ~), hyytävän kylmä (a): kales (14.10.2010; Etym. suom. kalsea; Taiv: kals-; Esim: kylmä talvi. kales thaler)

kalsea, jäyhä, karu, kova, paha (vaikea), vaikea, katkera, ankea, nuiva (a): koreslek (8.3.2008; kores+lek; Esimerkki: Tilanne on vaikea. = Situatione em koreslek (harde). Esimerkki 2: Tappio oli hänelle katkera. Luusne äred heineel koreslek.)

kaltainen (a): enlik (ylät; Etym. en+lik, jonka lik tulee ruots. lik- ja engl. like-sanoista.), linne (vanh; merkitty vanhaksi 21.11.2007), taienne (taie+nne)

kaltaisna (run;d), tavalla (d), mukaisesti (d), mukaan (d): enliket (ylät; enlik+et; joskus 2004 jo; lisätty 5.3.2008; Esimerkki: Yksin kaltaisna kanervan = Oktet enliket bunlubens)

kalusto (s;huonekalusto): galusdo (16.6.2008; galu+sdo)

kalvakka (a), kelmeä (a), kalpea (a), valkea (a;kalpea): valmuk (valme*+uk; 14.5.2013)

kalvo (s): peelme (3.9.2012; Etym. kahk. oma sana, peel=päällä + suom. kelmu)

kamala (a), kauhea, hirveä: horlek (29.2.2008; horre+lek; Etym. Alkuosa horre- tulee suom. sanasta hurja tai engl. sanasta horrible)

kamara (s): aleppe (al+ppe; 22.10.2010)

kamera (s): lustord (lusta+ord; 2.6.2010)

kamera: kamera

kampa, hiusharja (s): hoossotek (hoos+sotek; 28.6.2012), kammeb (28.6.2012; Etym. suom. kampa, engl. comb, ruots. kam; Taiv: kamb-)

kampanja (s): kampanje (20.10.2016)

kamppeet (s;mon;ark): davaroij (neutraali)

kana (s): hööne (29.2.2008; Tämä on vaihtoehtoismuoto sanalla kan, kana. Etym. ruots. höna, kana)

kana: kan

Kanada (s): Kanada

kananmuna (s): kanök (kan+ök)

Kanarian saaret (s): Kanariens serij (Kanarie+ns|ser+ij; 5.12.2010)

kanava (s): kanalie

kaneli (s): kanele (2.3.2008)

kanelipulla, korvapuusti (s;ruok): kanelbulla (kanele+bulla; 2.3.2008; vanh; Merkitty vanhaksi 4.2.2010), kanelbulle (kanele+bulle; 4.2.2010 tähän muotoon)

kanerva (s): bunlub

kangas (s): vanvas (13.9.2008; Etym. oma sana, joka on mukailtu suomen kangas-sanasta)

kangastaa (v), häämöttää (v), siintää (v), kangastua (v), tulla näkyviin (v;häämöttää), kohota esiin (v): miresja (11.7.2023; мрі́ти+sja; Etym. ukr. мрі́ти, mrityi = unelmoida, häivähtää, häilyä, kangastua)

kangastaa: loome (Etym. engl. loom), loomella (13.11.2007; loome+lla; Ks. häämöttää)

kangastus (s), kangastus (s): miresje (miresja+e; 11.7.2023; Etym. ukr. мрі́ти; Ks. myös mireija)

kangistaa, painaa alas, laskea, kallistaa, painaa (v;painaa alas, kangistaa): sheide (esim. Meines sentron seddeelem sheidem. Pääni povelleen painan.)

kangistua, jähmettyä, kohmettua, koveta, koventua (v): kohma (29.11.2007; Etym. suom. kohmettua-verbistä)

kankea (a;hidas): slunne, slu

kannattaa (avustaa, tukea): suppore

kannattaa (olla tuottavaa, maksaa vaiva): dekanna, kanna

kannattaa (v): kannetta (24.12.2008; kanna+tta; 24.12.2008)

kannattaa, kantaa (kestää): doste (Etym. kahkonin oma sana; tosin sanan -st- voi olla otettu suomen kestää-verbistä. Huomio 21.7.2008: suom. nostaa-verbistä)

kannel (s), kantelo (s;run;soitin): ganlenne (gannel+nne; 1.3.2012), ganluk (gannel+uk; 9.1.2013)

kannel, kantele: gannel

kannettava (s;atk), sylikone (s;atk): tainjuhde (tain+juhde; 2.1.2010), läppis (ark; 30.1.2012; Etym. suom. läppäri, läppis)

kannettava tietokone (s;atk): doujatte kompoutter (vanh)

kannettava tietokone (s;atk): doujatte komputord

kannettava: doujatte

kannikka (s;leipäpala), leipäpala (s), leivän syrjä (s): kannek (30.7.2011; Etym. suom. karj. murre kannikka = leivän syrjä, Muolaa)

kannu: gan (Etym. suom. kannu-sanasta)

kannustaa (v): dostetta

kanootti (s): kajok (12.12.2008)

kansa, kansakunta (s): ikkusdoum (23.2.2008; ikkus+doum)

kansa: ikkus, narodie, ikhesdo, ikhij ("ihmiset")

kansainvälinen: narodiijensvelenne (vanh; merkitty vanhaksi 27.5.2008), ikkuijensvelenne (27.5.2008; ikkus+ij+ens+vele+nne; vanh), ikkuinsvelenne (ikkus+i+ns+vel+nne; 25.12.2013), internationelle (internatione*+lle; 25.12.2013), interneiduelle (interneida*+us+lle; 25.12.2013)

kansainvälistäminen (v), internationalisointi: internationaliseidus (4.3.2008; internationaliseida+us)

kansainvälistää (v), internationalisoida: internationaliseida (4.3.2008)

kansakunta (s), kansa: ikkusdoum (23.2.2008; ikkus+doum)

kansalainen: narodikhe (vanh), ikkusikhe (ikkus+ikhe; 8.10.2010)

kansallinen (a): ikkuslek (ikkus+lek; 24.4.2023)

kansallislaulu (s): ikkuslek hymne (ikkuslek|hymne; 24.4.2023)

kansallisuus (s): ikkuslekkus (ikkuslek+us; 24.4.2023)

kansanedustaja (s): ikkusfremstendel (ikkus+fremstenda+el; 12.3.2011)

kansanlaulu (s): ikkussangen (ikkus+sangen; 24.4.2023)

kansansävel (s): ikkustsiev (ikkus+tsiev; 15.1.2009)

kansi: kans (Etym. suom. kansi)

kansio (s;atk): folder (vanh), hellord (aluksi heldord, sanasta helda = säilyttää, pitää. Vähitellen muuntui muotoon hellord), kanste (kans+te; 7.5.2013; Etym. Ensimmäinen sana, jossa on käytetty kantasanan kaksinaisuuden ilmaisevaa -te-päätettä.)

kansio, albumi: albume

kanssa (d), kera (d), vuoksi (d), takia (d), tähden (d), suhteen (d;jnkn ~), koskien (d;~ jtkn), -ltään (d): ker (26.3.2013; Etym. karj. kera, suom. kera; Esim. meines ker. taidens ker. symmetrie reglinons ker. Esim. kieleltään huoliteltu esitys. nelvens ker helleni dettaid presenteidus. Esim. Ohjeita järjestelmän päivittämiseen. Aidij var serkesdellokens valsettus / Aidij serkesdellokens valsettuens ker.)

kanssa (d), yhdessä (d): semes (sem+es; 16.10.2011 tähänkin tarkoitukseen. Esim. Mij verkkad semes heineni. Työksentelimme hänen kanssaan.)

kanssa (d), yhdessä: semekken (sem+kken; 18.1.2010; Esim. Tilaisuuden yhteydessä. Semekken furstelluens me. / Semekken furstellueni.)

kanssa (myös): sheid, isemt (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007)

kanssa: me (Etym. ruots. med, joka muuten äännetään nopeasti puhuttaessa [me], esimerkiksi lauseessa "Kom med mig", [Kom me mej].)

kanssamme (d), meidän kanssa (d): mini (mij+ni; 24.6.2013)

kanta, perusta, pohja, tukikappale: baas (Etym. Oli aluksi muodossa base; tulee engl. sanasta base)

kanta-asiakas (s), etuasiakas (s): baaskleinde (baas+kleinde; 19.10.2017)

kanta-asiakas (s): baaskleinde (baas+kleinde; 31.1.2017)

kantaa (kestää), kannattaa: doste (Etym. kahkonin oma sana; tosin sanan -st- voi olla otettu suomen kestää-verbistä. Huomio 21.7.2008: suom. nostaa-verbistä)

kantaa (tukea), tukea (v): dostenda (doste+nda; 23.11.2008; Huom: 23.11.2008 -nda-päätteellä on alettu tarkoittaa kuvaannollista versiota kantaverbistään. Ennenkin -nda-päätettä on käytetty kantasanaa kuvaannolliseksi muuttamisessa, esimerkiksi sanoissa lake > lakenda, los > losenda, lisna > lisnenda. Esim. Selaimesi ei tue kehyksiä. Daines broford ain dostenda roomsijee (vanh. roomesijee).)

kantaa (v), kuljettaa, viedä: vaija (18.1.2009; Etym. kahkonin douja-sanan pohjalta luotu versio)

kantaa (v;ääntä): vaija (14.5.2013 tähänkin merkitykseen)

kantaa: douja (Etym. Lähteestä ei ole tietoa, mutta kyseessä kahkonin oma verbi. Voi olla, että verbistä on yritetty vain luoda "kantavuutta" muistuttava sana. Sana oli aluksi muodossa dojja, joka esiintyy vanhassa, 17.6.2004 tehdyssä käännöksessä "Ah sedde min, up' stinda". 15.2.2008: Ruotsissa on hieman dojja-sanaa muistuttava sana dröja, joka tarkoittaa "kestää".)

kantakieli (s): baaslangi (baas+langi; vanh), baasnellev (baas+nellev)

kantamus (s), taakka (s), kuorma (s), lasti (s), rasitus (s), sälytys (s): säldes (Taiv: sälds-; 11.8.2012; Etym. suom. s sälytys, v sälyttää, vir. sälitis [sälittis], liiv. säʾltəks)

kantapää (s): baaspee (19.2.2009; baas+pee), pitek (19.2.2009; Etym. ven. пятка, pjatka. Taiv: pitek-. Esim. kävellä kantapäillään: stepella pitekijensem/baaspeejensem/baaspeijensem peel.)

kantavuus, nosto, noste: upkotne

kantele, kannel: gannel

kantelo (s;run;soitin), kannel (s): ganlenne (gannel+nne; 1.3.2012), ganluk (gannel+uk; 9.1.2013)

kanto (s): baas, pienne (26.5.2011; Etym. ven. пень [pien'])

kantti, taho, puoli (s): kant (21.9.2008 lisätty tämä suomennos sanalle; Huom: Käytetään esim. sanonnoissa "kääntyä jnk puoleen", "olla jnk puolella"; Esim 1: Hän oli meidän puolellamme jalkapallo-ottelussa. Hes äred veines kantell fotballematzess. Esim 2: Tämä riippuu siitä, miltä puolelta/kantilta/taholta asiaa katsotaan. Dish ripendae dest, vattelt kantelt iktee fleegai/tsekellai.)

kapaloida (v), kietoa, kääriä: lindetta (15.11.2008; Etym. ruots. linda + tta)

kapaloida: rountriela (vanh)

kapasiteetti: kapasitetie

kapea (a), ahdas: ketses (3.11.2008; Etym. vir. kitsas (suomessa esiintyy myös sana kitsas); vanh; Merkitty vanhaksi 24.2.2010; Huom: Merkitty vanhaksi, jottei sanaa sekoittaisi ketse-sanaan), kitses (24.2.2010 tähän muotoon)

kapea (a): tives (30.6.2008 tähän tarkoitukseen; Etym. suom. tiivis, jota on käytetty jo aikaisemmin tivesda-verbissä (suom. tiivistää))

kapiteeli (s): kapitalie (21.9.2008)

kapiteeli (s;atk): kapittelvenger (kapittel+venger; 6.12.2014)

kappale (kirjan kappale), luku (kirjan luku): ikte

kappale (osa, esine, tavara, mat, fys): ikte

kappale (s), tavara, esine: davaros (1.3.2008; davar+os; Etym. suom. tavara, ensin oli davaroi, jota käytettiin monikon kanssa. Sen jälkeen monikossa ollut sana on muutettu yksikköön, jolloin siitä on tullut davaros, johtuen siitä, että davaros olisi monikossa davaroij.)

kappale (s;kirjan kappale): paragraafe

kappale (s;mus), biisi: biis (ark)

kappale (s;musiikki~), musiikkikappale (s): helusverk (2.1.2011; helus+verk)

kappale (useasta lauseesta koostuva tekstin osa): paragraf (20.9.2008; Etym. engl. paragraph)

kappale, esine, tavara: ikte

kappale, luku (s): kapitalie (15.2.2009 tähänkin tarkoitukseen), kapittel (16.9.2009 tähän muotoon; Taiv: kapitle-)

kapputsiino (s;kahvike), cappuccino (s;kahvike): vahdwhirsok (vahde+whirsok; 6.5.2011)

kapselointi (s;atk myös): kaseleidus (kaseleida+us; 10.2.2011; Huom: sana on nimenomaan muodossa kaseleidus, ei *kapseleidus!)

kapula, kalikka, klapi (s;halkaistu puu): kaligge (12.11.2008; Etym. suom. kalikka), palkken

kara, omenankara, siemenkota, sisus, sisäpuoli (s): kara (24.4.2008; Etym. suom. kara)

karaista (v), vahvistaa (v): karasda (14.6.2012; Etym. suom. karastaa, vir. karastada)

karamelli, makeinen (s;elint), karkki, namu, makupala (s): mesle (mes+le; 16.7.2008)

karamelli, makeinen (s;elint): karamelle

karamellipussi, makeispussi, karkkipussi (s): mesleposse (vanh; mesle+posse; 16.7.2008), meslepusse (mesle+pusse; 26.7.2012 tähän muotoon takaisin)

karamellit, karkit, makeiset: nemsij (ark)

karamellit, makeiset, karkit, namut (s;mon): meslij (mon; mesle+ij; 16.7.2008)

karanteeni (s): karantine

karata, paeta, kaikota (v): fledda

kardemumma (s): kardemumme (23.11.2010)

karhea (a): rahges (29.7.2008; Etym. kahkonin oma sana, deskriptiivisana; Esim: Karhea nahka: Rahges skuura; Taiv: rahges-)

karhu (s), mesikämmen, otso, ohto (hellyttelymuoto sanasta oksi), oksi (Huom: Alkuperäisin suomen karhu-sana; taiv: oksi, ohden, ohta), kontio: kontto (vanh; suom. sanasta kontio, karhu), kontus (suom. sanasta kontio, karhu)

karhu, mesikämmen (s): mesgebel (mes+gebel; 29.7.2008)

karhunpoika (s): mesgeblenne (mesgebel+nne; 18.11.2009)

Kari (s;erisn): Karre (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Karie (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

karitsa: agnus, agnelle, kerets (18.2.2010; Etym. suom. karitsa; Esim. Jumalan Karitsa. Goddens Kerets.)

karitsoida (v): keretsa (kerets+a; 14.5.2011)

karja (s): klivde (24.6.2009; kliv+de)

karja: kliv

Karjala (s): Karele (11.3.2007; Kare+le; Ennen tätä käytettiin suomen Karjala-sanaa.)

karjalanneito (s;kasv): kareleneits (karele+neits; 25.8.2012)

karjalanpaisti (s): karelekeresdos (Karele+keresdos; 22.12.2008)

karjalanpiirakka (s;ruok): karelepiirog (karele+piirog; 11.11.2008; vanh; merkitty vanhaksi 28.7.2010), karelepiiruk (karele+piiruk; 28.7.2010 tähän muotoon)

karkit, makeiset, karamellit, namut (s;mon): meslij (mon; mesle+ij; 16.7.2008)

karkit, makeiset, karamellit: nemsij (ark)

karkki, makeinen (s;elint), karamelli, namu, makupala (s): mesle (mes+le; 16.7.2008)

karkki, namu, makeinen (s;elint): nems (ark)

karkkipussi (s), makeispussi, karamellipussi: mesleposse (vanh; mesle+posse; 16.7.2008), meslepusse (mesle+pusse; 26.7.2012 tähän muotoon takaisin)

karkottaa (v): fledetta

karkottaa, ajaa (takaa): ekspela (Etym. engl. expel = karkottaa, ajaa pois)

karkutie (s;kuv): fleddusveo (fledda+us+veo; 16.5.2008)

karkuun (d): fleddoeel (22.12.2008; fledda+os+eel; esim. päästä karkuun. kotta fleddoeel. esim 2. juosta karkuun. tossa fleddoeel.)

karmi (s): roomes (17.5.2008 tähänkin tarkoitukseen)

karsia, poistua, poistaa (keskuudesta): diskreppa

karsia: kharse (vanh; merkitty vanhaksi 3.5.2008)

karsinta: kharsne (vanh; merkitty vanhaksi 3.5.2008)

kartano: linnegorde (linne+gorde)

karteesinen (a;mat): kartesienne (kartesie*+nne; 18.1.2013; Etym. engl. Cartesian < lat. Cartesius < ransk. Descartes)

kartta: karde (vanh), kartte (6.9.2010 tähän muotoon)

karttaa (v), välttää, välttyä, väistää: imskare (im+skare; 25.6.2008), skarda (25.6.2008; skare+da; Etym. Muodostettu skare-sanasta lisäämällä da-pääte, jolloin sana myös kuulostaa hieman suomen karttaa-sanalta.)

karu (a): gar, garlek

karu, jäyhä, kova, paha (vaikea), vaikea, katkera, ankea, kalsea, nuiva (a): koreslek (8.3.2008; kores+lek; Esimerkki: Tilanne on vaikea. = Situatione em koreslek (harde). Esimerkki 2: Tappio oli hänelle katkera. Luusne äred heineel koreslek.)

karuus, ankaruus (s): garlekkus (14.4.2009; garlek+us)

karva (s): kor, horre

karvas, väkevä (a;kirpeä), kitkerä, katkera (a;kitkerä), kirpeä (a): kores (8.3.2008; kor+es; Etym. sana mukailee suomen karvas-sanan adjektiivista as-päätettä omalla, es-päätteellään.)

karviainen (s): kormori (kor+mori; 8.3.2010), korsennuk (kores+nne+uk; 8.3.2010)

kas (i): fleeg (11.3.2010 lisätty; Etym. kahkonin sana luotu, olettaen suomen kas-sanan tulevan sanasta "katso".), se

kas, ja: ki (run)

kasa, läjä, röykkiö, rykelmä (s): kaas (5.12.2007; Etym. suom. sanasta kasa)

kasaaminen (s), kokoonpano (s): semsettus (semsetta+us; 25.10.2018)

kasakka (s): kosak (lokakuu 2022)

kasata, rakentaa: konstrukta (Huom: Käytä mieluummin konstra tai konstrukteida; Etym. engl. construct), konstrukteida (16.6.2008 tähän muotoon; Esim: talonrakennusprojekti: dommehöiendusviidverk (vanh: Dommenskonstrukteidusprojekte / Dommenskonstruktusprojekte / Dommensbuildusprojekte.))

kasetti (s): kasette

kasi (n;mat), kahdeksan, kahdeksikko: ettenne

kaski (s): gasi (Etym. suom. kaski; Esim 1: Kasken poltto. Gasins foirettus; Esim 2: Kaskien sauhut: Gasojens sumsij), huhde (Etym. suom. huhta = kaski = poltettu metsäalue)

kassi (s): kasse (8.3.2008; Etym. ruots. kasse)

kastaa (v;kostuttaa), kostua, tulla märäksi, kostuttaa: vetlekka (11.3.2007; Esim. He panivat merkille, kuinka sadepisarat tekivät ikkunan itkuiseksi. Dij viendu, vekken dettu vihmetiplij aknen vetleketat / vekken vihmetiplij vetlekkad aknen.), vetleketsa (vetlek+tsa; 3.1.2013)

kastaa (v;usk myös): vetta (Esim. Helteellä kukat piti kastaa päivittäin. Flemmehlokes eedu dluppokij vetta valsikken. Esim. Kastan sinut Isän, Pohjan ja Pyhän Hengen nimeen. Vettam dainen Mahrens, Sunnens od Saintens Hengens nameel.)

kaste (s): vette (Etym. vete-sanasta muunnelma)

kaste (s;usk): vette (18.6.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen; Esim 1: Kasteen armoliitto. Vettens armuskettus.)

kastettu (a): vettaid (vetta+aid; 15.10.2010)

kastike (s): vettek (22.12.2008; vetta+ek)

kastua (v), kostua: vetetsa (vetta+tsa; 6.11.2009)

kasuaali (a;arkinen), rento (a), huoleton (a), arki- (a), vapaa-ajan (s;gen): kasuelle (a; 4.6.2014; Etym. engl. casual)

kasvaa (kehittyä, varttua): grova (vanh; merkitty vanhaksi 8.3.2008), groffa

kasvaa (lisääntyä, laajeta): inkrease

kasvaa (v), saada alkunsa (v), syntyä (v), kehkeytyä (v), itää (v), orastaa (v): versa (31.5.2011; Etym. varsinainen merkitys on "versoa"; Esim. Epäluulot versoivat. Ainnuij versad. Esim. Ahdingosta huolimatta alkoi toivo versoa. Adessuetek algad vaalendus versa.)

kasvaa, kummuta, kohota, nousta, kehittyä (v): ylha (30.10.2011; Etym. ylhä ja yl+h+a; 30.10.2011), ylhetsa (ylha+tsa; 13.6.2014)

kasvain (s;lääket): grofford (groffa+ord; 14.3.2025)

kasvattaa (v): groffetta

kasvattaa (v): grovetta (vanh)

kasvattaa, kohottaa, kehittää (v): ylhetta (ylha+tta; 22.11.2011)

kasvi (s): botte (Etym. engl. plant), groffe (groffa+e; 22.10.2010)

kasvot, naama: feshe, fetze (Huom 29.7.2008: Käytä mieluummin feshe, nykyään suositaan enemmän tz-äänteen sijasta sh-äännettä (tai ts tai s-äännettä).)

kataja (s): gatelden

katala, kavala, kiero (a;kavala), ovela (a;neg), viekas (a), kiero (a;petollinen), vilpillinen, epärehellinen (a): deviesse (17.4.2011; Etym. engl. devious), rafes (26.7.2012; Etym. engl. crafty; Taiv: rafs-)

kate (s), peite (s;kate): bedde (bedda+e; 6.6.2013)

kate (s;päällys), kate (s;taloust;rahallinen): peelde (peelda+e; 2.9.2015)

kateellinen (a): shellfresehdelek (13.11.2007; shellfresehda+lek; vanh), shellfres (13.11.2007; shella+fres; vanh), shellfresilla (13.11.2007; shellfres+illa; vanh), iutsinlek (iutsinla+lek; 27.10.2011)

kategoria (s): kategorie

kategorioida (v): kategorieida (28.10.2011)

katekismus (s): katekismus (15.10.2010; Taiv: katekismus-)

kateus (a): shellfresehdelekkus (13.11.2007; shellfresehdelek+us; vanh), shellfresehdus (13.11.2007; shellfresehda+us; vanh), shellfresus (13.11.2007; shellfres+us; vanh), shellfresillus (13.11.2007; shellfres+illa+us; vanh), iutsinlekkus (iutsinlek+us; 27.10.2011), iutsinlus (iutsinla+us; 27.10.2011)

katkaista (v;yhteys): luusstoppa, stoppa

katkaista (v;~ yhteys): raksa (20.10.2007 tähän merkitykseen)

katkaista, halkaista, katkoa, halkoa (v): lahka (14.7.2007; Etym. kahkonin lahki-sanasta.)

katkaista, halkaista, katkoa, halkoa, murtaa (v): raksa (raks+a), halga (27.1.2011; Etym. suom. halkoa)

katkelma (s), ote (s), pätkä (s;teksti-): vottos (votte+os; 27.1.2011)

katkera (a;anteeksiantamaton tms): agerdlek (agerda+lek; 30.3.2014), agerduslek (agerdus+lek; 30.3.2014)

katkera (a;kitkerä), väkevä (a;kirpeä), kitkerä, karvas, kirpeä (a): kores (8.3.2008; kor+es; Etym. sana mukailee suomen karvas-sanan adjektiivista as-päätettä omalla, es-päätteellään.)

katkera, jäyhä, karu, kova, paha (vaikea), vaikea, ankea, kalsea, nuiva (a): koreslek (8.3.2008; kores+lek; Esimerkki: Tilanne on vaikea. = Situatione em koreslek (harde). Esimerkki 2: Tappio oli hänelle katkera. Luusne äred heineel koreslek.)

katkeroitua (v): koresleketsa (koreslek+tsa; 13.6.2010)

katketa (v), haljeta: lahkua (14.7.2007; lahka+ua; vanh)

katketa (v): raksenda (27.10.2008; raks+nda; Esim: Yhteys katkesi. Ferkettus raksendu.)

katketa, murtua: raska, raskua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), rasketsa (raska+tsa; 25.7.2008), furbeadua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), furbeadetsa (furbeade+tsa; 25.7.2008)

katko (s), tauko (s): stennehdus (stennehda+us; 13.12.2013), whalundus (whalunda+us; 30.4.2025)

katko (s): lahke (lahka+e; 6.12.2014)

katkoa, halkaista, katkaista, halkoa (v): lahka (14.7.2007; Etym. kahkonin lahki-sanasta.)

katkoa, halkaista, katkaista, halkoa, murtaa (v): raksa (raks+a), halga (27.1.2011; Etym. suom. halkoa)

katkoa, halkoa, palastaa, jakaa: rakspetta (raks+pette+a)

katkonainen (s): fragmenteidanne, lahkaidlek (lahka+aid+lek; 24.4.2012)

katoamaton, ainainen, iankaikkinen, loppumaton, ikuinen, iäinen, loputon (a): allenne (alle+nne; Etym. Alle-sana on olte-sanan edeltäjä. Allenne-sana on luotu ennen kuin olte-sana astui voimaan. Aivan kielen alkuaikoina 2001 - 2003 kaikki-sanan vastineena käytettiin sanaa ol tai ool, joka tulee engl. sanasta all [ool].), allasonne, oltetaidenne (vanh), iangaegeplenne (vanh), iangaigenne (vanh), ainluslek, lusfres (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), ainendriene (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), endriefres, aldrienne (al+drie+nne), oltaidenne, altaidenne, drienne, igusenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iguenne (Ks. myös sanan iguslek merkitys.), ientaidenne (ien+taide+nne)

katse: fleegne, fleegus

katsella (v): fleegella

katso (d), näet (d), nimittäin (d): se (3.1.2008 lisätty tämä merkitys se-sanalle), sen (se+n; 4.5.2011)

katsoa (v; nähdä): se, sefa

katsoa: fleega (Etym. joko ruotsin sanasta flyga, lentää tai kahkonin sanasta leega, sijaita tai sitten engl. sanasta look, katsoa. Todennäköisimmin muodostettu engl. sanasta look.)

katsoa: souldeimma (vanh), seddetta (vanh), sedutjeera (vanh), souldeinutta (vanh), fleegtroffe (vanh), fleegenda (vanh), fleegendella (vanh), fleegenuttroffe (vanh)

katsojakunta (s), yleisö (s): fleegeldoum (fleegel+doum; 14.2.2023; Etym. vir. vaatajakond mallin mukaisesti.)

kattaa (v;esimerkiksi tarjoilupöytä): setella (29.11.2007; setta+lla)

kattaa (v;peittää), peittää (v): peelda (29.6.2015; Etym. peel+da)

kattila: kaddel

katto (s): bälerd (bäl=päällä, erd=suoja; Sana bäl on lyhenne sanasta bääl, josta on poistettu toinen ä-vokaali nopeamman lausumisen vuoksi. Tässä sana bäl ei ole muuttunut muotoon peel.)

katu: gatu

katua (v): sorrnafe (Etym. engl. sorry + kahk. nafe = tietää), sorsnenda (sorre+snenda; Etym. Ks. sorrnafe)

katupylväs (s), valo, katuvalo, lyhtypylväs: valgupelves (14.12.2007; valgu+pelves)

kauan sitten (d), ammoin, taannoin: lekt sten, lek taide sten

kauan sitten (d), ammoisilta ajoilta asti (d): lekent (26.9.2011; Esim. Me lekent ul snem. Tiedän ammoisilta ajoilta asti (Tiesin jo kauan sitten).)

kauan, pitkään (d): lekt

kauan, pitkään (d;vanh): leki

kauas, pitkälle (d): lekens peel (vanh), lekens pieel (lek+ens|pieel; 24.4.2012), leketat (lek+tat; 22.11.2014)

kauas, pitkälle: forre (vanh)

kauhaista, viedä mukanaan (v), temmata (v): kembla (30.6.2008; kembla+a)

kauhea, hirveä, kamala (a): horlek (29.2.2008; horre+lek; Etym. Alkuosa horre- tulee suom. sanasta hurja tai engl. sanasta horrible)

kauhea: gootz (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), hootzenne (12.12.2007; Etym. hootz+enne, jossa hootz on gootz-sanan muunnos), hurrenne (Etym. hurre+nne, jossa hurre tulee suomen hurja-sanasta)

kauhu: hootzus (gootz+us; Luotu ennen hootzenne-sanaa, ehkä hieman gootz-sanan luomisen jälkeen)

kaukaa (d): lekens pest (lek+ns|pest; 22.11.2014), lekent (lek+nt; 22.11.2014)

kaukainen: forrenne

kaukalo: elles, elsuk (elles+uk)

kaukana, pitkällä (d): lekens peel (lek+ens|peel)

kaukana: forre, forress, lekens pes, lekens pees (lek+ens|pee+s; 13.10.2012)

kauko-: forres-

kaula (s): kafla (7.12.2008; Etym. suom. kaula)

kaulahuivi, kaulaliina (s): kaflalina (kafla+lina; 7.12.2008; vanh), kaflaliine (kafla+liine; 15.5.2010)

kaulia (v), kaulita (v): ahla (23.11.2010; Etym. kahkonin oma sana, mukailtu suomen sanasta kaulia)

kaulin (s): ahlord (ahla+ord; 23.11.2010)

kaulus (s): kaflek (3.1.2009; kafla+ek)

kauluspaita (s): kafleksertte (kaflek+sertte; 21.11.2009)

kauna (s): agerdus (argerda+us; 29.1.2011)

kauneus (s): saresus (sares+us; 15.5.2010)

kauneus: kresivnus, kresnus

kauniisti (d): saresim (sares+im; 2.3.2014; Esim. Varesrushes eedu strandlehens goivens alet jouhen valge saresim sangelmas.)

kaunis (a): sares (16.1.2010; Etym. Sardoum-sanan alkuosasta muodostettu tai luotu vain kauniilta kuulostava sana; Taiv: sares-)

kaunis (a;kuvan-), kuvankaunis (a): meelendes (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana)

kaunis: kresivne, kresne

kaunistaa (v): saresda (sares+da; 1.3.2012; Esim. Mij saresdu mekennem (dommennem) jolletat. Kaunistimme mökkimme (talomme) jouluksi. Esim. Dijee saresdu värsij kleddij. Heitä kaunisti uudet vaatteet.)

kaunistua (v), somistua (v): saresemmetsa (sares+mma+tsa; 26.9.2011)

kaunistus (s): kresivnus, kresnus

kaunokainen (s): kresivenna (kresivne+nna), kresenna (kresne+nna)

kaupallinen: kommerkialinne, merkantilenne

kaupankäynti, kauppa (s;kaupankäynti), liiketoiminta (s): treidus (12.4.2008; treida+us)

kaupata (v), kaupustella: keppa (vanh)

kaupata (v;käydä kauppaa), käydä kauppaa, vaihtaa (v): treida (12.4.2008; Etym. engl. trade [treid]; Esimerkki: Vi ain treidai teines maans me. Emme käy kauppaa maanne kanssa.)

kauppa (s): gerd (vanh; Etym. kahkonin omaperäinen sana)

kauppa (s): soppe (Etym. engl. shop)

kauppa (s;kaupankäynti), kaupankäynti, liiketoiminta (s): treidus (12.4.2008; treida+us)

kauppa (s;kaupanteko,tehty tilaus): treidus (treida+us; 1.11.2017)

kauppias, myyjä (s): seldusmahe (29.11.2007; selda+us+mahe)

kaupungistua (v): linnetsa (linne+tsa; 21.8.2009)

kaupungistuminen (s): linnetes (linnetsa+tes; 21.8.2009)

kaupunki (s): linne (21.8.2009 tähän merkitykseen; Etym. Vuonna 2005 luotu sana linne tarkoitti linnaa. Se lainattiin suomen kielestä. Vuoden 2009 vir. kielen kiinnostukseni myötä linne-sana on muutettu tarkoittamaan kaupunkia. Esim. Kaupungista kaupunkiin. Linnest linneel. Linnest linnesi. Esim. Pääkaupunki. Peelinne.)

kaupunki (s): stedde

kaupustella, kaupata (v): keppa (vanh)

kaura (s): gafra (29.5.2008; Etym. suom. kaura)

kaurapuuro (s): gafrapour (29.5.2008; gafra+pour)

kauris (s): bambie (24.11.2008; Etym. Bambi-nimisestä kauriista.)

kausi: periood, sesong, stage (vanh; merkitty vanhaksi 14.5.2008), steige (14.5.2008; Etym. steige < engl. stage [steig])

kausittain, ajoittain (d;tietyin välikausin), jaksoittain (d): periodleket (periode+lek+et; 20.11.2009; vanh), periodikken (periode+i+kken; 20.11.2009; vanh), perioodikken (periood+i+kken; 8.9.2014)

kautta (d;läpi,halki,poikki,kautta), välityksellä (d;kautta): troukken, välkken (väl+kken; 4.2.2014)

kautta: -kken, -ekken (Esim: Kirje lähetetään postin kautta. Girren sendai postekken (>posdekken).)

kautta: via (+part; vieras ja vähän käytetty sana; mukana kahkonin kielessä vain, jotta "yhteensopivuus" muihin kieliin säilyisi; Esim: Matkustamme Helsingin kautta: Vi reissai Helsingens rounde / via Helsingee; Huom: Via-sanan rektioksi valittu partitiivi 18.6.2008.), rounde (gen+rounde)

kavala, katala, kiero (a;kavala), ovela (a;neg), viekas (a), kiero (a;petollinen), vilpillinen, epärehellinen (a): deviesse (17.4.2011; Etym. engl. devious), rafes (26.7.2012; Etym. engl. crafty; Taiv: rafs-)

kavaltaa, pettää, puijata (v): disive (2.1.2009; Etym. engl. deceive), vostenda (voste+nda; 2.1.2009)

kaventaa (v): kitsemmetta (kitses+mma+tta; 31.12.2012)

kaventua (v), kaveta (v): kitsemmetsa (kitse[s]+mma+tsa; 24.7.2017), kitsetsa (kitse[s]+tsa; 24.7.2017)

kaveri (s), toveri: kamradie (Etym. engl. comrade)

kaveri (s;ystävä): fennes (taivutus fense+, fensij)

kaveri: frende (ark; sanastoon 25.5.2007)

kaveta (v), kaventua (v): kitsemmetsa (kitse[s]+mma+tsa; 24.7.2017), kitsetsa (kitse[s]+tsa; 24.7.2017)

kebab (s): kebab (luotu vuonna 2007, lisätty sanastoon 1.3.2008)

kehdata (v;uskaltaa,tohtia), viitsiä, juljeta (v;iljetä,viitsiä), iljetä (v;tohtia), rohjeta, tohtia: silla (19.1.2009), lusta (vanh; 19.1.2009; Etym. saks. Lust + a), derja (19.1.2009; Etym. engl. dare [deö*]), tihga (24.1.2014; Etym. vir. tihata, tihka-)

kehiin (d): mekken (neutraali)

kehitellä (luonnostella, suunnitella): designa

kehittely, kehitys, kehittäminen (s): developus (26.11.2007; develope+us), developellus (26.11.2006; develope+lla+us)

kehittyminen (s), kehitys (s): syslennetes (syslennetsa+tes; 31.10.2014)

kehittyminen (s): syslennetes (syslennetsa+tes; 24.12.2011)

kehittynyt (a): syslennetsaid (10.6.2012; Esim. Ersounnens syslennetsaidein mobilikasuttusserkesdellok. Maailman kehittynein mobiilikäyttöjärjestelmä.)

kehittynyt: advansaid, developaid

kehittyä (v), kummuta, kohota, nousta, kasvaa: ylha (30.10.2011; Etym. ylhä ja yl+h+a; 30.10.2011), ylhetsa (ylha+tsa; 13.6.2014)

kehittyä (v): syslennetsa (syslenda+tsa; 24.12.2011)

kehittyä (v;kasvaa, edistyä): framheera

kehittyä, kehittää: develope, advanse

kehittäjä: developel (vanh), syslendel (syslenda+el; 17.2.2014)

kehittäminen (s), kehitys, kehittely: developus (26.11.2007; develope+us), developellus (26.11.2006; develope+lla+us)

kehittämishanke (s): syslendenviidverk (syslenda+ne+viidverk; 26.12.2013)

kehittää (v), kasvattaa, kohottaa: ylhetta (ylha+tta; 22.11.2011)

kehittää (v): syslenda (14.5.2011; sysla+nda), entatlooda (entat+looda; 28.1.2012)

kehittää (valokuvia): develope

kehittää, kehittyä: develope, advanse

kehitys (s), kehittyminen (s): syslennetes (syslennetsa+tes; 31.10.2014)

kehitys (s): syslendus (syslenda+us; 15.5.2011)

kehitys, kehittely, kehittäminen (s): developus (26.11.2007; develope+us), developellus (26.11.2006; develope+lla+us)

kehitysidea (s): syslendenuume (syslenda+ne+uume; 31.3.2014)

kehitysjakso (s;atk), sprintti (s;myös atk): sprintte (9.3.2013; Etym. engl sprint), syslendenperiode (syslenda+ne+periode; 9.3.2013; vanh), syslendenperiood (8.9.2014)

kehityskulku (s), suuntaus (s), trendi (s): syslendenkulg (syslenda+ne+kulg; 13.6.2014)

kehitystyökalu (s;atk myös): syslendusgalu (syslendus+galu; 15.5.2011; vanh), syslendenvälek (syslenda+ne+välek; 31.12.2012)

kehkeytyä (v), saada alkunsa (v), syntyä (v), itää (v), orastaa (v), kasvaa (v): versa (31.5.2011; Etym. varsinainen merkitys on "versoa"; Esim. Epäluulot versoivat. Ainnuij versad. Esim. Ahdingosta huolimatta alkoi toivo versoa. Adessuetek algad vaalendus versa.)

keho, vartalo (s): kroppe

keho, vartalo, runko (s): bode (vanh), bood (24.5.2013 tähän muotoon; Etym. engl. body, muutettiin muodosta bode muotoon bood muutoksen kode->kood mallin mukaan.)

kehote (s;atk): prompt (2.5.2008; Etym. engl. prompt; myös ruotsissa käytetään sanaa prompt)

kehottaa (v): furkaske (fur+kaske; 21.9.2008)

kehottaa (v): gesseide (Etym. suom. kehottaa)

kehottaa (v): varussa (var+ussa; 5.10.2011; Etym. ussa < suom. usuttaa)

kehottaa (v;pyytäen): frekenda (16.10.2009 tähänkin tarkoitukseen)

kehotus (s): furkaskus (furkaske+us; 21.9.2008)

kehriä (v): spinna

kehriä (v;kehräillä), hyrrätä (v;kehriä): hyrrella (hyrra+lla; 29.7.2014)

kehto (s), kätkyt: lunne (Etym. deskriptiivisana, kuvaa kehdon keikuntaa)

kehtolaulu, uinulaulu, unilaulu (s): lunnesangen (17.1.2009; lunne+sangen)

kehu (s), ylistys (s): laueidus (laueida+us; 9.12.2013), laue (lau[d]a+e; 9.12.2013)

kehua (v), ylistää (v): laueida (lauda*+eida; Etym. lat. laudare; 9.12.2013)

kehua (v): römma (3.4.2009; Etym. ruots. berömma)

kehua (v;itseään), kerskata (v), kerskailla (v): endrömma (ende+römma; 30.7.2012)

kehys, raami, runko, reunus: roomes (Taivutus 9.6.2010: rooms-)

kehysnopeus (s;atk), ruutunopeus (s;atk): pidnoppus (pid+noppus; 9.6.2010), roomesnoppus (roomes+noppus; 9.6.2010)

kehystää, reunustaa: roomessa (vanh), roomssa (roomes+a; 9.6.2010)

keihäs (s), seiväs: seifas (30.6.2008; Etym. suom. seiväs-sanasta)

keihäs, seiväs (s): safel (6.7.2008; Etym. sanoista sapelli ja seiväs)

keiju (s), keijukainen: lingenne

keiju (s): linge (Poistettu tästä merkityksestä 6.2.2010; Käytä mieluummin lingenne.)

keiju (s): lingennuk (linge+nne+uk; 22.8.2010), linguk (linge+uk; 22.8.2010)

keijukainen, keiju (s): lingenne

keikahtaa, heilahtaa (v): lingehda (linge+hda; 4.3.2009)

keikuttaa, kiemurrella, heilua, ketkuttaa, heiluttaa, heilutella, ketkutella (v): vikla (27.7.2012; Etym. engl. wiggle; Esim. IDE-kabelle eedoi fims haljetta kövenketasens konnektordest nee et vikla konnektpiee, ain et ohdee vedda. IDE-kaapeli tulisi irrottaa kiintolevyn liittimestä liitintä huljuttelemalla, ei vetäen johdosta.)

keino, tapa, metodi, menetelmä, menettelytapa (s): metodie, metode, metood (24.3.2014 tähän muotoon)

keino, tie, tapa: veo (Etym. engl. way), taie (väännös suomen sanasta tie. Monikko taiej.), journe

keinonto (s;kiel; esimerkiksi "jalan"), instruktiivi: taiendo (8.8.2009; taie+endo)

keinotekoinen (a): ikhensbuildanne (=ihmisenrakentama; ikhe+ns+builda+nne)

keinotekoinen, omatekoinen, omatekemä, rakennettu (d): ikhenskonstramme (ikhe+ns+konstra+mme; 30.7.2008), konstraid (konstra+aid; 12.8.2008), höiendaid (höienda+aid; 27.8.2010)

keinu, kiikku (s): lingen

keinua, kiikkua (v): linge, lingella

keinuttaa, tuudittaa, kiikuttaa, heijata, häilyttää (v): linge, lingetta, tuudetta (tuuda+tta; 31.8.2014)

keinutuoli (s): lingentool (lingen+tool; 15.6.2013)

keisari (s): kesarie (16.11.2008; Etym. nykyistetty muunnos kahkonin sanasta kesario)

keisari (s): kesario

keittiö (s): keresdle (keresda+le; 8.10.2009)

keittiö (s): keressenle (keres[d>s]a+nda; 4.3.2009; Huom. Tämä sana on tullut käytettäväksi sanan köökke rinnalla.)

keittiö (s): köökke (Esim: Syö ruokasi keittiössä. Shööt daines rooke köökkens kulgell. Esim 2: Keittiöstä tulee palaneen käry. Köökkens kulgelt heerae keresens löhna.)

keitto (s): liem (26.11.2007; Etym. suom. liemi-sanasta, lieme-.)

keittää: koksa

kekseliäs, nerokas, nokkela (a): nop, imhoplek (imhoppa+lek; 6.12.2008), ingenious (16.12.2008; Etym. engl. ingenious; Esim.)

keksi, pikkuleipä: kaakkos, lillebrööde, väinkaakkos (väine+kaakkos; 13.11.2012), väinbrööde (väine+brööde; 16.11.2012)

keksintö (s): imloodek (imlooda+ek; 12.12.2008; vanh), upduattos (updua+os; 12.12.2008; vanh)

keksintö (s): loodendus (10.9.2009; loodenda+us; vanh), looendus (looenda+us; 7.9.2010)

keksiä (v): imhoppa (keksitty 25.6.2007. im+hoppa; vanh; vanhaksi 4.5.2010)

keksiä (v): imlooda (15.2.2009; im+looda)

keksiä (v): loodenda (10.9.2009; looda+nda; vanh), looenda (12.10.2009 tähänkin muotoon; loo[d]a+nda)

keksiä (v): updua (vanh), uphoppa (vanh; vanhaksi 4.5.2010), looda

kekäle (s;hohtava puu): gible (gibla+e; 29.11.2008)

kela, rulla: rolla (vanh), rolle (15.6.2009 muutettu muodosta rolla muotoon rolle)

keli (s;tien kunto): veoweiter (veo+weiter; 21.12.2008), weiter (5.3.2016 pelkästään tähän tarkoitukseen eli sana weiter merkitsee vain ajokeliä.)

keli, ilma, sää: weiter

kelkka, pulkka (s): sliddo (slidde+o; 2.3.2008; Etym. johdos kahkonin slidde-verbistä, joka tarkoittaa 'laskea'. Englanniksi kelkka on sled.), sliddel (slidde+el; 2.3.2008)

kellari (s): kellare

kellertävä (a): keldlek (keld+lek; 4.6.2012)

kellertää (v): kelda (keld+a; 4.6.2012)

kello- (s;yhdyssanan alkuosana): klokken- (20.11.2009 lisätty tämä; Esim. kellonaika. klokkentaide)

kello: klokne (vanh), klokken (22.3.2012 tähän muotoon)

kellonaika (s), aika: klokkentaide (20.11.2009; Esim. Paljon kello on? Hof matset em klokne? Esim 2. Mitä kello on? Hof em klokne? Esim 3. Aseta kellonaika oikeaan. Raidetta klokkentaide.)

kellä (p), kenellä (p): vel (ves+el; 12.8.2014)

kelmeä (a), kalpea (a), kalvakka (a), valkea (a;kalpea): valmuk (valme*+uk; 14.5.2013)

kelo (s): kelna (28.7.2008; Etym. suom. kelo), kali (2.1.2009; Etym. koputettaessa kalisevasta äänestään)

kelpo, sopiva, käypä, kelpoinen, kelvollinen: korrekt

kelpo, sopiva, käypä: defetenne (vanh), fetenne (vanh), sopusailenne

keltainen (adjektiiviattribuuttina): keldenne

keltainen: keld

keltavihreä: keltenvehher (vanh; merkitty vanhaksi 7.6.2008), keldenvehher (keldenne+vehher; 7.6.2008)

kelttiläinen (a): keltienne (keltie*+nne; 10.10.2016)

keltuainen (s): kelduk (keld+uk; 23.11.2010), ökkelduk (ök+kelduk; 23.11.2010)

kelvata, käydä, sopia: defetta (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2023; Etym. ruots. det fattas [de fattas]. Lainattiin kahkoniin aluksi muodossa defettas. Tämä oli silloin harvinainen, kahkonin s-kirjaimeen päättyvä verbi.), fetta (Etym. lyhenne verbistä defetta), kodde, ko (run,vanh), sopusaile, sitenda (sitta+nda; 17.2.2014)

kelvollinen, kelpo, sopiva, käypä, kelpoinen: korrekt

kelvoton, sopimaton (a): fetfres (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2023), fetlous (fetta+lous; 9.11.2010)

kemia: kemie

ken (p;run), joka, mikä, mi (p;run): tin

ken (p;run): tin (run)

kenelle (p): furve (vanh), veel

kenellä (p), kellä (p): vel (ves+el; 12.8.2014)

keneltä (p): velt

kenestä (p): vest

kengännauha (s): fotnekstrenne (fotnek+strenne; 30.6.2008)

kenkä (s): fotnek (fotten+k; luotu 31.7.2007)

kenkä (s): jalek (jal+ek; 29.12.2011)

kenkä, tohveli (s): doffel (29.11.2007; taipui tavalliseen tapaan "doffelij", mutta 23.1.2010 kirjattu ylös, että taivutus on muiden el-päätteisten sanojen tapaan "doflij"; Etym. ruots. toffel)

kenkä: fotdounne (vanh), genge

kenoviiva (s): päklino (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), taklino (tak+lino; 5.3.2008)

kenties (d), ehkä: venafed (ve+nafe+d)

kenties, ehkä, kukaties (d): vessnendu (ves+snenda+u), vesnendu (ve+snendu; 13.6.2014)

kenties, ehkä, varmaan: enk, enkär (parempi keino: Se on ehkä käytössä = De meidae äre ietzness (15.6.2008: kasuttuess); Huom 6.11.2009: enk+är; Etym. enk < suom. ehkä ja kahk. är = suom. on.)

kenttä (alue): kent

kenttä (pelikenttä): kent

kenttä (s;atk): felde (Huom: Käytä mieluummin "loode"), loode (Esim. tekstikenttä. däkstloode)

kenttä: felde

kepeä, helppo, kevyt, keveä: letta

kepeä, keveä, kevyt, keveä (a): letta, letlek, millek, gebes (16.8.2011; Etym. suom. kepeä, keveä; Taiv: gebs-)

keppi, tikku: kep

kera (d), kanssa (d), vuoksi (d), takia (d), tähden (d), suhteen (d;jnkn ~), koskien (d;~ jtkn), -ltään (d): ker (26.3.2013; Etym. karj. kera, suom. kera; Esim. meines ker. taidens ker. symmetrie reglinons ker. Esim. kieleltään huoliteltu esitys. nelvens ker helleni dettaid presenteidus. Esim. Ohjeita järjestelmän päivittämiseen. Aidij var serkesdellokens valsettus / Aidij serkesdellokens valsettuens ker.)

keretä (v;olla aikaa): äre taidee (Rekt: adessiivi + ~; lisätty 12.9.2007; esimerkki "Furvilleket meinell em deigem taidee dua de raddentat.")

kerho (s): klub (2.1.2008), semellus (sem+lla+us; 30.11.2012)

kerjuu (s): tigne (5.3.2008; tigga+ne)

kerjäläinen (s): tiggel (5.3.2008; tigga+el)

kerjätä (v): tigga (5.3.2008; Etym. ruots. tigga, kerjätä)

kerma (s): kremja (16.6.2008; Etym. krem+ja, jossa ja-pääte tulee maito-sanan ja-päätteen mukaisesti)

kermakahvi (s;kahvike): kremjawhirsok (kremja+whirsok; 6.5.2011)

kerneli (s;käyttöjärjestelmän ydin): sorna

kerning (s;atk;engl), parivälistys (s;atk), välistys (s;atk): paartivesdek (paar+tivesda+ek; 31.12.2012)

kerrakseen (d): kerttatem (kerd+tat+em; 28.9.2016)

kerralla (d;yhdellä kertaa): kerdellem (kerde+ll+em; 14.11.2008)

kerralla: oktell kerdell

kerran (d): enkerd (en+kerd; 4.11.2010), kerdem (Huom: harvinaisempi kuin enkerd ja kerd; 3.10.2010)

kerran (d;yhden kerran): teidet (teid+et; 17.5.2008), ansteit

kerran (joskus, vihdoin): ansteid, ansteidet, ansteit

kerran (run): ansteit, kerden

kerran: ansteid, ansteidet, ansteit

kerrankin: ansteideq

kerroin (s;mat): kerrord (kerda+ord; 8.6.2015)

kerros (s): vooninge

kerrostalo (s): vooningedomme

kersantti (s): kersante

kerskailla (v), kerskata (v), kehua (v;itseään): endrömma (ende+römma; 30.7.2012)

kerta (p), jos kerran (p), kun kerran (p), koska (p): kerd (18.8.2010 tähänkin tarkoitukseen; Esim. No tule jos kerran haluat. No kom kerd villan.)

kerta toisensa jälkeen (d), peräkkäin (d): kerd verast kerdens (kerd|verast|kerd+ens; 19.2.2010)

kerta toisensa jälkeen (d), toistamiseen (d), aina uudestaan (d), uudestaan ja uudestaan (d): kerd kerdens peel (kerd|kerde+ns|peel; 26.9.2011; Esim. Hes sulssad sangnee kerd kerdens peel. Hän kuunteli laulua kerta toisenta jälkeen.)

kerta: tied (vanh; merkitty vanhaksi 4.2.2010), kerd (Huom: Joskus oli muodossa kerde.), kerde (run)

kertoa (v), reklamoida (v), valittaa (v;tehdä reklamaatio), ilmaista (v), ilmoittaa (v): mejakenda (mejakka+nda; 13.3.2018), laimetta (laima+tta; 13.3.2018)

kertoa (v), sanoa (v;kertoa), lukea (v;satua): skaasa (17.8.2010; Etym. ven. скашать, skashat')

kertoa (v;mat): multiple, multipleida (28.8.2007 lisätty tämä muoto), kerda (kerd+a; 8.6.2015)

kertoa: della (Etym. engl. tell)

kertolasku: multiplene, multipleidus (28.8.2007 lisättu tämä muoto)

kertomus, satu, tarina: delne, skaasellos (skaasa+lla+os; 5.3.2016)

kerubi (s): kerub (19.12.2008), kerubenne (kerub+nne; 1.3.2012)

kerätä (v), poimia: pikka (Etym. engl. pick), kollekteida, kääre (Etym. suom. kääriä-verbistä. Luotu rimmaamaan äre-verbin kanssa.)

keskeinen (a), tärkeä (a;keskeinen): mitlek (mit+lek; 15.6.2010)

keskeinen (a): sentralie (18.12.2007), sentrelle (23.4.2010 tähän muotoon)

keskeinen, oleellinen: ärlek

keskelle (d): mittat (mit+tat; 21.9.2008)

keskellä (d), keskuudessa (d), kesken (d): middem (midde+m; 14.10.2010; Esim. Villenduee middem ain shie hylla.), hales (hal+es; 14.3.2025; Esim. Työ on kesken. Verk em hales.), haltat (hal+tat; 14.3.2025; Esim. Työ jäi kesken. Verk jetsu haltat/haleedentat.), mit (Esim. Kesken vuotta. Mit annuee.), middels (Esim. Meidän kesken. Mijens middels.), velem (vel+em; Esim. Opetuslasten kesken syntyi myös kiistaa siitä, ketä heistä olisi pidettävä suurimpana. Opettuslasjijens velem enheerad greeluee dest, vee dijest eedoi hellenda storrein.)

keskellä (d), keskuudessa: mit (Esim. Meidän keskuudessamme. Mit veinee./Veines middensme.)

keskellä (d), välissä: mit (16.6.2008; Huomautus: Tätä käytetään partitiivin kanssa, sanan edellä. Esim 1: Suven vehreyden keskellä: Mit somrens vehruee. Esim 2: Kahden tuolin välissä (keskellä): Mit daa (dua) toolijee. Esim 3: Asumme keskellä Suomea (Suomen keskellä): Vi whiesei mit Soomee. Esim 4: Koti keskellä kaupunkia. Khote mit linnee (steddee). Etym. Lyhennetty muoto sanasta midde, keskellä)

keskellä (d): middem (harv; genetiivi + middem; Huom: Käytä mieluummin yleensä mit + partitiivi; midde+m; 1.3.2012; Esim. Mijens middem. Meidän keskellämme.)

keskellä: midde (Rekt: Genetiivi; Huom: Ks. esimerkit sanasta middensme), middensme (Rekt: Genetiivi; Esim 1: Keskellä kirkasta päivää: Friesdumens deigens midde/middensme (Mit friesdumee deigee); Esim 2: Metsän keskellä: Truduens midde/middensme (Mit truduee); Esim 3: Keskellämme (keskuudessamme, välillämme) vallitsee ilo. Veines middels em/veillae lufdus. Veines middensme veillae lufdus.)

keskeltä (d), keskikohdalta (d): mitkulgent (mit+kulgent; 31.12.2012)

keskeltä (d), läpi (d): mitvälkken (mit+välkken; 6.12.2014)

keskeltä, keskuudesta (d; jnkn lähettyviltä): lehuest (19.7.2008 tähänkin tarkoitukseen)

kesken (d), keskuudessa (d), keskellä (d): middem (midde+m; 14.10.2010; Esim. Villenduee middem ain shie hylla.), hales (hal+es; 14.3.2025; Esim. Työ on kesken. Verk em hales.), haltat (hal+tat; 14.3.2025; Esim. Työ jäi kesken. Verk jetsu haltat/haleedentat.), mit (Esim. Kesken vuotta. Mit annuee.), middels (Esim. Meidän kesken. Mijens middels.), velem (vel+em; Esim. Opetuslasten kesken syntyi myös kiistaa siitä, ketä heistä olisi pidettävä suurimpana. Opettuslasjijens velem enheerad greeluee dest, vee dijest eedoi hellenda storrein.)

kesken (keskuudessa), keskenään: middels, middelse

kesken, keskeneräinen, työn alla (loppuun suorittamatta): melleradden (vanh)

kesken: mellen (vanh), spessen (vanh)

keskeneräinen (a): haleedenne (hal+eede+nne; 16.7.2010), mitvelmes (mit+velmes; 30.12.2011)

keskeneräinen, kesken, työn alla (loppuun suorittamatta): melleradden (vanh)

keskenään, kesken (keskuudessa): middels, middelse

keskeyttää (hylätä toiminto): hylla, ignore (Huom: Käytä mieluummin hylla)

keskeyttää (v), lopettaa (v), lakkauttaa (v): driellehma (driella+hma; 2013; Esim. Clasicee seldui mekken rivsemmani Macintosh Classic II -malleni annuem 1991, velep dens driellehmuesi semssannet annuet.)

keskeyttää (v;väliaikaisesti): pauseta

keskeyttää, lopettaa (v): stoppe, stoppa

keskeyttää, pysäyttää, lopettaa, estää (v): endra (vanh; Huom 19.2.2009: Endra-sanaa kannattaa välttää sillä se muistuttaa liikaa ender-sanan johdokselta, jolla on eri merkitys.), endriella (19.2.2009; endrie+lla)

keskeytys (s): interruptus (interrupta+us; 27.3.2009)

keski-: midde-, mit-

keski: midde (Yhdyssanoissa: mit-)

keskiaika (s): middetaide (keskiajalla: middetaidell)

keskiarvo: middeoraufe (vanh)

keskieurooppalainen (a): miteuropienne (mit+europienne; 10.10.2016)

keskikohdalta (d), keskeltä (d): mitkulgent (mit+kulgent; 31.12.2012)

keskikohdan mukaan (d), keskikohtaa pitkin (d), keskikohtaa (d): mittekken (mit+kken; 31.12.2012)

keskimmäinen, kohtalainen: middenne

keskimäärä (s): middemer (Etym. suom. keski+määrä = midde+mer)

keskimääräinen (a): middemerenne

keskipainike (s;atk;hiiren ~): middebadhe (13.4.2008; midde+badhe)

keskisormi (s): mitfienk

keskitalvi (s): mitthaler (mit+thaler; 19.12.2008)

keskitetty: midellaid

keskittyä (v): konsentreida

keskittää (v): konsentreidetta

keskittää: midella (vanh), mitta (mit+a; 31.12.2012), jämnetta mittat (jämnetta|mittat; 31.12.2012)

keskiviikko (s): misdeig (vanh), tretvalles (17.9.2010; harv), mitveike (13.10.2010; mit+veike)

keskiyö: middenait (vanh), mitnait (mit+nait; 27.2.2010 tähän muotoon)

keskus- (s): sentrali- (18.12.2007), sentrel- (26.12.2013)

keskus-: midde-, middus-

keskus: midde, middus

keskuskenttä (s;urh): sentralikent (16.5.2008; sentralie+kent)

keskusta (s): sentre (16.6.2008; Esim: Pirkkalan keskusta: Pirkkalens sentre)

keskusta (s;puolue): senter (20.11.2011)

keskustella (v;jutella), jutella: judella (jud+ella; 16.5.2008)

keskustella (v;niitä näitä), jutella (v), rupatella (v): ruvasdella (26.7.2012; Etym. suom. rupatella)

keskustella: seidella, toogella

keskustella: semseidella, diskusseida

keskustelu: semseidellus, diskusseidus, seidellus, toogellus

keskusteluaihe, topikki (s): topikke (24.12.2008; Etym. engl. topic)

keskustelunaihe, puheenaihe: tooguensfebritione, seidensfebritione

keskusteluryhmä (s): toogellusryme (toogellus+ryme; 31.8.2008)

keskusyksikkö (s;atk): sentralioktus (sentralie+oktus; 18.12.2007; vanh), sentreloktus (sentrelle+oktus; 26.12.2013)

keskuudessa (d), keskellä (d), kesken (d): middem (midde+m; 14.10.2010; Esim. Villenduee middem ain shie hylla.), hales (hal+es; 14.3.2025; Esim. Työ on kesken. Verk em hales.), haltat (hal+tat; 14.3.2025; Esim. Työ jäi kesken. Verk jetsu haltat/haleedentat.), mit (Esim. Kesken vuotta. Mit annuee.), middels (Esim. Meidän kesken. Mijens middels.), velem (vel+em; Esim. Opetuslasten kesken syntyi myös kiistaa siitä, ketä heistä olisi pidettävä suurimpana. Opettuslasjijens velem enheerad greeluee dest, vee dijest eedoi hellenda storrein.)

keskuudessa, keskellä (d): mit (Esim. Meidän keskuudessamme. Mit veinee./Veines middensme.)

keskuudesta (d; jnkn lähettyviltä), keskeltä: lehuest (19.7.2008 tähänkin tarkoitukseen)

keskuus (s): middus (midde+us; 15.10.2010; Esim. Keskuudessamme. Veines middues.)

kesto (aika): kest

kesto (s): dostus

kesto- (s): dosten- (16.7.2008; doste+nne)

kestävyys (s): kestlekkus (kestlek+us; 19.2.2010)

kestävä (a), vankka (a), luja (a), tukeva (a), jykevä (a): rodves (30.7.2015; Etym. suom. roteva; Taiv: rodves-)

kestävä (a): kestlek (kesta+lek; 19.2.2010)

kestää (aika): kesta, doste

kestää (v; sietää): kesta

kesä (s): sommer (harv; Merkitty harvinaiseksi 30.4.2023; Taiv: somre-; Esim: Suven suloisuus: Somrens soollennus. Etym. engl. summer), sullev (2.4.2011; Etym. suom. sulo, suloisuus + -ev-loppupääte suomen suvi-sanasta. Esim. kesällä. sulvem)

kesä (s;suvi), suvi (s): vilje (2.4.2011; Etym. suom. vilja, vir. vili, vilja)

kesäaamu (s): sommermorgen (vanh; 9.6.2006), sullevvares (sullev+vares; 7.9.2014)

kesäisin (d): sommereinsme (vanh), somreinsme (16.6.2008 tähänkin muotoon), somrikken (sommer+i+kken; 18.1.2010)

kesäkuu (s): sommergus (sommer+gus; vanh), viljegus (vilje+gus; 28.4.2023 muutettu täksi, koska Aatos ei pitänyt sointuvana ehdottamaani sullevgus-muotoa.)

kesäkuu: sommerneskuu (vanh; Huom. Tässä esiintyy vanha er-loppuisten sanojen taivutus genetiivissä: sommer -> sommernes.), sommerenskuu (vanh)

kesällä (d): sommerem (vanh), sommerell (vanh), somrem

kesällä (d): sulvem (sullev+em; 2.4.2011)

kesällä (d): viljem (vilje+m; 2.4.2011)

kesäloma (s): sullevvälemle (sullev+välemle; 1.6.2015)

ketkutella (v), kiemurrella, heilua, ketkuttaa, keikuttaa, heiluttaa, heilutella: vikla (27.7.2012; Etym. engl. wiggle; Esim. IDE-kabelle eedoi fims haljetta kövenketasens konnektordest nee et vikla konnektpiee, ain et ohdee vedda. IDE-kaapeli tulisi irrottaa kiintolevyn liittimestä liitintä huljuttelemalla, ei vetäen johdosta.)

keto (s): nedde (niitty), dielte (pelto), hensäme (niitty)

ketsuppi (s;ruok): bunvettek (bunne+vettek; 2.6.2011)

ketsuppi (s;ruok): ketsuppe (15.3.2010; Etym. suom. ketsuppi)

ketterä (a), nopea, vikkelä: rienlek (6.12.2008 tämäkin tarkoitus lisätty), sneppe (6.12.2008; Etym. engl. snappy [snäpi])

ketterä (a): kherfotten (kher+fotten; 16.7.2010), kherjal (kher+jal; 7.11.2012)

ketterä (s;reipas): vailas

ketterä, eloisa, vikkelä, pirteä, reipas, kipakka, nopea (a): sneppe (16.12.2008)

ketterät menetelmät (s;atk): sneppij metoodij (sneppe+ij|metood+ij; 24.3.2014)

kettu (s): fukse (vanh), reven (29.11.2007; Etym. ruots. sanasta räven, kettu. Taiv: revn-)

ketä (p;partit): vee

keula (s), etuosa (s;keula): nesle (nesse+le; 5.3.2016)

keventää (v;huojentaa), huojentaa (v): hoogenda (hooge*+nda; 25.10.2010; Etym. oletetaan huojentaa-verbin kantana olevan laatusana huokea.)

keveä (a), keveä, kevyt, kepeä: letta, letlek, millek, gebes (16.8.2011; Etym. suom. kepeä, keveä; Taiv: gebs-)

keveä, helppo, kevyt, kepeä: letta

keveästi leijaileva lumi (s): lingenhingel (lingenne+hingel; 3.4.2012; Etym. hingel kahkonin sanasta hinglanne; Taiv: lingenhingl-)

kevyt, helppo, kepeä, keveä: letta

kevyt, keveä, kepeä, keveä (a): letta, letlek, millek, gebes (16.8.2011; Etym. suom. kepeä, keveä; Taiv: gebs-)

kevythirsi (s): gebespalkken (gebes+palkken; 7.9.2017)

kevät: kevde

kevätjuhla (s): kevdejule (kevde+jule; 5.5.2010)

Kia (s;erisn): Kia (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

kide (s), kristalli: kristelle

kiehahdus, kihinä, kihahdus, pihahdus, pihinä, sihinä, tuhina, suhina (v): sihahdus (sihahda+us; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehdus (sihehda+us; 10.11.2009 tähän muotoon)

kiehahtaa, kihistä, kihahtaa, kähistä, pihahtaa, pihistä, sihahtaa, sihistä, tuhista, suhahtaa (v): sihahda (siha+hda; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehda (sih[a>e]+hda; 10.11.2009 tähän muotoon)

kiehtoa, vetää puoleensa, attrahoida, houkutella, olla taipuvainen, viehättää (v): attrakta (3.1.2009; Etym. engl. attract), mellenda (melle+nda; 3.1.2009), faskineida, sharma (sharme+a; 3.1.2009)

kiehua (v): gihda (18.6.2008; Etym. suom. kiehua, gih+da), gihesda (gihda+esda; 18.6.2008; "kiehahtaa", "kiehaista"; Esim: Kattila kiehui yli: Kaddel höit gihesdu.), siha (Huom: 5.12.2007 jo käytetty sihahda-sanassa; 18.6.2008 lisätty vasta sanastoon)

kiekko, levy (s;pyöreä ~): ketas (2.3.2008; Etym. vir. sanasta ketas, joka tarkoittaa kiekko)

kielellinen (a;kiel): linguelle (10.5.2010; Etym. engl. lingual < lat. lingualis)

kielentutkimus, kielitutkimus (s): langiuurus (langi+uurus; 12.10.2009; Huom: 12.10.2009 on ehdotettu, että s-kirjaimeen päättyviä nomineja voitaisiin taivuttaa monikossa ilman j-kirjaimen esiintymistä monikontunnuksessa: Esim. Näitä voidaan käyttää muissakin tilanteissa. Tesijee em mahdus kasutta ga endrijes situeiduis/steiduis.)

kieli (s): langi (vanh), nellev (12.8.2010 puhutun kielen tarkoitukseen; Esim. suomen kieli. soomenellev. Esim. Puhutko kahkonin kieltä? Toogens kahkoninelvee? / Toogens kahkonitat? Esim. Opiskelen kahkonin kieltä. Opellam kahkoninelvee.)

kieli (s;suussa): nellev (13.11.2008; Taiv: nelve-; Etym. unk. nyelv, etymologinen yhteys suomen niellä-verbiin; Esim 1. Pidetään kieli keskellä suuta. Heldatem (heltem) nellev mit sullee. Esim 2. Se sai sanattomaksi kielen. De shied onderfrestat nelven. Nykyään: De sied seidokloustat nelven.)

kieli (soittimen): stinge

kieli (suussa): tongi (Huom 13.11.2008: Käytä mieluummin nellev.; vanh; merkitty vanhaksi 4.2.2010)

kieliasu (s): langifleegne (26.11.2007; langi+fleegne)

kielikunta (s): langidoum

kieliopillinen: syntakseplenne (vanh), langioppenne (langioppe+nne; 22.2.2010), syntakslek (syntakse+lek; 22.2.2010)

kielioppi, syntaksi: langioppe (vanh), syntakse, nellevoppe (17.11.2012; nellev+oppe)

kielitutkimus (s), kielentutkimus: langiuurus (langi+uurus; 12.10.2009; Huom: 12.10.2009 on ehdotettu, että s-kirjaimeen päättyviä nomineja voitaisiin taivuttaa monikossa ilman j-kirjaimen esiintymistä monikontunnuksessa: Esim. Näitä voidaan käyttää muissakin tilanteissa. Tesijee em mahdus kasutta ga endrijes situeiduis/steiduis.)

kielletty (a): hyllendaid (hyllenda+aid; 3.1.2009; Esim. Nurmikolla kävely kielletty. Nurmens peel em hyllendaidee steppa (Nurmen päällä on kiellettyä kävellä). Esim 2. Tupakointi kielletty, kiitos. Keresellus hyllendai, dänsam.)

kielletty: ainshellaid, blokkaid

kielo (s): nelvuk (nellev+uk; 8.3.2010), nelvennuk (nellev+nne+uk; 8.3.2010)

kielteinen (a), negatiivinen (a): hyllenduslek (hellendus+lek; 4.2.2010), hyllendlek (hyllenda+lek; 4.2.2010)

kielto (s): hyllendus (hyllenda+us; 4.2.2010)

kieltäytyä (v;tekemästä), päättää olla tekemättä (v;jtkn): demmehda (demma+hda; 2013; Rekt: demmehda detmast)

kieltää (estää): blokka

kieltää (hylätä): hylla

kieltää (v), neuvoa (v;~ olemaan tekemättä jtkn): haasda (6.7.2011; Etym. suom. haastaa, vrt. verbin käyttöä Bibliassa: "mutta hän haastoi heitä kellekään sanomasta sitä mikä tapahtui")

kieltää (v): hyllenda (3.1.2009; hylla+nda)

kieltää: ainshella

kiemurrella, heilua, ketkuttaa, keikuttaa, heiluttaa, heilutella, ketkutella (v): vikla (27.7.2012; Etym. engl. wiggle; Esim. IDE-kabelle eedoi fims haljetta kövenketasens konnektordest nee et vikla konnektpiee, ain et ohdee vedda. IDE-kaapeli tulisi irrottaa kiintolevyn liittimestä liitintä huljuttelemalla, ei vetäen johdosta.)

kiepaista (v): kerlehda (kerla+hda; 2.6.2011)

kiepaista, kääriä (v): kerla (5.3.2010; Etym. kahkonin oma sana, sanaan vaikuttaa suom. kieriä, kierre, ei suoraa lainayhteyttä mutta muistuttaa saman kantasanan vuoksi hieman viron keerelda, keerle-)

kiero (a;kavala), katala, kavala, ovela (a;neg), viekas (a), kiero (a;petollinen), vilpillinen, epärehellinen (a): deviesse (17.4.2011; Etym. engl. devious), rafes (26.7.2012; Etym. engl. crafty; Taiv: rafs-)

kierre (s): kerle (kerla+e; 26.9.2011)

kierrellä (v), kiertää: triella (7.4.2009; trie[la]+lla)

kierrellä, kulkea, kuljeskella, vaeltaa, vaellella, käyskennellä, taivaltaa (v): veolla (Esimerkkilause: Kulkiessaan metsässä hän tunsi tuulen hellän huminan. Truduess veolleissem hes imsefad milleken thondens hummelluen.)

kierros (s): triellos (triella+os; 7.4.2009)

kierros, käännös, kierto: trielne

kiertää (toisin päin, kumoon, sivua), kääntää: triela

kiertää (v;kietoa), kietaista (v), kietoa (v), kietoa (v), rutistaa (v;vesi vaatteista): sairda (29.1.2011; Etym. kahkonin oma sana, sairda kuulostaa vain veden vaatteesta tiristämiseltä, deskriptiivisana, kahkonin sana luotu ensin ja vasta sitten lisätty sanalle merkitys.)

kiertää, kierrellä (v): triella (7.4.2009; trie[la]+lla)

kietoa, kääriä, kapaloida (v): lindetta (15.11.2008; Etym. ruots. linda + tta)

kietoa, kääriä: rountriela

kihahdus, kihinä, kiehahdus, pihahdus, pihinä, sihinä, tuhina, suhina (v): sihahdus (sihahda+us; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehdus (sihehda+us; 10.11.2009 tähän muotoon)

kihahtaa, kihistä, kiehahtaa, kähistä, pihahtaa, pihistä, sihahtaa, sihistä, tuhista, suhahtaa (v): sihahda (siha+hda; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehda (sih[a>e]+hda; 10.11.2009 tähän muotoon)

kihara (s): krylle

kihinä, kihahdus, kiehahdus, pihahdus, pihinä, sihinä, tuhina, suhina (v): sihahdus (sihahda+us; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehdus (sihehda+us; 10.11.2009 tähän muotoon)

kihistä, kihahtaa, kiehahtaa, kähistä, pihahtaa, pihistä, sihahtaa, sihistä, tuhista, suhahtaa (v): sihahda (siha+hda; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehda (sih[a>e]+hda; 10.11.2009 tähän muotoon)

kihistä, olla hermostuksissaan (v): gihesda (Esim. Meinee gihesdae.)

kihlajaiset (s;mon): feirgets (s;yks;vanhahtavan kuuloinen sana; Etym 26.8.2012: Saksaksi kihlajaiset on Verlobungsfeier, ruotsiksi förlovningsfest), feirgetsij (1.11.2012; feirgets+ij)

kihlasormus (s): feirgetsringel (feirgets+ringel; 28.8.2012)

kihlata, mennä kihloihin (v): feirgetta (feir+getta; Etym. alku osa feir- ehkä ruots. förlova-sanasta ja saks. verlobt-sanasta ja loppuosa a-getta käytettiin refleksiiviverbeissä, kuten hilgetta = hiljetä, nafgetta = tutustua, lemgetta = lämmetä, eldengetta = vanheta.)

kihlattu (a): feirgettaid (feirgetta+aid; 26.1.2008)

kiihdyttää (v): upspedda, akkelereida

kiihkoilla (v), raivota, vimmata, vihata: himma (15.1.2009; Etym. hemma-sanasta mukailtu)

kiikku (s), keinu: lingen

kiikkua (v), keinua: linge, lingella

kiikuttaa (s), tuudittaa (v;kiikuttaa), heijata: heija (7.6.2009; Etym. suom. heija-)

kiikuttaa, tuudittaa, heijata, keinuttaa, häilyttää (v): linge, lingetta, tuudetta (tuuda+tta; 31.8.2014)

kiilto (v;hehku), loiste (v;hehku), paiste (v;hehku), hehku, helo (s): höhgus (24.9.2010; höhga+us)

kiilto, kimmellys, kimallus, kimmelle, kimmel, pilke, hohto, välke (s): gimne (gimme+ne; 1.11.2007), gimmus (gimme+us; 1.11.2007), gimmellus (gimme+lla+us; 1.11.2007), gimmel (3.5.2011; gimme+l)

kiilto, loisto, välke, hohto, hohde, kimmel, kimmellys, kimallus, loistokkuus, komeus (s): glansse (2.3.2008; Etym. ruots. glans)

kiilto, loisto, välke, hohto, hohde, kimmel, kimmellys, kimallus, loistokkuus, komeus (s): glanssus (glanssa+us; 7.4.2009)

kiiltävä (a;hehkuva), loistava (a;hehkuva), paistava (a;hehkuva,helottava), hehkuva (a), helottava (a): höhganne (31.5.2011; höhga+nne), höhges (höhga+es; 31.5.2011; Taiv: höhges-)

kiiltää (v;hehkua), loistaa (v;hehkua), paistaa (v;hehkua,helottaa), hehkua (v), helottaa (v): höhga (24.9.2010; Etym. suom. hehkua)

kiiltää, kimmeltää, kimaltaa, välkkyä, kiilua, hohtaa (v): gimme

kiiltää, loistaa, välkkyä, hohtaa, kimmeltää, kuultaa (v): glanssa (2.3.2008; glansse+a)

Kiina: Khinie

kiinni (d): umbes (ummessa; 20.6.2013; ummeb+es), umbesdaid (umbesda+aid; 20.6.2013), umbesdait (umbesda+aid+t; 20.6.2013)

kiinni: kast, lakaid, laken

kiinnike (s), hela (s;tekn), kiinnitin (s), lujitin (s): fettek (fetta+ek; 15.9.2017)

kiinnittää (v), liittää, yhdistää, liittää yhteen: semsetta (sem+setta; 25.3.2008)

kiinnittää huomiota (v), huomioida (v;kiinnittää huomiota), kohdistaa huomio (v): lehetta vienduens altat (lehtta|viendus+ns|altat; 13.6.2014; Rekt: akkusatiivi / partitiivi; Esim. Arhitektuure kundannuin derlekijens roomesverkijens aidel lehetta vienduens altat velep appens syslenduens algtaidissast. Esim. Listat vaalesdui sivesdons rivsuee lehetta massinijens vergsijens vegalekkuins gaabest matsemmat vienduens altat.), vardenna vienduee (vardenna|viendus+ee; 13.6.2014), lakenda vienduee (lakenda|viendus+ee; 13.6.2014)

kiinnittää huomiota, välittää, piitata: velde (vanh; merkitty vanhaksi 25.5.2008)

kiinnittää, lujittaa, vahvistaa (v): lakenda (25.5.2008; lake+nda), lakensetta (25.5.2008 tähänkin tarkoitukseen)

kiinnittää, lähentää, vahvistaa (v): lehetta (25.5.2008 tähänkin tarkoitukseen)

kiinnittää, ripustaa: ferketta (Etym. fer+ketta vai saks. verkehren?)

kiinnostaa (v): intressa

kiinnostava, mielenkiintoinen, kiintoisa: intressanne, mellee intressanne (26.11.2007)

kiinnostunut: intressaid

kiinnostus, harrastus (s;kiinnostus): intressus (26.11.2007; intressa+us)

kiinteä (a), yhtenäinen (a), integroitu (a): integreidaid (integreida+aid; 27.4.2017), integraid (integra*+aid; 27.4.2017)

kiinteä (a): fiksaid (fiksa+aid; Etym. engl. fixed), umbeslek (umbes+lek; 27.4.2017), lakenlek (laken+lek; 27.4.2017)

kiinteä ikkuna (s;tekn): umbeslek akken (umbeslek|akken; 7.6.2017)

kiinto- (s): umbes- (12.8.2022)

kiintoisa, mielenkiintoinen, kiinnostava: intressanne, mellee intressanne (26.11.2007)

kiintolevy (s;atk), kovalevy (s;atk): harddiske (Huom: Käytä mieluummin: "hardketas"; vanh), hardketas (harde+ketas; 27.10.2008; vanh), kövenketas (kävenne+ketas; 27.7.2012)

kiire: kher (Etym. suom. kiire-sanasta. Aluksi oli muodossa cher [kher]. Vuonna 2006 cher-sana muutettiin lausuminasunsa muotoon.)

kiirehtivä (a), kiireinen: kherranne (29.11.2007; kherra+nne)

kiirehtiä, kiiriä, kiiruhtaa, ehättää, ehtiä, rientää (v): kherra, taidetheera, imtaidkomma (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), taidetkomma, rienna

kiireinen: kherenne

kiiriä, kiirehtiä, kiiruhtaa, ehättää, ehtiä, rientää (v): kherra, taidetheera, imtaidkomma (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), taidetkomma, rienna

kiiruhtaen, pian, nopeasti: noppet, speddet, rienmal, rienneinsme, rienleket (rienlek+t; 6.1.2009), rienneim (rienna+eim; 18.12.2010)

kiistaton (a): greelfres (greela+fres; 16.9.2009)

kiistatta (d), epäilemättä (d), epäilemättäkin (d): ainmakeg (ainna+mak+eg; 18.10.2011; Esim. Ainmakeg em seges, et valjens alet em agglutinativienne nellev.)

kiistellä (v), riidellä, kinastella, nahistella, tapella: greela (13.11.2007; Etym. ruots. sanasta gräla)

kiistely, riita, kina, kinastelu, nahistelu, tappelu, kinastelu (s): greelus, greelne, slodellus, kamppus

kiitellä: dänsella

kiitetty (a): dänsaid (dänsa+aid; 15.1.2009)

kiitollinen: dänkslek (vanh; merkitty vanhaksi 24.9.2007; käytä sen sijaan dänslek tai dänsenne), dänsenne, dänslek (uusi muoto sanasta dänkslek; luotu 24.9.2007)

kiitollisuus (s): dänslekkus (dänslek+us; 21.2.2012)

kiitos (kiitän): dänsam (Esim. Kiitos, hyvää! (30.3.2008): Dänsam, fimset!)

kiitos (s): dänseitne, dänse (Etym. engl. thank), dänseidus

kiitos (s): dänsus (17.11.2008; dänsa+us)

kiitos (s;ylistys), ylistys (s;usk myös): höisdus (höisda+us; 29.10.2011)

Kiitos hyvää: Dänsam fimsit

kiitos: dänks (puhek; vanh)

Kiitos: dänks (vanh), Dänsam (=Kiitän)

kiitoslaulu: dänsensangen (dänsenhoilne)

kiitospuhe: dänsentoogus

kiitosvirsi (s;usk): höisdenverren (höisda+ne+verren; 1.3.2012)

kiitosvirsi: dänsenverren

kiitosääni: dänsensoinde

kiittää (v;ylistää), ylistää (v;usk myös): höisda (höi+sda; 29.10.2011; Etym. vir. höisata-verbi, joka tarkoittaa iloita, on hieman samankuuloinen sana.)

kiittää: dänseide, dänksa (vanh; merkitty vanhaksi 22.12.2007), dänsa

kiitää, liitää, lentää (v): gliide (aluksi oli muodossa gleide; 18.11.2007 muutettiin muotoon gliide), gliidella (18.11.2007; gliide+lla)

kiitää: kedda (vanh; merkitty vanhaksi 3.6.2008; Etym. suom. kiitää)

kiivas (a), kiivasluontoinen (a): dalgen (17.8.2010; Taiv: dalgn-; Etym. ven. дорогой, dorogoj = rakas, arvokas)

kiivetä (v): kliffa

kikka (s), temppu: trik, kligge

kili (s;vuohen poikanen), vohla (s;vuohen poikanen): guttesunnek (gutte+sunnek; 6.11.2008), gutto (gutte+o; 6.11.2008)

kilikello (s): gileklokne (gile+klokne; 29.11.2008)

kilinä: gilehdellus (gilehdella+us; 29.11.2008), gile (Etym. suom. kili- eli kilinä; 29.11.2008)

kilistä (v): gilehdella (gile+a+hda+lla; 29.11.2008)

kiljua, kirkua, ujeltaa: skriikka

kilo (s): kilo (8.8.2009; Etym. suom. kilo, engl. kilo; Esim. Neljä kiloa. Nel kiluj.)

kilobitti (s;atk): kiloraas (kilo+raas; 30.10.2011)

kilometri: kilometre, kilometter (15.3.2015 tähän muotoon)

kilotavu (s): kilobaite, kilosilppe, Ks, KB

kilpa, kisa: kombe, kompetitione

kilpailija: kombellel

kilpailla: kombella

kilpailu (s): kombellus (2.3.2008; kombella+us)

kilpailu: tournamente, tourna

kilpi (s): gillev (8.3.2010; Etym. suom. kilpi, kilve-; Taiv: gilv-)

kilpi, rekisterikilpi, laatta (s): plaattek (plaatte+k; 15.12.2008)

kilpikonna (s): gillevkronne (24.10.2010; gillev+kronne)

kilpirauhanen (s;lääket): gillevrahuek (gillev+rahuek; 16.10.2011)

kiltti (a): fimsse

kilvoitella (v;kamppailla, taistella): kampella

kimallus, kiilto, loisto, välke, hohto, hohde, kimmel, kimmellys, loistokkuus, komeus (s): glansse (2.3.2008; Etym. ruots. glans)

kimallus, kiilto, loisto, välke, hohto, hohde, kimmel, kimmellys, loistokkuus, komeus (s): glanssus (glanssa+us; 7.4.2009)

kimallus, kimmellys, kimmelle, kimmel, pilke, hohto, kiilto, välke (s): gimne (gimme+ne; 1.11.2007), gimmus (gimme+us; 1.11.2007), gimmellus (gimme+lla+us; 1.11.2007), gimmel (3.5.2011; gimme+l)

kimaltaa, kimmeltää, välkkyä, kiiltää, kiilua, hohtaa (v): gimme

kimmel, kiilto, loisto, välke, hohto, hohde, kimmellys, kimallus, loistokkuus, komeus (s): glansse (2.3.2008; Etym. ruots. glans)

kimmel, kiilto, loisto, välke, hohto, hohde, kimmellys, kimallus, loistokkuus, komeus (s): glanssus (glanssa+us; 7.4.2009)

kimmel, kimmellys, kimallus, kimmelle, pilke, hohto, kiilto, välke (s): gimne (gimme+ne; 1.11.2007), gimmus (gimme+us; 1.11.2007), gimmellus (gimme+lla+us; 1.11.2007), gimmel (3.5.2011; gimme+l)

kimmellys, kiilto, loisto, välke, hohto, hohde, kimmel, kimallus, loistokkuus, komeus (s): glansse (2.3.2008; Etym. ruots. glans)

kimmellys, kiilto, loisto, välke, hohto, hohde, kimmel, kimallus, loistokkuus, komeus (s): glanssus (glanssa+us; 7.4.2009)

kimmellys, kimallus, kimmelle, kimmel, pilke, hohto, kiilto, välke (s): gimne (gimme+ne; 1.11.2007), gimmus (gimme+us; 1.11.2007), gimmellus (gimme+lla+us; 1.11.2007), gimmel (3.5.2011; gimme+l)

kimmeltää, kiiltää, loistaa, välkkyä, hohtaa, kuultaa (v): glanssa (2.3.2008; glansse+a)

kimmeltää, kimaltaa, välkkyä, kiiltää, kiilua, hohtaa (v): gimme

-kin (liitepartikkeli): -eg (10.9.2009 -eq-pääte on muutettu muotoon -eg sillä perusteella, että -eq on liian kummallinen; -eg sopii paremmin kielen yleiseen ulkoasuun.)

kin-pääte (s;kiel), additionaali (s;kiel; oma sana): additionalie (lisäävä liitepartikkeli), additionelle, lisendanne

kina (s), riita (s), toru (s), häslinki (s;ark): heslenge (25.6.2010; Etym. suom. häslinki, engl. hassling)

kina, riita, kinastelu, nahistelu, tappelu, kiistely, kinastelu (s): greelus, greelne, slodellus, kamppus

kinastella, riidellä, nahistella, tapella, kiistellä (v): greela (13.11.2007; Etym. ruots. sanasta gräla)

kinkku (s;elint): sinkke (16.11.2012; Etym. ruots. skinka [shjinkka])

kinos (pitkänomainen vars. tuulen synnyttämä kasauma lunta), nietos: kies (Etym. Ehkä yhdistelmä kinos- ja nietos-sanoista: k+ie+s.)

kioski (s): poode (12.10.2009; Etym. vir. pood, suom. puoti)

kioskitila (s;atk): poodmood (poode+mood; 6.9.2010)

kipakka, eloisa, vikkelä, ketterä, pirteä, reipas, nopea (a): sneppe (16.12.2008)

kipeä (a): ille, kiplek (kippe+lek; Etym. suom. kipeä-sanasta)

kipeä (a): kippes (kippe+s; 30.7.2014; Taipumaton)

kipinä: gibben

kipinöidä: gibna (substantiivista gibben; gibb(e)n+a)

kippi-ikkuna (s;tekn): sheidenakken (sheide+ne+akken; 7.6.2017)

kipsi (s;kem): kalsedrom (6.10.2015; Etym. kal[sium]s[ulfaatti][di]h(y>e)dr[aatti]+om)

kipsilevy (s;rak): kalsedromplaatte (kalsedrom+plaatte; 6.10.2015)

kipu (s): illus, kiplekkus

kipu (s): vehja (26.6.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen; Ks. kippe, kiplekkus), vehna (7.2.2013 tähänkin muotoon)

kipu (s;lääket), särky: kippe (22.3.2010; Etym. suom. kipeä, esiintynyt jo aiemmin sanassa kiplek (kippe+lek)), kiplekkus

kipuilla (v): illendella (ille+nda+lla; 19.1.2009)

kirahvi (s): kleenukke (19.1.2010; Etym. vir. kleenuke)

kiristää (vihloa), vihloa (v): vihna (30.7.2008; Etym. suom. vihloa)

kirja (s): bok (vanhahtava), keren (12.2.2014; Etym. suom. kaarna; Taiv: kern-)

kirja: girra (epämuodollinen; käytä mieluummin bok; Etym. suom. kirja; Huom. Kahkonin alkuajoista lähtien käytössä on ollut sana bok. Välissä (2003 - 2005) käyttöön otettiin kuitenkin suomesta lainattu sana girra. Ehkä vuoden 2006 aikana otettiin takaisin sana bok.)

kirjaimellinen (a): vengrelek (venger+lek; 30.1.2011)

kirjaimellisesti (d): vengreleket (vengrelek+et; 30.1.2011), seidokest seidokeel (seidok+est|seidok+eel; 30.1.2011)

kirjaimisto (s), aakkosto: vengresdo (venger+sdo; 11.3.2010)

kirjain (s): skrifle (skriffa+le; 11.3.2010; Huom: Vain ehdotus), skremme (11.3.2010; Etym. skr[i>e](ffa)+mme), skrifte (skriffa+te; 11.3.2010), venger (11.3.2010; Etym. suom. vänkyrä)

kirjain: nerk, girrord (Huom 11.3.2010: Käytä mieluummin "venger")

kirjakieli (s): boklangi (11.7.2008; bok+langi; Ks. myös yleiskieli; vanh), kerennellev (keren+nellev; 5.9.2014)

kirjakäärö, käärö, kirjekäärö (s): skriffusrolle (skriffus+rolle; 19.2.2010)

kirjallisuus: boknus, boklekkus (lisätty 11.10.2007)

kirjanmerkki (s): bokjellen (bok+jellen; 22.7.2010), kerenjellen (keren+jellen; 6.6.2014)

kirjanmerkki (s): bokmarkke, bokmark (20.11.2009 tähän muotoon)

kirjanmerkkipalkki (s;atk): bokjellenraad (bokjellen+raad; 22.7.2010)

kirjanpito (s): kerenheldus (keren+helda+us; 7.2.2018)

kirjasin (s;atk), fontti: fontte (vanh; merkitty vanhaksi 14.10.2009), fonte (14.10.2009 tähän muotoon), vengerlooje (venger+looje; 10.2.2011)

kirjasto (s): bokesdo (bok+sdo; 5.3.2008; vanh), kernesdo (keren+sdo; 2.1.2024)

kirjasto (s): bokrome (bok+rome; vanh), bokruume (bok+ruume; 28.7.2010), librarie (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

kirjautua (v): lokka

kirjautua (v;sisään), kirjautua sisään (v): inlokka, invengra (tässä merkityksessä harv; in+vengra; 19.3.2012), invengretsa (invengra+tsa; 6.5.2012)

kirjautua ulos (v): ullokka

kirjautua ulos (v): uutlokka (vanh)

kirjautumistiedot (s;atk): invengrensnenduij (vanh; invengra+ne+snendus+ij; 19.3.2012), invengretessnenduij (invengretes+snendus+ij; 24.11.2012)

kirjava (a), värikäs: frevlenne (29.11.2007; frevle+nne)

kirje (s): skriffek (skriffa+ek; 18.11.2008)

kirje: girren (Vanh; Taiv: girren-; Esim 1: Sain kirjeen. Ja shiedem girren. Esim 2: Hän vei kirjeen postiin. Hes troffed girren posteel (>posdeel). Esim 3: Kirjeessä ei ollut postimerkkiä. Girreness/girress ain äred postmarkkee (>posdemarkee).), girren (Taiv: girne-)

kirjeitse: girrenkken (girren+kken; vanh; merkitty vanhaksi 10.9.2008), girnekken (girren+kken; 10.9.2008)

kirjekuori: girrenkoor

kirjekäärö (s), käärö, kirjakäärö: skriffusrolle (skriffus+rolle; 19.2.2010)

kirjoitelma (s), kirjoittelu (s): sulgos (sulga+os; 30.1.2012)

kirjoitelma (s), kirjoitus: skriffos (skriffa+os; 23.11.2008)

kirjoitin (s;atk), tulostin: skrifford (18.12.2007; skriffa+ord; Omaperäisempi vaihtoehto englannista lainatulle printtord-vastineelle (nyk. prinnord))

kirjoitin, tulostin: printtord (vanh), printtere (ark ja vanh), prinnord (prinda+ord; 9.11.2010)

kirjoittaa (v;atk;syöttää): inskriffa (16.8.2007), skriffa

kirjoittaa (v;syöttää tietoa), syöttää (v;kirjaittaen), antaa (v;syöttää tietoa): invengra (in+vengra; 24.11.2012)

kirjoittaa muistiin, panna muistiin, kirjoittaa ylös (v): uppskriffa (20.10.2007), skriffa uppe (20.10.2007)

kirjoittaa päälle, ylikirjoittaa, korvata (v): höiskriffa

kirjoittaa päälle, ylikirjoittaa: skrive over (vanh), overskriffa (vanh)

kirjoittaa ylös (v), panna muistiin, kirjoittaa muistiin: uppskriffa (20.10.2007), skriffa uppe (20.10.2007)

kirjoittaa: skriffa (Etym. Alunperin muodossa skrive, joka tulee ruots. samaa tarkoittavasta sanasta skriva. Skrive-sanan rinnalle tuli vaihtoehtoiseksi sanaksi skriffa vuonna 2005 tai 2006. Skrive-sana merkittiin vanhahtavaksi 13.8.2007.), vengra (venger+a; 10.2.2011)

kirjoittaa: skrive (vanh; merkitty vanhaksi 13.8.2007; luotu ennen 16.1.2002)

kirjoittaja (kirjan), tekijä: autter, duottel (vanh), skrivel (vanh), skriffel

kirjoittautua (v): vengretsa (vengra+tsa; 1.2.2012)

kirjoittelu (s), kirjoitelma (s): sulgos (sulga+os; 30.1.2012)

kirjoitus (s), aine: skrivne, skrifne, kompositione

kirjoitus (s): skriffus (skriffa+us; 23.11.2008)

kirjoitus, kirjoitelma (s): skriffos (skriffa+os; 23.11.2008)

kirjoitusvirhe (s): skrifnefoulte (27.5.2008; skrifne+foulte; vanh), vengrenvolme (vengra+ne+volme; 10.6.2012)

kirjoitusvirhevaltaus (s;atk;oma käännös, ei virallinen), typosquatting (s;atk;engl;[taiposkvoting]): vengrenvolmeni voldus (vengrenvolme+ni|volda+us; 10.6.2012)

kirjolohi (s): bunlohe (26.11.2007; bunne+lohe; Etym. Bunne, punainen, tulee siitä, että kirjolohen liha on punertavansävyinen.), bunlohja (bunne+lohja; 4.3.2009)

kirkas (a), sees, seesteinen, seljyt, pilvetön, selkeä: seges (Etym. suom. sees, sekee-; 2.1.2009; Esim. Segeset hef glanssad. Seesnä taivas loisti. Taiv: seges-)

kirkas (a): werseges (wer+seges; 29.12.2011; Taiv: werseges-)

kirkas (väreistä): wahhe (Etym. suom. vaalea)

kirkas: friesdum, luuvenne, shunnevöll (vanh; 20.11.2005), shunnelek (vanh), shunlek

kirkastaa, valaista (valistaa): friessa, luuve, friesdumma, segesda (seges+da; 27.6.2010)

kirkkaan punainen, punertava, punainen, voimakas punainen (s,a): vers (13.4.2008; Etym. suom. veres < suom. veri+s; Esimerkki: Silmäsi verestävät. Daines souldij ärei versij. Esimerkki: Kirkkaan punainen vaate. Vers kledde.)

kirkkaimmillaan (d): valgeinletem (valge+ein+let+em; 29.12.2011; Esim. od stelles foirtekij glanssad friesdumemmat ais valles valgeinletem.)

kirkkaus (s), valaistus (s), valkeus (s): segesdus (3.10.2010; segesda+us), klarides (25.12.2013; Etym. lat. klaritas)

kirkkaus: friesdum (vanh)

kirkkaus: friesdumus

kirkko: kyrkko (Huomautus 16.6.2008: Käytä mieluummin kyrkke), kyrke (vanh; merkitty vanhaksi 16.6.2008), kyrkke (Muutettu tähän, lausumisasun mukaiseen muotoon 16.6.2008), kirkke (19.1.2010 tähän muotoon.)

kirkua, kiljua, ujeltaa: skriikka

kiroilla (v): garrella (29.5.2009; garra+lla)

kirosana (s): garrusonder (29.5.2009; garrus+onder)

kirota (s): garra (29.5.2009; Etym. pohjoissaame gârro = kirota)

kirous (s): garrus (garra+us; 29.5.2009)

kirpeä (a), väkevä (a;kirpeä), kitkerä, katkera (a;kitkerä), karvas: kores (8.3.2008; kor+es; Etym. sana mukailee suomen karvas-sanan adjektiivista as-päätettä omalla, es-päätteellään.)

kirsi (s), railo (s): riies (19.8.2010; Etym. kahkonin oma sana)

kirsikka (s): kerasnok (muinaiskreik. kerasós, 12.5.2018)

kirurgi (s;lääket): kirurge (22.3.2010), skerdel (skerda+el; 22.3.2010)

kirves (s): ger (Etym. suom. kirves-sanasta muotoiltu)

kisa, kilpa: kombe, kompetitione

kiskaista (v), riuhtaista (v), vetäistä (v): rehma (5.5.2023; Etym. kahk. oma sana)

kissa: kott, kotten (Taiv: kotte-, kotten-)

kissanpoika, kissanpoikanen (s): kotnuk (kotten+uk; 29.8.2009), kottuk (kott+uk; 29.8.2009)

kita (s): kafte (30.6.2008; Etym. ruots. käft)

kitakieleke (s;lääket), pikkukieli (s;lääket): lillenellev (lille+nellev; 17.3.2010), uvulle (17.3.2010; Etym. lat. uvula)

kitalaki (s), suulaki (s): kafteylek (kafte+ylek; 10.9.2008)

kitara (s): gitarre (22.2.2025)

kitkerä, väkevä (a;kirpeä), katkera (a;kitkerä), karvas, kirpeä (a): kores (8.3.2008; kor+es; Etym. sana mukailee suomen karvas-sanan adjektiivista as-päätettä omalla, es-päätteellään.)

kitsas, nuuka, saita, itara, pihi, säästäväinen (a): ekonomikienne (3.11.2008; Etym. engl. economic), snolle (11.11.2008; Etym. ruots. snål), altsenne (11.11.2008; Etym. ven. alcnyj = ahne (eri merkitys tosin))

kiuas (s): kövkaas (5.12.2007; köve+kaas), sjahdek (5.12.2007; muodostus: sihahda+ek => sihahdek => siahdek => sjahdek)

kiukkuinen (s), ärtyisä, kiukkuisa: sihlek (18.6.2008; siha+lek), gihdlek (gihda+lek; 18.6.2008), gihesdlek (gihesda+lek; 18.6.2008)

kiusaaja: kiusel

kiusallisuus, vaiva (kiusa), haitta, harmi, närkästys (s): feks, annonse (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), hallen

kiusata (härnätä tms. taikka kiusaus): keuse

kiusata (härnätä tms.): reeka (Etym. suom. rääkätä)

kiusaus, houkutus: frestus, frestellus

kiusaus: keusne

kiva (a): gef, giflek

kivenmurunen (s): kövraas (köve+raas; 4.5.2011)

kivi (s): köve (5.12.2007; Luotu stonne- ja paade-sanojen rinnalle. Etym. Yhdistelmä unk. sanasta kö (kivi) ja suom. sanasta kivi, kive-. 17.5.2008: köve tarkoittanee pientä kiveä, stonne tarkoittaa mitä tahansa kiveä, baade tarkoittaa suurta kiveä.)

kivi: stonne (Huom: Käytä mieluummin: köve)

kivinen (a): rogne (vanh; 6.9.2001; Etym. esiintyy virren Vieraalla maalla kaukana vuoden 2001 käännöksessä. rog+ne)

kivinen (a): stonnelek (vanh), stonlek, kövenne (köve+nne; 14.6.2009)

kivittyä, kovettua (v): követsa (köve+tsa; 19.12.2008)

kivivilla (s;rak), mineraalivilla (s;rak): kövebefla (köve+befla; 6.10.2015)

kivääri (s): gefar

klapi (s;halkaistu puu), kalikka, kapula: kaligge (12.11.2008; Etym. suom. kalikka), palkken

klassinen (a): klassikie (24.4.2018)

klassinen: klassinne, klassikie (23.1.2014 tähän muotoon)

Klaudia (s;erisn): Klaudie (9.8.2021; Etym. suom. Klaudia)

klikata (v), napsauttaa: knapsa (20.11.2009; Etym. deskriptiiviverbi)

klikata: klikka (Parempi: knapsa)

klikkaus (s;atk), napsautus: knaps (9.6.2010), knapsus (knapsa+us; 9.6.2010), knapse (knapsa+e; 13.6.2014; Esim. painikkeen napsautus. badhens knapse.)

klikkaus: klik (Parempi: knaps)

kloonata (v), kopioida (v;kloonata): kloona (9.11.2012; Etym. engl. clone, kreik. klōn = oksa, varpu)

klosuuri (s;atk;ark), sulkeuma (s;atk), closure-funktio (s;atk): umbesdok (umbesda+ok; 23.1.2014)

kodinhoitohuone (s): khotenshollusrome (vanh), khotehollusruume (khote+hollus+ruume; 28.7.2010)

kodista (d), kotoa: khotent (13.9.2008; khote+ent)

kodista (d), kotoa: khotest

koe: kokke

koetella (v): koktrea

koetella (v): koktrella (koktrea+lla; 7.12.2008)

koettaa (v;pyrkiä tehdä jtkn), yrittää (v;pyrkiä), tavoitella (v), hamuta (v), pyrkiä (v): vaalesda (vaala+sda; 24.3.2011)

koettaa (yrittää): trea

koettaa: koktrea, testa (vanh; merkitty vanhaksi 5.12.2007), tesda

koettelemus (s): koktreamus

koettelemus (s): koktrellus (koktrella+us; 21.3.2009)

kohdalle (d): kulgetat (22.1.2009; kulg+tat; Esim. Mietin asiaa omalle kohdalleni. Uumadem iktee meines kulgetat/kulget.)

kohdata (v): varsaave (var+saave; 24.12.2011)

kohdata: varkomma, varheera

kohde (s;kiel), objekti (s;kiel): dettenjekt (detne+jekt; 2.1.2010)

kohde (yhdyssanoissa): var (kohderyhmä: varryme)

kohde, kohta: item (vanh)

kohde: jekt (luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. sanan "object" jälkimmäisestä tavusta), varek (var+k; 6.11.2014)

kohden (d;per), per, kohti: var (var + nominatiivi; riviä kohden, per rivi = var rad)

kohdistaa (v), kääntää (kohdistaa katse): vardenna (varden+a; 12.10.2008; Esim: Käännä kasvot tuohon suuntaan. Vardenna feshe doisvarden. Esim. Kohdista ruudukon mukaisesti. Vardenna rettesdokken.)

kohdistaa huomio (v), kiinnittää huomiota (v), huomioida (v;kiinnittää huomiota): lehetta vienduens altat (lehtta|viendus+ns|altat; 13.6.2014; Rekt: akkusatiivi / partitiivi; Esim. Arhitektuure kundannuin derlekijens roomesverkijens aidel lehetta vienduens altat velep appens syslenduens algtaidissast. Esim. Listat vaalesdui sivesdons rivsuee lehetta massinijens vergsijens vegalekkuins gaabest matsemmat vienduens altat.), vardenna vienduee (vardenna|viendus+ee; 13.6.2014), lakenda vienduee (lakenda|viendus+ee; 13.6.2014)

kohdistaa huomio (v;enemmän jhnkn kuin jhnkn toiseen asiaan), painottaa (v;enemmän jhnkn kuin jhnkn toiseen asiaan): vardennemma (vardenna+mma; 27.10.2014), strellemma (strella+mma; 27.10.2014)

kohdistin, kursori, osoitin: kursore

kohdistua (v), painottua (v): fokuseida (13.6.2014 tähänkin tarkoitukseen), fokuseietsa (fokuseida+tsa; 13.6.2014), vardennetsa (vardenna+tsa; 13.6.2014)

kohentaa, edistää, kohottaa, parantaa (v): improve

kohmettua, jähmettyä, kangistua, koveta, koventua (v): kohma (29.11.2007; Etym. suom. kohmettua-verbistä)

kohokohta (s): höilait (ark)

kohota esiin (v), häämöttää (v), siintää (v), kangastaa (v), kangastua (v), tulla näkyviin (v;häämöttää): miresja (11.7.2023; мрі́ти+sja; Etym. ukr. мрі́ти, mrityi = unelmoida, häivähtää, häilyä, kangastua)

kohota, kummuta, nousta, kasvaa, kehittyä (v): ylha (30.10.2011; Etym. ylhä ja yl+h+a; 30.10.2011), ylhetsa (ylha+tsa; 13.6.2014)

kohota, nousta (v;taikinasta): mogetsa (mog+tsa; 23.11.2010)

kohota, nousta, nousea (v): höida (höide+a; 17.5.2008)

kohota, nousta, ylentää, nostaa, kohottaa: haitroffe (vanh)

kohota, nousta, ylentää, nostaa, kohottaa: uppa (vanh), uptroffe (vanh), höitroffe (vanh)

kohottaa (v), nostaa, ylentää: höidetta, höitta (höi+tta; 14.5.2013)

kohottaa, edistää, kohentaa, parantaa (v): improve

kohottaa, kasvattaa, kehittää (v): ylhetta (ylha+tta; 22.11.2011)

kohottaa, kohota, nousta, ylentää, nostaa: haitroffe (vanh)

kohottaa, kohota, nousta, ylentää, nostaa: uppa (vanh), uptroffe (vanh), höitroffe (vanh)

kohta (d;ajasta), pian, hetken kuluttua: lillens teidens pest (17.5.2008; "pienen hetken päästä")

kohta (d;ajasta): kota

kohta (d;ajasta,hetken päästä): teidens pest (14.12.2007; hetken päästä)

kohta (d;ajasta,pian/hetken päästä): noppet, speddet, rienmal, rienneinsme, nopet (6.11.2009 lisätty myös tämä kirjoitusasu sanalle nop+et, noppet.)

kohta (s;alakappale tekstissä, esim. kohta 1.1): jek (31.10.2014 tähänkin tarkoitukseen)

kohta (s;aliluku eli alikappale), aliluku: alkapittel (al+kapittel; 22.2.2011)

kohta (s;paikka), paikka: kulg (14.9.2008 tähänkin tarkoitukseen; Huom: Tätä sanaa käytetään genetiivissa olevan attribuutin kanssa, taivutetussa muodossa; ei siis voida sanoa esim. "Dish em kresne kulg", koska se tarkoittaisi "Tämä on hieno suunta". Sitä vastoin, voidaan sanoa "Dishens kulgell em kresnij maanloij" eli "Tällä kohdalla on kauniit maisemat". Tuo "kulg"-sana, siis jos sitä käytetään tarkoituksessa "kohta","paikka", on oltava taivutetussa muodossa ja sen attribuutin on oltava genetiivissä aina.; Esim: Näette pysäkin kohdalla sinisen kyltin. Sefate stoplens kulgell sinnen (sinijen) skylden/plagaden. Esim 2: Hän pysähtyi minun kohdalleni. Hes stoppad meines kulgell. Esim 3: Arpa lankesi kohdalleni. Lotte bettad meines kulgeel.)

kohta (s;tekstin-), pätkä (s;tekstin-), tekstinpäktä: däkstpette (däkst+pette; 10.2.2011)

kohta (sijainti): pointte (vanh; merkitty vanhaksi 14.10.2009), pointe (14.10.2009 tähän muotoon), plets, lokatione

kohta, alue, lohko, sektio (s): sektione (16.8.2007)

kohta, kohde: item (vanh)

kohta, paikka, sija, sijainti: plets, lokatie, lokatne, lokatione, sije

kohtainen (a), -kohtainen: haruenne

-kohtainen (a): -varenne (2.5.2008 lisätty; var+enne; Esim. ikvarenne (=henkilökohtainen), semvarenne (=rinnakkainen, "samankohtainen"))

kohtalainen, keskimmäinen: middenne

kohtalainen: metne (vanh; Etym. todennäköisesti engl. mid + suom. -nen)

kohtalaisen, hieman (d;jotakuinkin), jotakuinkin, kutakuinkin, jokseenkin (d): veehoffeg (ves+ee+hoffeg; 15.10.2010)

kohtalo, sallimus (s): shellus, varherrus, varkohdus (var+kohda+us; 29.5.2019)

kohtelias (a): werdum (wer+dum; 11.10.2008; Huom. Älä taivuta "werdummee" vaan "werdumee", sillä wer on vahvikesana ja dummee on dumme-sanan partitiivi.)

kohtelias (a;erit miehestä naista kohtaan): galantlek (galant+lek; 11.10.2008)

kohti, per, kohden (d;per): var (var + nominatiivi; riviä kohden, per rivi = var rad)

kohti, vastaan: tuuvar, tuvaar, tuvar, var (genetiivi/partitiivi: dommee var, dommens var)

kohtu (s): knyttekhote (knytte+khote; 3.6.2011; Etym. vir. mallin mukaan: emakoda)

kohtuudella (a): serklekel merel (serklek+el|mer+el; 9.7.2012)

kohtuus (s): serklek mer (serk+lek|mer; 9.7.2012)

koi (s): mo (Etym. ruots. mal, engl. moth; vanh)

koi (s;koiperhonen): moo (8.8.2010 muodosta mo muotoon moo. Taiv: moons (g), moee (p), moij (mon), moijens (mon.g.) ja moojens (mon.g.); Etym: engl. moth)

koillinen (s): norrösta

koillinen (s;ilmansuunta): iddonord (4.2.2009 (sic); iddo+nord), valgekulgos (valge+kulg+os; 4.2.2009 (sic)), valgevardus (valge+vardus; 4.3.2009 (sic))

koira: rag, ragge

koiranpentu (s), hauva: huppe (18.11.2009; Etym. kahkonin oma sana, muunnos sanasta puppe.)

koiras (s): manne (7.8.2008; Etym. engl. man + nne)

koittaa (v;ajasta): romheera

koittaa (v;tulla): romheera, komma

koittaa, sarastaa, valjeta (v): valgetta (valge+tta; 16.10.2008), valgetsa (valga+tsa; 11.11.2009)

koittaa, sarastaa, valjeta: friesheera, friera, valkenheera (vanh; merkitty vanhaksi 29.6.2008), valgenheera (29.6.2008; valgen+heera)

koitua (v), aiheutua (v): alja (alje+a; 19.5.2014), aljetetsa (aljetta+tsa; 13.6.2014)

koivikko: bjorgesdo, goivesdo (7.12.2011; goive+sdo)

koivikko: bjorgisto (vanh)

koivu: bjorg, koove (30.10.2011; Etym. suom. koivu; vanh), goive (7.12.2011; Etym. suom. koivu)

kokea (v): ekspereida

kokea (v;tuntea), tuntua: fella, imfella (26.11.2007; im+fella. Minusta oman kielen kehitys tuntuu haastavalta. Ja imfellan oundens langins developuen forveddentat. Meines mellest oundens langins developus imfellae forveddentat.)

kokeellinen (a): eksperimentalie (13.4.2008; Etym. engl. experimental)

kokeilemma (d;suomen kielessä käytettäessä absurdi): tesdekken (tesda+e+kken, 21.5.2011)

kokeilla, harjoitella (v): proove (8.10.2009; Etym. ruots. prova [proova])

kokeilla, testata: tesde, tesda

kokeilla: kokke

kokeilu: kokne

kokemus (s), harjaannus (s): praktiseietes (praktiseietsa+tes; 13.6.2014)

kokemus (s): ekspereidus

kokenut (a): ekspereidant (ekspereida+nt; 12.10.2009; Esim. Kokenut lääkäri. Ekspereidant lekastel.)

kokko (s): storfoir (storre+foir; 19.6.2009)

koko (kaikki, kokonaan): kak

koko (kaikki, kokonaan): völle

koko (vaatteen, hyllyn tms): kak

koko näyttö (full screen): völlskriene

koko päivän (d;~ ajan): kak valsekken (kak|valles+kken; 3.1.2013)

koko versio (s), täysiversio, täysversio, kokoversio: völlversione (völle+versione; 23.1.2009)

koko, kokonainen, totaali, kokonaismäärä, kokonaissumma, totaalinen: totalie

koko- (a), täys- (a), täysi- (a): kahtus- (Ks. kahtus; 7.6.2021)

koko: völl-

koko: völle

kokoelma (s): kollektione (vanh), kollektus (kollekta+us; 16.7.2012), kääros (käära+os; 9.2.2012)

-kokoinen (a): -kakenne (esim. de em storrekakenne), kakest (kak+est; esim. de em storrest kakest)

kokonaan (d), läpikotaisin (d), täysin (d): troukkennem (troukken+em; 18.10.2011), välkkennem (välkken+m; 8.9.2014)

kokonaan (d): kakeltem (kak+lt+em; 27.1.2011), douthelet (douthel+et; 1.3.2012)

kokonaan: douthelet, völlet (Ks. myös välkkennem)

kokonainen, koko, totaali, kokonaismäärä, kokonaissumma, totaalinen: totalie

kokonainen, yhtenäinen (a): oktespettenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), oktepettenne (okte+pette+nne; 5.3.2008)

kokonainen: douthel (luotu ennen 16.1.2002, jolloin se merkitsi myös "kokonaan". Etym. Kuulostaa kahkonin alkuperäissanalta mutta on todennäköisesti väännös engl. sanasta total.)

kokonainen: pefort, komplete

kokonaisluku (s;mat): völl-luk (Luotu 25.6.2007. völle+luk), völluk (29.9.2009 tähän muotoon; völ[le]+luk)

kokonaismäärä, kokonainen, koko, totaali, kokonaissumma, totaalinen: totalie

kokonaisuus (s): otpettennus (ot+pette+nnus; 24.12.2011)

kokonaisuus: totaliennus, kompletennus

kokoomus (s; puolue): senteroilesdonne semheerus (20.11.2011; senter+oilesdo+nne|semheera+us)

kokoonpano (s), kasaaminen (s): semsettus (semsetta+us; 25.10.2018)

kokoonpano (s), konfiguraatio (s;atk): setendus (setenda+us; 14.9.2011)

kokoonpano, koostumus: suasemplut, konfigureidus

kokoontua (v), tulla kokoon, tulla koolle, tulla yhdelle koolle: semfurkomma (sem+fur+komma; Esimerkki: Kokoontulkaa, taivaan linnut, suvi-ilmaan puhtaaseen = Semfurkomten, hefens bleilij, sommerweitereel puhdanneel.), semkomme (sem+komme; 18.1.2010), semma (18.1.2010; Etym. Sanojen sem ja komme sulautuma.)

kokoontuminen (s), kokous: semtatkommus (sem+tat+komme+us; 18.1.2010)

kokoontuminen, kokous, tapaaminen (s): semfurkommus (semfurkomma+us; 16.9.2009), semkommus (18.1.2010), semmus (18.1.2010; semma+us)

kokoontumispaikka, kokouspaikka (s): semfurkommusplets (semfurkommus+plets; 16.9.2009), semkommussije (semkommus+sije; 18.1.2010), semmussije (semmus+sije; 18.1.2010)

kokous, kokoontuminen (s): semtatkommus (sem+tat+komme+us; 18.1.2010)

kokous, kokoontuminen, tapaaminen (s): semfurkommus (semfurkomma+us; 16.9.2009), semkommus (18.1.2010), semmus (18.1.2010; semma+us)

kokouspaikka (s), kokoontumispaikka: semfurkommusplets (semfurkommus+plets; 16.9.2009), semkommussije (semkommus+sije; 18.1.2010), semmussije (semmus+sije; 18.1.2010)

kokoversio, täysiversio, täysversio, koko versio (s): völlversione (völle+versione; 23.1.2009)

kolari (s): varbettus

kolari, törmäys (d): kollisione (5.12.2008; Etym. engl. collision)

kolhu (s), lommo (s): buggel (Taiv: bugl-; 25.10.2018; Etym. ruots. buckla)

kolikko: rounsail (Etym. roun = pyöreä, sail = raha(?); vanh), klingounnek (klinga+ounnek; Huom: Pääte -ounnek, keksitty 1.1.2021, ilmaisee pyöreää esinettä.)

kolista (v), kalista (v): kolska (14.11.2024; Etym. kakh. oma onomatopoeettinen sana)

kolkko (a), nurja, ynseä, yrmeä, tyly: kyjelek, gylmek, hardek, kyilek (ky[je>i]lek; 27.6.2010)

kolkko, synkeä, synkkä (a): mosde, mörlek, satoslek

kolkuttaa (v), koputtaa: knakka (2.1.2009; Etym. engl. knock)

kolkuttaa (v), koputtaa: knokka

kolmannes (num): truannennos (4.3.2009; trua+nne+nnos)

kolmas (n;mat): truannos

kolmaskymmenes (num): truagynnos

kolmaskymmenesensimmäinen (num): truagy prest

kolmasosa (num): truannoek (truannos+ek; 5.10.2010)

kolmasti, kolmesti: truat, truakerdet

kolmastoista (n;mat): truatonnos

kolme (n;mat): trua (Etym. tret-numeraali dua-sanan mukaisesti äännettynä), tret (Etym. ruots. tre-sanasta.), halm (Ehdotus 10.9.2017; Etym. suom. kolme), koelm (Ehdotus 14.9.2017; Etym. suom. kolme), kolem (31.10.2017; Taiv: kolm-; Etym: suom. kolme; Huom: Vaihtoehtoinen sana; käytä normaalissa kielessä sanaa trua.)

kolmekymmentä (n;mat): truagy

kolmesti, kolmasti: truat, truakerdet

kolmetoista (n;mat): truaton, tretton

kolmeuloitteinen (a): Ks. kolmiulotteinen

kolmeulotteinen (a): Ks. kolmiulotteinen

kolminaisuus (s;usk): truannus (trua+nne+us; 26.10.2008)

kolminaisuusoppi (s;usk): truannusoppe (truannus+oppe; 26.10.2008)

kolminkertainen (a): truanskerdenne

kolmio (s;mat): trettuk (tret+uk; 8.5.2013), halmuk (halm+uk; 10.9.2017)

kolmiulotteinen (a): truakulgenne (trua+kulg+enne; 21.3.2009)

kolmivuotias (a): tretjearenne (tret+jear+enne; 12.8.2008; vanh), trua-annuslek (trua+annuslek; 6.2.2010)

kolmiyhteinen (a): truanne (trua+nne; 9.7.2012), truasemlek (trua+semlek; 9.7.2012)

kolmonen (n;mat): truanne

kolmonen (s): truanne (trua+nne; 4.3.2009)

kolo (s): kol (vanh; 6.9.2001; Etym. esiintyy virren Vieraalla maalla kaukana vuoden 2001 käännöksessä. suom. kolo)

kolo (s): notke (Etym. suom. sanasta notko)

kolvata, juottaa (v; juotoskolvilla): kolvella (luotu syyskuussa 2007)

kolvi (s), juotoskolvi: kolve (luotu syyskuussa 2007; Etym. suom. sanasta kolvi)

komea (a): ulleg (26.11.2007 lisätty tämäkin merkitys)

komentaa: kommande

komento, käsky (s): kaskus (kaske+us; 4.9.2007; Etym. Käytetty ensimmäisen kerran "Frenshopnens ondree Herrens kaskuest.")

komento: kommande

komentojono (s;atk;engl. shell script), komentoriviskripti: kommandradskripte (kommandrad+skripte; 20.11.2009; vanh), kommandraadskripte (kommand+raad+skripte; 25.12.2013 tähän muotoon), kommandkue (kommand+kue; 20.11.2009)

komentokehote (s;atk): kommandprompt (2.5.2008; kommande+prompt), kommandraad (kommande+raad)

komentorivi (s;atk): kommandrad (vanh), kommandraad (kommande+raad; 25.12.2013 tähän muotoon)

komentoriviskripti, komentojono (s;atk;engl. shell script): kommandradskripte (kommandrad+skripte; 20.11.2009; vanh), kommandraadskripte (kommand+raad+skripte; 25.12.2013 tähän muotoon), kommandkue (kommand+kue; 20.11.2009)

komeus (s), kiilto, loisto, välke, hohto, hohde, kimmel, kimmellys, kimallus, loistokkuus: glansse (2.3.2008; Etym. ruots. glans)

komeus (s), kiilto, loisto, välke, hohto, hohde, kimmel, kimmellys, kimallus, loistokkuus: glanssus (glanssa+us; 7.4.2009)

komitatiivi, seuranto (s;kiel; esimerkiksi "taloineen"): follendo (8.8.2009; folla+endo; vanh), semssendo (semssa+ndo; 21.3.2025)

komitea, valiokunta (s): komitie (16.7.2007)

kommentoida: kommenteida (aluksi muodossa "kommente" tai "kommenta")

kommentti: komment (vanh; poissa käytöstä; luotu ennen 16.1.2002)

kommentti: kommente (aluksi muodossa "komment")

kommunikoida, viestiä: kommunikeida

kommunikointi, viestintä: kommunikatione

kompakti (a), pienikokoinen (a), tiivis (a;kompakti): kompakte (14.6.2015)

komparatiivi (s;kiel): mitverde (mit+verda+e; 24.9.2013)

kompassi (s): kompasse (16.5.2010)

kompastua (v): kommerdehda (7.12.2011; kommerda+hda)

komponentti (s): jek (15.5.2011 tähänkin tarkoitukseen)

komponentti (s;sähk): komponente, eleparte, elejek (ele+jek; 15.5.2011)

komponentti: komponente

komposiitti (s): kompositie (15.8.2024)

komppania (s): kompanie

kompromissi, sovitteluratkaisu, kompromissiratkaisu, sopimus (s): kompromisse (18.1.2008; Etym. engl. compromise)

kompuroida (v), laahustaa (v), raahustaa (v): kommerda (27.3.2011; Etym. vir. kommerdada), lunge, raahusda (5.9.2012 tähänkin merkitykseen), raahussetsa (raahusda+tsa; 24.4.2013)

konditionaali (s): konditionalie

konditionaali (s;kiel), ehtotapa (s;kiel): kondenviis (kondenne+viis; 2.1.2010)

kone (s): juhde (2.1.2010; Etym. vir. juht = juhta)

kone: massine

konekirjoitus: typeskrivne (vanh; merkitty vanhaksi 27.7.2008), typeskrifne (vanh; merkitty vanhaksi 27.7.2008), massinskrifne (massine+skrifne; 27.7.2008)

konferenssi (s): konferense (24.12.2008; Etym. engl. conferense)

konferenssipuhelu (s): konferenstoogellus (konferense+toogellus; 12.2.2014)

konfiguraatio (s;atk), kokoonpano (s): setendus (setenda+us; 14.9.2011)

konfiguroida, säätää, säätää asetukset, määrittää asetukset: adjuste, konfigureida, imsetta (im+setta; 21.8.2008; Esim: Ohjelman asetukset on määritettävä ennen käyttöönottoa. Progellok em imsetta enne kasuttueel trofnee.), setenda (setta+nda; 9.4.2010)

konfirmaatio: konfirmatione

konfirmoida: konfirmate

konkreettinen (a), esineellinen (a): iktelek (ikte+lek; 2.6.2011)

konna (s), roisto: kronne (24.10.2010; Etym. crook; Huom: Ks. varas)

konsensus (s): konsensus (2013)

konsepti, aate, käsitys, käsite, ajatus, kuva (s;käsitys asiasta yms): konseppet (1.3.2008; taivutus konsepte-; Etym. engl. consept, jossa sanan loppu -pt on muutettu helpommin äänettävään asuun -ppet.)

konsertti (s): konserte (24.4.2018), semhelueidus (14.12.2019; sem+helueida+us)

konsonantti (s): konsonante, kalehdek (kalehda+ek; 7.7.2012)

konsonanttiloppuinen (a;kiel): konsonanteni loppant (konsonante+ni|loppa+nt; 10.5.2010), kalehdekeni loppant (kalehdek+ni|loppa+nt; 9.7.2012), kalehdekloppeni (kalehdek+loppe+ni; 9.7.2012; Esim. konsonanttiloppuiset sanat. kalehdekloppeni seidokij)

kontata (v): kahla (31.5.2009; Etym. suom. kahlata)

kontio, mesikämmen, otso, ohto (hellyttelymuoto sanasta oksi), oksi (Huom: Alkuperäisin suomen karhu-sana; taiv: oksi, ohden, ohta), karhu (s): kontto (vanh; suom. sanasta kontio, karhu), kontus (suom. sanasta kontio, karhu)

kontrasti (s): kontraste (16.6.2008)

kontrasti (s): ärjeslekkus (ärjes+lek+us; Huom. Omaperäinen vaihtoehto sanalle kontraste.; 29.11.2008)

kontrastinen (a): ärjeslek (ärjes+lek; 29.11.2008)

kontratenori (s;mus): kontratenorie (26.7.2012), kontrahöihelsenne (kontra+höihelsenne; 26.7.2012)

kontratiivi (s;kiel;oma keksimä termi): kontrative (1.2.2012; Etym. lat. contra = huolimatta jostakin; Huom: Kontratiivi ilmaistaan kahkonissa -tek-sijapäätteellä. Se ilmaisee jonkin asian vaikuttamattomuutta: Iktest holmak = Iktetek = Asiasta huolimatta.)

kontrolleri (s): kontrollord (kontrolle+ord)

kontrolloida, ohjata: kontrolle

kontu (s): khotekondus, kondus

konvehti (s;elint): konvehte (26.12.2013; Etym. suom. konvehti)

koodaaja, koodari, kooderi: koder, kodel

koodata (v): koode (21.5.2010; kood+e)

koodata: kode, proge

koodaus (s): kodus (kode+us; 21.9.2008)

koodaus (s): koodus (koode+us; 21.5.2010)

kooderi, koodari, koodaaja: koder, kodel

koodi (s): kood (12.10.2009 luotu merkintä, Huom. Alettu käyttää ainakin jo 10.9.2009.)

koodi: kode (Etym. engl. code)

koodin pätkä (s;atk), lyhyt koodi (s;atk): koodvottos (kood+vottos; 17.2.2014)

koolla (d): semmait (semma+aid+t; 4.5.2011)

kooma (s): koome (5.3.2016), sögesunne (söges+unne; 5.3.2016)

koominen (a): kominne (6.7.2008; komie+nne; Huom: Toinen muoto on komikienne mutta lyhyen ilmaisutavan vuoksi käytetään muotoa kominne.)

koommin (d), enää (d), vastedes (d): meremmat (mer+mma+t; 3.12.2015)

koommin (s), laajemmin (s), enemmin (s): viidemmeim (viide+mma+ei+m; 17.2.2014)

koontikäännös (s;atk), käännös: kompileidus (7.9.2008; kompileida+us)

koordinaatti (s): koordinate

koordinaatti (s): koordinatte (5.3.2008 käyttöön otettu muoto; tämä muoto on otettu koordinate-muodon rinnalle; edellinen koordinate-muoto saatetaan joskus muuttaa vanhaksi muodoksi.)

koostua, perustua (v): belda

koostumus, kokoonpano: suasemplut, konfigureidus

koota (v): semtat setta

koota: suasemma, semkollekta, semsplutta, semsetta (30.11.2007; sem+setta)

kopio (s), kahdennos (s), monistus (s), jäljennös (s): daandos (daanda+os; 28.2.2011)

kopio: kopius (kopiusij, kopiusens, koska s-kirjainta ennen on kaksi peräkkäistä vokaalia)

kopioida (v), kahdentaa (v), monistaa (v), jäljentää (v;kahdentaa): daanda (daa+nda; 28.2.2011)

kopioida (v;kloonata), kloonata (v): kloona (9.11.2012; Etym. engl. clone, kreik. klōn = oksa, varpu)

kopioida: kopeida (aluksi oli muodossa "kopy"; sitten vaihdettiin muotoon "kopya" ja sen jälkeen "kopia"; "kopy" luotu ennen 16.1.2002)

koputtaa, kolkuttaa (v): knakka (2.1.2009; Etym. engl. knock)

koputtaa, kolkuttaa (v): knokka

kori (s), vakka, vakkanen, kulho: senglos (senglo+s; 17.1.2009), goor (17.1.2009 tähänkin tarkoitukseen), gooros (goor+os; 17.1.2009), vagge (17.1.2009; Etym. ruots. vacka ja suom. vakka)

kori: goor (Etym. suom. kori)

koripallo (s): goorballe (goor+balle; 4.5.2011)

koristaa, koristella, somistaa: sardoumma (sardoum+a), somssa (somes+a; 1.3.2014)

koriste: sardoum (Etym. Sanan etymologiaa ei tällä hetkellä tiedetä. On arveltu, että sanan alkuosa sar- on vain luotu kuvaamaan koristeellista sanaa, ja loppuosan -doum on arveltu tulleen ruots. -dom-liitteestä, joka esiintyy muun muassa ungdom-sanassa.)

korjata (v): fiksella

korjata (v;huoltaa): holla (15.8.2010 lisätty merkitys)

korjata (v;oikaista oikeaksi), oikaista: raidetta (12.4.2008; raide+tta; Esimerkki: Kokeet on korjattava. Kokkij em raidetta./Kokkij mostei raidetta.), oiletta (17.3.2011; oil+tta)

korjata (v;remontoida), remontoida (v), kunnostaa (v), saneerata (v): novelda (novel*+lda; 27.10.2015), sanerda (27.10.2015; Etym. suom. saneerata < ruots. sanera)

korjata (v;~ vilja), niittää (v): skerda (7.12.2008 lisätty tämäkin merkitys), grenskerda (grenne+skerda; 14.11.2013)

korjata, kunnostaa: fiksa, fikse, prepareera (Huom 7.12.2008: svetisismi), prepareida

korjaus (s): oilettus (oiletta+us; 30.8.2011)

korjaus (s;huolto): hollus (holla+us; 15.8.2010 lisätty merkitys)

korjausmies (s): fiksel (fiksa+el; 13.8.2022), fiksenmahe (13.8.2022; fiksa+ne+mahe)

korkea laatu (s), huippulaatu: höikvalidemmus (höikvalidem+us; 13.6.2014)

korkea, suuri (a;numerosta, luvusta tai arvosta): höide

korkea: hi'heest (vanh; lausutaan [hiihhest] tai [hiheest]; Etym. engl. high+est = korkein.), hi (vanh)

korkea: hiihhest (vanh)

korkea: höide

korkein, ylimmäinen (a): höidein (höide+ein; 22.8.2008)

korkeus: höigus, höidus

korko (s): ylhe (ylha+e; 15.8.2024)

koroke (s): höideppe (höide+ppe; 19.2.2010)

korona (s): koronne (syyskuu 2021)

korostaa (v): histressa (vanh; merkitty vanhaksi 21.9.2008; hi+stressa, jossa hi-sanalla tarkoitetaan korkeaa)

korostaa (v): höistressa (höi+stressa; 21.9.2008 tähän muotoon muodosta histressa)

koroton (a): ylhelous (ylhe+lous; 15.8.2024)

korpi (s), salo: trudusland, trudusgantter, trudusmaa, trusmaa

korppu (s;ruok): skorppe (18.11.2009; Etym. skorpa, skorpe), kaakkos (18.11.2009 tähänkin tarkoitukseen), visnek (visna+ek; 18.11.2009)

korruptio (s): korruptione (9.5.2009)

korsi (s), kaisla: säfna (29.11.2007; Etym. ruots. säv, korsi, johon on mukautettu bafna-sanan muotoon)

kortti (s): kaarde (5.10.2011 tähän muotoon)

kortti: kortte (vanh; Ks. kaarde)

korva (s): lisnord

korvapuusti (s;ruok), kanelipulla: kanelbulla (kanele+bulla; 2.3.2008; vanh; Merkitty vanhaksi 4.2.2010), kanelbulle (kanele+bulle; 4.2.2010 tähän muotoon)

korvata (v), kirjoittaa päälle, ylikirjoittaa: höiskriffa

korvata (v): peelpletsa (20.9.2008; peel+plets+a; Etym. engl. re+place-yhdistelmän mukaisesti), peelsijetta (peel+sije+tta; 26.12.2013)

korvata (v): repletza (vanh; merkitty vanhaksi 20.9.2008)

korvata (v;atk ylikirjoittaa): höiskriffa

korvata (v;tulla toisen sijalle): heera sijeel (heera|sije+eel; 26.12.2013)

korvausilma (s;tekn): sijeelsottenehel (sijeel+sotte+ne+ehel; 2013)

korvike, vastike (s): peelpletsek (peelpletsa+ek; 12.10.2009), pletsek (pletsa+ek; 12.10.2009)

koska (d): gans (Vuonna 2007 tästä tuli yleiskielen sana. Sitä ennen sanaa pidettiin runollisena, ja sitä käytettiin harvoin. Etym. Lienee tullut suomen sanasta "kanssa".)

koska (d): gete (Etym. Kahkonin oma sana, ei liene mistään muusta kielestä. Vuonna 2007 on yhä vähemmän käytetty sanaa "gete", sillä "gans" on alkanut syrjäyttää sitä.)

koska (d;mihin aikaan), milloin (d;mihin aikaan): vestaidem (ves+taide+m; 29.1.2011)

koska (d;milloin), milloin (d): nerren (Etym. ruots. sanasta när. Saanut muotonsa verren-sanasta.)

koska (p), jos kerran (p), kun kerran (p), kerta (p): kerd (18.8.2010 tähänkin tarkoitukseen; Esim. No tule jos kerran haluat. No kom kerd villan.)

koskaan (d), ikinä (d;koskaan): värigut (1.5.2009; vär+igu+t; Lausunta: [värrigut], [vär igut])

koskaan (d;ei koskaan), ikinä: ain vär, ain värtaid, ain värtait, ainvär

koskaan, ikinä, milloinkaan: vär (Etym. engl. sanasta ever, esiintyy myös sanassa höfvär, kuitenkin ja aisvärt, tahansa. Vär oli aluksi muodossa ver.), värtaid, värtait (Esim. Sitähän ei koskaan tiedä. Deehai ain värtait snenda.)

koskea (jollekin), kuulua: longesta

koskea (v), koskettaa: kasetta, ööra (Etym. ruots. röra [rööra]), tatza (vanh), kesetta (kes+etta), tatsa (13.4.2009 tähän muotoon)

koskea (v), koskettaa: tatsa (23.11.2008 tähän muotoon muodosta tatza)

koskea (v;koskettaa), koskettaa (hipaisten), hipaista (v): hiptatsa (23.11.2008 tähän muotoon), sipehda (16.5.2010 tähänkin tarkoitukseen)

koskea (v;päteä), päteä (v), olla voimassa (v): stelda (10.9.2017; Etym. kahk. stenda + helda)

koskea, käsittää, käsitellä (v; aihetta yms.), liittyä (v;käsitellä): imtatza (vanh; 28.1.2008; im+tatza; Varhaisin kyseistä aihetta käsittelevä teos: Taidennein frekness ärettee iktee tatzanne verkellos.), tatza (vanh), tatsa, tatsella (tatsa+lla), tatsenda (tatsa+nda; 2.6.2011)

koskea, tehdä kipeää (v): illdua (vanh), illdetta (ille+detta; 25.2.2010 tähän muotoon)

koskematon (a), vahingoittumaton (a), häiriötön (a), häiritsemätön (a), rauhassa (d), puhdas (a): pristenne (18.3.2015; Etym. engl. pristine)

koskematon (s,a), neitsyt: virgine (vanh), ainkasettaid (ain+kasetta+aid), virgen (30.6.2010 tähän muotoon)

koskettaa (hipaisten), koskea (v;koskettaa), hipaista (v): hiptatsa (23.11.2008 tähän muotoon), sipehda (16.5.2010 tähänkin tarkoitukseen)

koskettaa (v;hipaisten): hiptatza (vanh), hiptatsa (13.4.2009 tähän muotoon)

koskettaa, koskea (v): kasetta, ööra (Etym. ruots. röra [rööra]), tatza (vanh), kesetta (kes+etta), tatsa (13.4.2009 tähän muotoon)

koskettaa, koskea (v): tatsa (23.11.2008 tähän muotoon muodosta tatza)

koskettimisto (s): tatsordesdo (22.12.2008; tatsa+ord+sdo; vanh), tatsorresdo

koski (s): kask

koskien (d;~ jtkn), kera (d), kanssa (d), vuoksi (d), takia (d), tähden (d), suhteen (d;jnkn ~), -ltään (d): ker (26.3.2013; Etym. karj. kera, suom. kera; Esim. meines ker. taidens ker. symmetrie reglinons ker. Esim. kieleltään huoliteltu esitys. nelvens ker helleni dettaid presenteidus. Esim. Ohjeita järjestelmän päivittämiseen. Aidij var serkesdellokens valsettus / Aidij serkesdellokens valsettuens ker.)

kostaa: revenga

kostea, märkä: kost (vanh; Etym. suom. kostea)

kostea, märkä: vetlek

kosteikko (s): vetle (vete+le; 2007)

kosto (s): revengus

kostua (v;usk;päästä perille): kotta hefens khoteel (kotta|hef+ens|khote+eel; 31.3.2010; Esim. Kerran saamme kostua taivaan kunniaan. Ansteit vi shiei kotta hefens kloirueel.)

kostua, kastua (v): vetetsa (vetta+tsa; 6.11.2009)

kostua, tulla märäksi, kostuttaa, kastaa (v;kostuttaa): vetlekka (11.3.2007; Esim. He panivat merkille, kuinka sadepisarat tekivät ikkunan itkuiseksi. Dij viendu, vekken dettu vihmetiplij aknen vetleketat / vekken vihmetiplij vetlekkad aknen.), vetleketsa (vetlek+tsa; 3.1.2013)

kotelo (s): kasela (3.6.2011 tähän merkitykseen verbin koteloida, kaseleida myötä.)

kotelo, laatikko: kesle (vanh), bokse, loode

koteloida (v): kaseleida (kasela+eida; 10.2.2011; Huom: verbi on nimenomaan muodossa kaseleida, ei *kapseleida!)

koti-ikävä (s): khoteketto (khote+ketto; lisätty 14.3.2013)

kotia, kotio, kotiin (d): khoteel, khotua (vanh; Käytä mieluummin khoteel tai khotta.)

kotia, kotio, kotiin (d): khotta (khot(e)+ta(t); 13.9.2008; Esim 1: Palasimme kotia. Vi koddu takkes khotta. Esim 2: Veljekset astelivat kotia. Prourij stepellad khotta.)

kotikulta (s): khotegolde (khote+golde; 2.11.2005)

kotikunta (s): khotedoum (khote+doum; 16.1.2010)

kotimainen (a;kotimaalainen): khotelandenne (29.5.2008; khote+land+enne; Esim: kotimaiset viljat: khotelandennij grennij; vanh), khotemaanne (khotemaa+nne; 31.7.2014)

kotio, kotia, kotiin (d): khoteel, khotua (vanh; Käytä mieluummin khoteel tai khotta.)

kotio, kotia, kotiin (d): khotta (khot(e)+ta(t); 13.9.2008; Esim 1: Palasimme kotia. Vi koddu takkes khotta. Esim 2: Veljekset astelivat kotia. Prourij stepellad khotta.)

kotisauna (s): khotesaune (khote+saune; 2.1.2010)

kotisivut: khoteshive (luotu ennen 16.1.2002)

kotitalous: koksing (vanh; merkitty vanhaksi 5.12.2007; koksa+ing)

kotka (s): kotteng (Etym. suom. kotka-sanasta)

kotoa, kodista (d): khotent (13.9.2008; khote+ent)

kotoa, kodista (d): khotest

kotoinen (a): khotelek (khote+lek; 2.1.2010), khotlek (khot[e]+lek; 6.2.2010)

kotoisa (a): kaslek (vanh; merkitty vanhaksi 18.8.2007)

kotoisin (d; olla kotoisin): heeraid (äre heeraid)

kotoistaminen, kotoistus, lokalisointi, paikallistaminen (s): lokaliseidus (4.3.2008; lokaliseida+us)

kotona (d): khotess (18.6.2008; khote+ess), khotem (18.6.2008; khote+m)

kottikärryt (s;mon): skotgärrij

kotva (a), hetki (a), tovi (a), tuokio (a): kottev (15.6.2018; Etym. suom. kotva, Taiv: kotv-), kotvuk (kottev+uk; 15.6.2018)

koukistaa, taivuttaa (v): benda (20.2.2009; Etym. engl. bend + a), bendetta (benda+tta; 27.6.2010)

koukistua, taipua (v): bendetsa (20.2.2009; benda+tsa), bennetsa (benda+tsa; 24.3.2012 tähän muotoon)

koulu (s): skoole (ark; 1.3.2008; Tämä on arkinen versio (vastaa suomen slangin skole-sanaa); Käytä mieluummin sanaa skuule.)

koulu: skuule

koulunpenkki (s), pulpetti: skuultool (skuule+tool), skuulsitle (skuule+sitle), skuulbenkke (skuule+benkke; vanh), skuulbenk

kouru (s): gruuve (19.2.2011; Etym. engl. grouve)

kouru (s;rak), räystäskouru (s;rak): rausdekoureppe (rausde+koureppe; 6.3.2015), koureppe (koure[s]+ppe; 6.3.2015)

kova (a), äänekäs, kovaääninen, isoääninen: loudem

kova (a;kivinen): kövlek (köve+lek; 31.10.2008), kövenne (27.6.2010; köve+nne)

kova, jäyhä, karu, paha (vaikea), vaikea, katkera, ankea, kalsea, nuiva (a): koreslek (8.3.2008; kores+lek; Esimerkki: Tilanne on vaikea. = Situatione em koreslek (harde). Esimerkki 2: Tappio oli hänelle katkera. Luusne äred heineel koreslek.)

kova, vaikea: harde (Aluksi muodossa hardeg. Etym. engl. sanasta hard.)

kovalevy (s;atk), kiintolevy (s;atk): harddiske (Huom: Käytä mieluummin: "hardketas"; vanh), hardketas (harde+ketas; 27.10.2008; vanh), kövenketas (kävenne+ketas; 27.7.2012)

kovasydäminen, sydämetön (a): seddefres (2.6.2008; sedde+fres), hardseddenne (2.6.2008; harde+sedde+nne; Huom: Ks. myös lämminsydäminen, sydämellinen)

kovaääninen, äänekäs, isoääninen, kova (a): loudem

koventua (v), jähmettyä, kangistua, kohmettua, koveta: kohma (29.11.2007; Etym. suom. kohmettua-verbistä)

kovera, sisäänpäin kaareva (a): koures (28.3.2014; Etym. suom. koura + adjektiivin pääte -s; Taiv: kours-)

kovertaa (v), kaivertaa (v): karve (6.10.2011; Etym. engl. carve)

koveta, jähmettyä, kangistua, kohmettua, koventua (v): kohma (29.11.2007; Etym. suom. kohmettua-verbistä)

kovettua (v), kivittyä: követsa (köve+tsa; 19.12.2008)

kovin: imwer (im+wer; luotu aikana, jolloin essiiviä ilmaisi im-partikkeli)

kpl (s;kappaletta): ptt (lyhenne sanasta pettij)

Kreikka (s): Kreseland (vanh), Kresland (10.10.2016 tähän muotoon)

kreikkalainen (a,s): kreselandenne (vanh), kreslandenne (kresland+nne; 10.10.2016 tähän muotoon)

kriittinen, vakava (a): kritikienne (1.2.2009)

kriittinen: kritinne

kristalli, kide (s): kristelle

kristillinen (a;usk): kristenne (kristillisen opin mukainen; kriste+nne; 29.11.2012), kristlek (kriste+lek; 29.11.2012; Huom: Korostaa kristillistä elämäntapaa.)

kristitty: kristen (Taiv: kristen; Huom: Käytä mieluummin kristenne), kristenne (kriste+nne; 30.6.2008 otettu tämäkin käännösvaihtoehto käyttöön; Huom: Tätä muotoa käytetään yleensä sanaa taivutettaessa; Esim 1: kristityt. kristennij; Esim 2: kristitty. kristen.)

Kristus (s;erisn): Kristus (29.7.2008 lisätty)

kriteeri (s): kriterie

kritiikki (s): kritikie

kromi (s;aine): krom (2.2014; Etym. engl. chrome, voisi olla myös krommom, mutta sanassa krom voidaan jo tulkita esiintyvän aineen päätteen -om.)

kruunajaiset (s;usk): krenningij (krenna+inge+ij; 14.4.2013; Etym. mallina marringij), krenningsjule (krenninge+s+jule; 14.4.2013)

kruunata (v): krenna

kruunu (s): kren (Taiv: krenn-), krenne (run; kren+e)

kräkkeri, hakkeri (s;atk): hoggel (29.5.2008; hogga+el; Esim: Hakkeri murtautui tietojärjestelmäämme: Hoggel raksad veines nafensystemeel.), raksel (29.5.2008; raksa+el), hakker (29.5.2008; Etym. engl. hacker), krakker (29.5.2008; Etym. engl. cracker)

kräshätä (v;ark;atk), kaatua (v;atk): kräsha (ark; 30.1.2012; Etym. engl. crash)

kuestionaali (s;kiel; oma sana), kö-pääte (s;kiel): kuestionalie (kysyvä liitepartikkeli), kuestionelle, valjanne

kuha (s;kala): tihelnuk (2.3.2014; Etym. tihe+[va]lna+uk)

kuhmu, känsä, pahka, möykky, ryhmy, ryhelmä, kyhmy, muhkura, kupura, kupru (s;lääket): hänse (28.7.2008; Etym. suom. känsä, vir. käsn)

kuihtua (v): visna (Etym. ruots. sanasta förvissna, jonka vissna tarkoittaa lakastua, näivettyä.)

kuilu (s): lyfta, klyfta (6.1.2009 tähän muotoon muodosta lyfta; Etym. ruots. klyfta)

kuin (vertailussa): neir (vanh; Etym. Diftongioitunut muoto sanasta "ner", suomen kun- ja kuin-sanojen mukaisesti. Etym. Katso sanan ais etymologia.)

kuin: ais (Etym. diftongioitunut muoto engl. sanasta as, joka kuinkin tarkoittaa kuin. Diftongi tulee suomen kuin-sanan mukaisesti. Vuosina 2001 ja 2002 käytettiin ais-sanaa. Sen jälkeen sen syrjäytti neir-sana, ja ais-sana unohtui kokonaan. Joko vuonna 2003 tai 2004 ais-sana tuli takaisin esiin, ensin runoudessa ja myöhemmin ehkä vuonna 2005 sana syrjäytti neir-sanan käytön. 31.7.2007 neir-sana merkittiin sanakirjaan vanhanaikaiseksi.)

-kuinen (s): -guenne (1.7.2007; ennen tämä oli -kuunne, mutta kuu-sanan muututtua gus-sanaksi luonnollisesti myös tämä johdos on muuttunut muotoon -guenne)

kuinka (d;kuinka + jokin adjektiivi/adverbi): mens (mes+ns; 4.5.2011; Esim. mens leket, mens fimset)

kuinka (d;millä tavalla), miten (d;millä tavalla): vekken (ves+kken; 4.5.2011), mesviiset (4.5.2011; mes+viis+et), mesem (mes+em; 30.7.2011), mesteg (mes+t+eg; 26.9.2011), meset (mes+t; 3.1.2013), menstaiet (mes+ns+taie+t; 3.1.2013), mestaiel (mes+taie+l; 3.1.2013)

kuinka (d;run): hoffa

kuinka lailla (d), kuinka: hoftait (hof+tait; 6.11.2009)

kuinka monta (d), monta (d;kys): monge, mens monge (mens|monge; 25.8.2011)

kuinka tahansa: hofnil (vanh), hof aisvärt (vanh), mesviiset ais värt (mesviiset|ais|värt; 19.2.2012)

kuinka, kuinka lailla (d): hoftait (hof+tait; 6.11.2009)

kuinka, miten (d): hof (Etym. engl. how)

kuiskailla (v): visdella (visda+lla; 20.11.2020)

kuiskata (v): vhisde, visda

kuisti (s;rak), eteinen, porstua: kviste (17.1.2009; Etym. ruots. kvist), verando (17.1.2009; Etym. ruots. veranda + o), verandos (17.1.2009; veranda+os)

kuisti (s;ulko-), ulkokuisti (s;rak): ulkviste (ul+kviste; 6.3.2015), ulendo (ul+ndo; 6.3.2015; Etym. mallina kahk. verando.)

kuitata (v;ark;atk;poistua ohjelmasta), sulkea sovellus (v;ark): kuitta (ark; 30.1.2012; Etym. engl. quit)

kuitenkaan, kuitenkin, silti: stilleen (luotu ennen 16.1.2002)

kuitenkin (d), kaikesta huolimatta (d): ientek (ien+tek; 26.12.2013)

kuitenkin (d): hoffeq, hofvär, eedu ais eedu (eede+u|ais|eede+u; 10.2.2011), vekkenvär (vekken+vär; 15.7.2011), vestvär (ves+t+vär; 15.7.2011)

kuitenkin (d;lopulta), loppujen lopuksi (d), lopulta (d): loppijens loppetat (loppe+ij+ns|loppe+tat; 9.6.2016), loppeins loppetat (loppe+ei+ns|loppe+tat; 5.6.2025), ienverast (ien+verast; 9.6.2016)

kuitenkin, kuitenkaan, silti: stilleen (luotu ennen 16.1.2002)

kuitenkin, silti, siltikin, siitä huolimatta, tästä huolimatta (d): dettak (dette+tak; 12.10.2008; Esim: Siitä huolimatta hän pääsi vapaaksi. Dettak hes frentat kottu.)

kuitti (s), resepti (s): reseppet (25.10.2018; Taiv: resept-)

kuitu (s), säie: febrom (28.4.2008; febri+om; Etym. febri tulee engl. sanasta fiber, kuitu, säie)

kuiva (a): vetfres, neirlek, traijaid (kuivunut)

kuivata (v): kostenslouda (kost+ens+slouda), visnetta (26.1.2008)

kuivua (v): traija (Etym. engl. dry [drai])

kuivua (v;kuihtua): visna (Etym. ruots. förvissna = kuihtua)

kuja (s): grende (31.1.2009; Etym. ruots. gränd [grend])

kuka (p): ve

kuka (p;rinnastuskonjunktiona), joka: ves (21.7.2008 otettu käyttöön tällainen muoto rinnastettaessa edellisen lauseen henkilöön; ve+s(je); Esim: Artikkeleita voi luoda kuka vain, joka osaa kirjoittaa kahkonia. Artikeliijee mahdae looda ve ais värt, ves mahdae kahkonitat skriffa. (Artiklijee mahdae looda ves ais värt, ves mahdae skriffa kahkonitat.) Esim 2: Hän on säveltäjä, joka on luonut merkittäviä teoksia. Hes em tsieveldatter (tzieveldatter), ves hafae loodan marklekijee verkelloijee. Esim 3: Maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Maans peel hillus ikhijell, vijee hes fehelda. Taivutus 15.11.2008 (Taipuu kuin ve-sana): ve-, vi- (ves, vens, ven, vee, vest, vess, veel, vij, vijens, vijen, vijee, vijest, vijess, vijeel, jne.))

kuka tahansa: anikhe (vanh; merkitty vanhaksi 14.8.2008; an[i]+ikhe), ani aisvärt (vanh; merkitty vanhaksi 21.7.2008), ve ais värt (21.7.2008)

kukaan (d;ihmisestä ja eläimistäkin ehkä), mikään: värnoogen (lisätty 16.10.2007)

kukaties (d), ehkä, kenties: vessnendu (ves+snenda+u), vesnendu (ve+snendu; 13.6.2014)

kukin (p), jokainen: vesheid (12.12.2007; ve+sheid; Taivutettaessa ve-osa taipuu, sheid-osa jätetään taivuttamatta. Esim. 1: "Kussakin tiedostossa on useita tietueita. Vess-sheid/Venness (väliviivaa on käytetty kolmen peräkkäisen s-kerakkeen esiintymisen välttämiseksi) nafenless em mongijee nafenrekordijee." Esim. 2: "Kultakin vastaajalta pyydetään perusteluja. Veltsheid/vennelt replelelt furvennai/imfrekkai baaselluijee/argumenteiduijee." Esim. 3: "Kutakin lajia (sorttia) on vain yksi. Veesheid/vennee loojee em nil okte." Etym. luotu suomen kielen sanan mukaisesti, ku(ka)+kin), venne (12.12.2007; ve+nne; Kukin-merkitykselle on luotu kaksi sanaa, vesheid ja venne; nähtäneen kumpi niistä alkaa enemmän elää kielessä.)

kukin (p): varien (var+ien; 7.9.2017)

kukin: iits (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007; Etym. engl. each-sanasta), itze (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007; Etym. engl. each-sanasta), itzikhij (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007; itz+ikhe+ij), oltenne

kukinta, kukoistus: dlubbane (vanh; merkitty vanhaksi 16.12.2007; dlubba+ne; Tämä sana on luotu siihen aikaan kun ne-päätteen lisääminen verbin perään ei aina aiheuttanut verbin viimeisen kirjaimen katoamista.)

kukka, kukkanen: dlubbok, bluppok

kukka: dluppok (Etym. arveluja: Arvattavasti sanasta tulpan [tulppaan], tulppaani. Toisaalta dluppok kuulostaa hieman sanalta kukka. Yhtä lailla sillä saattaa olla yhteys ruots. sanaan blomma. 16.1.2008 lisätty: dluppok, aluksi muodossa dlubbok lienee aluksi ollut pelkkä dlub, ja siihen on sen jälkeen vain liitetty liite -ok. Dlub voisi olla taas suomen sanasta kukka.), dlub

kukkakaali (s): kääruk (14.10.2010; Etym. kuulostaa vain kukkakaalilta)

kukkanen (s): blommenne (blomme+nne; 26.1.2010), blommanne (run; blomma+nne; 26.1.2010)

kukkanen, kukka: dlubbok, bluppok

kukkanen: dluppok, blomma, blomme (1.2.2009 tähän muotoon)

kukkaro (s): rahduspusse (rahdus+pusse; 8.6.2011)

kukkia, kukoistaa: blomma, blommeida

kukkia, kukoistaa: dlubba

kukko (s): gugge (31.5.2009; Etym. suom. kukko)

kukkua: kukkua (vanh), göökka (7.9.2010; Etym. ruots. gök)

kukkula: höide (Etym. Luotu ennen korkeaa tarkoittavaa höide-sanaa. Kun kukkulaa tarkoittava höide-sana luotiin, korkea-sanaa vastasi hi'heest ja myöhemmin hiihhest.)

kukoistaa, kukkia: blomma, blommeida

kukoistaa, kukkia: dlubba

kukoistus, kukinta: dlubbane (vanh; merkitty vanhaksi 16.12.2007; dlubba+ne; Tämä sana on luotu siihen aikaan kun ne-päätteen lisääminen verbin perään ei aina aiheuttanut verbin viimeisen kirjaimen katoamista.)

kulaista (v), juoda (kulautellen, nopeaan tahtiin), kulauttaa: sveldehda (16.7.2008 tähänkin tarkoitukseen), glööde (16.7.2008 tähänkin tarkoitukseen)

kulho, vakka, vakkanen, kori (s): senglos (senglo+s; 17.1.2009), goor (17.1.2009 tähänkin tarkoitukseen), gooros (goor+os; 17.1.2009), vagge (17.1.2009; Etym. ruots. vacka ja suom. vakka)

kuljeskella, kulkea, kierrellä, vaeltaa, vaellella, käyskennellä, taivaltaa (v): veolla (Esimerkkilause: Kulkiessaan metsässä hän tunsi tuulen hellän huminan. Truduess veolleissem hes imsefad milleken thondens hummelluen.)

kuljettaa (v), ajaa (v;ajoneuvoa): kulgendetta (kulgenda+tta; 5.3.2016)

kuljettaa (v;tavara perille), toimittaa (v;tavara): fenhenda (fenhe+nda; 13.12.2013), vereildouja (vereil+douja; 13.12.2013)

kuljettaa, viedä, kantaa (v): vaija (18.1.2009; Etym. kahkonin douja-sanan pohjalta luotu versio)

kuljettaa: leade

kuljettaja (s), kuski (s): kulgendettel (kulgendetta+el; 5.3.2016)

kuljetus (s;tavaran-), toimitus (s;tavaran-), toimittaminen (s;tavaran-), rahti (s): fenhendus (fenhe+nda+us; 14.11.2013; Etym. Mallina engl. shipping, vir. laevandus), vereildoujus (vera+ei+l+douja+us; 14.11.2013)

kulkea (v): voolla (voo+lla; 24.6.2009)

kulkea (v): äre kulg (12.12.2008; Esim. Se kulki kohti pohjoista. Dell äred kulg var nordee.)

kulkea (v;edistyä): framheera

kulkea (v;hitaasti), huojua, vaappua, kävellä (v;hitaasti): lunge (14.4.2009; Etym. kahkonin oma sana)

kulkea (v;matkata), matkata (v), matkustaa (v), tehdä matkaa (v): kulgenda (kulg+nda; 27.8.2011)

kulkea, kuljeskella, kierrellä, vaeltaa, vaellella, käyskennellä, taivaltaa (v): veolla (Esimerkkilause: Kulkiessaan metsässä hän tunsi tuulen hellän huminan. Truduess veolleissem hes imsefad milleken thondens hummelluen.)

kulkea, kävellä, mennä, astella (v): stepella (1.7.2007, steppa+lla)

kulkea: journe, pathenjeera (vanh; merkitty vanhaksi 14.8.2008), fotenna (vanh; merkitty vanhaksi 14.8.2008), furkoddenna (vanh; merkitty vanhaksi 14.8.2008), kodde, journea (vanh; 2005; journe+a)

kulkiessaan (d), matkalla (d): journeissem (vanh; journe+eissem; ainakin jo 24.11.2005)

kulkija (s): veollel (veolla+el; 29.7.2008)

kulku (s), matka: kottos (kotta+os; 11.10.2008; Esim: Saulin matkaystävät seisoivat sanattomina. Saulens kottosfensij stendu ondrijetak (nyk.: seidokitat).)

kulku (s): veollus (25.4.2008 tämäkin käännös lisätty)

kulku, matka: kotne (kodde+ne), kottus (Huom: Käytä mielyymmin kottos, sillä kottus tarkoittaa myös pääsy; Etym. Sanasta kotne luotu us-päätteinen versio siten, että kotne-sanan on ajateltu tulleen kotta-sanasta, vaikka sen alkuperä on tosiasiassa sanassa kodde.)

kulkue (s), saatto: journus (vanh), tsofne, tsoffos (31.12.2024; tsoffa+os), sotte (sotte+e; 29.11.2012; vanh 28.9.2018)

kulkuneuvo (s), ajoneuvo: drivnegalu (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), auto

kulkutauti, epidemia (s): kulgtööbe (kulg+tööbe; 19.1.2010)

kullanmuru (s;hellyttelysana), kulta, kullannuppu (s): goldepette (golde+pette; 11.3.2010), pettuk (pette+uk; 11.3.2010), pettukke (pettuk+e; 11.3.2010), goldepettuk (golde+pettuk; 11.3.2010), goldepettukke (golde+pettukke; 11.3.2010), mesmorikke (mes+mori+kke; 12.3.2010), golderaasuk (golde+raasuk; 17.6.2011), goldensraasukke (golde+ns+raas+uk+e; 11.10.2012)

kullannuppu (s): goldeknuppet (golde+knuppet; 15.10.2021)

kulma, nurkka, soppi: kuelm

kulmakarva (s): kuelmkor

kulmilla, puolella, nurkilla, päin (d;mon): lehell (29.5.2008; leh+ell), kulgell (kulg+ell; 29.5.2008; Esim: Hän asuu Tampereen nurkilla / Tampereella päin: Hes whiese Tamperens kulgell / lehell. Esim 2: Missä päin olet matkustellut? Vattell kulgell dan hafan reissan? Esim 3: Sakset on varmaan keittiön puolella. Skerrordij em enk köökkens kulgell.)

kulmio (s;mat): kuelmuk (kuelm+uk; 8.5.2013)

kulta (s;hellyttelysana), mielitietty (s): golde, golduk (golde+uk; 11.3.2010), goldukke (golduk+e; 11.3.2010; Huom: Tämä sana muodostettu samaan tapaan kuin löilek-sanan arkinen ilmaisu "löilekke"), goldenne (golde+nne), mieloennuk (26.3.2013; Etym. karj. miiloi < ven. милой + nne + uk)

kulta, kullanmuru (s;hellyttelysana), kullannuppu (s): goldepette (golde+pette; 11.3.2010), pettuk (pette+uk; 11.3.2010), pettukke (pettuk+e; 11.3.2010), goldepettuk (golde+pettuk; 11.3.2010), goldepettukke (golde+pettukke; 11.3.2010), mesmorikke (mes+mori+kke; 12.3.2010), golderaasuk (golde+raasuk; 17.6.2011), goldensraasukke (golde+ns+raas+uk+e; 11.10.2012)

kulta: golde

kultainen: goldenne

kulu (s;mm. rahameno; usein mon.), meno (s;kulu; usein mon.): kulgetes (kulgetsa+tes; 16.2.2013 lisätty; Esim. marringskulgetsij. hääkulut.), karhe (karha+e; 13.12.2013)

kulua (v): kulgetsa (20.5.2012; kulga+tsa; Etym. suom. kulua mukaisesti.), karha (20.5.2012; Etym. suom. karhea)

kulua (v;ajasta): framheera

kulua (v;ajasta): kodde (1.2.2009; Esim. Aikaa kului vain pieni hetki. Nil lille/syyre taide/teid koddu.)

kuluton (a): karhelous (karhe+lous; 15.8.2024)

kuluttaa (v): kulgetsetta (kulgetsa+tta; 20.5.2012), karhetta (karha+tta; 20.5.2012)

kuluttua, päästä (jnkn ajan päästä): pest (minuutin päästä: minundens pest, minuuttens pest (vanh))

kumartaa (v): kyyrehda (kyyra+hda)

kumartua, kyyristyä (v): kyyrehda (6.7.2007; Etym. suom. sanasta kyyristyä; kyyra+hda)

kumi (s): gumme (14.6.2008; Etym. ruots. gummi)

kuminauha (s): gummestrenne (16.7.2008; gumme+strenne), gummebende (gumme+bende; 16.7.2008)

kumisaapas (s): gummepuutek (gumme+puutek; 14.7.2008; Huom: ks. puutek)

kummatkin (d), molemmat: vattemmejeq (vanh; 29.11.2007; vatt+emma+ej+eq), mesemmeig (mesemma+ei+g; 30.12.2011)

kummatkin, molemmat (p;mon): vattemmej (mon)

kummatkin, molemmat: potte (vanh), pottij (vanh)

kummi (s): koote

kummipoika (s): kootesunnen

kummityttö (s): kootejille

kummuta, kohota, nousta, kasvaa, kehittyä (v): ylha (30.10.2011; Etym. ylhä ja yl+h+a; 30.10.2011), ylhetsa (ylha+tsa; 13.6.2014)

kumota (v;atk;undo;käytetään sovelluksen Muokkaa-valikossa), perua: aindua (vanh), troffe takkes (vanh; troffe|takkes; 20.11.2009), votte takkes (votte|takkes; 7.9.2010; Etym. vir. tagasi võtma, imp. Võta tagasi)

kumota (v;perua), perua, peruuttaa (v;perua): veretsa (vera+tsa; 8.3.2010; vanh), veretta (vera+tta; 3.7.2012)

kumota, peruuttaa: perounde (Etym. muunnelma suomen sanasta "peruuttaa")

kumpi (p): vattemma (vanh; vatt+mma; Luotu 24.9.2007 suomen kielen kumpi-sanan mukaisesti olettaen, että kumpi on kuka-sanan komparatiivi.), mennemma (mes+nne+mma; 3.4.2011)

kumpi: vattder, mesder (mes+der; 25.8.2011), memma (mes+mma; 25.8.2011; vanh), mesemma (mes+mma; 20.2.2012)

kumpikin (d), molempi: vattemmaq (vanh; 29.11.2007; vatt+emma+eq; vanh), vattemmag (vanh), mesemmag (mes+emma+g; 29.12.2011)

kumpu (s): kompte (vanh; 6.9.2001; Etym. esiintyy virren Vieraalla maalla kaukana vuoden 2001 käännöksessä. suom. kumpu)

kumpu, mäki: gump

kun (d; koska), sillä: gans, ner, forde (vanh), sels

kun (k;sitä vastoin, kun taas): aisdess

kun (part;kuinka): hof

kun kerran (p), jos kerran (p), kerta (p), koska (p): kerd (18.8.2010 tähänkin tarkoitukseen; Esim. No tule jos kerran haluat. No kom kerd villan.)

kun vain, jos vain, kunhan, jos, mikäli (d): aisnil (ais+nil; 7.5.2009; Esim: Koddem ultat, asnil ain alga vihma.), aisvan (7.5.2009; ais+van)

kun: ner (luotu ennen 16.1.2002; ruots. sanasta "när"), sel (18.12.2010; Etym. suom. sillä, sel kahkonissa ennestään merkityksessä siis, eli. Sopusoinnussa myös hyvin jel-sanan kanssa.)

kuningas: tigoun (Etym. koostuu osista ti+goun. Ti oli muinaiskahkonin määräinen artikkeli (myöhemmin artikkelit poistuivat). Goun on nähtävimmin lyhenne ruots. sanasta konung (joka ilmenee ruotsissa nykyäänkin sanaliitoissa, esim. konungerike). Tigoun lausuttiin alkujaan [ti'goun] eli siten, että paino tuli jälkimmäiseen tavuun.)

kuningatar: tigounette

kuninkaallinen (a): tigounlek (tigoun+lek; 19.7.2008)

kunkin hetken (d;gen), sen hetken (d;gen): aktuellens (aktuelle+ns; 13.6.2014)

kunnes: kuns (Etym. suom. kunnes-sanasta)

kunnia (s), maine: namus (1.1.2011; nam+us), kloirus

kunnia: klernus, kloire (Etym. alunperin kloiree'e. engl. sanasta glory.), kloirus

kunnioitettu (a), arvoisa: kleeraid, kloirettaid (kloiretta+aid; 16.11.2009)

kunnioitettu (a;puhuttelussa), arvon (a;gen;puhuttelussa), hyvä (a;puhuttelussa): armesdain (armesda+ain; 9.9.2017; Esim. Hyvä asiakas! Armesdain kleinde!)

kunnioittaa (v): kloiretta (kloire+tta; 23.11.2008)

kunnioittaa: kleera

kunnioitus (s): kloirus (kloire+us; 25.6.2008), kloirennus (kloirenne+us; 26.10.2006)

kunnolla (d;asianmukaisesti): fimsit (2.12.2007 lisätty tähänkin tarkoitukseen; fims+it)

kunnolla: iraidet

kunnollinen (a): vailsuk (vail[a]s+uk; 15.10.2010)

kunnossa (d): ordennuess (ordennus+ess; 22.12.2008; Esim. Olen kunnossa. Ärem ordennuess.), spottess (spotte+ss; 22.12.2008), olte raidet (22.12.2008; Esim. Olen kunnossa. Meinell em olte raidet.)

kunnossa (toimiva): spottess, förkmas

kunnostaa (v), remontoida (v), korjata (v;remontoida), saneerata (v): novelda (novel*+lda; 27.10.2015), sanerda (27.10.2015; Etym. suom. saneerata < ruots. sanera)

kunnostaa, korjata: fiksa, fikse, prepareera (Huom 7.12.2008: svetisismi), prepareida

kunta (s): doum

kunto: spotte

kuntouttaa (v): spottetta

kuntoutua (v): spottettua (vanh)

kuohu, vaahto, vaahdoke: vahte, vahde (7.5.2011 tähän muotoon; vahda+e)

kuohua, kuohuta, vaahdota, kuohuttaa, vaahdottaa: vahda

kuolema (s): sordus (14.9.2010; sorda+us)

kuolema: deatne (vanh), deadus (vanh)

kuolematon (a): sordlous (sorda+lous; 27.1.2011)

kuoliaana, kuolleena (d): deadaidet (vanh; Esim 1: kaatua kuoliaana maahan: maal deadaidet koute; Esim 2: Sieltä he löysivät hänet - kuolleena: Dielt dij heinen findu - deadaidet.), sordainlet (sorda+ain+let; 24.4.2012)

kuolla (v), menehtyä (v), nukkua pois (v;kuolla): volpassa (vol+passa; 16.10.2011), volshuuve (vol+shuuve; 16.10.2011)

kuolla (v): sorda (27.6.2010; Etym. suom. surra, vir. surra), kotta restneel (kotta|restne+eel; 31.10.2010; "päästä lepoon")

kuolla: deade, oiffenshuuve, mavoire taidest iguennueel

kuolleena (d), kuoliaana: deadaidet (vanh; Esim 1: kaatua kuoliaana maahan: maal deadaidet koute; Esim 2: Sieltä he löysivät hänet - kuolleena: Dielt dij heinen findu - deadaidet.), sordainlet (sorda+ain+let; 24.4.2012)

kuollut (s), vainaja (s): oifdeadel (29.11.2007; oif+deade+el), volsordant (vol+sorda+nt; 29.12.2011)

kuollut: deadaid (vanh), sordant (sorda+nt; 24.4.2012), sordain (run; 24.4.2012; sorda+ain)

kuolo (s): halmus (18.11.2013; Etym. suom. kalma)

kuono (s), nokka: koone (5.3.2008; Etym. vir. 'koon', eläimen kuono)

kuoppa (s): gap

kuori (hedelmän ym. syötävän pintakerros): koor (Etym. suom. kuori, kuore-)

kuori (kirjekuori): girrenkoor (girren+koor)

kuori (s): koor

kuoria (v): koora (3.6.2008; koor+a), voola (3.6.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen)

kuorimaveitsi (s): voolussipel (3.6.2008; voola+us+sipel)

kuorma (s), taakka (s), kantamus (s), lasti (s), rasitus (s), sälytys (s): säldes (Taiv: sälds-; 11.8.2012; Etym. suom. s sälytys, v sälyttää, vir. sälitis [sälittis], liiv. säʾltəks)

kuorma (s), taakka (s), kuorma (s;kuv taakka), lasti (s): daggos, laste (19.1.2009; Etym. ruots. lass ja saks. Last)

kuormalava (s;tekn), trukkilava (s;tekn): säldseppe (säldes+ppe; 10.4.2017), säldesplaatte (säldes+plaatte; 10.4.2017)

kuormata (v), sälyttää (v), rasittaa (v), lastata (v): säldsa (säldes+a; 11.8.2012; Esim. Sälyttää rinkka selkäänsä. Säldsa mogreppe takkuensem pieel. Esim. Sälyttää syy jonkun harteille. Säldsa gaabe noogenens takkuens pieel [=selän päälle] / Säldsa gaabe noogenens ylekeil [=laille, hartioille].)

kuormittaa (v): säldsenda (säldsa+nda; 2.11.2015)

kuoro (s): koore

kuorsata (v): kraasa (19.10.2009; Etym. deskriptiivisana)

kupari (s;aine): giilsek (Etym: suom. kiiltää + -ek; 28.9.2012), giilsennom (giilsenne*+om; 25.5.2014)

kupari, vaski (s): vaske (17.1.2009; Etym. suom. vaski; Esim. Tuote on valmistettu kuparista. Produkte hafai loodan vaskest.)

kupera, ulospäin kaareva (a): kummer (28.3.2014; Etym. suom. *kummar, kumpare, kumpare, virossa kupera on kumer; Taiv: kumr-)

kupla (s): ballok (balle+ok)

kuppi (s): kuppe (17.6.2008; Etym. suom. kuppi)

kupru (s;lääket), känsä, pahka, möykky, ryhmy, ryhelmä, kyhmy, kuhmu, muhkura, kupura: hänse (28.7.2008; Etym. suom. känsä, vir. käsn)

kura, lieju, muta, loka (s): lieja (2.3.2008; Etym. suom. lieju)

kurja: föddig

kurjistua (v), tulla murheelliseksi (v), olla mieli murheisena (v), olla murhemiellä (v): eede molle melles (eede|molle|melle+s; 26.9.2011; Esim. Melles em molle, sel hehduee em höit matset.)

kurkipuu (s;rak): ylpalkken (yl+palkken; 10.9.2017)

kurkistaa, vilkaista, kurkkia (v): fleega speddet (17.5.2008), vilgesda (17.5.2008; Etym. suom. vilkaista)

kurkku (s): gorrel (22.12.2008; merkitys laajentunut elinosasta kurkku-kasviin)

kurkku (s;elinosa): gorrel (22.12.2008; Etym. ven. gorlo [garlá]; Esim. juuttua kurkkuun. jumma gorleel.), svelle (nielu)

kurkkukipu (s;lääket): gorrelkippe (gorrel+kippe; 6.6.2013), gorrelkiplekkus (gorrel+kiplekkus; 6.6.2013)

kursiivi (s;atk): kursive, kursivie (20.11.2009 tähän muotoon, koska muutkin saman tyyppiset lainat päättyvät ivie-muotoon.), envarvaimant (envar+vaimant; 3.1.2013)

kursivoida (v;atk): kursiveida, kursivieida (20.11.2009 tähän moutoon; kursivie+eida)

kursori, osoitin, kohdistin: kursore

kurssi: kurs (vanh), kurse (vanh), kursse (15.3.2010 tähän muotoon muodosta kurse)

kuru (s;tunturirotko): gorruk (1.11.2018; Etym. suom. kuru)

kuski (s), kuljettaja (s): kulgendettel (kulgendetta+el; 5.3.2016)

kustanne, kustannus (s;julkaisu): publiseidus (publiseida+us; 27.1.2009)

kustannus (s;maksaminen,rahoittaminen): finansieidus (2.5.2008; finansieida+us), rahduettus (rahduetta+us; 2.5.2008)

kustantaa (v;maksaa): meksa, dua (vanh; 2.5.2008 tähänkin merkitykseen; Esim: Paljon se tekee yhteensä? Hof matsleket de duae/meksae totaliet? Esim 2: Mitä tuote kustantaa? Hof matsleket produkte meksae?)

kustantaa (v;rahoittaa): finansieida (2.5.2008; Etym. ruots. finansiera), meksa, rahduetta (rahdus+etta; 2.5.2008)

kutakuinkin, hieman (d;jotakuinkin), jotakuinkin, kohtalaisen, jokseenkin (d): veehoffeg (ves+ee+hoffeg; 15.10.2010)

kuten (vanh;run): ais

kuten, niin kuin: soneir, so neir, soais, so ais

kuten: shennes, ais

kutistua, pienentyä (v): lilletsa (lille+tsa; 25.7.2008)

kutittaa (v): tikla (7.11.2009; Etym. engl. tickle)

kutoa (v): spinna (14.12.2010 tähänkin tarkoitukseen; Etym. ruots. spinna)

kutsu (s): kalne, kallus

kutsua (v), nimittää: nametta (nam+tta; 27.5.2008)

kutsua (v): kalla

kutsua, nimittää (v): kalla, huuenda (huuda+nda; 30.11.2012; Rekt: nominatiivi tai translatiivi; Esim. Kontrollordee mahdoinke kahkonis huuenda ga allord.)

kutsukortti (s): kallenkaarde (kalne+kaarde; 26.3.2013)

kutsumanimi, nikki (s): kallusnam, nikke

kuttu (s;synnyttänyt vuohi): gutta (gutte+a; 6.11.2008)

kuu (taivaankappale): kuu (vanh; merkitty vanhaksi 7.3.2008; Etym. suom. kuu), gus (7.3.2008 lähtien gus tarkoittaa myös kuu-taivaankappaletta)

kuu (taivaankappale): mounde (vanh)

kuu, kuukausi: gus (taipuu guee, guens, guess, guet jne. Etym. Mukaillen luotu kuu-sanan pohjalta.)

kuu, kuukausi: kuu (vanh; merkitty tässä merkityksessään vanhaksi 2006)

kuudes (n;mat): heksennos

kuudeskymmenes (num): heksgynnos

kuudesosa (num): heksennoek (heksennos+ek; 5.10.2010)

kuudestoista (n;mat): hekstonnos

kuukaudesta kuukauteen, joka kuukausi, kuukausittain (d): guijekken (gus+ij+ekken; 30.7.2008), guest gueel (gues+est|gus+eel; 30.7.2008), olte gus (olte|gus; 30.7.2008)

kuukausi, kuu: gus (taipuu guee, guens, guess, guet jne. Etym. Mukaillen luotu kuu-sanan pohjalta.)

kuukausi, kuu: kuu (vanh; merkitty tässä merkityksessään vanhaksi 2006)

kuukausittain (d), joka kuukausi, kuukaudesta kuukauteen: guijekken (gus+ij+ekken; 30.7.2008), guest gueel (gues+est|gus+eel; 30.7.2008), olte gus (olte|gus; 30.7.2008)

kuula (s): koole

kuulas (s), raitis, raikas, raikas ilma: reeges (16.12.2008; Etym. suom. raikas; Taiv: reeges-), währes (14.12.2019; Etym. kahk. freshlek < engl. fresh; Taiv: währes-)

kuule, kuuntele (v,imp): lisen (ks. kuulkaa, kuunnelkaa)

kuulemma (d): lisnekken (lisna+e+kken; 21.5.2011)

kuuliainen (a): humlek (nöyrä), lisnelek (lisna+lek; 23.11.2008; Esim. Kuuliaiset lapset Jumala siunaa. Lisnelekij barnij Godde blessae.), lisenlek (lisne+lek; 15.10.2010)

kuulkaa, kuunnelkaa (v,imp,mon): lisenten (ks. kuulkoot)

kuulkoot, kuunnelkoot (v,imp,mon): lisente (ks. kuulkaa, kuunnelkaa)

kuulla (kuulua): lenga

kuulla (v): sulssa (17.8.2010; Etym. ven. слушать, slushat')

kuulla: lisna, lisne, lislenga

kuulo (s): lislengus, lisne (lisna+ne)

kuuloke (s;atk): lisnok (18.12.2007; lisna+ok; vanh), lisnek (16.5.2010; lisne+ek)

kuulostaa: lengesta (vanh), lengetsa

kuultaa (v), kiiltää, loistaa, välkkyä, hohtaa, kimmeltää: glanssa (2.3.2008; glansse+a)

kuulua (v), liittyä: relate (18.1.2008; Etym. engl. relate), assosiate

kuulua (v;johonkin): eede jek (eede|jek; 24.12.2011; Esim. Jek nelvens syslennetsee em – od eedennun – ga höit kurvesijens höiendekijens otkerdettus. Kielen kehittymiseen kuuluu – ja on kuulunut – myös liian mutkikkaiden rakenteiden yksinkertaistus.)

kuulua (v;johonkin): lengetsa (lenga+tsa; 16.9.2009; Esim. Hes lengetsu veines rymeel.)

kuulua (äänestä): lenga (Esim. Kuuluuko ääneni? Lengaes meines soinde? Esim 2. Lause "Mitä kuuluu?" 30. maaliskuuta 2008: Hof lengae?)

kuulua, koskea (jollekin): longesta

kuuluisa (a): fimsit nafaid, nafaid

kuuluttaa (v): tringetta (tringa+tta; 8.6.2011)

kuuluva (a), liittyvä: relataid (18.1.2008; relate+aid), assosiataid (18.1.2008; assosiate+aid), relatenne (relate+nne; 24.5.2011)

kuuma: heddas (Etym. Mukaelma ruots. sanasta het.)

kuume (s): höilem (höi+lem; 6.6.2013), flemmos (flemme+os; 6.6.2013), flemmek (flemme+k; 6.6.2013), pallannus (palla+nne+us; 6.6.2013)

kuunnelkaa (v,imp,mon), kuulkaa: lisenten (ks. kuulkoot)

kuunnelkoot (v,imp,mon), kuulkoot: lisente (ks. kuulkaa, kuunnelkaa)

kuunnella: lisdua (lis+dua; vanh), lisnenda (lisna+nda)

kuuntele (v,imp), kuule: lisen (ks. kuulkaa, kuunnelkaa)

kuuntelu: lisne, lisduane (vanh), lisnendus

kuunteluhetki: lisneteid (luotu ennen 16.1.2002)

kuunvalo (s), kuutamo: kuushunne (vanh)

kuura: kore (Etym. suom. kuura-sanasta)

kuuri (s;lääket): kuure (16.4.2010; Etym. lat. cura (sama kuin engl. care))

kuuro (s;joka ei kuule): allisenlek (huonokuuloinen; al+lisne+lek; 16.4.2010), lisenlakoslek (lisne+lakos+lek; 16.4.2010)

kuuro (s;~sade), sadekuuro (s): vihmesuuhos (vihme+suuhe+os; 16.4.2010)

kuusenhavu (s): kuutsheven (kuuts+heven; 9.9.2010)

kuusi (n;mat): heks (Etym. hex)

kuusi (puu): kuutz (vanh; Esim: Kuusten humina. Kuutzeins hummellus.), kuuts (13.4.2009 tähän muotoon)

kuusikymmentä (n;mat): heksgy

kuusitoista (n;mat): hekston

kuutamo (s): gusgimmus (gus+gimmus; 10.11.2009)

kuutamo (s): gusshunne (gus+shunne; 10.11.2009; Käytä mieluummin gusgimmus.), gusklarides (gus+klarides; 16.7.2015)

kuutamo, kuunvalo (s): kuushunne (vanh)

kuutiojuuri (s;mat): tretukjorre (tret+uk+jorre; 22.12.2010)

kuutonen (n;mat): heksenne

kuva (s): lust (2.6.2010; Huom: Merkitys siirretty merkityksestä vesi, lumi merkitykseen "kuva". Ties suomen sana "kuva" on alkujaan tarkoittanutkin juuri tyynivedestä nähtävissä olevaa kuvaa.), lusje (14.5.2013 tähän muotoon)

kuva (s;atk), näyttökuva, screenshot: skrientsut, pidtsem (pid+tsem; 24.2.2011)

kuva (s;käsitys asiasta yms), konsepti, aate, käsitys, käsite, ajatus: konseppet (1.3.2008; taivutus konsepte-; Etym. engl. consept, jossa sanan loppu -pt on muutettu helpommin äänettävään asuun -ppet.)

kuva (s;valokuva): fotke (hieman ark; 27.11.2008; Etym. ven. fotka < engl. photo [foto])

kuva, mielikuva (s): imatse (13.4.2008 tähän muotoon)

kuva, mielikuva: imatze (vanh; merkitty vanhaksi 13.4.2008; luotu ennen 16.1.2002; silloin ilmeni kirjoitusasussa "imaze"; Etym. engl. image [imäts])

kuva, valokuva: foto, lustpikte, lumpikte

kuva: pikte (luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. picture)

kuvaaja (s), valokuvaaja: digigrafeidel (3.1.2009; digigrafeida+el; digikamerakuvaaja), fotografeidel (fotografeida+el; 3.1.2009; mikä tahansa valokuvaaja), grafeidel ([foto]grafeida+el; 3.1.2009)

kuvailla (v), kuvata: imdella (3.7.2007, im+della)

kuvailla, kuvata, sanoa (v): imseide (26.11.2007; im+seide)

kuvailla, selittää, kuvata: deskripte, imskrive (Etym. takana ruots. 'beskriva'), imskriffa

kuvailla, selittää, selostaa, kuvata (v): deskripteida (27.3.2009; deskripte+eida), skriffenda (27.3.2009; skriffa+nda), vengrenda (28.3.2014; venger+nda)

kuvake, ikoni (s;atk): ikone, lustek (lust+ek; 10.2.2011), lusjek (20.11.2013 tähän muotoon; lusje+ek)

kuvankaunis (a), kaunis (a;kuvan-): meelendes (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana)

kuvaruutu (s;atk), ruutu: skriene, skrienpid, pid, pidrette (pid+rette; 17.7.2012)

kuvastin (s;peilaava veden pinta): lusteppe (lust+ppe; 28.9.2011)

kuvata (v), esittää: imderkka (im+derkka)

kuvata (v), esittää: ninde, deskripta (sivistyssana), derkka

kuvata (v), selittää, selostaa, kuvailla: deskripteida (27.3.2009; deskripte+eida), skriffenda (27.3.2009; skriffa+nda), vengrenda (28.3.2014; venger+nda)

kuvata (v): lusta (lust+a; 2.6.2010)

kuvata videota (v), videoida (v): videotta (video+tta; 9.1.2010), videografeida (video+*grafeida; 9.1.2010), lunglusja (lunglusje+a; 3.8.2014)

kuvata, kuvailla (v): imdella (3.7.2007, im+della)

kuvata, kuvailla, sanoa (v): imseide (26.11.2007; im+seide)

kuvata, selittää, kuvailla: deskripte, imskrive (Etym. takana ruots. 'beskriva'), imskriffa

kuvata, valokuvata: fototsuutta, fotografeida, digigrafeida

kuvata, videoida, filmata: filma, videa (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2008), troffe videoo (2.5.2008; "ottaa videota"; vanh)

kuvataide: drefnekundes

kuvauksellinen (a), pittoreski (a), maalauksellinen (a): pittoresje (15.6.2015; Etym. suom. pittoreski < ruots. pittoresk < ransk. pittoresque)

kuvaus (s): lustus (lusta+us; 2.6.2010)

kuvaus, selitys, selostus, seloste (s): skriffendus (skriffenda+us; 27.3.2009), vengrendus (vengrenda+us; 28.3.2014)

kuvaus, selitys: deskriptione

kuvaus, valokuvaus: fototsuutne, fotografeidus, digigrafeidus

kuvaus, videointi, filmaus: filmus, videane (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2008), videonstroffus (video+ns+troffe+us; 2.5.2008; vanh)

kuvio (s): figure (21.9.2008; Etym. engl. figure; vanh), lusjos (lusje+os; 14.2.2023)

kuvitella (haaveilla): dremma

kuvitella (v), miettiä, ajatella, aatella (v;ark): mella (4.12.2007; melle+a)

kuvitella: imagineida, piktella

kvartaali (s), vuosineljännes: kvartalle (21.10.2009; Etym. suom. kvartaali; vanh; Merkitty vanhaksi 4.11.2009), kvartelle (2.11.2009 muutettu muodosta kvartalle muotoon kvartelle)

Kvirinius (s;erisn;usk): Kvirinius (15.11.2008)

kyetä (v), osata, voida, pystyä: kapla (harv; merkitty harvinaiseksi 13.11.2007)

kyhmy, känsä, pahka, möykky, ryhmy, ryhelmä, kuhmu, muhkura, kupura, kupru (s;lääket): hänse (28.7.2008; Etym. suom. känsä, vir. käsn)

kykenemätön (a): ainabbel (ain+abbel; 8.4.2010; Etym. engl. sanan unable mukaisesti)

kyky (s): mahdus (26.11.2007 lisätty tämä merkitys), kaple (kapla+e; 11.9.2014)

kyljys (s): geljos (gelje+os; 9.5.2011)

kylki (s): gelje (7.8.2008; Etym. suom. kylki, kylje-)

kyllä (ark): ju (ark)

kyllä (d;käytettäessä vahvistamaan lauseen sanomaa), tosin: wer (26.11.2007 lisätty tähänkin merkitykseen. Kyllä kannattaa ulkoilla. Wer de kannae ulgem äre. En kyllä halunnut niin tehtävän. Ain ja wer villad, et sollen dettai. (vanh: Ain ja wer villadem, eda sollen duaja.) Kyllähän se on tärkeä ottaa huomioon. (vanh: Werhai de nedlek em hopneel troffe). Wer de em nedlek sefenda / sefenduens altat votte.)

kyllä: imwer, jawer

kyllä: joo (ark)

kylläinen (s): völlshööden (völle+shööde+n; 8.3.2008; vanh), völlshöödent (völle+shööde+nt; 16.7.2010)

kylmetä (v), pakastua (v): kalsetsa (kales+tsa; 14.10.2010)

kylmissään, viluissaan (d): vildemmeissem (29.11.2007; vildem+i+ess+em), koldeissem (29.11.2007; kolde[m]+i+ess+em; m-kirjain jätetty pois kloodeissem-sanan tapaan)

kylmyys (s;kovuus,ynseys): gylmus (gylme[k]+us; 22.12.2014)

kylmä (a,s): kalmek (14.9.2008; Esim 1: Minun on kylmä. Meinell em kalmek. Esim 2: Minun tulee kylmä. Meineel heerae kalmek./Ja kalmeketsam.)

kylmä (a;hyytävän ~), pakkanen (s), kalsea (a), hyytävän kylmä (a): kales (14.10.2010; Etym. suom. kalsea; Taiv: kals-; Esim: kylmä talvi. kales thaler)

kylmä (s,a): hyrzen (vanh)

kylmä, vilu (s,a): koldem, ainlem, fres, werkalmek (wer+kalmek; 29.11.2007), vildemmus (29.11.2007; vildem+us), kalmekkus (29.11.2007; kalmek+us)

kylpeä (v), ryvetä: kostetsa (kost+etsa; 30.6.2008; Etym. Käytetty kahkonin vanhaa, kost-sanaa.)

kylpyamme (s): kostweideppe (kost+weid+ppe; 24.10.2010)

kylpyhuone (s): kostrome (kost+rome; Etym. kost on vanhaa kahkonia ja tarkoittaa kostea; vanh), kostruume (28.7.2010; kost+ruume)

kyltti (s), lappu: lagade (14.9.2008; Etym. suom. plakaati)

kyltti (s), lappu: skylde (14.9.2008; Etym. ruots. skylt)

kylvätä (v): Ks. kylvää

kylvää (v): sieda (sied+a; 29.1.2008)

kylvötyö (s): siedusverk (sieda+us+verk; 17.6.2008)

kylä: katat (Etym. Lienee kahkonin omaperäinen sana, unkarin kielessä talo on ház, akk. házat.)

kyläillä (v), käydä kylässä, vierailla: katatta (2.1.2010; katat+tta)

kyläillä (v), käydä kylässä, vierailla: visite (19.1.2010 tähän muotoon)

kylässä (d), vierailulla, vierasilla: katatem (katat+em; 30.12.2008; Huom: Katso myös "kylään"), visitmas (visita+mas; 30.12.2008)

kylään (d), vierailulle, vierasille: katta (ka(ta)t+ta(t); 14.10.2010), katattat (katat+tat; 27.4.2025 tähän muotoon)

kymmenen (n;mat): dega (Etym. lat. dega; vanh; merkitty vanhaksi 5.2.2010), deg (puhek; 16.6.2008; Etym. Lyhennetty sanasta dega; vanh; merkitty vanhaksi 5.2.2010)

kymmenen (num): degge (vanh; 8.3.2009; merkitty vanhaksi 5.2.2010; Huom. Tämä on vain uusi ehdotus sanalle yhdeksän. Etym. kahk. dega)

kymmenen (num): gynne (23.8.2009; gy+nne)

kymmenen, kymppi (n;mat): deganne (vanh; merkitty vanhaksi 5.2.2010), gynne

kymmenes (n;mat): degannos (vanh), gynnos (gynne+os; 5.2.2010 tähän muotoon)

-kymmenes (num): -gynnos (gy+nnos)

-kymmentä (n;mat): -gy (Etym. -gy-sana tulee suom. kymmentä-sanan lyhennetystä, puhekielisestä muodosta -kyt.)

kymppi (n;mat), kymmenen: deganne (vanh; merkitty vanhaksi 5.2.2010), gynne

kynnys (s): roshel (Etym. mukaelma ruots. sanasta tröskel)

kynnys (s): treskel (2.1.2009; Etym. ruots. tröskel; Taiv: treskl-)

kynsi (s): gyys (13.9.2010; Etym. suom. kynsi, vir. küüs)

kynte (s;tekn): gyysek (gyys+ek; 23.5.2023)

kynttilä: kantlenne, kantlinne

kynttilä: kantli

kyntää: pledda (Etym. todennäköisesti yhteys engl. plow ja ruots. plöja, myös verbi selata on kahkoniksi vanhastaan pledda, mutta sillä on oma etymologiansa.)

kynä (s): sulge (29.5.2008; Etym. suom. sulka ja vir. sulg (sulka; kynä)), vengersulge (venger+sulge; 27.8.2011; Esim. Vengersulge em glefjaa fahhemma.)

kynäillä (v): sulga (sulge+a; 30.1.2012)

kynänteroitin, teroitin (s): voolord (29.5.2008; voole+ord), sulgevoolord (29.5.2008; sulge+voolord)

kypsentää (v): keresda (18.6.2008 lisätty tämäkin tarkoitus sanalle)

kypsyä (hedelmistä, ruoasta): fimsgroffa

kypsyä (hedelmistä, ruoasta): fimsgrova (vanh)

kypsä (a): fimsgroffant (fims+groffa+nt; 16.7.2010)

kypsä (hedelmistä, ruoasta): fimsgroffaid

kypsä (hedelmistä, ruoasta): fimsgrov (vanh), fimsgrovade (vanh), fimsgrovanse (vanh)

kypsä (s;valmistettavasta ruoasta), valmis: völlkeresdaid (völle+keresda+aid; 18.6.2008; Esim 1: Liha on jo valmis/kypsä. Lohus em dri völlkeresdaid. Esim 2: Makkarat ovat ylikypsät: Vörstij ärei höikeresdaidij.)

kypärä (s): iksentrumerd (iksentrum+erd; vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

kypärä (s): peehekerd (peehek+erd; 5.3.2008)

kyrillinen (a): kyrienne (kyrie*+nne; 10.10.2016)

kyseessä (d): valjens alet (valje+ns|alet; 24.12.2011)

kyseessä oleva kysymyksessä oleva, kyseinen, kyseessäoleva: frekness ärette, freklek, valjens alet eedenne (valje+ns|alet|eede+nne; 10.9.2017)

kyseessä, kysymyksessä: frekness (vanh), valjens alet (valje+ns|alet; 18.10.2011)

kysellä: frekella (vanh), valjella (5.4.2013; valja+lla)

kysely: frekellus (vanh), valjellus (5.4.2013; valjella+us), valjellos (valjella+os; 5.4.2013)

kysymyksessä, kyseessä: frekness (vanh), valjens alet (valje+ns|alet; 18.10.2011)

kysymys: frekne, valje (valja+e; 25.8.2011), valjus (valja+us; 25.8.2011)

kysyä: frekka (Etym. ruots. fråga), valja

kyteä (v): gibla (29.11.2008; Etym. verbistä gibna mukailtu.)

kytkeä (v), yhdistää (v), liittää (v): semsetta (sem+setta; 30.11.2007), semesda (30.12.2013; sem+sda), semda (sem+da; 30.12.2013), otsemda (ot+sem+da; 25.1.2014), oktenna (okte+nne+a; 17.2.2014), ottesda (ot+sda; 17.2.2014)

kytkeä (v), yhdistää, liittää: ferketta, konnekta

kytkeä (v): gyttea (vanh; Etym. suom. kytkeä todennäköisesti), svitkenna, ferketta

kytkeä irti (v;sähk), irrottaa seinästä (v;sähk), irrottaa pistoke seinästä (v;sähk), ottaa töpseli irti (v;sähk): loussetta (lous+setta; 25.4.2014), votte loustat (votte|loustat; 25.4.2014), unplugga (ark; 12.12.2013; Etym. engl. unplug)

kytkin (s;atk): svitk

kytkin (s;tekn): ferkettord, konnektord

kyyhky (s), kyyhkynen: duffa, duffuk (duffa+uk; 27.1.2011)

kyykistyä (v): kodde resijeelem (17.5.2008)

kyykky (d): resij (res+ij; mon; 17.5.2008; Esim: mennä kyykkyyn. kodde resijeelem.)

kyykkyyn (d): resijeelem (res+ij+eel+em; 17.5.2008)

kyykyllään (d), kyykyssä: resijellem (res+ij+ell+em; 17.5.2008)

kyynel: terre, terrenne

kyyneleinen (a), itkuinen, kyynelkäs: terlek (terre+lek; 1.8.2009)

kyyninen (a): kynikienne (2.5.2010; Etym. engl. cynic + nne)

kyyristyä (v), kumartua: kyyrehda (6.7.2007; Etym. suom. sanasta kyyristyä; kyyra+hda)

kyyti (s): kulgendus (kulgenda+us; 19.3.2012)

kädet ristissä (d): kesij krossait (2.3.2008; krossa+ai(d)+et. Esimerkki: Kädet ristissä he istuivat. Kesij krossait dij sittaide.)

kädet ylös (i): kesij uppe (2.3.2008)

kähertyä (v), kähertää: krylla (29.11.2007; kahk. krylle, kihara), kryllella (29.11.2007; krylla+lla)

käheä (a), kahiseva: kaheslek (kahes[d]a+lek; 24.1.2009)

kähistä, kihistä, kihahtaa, kiehahtaa, pihahtaa, pihistä, sihahtaa, sihistä, tuhista, suhahtaa (v): sihahda (siha+hda; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehda (sih[a>e]+hda; 10.11.2009 tähän muotoon)

Kähkönen (s;erisn): Kaheslek (31.1.2009; Etym. kahes[d]a+lek; Huom: Nimivastine)

käki, käkö (s;run), käkönen (s;run): käkenne (run; diminutiivimuoto; käke+nne; 1.11.2007)

käki: käke

kämmen (s), tassu, käpälä: kembla (18.12.2007; Etym. kämmentä tarkoittavan vir. kämmal-sanan genetiivistä kämbla), gebel (18.12.2007; Taiv: geblij, geblens; Etym. suom. käpälä-sanasta)

kännykkä (s), käsipuhelin, matkapuhelin: kesfoun, jourenfoun (vanh; merkitty vanhaksi 12.4.2008)

kännykkä (s), matkapuhelin (s): kulgusfoun (kulgus+foun; 27.8.2011)

kännykkä (s;ark): kessel

känsä, pahka, möykky, ryhmy, ryhelmä, kyhmy, kuhmu, muhkura, kupura, kupru (s;lääket): hänse (28.7.2008; Etym. suom. känsä, vir. käsn)

käpy (s): könhyl (1.11.2012; Etym. isl. köngull (norj. kongle, tansk. kogle, ruots. kotte, hol. kegel, ransk. cocotte))

käpälä, tassu, kämmen (s): kembla (18.12.2007; Etym. kämmentä tarkoittavan vir. kämmal-sanan genetiivistä kämbla), gebel (18.12.2007; Taiv: geblij, geblens; Etym. suom. käpälä-sanasta)

käristää, paistaa (v): keresda (luotu syyskuussa 2007 keres-sanan jälkeen; keres+da)

kärjistää (v), liioitella: ärjesella (ärjes+ella; 29.11.2008), höilekella (höilek+lla; 29.11.2008), ärjesenda (ärjes+nda; 29.11.2008)

kärki (s): targe

kärpänen (s): kärbliennu (kär+bliennu; 15.5.2010)

kärry (s): gärre

kärsien (d), tuskissaan (d): liideinsme (run; liiden*+ei+ns+me; 10.11.2007)

kärsimys (s): plovernet (vanh; 6.9.2001; Etym. esiintyy virren Vieraalla maalla kaukana vuoden 2001 käännöksessä. Oli kai kahkonin oma sana.)

kärsimys (s): smerdus (smerda+us; 23.12.2010)

kärsimys, tuska (s): liidus (liida+us; 16.10.2008)

kärsivä (a), vaivainen, tuskainen: leidenlek (26.4.2008; leiden+lek)

kärsivällinen, pitkämielinen (a): kestenmellenne (20.10.2007; kestne+melle+nne; Etym. ruots. sanan tålmodig mukaisesti)

kärsivällinen, pitkämielinen (a): venlek (7.12.2008; venna+lek; Esim 1.11.2010: Pyydämme odottamaan kärsivällisesti. Vi vaisdai eede venlek.)

kärsivällisyys, pitkämielisyys (s): kestenmellennus

kärsivällisyys, pitkämielisyys (s): venlekkus (7.12.2008; venlekka+us)

kärsiä (v): smerda (23.12.2010; Etym. ruots. smärta)

kärsiä (v): vehla (24.4.2018; Etym. kahk. oma sana t. suom. vihloa)

kärsiä (v; kestää): kesta

kärsiä: liida

kärventynyt (a), ylikypsä: höikeresdaid (höi+keresda+aid; 18.6.2008; Esim: Makkarat ovat ylikypsät: Vörstij ärei höikeresdaidij.)

käry (haju), löyhkä, haju (s;paha haju): löhna (26.6.2008; Rekt: löhna+translatiivi; Etym. vir. lõhna; Esim: Keittiöstä tuli kalan haju: Köökkens kulgelt heerad valjans löhna.)

käry, savu (d): keres (luotu syyskuussa 2007; Etym. muunnos suomen sanasta käry)

kärytä (v), suitsuta, suitsea, savuttaa, savuta, röyhytä: sumssa (summes+a; 29.7.2008), sumssella (sumssa+lla; 29.7.2008)

kärytä, savuta (v): keresetsa (keres+tsa; 11.10.2008)

käsi kädessä (d), käsikkäin: keskesess, kes kesess, kesikken (kes+i+kken; 14.9.2010), kes kesem (kes|kes+em; 27.6.2010)

käsi: kes (Etym. suom. sanasta käsi)

käsiala (s): vengrenjellen (vengra+ne+jellen; "kirjoitusjälki"; 19.3.2012)

käsidesi (ark), käsihuuhde (s): kesdese (kes+dese; 16.7.2008), kessuuhellom (Huom: Huomaa paino oikeassa kohdassa: [kessúúhellom]; 16.7.2008; kes+suuhella+om)

käsikirja, ohjekirja (s): manuelbok (manuelle+bok; 18.11.2009)

käsikirjoitus (s): kesskriffus (kes+skriffa+us; 2.5.2010)

käsikkäin, käsi kädessä (d): keskesess, kes kesess, kesikken (kes+i+kken; 14.9.2010), kes kesem (kes|kes+em; 27.6.2010)

käsillä (d;läsnä), läsnä (d), tässä hetkessä (d): kesem (kes+em; 20.10.2011; Esim. Ilde em kesem. Ilta on joutunut (tullut). Esim. Gusvalgus bälerdens ylekeel glanssae, / ilde sel kesem ul em. Esim. Sullev em kesem. Suvi on läsnä. Esim. Skorre em kesem. On hätä.)

käsin (d): kesim (kes+i+m; 13.6.2014; Esim. aktuellens volmens vieteskuelmest kesim. sen hetkisen ongelman näkökulmasta käsin / näkökulmasta.)

käsin (d;jostakin käsin), suunnasta, suunnalta, luota, juuresta: kulgelt, kulgent (20.11.2009; Esim. Lähetä sähköposti suoraan tästä ohjelmasta. Senda eleposte (>eleposde) reget tesens applikeidokens kulgent.)

käsin (d;jstkn ~): -kent (12.2.2015; Esim. palvelimelta käsin. palvordekent; Esim. Tallenna asiakirja Arkisto-valikosta enne sovelluksen sulkemista. Storenda iktekeren Arkive-veldokekent enne appens lakensettuee. Etym. ke[s]+nt)

käsin (jostakin käsin): keselt (esim. maasta käsin: maast keselt)

käsin (s): kesini (kes+i+ni; 12.8.2010)

käsin, manuaalisesti: kesell, manualiennet, manuellet (manuelle+t; 30.11.2009)

käsine (s): kesek (2007)

käsipuhelin, matkapuhelin, kännykkä (s): kesfoun, jourenfoun (vanh; merkitty vanhaksi 12.4.2008)

käsite (a): tatsendos (tatsenda+os; 2.6.2011)

käsite, konsepti, aate, käsitys, ajatus, kuva (s;käsitys asiasta yms): konseppet (1.3.2008; taivutus konsepte-; Etym. engl. consept, jossa sanan loppu -pt on muutettu helpommin äänettävään asuun -ppet.)

käsitellä (v): kesenda (kes+nda; 27.2.2009)

käsitellä (v; aihetta yms.), käsittää, koskea, liittyä (v;käsitellä): imtatza (vanh; 28.1.2008; im+tatza; Varhaisin kyseistä aihetta käsittelevä teos: Taidennein frekness ärettee iktee tatzanne verkellos.), tatza (vanh), tatsa, tatsella (tatsa+lla), tatsenda (tatsa+nda; 2.6.2011)

käsitellä: kessa, handella, prosessa, prosesseida

käsitteellinen (a), abstrakti (a): tatsendoslek (tatsendos+lek; 2.6.2011)

käsittely (s): kesendus (kesenda+us; 8.9.2009)

käsittää (käsittää), tajuta: realise, kasetta, kesetta (kes+etta), komprenna

käsittää (v;ymmärtää): upstenda (3.6.2008 lisätty tähän tarkoitukseen)

käsittää, koskea, käsitellä (v; aihetta yms.), liittyä (v;käsitellä): imtatza (vanh; 28.1.2008; im+tatza; Varhaisin kyseistä aihetta käsittelevä teos: Taidennein frekness ärettee iktee tatzanne verkellos.), tatza (vanh), tatsa, tatsella (tatsa+lla), tatsenda (tatsa+nda; 2.6.2011)

käsitys (s): kasettus, komprennus, realisne (vanh), uppstendus (uppstenda+us; 20.2.2010)

käsitys, konsepti, aate, käsite, ajatus, kuva (s;käsitys asiasta yms): konseppet (1.3.2008; taivutus konsepte-; Etym. engl. consept, jossa sanan loppu -pt on muutettu helpommin äänettävään asuun -ppet.)

käsityö: kesfork (vanh; merkitty vanhaksi 5.12.2007), kesverk (5.12.2007; kes+verk)

käsivarsi (s): keslekkep (kes+lekkep; Etym. Katso lekkep-sanan etymologia.)

käskeä: kaske

käsky (s), komento: kaskus (kaske+us; 4.9.2007; Etym. Käytetty ensimmäisen kerran "Frenshopnens ondree Herrens kaskuest.")

käsky: kaskne

käskymuoto: kaskenforme, imperativie

käskynhaltija (s): kaskenmahdel (kaskne+mahdel; 14.11.2008)

käskytapa (s;kiel), imperatiivi (s;kiel): kaskenviis (kaskne+viis; 2.1.2010)

kätellä (v): kesella (27.2.2009; kes+ella)

kätevä, helppo: keslek, letta

kätevästi, helposti: lettat, kesleket

kätilö (s): varetesvarvottel (varetes+varvotte+el; 28.3.2011)

-kätinen (a): -kesenne (kes+nne; 31.7.2014)

kätisyys (s): kesennus (kesenne+us; 31.7.2014)

kätkeytyä, piiloutua, mennä piiloon (v): klippetsa (klippa+tsa; 14.9.2008)

kätkeä, piilottaa: klippa (Etym: Joko onomatopoeettinen sana eli jonkin piilottamisesta kuuluva ääni, taikka engl. verbistä clip = typistää, keritä, kiinnittää, ruots. klippa = leikata, katkaista, 26.1.2015: Tulee ehkä kahk. sanasta klippos = kallio.)

kätkyt, kehto (s): lunne (Etym. deskriptiivisana, kuvaa kehdon keikuntaa)

kätkö (s;uumen), piilo, uumen (s;vars. ylät., tav. mon. sisus, kätkö. Maan, vuoren uumenista pulppuava vesi. Syvällä laivan uumenissa. Ihmissielun uumenet.): ummen (2.1.2010; Etym. suom. uumen; Taiv: umn-)

kävellen (d), jalan (d): jalem (jal+m; 3.5.2013)

kävellä (v), astella (v), polkea (v): jalga (jal+g+a; 1.12.2012; Etym. suom. jalka)

kävellä (v;hitaasti), huojua, vaappua, kulkea (v;hitaasti): lunge (14.4.2009; Etym. kahkonin oma sana)

kävellä, astella, lenkkeillä (v;kävellen): jalella (jal+lla; 22.3.2012)

kävellä, kulkea, mennä, astella (v): stepella (1.7.2007, steppa+lla)

kävellä: journe (Etym. engl. sanasta journey.)

kävelylenkki (s): stepellenlenk (stepelne+lenk; 16.10.2011)

kävelymatka, matka: walkotne (vanh; merkitty vanhaksi 29.1.2008)

kävijä, vieras: visitel, gust, gustenne (guste+nne)

käydä (jossakin): kodde (+inessiivi; kodde soppess = käydä kaupassa)

käydä (olla käynnissä): kodde

käydä (tapahtua), tapahtua, sattua (tapahtua): huppa (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007; luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. happen [häpn]), hunda (Etym. Aluksi oli muodossa huppa. Sitten vaihtui pehmeämpään muotoon hunda, joka muistuttaa hieman ruots. sanaa hända.)

käydä (v; mennä): rienna (Esim 1: Käykää jo ostamassa se! Riennaten/koddeten dri sopelmas de! Esim 2: Käykää sisään! Steppaten intat! Esim 3: Rientäkää kotiin! Riennaten khoteel!)

käydä (v;esim kurssi), osallistua (v), seurata (v), ottaa osaa (v): attenda (28.8.2012; Etym. engl. attend)

käydä (v;jossakin): kohda (9.9.2010; ko+hda; kohda+sisäolento/ulko-olento/olento; Esim. Käyn kaupassa. Kohdam soppes.)

käydä (vierailla): visita

käydä ajatus (v), ajatella (v): kohda uumos (14.5.2013; Esim. Laulusta Ikrenne fleid: Uumos de kohdu: ain onjensemmes hafel / spielelens datjijee meil onjesdannun.)

käydä hitaalla (v), olla ajatuksenkulultaan hidas (v), olla hidas (v), ei kulkea ajatukset (v): tihma (Etym. suom. tahmea. Esim: Nyt mulla ei oikein ajatukset kulje. Meinee tihmae teit. Eedem tihmeissem teit.), eede tihmeissem (eede|tihma+eissem; 30.4.2025)

käydä kauppaa, kaupata (v;käydä kauppaa), vaihtaa (v): treida (12.4.2008; Etym. engl. trade [treid]; Esimerkki: Vi ain treidai teines maans me. Emme käy kauppaa maanne kanssa.)

käydä kimppuun (v), ryhtyä, ruveta: rygetsa (12.12.2008; Etym. suom. ryhtyä > ryktyä > ryg+tsa), rubutta (12.12.2008; Etym. suom. ruveta > rupee > ruvut+tta > ruvutta > ruputta > rubutta; vanh)

käydä kylässä, vierailla, kyläillä (v): katatta (2.1.2010; katat+tta)

käydä kylässä, vierailla, kyläillä (v): visite (19.1.2010 tähän muotoon)

käydä lenkillä: kodde lenkell

käydä läpi (v), läpikäydä: troukodde, kodde trou

käydä, kelvata, sopia: defetta (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2023; Etym. ruots. det fattas [de fattas]. Lainattiin kahkoniin aluksi muodossa defettas. Tämä oli silloin harvinainen, kahkonin s-kirjaimeen päättyvä verbi.), fetta (Etym. lyhenne verbistä defetta), kodde, ko (run,vanh), sopusaile, sitenda (sitta+nda; 17.2.2014)

käydä, sopia (v;käydä päinsä tai olla hyväksi): kodde fimset (3.6.2008), fimsetkodde (fims+et+kodde; 3.6.2008; Esim 1: Maito ei sovi hänen vatsalleen. Matja ain fimskodde heines vetseel. Esim 2: Pulla ja maito sopivat hyvin yhteen. Bulle od matja koddei fimset semtat. / Bulle kodde fimset semtat matjans me. Esim 3: Sopiiko, että poistun hetkeksi? Defettaes (de), eda oifkoddem teittat? / Koddes de, eda ja oifkoddem teittat? / Koddes de fimset, eda ja oifkoddem teittat?), defetta

käynnissä, meneillään (d): rienmas

käynnissä: kotmas

käynnistys (s): uppalgus (31.8.2007), uppalgettus (31.8.2007), startne (31.8.2007)

käynnistyssektori (s;atk), boottisektori (ark): buutsektorie (ark), uppalgettussektorie (31.8.2007)

käynnistyä (v): algetsa (alga+tsa; 14.11.2008; Esim. Selain käynnistyy hetken kuluttua. Broford (nyk. lehessord) algetsae noppet.)

käynnistää (v;ajoneuvo tai laite tms): uppalga (9.7.2007; uppe+alga sanan "start up" mukaisesti), uppalgetta (uppe+alga+tta; 27.8.2007 käytetty ensimmäisen kerran), startta

käynnistää uudelleen (v): dess-starge (Sanaosien välissä on väliviiva, koska yhdyssanoissa ei kolmea konsonanttia peräkkäin saata olla.)

käynnistää uudelleen, uudelleenkäynnistää, käynnistää uudestaan (v): reestartta (vanh), starge nyute (käytä mieluummin dess-starge), dess-starge, dessalgetta (23.11.2007; dess+alga+tta), veelalgetta (veel+algetta; 13.4.2013)

käynnistää, aloittaa (v): algetta (23.11.2007; alga+tta), alga

käynnistää: starge

käyntiovi (s): inkohdenuks (in+kohda+ne+uks; 31.7.2014)

käypä, kelpo, sopiva, kelpoinen, kelvollinen: korrekt

käypä, kelpo, sopiva: defetenne (vanh), fetenne (vanh), sopusailenne

käyskennellä, kulkea, kuljeskella, kierrellä, vaeltaa, vaellella, taivaltaa (v): veolla (Esimerkkilause: Kulkiessaan metsässä hän tunsi tuulen hellän huminan. Truduess veolleissem hes imsefad milleken thondens hummelluen.)

käyttäjä: ietzel (vanh), kasuttel

käyttäjätili, käyttäjätunnus (s): kasuttelakkount (16.8.2007; kasuttael+akkount)

käyttäytyminen, käytös (s): sefaldus (14.11.2007; sefalda+us; vanh), endaldus (end+alda+us; 20.3.2025 tähän muotoon)

käyttäytyä (v): ietzella (vanh; merkitty vanhaksi 14.11.2007)

käyttäytyä (v): sefalda (14.11.2007; sef+alda; vanh), endalda (ende+alda; 20.3.2025 tähän muotoon)

käyttäytyä huonosti (v): missefalda (mis+sefalda; 27.3.2009; vanh), misendalda (mis+endalda; 20.3.2025)

käyttää (v;ottaa käyttöön;atk), ottaa käyttöön (v;atk), laittaa päälle (v), enabloida (v;ark;atk), sallia (v;ottaa käyttöön;atk): peelsetta (peel+setta; 27.3.2009), votte kasuttueel (votte|kasuttus+eel; 12.2.2014), setta pieel (setta|pieel; 12.2.2014)

käyttää (v;väärin): miskasutta (12.10.2009; mis+kasutta; Huom. ilmennyt jo 27.3.2009 sanassa miskasuttus.)

käyttää hyödyksi (v): kasutta nyttatem (kasutta|nytte+tat+em; 21.11.2011)

käyttää, päästä käsiksi, tavoittaa (v;atk;"access"): aksessa (vanh), ietza (vanh), kasutta, mahda kasutta (16.8.2007), vartaveida (20.10.2007; var+taveida; Esim: Tiedostoa ei voida käyttää: Nafenlee ain mahdai kasutta / Nafenlee ain mahdai vartaveida.), kotsa var (kotsa|var; 14.5.2013)

käyttää: ietza (vanh; merkitty vanhaksi 16.8.2007; luotu ennen 16.1.2002; nykyään käytetään enemmän kasutta-sanaa; Etym. engl. use [juus] muutettuna tietza-sanan kanssa samankaltaiseksi)

käyttää: kasutta (Keksitty huhtikuussa 2007. Viron sanan kasutada (käyttää) mukaisesti. Taustalla joka tapauksessa käsi-sana niin kuin suomen käyttää-sanassakin. käs => kas > kasa > kasua > kasutta => kas+a+ua+tta)

käyttö (s;atk;"access"), pääsy: vartaveidus (vartaveida+us; 29.1.2009)

käyttöjärjestelmä: ietznesysteme (vanh; merkitty vanhaksi 5.12.2007), kasuttussysteme (kasuttus+systeme), kasuttusserkesdellok (kasuttus+serkesdellok; 10.2.2011), kasuttenserkesdellok (kasutta+ne+serkesdellok; 21.6.2015)

käyttökelvoton: furdelnefres ietzneel

käyttöliittymä (käyttäjän ja koneen välinen liittymä), liitäntä: interfetze (vanh), interfeshe

käyttöliittymä (s;atk), liittymä (s;atk), rajapinta (s;atk): retarette (reta+rette; 10.2.2011), retaviinde (reta+viinde; 19.6.2011), kasuttenretaviinde (kasutta+ne+retaviinde; 13.6.2014)

käyttöoikeus (s): ietznerigte (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), ietzneprivilegus (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), ietzneprivilegiume (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), kasuttusprivilegiume

käyttöoikeus, oikeus (s;käyttöoikeus;atk): vartaveidusrigte (vartaveidus+rigte; 29.1.2009), kasuttusraidus (4.10.2009; kasuttus+raidus)

käyttöopas (s): kasuttusgaide (kasuttus+gaide; 8.4.2010)

käyttötapaus (s): kasuttenkulg (kasutta+ne+kulg; 27.3.2012)

käyttötarkoitus (s): kasuttenvardennus (kasutta+ne+vardennus; 17.2.2014)

käyttöönotto (s): kasuttueel trofne (16.8.2007; vanh), kasuttueel vottus (kasuttus+eel+votte+us; 7.9.2010)

käytännössä (d): praktikiess

käytäntö (s): kasutendo (kasutenda+o; 18.10.2011)

käytäntö (s): praktikie

käytäntö (s): viisendus (viis+nda+us; 10.2.2011)

käytävä (s): korridorre

käytös (s), käyttäytyminen: sefaldus (14.11.2007; sefalda+us; vanh), endaldus (end+alda+us; 20.3.2025 tähän muotoon)

käytös (s): ietzelne (vanh; merkitty vanhaksi 14.11.2007), behaviore (vanh; merkitty vanhaksi 14.11.2007)

käytössä (d;atk; enabled): peelsettaid (peelsetta+aid; 27.3.2009), kasuttuess (kasuttus+ess; 27.3.2009)

käänne (s): kaile (12.10.2011; kaila+e)

käännös (kiel): transle, transleidus

käännös (s;kiel): kailendus (kailenda+us; 10.2.2011)

käännös, kierros, kierto: trielne

käännös, koontikäännös (s;atk): kompileidus (7.9.2008; kompileida+us)

käännöslause (s): kailendenklouts (kailenda+en+klouts; 19.2.2012)

käänteinen (a): kaillek (kaile+lek; 12.10.2011), kailenne (kaile+nne; 12.10.2011)

käänteinen: trielanne, imtrielaid

käänteissanakirja (s): kailenseidokbok (kailenne+seidokbok; 12.10.2011)

kääntyä (v), kaartua: kurvetsa (6.6.2008; kurva+tsa; Esim 1: Kääntyä lääkärin puoleen: Lekastelens kanteel kurvetsa; Esim 2: Kaikki kääntyy vielä hyväksi! Olte kurvetsae veel fimsetat! Esim 3: Talvi kääntyi kevääksi: Thaler imheerad kevdetat. Esim 4: Käänny seuraavasta risteyksestä oikealle. Kurvetsa follekess krosless raidensvar. / Kurvetsa follekken kroslekken raidensvar.)

kääntyä (v): kailehda (kaila*+hda; 15.11.2010; Etym. Kahkonin oma sana, ei ole lainattu suomen kielestä, vaikka suomestakin on löydettävissä sana kaila. Edellinen samaa tarkoittava sana, kurvetsa, kuulostaa liian raisulta, joten piti keksiä aivan uusi sana: Kaila on deskriptiivisana, kaila diftongisuuttaan kuvaa hyvin verbin tarkoitusta. Esim. Kaikki kääntyy vielä hyväksi! Olte kailehdae veel fimsetat!)

kääntyä harhaan (v), astua harhaan (v): hargehda (hareg+hda; 29.5.2019; Etym. kahk. hareg + hda, "astua reunaan", suomen harha- ja kahkonin harga-sanoilla ei ole etymologista yhteyttä.)

kääntäjä (s;atk): kompilord

kääntäjä (s;atk;assembler-kääntäjä): assemblord

kääntäjä: transleidel

kääntää (kiel): transla (luotu ennen 16.1.2002; Etym. esiintyi virren Vieraalla maalla kaukana vuoden 2001 käännöksessä muodossa tränsa), transleida

kääntää (kohdistaa katse), kohdistaa (v): vardenna (varden+a; 12.10.2008; Esim: Käännä kasvot tuohon suuntaan. Vardenna feshe doisvarden. Esim. Kohdista ruudukon mukaisesti. Vardenna rettesdokken.)

kääntää (v): kailetta (kaila*+tta; 15.11.2010; Ks. kailehda)

kääntää (v): kurvetta (kurva+tta; 22.8.2008)

kääntää (v;atk;assemblerilla): assembla, kompile

kääntää (v;atk;~ lähdekoodista binaariksi tai tavukoodiksi): kompile

kääntää (v;kieltä): kailenda (kaila+nda; 10.2.2011)

kääntää (v;tietokoneohjelma lähdekoodimuodosta binäärimuotoon): kompileida (7.9.2008; kompile+eida)

kääntää kahkoniksi (v), kahkonintaa (v): kahkoninda (kahkoni+nda; 11.4.2014), kailenda kahkonitat (kailenda|kahkoni+tat; 11.4.2014)

kääntää, kiertää (toisin päin, kumoon, sivua): triela

kääpiö (s): törbennek (Etym. unk. törpe + nne +ek, törpének = kääpiöinä; 14.2.2023)

kääretorttu (s): kerletortte (kerle+tortte; 8.3.2010)

käärinliina (s): kerleliine (kerle+liine; 4.5.2011)

kääriä (v), kiepaista: kerla (5.3.2010; Etym. kahkonin oma sana, sanaan vaikuttaa suom. kieriä, kierre, ei suoraa lainayhteyttä mutta muistuttaa saman kantasanan vuoksi hieman viron keerelda, keerle-)

kääriä, kietoa, kapaloida (v): lindetta (15.11.2008; Etym. ruots. linda + tta)

kääriä, kietoa: rountriela

käärme (s): sluirge, sluirre (suomen sanasta luikerrella, luikertaa)

kääry (s), käärö (s), nyytti (s), piltti (s): körry (14.5.2013; Etym. suom. kääry, ks. kahk. körryl)

kääryle (s;ruok): körryl (4.3.2009; Etym. suom. kääryle)

käärö (s;nyytti), vauva, nyytti, piltti, pikkulapsi (s): gnytta (vanh; 24.11.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen. Esim. Hän otti pienin nyytin käsivarsilleen. Hes höidu lillen gnyttan keslekkepijeelem.), gnytte (vanh; 7.4.2009 tähän muotoon), knytte (28.4.2009 tähän muotoon, tosin tarinassa Lenne soule tämä on esiintynyt jo k-kerakkeellisessa muodossa, tosin päättyen a-vokaaliin: knytta.), nytte (28.10.2009 tähän muotoon; vanh)

käärö, kirjakäärö, kirjekäärö (s): skriffusrolle (skriffus+rolle; 19.2.2010)

kö-pääte (s;kiel), kuestionaali (s;kiel; oma sana): kuestionalie (kysyvä liitepartikkeli), kuestionelle, valjanne

kömpelö (s): kömmel (22.7.2010; Etym. suom. kömpelö; Taiv: köml-)

köntyrä (a;epäketterä): slufotten (slu+fotten; 16.7.2010)

köyhä: köhe (Etym. suom. köyhä)

köynnös (s): gönnys (23.11.2010; Etym. suom. köynnös, huom. sana körryl ja gönnys ovat kahkonin harvoja etuvokaalilla loppuvia sanoja.)

L

laadukas, -laatuinen: kvalidem (luotu ennen 16.1.2002)

laadukkuus (s), laatu (s): kvalidemmus (kvalidem+us; 13.6.2014)

laahustaa (v), kompuroida (v), raahustaa (v): kommerda (27.3.2011; Etym. vir. kommerdada), lunge, raahusda (5.9.2012 tähänkin merkitykseen), raahussetsa (raahusda+tsa; 24.4.2013)

laaja (a), leveä (a): viide

laaja (a): wide (vanh)

laaja valikoima (s), monenlaiset (a;mon), monipuolinen (a): viide strenne (viide|strenne; 31.7.2014; Esim. Monipuoliset lisävarusteet. Viide strenne lisvälekijee.)

laajakaista (s): viidband (20.10.2007; vanh), viidbende (viid+bende, 30.10.2011 tähän muotoon)

laajakuvanäyttö (s;atk): viidskriendespelen (viide+skriene+despelen; 18.1.2008)

laajalti (d): viidet (viide+t; 15.1.2009)

laajasti (d): viidim (viide+i+m; 10.3.2015)

laajemmin (s), enemmin (s), koommin (s): viidemmeim (viide+mma+ei+m; 17.2.2014)

laajennus (s;atk;plugin), lisäosa, lisäke: pluginne, lisek (lis+ek; 7.9.2008)

laajennus: ekstensne, ekspantne, ekstensione, viidemmettus (viide+mma+tta+us; 8.9.2014)

laajennuspaikka (s;atk): viidemmettenreflos (viidemmetta+ne+reflos; 26.12.2013)

laajentaa (v), leventää (v): viidemmetta (viide+mma+tta; 12.2.2014)

laajentaa (v): ekstenda (30.1.2012; Etym. engl. extend)

laajentaa (v): viidetta (viide+tta; 21.9.2008)

laajentaa: ekstense, ekspande

laajentua, laajeta: inkrease, grova (vanh; merkitty vanhaksi 8.3.2008), ekspandettua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), ekstensua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), ekspandetsa (25.7.2008; ekspande+tsa; vanh), ekspannetsa (ekspande+tsa; 28.3.2012), ekstensetsa (25.7.2008; 25.7.2008)

laajuinen (a): viidenne

laajuus, leveys (s): viidus (viide+us; 25.6.2008)

laakso: laks (Etym. suom. laakso-sanasta)

laantua (v), heiketä, heikentyä, lieventyä: felletsa (felle+tsa; 23.7.2009)

laantua, heikentyä, lieventyä: felheera (felle+heera)

laantua, vähetä, alentua, aleta: hilgetta, felheera (felle+heera)

laantua: hilgetta (hille*+getta), hillenna (hillenne+a)

laatia (v): ulskriffa (11.7.2008; ul+skriffa; Etym. engl. write out verbin mukaan)

laatikko (s;ruok): bagas (21.8.2008; Etym. paketti-sanasta muunneltu.)

laatikko, kotelo: kesle (vanh), bokse, loode

laatikon avaaminen (s), pakkauksen avaaminen (s): paketehmos (paketehma+os; 27.2.2014)

Laatokka (s;erisn): Laadoka (Tämä muoto otettu käyttöön 28.9.2007; sitä ennen käytettiin suomen sanaa Laatokka, joka oli kuitenkin sanaa taivutettaessa kehno)

laatta (s), rekisterikilpi, kilpi: plaattek (plaatte+k; 15.12.2008)

laatta, levy (s): plaatte (13.7.2007)

laatu (s), laadukkuus (s): kvalidemmus (kvalidem+us; 13.6.2014)

laatu: kvalidus

-laatuinen, laadukas: kvalidem (luotu ennen 16.1.2002)

laatuominaisuus (s): kvalidusendlekkus (kvalidus+endlekkus; 17.2.2014), kvalidemendlekkus (kvalidem+endlekkus; 13.6.2014)

laavu (s): vanvassalle (13.9.2008; vanvas+alle; Etym. Pääte -alle on keksitty 13.9.2008 heti -ppe-päätteen keksimisen jälkeen. Pääte tulee kahkonin al-sanasta joka tulee suomen ala-sanasta. Pääte ilmaisee sanaa, jonka alla tai alapuolella on tarkoitus ihmisen, olion tai esineen olla tai jonka on tarkoitus antaa suoja näille.)

ladata (v), ladata uudelleen, ladata uudestaan: dessladda (vanh), nenladda (nen+ladda; 15.11.2010)

ladata (v;akkua): toida (10.5.2012 tähänkin tarkoitukseen; Etym. vir. mallin mukaisesti, akkut toitma = ladata akkua.), ladda

ladata (v;atk), imuroida: dounladda (vanh), ladda, alladda (al+ladda; 28.10.2011)

ladata uudelleen, ladata uudestaan, ladata (v): dessladda (vanh), nenladda (nen+ladda; 15.11.2010)

ladata versionhallinnasta (v;atk), tehdä checkout (v;atk;versionhallinta), checkoutata (v;ark;atk): ultsekka (ul+tsekka; 11.6.2013)

ladata: ladda

ladata: ladda (luotu ennen 16.1.2002; ruots. ladda)

ladonta (s), sijoittelu (s), asettelu (s;myös atk): pletsendus (pletsenda+us; 13.6.2014)

lahja (s), anto: givne (give+ne; 19.12.2008), datje (datja+e; 28.4.2018 lisätty sanakirjaan, ollut jo pidempään kielessä.)

lahja (s;paketti): pakettok (16.10.2008 lisätty tämäkin käännös)

lahja: frijerne (tullut sanoista "ilmaiseksi", "antaa" = "ifriesit", "jera"), jerne (Esim: Lapset ovat Jumalan lahja. Barnij ärei Goddens jerne.)

lahjakas (s): mahduslek (8.3.2008; mahdus+lek; "taidokas")

lahjapaketti (s): jerenpakettok (21.9.2008; jerne+pakettok)

lahje, helma, lieve, palle, päärme (s): valle (14.1.2008; Etym. suom. palle), saiden, femle, tain

lahjoittaa (v): frijeera

lahjoitus (s): frijernus

lahna (s): lesje (20.9.2008; Etym. ven. leshj'), halja (12.11.2008; Etym. hal+ja, jossa hal tulee suomalaisugrilaisesta kantakielestä kal/hal, ja -ja on ravintoaineilla yleinen liite. Tämä sana valittiin tarkoittamaan lahnaa, koska se on ääntelöltään saman kuuloinen valja-sanan kanssa. Halja tarkoittaa myös "irti", mutta sillä ei ole mitään tekemistä tämän toisen sanan kanssa, sillä on oma sananjuurensa; tosin sama sana (jolle eri etymologia muodostetiin) on liitetty lahna- ja irti-sanoihin samaan ajankohtaan.)

lahti (s): erdenne (Etym. taustalla ehkä suojaa tarkoittava erd-sana)

Lahti (s;paikannimi): Lahe (Huom: vain käännösehdotus; 2.1.2009)

laidun (s), laidunmaa: nurmemaa

laiduntaa, paimentaa, kaitsea (v): holla, klive (3.6.2008; kliv+e), herda (herde+a; 3.6.2008)

laiha (a): köhek (29.7.2008; köhe+k; Esim: Laihat kasvot. Köhek feshe.)

lailla, tavalla: taiell, veoll

laillinen (a): lekenne (vanh), laagenne (laage+nne; 20.3.2025 tähän muotoon)

laimea: letlek

laiminlyödä, lyödä laimin (v): oifbeate (oif+beate; 19.2.2010), beate oif (beate|oif; 19.2.2010)

lainasana (s): lendusonder, lendaid onder (14.12.2007; lainattu sana)

lainata (v; ottaa lainaksi): lenda (Etym. engl. lend = lainata)

lainata (v;antaa lainaksi): ullenda (ul+lenda; 17.7.2012)

lainaus (s; lainaksi otto): lentne, lendus

lainausmerkki (s): kuote, kuotemarkke (Ks. myös heittomerkki), kuotemark (kuote+mark; 20.11.2009 tähän muotoon)

laine, aalto: laine (Etym. suom. laine-sanasta)

laine: lain

lainehtia, tärskyä (v;laineet): loksa (14.10.2010; Etym. vir. loksutada [loksuttata]), loksella (loksa+lla; 14.10.2010)

-lainen (a): taienne (gen. + taienne; hyvän lainen: fimsens taienne)

lainkaan, suinkaan, ollenkaan (d): ärmalles (äre+mal+l+es, jossa l on sidoskerake; 27.3.2009), eedeimmeg (eede+eim+eg; 4.11.2010)

laiska: laislek

laita (s), pieli (s), reuna (s), sivu (s), vierusta (s): pälje (25.5.2016; Etym. suom. pieli)

laite (s): pluttos (Etym. toukokuussa 2007 keksitty, suom. laite-sanan mukaisesti (laite < laittaa; 1849); plutta+os)

laite (s): varus (3.6.2015; Etym. suom. varus, varuste)

laite, härveli, vekotin, vemmel, vempele (s): vempel (2.12.2007; taivutus vemplij, vemplens, vemplee jne; Etym. suom. sanasta vemmel, vempele), vemmel (12.8.2022 tähän muotoon)

laite: devise (vanh)

laiteajuri, ajuri, ohjain, laiteohjain (s;atk): allord (keksitty 25.6.2007, tarkka muoto olisi "aldord" (alda+ord), mutta d karisi välistä pois kuten sanassa "hellord"), pluttosallord

laiteajuri, ajuri, ohjain, laiteohjain (s;atk): driivord (vanh), drivord (vanh), drivel (vanh)

laitehallinta (s;atk): pluttosaldus

laiteohjain (s;atk), ajuri, laiteajuri, ohjain: allord (keksitty 25.6.2007, tarkka muoto olisi "aldord" (alda+ord), mutta d karisi välistä pois kuten sanassa "hellord"), pluttosallord

laiteohjain (s;atk), ajuri, laiteajuri, ohjain: driivord (vanh), drivord (vanh), drivel (vanh)

laiteohjelmisto (s;atk;firmware-ohjelmisto): pluttosprogesdo (pluttos+progesdo; 21.8.2008)

laiteohjelmisto, firmware, varusohjelmisto, varusohjelma, sulautettu ohjelma (s;atk;valmistajan laitteeseen asentama ohjelma): firmware, pluttosprogellok (28.4.2008; pluttos+progellok)

laitepari (s;atk), pariliitos: pariferkettos (parie+ferketta+os; 20.10.2007), pluttosparie (pluttos+parie; 20.10.2007)

laiton (a): lekfres (vanh), laaglous (laage+lous; 20.3.2025 tähän muotoon; Esim. Joulurauhanjulistuksesta: Ulskaasai ses yllenne jollehillus nee et varussa ien oktee var et viessa tes julee iktensmekkenleket semt et endalda hillennet od hilluennet, gans hes, ves raskae tes hilluen od heuse jollejulee menneni laaglousni vail sitendanlousni endaldueni, em wheidennijens ikteharugijens veilleissem febridum deel karesdueel, sjen laage od setendoij vennest betenduest od vouldenbetenduest derliks settai.)

laitos (s), instituutio (s): institutione (5.3.2016)

laittaa (ruokaa): fodda

laittaa (v): votte (17.3.2011; Esim. Vot kes sullens entat, sel öhgan.)

laittaa kädet ristiin, ristiä kädet, ristiä kätensä, panna kädet ristiin, liittää kädet yhteen (v): setta kesij kristeel (1.3.2008), kristeel kesij setta (1.3.2008), krossa kesij (1.3.2008), kesij semtat setta (1.3.2008), semtat kesij setta (1.3.2008)

laittaa pois päältä: plutta offen (vanh), plutta oiffen

laittaa pois, panna pois, heittää pois, hylätä (v): hakka oif (29.7.2008; hakka|oif)

laittaa päälle (v), ottaa käyttöön (v;atk), enabloida (v;ark;atk), käyttää (v;ottaa käyttöön;atk), sallia (v;ottaa käyttöön;atk): peelsetta (peel+setta; 27.3.2009), votte kasuttueel (votte|kasuttus+eel; 12.2.2014), setta pieel (setta|pieel; 12.2.2014)

laittaa päälle, panna päälle: plutta onne (vanh), peel plutta (16.8.2007), peel setta (13.4.2008), uptat setta (13.4.2008)

laittaa, panna: plutta (Etym. muunnelma engl. put-verbistä), setta (2.5.2008 lisätty tälle sanalle tämäkin merkitys. Esim: Hän pani tavarat pöydälle: Hes settad davaroij burdens peel.)

laittaa, sijoittaa, panna, asettaa, lisätä, liittää (v): sijetta (luotu 18.6.2007, sije-tta)

laitteisto (s): varuspiir (varus+piir; 3.6.2015), varuek (varus+ek; 3.6.2015)

laitteisto (s;atk): hardikte, hardware (ark), pluttosikte (16.8.2007), kövek (köve+k; 14.9.2011)

laitteisto- (s;atk): pluttoslek (a; 16.8.2007; pluttos+lek; esim. laitteistopalomuuri: pluttoslek foirmorre), kövek- (14.9.2011)

laittomuus (d): lekfresus

laiva (s), haaksi (s;laiva): mogboutte (mog+boutte), fenhe

laji: looje

lajike, sortti: sort

lajitella (v): loojetta (looje+tta; 29.9.2009)

lajitella: sortta

lajittelu: sortne

lakaista (v): whuisa (21.5.2011; Etym. kahkonin oma sana)

lakana (s): lagone (Etym. suom. lakana, myös ruots. ett lakan), weidlina (weid+lina; 7.6.2008; "vuodeliina"; vanh), weidliine (weid+liine; 15.5.2010)

lakastua (v): visna oif, oifvisna (oif+visna; 23.6.2008), visna (23.6.2008 lisätty tämäkin käännösvastine; Esim: Nurmi lakastui kovassa helteessä. Nurme visnad heddasess weiteress / lemenness heddasuess.)

lakata (v): stoppe

lakata (äänestä): hilla

lakata, loppua (v): hilla (1.2.2009 myös yleisesti lakkaamisesta puhuttaessa; Esim. Puro lakkasi virtaamasta. Virrenkot hillad virmast.), lopetsa (loppa+tsa; 25.6.2011)

lakata, loppua (v;lakata): hilletsa (hilla+tsa; 21.9.2008; Esim: Ohjelma lakkasi toimimasta. Progellok hilletsad verkmast. Esim 2: Lakkasi satamasta. Vihme hilletsad./Hilletsad vihmast.)

laki (s): leg (27.3.2009 tähän muotoon muodosta "lek"; näin erotetaan sanat lek=pitkä ja lek=laki; vanh)

laki (s;säädös): laage (27.6.2010; Etym. ruots. lag [laag])

laki (s;yläkohta), harja (s;yläkohta): ylek (yl+ek; 10.9.2008)

laki: lek (lausutaan yhdellä k-kirjaimella, vastoin kuin k:hän päättyvät sanat yleensä; vanh)

lakitta, paljain päin, päähineettä (d): hattetak (hatte+tak; 1.11.2007; oli varhemmin muodossa hattefrieset)

lakka, suomuurain, hilla (s): laggmori (lagg+mori; Etym. Alkuosa lagg- tulee suomen lakka-sanan alusta.), himlenmori (himlenne+mori; Etym. himlenne on himmeä. Tässä ei liene kuitenkaan kyseessä himla-verbin johdos, vaan alkuosa himlen- lienee muunnos suom. hilla-sanasta, tai se tulee ruots. himmelen-sanasta.)

lakkaamatta, aina (d): hilmak (hilla+mak; 6.7.2008)

lakkaliköörikonvehti (s): lagglihörkonvehte (lagg[mori]+lihör*+konvehte; 26.12.2013)

lakkauttaa (v), lopettaa (v), keskeyttää (v): driellehma (driella+hma; 2013; Esim. Clasicee seldui mekken rivsemmani Macintosh Classic II -malleni annuem 1991, velep dens driellehmuesi semssannet annuet.)

lakki, hattu, päähine (s): hatte

lakki, hattu, päähine (s): lakke (5.3.2008; Etym. suom. lakki)

lakki, lippalakki (s): koonlakke (koone+lakke; 5.3.2008)

lakko (s): streik (3.4.2011; Etym. engl. strike)

lakritsi (s), laku (s;ark;lakritsi): lakridse (11.11.2008; Etym. suom. lakritsi < ruots. lakrits < ransk. licoresse < myöhäislatinan liquiritia < kreikan glukurrhiza < glukus "makea" + rhiza "juuri"), glukoritse (11.11.2008; Etym. kreikan glukurrhiza < glukus "makea" + rhiza "juuri")

laktoosi (s): laktoose (12.10.2009)

laktoositon (a): laktoosfres (laktoose+fres; 12.10.2009)

laktoositon (a): laktooslous (25.1.2011; Huom: 12.10.2009 muodossa laktooslouse ja merkityksessä vähälaktoosinen; laktoose+lous)

laku (s;ark;lakritsi), lakritsi (s): lakridse (11.11.2008; Etym. suom. lakritsi < ruots. lakrits < ransk. licoresse < myöhäislatinan liquiritia < kreikan glukurrhiza < glukus "makea" + rhiza "juuri"), glukoritse (11.11.2008; Etym. kreikan glukurrhiza < glukus "makea" + rhiza "juuri")

lamaannuttaa, masentaa, ahdistaa, madaltaa (v): matlevenda (matlev+nda; 16.12.2008)

laminaatti (s;rak): lamineideppe (lamineida*+ppe; 13.6.2015)

lammas (s): lams (vanh; 21.12.2007; Etym. suom. lammas), lammes (22.10.2010 tähän muotoon; Etym. suom. lammas; Taiv: lams-)

lammastarha (s): lammesgorde (lammes+gorde; 11.10.2010)

lammikko, lätäkkö (s): läsek (läs+ek; Etym. läs(ä) < lätä sanassa lätäkkö; 27.10.2008), lille läsek (lille|läsek; 11.5.2010; Huom: käytetään haluttaessa korostaa merkitystä pieni lammikko eli lätäkkö)

lampi (s): lilvet (27.10.2008; lil(le)+vet(e)), läsvete (läs+vete; 11.5.2010; Etym. läs sanan läsek etymologian pohjalta)

lamppu (s): lamppe

lamppu (s;valkea,lyhty,tuikku): valgu (valge+u)

langaton (a;tekn): ohdfres (21.7.2007; ohd+fres), ainohdlek ([ain{n}oh{d}lek]; 21.7.2007; ain+ohd+lek), ohdlous (ohd+lous; 15.6.2010)

langeta (v), joutua: fallenda (6.1.2009; falla+nda)

langeta (v): furfalla, falla

langeta (v;pudota), pudota (v), kaatua (v;vaipua), vaipua (v): vaima (16.10.2011; Ks. myös koute = kaatua. Etym. suom. vaimea)

langeta, vajota, lyyhistyä (v): falla, fallehda (29.11.2007; falla+hda), vaimehda (vaima+hda; 8.5.2012)

lanka: pielle

lankeemus (s;usk): furfallus (3.6.2008; furfalla+us)

lankeileva, lankeilevainen (a;usk): fallendlek (fallenda+lek; 6.1.2009; fallenda+lek), fallendenne (fallenda+enne; 6.1.2009)

lankku, lauta (s): laate (16.7.2008 tähänkin tarkoitukseen), palkken (16.7.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen)

lankku: plankko

lantti, ropo, roponen, penni (s): penne (29.11.2007; Etym. suom. sanasta penni)

lanttu (s): plantte (11.10.2008; Etym. suom. lanttu < ruots. planta eli taimi)

lanttulaatikko (s): planttebagas (plantte+bagas; 11.10.2008)

lapa (s): plaatte (28.7.2008 tähänkin tarkoitukseen)

lapio (s): shuvel (Etym. engl. shovel [shovl])

lapioida (v): shuvella

Lappi (s): Lappe

lappu, kyltti (s): lagade (14.9.2008; Etym. suom. plakaati)

lappu, kyltti (s): skylde (14.9.2008; Etym. ruots. skylt)

lapsekas (a), lapsellinen, lapsenomainen: barnlek (barne+lek; 10.1.2010)

lapsekas (a), lapsellinen: barnelek

lapsellinen, lapsenomainen, lapsekas (a): barnlek (barne+lek; 10.1.2010)

lapsenlapsenlapsi (s): barnensbarnensbarne (barne+ns+barne+ns+barne; 23.6.2008)

lapsenlapsi (s): barnensbarne (8.3.2008; barne+ns+barne; monikossa barneinsbarnij)

lapsenomainen, lapsellinen, lapsekas (a): barnlek (barne+lek; 10.1.2010)

lapsi: barne (nyk. lasje)

lapsikulta (s): barnegolde (vanh; barne+golde; 2.11.2005), lasjegolde (lasje+golde; 6.9.2014)

lapsonen (s), lapsukainen: barnuk (barne+uk; 27.3.2009)

lapsonen (s), pikkulapsi, lapsukainen: lillebarne (lille+barne)

lapsonen, lapsukainen: barnenne

lapsukainen, lapsonen (s): barnuk (barne+uk; 27.3.2009)

lapsukainen, pikkulapsi, lapsonen (s): lillebarne (lille+barne)

lapsuus (s): barnedumus (vanh)

lapsuus (s): barnus, lasjus (lasje+us; 27.3.2012)

lasertulostin (s;atk): laserskrifford (18.12.2007; laser+skrifford)

lasi (s): klase (klase-; Esim: lasiovi. klasedour. Esim 2: lasityö. klaseverk. Etym. ruots. glas, engl. glass), glaime (30.12.2011; Etym. kahkonin oma sana, yrittää kuvailla lasin ominaispiirteitä.)

lasinen (a): klasenne (17.6.2008; klase+nne)

lasiovi (s): glaimuks (glaime+uks; 30.12.2011)

lasitus (s): glaimettus (2013; glaime+tta+us)

laskea (alas): slidde, donna (vanh)

laskea (eng:count): upleska

laskea (mat): kalke (Tietokoneen tiedoston mukaan kieleen heinäkuussa 2002. Etym. engl. sanasta calculate, laskea.)

laskea (s;alas), painaa: dounna (vanh)

laskea (v;aleta), laskeutua (v;aleta), aleta (v): aletsa (al+etsa; 3.8.2008)

laskea (v;arvioiden): raufenda (raufe+nda; 28.5.2011)

laskea (v;laskea aikaa käyttäen esimääriteltyä ajankestoa): alleska (al+leska; 20.11.2009; sanan upleska mukaisesti.)

laskea (v;päätellä), päätellä (v), tehdä johtopäätös (v), vetää johtopäätös (v;tehdä ~): konkluseida (28.3.2014; Etym. engl. conclude), konkluse (28.3.2014; Etym. engl. conclude), lakenda (lake+nda; 28.3.2014; Etym. lat. concludere mukaan, con- = kokonaan, claudere = sulkea), viirda lakendus (viirda|lakendus; 28.3.2014)

laskea, alentaa, vähentää (v;märäää, lukua, arvoa tai muuta): matlevetta (13.4.2008; matlev+etta), aletta (12.3.2013; al+tta)

laskea, painaa alas, kangistaa, kallistaa, painaa (v;painaa alas, kangistaa): sheide (esim. Meines sentron seddeelem sheidem. Pääni povelleen painan.)

lasketella (mäkeä): slidella (Esim 1 (22.1.2009): laskea mäkeä alas: slidda altat mejekken; Esim. 2 (22.1.2009): lasketella mäessä: slidella mejekess), donnella

laskeutua (v): falla

laskeutua (v): maannetsa (maanda+tsa; 21.9.2015)

laskeutua (v;aleta), laskea (v;aleta), aleta (v): aletsa (al+etsa; 3.8.2008)

laskeutua: slidde, donna (vanh)

laskeva: dountroffanne (vanh)

laskimo (s;lääket): veinsoone (22.10.2009; vein+soone; Etym. vein < lat. vena)

laskin (mat): kalkdevise (vanh), kalkendevise (vanh)

laskin (mat): kalkord (kalke+ord)

lasku (mat): kalkne, kalkus

lasku (s;taloust): fakture (vanh; 26.11.2008; Etym. ruots. faktura; Esim. Tuotteen voi maksaa laskulla. Produkte mahdai meksa fakturell.), faktuure (14.12.2010; Etym. ruots. faktura; Esim. Detendos em mahdus meksa faktuureni.), faktuure (2.9.2011 tähän muotoon), invaisde (in+vaisda+e; 5.5.2014; Etym. suora käännös "sisäänpyyntö", eli pyyntö maksaa rahakorvaus tehdystä työstä, sana on luotu kahkonin sanoista siten, että se kuulostaa samalla englannin sanalta invoice, lasku.)

lasku: slitne

laskuri: upleskord

laskuttaa (v): invaisdetta (invaisde+tta; 5.5.2014)

laskutus (s): invaisdettus (invaisdetta+us; 5.5.2014)

laskutusohjelma (s;atk): invaisdettenappe (invaisdetta+ne+appe; 5.5.2014)

lasna (d;run;lapsena): barnelet (barne+let; 5.8.2010), barnues (barnus+es; 5.8.2010)

Lassi (s;erisn): Lassie (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

lastata (v), sälyttää (v), kuormata (v), rasittaa (v): säldsa (säldes+a; 11.8.2012; Esim. Sälyttää rinkka selkäänsä. Säldsa mogreppe takkuensem pieel. Esim. Sälyttää syy jonkun harteille. Säldsa gaabe noogenens takkuens pieel [=selän päälle] / Säldsa gaabe noogenens ylekeil [=laille, hartioille].)

lastenrattaat (s;mon), lastenvaunut (s;mon): knyttevanje (knytte+vanje; 12.4.2014; vauvan ~), lasjevanje (lasje+vanje; 12.4.2014; lasten ~)

lastentarha (s): barneinsgorde (barne+eins+gorde)

lasti (s), taakka (s), kuorma (s), kantamus (s), rasitus (s), sälytys (s): säldes (Taiv: sälds-; 11.8.2012; Etym. suom. s sälytys, v sälyttää, vir. sälitis [sälittis], liiv. säʾltəks)

lasti (s), taakka (s), kuorma (s;kuv taakka), kuorma (s): daggos, laste (19.1.2009; Etym. ruots. lass ja saks. Last)

lasti (s): laste (24.2.2008; Etym. suom. ja ruots. lasti, last)

lataaminen (s;atk), lataus: dounladdus

lataus (s;atk), imurointi: alladdus (17.11.2008; al+ladda+us)

latina (s;latinan kieli): latina (vanh), latinne (2.5.2010; Etym. latin+nne)

latinalainen (a): latinanne (vanh), latinlek (latinne+lek; 2.5.2010)

latoa (v), sijoitella (v), sijoittaa (v;asetella), asetella (v): pletsenda (plets+nda; 13.6.2014)

lattia (s): flatja (Etym. muinaisgermaanin sanasta flatja; kevät 2007)

lattia (s): latta (vanh)

latu (s): sihtenstrik (sihten+strik; 10.11.2009), strik (10.11.2009 tähänkin tarkoitukseen), sihtenvoo (sihten+voo; 10.11.2009)

latu: skeroud (ske+roud)

latva (s): duppe

Latvia (s): Latvia (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), Latvie

latvialainen (a,s): latvienne (Latvie+nne; 5.3.2008)

latvialainen (a,s): latvinski (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

lauantai (s): londeig (vanh), lonvalles (17.9.2010)

lauantai-ilta (s): lonilde (lon+ilde; 13.10.2010)

laude (s): laateppe (13.9.2008; laate+ppe; Etym. Pääte -ppe on keksitty 13.9.2008, ja se ilmaisee sanaa, jonka päällä tai yläpuolella on tarkoitus ihmisen, olion tai esineen olla tai jonka on tarkoitus kannattaa jotakin. Pääte -ppe tulee peel-sanasta. Aluksi päätteeksi ajateltiin pelkkää -p-päätettä, mutta taivutusten helpottamiseksi päätteeksi valittiin -ppe.)

lauha, lauhkea, lempeä, leuto, lievä, mieto, vieno, hellä: mill (vanh; merkitty 1.2.2009 vanhaksi), millek

laukku (matka~), matkalaukku: kottosloode (11.10.2008 tähän muotoon; kottos+loode), kottusloode (vanh; merkitty vanhaksi 11.10.2008; 8.3.2008; kottus+loode), bagaas (ark; 15.4.2014; Etym. engl. package)

laukku (s): loode (8.3.2008 lisätty tähänkin merkitykseen)

laulaa: hoila (Etym. Luotu kielen alkuaikoina, ehkä v. 2002. Etym. suom. verbistä "hoila(ta)".), sante (harv; Merkitty harvinaiseksi 30.9.2007. Etym. Lienee muunnelma "sange"-sanasta.), sange (Etym. Luotu vasta "hoila"-sanan jälkeen, muunnos ruots. verbistä "sjunga".)

laulella, lauleskella: hoilenna, sangella, santella (vanh; merkitty vanhaksi 3.7.2008)

laulelma, laulelo, lauleskelu, laulu (s): sangellus (4.12.2007; sangella+us)

lauleskella, laulella: hoilenna, sangella, santella (vanh; merkitty vanhaksi 3.7.2008)

laulu (run; laulelo): sangenne

laulu: hoilne (harv), sant (harv), sang (harv), sangen (Taiv: sangn-)

lauluääni (s): sangenheles (sangen+heles; 4.5.2011)

lauma (s): serme (Etym. ruots. sanasta svärm, parvi), loums (vanh; 7.11.2004; Etym. suom. lauma)

laupea (a), laupias (a), armias (a), armahtavainen (a), armahtava (a), armollinen (a;armahtava): halesdenne (halesda+enne; 7.5.2011), halesdlek (halesda+lek; 7.5.2011)

laupeus (s), laupius (s;laupias-sanasta): halesdus (15.10.2010; Etym. vir. halastus)

lause: klouts (luotu ennen 16.1.2002)

lauseenvastike (s;kiel): kloutspletsek (klouts+pletsek; 12.10.2009)

lauseke (s): kloutsek

lausua (v): imtooge (im+tooge, 4.7.2007), toogehda (8.7.2007)

lausua (v): seienda (sei[d]e+nda; 12.10.2009), lausa (run ja harv; Huom: seienda on normillisempi. 1.3.2012; Etym. suom. lausua < lat. clausula; Huom. lause taasen on kahkoniksi klouts, eli siinä alun konsonanttirykelmä on säilynyt ja lisäksi on vielä loppuun tullut ts-yhdentymä, vaikka alkujaan on ollut vain s-kirjain, vrt. engl. clause.)

lausua (v;sanoa): seide, onderra (vanh)

lauta (s), lankku: laate (16.7.2008 tähänkin tarkoitukseen), palkken (16.7.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen)

lauta: lanburde

lautanen: laate, pladenne (plade+nne)

lautasliina (s), servetti (s): servette (12.3.2013)

lava: platforme

ledi, valodiodi (s;tekn): lustglansdiode (lust+glansse+diode; 8.2.2011), lustdiode (lust+diode; 8.2.2011), elde (el+de(e); 8.2.2011)

Leenukka (s;erisn): Leenukke (22.1.2010; Huom. Nimivastine.)

Leevi (s;erisn): Leeve (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Leffe (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

lehdistö (s): lefesdo (lef+esdo; 4.9.2008)

lehmus (s): linden

lehmä (s): veesek (17.10.2009; Etym. suom. vasikka)

lehti (paperia): ledde

lehti (puun): lef

lehti (s), sanomalehti: mejakelloklef (16.7.2008; mejakellok+lef)

lehti, aikakauslehti: magasinlef, sesonglef

lehti, sanomalehti: miseitslef (vanh; merkitty vanhaksi 16.7.2008), lef

lehtinen (s), esite (s): lefuk (lef+uk; 13.8.2022)

lehtiä (v): lehda

lehto: lunde

leija (s): lingellok (2007)

leijailla (v), leijua: lingella, linge, bleilla

leijona (s): lejon, lejonne

leikata (v): skerda (indoeurooppalaisesta kantasanasta skert, leikata, vrt. ruots. skära)

leikata (v;muotoilla veitsellä): voole (29.5.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen), voola (3.6.2008)

leikata lyhyemmäksi (v): syyresda (syyra+sda; 15.5.2012; Esim. Leikkasin hiukset. Syyresdum hoosij(em). Esim. Leikkuutin hiukset. Datjadem duottat hoosijem syyresda. Datjadem syyresda hoosijem.)

leikata: skuttera (Etym. Ehkä sanojen cut ja scissors sekoituksesta.)

leike (s): skutter

leike (videoleike): klippe (Etym. engl. clip)

leike, viipale, siivu, soiro, suikale, leikkele (s): skerdos (skerda+os; 8.3.2008), viile (8.3.2008; Etym. vir. viil-sanasta, joka tarkoittaa viipaletta, suikaletta)

leikepöytä (s;atk), apupöytä (s;atk;leikepöytä;klassinen Mac): skerdentaul (skerda+ne+taul; 14.9.2008)

leikepöytä (s;atk): skuttertaul (vanh; merkitty vanhaksi 14.9.2008)

leikintö (s), leikki (s): mengendo (menga+ndo; 4.6.2011)

leikkaus (s;myös lääket): skerdus (skerda+us; 23.3.2010)

leikkele (s), viipale, siivu, leike, soiro, suikale: skerdos (skerda+os; 8.3.2008), viile (8.3.2008; Etym. vir. viil-sanasta, joka tarkoittaa viipaletta, suikaletta)

leikkele (s;leikkeleet): skuttif (vanh; merkitty vanhaksi 8.3.2008)

leikkele (s;makkara-): vörstviile (vörste+viile; 1.6.2014)

leikki (s), leikintö (s): mengendo (menga+ndo; 4.6.2011)

leikki (s): mengus (menga+us; 12.12.2008)

leikki: bleitne, bleidus

leikkikalu (s), lelu: bleidusgalu, bleitengalu

leikkikalu (s), lelu: mengusgalu (mengus+galu; 21.2.2010)

leikkikenttä (s), leikkipaikka: mengussije (mengus+sije; 31.5.2009)

leikkimökki (s): bleitendatza (bleitne+datza; 15.5.2008; vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2008)

leikkimökki (s): mengusmek (mengus+mek; 12.12.2008; Esim. Barnij mengad mengusmekess khotee.)

leikkipaikka, leikkikenttä (s): mengussije (mengus+sije; 31.5.2009)

leikkipuisto (s): mengustreddesdo (mengus+treddesdo; 12.4.2009)

leikkiä (v): menga (12.12.2008; vir. mängida)

leikkiä, telmiä, peuhata (v): voltelda (19.9.2011; volte+lda; Etym. vallatleda)

leikkiä: bleide

leima (s): stemppe

leimahtaa (v): flemmehda (flemma+hda; 11.10.2008; Huom: Ks. myös flemmehda)

leimu, loimu (s): flemmus (29.11.2007; flemma+us), flemmellus (29.11.2007; flemmella+us), flemme

leimuta, loimuta (v): flemma (29.11.2007; flemme+a), flemmella (29.11.2007; flemma+lla)

leimuta, roihuta (v): flemma, palmahka (14.12.2007; palla+mahka; "palaa suurin liekein"; -mahka ilmaisee verbin teon suuruutta tai laajuutta; Pääte tulee sanan mog ja a-verbitunnuksen muunnelmasta. Pääte on luotu 14.12.2007. Nähtäneen tuleeko pääte käyttöön laajemminkin.), flemmahka (17.12.2007; flemma+mahka; "leimuta suurin liekein")

leipoa: brödua (vanh; merkitty vanhaksi 7.6.2008), baakka

leipä (s): liebe (16.1.2008; Tämä sana on tullut brööde-sanan vastikkeeksi, molempia siis voidaan käyttää. Etym. ven. хлеб [hlieb]. Esim 1: Nil pette liebee kesessem stepellad hes gatull. Esim 2: Ja ärem whiesnens liebe.)

leipä, leipäpala (s): liebeska (liebe+ska; 6.11.2009)

leipä: brööde (Huom: Käytä mieluummin: liebe)

leipäpala (s), kannikka (s;leipäpala), leivän syrjä (s): kannek (30.7.2011; Etym. suom. karj. murre kannikka = leivän syrjä, Muolaa)

leipäpala (s), leipä: liebeska (liebe+ska; 6.11.2009)

leiri: lejre, leire (30.11.2012 tähän muotoon)

leiskua: tringa

leivinpaperi (s): baakkenledde (baakne+ledde; 23.11.2010)

leivo (s): leife

leivonnainen: baakkes

leivän syrjä (s), leipäpala (s), kannikka (s;leipäpala): kannek (30.7.2011; Etym. suom. karj. murre kannikka = leivän syrjä, Muolaa)

lelu, leikkikalu (s): bleidusgalu, bleitengalu

lelu, leikkikalu (s): mengusgalu (mengus+galu; 21.2.2010)

lempeä (a), hellä, hentoinen, hentonen, vieno: hellenne (29.11.2007; helle+nne), helle

lempeä, lauha, lauhkea, leuto, lievä, mieto, vieno, hellä: mill (vanh; merkitty 1.2.2009 vanhaksi), millek

lempeä: lendum

lempeästi (d), hellästi (d): millekit (millek+it; 5.3.2004)

lempi (s): leevellus, ameldus (amelda+us; 13.10.2012)

lempi- (s), suosikki-: favoriten- (22.12.2008; favorite+nne)

lempi-, mieli-: favourit

lempiä (v): amelda (16.5.2011; Etym. vir. amelda)

lempiä (v): leevella

lenkkeillä (v;kävellen), astella, kävellä: jalella (jal+lla; 22.3.2012)

lenkkeillä: lenkka

lenkkeily: lenkne

lenkki: lenk (Esim. Mij eedei lenkel. Mij koddei lenkeel. Terennee em lenkka vel velem. Mij koddei var et lenkka.)

lennellä (v), liidellä: gliidella, gliide

lennellä (v): bliella (vanh; merkitty vanhaksi 18.11.2007), bliiella (18.11.2007)

lennokki (s): bleiden (vanh)

lennokki (s): bliiok (bliia+ok)

lento-: blain-

lento: bleine, bline (vanh; merkitty vanhaksi 18.11.2007), bliine, bliius

lentoasema: blainatzem (vanh; merkitty vanhaksi 18.12.2007)

lentokone (s): blainthedas

lentokonetila (s;atk): blainthedasmood (blainthedas+mood; 29.12.2011)

lentopallo (s): blainballe (blain+balle; 4.5.2011)

lentää (v), liitää, kiitää: gliide (aluksi oli muodossa gleide; 18.11.2007 muutettiin muotoon gliide), gliidella (18.11.2007; gliide+lla)

lentää: blia (vanh; merkitty vanhaksi 18.11.2007), bliia

lepakko (s): skuurmas (skuure+mas; 19.2.2011)

lepo (s): rest

lepo (s): restne (23.3.2008; resta+ne)

lepo: huilne

lepopäivä: huilnedeig (vanh), huilendeig (huilne+deig), restendeig (restne+deig; 27.6.2010)

lepotila (s;atk): restenmod (vanh), restenmood (restne+mood; 6.2.2010)

leppä (s): alden (Etym. engl. alder, ruots. al)

leppäkerttu (s): aldenteppel (31.5.2009; alden+teppel)

lepuuttaa (v; esim. silmiä): restetta (resta+tta; 25.3.2024)

lepyttää (v): dynnetella (dynnetta+lla; 3.6.2008), dynnetta (3.6.2008; dynne+tta; Esim 1: Lepytellä jalkojaan. Dynnetella fotnijeem; Esim 2: Lepyttää raivoa. Dynnetella/dynnetta raivuee. Esim 3: Lepytellä kaunein sanoin. Dynnetella kresivneins ondereinsme.)

lerkkiä (v), nuolla (v), lipoa (v), litkiä (v): lunna (vanh; Etym. suom. nuolla), nelvelda (nellev+lda; 4.6.2011)

lestadiolainen (s): lestadionne (vanh; merkitty vanhaksi 27.2.2009), lestadianne (27.2.2009 tähän muotoon; Etym. L[a]estadi(us>a) + nne), lestadienne (lastadie+nne; 23.4.2010)

lestadiolaisuus (s): lestadionisme (vanh; merkitty vanhaksi 27.2.2009), lestadionisme (27.2.2009 tähän muotoon), lestadiannus (lestadianne+us; 9.2.2010), lestadiennus (lestadienne+us; 23.4.2010)

letti (s): lette

lettu (s), ohukainen, räiskäle, lätty: plättos (27.5.2008; plätte+os), dunplättos (dunne+plättos; 27.5.2008), dunnis (ark; lyhenne sanasta dunplättos; 27.5.2008; Esim: Hän on ulkona paistamassa räiskäleitä: Hes em ulgem kerestmas dunnisei/dunnisijee.)

leuka (s): lefga (16.6.2008; Etym. suom. leuka)

leuto (a), haalea (a): helge (11.10.2009; Etym. vir. hele = vaalea; Esim. Leuto ilma. Helge weiter. Haaleaa vettä: Helgee vetee.)

leuto, lauha, lauhkea, lempeä, lievä, mieto, vieno, hellä: mill (vanh; merkitty 1.2.2009 vanhaksi), millek

leventää (v), laajentaa (v): viidemmetta (viide+mma+tta; 12.2.2014)

leveys (s), laajuus: viidus (viide+us; 25.6.2008)

leveys (s): veddus

leveys (s): vednus (vanh)

leveä (a), laaja (a): viide

leveä (a): ved (Etym. engl. wide), vedde (Etym. Pidennetty versio sanasta ved, leveä.)

levike (s;oven~): viidek (31.7.2014)

levitellä (v), levittää: viienda (vii[d]a+nda; 18.11.2009), viida (18.11.2009; viide+a)

levittää (s), jaella: jakka, distributeida

levittää (v), jaella: jakella (29.11.2007; jakka+lla)

levittää, levitellä (v): viienda (vii[d]a+nda; 18.11.2009), viida (18.11.2009; viide+a)

levitys: distributne, distributione

levollinen (a), seesteinen (a), tyyni (a), rauhallinen (a;seesteinen), harras (a;seesteinen,levollinen): seien (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana; Taiv: seienn-)

levoton (a): dynfres, hillefres, restfres

levoton (a;ylivirkeä), ylivirkeä (a), virkeä (a;yli-): irges (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana; Taiv: irges-)

levy (s), laatta: plaatte (13.7.2007)

levy (s), taltio, asema: storendek (16.8.2007)

levy (s;atk myös): ketas (27.10.2008; Etym. vir. ketas [kettas])

levy (s;pyöreä ~), kiekko: ketas (2.3.2008; Etym. vir. sanasta ketas, joka tarkoittaa kiekko)

levy: diske

levyasema (s;atk): ketaspeshek (ketas+peshek; 10.2.2011)

levyke (s;atk): diskek (18.12.2007; diske+k)

levyke: diskette, ketasek (9.1.2012; ketas+ek)

levykeasema (s;atk): disketteatzem (vanh; merkitty vanhaksi 5.12.2007), diskettesijettok (5.12.2007; diskette+sijettok), ketasekpeshek (ketasek+peshek; 26.12.2013)

levykuva, image (s;atk): diskimatze (12.7.2007; vanh; merkitty vanhaksi 13.4.2008), diskimatse (13.4.2008 tähän muotoon; diske+imatse), ketasimatse (ketas+imatse; 16.3.2009)

levytila (s;atk): ketasvelus (ketas+velus; 20.2.2010)

levyttää (v): insoinda (hieman merkityksestään eroava), disketta (4.12.2007; diske+tta)

levätä (v;kesken työn), loikoilla (v), tauota (v), pitää taukoa (v): whalunda (29.1.2011; Etym. kahkonin oma sana, deskriptiivisana, kahkonin sana luotu ensin ja vasta sitten lisätty sanalle merkitys)

levätä, pitää taukoa, tauota, huilata (v): huile (Etym. suom. huila(ta)), huila (Etym. suom. huila(ta)), resta (Etym. engl. rest), whalunda (30.4.2025 lisätty tähänkin)

liata (v): ligetta (lig+etta; 5.3.2008)

liata (v): ligga (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008)

liehua, heilua, liikkua (v;kiikkuen,keinuen): linge (17.1.2009 tähänkin tarkoitukseen), linga (run; 17.1.2009; linge+a)

liehua, heilua, lipattaa: fleppa

lieju, kura, muta, loka (s): lieja (2.3.2008; Etym. suom. lieju)

liekki: flemme

lienee (v;y.3.p): eedenke (kaikissa persoonissa; eede+nke; 18.11.2009), enke (kaikissa persoonissa; 18.11.2009; e[ede]+nke)

liesi (s): les (Etym. suom. liesi)

lieve, lahje, helma, palle, päärme (s): valle (14.1.2008; Etym. suom. palle), saiden, femle, tain

lieventyä (v): hailennetsa (hailenda+tsa; 2.2.2012)

lieventyä, heikentyä, laantua: felheera (felle+heera)

lieventyä, heiketä, heikentyä, laantua (v): felletsa (felle+tsa; 23.7.2009)

lieventää (v): hailenda (haila+nda; 2.2.2012)

lievä, lauha, lauhkea, lempeä, leuto, mieto, vieno, hellä: mill (vanh; merkitty 1.2.2009 vanhaksi), millek

ligatuuri (s;atk), sidos (s;atk): ligatuure (31.12.2012; Etym. engl. ligature)

liha: lohus (Etym. Väännelmä suom. sanasta liha.)

lihava, tanakka (a): lohusdem (25.6.2007 luotu. lohus+dem)

lihavoida (v;atk): lohusdemma (lohusdem+a; 9.11.2012)

lihavoitu (a;atk; ~ tekstilaji): lohusdemmaid (lohus+dem+a+aid, 13.7.2007), lohusdem (20.11.2009 tähän muotoon)

liian (d), liikaa (d): höitat (27.9.2007; höi+tat; "yliksi", "liiaksi")

liian (d): höit (höi+t; 29.8.2008; Esim 1: Liian paljon. Höit matsleket/matset. Esim 2. Liian väkevä. Höit kores. Esim 3. Liian usein. Höit montait.)

liian paljon, liikaa (d): höit matset (12.11.2008; höit|matset)

liian paljon, liikaa, runsaasti, runsain mitoin, runsain määrin (d): höimeret (höi+mer+et; 12.12.2008), höimerennet (höi+mer+nne+et; 12.12.2008)

liian vähän (d): syyr (syyr; 12.4.2016; Esim. Ikkuna-aukon korkeus on liian pieni. Akkenlaafnuk em syyr höidest.)

liian: foo (Etym. Tämä on kahkonin omaperäinen sana; vanh)

liidellä (v), liiteleikse (v;refl): gliidesja (gliide+sja; 3.6.2015; Etym. Ensimmäinen sana, jossa käytetty uutta refleksiivin päätettä -sja, joka vastaa suomen -kse-päätettä.)

liidellä, lennellä (v): gliidella, gliide

liidi (s): liide (25.10.2018; Etym. engl. lead)

liika (a): höilek (3.10.2007; höi+lek)

liikaa (d), liian (d): höitat (27.9.2007; höi+tat; "yliksi", "liiaksi")

liikaa (d), liian paljon: höit matset (12.11.2008; höit|matset)

liikaa, liian paljon, runsaasti, runsain mitoin, runsain määrin (d): höimeret (höi+mer+et; 12.12.2008), höimerennet (höi+mer+nne+et; 12.12.2008)

liikatoiminta (s;lääket): höiopereidus (höi+opereidus; 16.10.2011), höiverkellus (höi+verkellus; 16.10.2011)

liike (s): yrdes (vanh), mavoirellus

liike (s;usk;herätysliike): mavoirellus

liikenne (s): trafikie

liikenneympyrä (s): trafikihieruk (trafikie+hieruk; 8.5.2013)

liiketoiminta (s), kauppa (s;kaupankäynti), kaupankäynti: treidus (12.4.2008; treida+us)

liikkua (v): mavoiretsa (mavoire+tsa; 8.8.2008)

liikkua (v;kiikkuen,keinuen), heilua, liehua: linge (17.1.2009 tähänkin tarkoitukseen), linga (run; 17.1.2009; linge+a)

liikkua, siirtää, muuttaa, liikuttaa: move (Etym. engl. move. Luotu ennen 16.1.2002; Merkintä 30.9.2007: Alkaa olla vanhahtava sana, nykyään käytetään enemmän sanaa "mavoire"), mavoire (2005 tai 2006; Etym. ransk. mouvoir, liikkua < lat. movere = liikkua.)

liikkuva (a): mobilie (19.12.2009; Esim. Liikkuva laajakaista. Mobiliviidband (nyk. mobiliviidbende). Esim. Kännykkäsovellus. Mobiliapplikeidok. Mobiliappuk.)

liikunta (s): mavoiretsos (mavoiretsa+os; 8.8.2008)

liikunta, urheilu: sportte

liikuttaa (v;saattaa liikutuksiin): movenda (move+nda; 6.11.2009)

liikuttaa, siirtää, muuttaa, liikkua: move (Etym. engl. move. Luotu ennen 16.1.2002; Merkintä 30.9.2007: Alkaa olla vanhahtava sana, nykyään käytetään enemmän sanaa "mavoire"), mavoire (2005 tai 2006; Etym. ransk. mouvoir, liikkua < lat. movere = liikkua.)

liikutuksissaan (d): movenduissem (movendus+i+s+em; 6.11.2009)

liikutus (s): movendus (movenda+us; 6.11.2009)

liina (s): lina (vanh), liine (15.5.2010)

liioitella, kärjistää (v): ärjesella (ärjes+ella; 29.11.2008), höilekella (höilek+lla; 29.11.2008), ärjesenda (ärjes+nda; 29.11.2008)

liioitella, ylikehua, innostella, hypettää (v): hypetta (8.8.2009; Etym. kreik. hyperbola > engl. hyperbole, hype)

liite (s): lehketne (vanh)

liite (s): lehkettos (12.11.2008; lehketta+os)

liite (s;loppu~), suffiksi (s), pääte (s): loppuk (loppe+uk; 18.10.2011)

liiteleikse (v;refl), liidellä (v): gliidesja (gliide+sja; 3.6.2015; Etym. Ensimmäinen sana, jossa käytetty uutta refleksiivin päätettä -sja, joka vastaa suomen -kse-päätettä.)

liitetiedosto (s;atk): lehketnefilne (vanh)

liitin (s): ferkettord (ferketta+ord; 7.8.2008)

liitostaa (v), liittää, yhdistää: semsijetta (Luotu 25.6.2007. sem+sije+tta), lehketta

liitto (s): kettus (18.6.2008 lisätty; Ollut olemassa jo afekettus-sanassa)

liittyen (d): semetseim (semetsa+eim; 10.2.2012; semetseim+komitatiivi; Esim. semetseim kahkoninelveni. liittyen kahkonin kieleen.)

liittymä (s;atk), käyttöliittymä (s;atk), rajapinta (s;atk): retarette (reta+rette; 10.2.2011), retaviinde (reta+viinde; 19.6.2011), kasuttenretaviinde (kasutta+ne+retaviinde; 13.6.2014)

liittymä (s;tie~): link (8.5.2013 tämä tarkoitus; Esim. Kailehda linkekken 25 oilvar var Hemlinnee.)

liittyvä (a): semetsanne (semetsa+nne; 24.5.2011; Esim. Ohjelmistokehykseen liittyvät lähdekooditiedostot. Roomesverkeni semetsannij surkoodnafenlij.)

liittyvä, kuuluva (a): relataid (18.1.2008; relate+aid), assosiataid (18.1.2008; assosiate+aid), relatenne (relate+nne; 24.5.2011)

liittyä (kuulua): longesta, konnektua (vanh; merkitty vanhaksi 20.8.2009), konnektetsa (konnekta+tsa; 20.8.2009)

liittyä (v), yhtyä (v): semetsa (5.5.2010; sem+tsa; semetsa+komitatiivi)

liittyä (v;käsitellä), käsittää, koskea, käsitellä (v; aihetta yms.): imtatza (vanh; 28.1.2008; im+tatza; Varhaisin kyseistä aihetta käsittelevä teos: Taidennein frekness ärettee iktee tatzanne verkellos.), tatza (vanh), tatsa, tatsella (tatsa+lla), tatsenda (tatsa+nda; 2.6.2011)

liittyä (v;sulautua), liittää (v;sulauttaa), yhdistää (v;sulauttaa), sulauttaa (v), yhdistyä (v;sulautua), sulautua (v): smelda (30.7.2012; Etym. kahk. oma sana)

liittyä, kuulua (v): relate (18.1.2008; Etym. engl. relate), assosiate

liittää (lisätä): oma

liittää (v), sijoittaa, panna, laittaa, asettaa, lisätä: sijetta (luotu 18.6.2007, sije-tta)

liittää (v), yhdistää (v), kytkeä (v): semsetta (sem+setta; 30.11.2007), semesda (30.12.2013; sem+sda), semda (sem+da; 30.12.2013), otsemda (ot+sem+da; 25.1.2014), oktenna (okte+nne+a; 17.2.2014), ottesda (ot+sda; 17.2.2014)

liittää (v;jonkin mukaan, joukkoon): mekkensetta (mekken+setta; 16.9.2009; Esim. Hänet liitettiin mukaan joukkoon. Heinen mekkensettui rymeel.)

liittää (v;sulauttaa), yhdistää (v;sulauttaa), sulauttaa (v), liittyä (v;sulautua), yhdistyä (v;sulautua), sulautua (v): smelda (30.7.2012; Etym. kahk. oma sana)

liittää (v;yhteen), yhteenliittää, yhteen liittää (v): semtat setta (1.3.2008; Kesij semtat setta: Kädet yhteen liitä.)

liittää kädet yhteen (v), ristiä kädet, ristiä kätensä, panna kädet ristiin, laittaa kädet ristiin: setta kesij kristeel (1.3.2008), kristeel kesij setta (1.3.2008), krossa kesij (1.3.2008), kesij semtat setta (1.3.2008), semtat kesij setta (1.3.2008)

liittää yhteen, liittää, yhdistää, kiinnittää (v): semsetta (sem+setta; 25.3.2008)

liittää, lisätä (loppuun, perään): appenda

liittää, sijoittaa: sije

liittää, yhdistää, kytkeä (v): ferketta, konnekta

liittää, yhdistää, liitostaa (v): semsijetta (Luotu 25.6.2007. sem+sije+tta), lehketta

liittää, yhdistää, liittää yhteen, kiinnittää (v): semsetta (sem+setta; 25.3.2008)

liittää, yhdistää: lehketta, ketta

liittää: assosiate

liitu (s): kridde (21.9.2008; Etym. engl. krita)

liitäntä, käyttöliittymä (käyttäjän ja koneen välinen liittymä): interfetze (vanh), interfeshe

liitää, kiitää, lentää (v): gliide (aluksi oli muodossa gleide; 18.11.2007 muutettiin muotoon gliide), gliidella (18.11.2007; gliide+lla)

liitää: gleide (vanh; merkitty vanhaksi 18.11.2007; Etym. engl. sanasta glide), bliia

lika (s): lig (Etym. suom. lika)

lika, saaste, saasta (s): syttos (16.7.2008; Etym. Kuin pyttos-sana, mutta p muutettuna saasta-sanan alkukirjainta vastaavaan s-kirjaimeen.)

likaantua (v): ligetsa (lig+tsa; 27.1.2011)

likainen, saastainen (a): liglek, töglek

likainen, saastainen, syntinen, huono (a): syttoslek (syttos+lek; 12.10.2008; Esim: Minä musta ja saastainen, kurja (SL. 189). Ärem mosde od syttoslek, föddig. Esim 2: Keittiöön ei saa astua likaisin kengin. Köökkens kulgeel ain shie syttoslekijell fotnekijell steppa. / Köökkens kulgeel em ain syttoslekijell fotnekijell steppa.)

likainen, vastenmielinen, iljettävä, inhottava (a): liglek, töglek, syttoslek (syttos+lek; 28.7.2008), syttoenne (syttos+enne; 28.7.2008)

lilja: lillub

lima (s): iljos (28.7.2008; Etym. iljas-sanasta muunnettu siten, että sanan loppu muistuttaa os-päätettä.)

limainen (a): iljoenne (iljos+enne; 28.7.2008), iljoslek (iljos+lek; 28.7.2008)

limittyä, limittää: bäälkodde (vanh; merkitty vanhaksi 10.12.2007), peelkodde (10.12.2007 tähän muotoon; peel+kodde)

limittäin: bäälkoddennet (vanh; merkitty vanhaksi 10.12.2007), peelkoddennet (10.12.2007 tähän muotoon; peel+kodde+nne+t)

limonadi, virvoitusjuoma, virvoke (s): whirlekkom (whirlekka+om; 16.7.2008), whirlekkusjoome (whirlekkus+joome; 16.7.2008), limonade (16.7.2008; Etym. engl. lemonade)

limpata (v;ark;sylkäistä), sylkäistä (v): slimpehda (slimppa+hda; 31.3.2009)

limpata, limppiä, sylkeä (v): slimppa (7.3.2009; slimppe+a)

limppi, sylki (s): slimppe (7.3.2009; Etym. suom. limppi-sanasta saatettu hyperkorrektiin muotoon slimppe)

lineaarinen (a): linearienne (15.2.2009; Etym. engl. linear)

linja-auto, bussi (s): linjeauto, linjekharie (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

linja-autoasema (s): linjeautoplets (2.10.2011; linjeauto+plets)

linja: linje

linkittää: linketta

linkitys: linkettus

linkki (s): linkke (20.2.2009 tähän muotoon), link (20.11.2009 tähän muotoon)

linkki: link (vanh; merkitty vanhaksi 20.2.2009)

linna (s): gaste

linna (s): linne (luotu vuonna 2005; vanh tässä merkityksessä), derme (27.10.2011; merkityksessä vankila), losse (27.10.2011; Etym. loss), linnus (26.3.2012; Etym. vir. linnus = linnoitus)

linnunrata: valkonjourne (fin; merkitty finnismiksi 16.6.2008), bleileinsjourne (vanh; merkitty vanhaksi 16.6.2008), bleilensreta (bleil+ens+reta; 16.6.2008)

lintu: bleil (Etym. verbistä blia (nykyisin "bliia"), lentää)

lintu: pörde (vanh)

lintunen: bleilenne

lipattaa, liehua, heilua: fleppa

lipoa (v), nuolla (v), lerkkiä (v), litkiä (v): lunna (vanh; Etym. suom. nuolla), nelvelda (nellev+lda; 4.6.2011)

lippalakki (s), lakki: koonlakke (koone+lakke; 5.3.2008)

lippu (esim. suomen-): flek (Aluksi muodossa flekke. Etym. engl. sanasta flag.), flekke

lippu (s;matkalippu), matkalippu, piletti, tiketti (s): piljette (1.8.2009)

lippu, tiketti: tiket (vanh), tikette (6.9.2010 tähän muotoon)

liputtaa (v): flekka (flek+a; 12.2.2014)

lisensoida (v): lisenseida (lisense+eida; 12.4.2008)

lisensointi (s): lisenseidus (lisenseida+us; 12.4.2008)

lisenssi: lisense

lista: lisde (luotu ennen 16.1.2002; Etym. ruots. ja suomen sanasta lista)

listata (v), luetteloida: lisda (lisde+a; 28.4.2009 tähänkin muotoon)

listata, luetteloida: lisde

lisä-: lis-

lisä: lis (Etym. suom. lisä)

lisäke, lisäosa, laajennus (s;atk;plugin): pluginne, lisek (lis+ek; 7.9.2008)

lisäksi (d), tämän lisäksi (d): tens peel (tes+ns|peel; 24.7.2017)

lisäksi (d): lisfurd (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), listat, vardenforie, veel

lisäksi (d): peel (1.5.2010 tähänkin tarkoitukseen; Esim. Sen lisäksi. Peel dens. Rekt: peel + gen.; vanh), pieel (Esim. Dens pieel. Sen lisäksi.)

lisäohjelma (s;atk): lisgalu (16.8.2007)

lisäosa, lisäke, laajennus (s;atk;plugin): pluginne, lisek (lis+ek; 7.9.2008)

lisätiedot (mon): detaliij, lisinfuj

lisätieto, yksityisseikka: detalie

lisätieto: lisinfo

lisätty: omattaid, omaid

lisätä (loppuun, perään), liittää: appenda

lisätä (v), sijoittaa: lisetta (24.12.2008; lis+tta; Esim. Lisää uusi käyttäjä. Lisetta neve kasuttel.)

lisätä (v): lisenda (lis+nda; 2009; sana lisätty listaan 20.11.2009)

lisätä (v): sijetta (Esim: Siihen hän vielä lisäsi, että asian harjoitteleminen käytännössä on tärkeää. Deel hes veel omad/sijettad, eda iktens praktiseidus em nedlekee.)

lisätä jonoon (v), jonoistaa (v): kuesda (kue+sda; 20.10.2011), lisetta kueel (lisetta|kue+eel; 20.10.2011)

lisätä kirjanmerkki (v;atk myös): bokjelna (bokjellen+a)

lisätä lokimerkintä (v), tallentaa lokiin (v): lokka (20.11.2009 tämäkin merkitys)

lisätä tunniste (v;atk), tägätä (v;ark;atk): taagetta (taage+tta; 11.6.2013), tagga (11.6.2013; Etym. engl. tag)

lisätä, sijoittaa, panna, laittaa, asettaa, liittää (v): sijetta (luotu 18.6.2007, sije-tta)

lisätä: oma (luotu ennen 16.1.2002; Etym. suom. oma-sanasta. Vuonna 2007 on alettu käyttää vastineena myös sanaa sijetta ja vuonna 2009 sanaa lisenda.)

lisävarusete (s), lisäväline (s): lisvälek (lis+välek)

lisäys, lisääminen: omne, omattus

lisää (d): veel (3.11.2010 tähänkin tarkoitukseen; Esim: Lessa veel. Esim. Nint veel. Etym. Lisää-sanaa vastaavaan tarkoitukseen vir. mallin mukaisesti.)

lisää, enemmän: forie

lisääminen, lisäys: omne, omattus

lisääntyä (v): lisennetsa (lisenda+tsa; 22.10.2010), lisetsa (lis+tsa; 13.6.2014)

litkiä (v), nuolla (v), lipoa (v), lerkkiä (v): lunna (vanh; Etym. suom. nuolla), nelvelda (nellev+lda; 4.6.2011)

litra (s): litre (vanh; 16.7.2008; Etym. engl. litre), litter (23.11.2010; Taiv: litr-)

liukas (a): iljas (28.7.2008; Etym. kahk. oma sana, jonka äänneasu pyrkii kuvaamaan liukkautta. Keksiessäni kahkoniin sanan iljas en tuntenut suomen sanaa iljanne, sanalla ei ole mitään yhteyttä suomen sanaan iljanne.), pelmes (2.3.2014; Etym. kahk. oma sana)

liukastua (v): iljasda (28.7.2008; iljas+da)

liukuluku (s;mat;atk): lainluk (Luotu 25.6.2007. Muodostus lain+luk, laine+luku.)

liukuovi (s): sliddenuks (slidde+ne+uks; 4.9.2017)

liukusäädin (s;atk): gliiord (gliide+ord; 30.10.2013), sliddord (slidde+ord; 30.10.2013), sliddenadjustord (slidde+ne+adjustord; 30.10.2013)

logiikka (s): logiennus (logienne+us; 11.9.2014)

logo: logo

lohduttaa: lodetta

lohduttautua (v): lodetetsa (lodetta+tsa; 19.1.2009)

lohdutus, lohtu: lodetne, lodettus

lohdutus, lohtu: loodus (vanh; Merkittiin vanhaksi, kun luoda-verbi muuttui muotoon looda.)

lohi (s): lohe (26.11.2007; Etym. suom. sanasta lohi, lohe-.), lohja (3.2.2009; Etym. lohe-sanasta muotoiltu)

lohko (s): blok

lohko, alue, kohta, sektio (s): sektione (16.8.2007)

lohkorakenne (s;atk): blokhöiendek (blok+höiendek; 10.2.2011)

lohtu (s): lodus (lod[ett]a+us; 4.11.2010)

lohtu, lohdutus: lodetne, lodettus

lohtu, lohdutus: loodus (vanh; Merkittiin vanhaksi, kun luoda-verbi muuttui muotoon looda.)

loikoilla (v), levätä (v;kesken työn), tauota (v), pitää taukoa (v): whalunda (29.1.2011; Etym. kahkonin oma sana, deskriptiivisana, kahkonin sana luotu ensin ja vasta sitten lisätty sanalle merkitys)

loikoilla (v), olla (v;sijaita), sijaita (v): liede (31.10.2012; Etym. engl. lay + kahkonin verbinpääte -de), lie (31.10.2012; lie[de]; Esim. iTunes-varmetenkopeidus lie veeleg ullekel kövenketasel. iTunes-varmuuskopio sijaitsee vielä ulkoisella kiintolevyllä.)

loimu (s), leimu: flemmus (29.11.2007; flemma+us), flemmellus (29.11.2007; flemmella+us), flemme

loimuta (v), leimuta: flemma (29.11.2007; flemme+a), flemmella (29.11.2007; flemma+lla)

loistaa (v), säteillä, sädehtiä, hehkua: sedlenna (sedlenne+a; 4.12.2007)

loistaa (v;hehkua), kiiltää (v;hehkua), paistaa (v;hehkua,helottaa), hehkua (v), helottaa (v): höhga (24.9.2010; Etym. suom. hehkua)

loistaa (v;valkeana), vilkahtaa (v), välähtää (v), vilahtaa (v), läikehtiä (v), välkähtää (v), valaista (v): valgehda (valge+hda; 1.4.2014)

loistaa, kiiltää, välkkyä, hohtaa, kimmeltää, kuultaa (v): glanssa (2.3.2008; glansse+a)

loistaa: shunne, friessa, luuve, friesdumma

loistava (a), hohtava (a), hohtavainen (a;run): shunnevölle (run; shunne+völle; 14.11.2005)

loistava (a): shunlek

loistava (a;hehkuva), kiiltävä (a;hehkuva), paistava (a;hehkuva,helottava), hehkuva (a), helottava (a): höhganne (31.5.2011; höhga+nne), höhges (höhga+es; 31.5.2011; Taiv: höhges-)

loistava (kirkas), hohtavainen: shunnelek, shunlek, shunnenne

loistava, hyvä, mahtava, hieno, erinomainen (a): werfims (26.11.2007; wer+fims)

loiste (v;hehku), kiilto (v;hehku), paiste (v;hehku), hehku, helo (s): höhgus (24.9.2010; höhga+us)

loiste, loisto: shunne

loisteputki (s): deigensvalgulamppe (deige+ns+valgu+lamppe; 6.6.2008)

loisto, kiilto, välke, hohto, hohde, kimmel, kimmellys, kimallus, loistokkuus, komeus (s): glansse (2.3.2008; Etym. ruots. glans)

loisto, kiilto, välke, hohto, hohde, kimmel, kimmellys, kimallus, loistokkuus, komeus (s): glanssus (glanssa+us; 7.4.2009)

loisto, loiste: shunne

loistokkuus, kiilto, loisto, välke, hohto, hohde, kimmel, kimmellys, kimallus, komeus (s): glansse (2.3.2008; Etym. ruots. glans)

loistokkuus, kiilto, loisto, välke, hohto, hohde, kimmel, kimmellys, kimallus, komeus (s): glanssus (glanssa+us; 7.4.2009)

loitontaa, zoomata pois päin, pienentää (v): forretta (4.2.2008; forre+tta)

loka (s), lieju, kura, muta: lieja (2.3.2008; Etym. suom. lieju)

lokaatio, sijainti, paikka (s): lokateidus (lokateida+us; 27.3.2009)

lokakuu (s): rändegus (rände+gus; Etym. rände < (kahkonin) rend = räntä = taivaalta satava vetinen lumi, joka maahan pudotessaan muuttuu sohjoksi; loka = maassa oleva likainen ja vetinen lumi; rändegus eli räntäkuu on siis melkein sama kuin suomen lokakuu)

lokakuu: lokanskuu (vanh)

lokalisointi (s): khotettus (22.10.2011; khote+tta+us)

lokalisointi, kotoistaminen, kotoistus, paikallistaminen (s): lokaliseidus (4.3.2008; lokaliseida+us)

loki (s): lok

lokitiedosto (s;atk): loknafenle (lok+nafenle; 5.3.2010)

lokki (s;lintu): lajak (1.5.2015; Etym. kahk. oma sana)

loma: haldi (vanh), välemle (välem+le; 1.6.2015)

lomake, kaavake: formulos, meljek (melje+k; 14.1.2014)

lommo (s), kolhu (s): buggel (Taiv: bugl-; 25.10.2018; Etym. ruots. buckla)

looginen, johdonmukainen (a): loginne (vanh), logienne

lopetettu (d), valmiiksi saatettu (d), valmis (a;loppuun saatettu): välkken (12.1.2018 tähän tarkoitukseen)

lopettaa (suorittaa loppuun): performa, trougkotta, performa

lopettaa (v), keskeyttää (v), lakkauttaa (v): driellehma (driella+hma; 2013; Esim. Clasicee seldui mekken rivsemmani Macintosh Classic II -malleni annuem 1991, velep dens driellehmuesi semssannet annuet.)

lopettaa (v), keskeyttää: stoppe, stoppa

lopettaa (v): kodfyra

lopettaa (v): loppa (20.11.2009 tähänkin tarkoitukseen; Esim. Lopeta äänen toistaminen. Loppa soindens ulspielus. Loppa ulspielmast soindee.)

lopettaa (v;atk-ohjelma väkisin): luusstoppa

lopettaa (v;saattaa valmiiksi), saada valmiiksi (v), valmistaa (v;saada valmiiksi): välkkenda (välkken+da; 1.11.2017)

lopettaa (v;suorittaa loppuun), suorittaa (v), suorittaa loppuun (v): raddentat heera (vanh; 23.11.2007; Päivitys on suoritettu: Uppdeigettus hafae raddentat heeran./Uppdeigettus hafai aldan./Uppdeigettus em radden.)

lopettaa (v;tietokone-ohjelma), sulkea: lakensetta (12.4.2008 tähänkin tarkoitukseen)

lopettaa (v;~ väliaikaisesti, ~ tauoten), pysähtyä, seisahtua, seisahtaa, pysäyttää, seisauttaa (v): stennehda (4.11.2009; sten[d>n]a+hda)

lopettaa, pysäyttää, keskeyttää, estää (v): endra (vanh; Huom 19.2.2009: Endra-sanaa kannattaa välttää sillä se muistuttaa liikaa ender-sanan johdokselta, jolla on eri merkitys.), endriella (19.2.2009; endrie+lla)

lopettaa, pysäyttää, pysähtyä, loppua, tykätä (v;pysähtyä johonkin; Esim. homma tykkäs heti), päättyä (v): endrie (luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. end + kahkonin returie-sanan loppu -rie. Tästä on johdettu kahkonin drie-sana, jatkaa.), tykka (11.6.2013; Esim. Kokeilin synkronointia, mutta homma tykkäs aina siirtovaiheeseen. Tesdum synkkuee, van syssel tykkad ientait transfeidensteigesi. Esim. Homma tykkäs heti alkuun. Syssel tykkad reget algues/alguesi. Esim. Pelaajan sydän oli pysähtyä kesken pelin. Spielelens sedde eedu et tykka mit spieloee. Etym. suom. ark. tykkää = pysähtyä)

lopetus (s), valmistus (s), valmiiksi saattaminen (s): välkkendus (välkken+da+us; 1.11.2017)

loppu (d;lopussa), lopuillaan (d), lopussa (d): loppet (3.11.2008; loppe+t; Esim. Meiltä on leipä loppu. Veinell em liebe loppet. Ks. myös vähissä), loppeis (18.11.2013; loppe+ei+s)

loppu (s), loput (s;mon): loppe (Lisätty sanastoon 13.9.2007; Käytössä tätä ennen sanassa veikensloppe, viikonloppu. Etym. suom. sanasta loppu)

loppu-, perä- (s): loppe-, lop- (3.11.2008; lop[pe]), vera-

loppu: endriene

loppua (v), lakata: hilla (1.2.2009 myös yleisesti lakkaamisesta puhuttaessa; Esim. Puro lakkasi virtaamasta. Virrenkot hillad virmast.), lopetsa (loppa+tsa; 25.6.2011)

loppua (v): eede loppeis (eede|loppeis; 18.11.2013)

loppua (v): visnenda (visna+nda; 26.1.2010)

loppua (v;hälvetä,himmyä), hälvetä (v;hiipua,himmyä,himmetä), kadota (v;hälvetä): himla (11.10.2009 tähänkin tarkoitukseen)

loppua (v;hälvetä,kadota), hälvetä (v;kadoksiin), kadota (v;hälvetä): haila (11.10.2009; Etym. kahk. adjektiivista hailas; Esim. Häly alkaa hälvetä. Helusdus algae haila. Esim. Savu hälveni. Summes himlad. Summes hailad.)

loppua (v;lakata), lakata: hilletsa (hilla+tsa; 21.9.2008; Esim: Ohjelma lakkasi toimimasta. Progellok hilletsad verkmast. Esim 2: Lakkasi satamasta. Vihme hilletsad./Hilletsad vihmast.)

loppua (v;vähetä): furvisna (Etym. 5.6.2007 keksitty, fur-visna)

loppua, lopettaa, pysäyttää, pysähtyä, tykätä (v;pysähtyä johonkin; Esim. homma tykkäs heti), päättyä (v): endrie (luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. end + kahkonin returie-sanan loppu -rie. Tästä on johdettu kahkonin drie-sana, jatkaa.), tykka (11.6.2013; Esim. Kokeilin synkronointia, mutta homma tykkäs aina siirtovaiheeseen. Tesdum synkkuee, van syssel tykkad ientait transfeidensteigesi. Esim. Homma tykkäs heti alkuun. Syssel tykkad reget algues/alguesi. Esim. Pelaajan sydän oli pysähtyä kesken pelin. Spielelens sedde eedu et tykka mit spieloee. Etym. suom. ark. tykkää = pysähtyä)

loppujen lopuksi (d), lopulta (d), kuitenkin (d;lopulta): loppijens loppetat (loppe+ij+ns|loppe+tat; 9.6.2016), loppeins loppetat (loppe+ei+ns|loppe+tat; 5.6.2025), ienverast (ien+verast; 9.6.2016)

loppukäyttäjälisenssi (s): endrienkasuttellisense (endriene+kasuttel+lisense; 13.4.2008; Huom 3.11.2008: Käytä mieluummin lopkasuttellisense)

loppukäyttäjälisenssi (s): lopkasuttellisense (lop+kasuttel+lisense; 3.11.2008 tähän muotoon)

loppumaton (a), jatkuva: aldrienne, oltaidenne, altaidenne

loppumaton, ainainen, iankaikkinen, ikuinen, iäinen, katoamaton, loputon (a): allenne (alle+nne; Etym. Alle-sana on olte-sanan edeltäjä. Allenne-sana on luotu ennen kuin olte-sana astui voimaan. Aivan kielen alkuaikoina 2001 - 2003 kaikki-sanan vastineena käytettiin sanaa ol tai ool, joka tulee engl. sanasta all [ool].), allasonne, oltetaidenne (vanh), iangaegeplenne (vanh), iangaigenne (vanh), ainluslek, lusfres (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), ainendriene (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), endriefres, aldrienne (al+drie+nne), oltaidenne, altaidenne, drienne, igusenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iguenne (Ks. myös sanan iguslek merkitys.), ientaidenne (ien+taide+nne)

loppumaton, ääretön (a;hyvin suuri tai rajaton): iguviide (29.5.2008; igu+viide; Äärettömän suuret kiitokset: Iguviidet dänsam. / Iguviidens storrij dänsij. Esim 2: Avaruus on ääretön: Spestus em iguviide.)

loppumatta (d), loputta (d), jatkuvasti (d;loppumatta): loppetak (loppe+tak; 9.3.2015)

loppumattomasti, ainaisesti, iankaikkisesti, ikuisesti, iäisesti, loputtomasti, ainiaan (d): allennet, allasonnet, oltetaidennet, iangaegeplennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iangaigennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), igusennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iguennet, ainlusleket (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), lusfreset (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), ainendrienet, endriefreset, aldriennet, oltaidennet, altaidennet, driennet

loppututkinto (s; yliopistokoulutuksen ~): gradu (ark), graduatione

loppuun (d), perään (d): veraal (vera+aal; 28.10.2011)

loppuun asti (d): loppesi (loppe+si; 15.10.2010)

loppuun suoritettu, täydellinen, täysi, valmis: komplete, kompleidaid

lopuillaan (d), loppu (d;lopussa), lopussa (d): loppet (3.11.2008; loppe+t; Esim. Meiltä on leipä loppu. Veinell em liebe loppet. Ks. myös vähissä), loppeis (18.11.2013; loppe+ei+s)

lopuksi (d), viimeiseksi: loseintat (losein+tat; 16.10.2009)

lopuksi, lopulta: endrientat, endrienet, endrieness, losuess, losein

lopullinen (a): finalie (19.2.2009; Etym. engl. final)

lopulta (d), loppujen lopuksi (d), kuitenkin (d;lopulta): loppijens loppetat (loppe+ij+ns|loppe+tat; 9.6.2016), loppeins loppetat (loppe+ei+ns|loppe+tat; 5.6.2025), ienverast (ien+verast; 9.6.2016)

lopulta, lopuksi: endrientat, endrienet, endrieness, losuess, losein

lopulta, viimein (d): endrieness, endrientat, losuess, losein, loseintat (losein+tat; 15.2.2009)

lopussa (d), lopuillaan (d), loppu (d;lopussa): loppet (3.11.2008; loppe+t; Esim. Meiltä on leipä loppu. Veinell em liebe loppet. Ks. myös vähissä), loppeis (18.11.2013; loppe+ei+s)

loput (s;mon), loppu (s): loppe (Lisätty sanastoon 13.9.2007; Käytössä tätä ennen sanassa veikensloppe, viikonloppu. Etym. suom. sanasta loppu)

loputon (a), ainainen, iankaikkinen, loppumaton, ikuinen, iäinen, katoamaton: allenne (alle+nne; Etym. Alle-sana on olte-sanan edeltäjä. Allenne-sana on luotu ennen kuin olte-sana astui voimaan. Aivan kielen alkuaikoina 2001 - 2003 kaikki-sanan vastineena käytettiin sanaa ol tai ool, joka tulee engl. sanasta all [ool].), allasonne, oltetaidenne (vanh), iangaegeplenne (vanh), iangaigenne (vanh), ainluslek, lusfres (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), ainendriene (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), endriefres, aldrienne (al+drie+nne), oltaidenne, altaidenne, drienne, igusenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iguenne (Ks. myös sanan iguslek merkitys.), ientaidenne (ien+taide+nne)

loputta (d), loppumatta (d), jatkuvasti (d;loppumatta): loppetak (loppe+tak; 9.3.2015)

loputtomasti, ainaisesti, iankaikkisesti, loppumattomasti, ikuisesti, iäisesti, ainiaan (d): allennet, allasonnet, oltetaidennet, iangaegeplennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iangaigennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), igusennet (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), iguennet, ainlusleket (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), lusfreset (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), ainendrienet, endriefreset, aldriennet, oltaidennet, altaidennet, driennet

loska: vetlum (vete+lum), vetlust (vanh; merkitty vanhaksi 7.3.2008)

loukata (s;kuv,konkr): hurtta, hunjure, soora

loukata, satuttaa, tulla kipeäksi, tulla sairaaksi (v;lääket): iltat heera (illa+tat|heera; 28.7.2008)

loukkaantua, haavoittaa, haitata, vahingoittaa (v): hunjure (keksitty 2003; otettu käyttöön 9.11.2007)

loukkaava (a): sooranne (16.2.2008; soora+nne)

lounaistuuli, lounatuuli (s): söndathond

lounas (ateria): lunnes (Taipuu sanan fennes mukaisesti. Luotu 7.7.2007)

lounas (ateria): lunts (vanh; merkitty vanhaksi 8.7.2007)

lounas (s;ilmansuunta): vestsönda (4.2.2009; vest[a]+sönda), löfnas (4.2.2009; Etym. suom. lounas)

lounatuuli (s), lounaistuuli: söndathond

-ltään (d), kera (d), kanssa (d), vuoksi (d), takia (d), tähden (d), suhteen (d;jnkn ~), koskien (d;~ jtkn): ker (26.3.2013; Etym. karj. kera, suom. kera; Esim. meines ker. taidens ker. symmetrie reglinons ker. Esim. kieleltään huoliteltu esitys. nelvens ker helleni dettaid presenteidus. Esim. Ohjeita järjestelmän päivittämiseen. Aidij var serkesdellokens valsettus / Aidij serkesdellokens valsettuens ker.)

luennoida (v): lessenda (lessa+nda; 16.9.2009)

luennoija (s), luennoitsija: lessendel (lessenda+el; 16.9.2009)

luento (s): lessendo (lessenda+o; 16.9.2009)

luento (s): lessos (4.9.2007; lessa+os)

luettava (a), lukeminen (s): lessette (14.7.2008; lessa+tte; Esim 1: Otimme matkalle lukemista mukaan. Vi mugan troffed lessettee kottueel/reissuell. Esim 2: Lukeminen pimeässä rasittaa silmiä. Souldijee trettettae mosduess lessa. / Mosduess lessus trettettae souldijee.)

luettavuus (s): lessattesus (lessa+tte+us; 13.6.2014)

luetteloida, listata (v): lisda (lisde+a; 28.4.2009 tähänkin muotoon)

luetteloida, listata: lisde

luistella (v): frisekodda (vanh), friskodda (vanh)

luistella (v): gliidella (gliide+lla; 23.1.2009)

luistelu (s): gliidellus (gliidella+us; 23.1.2009)

luistin (v;usein mon): gliidellord (gliidella+ord; 31.8.2011)

luja (a), kestävä (a), vankka (a), tukeva (a), jykevä (a): rodves (30.7.2015; Etym. suom. roteva; Taiv: rodves-)

luja (a): vegalek (12.11.2008 tämäkin käännös lisätty)

lujitin (s), hela (s;tekn), kiinnike (s), kiinnitin (s): fettek (fetta+ek; 15.9.2017)

lujittaa, kiinnittää, vahvistaa (v): lakenda (25.5.2008; lake+nda), lakensetta (25.5.2008 tähänkin tarkoitukseen)

lukaista (v), selata: lehesda (leh+sda; 20.11.2009)

lukea (v;satua), sanoa (v;kertoa), kertoa (v): skaasa (17.8.2010; Etym. ven. скашать, skashat')

lukea (v;satua): saage (8.12.2009; saage+e)

lukea: aushelessa (vanh; merkitty vanhaksi 16.7.2008; Sana on luotu kahkonin alkuaikoina. Saksan sanasta auslesen.)

lukea: lessa (sana on muodostunut lyhennelmänä sanasta aushelessa)

lukematon (s): ainlessaid (ain+lessa+aid; 24.12.2008)

lukeminen (s), luettava (a): lessette (14.7.2008; lessa+tte; Esim 1: Otimme matkalle lukemista mukaan. Vi mugan troffed lessettee kottueel/reissuell. Esim 2: Lukeminen pimeässä rasittaa silmiä. Souldijee trettettae mosduess lessa. / Mosduess lessus trettettae souldijee.)

lukija (s): lessel (26.11.2007; lessa+el)

lukio (s): lukenskuule (vanh), lukskuule (luk+skuule), lesle (4.9.2007 keksitty; lessa+le), lessenskuule (lessa+ne+skuule; 6.3.2016)

lukita: lokka, lugga (20.11.2009; lugg+a)

lukittu: lokkaid, luggaid (lugga+aid; 20.11.2009)

lukituksen poistaminen (s;mobiililaitteesta yms), jailbreakaus (s;ark;atk): luggehmus (luggehma+us; 22.2.2015)

lukituksen poisto (s;mobiililaitteesta yms), jailbreak (s;atk;atk): luggehmok (luggehma+ok; 22.2.2015)

lukkiutua, tunkeutua, ahtautua, jäädä loukkuun, jumiutua (v): ahdetsa (25.7.2008; ahda+tsa)

lukko: lok, lugge (20.11.2009; Etym. suom. lukko; Huom: Sanan lok tilalle otettu sana lugge, jotta tämä ei sakaantuisi lokia tarkoittavaan lok-sanaan.)

luku (kirjan luku), kappale (kirjan kappale): ikte

luku (mat, lukumäärä): luk, okturemer, okture

luku (s), kappale: kapitalie (15.2.2009 tähänkin tarkoitukseen), kapittel (16.9.2009 tähän muotoon; Taiv: kapitle-)

lukuaine: aushelesnesubjekt (vanh)

lukuinen (a;lukuisia), moni, monenlainen, usea (p): monlek (monne+lek; 14.9.2008), monnenstaienne (monne+ns+taienne; 14.9.2008)

lukujärjestys (s): lukordennus (4.9.2007; luk+ordennus)

lukukelvoton (a;atk): ainlessette (ain+lessa+tte)

lukumäärä: oktureonder

lukusana: oktureonder

lukuun ottamatta (d): upleskmak (+part), betz (vanh), pets

lukuvuosi: aushelesnejear (vanh)

lumen- (yhdyssanoissa), lumi-: lum-, lust-, lumen-, lumus-

lumeton (a): lumlous (lum+lous; 30.1.2011)

lumi: lum, lust (lust tarkoittaa sekä vettä että lunta)

lumiakka (s): lumagge (lum+agge; 16.12.2008)

lumihiutale (s): lumhinglenne (15.5.2010; lum+hinglenne)

lumikko (s;el): lummok (lum+ok; 20.5.2012)

lumiukko (s): lumugge (lum+ugge; 16.12.2008)

lumivalkoinen (a): lumvalgenne (lum+valgenne; 17.11.2008)

lumoava (a): furaigellanne, faskineidanne, shanding (4.6.2011; Etym. engl. enchanting)

lumota (v): furaigella, faskineida, shandinge (4.6.2011; shanding+e; Etym. engl. enchant), attrakta (3.1.2009; Etym. engl. attract), mellenda (melle+nda; 3.1.2009), sharma (sharme+a; 3.1.2009)

lunastaa (v;usk): frenshoppa, redemma

lunastaa, vapahtaa, pelastaa (vapahtaa;usk): redemma, frenshoppa, frensoppa (fren+soppa; 27.6.2010)

lunastettu (s;usk), vapahdettu (s;usk): rentatsoppaid (rentatsoppa+aid; 1.3.2012)

lunastus (s), vapahdus (s), pelastus (s): frensoppus (frensoppa+us; 27.6.2010)

luo, luokse, tykö (d): lehtat (leh+tat; 15.9.2009)

luo, tykö, ääreen, luokse, pariin, lähelle, viereen, vierelle: leheel (vanh), lehtat (leh+tat)

luo, tykö, ääreen, luokse, pariin: tokko (Takavokaalinen toisinto suomen sanasta tykö. Sanalla ei ole tekemistä suomen tokko(pa)-sanan kanssa.), tok (tok[ko]; run)

luoda (v;tuottaa), tuottaa (v): kreida (10.11.2012; Etym. engl. create [krieit])

luoda instanssi (v;atk): instenssa (30.1.2012; Etym. engl. instantiate)

luoda: looda (17.4.2007 sana "luoda" muutettiin muotoon "looda", jotta se vastaisi paremmin kielen ominaisupiirteitä. Onhan moni muukin kahkonin sana jäänyt diftongioitumatta kuten veel (vielä), notten (nuotio), lootten (luonto), hökka (hyökätä).)

luoda: luoda (vanh; Ks. looda; luotu ennen 16.1.2002)

luode (s;ilmansuunta): vestnord (4.2.2009; vest[a]+nord), loodes (4.2.2009; Etym. suom. luode + s)

Luoja: Luodel (Etym. suom. Luoja-sanan mukaisesti luoda-verbin "tekijämuoto". Luodel-sanassa on säilynyt diftongi senkin jälkeen kun luoda-verbi muuttui 17.4.2007 muotoon "looda". Tämä diftongin säilyttäminen Luodel-sanassa antaa sille erityismerkityksen, sillä sana loodel tarkoittaa taasen minkä tahansa asian luojaa, tekijää, kun taas Luodel diftongeineen ja isoine alkukirjaimineen viestittää maailmankaikkeuden luojasta.)

luokaton (a), luokittelematon (a): loiklous (loik+lous; 9.2.2012)

luokka: klasse (klas-), loik (loo[je>i]+k; 24.2.2011)

luokse, luo, tykö (d): lehtat (leh+tat; 15.9.2009)

luokse, tykö, ääreen, luo, pariin, lähelle, viereen, vierelle: leheel (vanh), lehtat (leh+tat)

luokse, tykö, ääreen, luo, pariin: tokko (Takavokaalinen toisinto suomen sanasta tykö. Sanalla ei ole tekemistä suomen tokko(pa)-sanan kanssa.), tok (tok[ko]; run)

luola (s): gapfe

luomakunta (s): luodaindoum, luondoum, loodusdoum (looda+us+doum; 15.10.2010)

luomi, silmäluomi (s): lööme (4.2.2009; Etym. suom. luomi, luome-)

luominen (s), luonti (s): loodus (looda+us; 21.11.2014 sanastoon)

luomu (s): lootnensmekkenlek (22.10.2011; lootten+ns+mekkenlek), loome (22.10.2011; loo(tnens)me(kkenlek))

luona (d), lähellä, tykönä: lehem (9.12.2008; leh+em; Esim. lehem maee. lähellä maata. Esim. fensens lehem. ystävän luona.)

luona, tykönä (d): lehem (leh+em; 15.9.2009)

luona, tykönä, ääressä, parissa, lähellä, vieressä: lehell, lehuess (16.7.2007; leh+us+ess)

luona, tykönä, ääressä, parissa: tokkom (Etym. tokko+m; luotu sanan tokko jälkeen)

luonaan (d): lehemmem (lehem+em; Huom: Ilman genetiiviattribuuttia lehemmem, genetiiviattribuutin kanssa lehem; 30.12.2011; Esim. En ole käynyt hänen luonaan pitkään aikaan. Me ain kohdannun heines lehem lekeel taideel.)

luonne (s): lootnus (26.10.2008; lootten+us; 26.10.2008)

luonnollinen (a): loodenlenne (loodenle+nne; 15.1.2015)

luonnollinen (a): lootnenne (29.1.2008; lootten+nne)

luonnollinen (a): loottenne, naturalie, naturielle (31.12.2012)

luonnollinen (a): luottenne (vanh)

luonnollinen (a;luontainen), luontainen (a): inherentte (15.1.2015; Etym. engl. inherent)

luonnontieteiden kandidaatti (s): lootnenssnenduens kandidatie (lootten+ns+snendus+ens|kandidatie; 6.3.2014)

luonnos: draftus, designe, loodos (looda+os; 12.3.2014)

luonnostella: designa, drafta

luontainen (a), luonnollinen (a;luontainen): inherentte (15.1.2015; Etym. engl. inherent)

luonti (s), luominen (s): loodus (looda+us; 21.11.2014 sanastoon)

luonti (s): lootne

luonto (s): lootten (17.4.2007 muuttunut muodosta "luotten" muotoon "lootten". Ks. "looda"), luotten (vanh; Ks. lootten), loodenle (looda+ne+le; 12.3.2014)

luopua, luovuttaa (luopua, antaa, laskea): upjeera (vanh; merkitty vanhaksi 16.9.2009), uppjeera (uppe+jeera; 16.9.2009 tähän muotoon)

luopua, luovuttaa (v): upgive (1.8.2009; up+give; vanh; merkitty vanhaksi 16.9.2009), uppgive (uppe+give; 16.9.2009 tähän muotoon), höidatja (höi+datja; 24.4.2012)

luota, suunnasta, suunnalta, juuresta, käsin (d;jostakin käsin): kulgelt, kulgent (20.11.2009; Esim. Lähetä sähköposti suoraan tästä ohjelmasta. Senda eleposte (>eleposde) reget tesens applikeidokens kulgent.)

luota, tyköä (d): lehent (leh+ent; 15.9.2009)

luotani (d): meinent (3.1.2009; ja+nt eli meine+nt)

luotettava (a): loddette (lodda+tte; 27.3.2009)

luottaa (v): leeda (Etym. suom. luottaa, ruots. lita [liitta]), usnenda (usna+nda; 28.9.2018)

luottaa (v): lodda (23.3.2008; Tämä sana on tullut leeda-verbin rinnalle käytettäväksi. Etym. suom. luottaa; Esim. Hän ei enää luottanut ystäväänsä. Hes ain ennet loddan fensensem peel / fenseelem.)

luottaa (v): slotta (vanh; 6.9.2001; Etym. esiintyy virren Vieraalla maalla kaukana vuoden 2001 käännöksessä. suom. luottaa)

luottamuksellinen (a): lodduslek (lodda+us+lek; 5.12.2008)

luottamus (s), luotto: loddus (lodda+us; 15.5.2008)

luottavainen (a): loddanne (15.10.2010; lodda+nne)

luova (a): loodenne (5.5.2010; looda+nne), kreativie (5.5.2010; Etym. engl. creative), kreativienne (5.5.2010; kreativie+nne)

luovuttaa (luopua, antaa, laskea), luopua: upjeera (vanh; merkitty vanhaksi 16.9.2009), uppjeera (uppe+jeera; 16.9.2009 tähän muotoon)

luovuttaa (v), luopua: upgive (1.8.2009; up+give; vanh; merkitty vanhaksi 16.9.2009), uppgive (uppe+give; 16.9.2009 tähän muotoon), höidatja (höi+datja; 24.4.2012)

luovuttaa: losuppa

lupa (s;oikeus): raidus (raide+us; 16.9.2009; vanh), oilus (oil+us; 17.3.2011)

lupa (s;sallivuus): shellos (22.12.2010; Esim. Diel meijel em shellos sefa de. Siellä meidän on lupa nähdä se.)

lupa: permissione, lup (vanh; merkitty vanhaksi 16.9.2009)

lupaus: luvetne, luvetus (luveta+us; 16.9.2009)

Lupu (s;erisn;sarjakuvahahmo): Loope (23.6.2009; Etym. suom. Lupu)

lurjus, typerä, tyhmä, tomppeli, tollo, hölmö (a): dumme, ainvislek, blegge (26.11.2008 lisätty sanalle tämäkin merkitys), tontto (26.11.2008 lisätty sanalle tämkin merkitys), pelves (26.11.2008 tämäkin merkitys sanalle)

lusikka: loshka, loska

luterilainen (a;usk): lutherlek (Luther+lek; 23.4.2010)

luu (s;anat): roogus (roogu+s; 28.7.2008; Etym. Hän on kohta pelkkää luuta ja nahkaa. Kota hes em nilleket rooguee od skuuraa.)

Luukas (s;erisn): Lukke (8.6.2011), Luuk (11.6.2011)

luulla (ajatella): denkka

luulla (v;olla jssak luulossa): denkella (27.3.2009; denkka+lla), denkka, mella (kuvitella; 27.3.2009)

luulla (v;olla jssak luulossa): mellenda (melle+nda; 27.3.2009), uuma

luultavasti (d): inofet (vanh)

luultavasti, todennäköisesti, arvatenkin, mahdollisesti (d): imeidat

luumu (s): plumja (29.11.2007; Etym. engl. sanasta plum)

luuri (s): loore (20.10.2007; Etym. suom. sanasta luuri)

luuttu (s): luuhord (luuhe+ord; 13.1.2011)

luututa (v): luuhe (13.1.2011; Etym. kahkonin oma sana, johon on myöhemmin liitetty merkitys "luututa" sen samankuuloisuuden vuoksi.)

luvata: luveta

lyhde (s): grennevihgus (grenne+vihgus; 18.1.2010), vihgus (18.1.2010; vihge+us; Huom. sanan vihge+us us-päätettä käytetään dimunitiivisessa merkityksessä, ei verbin päätteenä.), vihgos (vihge+os; 10.6.2011 tähän muotoon)

lyhenne (s): syyrek (syyr+k; 9.11.2010)

lyhennys (s): syyrus (12.3.2013)

lyhentää (v): syyra (syyre+a)

lyhkäinen, lyhkänen, lyhyt (a): syyre (run, Ks. syyr), share (vanh)

lyhty, valkea (s;kynttilä tai tuikku), tuikku, valo (s): valgu (14.12.2007; Etym. suom. valko)

lyhtypylväs, valo, katuvalo, katupylväs (s): valgupelves (14.12.2007; valgu+pelves)

lyhyt (a), lyhkänen, lyhkäinen: syyre (run, Ks. syyr), share (vanh)

lyhyt koodi (s;atk), koodin pätkä (s;atk): koodvottos (kood+vottos; 17.2.2014)

lyhyt: syyr (Etym. kahk. oma sana, luotu mielessä jo vuosia ennen kahkonin kielen luomista, olemassa myös runomuoto syyre)

lyijy (s;aine): blummom (9.12.2012; Etym. lat. plumbum, samaa perua ovat ruots. bly, suom. lyijy, saks. Blei, vir. plii, ransk. plomb), blumme (9.12.2012; Etym. kahk. blummom, ks. blummom)

lyijykynä (s): blumsulge (blumme+sulge; 9.12.2012)

lykky, onni, säkä (s): lykke (26.10.2008; Etym. ruots. lycka), onje (tähän muotoon 26.10.2008; Etym. kahk. onne < suom. onni, onne-), meihe (26.10.2008; Etym. suom. mäihä = onni)

lymytä, pälytä, pälyillä, olla piilossa, piilotella (v): lymma (14.9.2008; Etym. suom. lymytä)

lyriikka: lyrik, lyrikie

Lyydia (s;erisn): Lydie (2009; Huom. Nimivastine.)

lyyhistyä (v), vajota, langeta: falla, fallehda (29.11.2007; falla+hda), vaimehda (vaima+hda; 8.5.2012)

lyyrinen: lyrikenne, lyrikienne

lyödä laimin (v), laiminlyödä: oifbeate (oif+beate; 19.2.2010), beate oif (beate|oif; 19.2.2010)

lyödä, iskeä: beate

lyödä, iskeä: slo (run)

lyömätön (a;jota ei voi voittaa), voittamaton: ainbeatappel

lyönti, isku: beatne

lyöty (a): sloid (slo+(a)id; 4.6.2012)

lähde (alku): sur (Etym. engl. source-sanasta, käytettiin ensinnä sanassa surkod (nyk. surkood). Huom 12.2.2014: Nykyään tätä voi käyttää runokielessä ja tietysti yhdyssanojen alkuosana.), surre (sur+e; 12.2.2014 tähän muotoon)

lähde, tuloste, ulostulo (s;atk;output): ulplutne (ul+plutta+ne; 13.4.2008), sur, ulheerus (ul+heera+us; 13.4.2008)

lähdekoodi (s;atk): surkode (vanh), surkood (20.11.2009 tähän muotoon; sur+kood)

lähdetieto, aines, materiaali: materiale, materielle (18.6.2024 tähän muotoon)

läheinen (a): lehlek (18.11.2007; leh+lek), lehenne (18.11.2007 lisätty; leh+enne)

läheisyys (s): lehlekkus (18.11.2007; leh+lek+us), lehus (18.11.2007; leh+us)

läheisyys (s): lehlekkus (lehlek+us; 27.5.2009)

läheisyyttä kaipaava (a): armes (8.3.2011; Etym. vir. arm + adjektiivin pääte -es.)

lähelle, tykö, ääreen, luo, luokse, pariin, viereen, vierelle: leheel (vanh), lehtat (leh+tat)

lähellä, tykönä, luona (d): lehem (9.12.2008; leh+em; Esim. lehem maee. lähellä maata. Esim. fensens lehem. ystävän luona.)

lähellä, tykönä, ääressä, luona, parissa, vieressä: lehell, lehuess (16.7.2007; leh+us+ess)

lähellä: leh, lehell

lähemmäs (d): lehemmatat (leh+mma+tat; 22.11.2014)

lähempi (a;komparatiivi): lehemma (leh+mma; 12.2.2009)

lähempänä (d): lehemmat (19.2.2010; leh+emma+t)

lähentyä (v), lähestyä, lähetä (lähenee): lehetsa (leh+tsa; 23.7.2009; Rekt: lehetsa + komitatiivi; Esim. Hes lehetsu ikteni derviiset. Hän lähestyi asiaa eri lailla. Esim. Mennä suoraan asiaan. Lehetsa reget ikteni.)

lähentyä, lähestyä, lähetä (lähenee): leha, lehenheera, lehheera (4.2.2008; leh+heera), heera lehtat (heera|lehtat; 29.1.2011)

lähentää, kiinnittää, vahvistaa (v): lehetta (25.5.2008 tähänkin tarkoitukseen)

lähentää, zoomata, suurentaa (v): lehetta

lähentää, zoomata, suurentaa (v): tzuuma (vanh), lehtroffe (vanh)

lähes, melkein: lehkomt

lähestulkoon: lehkomt

lähestymistapa (s), menettelytapa (s): aproutse (24.12.2011; Etym. engl. approach), lehetesviis (lehetsa+tes+viis; 24.12.2011)

lähestyä, lähetä (lähenee), lähentyä (v): lehetsa (leh+tsa; 23.7.2009; Rekt: lehetsa + komitatiivi; Esim. Hes lehetsu ikteni derviiset. Hän lähestyi asiaa eri lailla. Esim. Mennä suoraan asiaan. Lehetsa reget ikteni.)

lähestyä, lähetä (lähenee), lähentyä: leha, lehenheera, lehheera (4.2.2008; leh+heera), heera lehtat (heera|lehtat; 29.1.2011)

lähetin (s;tekn): framsennord (framsen[d>n]a+ord; 19.1.2010)

lähettyä: sendua (vanh)

lähettää (v;atk;upload): upladda, senda, höiladda (höi+ladda; 20.10.2016)

lähettää edelleen, välittää (s;lähettää edelleen): framsenda, entatsenda (entat+senda; 30.11.2012)

lähettää versionhallintaan (v;atk), committaa (v;ark;atk): kommetta (30.7.2011; komme+tta; Etym. mallinnettu engl. sanasta commit), inkommetta (in+kommetta; 11.6.2013)

lähettää: senda, framlea (vanh)

lähetys (s): sendus (senda+us; 11.10.2008)

lähetys (s;usk): missione (18.1.2010; Etym. engl. mission)

lähetys versionhallintaan (s;atk), commit (s;atk): kommettus (kommetta+us; 30.7.2011), inkommettus (in+kommetta+us; 11.6.2013)

lähetyskäsky (s;usk): sendenkaskne (senda+ne+kaskne; 30.11.2012)

lähetä (lähenee), lähestyä, lähentyä (v): lehetsa (leh+tsa; 23.7.2009; Rekt: lehetsa + komitatiivi; Esim. Hes lehetsu ikteni derviiset. Hän lähestyi asiaa eri lailla. Esim. Mennä suoraan asiaan. Lehetsa reget ikteni.)

lähetä (lähenee), lähestyä, lähentyä: leha, lehenheera, lehheera (4.2.2008; leh+heera), heera lehtat (heera|lehtat; 29.1.2011)

lähi-: leh-

lähikunta (s), vieruskunta (s;lähikunta): vierdoum (vierre+doum; 16.1.2010), lehdoum (leh+doum; 16.1.2010)

lähikuvaus (s;tekn), makrokuvaus (s;tekn): lehlustus (leh+lusta+us; 9.6.2010)

lähimmäinen: lehellikhe

lähin (a;superl): lehein (leh+ein; 12.2.2009)

lähiosoite (s): lehadresse (leh+adresse; 11.11.2008)

lähitulevaisuudessa (d): lehfremtaidem (leh+fremtaide+m; 27.8.2010)

lähiverkko (s;atk): lehfork (vanh), lehnetförk (vanh), lehnetverk

lähteä (liikkeelle, käyntiin, aloittaa): lefte, kodde

lähteä (matkaan): kodde kottueel

lähteä (mennä): kodde, oifkodde, oif kodde, kodde oif, volkodde (vol+kodde; 27.11.2010)

lähteä (tulla): heera (18.6.2008 lisätty tämäkin merkitys; Esim 1: Hän lähti (tuli) meidän mukaamme. Hes heerad veines mugan. Esim 2: Onneksi lähdit tänne. Onnetat dan heerand (mugan heerand) diese.)

lähteä (v): kodde (+verbin illatiivi; Esimerkki: Lähdimme kävelemään ulos. = Vi koddui stepelmaal ulgem. Esimerkki 2: Lähdin kotiin. = Ja khoteel koddum.)

lähteä (v;alkaa tekemään jtkn): alga (18.6.2008; Esim: Hän lähti viemään tavaroita sisälle. Hes algad douja davaroijee intat.)

lähteä (v;viesti tms): ulkodde (3.9.2008; ul+kodde; Esim: Lähtevät viestit. Ulkoddenniij mejakellokij.)

lähteä, poistua (v): lefde (17.11.2009 otettu käyttöön tämä lefde-sanan käyttö; lefde+obj; Esim. Meidän täytyy lähteä puistosta. Veinen em lefde treddesdo. Esim 2. Lähdimme kotoa. Vi lefdu khoten. Esim 3. Lähdin ulos. Koddum ultat.)

lähteä, poistua: kodfyra (luotu ennen 16.1.2002; kod+fyr+a; alkuosa "kod-" tullee sanasta "kodde"; keskiosa -fyr- tarkoittanee "pois", lopussa on lisäksi verbin pääte -a.), kodde, kodde vol (21.10.2015), volkodde (vol+kodde; 21.10.2015), volkohda (vol+kohda; 21.10.2015), volvotetsa (volvotte+tsa; 15.8.2024)

lähtien (d), aina (d;hamaan), hamaan (d), hamasta (d), asti (d), alkaen (d), saakka (d), äärimmäisen (d), sangen (d), perin (d), erittäin (d), todella (d): hamas (taipumaton; 14.7.2012; hama*+s; Etym. suom. hamasta, hamaan; Esim. hamas väres. sangen uusi. Esim. hamas sorduesi seg. hamaan kuolemaan asti. Esim. hamasta lapsuudesta (alkaen, saakka). hamas lasjuessast. Esim. hamasta muinaisuudesta. hamas rehhentaidessast.)

lähtien (d), alkaen (d): algeim (alga+eim; algeim+eksessiivi; 24.12.2011; Esim. Algeim nelvens algtaidijent. Kielen alkuajoilta lähtien.)

lähtien (d), alkaen: stargmal, leftem (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), sinsse (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), freu (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), asd (=asti), segge (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), seg (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

lähtien (d), alkaen: sten (5.3.2008 sten-sana tähänkin tarkoitukseen; Esim: Hän on puhunut vuodesta 2008 lähtien/alkaen: Hes hafae toogen sten annuest (jearest) 2008.)

lähtö (s): volkoddus (volkodde+us; 29.1.2011)

lähtö, meno: kotne

lähtö- (s;alku-): alug-

lähtö: leftne

lähtökohta (s): alugpointte (vanh; merkitty vanhaksi 14.10.2009; alug+pointte; 12.12.2008), alugpointe (14.10.2009 tähän muotoon), aluguumos (alug+uumos; 17.2.2014; Esim. Tämän tutkielman lähtökohtana on esitellä erilaisia sovelluskehyksiä. Aluguumos tes uurosverkes em inaldetta derlekijee approomesverkijee.)

lähtökohtaisesti (d), a priori (d), ennalta (d), etukäteen (d), apriorisesti (d): apriorret (apriorre+*t; 18.1.2014)

lähtöselvitys (s): volkoddenlirettus (volkodde+ne+liretta+us; 24.12.2011), intsekkus (in+tsekka+us; 24.12.2011)

läikehtiä (v), vilkahtaa (v), välähtää (v), vilahtaa (v), välkähtää (v), loistaa (v;valkeana), valaista (v): valgehda (valge+hda; 1.4.2014)

läikkä, tahra, jälki (s;läikkä): plätte (17.5.2008; Etym. ruots. plätt [plett])

läjä, kasa, röykkiö, rykelmä (s): kaas (5.12.2007; Etym. suom. sanasta kasa)

läksy (s): leks (12.4.2008; Etym. leks < läksy (suom) < läxa (ruots))

läksy: leits

läksyt (s;mon), tehtävät (s;koulu-): leksij (leks+ij; 13.4.2008), skuulverkij (skuule+verk+ij; 12.10.2009)

läksyt: leitsij

lämmin (a;puhuttaessa tunnelmasta tai ilmapiiristä): lemmas (29.11.2008; Etym. lem+as)

lämmin, lämpöisä, sydämellinen, lämminsydäminen (a): lemlek (lem+lek; 23.6.2008; Esim 1: Hän on sydämellinen. Hes em lemlek. / Heinell em lemlek sedde.)

lämmin: lems, lemenne, lemmenne

lämmitellä (v): lemmetella (29.11.2007; lemmetta+lla)

lämmittää: lemgetta (vanh)

lämmittää: lemmetta

lämmitä: lemma, lemgettua (vanh; merkitty vanhaksi 6.6.2008), lemmetsa (6.6.2008; lemma+tsa)

lämpö, lämpöisyys (s): lemlekkus (lemlek+us; 29.7.2008)

lämpö: lem

lämpöisä, lämmin, sydämellinen, lämminsydäminen (a): lemlek (lem+lek; 23.6.2008; Esim 1: Hän on sydämellinen. Hes em lemlek. / Heinell em lemlek sedde.)

lämpötila (s): lemsteidus (lem+steidus; 16.5.2010)

länsi (s): vesta (Etym. ruots. väst)

länsi (s): veste (16.1.2010 tähän muotoon muodosta vesta.)

Länsi-Suomi (s;erisn): Vest-Soome (Veste+Soome; 16.1.2010)

länsimainen (a): vestalandenne (vesta+land+nne; 10.10.2016)

läpi (d), keskeltä (d): mitvälkken (mit+välkken; 6.12.2014)

läpi, lävitse, halki, poikki (d;esim. tien poikki): troukken (trou+kken; 9.2.2009)

läpi, lävitse: troug, trou

läpikotaisin (d), kokonaan (d), täysin (d): troukkennem (troukken+em; 18.10.2011), välkkennem (välkken+m; 8.9.2014)

läpikuultava (a): troushunlek (29.11.2007; trou+shunne+lek; vanh), välkkenglanssanne (välkken+glanssa+nne; 1.1.2021)

läpikäydä, käydä läpi (v): troukodde, kodde trou

läpimurto (s): trouraskus (15.2.2009; trou+raska+us)

läpinäkyvä: transpe (vanh)

läsnä (d), käsillä (d;läsnä), tässä hetkessä (d): kesem (kes+em; 20.10.2011; Esim. Ilde em kesem. Ilta on joutunut (tullut). Esim. Gusvalgus bälerdens ylekeel glanssae, / ilde sel kesem ul em. Esim. Sullev em kesem. Suvi on läsnä. Esim. Skorre em kesem. On hätä.)

läsnäolija: tokkoäärel (vanh)

läsnäolo (s): lehellärne (8.7.2007)

lätty, ohukainen, räiskäle, lettu (s): plättos (27.5.2008; plätte+os), dunplättos (dunne+plättos; 27.5.2008), dunnis (ark; lyhenne sanasta dunplättos; 27.5.2008; Esim: Hän on ulkona paistamassa räiskäleitä: Hes em ulgem kerestmas dunnisei/dunnisijee.)

lätäkkö (s), lammikko: läsek (läs+ek; Etym. läs(ä) < lätä sanassa lätäkkö; 27.10.2008), lille läsek (lille|läsek; 11.5.2010; Huom: käytetään haluttaessa korostaa merkitystä pieni lammikko eli lätäkkö)

lävitse, läpi, halki, poikki (d;esim. tien poikki): troukken (trou+kken; 9.2.2009)

lävitse, läpi: troug, trou

lääke (s;lääket): lekast (Etym: ven. лекарство [likárstva]), medisin, medisinne (22.11.2012 tähän muotoon)

lääketiede (s): medisiennus (mediesienne+us; 16.4.2014)

lääketieteellinen (a;lääket): medisienne

lääkitä (v;lääket): lekasteida, medisineida

lääkäri (s): lekastel (lekast+el)

lääni (s): lehne (Mukaelma suomen sanasta lääni. Ei tekemistä leh-sanan kanssa.)

löydettävissä (d): leidettelet (leida+tte+let; 20.11.2014 lisätty sanastoon)

löyhkä, käry (haju), haju (s;paha haju): löhna (26.6.2008; Rekt: löhna+translatiivi; Etym. vir. lõhna; Esim: Keittiöstä tuli kalan haju: Köökkens kulgelt heerad valjans löhna.)

löyly (s): löilekke (ark; löilek+e; 2.1.2010)

löyly (s): summes (lisätty löyly-merkitys 1.11.2007), lemsummes (lem+summes; 1.11.2007), löilek (5.12.2007; Etym. unk. sielua tarkoittavasta sanasta lélek, joka lienee samaa perua kuin suomen löyly.)

löysä (a), veltto, väljä: louse (4.2.2008; engl. sanasta loosen (ruots. lös, suom. löysä)), louslek (louse+lek; 13.6.2014)

löytyä (v): findetsa (vanh; 7.3.2008; finde+tsa; Esimerkki: Kännykkä ei löydy. = Kesfoun ain findetsa. Esimerkki 2: Määritettyä tiedostoa ei löydy (suomessa subjekti on partitiivissa). = Spekifaid nafenle ain findetsa (huom: subjekti on nominatiivissa).)

löytyä (v): leidetsa (13.9.2009; leida+tsa; Huom 13.9.2009: Tämä on vain uusi ehdotus finde-sanan rinnalle käytettäväksi. Esim. Palvelinta ei löytynyt. Fellord ain findetsu.)

löytyä (v): leietsa (lei[d]a+tsa; 26.1.2010)

löytyä, löytää: finde (vanh)

löytää (löytää laite, s;atk), tunnistaa, havaita (s;atk): detekta

löytää (v): leida (13.9.2009; Huom 13.9.2009: Tämä on uusi ehdotus finde-sanan rinnalle käytettäväksi. Etym. vir. leida, suom. löytää)

löytää, löytyä: finde (vanh)

M

maa (s), maasto (s): mos (8.3.2011; Etym. suom. maa + os > mos; Taiv: mo-)

maa (s): haunde (vanh; 6.9.2001; Etym. esiintyy virren Vieraalla maalla kaukana vuoden 2001 käännöksessä.)

maa (s): mos (26.2.2009 tällaista muotoa ehdotettu sanan maa rinnalle; Etym. maa-sanasta johdettu hieman samaan tapaan kuin kuu > gus. Taiv: moe-)

maa (s): säme (23.2.2011; Etym. esibaltin maata tarkoittavasta sanasta zeme, josta saattoi tulla kantasuomeen sana šämä, maa on latv. kielellä zeme, joka tullee esibaltista.)

maa, maailma: ersounne (Etym. saks. sanasta Erde maa tulee alkuosa "er-". Loppuosa "-sounne" on joskus tarkoittanut "pallo". Sanan "sounne" pyöreydellä on pyritty kuvaamaan pallon pyöreää muotoa. Nykyään "ersounne" tarkoittaa eritoten maailmaa eikä maapalloa.)

maa, maapallo (s): maaballe (luotu 5.7.2007), ersounne

maa, maaseutu: gantter (Huom 15.10.2010: Maaseudulla/Maalla: gantrem.)

maa: land

maa: maa (Etym. suom. maa; Taivutus 3.1.2009 ilmoitettu: maa, maan, maans, maahaa (maa+h+aa, partitiivin taivutusta ei voi muodostaa lisäämällä kaksoisvokaalia joten sanaan lisätään välikerake h ja sen jälkeen sanan viimeisen kirjaimen mukainen kaksoisvokaali.), maej/maaj.)

maadoittaa (v;sähkötekn), maattaa: maatta (maa+tta; 28.8.2007)

maadoittaa (v;tekn), maattaa (v;tekn): maatta (maa+tta; 1.7.2010)

maaherra (s): landherre (15.11.2008; land+herre)

maailma (s): maaehel (maa+ehel; 1.1.2012)

maailma, maa: ersounne (Etym. saks. sanasta Erde maa tulee alkuosa "er-". Loppuosa "-sounne" on joskus tarkoittanut "pallo". Sanan "sounne" pyöreydellä on pyritty kuvaamaan pallon pyöreää muotoa. Nykyään "ersounne" tarkoittaa eritoten maailmaa eikä maapalloa.)

maailmallinen (a), maallinen: maanslek (12.12.2008 tähänkin tarkoitukseen), godfres (Godde+fres; 12.12.2008)

maailmankaikkeus (s): universe (12.12.2008; Etym. latinasta)

maailmanmestaruuskilpailu (s): ersounnensmestaruskombellus (2.3.2008; ersounne+ens+mestarus+kombellus)

maakunta (s): landdoum (land+doum; 28.10.2011)

maalaisidylli (s): maaidylle (maa+idylle; 17.3.2011)

maalata: penda

maalauksellinen (a), pittoreski (a), kuvauksellinen (a): pittoresje (15.6.2015; Etym. suom. pittoreski < ruots. pittoresk < ransk. pittoresque)

maali (kohde, urh): mool

maali (väriseos): pent

maaliskuu (s): maagus (maa+gus; Etym. Maaliskuussa (maalinen+kuu => maaliskuu) maa alkaa paljastua kevään tehdessä tuloaan.)

maaliskuu: maalisenskuu (vanh)

maallikko (s;~puhuja;usk): maantoogel (maanne+toogel; 30.11.2012)

maallinen, maailmallinen (a): maanslek (12.12.2008 tähänkin tarkoitukseen), godfres (Godde+fres; 12.12.2008)

maallinen: maanslek

-maan, -mään (verbin liitteenä): -maal

-maan, -mään (verbin liitteenä): fureda (Ei käytössä enää -maan-merkityksessä.), fuda (vanh; poissa käytöstä; puhekielessä)

maanantai (s): mondeig (vanh), monvalles (17.9.2010)

maantieteellinen (a): geografienne

maantieto: geografie

maapallo (s), maa: maaballe (luotu 5.7.2007), ersounne

Maaria (s;erisn): Marie (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

maaseutu, maa: gantter (Huom 15.10.2010: Maaseudulla/Maalla: gantrem.)

maasto (s), maa (s): mos (8.3.2011; Etym. suom. maa + os > mos; Taiv: mo-)

maasto: mast

maata (v): maage (14.7.2008; Etym. suom. maata-sanasta (makaa-) (suomen maata tullut ehkä maa-sanasta tai sitten maha-sanasta, joka on muinoin ollut muodossa maka/maga < ruots. mage [maage]), sanan valintaan on vaikuttanut myös kahkonin leega-sana. Esim 1: Olin silloin viellä makuullani (nukkumassa). Äredem stelles veel maageissem/maagmas (shuuvmas).)

maata: leega

maattaa (v;tekn), maadoittaa (v;tekn): maatta (maa+tta; 1.7.2010)

maattaa, maadoittaa (v;sähkötekn): maatta (maa+tta; 28.8.2007)

maatto (s;tekn): maattus (31.7.2010; maatta+us)

madaltaa (v), masentaa, ahdistaa, lamaannuttaa: matlevenda (matlev+nda; 16.12.2008)

made (s;kala): maagelnuk (2.3.2014; Etym. maage+[va]lna+uk)

madella, ryömiä, rypeä (v): moskna

magenta (s;väri): bunretlinne (bunne+retlinne; 28.4.2013)

maha, vatsa: vetse (Etym. suom. vatsa), vets (16.9.2009 tähän muotoon)

mahakipu (s;lääket), vatsakipu (s;lääket): vetskippe (vets+kippe; 6.6.2013)

mahdollinen (a): mahdlek (28.4.2009)

mahdollinen: mahdenne, meidanne

mahdollisesti (d), todennäköisesti, arvatenkin, luultavasti: imeidat

mahdollisimman: mahdennens, mahdeinnens (mahde+ein+ns; 11.9.2014)

mahdollistaa (v; tehdä mahdolliseksi): mahdennetat dua (vanh), dua mahdennetat (vanh), detta mahdennetat (detta|mahdenne+tat; 24.2.2010), mahdennetta (mahdenne+tta; 12.2.2015)

mahdollisuuksiltaan (d): mahdennuiltem (mahdennus+i+lt+em; 17.2.2014)

mahdollisuus (s): mahdus

mahdollisuus: mahdennus

mahdoton: mahdennefres (vanh), mahdenfres (mahdenne+fres; 19.2.2010 tähän muotoon), mahdlekfres (mahdlek+fres; 19.2.2010), ainmahdlek (ain+mahdlek; 19.2.2010)

mahla (s): mahle (18.6.2008; Etym. suom. mahla, vir. mahl)

mahtava, huippu: lekus (Etym. suom. luksus tai suom. lokoisa)

mahtava, hyvä, loistava, hieno, erinomainen (a): werfims (26.11.2007; wer+fims)

mahtava, siisti, hyvä, hieno, huippu (a): hailek (9.8.2007; hai+lek; Etym. Pohjalla vanha kahkonin sana hai, joka tarkoittaa huippua, mahtavaa.)

mahtava, upea, suurenmoinen (a): storlek (storre+lek; 2.5.2008), enormous (3.9.2012; Etym. engl. enormous)

mahti: mahde

mahtotapa (s;kiel), potentiaali (s;kiel): mahdenviis (mahtne+viis; 2.1.2010)

mahtua (v): velmahda (vel+mahda; 16.2.2008), spesmahda (spes+mahda; 16.2.2008)

mahtua, sopia (v): spessa (3.6.2008; spes+a), hafa spesee (3.6.2008; Esim: Mahtuuko tämä vielä mukaan? Spessaes dish veel mugan?), passetsa (passa+tsa; 3.6.2008; Esim 1: Avain ei sopinut lukkoon. Ketze ain spessad/passetsad lokeel. Esim 2: Vaate ei sovi (passaa) minulle. Kledde ain passetsa meineel. Esim 3: Vaate ei sovi (mahdu) minulle. Kledde ain spessa meineel.)

mahtua, sopia: mahda (vanh tässä tarkoituksessa)

mahtua, sopia: sopusaile (Etym. Alkuosa sopu- tulee suomen sopu-sanasta. Loppuosaa -saile ei ole lainattu mistään kielestä, se vain on liitetty sanan perään.)

maidoton (a): matjalous (matja+lous; 30.1.2011)

maila (s): mail (2.3.2008; Etym. suom. maila; Tämä on yhteinen sana eri pelilajeissa käytetyille mailoille. Esimerkki: jääkiekkomaila = fresketasmail)

maine, kunnia (s): namus (1.1.2011; nam+us), kloirus

-mainen: maanne

mainen: maanslek, maanne

maininta (s): mendus (30.4.2008; menda+us)

mainita (v): menda (30.4.2008; Esim: Asian mainitseminen on hyvin tärkeää. Werim nedlekee em menda ikte / iktest menda. Etym. suom. mainita ja ruots. mena (mena+da), tämä ei tule (ainakaan suoraan) engl. sanasta mention)

mainita, huomauttaa: mentione, hopetta

mainita: sella (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2008)

mainonta (s): adus (31.8.2008; ade+us)

mainos (s): ados (31.8.2008; ade+os)

mainos: atne

mainostaa: ade

mairitella (v), houkutella (v): mellendetella (mellenda+tta+lla; 29.7.2014)

maisema (s): lufdyse (vanh)

maisema (s): maanlos (maa-nne-le-os)

maistaa (v): maisde

maisteri (s): maister (28.1.2012)

maisteriohjelma (s): maisterprogramme (28.1.2012; maister+programme)

maistiainen (s), herkku, makupala: maistpette

maistua (v): maisdetsa (maisde+tsa; 3.4.2011)

maito (s): maat (vanh), matja

maitopullo (s): matjaputtel (matja+puttel; 7.7.2009)

maitosuklaa: maatsokla, matjasokla

maitotuote (s): matjadetendos (matja+detendos; 2.10.2011)

maitse: maakken (maa+kken)

maja (s): hunde (vanh; Merkitty vanhaksi 7.9.2017), hunne (7.9.2017 tähän muotoon; Etym. kahk. hunde < engl. hut)

majanen (s;pieni maja), pieni maja (s): hundennuk (hunde+nne+uk; 31.12.2024)

majapaikka (s): hundsije (hunde+sije; 15.11.2008)

majatalo (s): mahhenkasela, mahhendomme, hundsije (7.9.2017 lisätty myös tämä)

majoittua (v): sefsetta hundeel (vanh), hunnetsa (hunne+tsa; 7.9.2017)

makaamassa, nukkumassa, makuullaan (d): maageissem (16.7.2008; maage+eissem), shuuveissem (shuuve+eissem; 16.7.2008), maagmas (maage+mas; 16.7.2008)

makea (s): meslek (vanh; 8.3.2008; Etym. mesi+lek, jossa mesi tulee vir. mesi-sanasta, joka tarkoittaa hunaja.), mesjelek (mesje+lek; 19.6.2011 tähän muotoon)

makeinen (s;elint), karamelli, karkki, namu, makupala (s): mesle (mes+le; 16.7.2008)

makeinen (s;elint), karamelli: karamelle

makeinen (s;elint), karkki, namu: nems (ark)

makeiset, karkit, karamellit, namut (s;mon): meslij (mon; mesle+ij; 16.7.2008)

makeiset, karkit, karamellit: nemsij (ark)

makeispussi, karamellipussi, karkkipussi (s): mesleposse (vanh; mesle+posse; 16.7.2008), meslepusse (mesle+pusse; 26.7.2012 tähän muotoon takaisin)

makeuttaa (v): mesjeleketta (mesjelek+tta; 24.11.2012)

makeutusaine (s;elint): mesjelekettenannom (mesjeleketta+ne+annom; 24.11.2012)

makkara (s): vörste (8.3.2008; Etym. vir. sanasta vorst = makkara; Esimerkki: panna makkaraa ja juustoa leivälle = sijetta vörstee od jusdee liebens peel)

makkara: maarkök (vanh; merkitty vanhaksi 8.3.2008)

makro (s): makro (21.9.2008)

makrokuvaus (s;tekn), lähikuvaus (s;tekn): lehlustus (leh+lusta+us; 9.6.2010)

maksa (s): petsenne (11.10.2008; Etym. petsenne tulee ven. sanasta печень [pitsienj], maksa.)

maksaa (v;olla hintana): henda (hend+a; 17.7.2012; Esim. Detendos hendae fis euruj. Tuote maksaa viisi euroa.)

maksaa (v;suorittaa maksu sekä olla hintana): meksa

maksaa (v;suorittaa maksu): peija (17.7.2012; Etym. engl. pay [pei]; Esim. Peijadem detendoest fis euruj. Maksoin tuotteesta viisi euroa. Suoritin tuotteesta viiden euron maksun. Esim. Maksa tuotteet. Peija detendoist.)

maksalaatikko (s;ruok): petsenbagas (petsenne+bagas; 11.10.2008)

maksimaalinen, enimmäinen (a): maksimalie, maksimalienne, matseinne (matsein+nne; 15.8.2024)

maksu (s): meksus (meksa+us; 5.3.2008)

maksuosoitus (s;sekki), shekki (s), šekki (s), sekki (s): tsek (13.6.2012; Etym. engl. cheque < arab. ṣakk), meksenwerendos (meksa+ne+werendos; 13.6.2012)

maksutieto (s): meksensnendus (meksa+ne+snendus; 19.3.2012; Esim. Faktuurens meksensnenduij leitte ga däkstmoodes tes mejakellokens loppest.)

maku (s): maist

makupala (s), makeinen (s;elint), karamelli, karkki, namu: mesle (mes+le; 16.7.2008)

makupala, herkku, maistiainen (s): maistpette

makuu (s): maagus (maage+us; 16.7.2008), maagne (maage+ne; 16.7.2008)

makuualusta (s): maagenbaasle (14.7.2008; maagne+baasle)

makuuhuone (s): leegusrome (vanh), maagusruume (maage+us+ruume; 28.7.2010), maagenruume (maage+ne+ruume; 28.7.2010)

makuullaan (d), nukkumassa, makaamassa: maageissem (16.7.2008; maage+eissem), shuuveissem (shuuve+eissem; 16.7.2008), maagmas (maage+mas; 16.7.2008)

makuulleen (d): maagmaal (16.7.2008; maage+maal; Esim: Mene välillä makuullesi. Kot velem maagmaal.)

makuupussi (s): maagenpusse (maagne+pusse; 14.7.2008)

malja (s), kalkki (s;malja): bofle (30.6.2008; Etym. engl. bowl [boul]), karikkes (15.9.2011; Etym. vir. karikas = malja)

-malla, -mällä (s;partisiippi): nee et (15.5.2011; Esim. Aissordijee kasuttai roomesverkes nee et detta kontrollord dijest snendlek. Avustimia käytetään sovelluskehyksessä "tekemällä ohjain niistä tietoiseksi".)

mallas (s;idätettyä viljaa): iddettaid grenne (4.11.2008; idda+tta|grenne; Huom. usein partitiivissa, iddettaidee grennee)

malli (s): malle (11.11.2008; Etym. suom. malli)

malli (s): modelle (13.7.2007)

malttaa (v): kestenda (kesta+nda; 10.6.2012), kesta (10.6.2012 tähänkin tarkoitukseen)

mamma (s;lastenk), äiti (s): eide (1.4.2014; Etym. suom. äiti)

mandariini (s): mandarinie, mandarinne (17.6.2008 tähänkin muotoon)

mansikka (s): mansin

mansikkahillo (s): mansinsylle (mansin+sylle; 15.5.2010)

manuaali: manualie

manuaalinen (a): manuelle (4.11.2009; Etym. lyhennetty muoto sanasta manualienne)

manuaalinen: manualienne

manuaalisesti, käsin: kesell, manualiennet, manuellet (manuelle+t; 30.11.2009)

margariini (s): margarenne (23.11.2010)

Maria (s): Marie (14.11.2008)

marina, nälvintä, nälviminen, nalkutus (s;nälvintä), saivartelu (s): nelvus (nelva+us; 17.11.2009)

marista, nälviä, nälvätä, nalkuttaa (v;marista), saivarrella (v): nelva (nellev+a; 17.11.2009)

marja (s): mori (Etym. suom. marja-sanan muunnelma)

marjastaa (v), olla marjassa (v): morisda (mori+sda; 1.8.2010), kääre morojee (kääre|mori+j+ee; 1.8.2010)

Marjo (s;erisn): Mori (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Marie (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

Marketta (s;erisn): Markette (17.3.2012)

markka: markka

markkina (s): markette (15.2.2009; Etym. engl. market)

markkinatie (s), turuntie (s): turgennensvoo (turge+nne+ns+voo; 14.5.2013)

markkinoida (v): marketella (markette+lla; 13.8.2022)

Markus (s;erisn): Marges (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

marmeladi (s;elint): marmelade (16.11.2012)

marraskuu (s): mosdegus (mosde+gus; Etym. mosdegus = pimeäkuu, pimein aika vuodesta (joulukuussa on vuoden lyhin päivä, mutta joulukuuta pidetään valoisempana kuuna silloin esiintyvän, ainakin pohjoisemmassa Suomessa, lumen vuoksi))

marraskuu: deadenskuu (vanh)

marssi (s): marsse

marssia (v): marssa, marssella

masentaa, ahdistaa, lamaannuttaa, madaltaa (v): matlevenda (matlev+nda; 16.12.2008)

masentunut (a), apea (a), alakuloinen (a), surullinen (a), murheinen (a): aves (20.7.2010; Etym. suom. apea + kahk. adj. pääte; Taiv: avs-)

massa: massa

matala (a;alhainen), alhainen (a), alhaalla oleva (a), alla oleva (a): aleedenne (al+eede+nne; 29.11.2009; [alleedenne] ja [al eedenne])

matala, pieni (a;numerosta, luvusta tai arvosta): matlev

matala: matlev

matelija (s): moskenaubu

matemaatikko (s): matematikist

matematiikka (s;mat), matikka (s): kalkinoppe, matematikie, kalkenoppe (17.12.2010; kalkne+oppe)

materiaali, aines, lähdetieto: materiale, materielle (18.6.2024 tähän muotoon)

Matias (s;erisn): Maddes (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

matikka (s), matematiikka (s;mat): kalkinoppe, matematikie, kalkenoppe (17.12.2010; kalkne+oppe)

matka (s), matkustus (s): kulgus (kulga+us; 27.8.2011), kulgendus (kulgenda+us; 27.8.2011)

matka, kulku (s): kottos (kotta+os; 11.10.2008; Esim: Saulin matkaystävät seisoivat sanattomina. Saulens kottosfensij stendu ondrijetak (nyk.: seidokitat).)

matka, kulku: kotne (kodde+ne), kottus (Huom: Käytä mielyymmin kottos, sillä kottus tarkoittaa myös pääsy; Etym. Sanasta kotne luotu us-päätteinen versio siten, että kotne-sanan on ajateltu tulleen kotta-sanasta, vaikka sen alkuperä on tosiasiassa sanassa kodde.)

matka, kävelymatka: walkotne (vanh; merkitty vanhaksi 29.1.2008)

matka, matkustus, matkanteko, matkustelu (s): reissus (16.7.2008; reissa+us), kottos, reisne (reissa+ne; 19.2.2009)

matka, reissu: ressa (ark), trip (ark)

matka- (s): reis- (14.7.2008)

matka: journe (vanhahtava; Merkitty vanhahtavaksi 27.8.2011)

matkaaminen, matkanteko, matkustaminen, matkustelu (s): kottus, kottosdettus (kottosdetta+us; 26.1.2010), voollus (voolla+us; 26.1.2010)

matkaeväs (s), eväs: reisrooke (14.7.2008), reisshöödos (reis+shöödos; 16.7.2008), shöödos

matkalaukku, laukku (matka~): kottosloode (11.10.2008 tähän muotoon; kottos+loode), kottusloode (vanh; merkitty vanhaksi 11.10.2008; 8.3.2008; kottus+loode), bagaas (ark; 15.4.2014; Etym. engl. package)

matkalippu, lippu (s;matkalippu), piletti, tiketti (s): piljette (1.8.2009)

matkalla (d), kulkiessaan (d): journeissem (vanh; journe+eissem; ainakin jo 24.11.2005)

matkalla (d): kottoens peel (kottos+ens|peel; 11.10.2008)

matkanteko, matka, matkustus, matkustelu (s): reissus (16.7.2008; reissa+us), kottos, reisne (reissa+ne; 19.2.2009)

matkanteko, matkaaminen, matkustaminen, matkustelu (s): kottus, kottosdettus (kottosdetta+us; 26.1.2010), voollus (voolla+us; 26.1.2010)

matkapuhelin (s), kännykkä (s): kulgusfoun (kulgus+foun; 27.8.2011)

matkapuhelin (s;tekn): kottostoogellord (kottos+toogellord; 8.6.2011)

matkapuhelin, käsipuhelin, kännykkä (s): kesfoun, jourenfoun (vanh; merkitty vanhaksi 12.4.2008)

matkasauva (s): kottostsoffe (kottos+stoffe; 27.6.2010)

matkata (v), kulkea (v;matkata), matkustaa (v), tehdä matkaa (v): kulgenda (kulg+nda; 27.8.2011)

matkata, tehdä matkaa, matkustaa, matkustella (v): kottosdetta (kottos+detta; 26.1.2010), voolla (kulkea; 26.1.2010 tähänkin tarkoitukseen)

matkata, tehdä matkaa, matkustaa, matkustella (v): reissa (29.5.2008; Etym. kahkonin ressa-sanasta), reissella (29.5.2008; reissa+lla)

matkaviestin (s;sähk): kulgusmejakellord (kulgus+mejakella+ord; 27.8.2011)

matkia, emuloida, jäljitellä: emuleida, emulate

matkustaa (v), kulkea (v;matkata), matkata (v), tehdä matkaa (v): kulgenda (kulg+nda; 27.8.2011)

matkustaa, tehdä matkaa, matkata, matkustella (v): kottosdetta (kottos+detta; 26.1.2010), voolla (kulkea; 26.1.2010 tähänkin tarkoitukseen)

matkustaa, tehdä matkaa, matkata, matkustella (v): reissa (29.5.2008; Etym. kahkonin ressa-sanasta), reissella (29.5.2008; reissa+lla)

matkustaa: journe, kodde

matkustaminen, matkanteko, matkaaminen, matkustelu (s): kottus, kottosdettus (kottosdetta+us; 26.1.2010), voollus (voolla+us; 26.1.2010)

matkustella (v), tehdä matkaa, matkata, matkustaa: kottosdetta (kottos+detta; 26.1.2010), voolla (kulkea; 26.1.2010 tähänkin tarkoitukseen)

matkustella (v), tehdä matkaa, matkata, matkustaa: reissa (29.5.2008; Etym. kahkonin ressa-sanasta), reissella (29.5.2008; reissa+lla)

matkustelu (s), matka, matkustus, matkanteko: reissus (16.7.2008; reissa+us), kottos, reisne (reissa+ne; 19.2.2009)

matkustelu (s), matkanteko, matkaaminen, matkustaminen: kottus, kottosdettus (kottosdetta+us; 26.1.2010), voollus (voolla+us; 26.1.2010)

matkustus (s), matka (s): kulgus (kulga+us; 27.8.2011), kulgendus (kulgenda+us; 27.8.2011)

matkustus, matka, matkanteko, matkustelu (s): reissus (16.7.2008; reissa+us), kottos, reisne (reissa+ne; 19.2.2009)

mato: madde

matto (s): karpette (22.12.2008; Etym. engl. carpet)

maukas, hyvä, hyvänmakuinen (mausta): maistlek, maislek (ark; mais(t)lek)

mauste (s): maistannom (maist+annom; 3.7.2009)

me (p): vi (Etym. ruots. vi; vanh), mij (me+j; 12.8.2010 ehdotettu sanan vi korvaajaksi. Kuriositeettina mainittakoon, että germaanisten sanojen tilalle alkoi vaihtua vuodesta 2010 alkaen suomalais-ugrilaisia sanoja viron kielen opettajani ehdotuksesta, sen jälkeen kun olin esittänyt hänelle kahkonin kielestä hyvinkin germaanisen esimerkkilauseen Jad stuudem kahkonilangii. Vanha taivutus 27.11.2010: meij-, vanha genetiivi: meijens; Taivutus 2011: mij-; Huom: 25.10.2010 ehdotettiin vi-sanan tilalle mil-sanaa. Samalla ehdotettiin myös, että predikatiivin pääte olisi -eim, esim "mil detteim".)

media (tiedotusvälineet): media (vanh), medie, massamedia (vanh), massamedie

media: media

meetvursti (s;kestomakkara), metvursti: metvörste (16.7.2008; Etym. ruots. medvurst, suom. meetvursti; Esim: Meetvurstia), dostenvörste (16.7.2008; dostenne+vörste)

megabitti (s;atk): mograas (mog+raas; 30.10.2011; Esim. Tes viidbendkonnektuens laddenspeddus em 24 mograasij var sekunde)

megatavu (s): megabaite, megasilppe, mogsilppe, Ms, MB

mehiläinen (s): mesbliennu (mes+bliennu; 31.5.2009)

mehu (s): juisjoome, safte, saftjoome

mehu (s; tuoremehu tai täysmehu; puristamalla tai muulla tavalla marjoista, hedelmistä tai kasviksista erotettu mehu, tai tuoremehu, jonka valmistuksessa ei ole käytetty vettä, eli täysmehu), täysmehu, tuoremehu: mahle (18.6.2008 tähänkin tarkoitukseen)

mehu- (s): juis- (Esim. mehukutsut. juisjule; lisätty 14.12.2009), saft-

mehujää (s): juisfresle (7.7.2008; juise+fresle)

mehukas (s): saftelek

mehumaija (s), mehustin: juisdummesdord (juise+dummesda+ord; "mehuhöyrystin"; 18.6.2008; vanh), juisdummessord

meidän (p): veines (vanh; Etym. vi genetiivissä daines-sanan mallin mukaan.)

meidän (p): veins (ark ja run, vanh)

meidän kanssa (d), kanssamme (d): mini (mij+ni; 24.6.2013)

meillä (p): veinel (vanh), mijel (mij+el)

meinaan (d;murt), näet, nimittäin (d;lauseen alussa): gans (10.2.2009 lisätty tämäkin käännös; Esim. On meinaan kaunis sää. Gans, em kresne weiter. Esim 2. Halusin nimittäin oppia puhumaan paremmin sitä kieltä. Gans, ja villadem oppe toogmaal dee langii brustemmat.)

meisseli, taltta (s): meissel (11.11.2008; ruots. mejsel, suom. meisseli, vir. meisel)

mekaanikko (s): mekanikist

mekaniikka (s): mekanikie

mekko: kleide

mela (s): paddel (28.7.2008; Etym. engl. paddle; Poika ohjasi venettä melalla. Boikke aldu fenhee padlensme/padlell.)

melkein, lähes: lehkomt

melko, aika: far

melko, aika: vega (18.6.2008; Etym. vir. väga; Esim 1: Hän oli silloin vielä melko pieni. Hes äred stelles veel vega lille. Esim 2: Melko paljon. Vega matsleket. Esim 3: Melko hyvin. Vega fimset.)

melodia, sävel: melodie, tziev (vanh), tsiev (13.4.2009 tähän muotoon)

melodinen, sointuisa: soindem (vanh), melodienne

melu, häly (s): kahsoinde (Etym. Alkuosa kah- tulee suomen sanasta kahina.)

melu, meteli, häly (s): helusdus (helusda+us; 11.10.2009)

meluta (v), pitää mekkalaa, metelöidä, hälytä: helusda (helus+sda; 11.10.2009)

menehtyä (v), kuolla (v), nukkua pois (v;kuolla): volpassa (vol+passa; 16.10.2011), volshuuve (vol+shuuve; 16.10.2011)

meneillään (d), käynnissä: rienmas

meneillään, menossa: kotmas

menestyä (v): entat kodde (entat|kodde; 4.2.2011)

menetelmä, keino, tapa, metodi, menettelytapa (s): metodie, metode, metood (24.3.2014 tähän muotoon)

menettelytapa (s), lähestymistapa (s): aproutse (24.12.2011; Etym. engl. approach), lehetesviis (lehetsa+tes+viis; 24.12.2011)

menettää (v): luussa (16.10.2011 tähänkin tarkoitukseen)

menneisyys, historia (s): taktaide (tak+taide; 29.8.2008; Esim 1: Menneisyys on historiaa. Taktaide em taktaidee. Esim 2: Hän teki historiaa. Hes duade historiee. Esim 3. Historian kirjoissa ei ole tietoa tästä. Taktaidens bokeiss em ain nafnee dettest/dishest.)

mennessä (d), viimeistään (d): sytteinnem (sytte+ein+em; 1.4.2013)

mennyt (d;ajasta): höikoddaid (1.2.2009; höi+kodde+aid), koddaid (kodde+aid; 15.2.2009)

mennä (runollinen): ko

mennä eteenpäin (v): kodde entat (kodde+entat; 9.6.2013)

mennä kihloihin (v), kihlata: feirgetta (feir+getta; Etym. alku osa feir- ehkä ruots. förlova-sanasta ja saks. verlobt-sanasta ja loppuosa a-getta käytettiin refleksiiviverbeissä, kuten hilgetta = hiljetä, nafgetta = tutustua, lemgetta = lämmetä, eldengetta = vanheta.)

mennä naimisiin (v): marre, kodde marred, kodde marringijeel (2012,2013), kodde marringeil (2012,2013)

mennä piiloon (v), kätkeytyä, piiloutua: klippetsa (klippa+tsa; 14.9.2008)

mennä yli (v), ylittää (v): höidda (höi+[kodd](e>a); 26.7.2012)

mennä, kävellä, kulkea, astella (v): stepella (1.7.2007, steppa+lla)

mennä: kodde (Etym. engl. sanasta "go" tai ruots. sanasta "gå". Esiintynyt tiedostossa, jota on viimeksi muokattu syyskuussa 2001. Sana löytyy myös tiedostosta, joka on luotu ennen 16.1.2002.)

meno (s;kulu; usein mon.), kulu (s;mm. rahameno; usein mon.): kulgetes (kulgetsa+tes; 16.2.2013 lisätty; Esim. marringskulgetsij. hääkulut.), karhe (karha+e; 13.12.2013)

meno, lähtö: kotne

menossa, meneillään: kotmas

mentaalisesti kompleksi (a): melleltem komplek (13.11.2009; melle+lt+em|komplek)

mentori (s), henkinen johtaja (s): mentalle aldettel (mentalle|aldettel; 16.10.2011)

menu, menyy, ruokalista (s): menu, rookelisde

meri: merte (Etym. suom. meri, mere-, mon. gen. merten), voltvete, vete

merieläin (s): mertesaubu

merimies (s): merteinsmahe

meriteitse, meritse: mertekken (merte+kken)

merkata, merkitä: merkka (luotu ennen 16.1.2002)

merkillepantava (a), merkittävä: marklek (markke+lek; 21.7.2008), markka

merkillepantava (a): imsefette (16.6.2008; imsefe+tte; Esim: Asiasta tekee merkillepantavan sen saama kuuluisuus. Iktest duae imsefetten dens shiemme nafaidus.)

merkintä (s): jelnus (22.7.2010; jelna+us)

merkintä (s): nootte (12.11.2008; Etym. engl. note)

merkistö, merkistökoodaus (s): karset (kar+set), vengerset (venger+set; 10.10.2016; venger+set)

merkittävä, merkillepantava (a): marklek (markke+lek; 21.7.2008), markka

merkittävästi (d): marklekel viisel (marklek+el|viis+el; 13.6.2014)

merkityksetön, mitätön (a): merkfres (merkka+fres; 12.12.2008)

merkitys (s): merkkus (merkka+us; 12.12.2008; Esim. Sillä ei ole merkitystä. Dell em ain merkkuee.)

merkitä (v): jelna (22.7.2010; jellen+a)

merkitä, merkata: merkka (luotu ennen 16.1.2002)

merkki (s), symboli, tunnus: symbolie (13.6.2007 keksitty sana.)

merkki (s): jellen (22.7.2010 tähänkin merkitykseen)

merkki: karatiere, markke (Huom: 8.10.2009 on pohdittu, voitaisiko sana markke muuttaa muotoon mark(e) niin kuin nte-päätteiset on muutettu muotoon -nt, mutta tähän ei ole ryhdytty, sillä muoto "markke" koetaan piirteikkäämmäksi kahkonin kielelle.), mark (20.11.2009 tähän muotoon; 20.11.2009: Nyt -kke-päätteiset sanat pyritään kirjoittamaan muodossa -k.)

merkkijono (s): karatierkue (vanh), markkekue (vanh)

merkkijono (s): strenne, markkestrenne, markstrenne (mark+strenne; 20.11.2009 tähän muotoon)

merkkijonoksi muutettava (s;atk): strenneidatte (strenne+eida+tte; 7.5.2012)

mesi (s): mete (16.10.2011; Etym. suom. mesi, meden, mettä), medje (6.9.2014 tähän muotoon; Etym: väännös kahk. sanasta mete.)

mesijuoma (s;elint), sima (s;elint): mesjoome (mes+joome; 1.5.2012)

mesikämmen (s), karhu: mesgebel (mes+gebel; 29.7.2008)

mesikämmen, otso, ohto (hellyttelymuoto sanasta oksi), oksi (Huom: Alkuperäisin suomen karhu-sana; taiv: oksi, ohden, ohta), kontio, karhu (s): kontto (vanh; suom. sanasta kontio, karhu), kontus (suom. sanasta kontio, karhu)

messinki (s): messingom (29.11.2007)

messu (s): messa

mestari (s): mestare, virtoise

mestaruus (s): mestarus (2.3.2008; mestare+us)

metalli (s;aine): medaljom (25.10.2018)

meteli, melu, häly (s): helusdus (helusda+us; 11.10.2009)

metelöidä, pitää mekkalaa, hälytä, meluta (v): helusda (helus+sda; 11.10.2009)

metodi, keino, tapa, menetelmä, menettelytapa (s): metodie, metode, metood (24.3.2014 tähän muotoon)

metri: metre, metter (15.3.2015 tähän muotoon; Taiv: metr-)

metsosopraano (s;mus): metsosoprenne (26.7.2012), mithöihelsennette (mit+höi+helsenne+tte; 26.7.2012)

metsä: trudus (Etym. tredde-sanasta mukailtu), medjes (19.10.2017; Taiv: medj-; Etym. suom. metsä, kantabaltin *medja-; Esim. Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan. Medjest lengae ais dietat huudae.)

metsämansikka (s), ahomansikka: trudunsmansin (vanh; merkitty vanhaksi 16.7.2008), trudusmansin (trudus+mansin; 16.7.2008 tähän muotoon), medjesmansin (medjes+mansin; 19.10.2017)

metsän poikki (s): truduekken (7.3.2008 lisätty sanastoon; trudus+ekken)

metvursti, meetvursti (s;kestomakkara): metvörste (16.7.2008; Etym. ruots. medvurst, suom. meetvursti; Esim: Meetvurstia), dostenvörste (16.7.2008; dostenne+vörste)

meänkieli (s): veinslangi, meänkieli

mi (p;run), joka, mikä, ken (p;run): tin

mi (p;run), joka, mikä: si (run)

miekka (s): glefja (Etym. isl. sanasta glefja)

miekka: meg (vanh)

mieleinen (a): villamme (gen + ~; 20.10.2007)

mieleiseksesi (d): mellendemmantatendes (mellendemma+nne+tat+ndes; 20.2.2014)

mielellään (d): mellellem (melle+ell+em)

mielenkiintoinen, kiinnostava, kiintoisa: intressanne, mellee intressanne (26.11.2007)

mieletön, hullu (s): mellefres (29.5.2008; melle+fres; Esim: Hulluahan se olisi: Mellefreseehai de äroje.)

mieletön, hullunkurinen, järjetön, nurinkurinen, absurdi (s): absurde

mieli (s;mieliala), mieliala (s), moodi (s): muude (24.12.2008; Etym. engl. mood [muud])

mieli (s;psyyke), psyyke (s): psyyke (15.7.2011)

mieli-, lempi-: favourit

mieli: melle (Esim. Rohkealla mielin. Sillekeni melleni./Sillekens mellens me.)

mieli: melle (olen sitä mieltä: ja ärem dee mellee; minun mielestäni: meines mellest)

mieliala (s), moodi (s), mieli (s;mieliala): muude (24.12.2008; Etym. engl. mood [muud])

mielikuva (s), kuva: imatse (13.4.2008 tähän muotoon)

mielikuva, kuva: imatze (vanh; merkitty vanhaksi 13.4.2008; luotu ennen 16.1.2002; silloin ilmeni kirjoitusasussa "imaze"; Etym. engl. image [imäts])

mielikuvituksellinen: imatzenal (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), imatzenalie (Etym. imatzenal+ie, jossa imatzenal on sanan vanhempi muoto; vanh)

mielipide (s): mellekepne, opinione

mielitietty (s), kulta (s;hellyttelysana): golde, golduk (golde+uk; 11.3.2010), goldukke (golduk+e; 11.3.2010; Huom: Tämä sana muodostettu samaan tapaan kuin löilek-sanan arkinen ilmaisu "löilekke"), goldenne (golde+nne), mieloennuk (26.3.2013; Etym. karj. miiloi < ven. милой + nne + uk)

mielitietty (s), rakas: mesleke (vanh; meslek+e; 11.3.2010), messukke (mes+s+uk+e; 11.3.2010), mesjuk (mesje+uk; 19.6.2011), mesjukke (mesje+ukke; 19.6.2011)

miellyttää (v): mellenda (19.2.2010 tähänkin tarkoitukseen; Esim. Tämä ei häntä miellytä. Tes ain heinee mellenda.)

miellyttää enemmän (v), tykätä enemmän (v), tehdä mieluummin (v), pitää parempana (v;vrt englannin prefer): mellendemma (mellende+mma; 11.10.2011; Esim. Meinee mellendemmae näbesdoo kasutta ais masee. Tykkään käyttää mieluummin näppäimistöä kuin hiirtä. Esim. Meinee mellendemmae masens sijest näbesdoo kasutta.)

mieluiten (d): melleinnet (20.11.2007; melle+ein+et), mellenneinem (vanh; merkitty vanhaksi 20.11.2007)

mieluummin (d): mellemmat (1.9.2007), mellenneirem (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin mellemmat)

mies: mahe (Etym. suom. mies, miehe-)

miespolvi, ikäluokka, sukupolvi: surpole

miete (s), pohdinta (s), harkinta (s): uumosdellus (uumosdella+us; 17.2.2014)

miete, pohdinta, ajattelu, aatos (s): uumus (12.12.2008; uuma+us), uumos (uuma+os; 12.12.2008)

mietiskellä (v), olla ajatuksissaan (v): mettelda (Etym. vir. mõtelda, ajatella; 29.1.2011)

mieto (a), siro (a), siru (a;siro), vaimea (a): millenne (mille+nne; 14.5.2013; Esim: Laulunsanoista: Millenne helsendes helguee vaija! Sirukin äänesi sointua anna!)

mieto, lauha, lauhkea, lempeä, leuto, lievä, vieno, hellä: mill (vanh; merkitty 1.2.2009 vanhaksi), millek

miettiä (v), pohtia (v), harkita (v), ajatella (v;pohtia): uumosdella (uumos+sda+lla; 17.2.2014)

miettiä, aikoa tehdä jtkn (v), suunnitella (v), pohtia, ajatella (v): uuma (12.12.2008; Etym. suom. uuma, uumia, uumailla; Esim. Flexworkest uumai monnelvenne viidverk. Flexworkista aiotaan tehdä / suunnitellaan monikielistä projektia.)

miettiä, ajatella, aatella (v;ark), kuvitella (v): mella (4.12.2007; melle+a)

miettiä: denkka, denkella

migreeni (s): migrenne (28.12.2008; Etym. engl. migraine, suom. migreeni)

mihin (d), minne (d): furren (vanh), mesjetat (me[s]+s[i]je+tat; ainakin 2011)

mihin tahansa (d), minnekään (d): furren, värfurren (lisätty 16.10.2007), värmesjetat (vär+mesjetat; 27.10.2011)

Mika (s;erisn): Mike (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

Mikael (s;erisn): Mikaelie (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Mikel (Taiv: Mikl- tai Mikel-; 26.1.2009; Huom: Nimivastine)

mikin, mikäkin (p): vatteg (vatt+eg; 27.2.2010)

Mikki Hiiri (s;erisn;sarjakuvahahmo): Mikke Mas (23.6.2009)

Mikko (s;erisn): Mikke (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Mik

mikrofoni, mikrofooni: mikrofonie, mikrofoun (8.2.2011), helesdentek (8.2.2011; helesda+ne+tek), helessnappord (8.2.2011; heles+snappa+ord), helseppord (8.2.2011; hel[es]s(+e)[na]ppord)

mikroprosessori (s;atk,sähk): mikroprosessord (13.4.2008; mikro+prosessord), mikroaldettord (mikro+aldettord; 10.5.2010)

miksi (d): vattat (29.11.2007; vatt+tat; lisätty sanan vattfebri rinnalle), mestat (mes+tat; 25.8.2011), mensvar (mes+ns+var; 3.1.2012), mensvarden (mes+ns+varden; 3.1.2012)

miksi (d): vattfebri (vatt+febri = minkätähden)

mikä (p): mes (22.10.2010; Lisätty sanastoon vasta 10.2.2011; Taiv: me-; Etym. suom. mikä, mi, vir. mis; Esim. Mitä hän sanoi/tokaisi? Mes hes ymeldu? Esim. Mitä kieliä puhut? Mes nelvijee toogen? Esim. Mitä hän kysyi? Mes hes valjad? Esim. Mistä hän tuli? Mest hes saaved? Esim. Mistä paikasta hän tuli? Mes sijest hes saaved? Esim. Mistä maasta tulette? Mes maast kommete?)

mikä (p): vatt (Etym. engl. sanasta what. Aluksi oli muodossa vat. Muutettiin myöhemmin muotoon vatt, sillä sanaa taivutettiin kuitenkin siten, että sanassa on kaksi t-kirjainta: vattee, vattij jne.)

mikä (p;millainen), millainen (p): meslek (2.6.2011; mes+lek)

mikä (vanh), joka: som (luotu ennen 16.1.2002), shu (luotu ennen 16.1.2002)

mikä tahansa: ani (vanh; ei taivu partitiivissa)

mikä tahansa: vatt aisvärt

mikä, joka, mi (p;run), ken (p;run): tin

mikä, joka, mi (p;run): si (run)

mikä, joka: sje (luotu ennen 16.1.2002; aluksi käytettiin enempi sanaa "som")

mikäkin (p), mikin: vatteg (vatt+eg; 27.2.2010)

mikäli (d), kun vain, jos vain, kunhan, jos: aisnil (ais+nil; 7.5.2009; Esim: Koddem ultat, asnil ain alga vihma.), aisvan (7.5.2009; ais+van)

mikäli: sellenais, dess hupness eda, eif, hundues et (hundus+es|et; 14.5.2013)

mikään (d;esineistä ja asioista): ainnen (Taiv: ainne-; Etym. pohjalla sana ain, johon on ehkä liitetty suomen possessiivisuffiksin -ään mukaan loppupääte -en.)

mikään, kukaan (d;ihmisestä ja eläimistäkin ehkä): värnoogen (lisätty 16.10.2007)

Milja (s;erisn): Mille (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

miljardi (n;mat;1000000000): miljarde

miljoona (n;mat;1000000): miljone (vanh), miljonne

millainen (p), mikä (p;millainen): meslek (2.6.2011; mes+lek)

millainen, minkälainen (p): hoflek (3.7.2007), hoffen (3.7.2007)

millainen, minkälainen (p): vattenne

milli (s): mille (15.3.2015)

millimetri (s;mat): milmetter (mille+metter; 15.3.2015)

milloin (d), jolloin (d): veillem (ves+ij+l+em; 6.2.2011)

milloin (d), koska (d;milloin): nerren (Etym. ruots. sanasta när. Saanut muotonsa verren-sanasta.)

milloin (d), millä hetkellä (d): mesteit (mes+teid+t; 2.4.2011)

milloin (d), minä ajankohtana (d): mestaidem (mes+taide+m; 19.6.2011), mestait (mes+taide+t; 19.6.2011)

milloin (d;mihin aikaan), koska (d;mihin aikaan): vestaidem (ves+taide+m; 29.1.2011)

milloin tahansa: nerrennil, nerren aisvärt

milloinkaan, ikinä, koskaan: vär (Etym. engl. sanasta ever, esiintyy myös sanassa höfvär, kuitenkin ja aisvärt, tahansa. Vär oli aluksi muodossa ver.), värtaid, värtait (Esim. Sitähän ei koskaan tiedä. Deehai ain värtait snenda.)

millä hetkellä (d), milloin (d): mesteit (mes+teid+t; 2.4.2011)

millään lailla (d), mitenkään, millään tavalla: ainnell taiell (13.4.2008), ainnekken (13.4.2008; ainnen+kken; Esimerkki: Ohjelman asetuksia ei muuteta millään lailla: Progellokens setnijee ain möknai ainnekken.), ainni taieni (ainnen+ni|taie+ni; 23.11.2010)

miltei (d): lehkomt

miltä (d), mistä: frouen (vanh; Etym. frou+en, jonka loppu -en tulee verren-sanan lopusta), frouest (vanh), frouelt (vanh), mesjent (me[s]+s[i]je+nt; ainakin 2011)

mineraalivilla (s;rak), kivivilla (s;rak): kövebefla (köve+befla; 6.10.2015)

minimaalinen, vähimmäinen (a): minimalie, minimalienne, väineinne (a; väine+ein+nne; 13.8.2022)

minimoida, pienentää, vähentää (v): minimella, minimeida, minimitzeida (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), minimiseida (12.12.2007 tullut tähän muotoon)

miniä (s): minje (15.7.2011; Etym. suom. miniä)

minkälainen (p), millainen: hoflek (3.7.2007), hoffen (3.7.2007)

minkälainen (p), millainen: vattenne

minkään (d;gen): ainnens (21.11.2007)

minne (d), mihin (d): furren (vanh), mesjetat (me[s]+s[i]je+tat; ainakin 2011)

minnekään (d), mihin tahansa (d): furren, värfurren (lisätty 16.10.2007), värmesjetat (vär+mesjetat; 27.10.2011)

Minni Hiiri (s;erisn;sarjakuvahahmo): Mille Mas (23.6.2009)

minttu (s;elint): mintte (16.11.2012)

minua (p): mei (run,ark)

minua (p): meinee (Etym. ks. meines)

minulla (p): meinel (me+ein+el)

minun (p): meines (Etym. me aiemmin luodun daines-taivutuksen mallin mukaisesti. Saksan minun on mein, meine.)

minun, mun (p): meins (ark,run), mens (ark,run), mes (ark,vanh)

minun, mun (p): min (vanh; Etym. ruots. sanasta min, minun. Käytettiin vielä vuonna 2005 lyriikassa.)

minuus, minä (s;minuus,ego): meine (16.7.2008; Esim. Jokaisen on löydettävä oma minänsä. Oltennen em finde ounde meine; nyk. Ien okten em leida ende meine.), meinus (15.10.2010; me+us)

minuutti: minunde (Etym: aluksi oli muodossa "minuutte", -nde-pääte tulee sekunnin, sekunde, mallin mukaan.), minuutte (luotu ennen 16.1.2002; vanh; merkitty vanhaksi 13.9.2007)

minä (p): me (p; Etym. suomen m[in]ä ja monikko me), ja (vanh; Etym. Vuosina 2001 - 2003 muodossa jad [ja' tai jad], ruots. sanasta jag [ja:], minä. D-kirjain typistyi pois, sillä sitä ei lausuttukaan. Jad-sanan ollessa subjektina predikaattiin lisättiin d-pääte ilmaisemaan y.1.p:aa. D:n karistessa pois jad-sanasta se pian poistui myös predikaatin perästä. Koska jäljelle jäi näin vain infinitiivin kaltainen verbi, lisättiin noin kahden vuoden päästä d:n poistumisesta, vuonna 2006, uusi pääte -m suomen m.1.p:sta. Nämä muutokset aiheuttivat niin ikään imperfektin kirjoitusasuun muutoksia: Aivan kielenkehityksen alussa, kun y.1.p:n predikaatilla ei ollut vielä päätettä (esim. Jad spiela), menneen muodon pääte pystyi olemaan sekä -d että -de. Kun persoonalle tuli pääte -d (Jad spielad), oli ehdotonta, että menneen ajan päätteeksi kelpasi vain -de (Jad spielade). Kun sitten y.1.p:n pääte -d predikaatista myöhemmin poistui, vähitellen kelpuutettiin taas sekä -d että -de imperfektin ilmaisemiseen. Kun predikatiiviin liitettiin -m-pääte, kävi taas sekä -de että -d. Tosin y.1.p:ssa kävi vain -de imperfektin tunnuksena, sillä imperfektin tunnus sijoitettiin ja sijoitetaan poikkeuksellisesti y.1.p:n tunnuksen eteen, eli esimerkiksi "Jad spielaDEm". Nykyään muissa paitsi y.1.p:ssa käyvät päätteenä niin -d kuin -de, tosin kirjakielessä vain -d. Yksikön 1. persoonassa em-pääte on pakollinen imperfektissäkin. Vielä vuonna 2006 em-pääte ei imperfektissä ollut pakollinen. Laulussa "Sangem fenneseel" ("Laulu ystävälle", kirjaimellisesti "Laulan ystävälle"), joka on tehty 20.2.2006, käytettiin vielä em-päätteetöntä y.1. persoonaa imperfektissä, esimerkiksi lauseessa "Stelles inness meins ja doujad".), jad (vanh; Etym: Ks. sana "ja".)

minä (s;minuus,ego), minuus: meine (16.7.2008; Esim. Jokaisen on löydettävä oma minänsä. Oltennen em finde ounde meine; nyk. Ien okten em leida ende meine.), meinus (15.10.2010; me+us)

minä ajankohtana (d), milloin (d): mestaidem (mes+taide+m; 19.6.2011), mestait (mes+taide+t; 19.6.2011)

mirhami: myrhame

missata (v;ark): missa (9.9.2009; Etym. engl. miss)

missä (d): verren (Etym. engl. sanasta where)

missä tahansa: verrennil, verren aisvärt, soms (vanh), sommes (vanh), somplets (vanh), värverren (13.11.2007 lisätty tämä merkitys), mesjem ais värt (mesjem|ais|värt; 13.8.2014)

missään (d): verren, värverren (lisätty 16.10.2007), värmesjem (vär+mesjem; 12.2.2012), mesjeem (mesje+ee+m; 12.2.2012)

mistä huolimatta (d): mestek (mes+tek; 26.6.2011)

mistä, miltä (d): frouen (vanh; Etym. frou+en, jonka loppu -en tulee verren-sanan lopusta), frouest (vanh), frouelt (vanh), mesjent (me[s]+s[i]je+nt; ainakin 2011)

mistään (d): värfrouen (lisätty 29.11.2007; Ounderee doffeleem hes ain värfrouen findu. Toista kenkäänsä hän ei löytänyt mistään.)

mitata: metta

miten (d), kuinka: hof (Etym. engl. how)

miten (d;millä tavalla), kuinka (d;millä tavalla): vekken (ves+kken; 4.5.2011), mesviiset (4.5.2011; mes+viis+et), mesem (mes+em; 30.7.2011), mesteg (mes+t+eg; 26.9.2011), meset (mes+t; 3.1.2013), menstaiet (mes+ns+taie+t; 3.1.2013), mestaiel (mes+taie+l; 3.1.2013)

mitenkään, millään tavalla, millään lailla (d): ainnell taiell (13.4.2008), ainnekken (13.4.2008; ainnen+kken; Esimerkki: Ohjelman asetuksia ei muuteta millään lailla: Progellokens setnijee ain möknai ainnekken.), ainni taieni (ainnen+ni|taie+ni; 23.11.2010)

mitigationaali (s;kiel; oma sana), hän-pääte (s;kiel): mitigationalie (lieventävä liitepartikkeli), mitigationelle, hailendanne

mitkä (p): vattij

mitta (mittausväline): metto

mitta (mittayksikkö): mettos

mitta (s): mette (2013; Etym. suom. mitta, ennenkin käytetty mm. kahkonin sanoissa mettos, metto, mettord, mettare)

mittakaava, skaala: skaalos

mittari: mettord, mettare

mittasuhde, ulottuvuus: dimens (vanh), dimensione (31.12.2012; Etym. engl. dimension)

mitä ... sitä: vans ... dens

mitä (p;akk): vattee

mitä ilman (d): mestak (mes+tak; 26.6.2011)

Mitä kuuluu?: Hof dan bystan? (vanh; merkitty vanhaksi 3.4.2008)

mitä tahansa, mitä vain: vilsoms (vanh), vatteenil (vanh), vattee aisvärt (vanh), mee ais värt (mes+ee|ais|värt; 19.2.2012)

mitä tahansa: vattee aisvärt (21.7.2008)

mitätöidä, nollata: nulle, nulldua (vanh)

mitätön (a), merkityksetön: merkfres (merkka+fres; 12.12.2008)

mitään (d): ainnen

mobiilinäkymä (s;atk): kesfounsefus (kesfoun+sefus; 17.8.2011)

modeemi (s): modemie (luotu 19.10.2007; Etym. MODulator+DEModulator+ie)

modulaarinen (a): modularie (13.6.2014)

modus (s;kiel), tapaluokka (s;kiel): modus (2.1.2010), viisklasse (viis+klasse; 2.1.2010), viisloik (viis+loik; 28.1.2012)

moduuli: modulie

moi (i;hyvästeltäessä), moikka (i;hyvästeltäessä), hei (i;hyvästeltäessä), heippa (i;hyvästeltäessä): heip (hei+p; 1.1.2011), heisten (hei+sten; 20.2.2012)

moittia (v), syyttää (v), haukkua (v): bleima (11.6.2013; Etym. engl. blame [bleim])

mokkapala (s;ruok), suklaapiirakka (s;ruok): mokkapette (mokka+pette; 4.11.2012), soklapiiruk (sokla+piiruk; 13.11.2012)

molemmat (p;mon), kummatkin: vattemmej (mon)

molemmat, kummatkin (d): vattemmejeq (vanh; 29.11.2007; vatt+emma+ej+eq), mesemmeig (mesemma+ei+g; 30.12.2011)

molemmat, kummatkin: potte (vanh), pottij (vanh)

molempi, kumpikin (d): vattemmaq (vanh; 29.11.2007; vatt+emma+eq; vanh), vattemmag (vanh), mesemmag (mes+emma+g; 29.12.2011)

molli (s): molle (24.4.2018 tähänkin tarkoitukseen)

molli (s;mus): väines (väine+s; 25.9.2018)

moneen vuoteen (d): mongesi jearesi (monge+si|jear+si; 21.8.2009; vanh), mongesi annuesi (monge+si|annus+si; 6.2.2010)

monenlainen, lukuinen (a;lukuisia), moni, usea (p): monlek (monne+lek; 14.9.2008), monnenstaienne (monne+ns+taienne; 14.9.2008)

monenlaiset (a;mon), laaja valikoima (s), monipuolinen (a): viide strenne (viide|strenne; 31.7.2014; Esim. Monipuoliset lisävarusteet. Viide strenne lisvälekijee.)

mones (n;mat): monnos (monne+nnos)

monesko (n;mat): monnosge

monesti, useasti, usein (d): monnetait (lyhenne sanasta monnetaidet), montait (lyhenne sanasta monnetaidet)

monesti, useasti, usein: monnetaidet (vanh), mongetaidet, monget, monnet, sild (Etym. kahkonin oma sana)

monesti, usein, tiheään, tiuhaan (d): tihem (tihe+m; 4.11.2010)

moni, lukuinen (a;lukuisia), monenlainen, usea (p): monlek (monne+lek; 14.9.2008), monnenstaienne (monne+ns+taienne; 14.9.2008)

moni, usea (useat), monta: monge, monne

moni- (a), moninkertainen: multippel (20.11.2009; Etym. engl. multiple)

moni- (d), monin- (d): multi- (12.2.2014), multippel

moniajo (s): monaldus (monne+aldus; 27.3.2009), monnaldus (monne+aldus; 9.11.2010; Huom: Vaihtoehtoinen kirjoitusasu: monaldus)

monikielinen (a): monnelvenne (monne+nellev+nne; 15.5.2011)

monikko (s;kiel): mongus (monge+us; 10.9.2008)

monikosketusnäyttö (s;atk): montatsenpid (27.9.2011; monne+tatsne+pid)

monikulmio (s;mat), polygoni (s;mat): monnekuelmok (monne+kuelm+ok; 11.9.2008), monkuelmuk (monne+kuelmuk; 8.5.2013)

monimutkainen (a), hankala (a), mutkikas (a), vaikea (a;mutkikas): kurves (kurva+es; 3.10.2010; Taiv: kurves-; Etym. Mallina vir. sana keeruline, jonka kantana lienee sana keerd, joka on samaa sukua suomen kierto-sanan kanssa.)

monimutkainen (a;vaikea), vaikea (a), haastava (a): vennesdlek (vennesda+lek; 11.9.2014)

monimutkainen (s): komplek

monimutkaisuus (s): komplekkus

monin- (d), moni- (d): multi- (12.2.2014), multippel

moninkertainen, moni- (a): multippel (20.11.2009; Etym. engl. multiple)

moninkertainen: mongikerdenne

moninpuhelu (s; engl. ambiguous call): multippel toogellus (12.2.2014)

monipuolinen (a), laaja valikoima (s), monenlaiset (a;mon): viide strenne (viide|strenne; 31.7.2014; Esim. Monipuoliset lisävarusteet. Viide strenne lisvälekijee.)

monistaa (v), kahdentaa (v), kopioida (v), jäljentää (v;kahdentaa): daanda (daa+nda; 28.2.2011)

monistaa (v): mongetta (monge+tta; 20.11.2009)

monistus (s), kahdennos (s), kopio (s), jäljennös (s): daandos (daanda+os; 28.2.2011)

monitahoinen (d): monkulgenne (monne+kulg+nne; 24.12.2011)

monitori, näyttöpääte, näyttö (s;atk): despelen (luotu ennen 16.1.2002; 31.12.2001 (Tietokonesanastoa-tiedoston päiväys); Etym. engl. display; Taivutus 2.6.2010 lähtien: despeln-)

moniydinsuoritin (s;atk): monsorna-aldettord (monne+sorna+aldettord; 27.3.2009)

mono (s;hiihtokenkä), hiihtokenkä: sihtenfotnek (16.2.2008; sihta+ne+fotnek), mono (16.2.2008; harv; merkitty harvinaiseksi 20.9.2008)

mono (s;äänitekn), monoääni (s;äänitekn): otheles (ot+heles; 19.5.2011)

monta (d;kys), kuinka monta (d): monge, mens monge (mens|monge; 25.8.2011)

monta kertaa (d): monne kerdij (monne|kerd+ij; 5.4.2013)

monta, usea (useat), moni: monge, monne

moodi (s), mieliala (s), mieli (s;mieliala): muude (24.12.2008; Etym. engl. mood [muud])

moottori (s): motorie, enginne, motord (30.8.2013 tähän muotoon)

moottoritie (s): motordvoo (motord+voo; 30.8.2013)

mopedi (s), mopo (s): motoped (16.1.2010; vanh), moped (6.9.2010 tähän muotoon; Taiv: moped-)

morsian: braudes (Etym. engl. samaa tarkoittavasta bride-sanasta, [braid] < germaanista alkuperää)

morsius- (s): braudsus- (braudes+us; 14.5.2013)

morsiuskimppu (s): braudsusrymmes (braudsus+rymmes; 12.3.2013)

motiivi: febritione, motive

motivaatio (s): motiveidus (motiveida+us; 2.1.2012)

motivoida (v): motiveida (2.1.2012)

muhkura, känsä, pahka, möykky, ryhmy, ryhelmä, kyhmy, kuhmu, kupura, kupru (s;lääket): hänse (28.7.2008; Etym. suom. känsä, vir. käsn)

muinainen, muinen, entinen, ennenaikainen: eldenne, elden, elde (Etym. engl. old)

muinaiskahkoni (s): ansientkahkoni (ansiente+kahkoni; 21.12.2020)

muinen (d;run;muinoin): Ks. muinoin

muinen, muinainen, entinen, ennenaikainen: eldenne, elden, elde (Etym. engl. old)

muinoin, ennen vanhaan, ennen, ennestään: ennetaidess, ennetaidet, enne, rehnestem (rehhen+st+em; 14.7.2012), rehhentaidem (rehhen+taide+m; 14.7.2012)

muistaa (v): minda (ilmennyt jo 4.6.2007)

muistaa: reera (Etym. Lainattu engl. sanasta 'remember' muodossa 'remembeera'. Sana lyhentyi vähitellen muotoon 'reera', jonka alkutavu 'ree' on peräisin remembeera-sanan alkutavusta ja 'ra' remembeera-sanan viimeisestä tavusta.)

muistaakseni (d): meines mindoens mugan (17.5.2008)

muistella: mindella

muistelma, muistelo: mindellok

muisti: mindos (minda+os, keksitty 4.6.2007)

muisti: reerne, memor (vanh; luotu ennen 16.1.2002; 31.12.2001 (Tietokonesanastoa-tiedoston päiväys); Etym. engl. memory), memore (vanh)

muistiinpano (s), muistio (s): mindek (minda+ek; 12.2.2014)

muistinhallinta (s;atk): mindosaldus (mindos+aldus; 15.2.2009)

muistio (s): hoplef (hop+lef)

muistiosoite (s;atk): mindosadresse

muistitikku (s;atk): mindostek (18.12.2007; mindos+tek)

muisto (s): mindos (1.2.2009 tähänkin tarkoitukseen)

muisto: reerus, memor, memorus

muistuttaa: minde, mindetta, memoreida (vanh)

muistutus: mind, mintne

mukaan (d), mukaisesti: taikken (tai[e]+kken; 15.9.2009), taiekken (taie+kken; 15.9.2009)

mukaan (d), mukana: mekken (me+kken; 15.9.2009; Esim. Vot meinen daines mekken. Esim 2. Heines mekken tes em fims ikte. Esim 3. Khotens settoins mekken/taikken/taiekken.)

mukaan (d), mukana: mugan, me (Esimerkki: Ota tämä mukaasi. = Trof dish daines mugan / daines me. Esimerkki 2: Onko tavara mukanasi? = Äres davaros daines mugan / daines me?)

mukaan (d), tavalla (d), mukaisesti (d), kaltaisna (run;d): enliket (ylät; enlik+et; joskus 2004 jo; lisätty 5.3.2008; Esimerkki: Yksin kaltaisna kanervan = Oktet enliket bunlubens)

mukaan (d;jkn mukaisesti): ais var (formaali; ais|var; 7.6.2013; Ks. ker; Etym. engl. as per)

mukaan (d;jnkn mukaan): akkorduim (akkorda+us+i+m; 31.3.2014; Rekt: nom; Esim. Akkorduim dan. Huom: Ks. myös ker)

mukaan (d;jnkn mukaisesti/tapaan), mukaisesti: taiennet (taienne+t; 21.9.2008; Esim: Teksti liitetään nykyisen sisennyksen mukaisesti. Däkst sijettai virrennens innettuens taiennet.), verast (24.12.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esim. Lajittele tiedostot tyypin mukaan. Sortta nafenlij tippens mekken (verast).)

mukaan: furmeddens (vanh; merkitty vanhaksi 7.3.2008; neuvoni mukaan = furmeddens min aide, min aidens furmeddens), mug (min aidens mug; vanh; merkitty vanhaksi 7.3.2008)

-mukainen (a): -mekkenlek (mekken+lek; 22.10.2011)

mukainen (a): muganne (muga+nne)

mukainen, vastaava (a): varreplanne (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), vardenreplanne (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), pänreplanne, varrenne, akkordanse (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008)

mukaisesti (d), tavalla (d), mukaan (d), kaltaisna (run;d): enliket (ylät; enlik+et; joskus 2004 jo; lisätty 5.3.2008; Esimerkki: Yksin kaltaisna kanervan = Oktet enliket bunlubens)

mukaisesti (d): mekkenleket (mekkenlek+t; 13.6.2014; Rekt: mennens|mekkenleket tai mekkenleket|menneni)

mukaisesti, mukaan (d): taikken (tai[e]+kken; 15.9.2009), taiekken (taie+kken; 15.9.2009)

mukaisesti, mukaan (d;jnkn mukaisesti/tapaan): taiennet (taienne+t; 21.9.2008; Esim: Teksti liitetään nykyisen sisennyksen mukaisesti. Däkst sijettai virrennens innettuens taiennet.), verast (24.12.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esim. Lajittele tiedostot tyypin mukaan. Sortta nafenlij tippens mekken (verast).)

mukana, mukaan (d): mekken (me+kken; 15.9.2009; Esim. Vot meinen daines mekken. Esim 2. Heines mekken tes em fims ikte. Esim 3. Khotens settoins mekken/taikken/taiekken.)

mukana, mukaan (d): mugan, me (Esimerkki: Ota tämä mukaasi. = Trof dish daines mugan / daines me. Esimerkki 2: Onko tavara mukanasi? = Äres davaros daines mugan / daines me?)

mukana: mugan (muga+n; muga tarkoittaa kanssa)

mukautettu (a): kustomitzeidaid (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), möknaid, möknettaid

mukauttaa (v): mökna, möknetta (mökna+tta), kustomitzeida (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007)

mukauttaminen (s), mukautus (s), versio (s;mukautus): möknettus (möknetta+us; 14.6.2015)

mukava (a): heslek (hesle+k tai hesle+lek; 24.8.2010)

mukava (a;miellyttävä,viihtyisä): komfortappel (20.8.2009; Etym. engl. comfortable)

mukava: muglek, hesle, geflek, gef

mullistava, vallankumouksellinen, revolutionäärinen, revolutionaarinen (a): revoluteiduslek (17.11.2009; revoluteidus+lek), revolutionarie (17.11.2009; Etym. engl. revolutionary), revolutionarienne (17.11.2009; revolutionarie+nne)

mullistus (s), vallankumous: revoluteidus (17.11.2009; revoluteida*+us)

multa: mosdoun (ääntämys [moshdoun] eli "suhu-ässä"), molde

mummi (s), isoäiti, mummo, mummu: mumme (28.1.2008; momme-sanasta suomenkielisempi versio)

mummi, isoäiti, mummo, mummu: mogmome, momme

mun (p), minun: meins (ark,run), mens (ark,run), mes (ark,vanh)

mun (p), minun: min (vanh; Etym. ruots. sanasta min, minun. Käytettiin vielä vuonna 2005 lyriikassa.)

muna (s): ök ([ökk]; 29.7.2008; Etym. engl. egg), ökenne (ök+nne; [ökkenne] tai [ökenne]; 29.7.2008)

munavoi (s): ökfelja (ök+felja; 23.11.2010)

munkki (s; elint): munkke (1.5.2012; Etym. suom. munkki), fatbaaks (fat(ja)+baak(ke)s; 1.5.2012), bulges (bulle+ges; 1.5.2012)

muodollinen (a): formelle (forme+lle; 20.2.2010)

muodostaa (v): forma (Etym. engl. form)

muodostaa (v): meljesda (?.7.2011; melje+sda)

muodostaa (v;luoda): looda (26.11.2007 lisätty tämä merkitys)

muodostaa yhteys, yhdistää (v): ferketta, konnekta

muodostus (s): formus (forma+us)

muodostus (s): meljesdus (meljesda+us; 18.10.2011)

muokata (v;käsitellä): mökna (Etym. suom. muoka(ta)-verbistä. Suomen muokata-verbin diftongi "uo" on epänormaali kahkonin kielessä, joten diftongi on poistettu muuttaen se tässä tapauksessa ö-äänteeksi. Suomen sanasta muokka(a) on muodostettu muoto mökka, johon on lisätty yksi verbin pääte -na: mökka+na -> mökna. Etym. (6.4.2009) Aluksi käytettiin nimisanaa mökne (mökka+ne), josta on muodostettu sen jälkeen verbi mökne+a. Tässä mökka olisi tullut niin ikään suomen kielestä sanasta muoka(ta), jossa diftongi "uo" on muuttunut muotoon "ö")

muokata (v;maaperää): mökna

muokattavuus (s), muunneltavuus (s), muutettavuus (s): endretellattesus (endretta+lla+tte+us; 13.6.2014), möknattesus (mökna+tte+us; 11.9.2014)

muokattavuus (s): möknettesus (mökna+tte+s+us; 13.6.2014)

muokkain (s;atk), muokkausohjelma: möknord

muokkaus: möknus

muoti (s): stillus, trende

muoto (s): melje (?.7.2011; Etym. kahkonin oma sana)

muoto (s): shäppil (vanh; 6.9.2001; Etym. esiintyy virren Vieraalla maalla kaukana vuoden 2001 käännöksessä. engl. shape)

muoto, formaatti (s;myös atk): formatie, forme, mod (vanh), mood, melje

muoto: forme

muotoilematon teksti (s;atk), pelkkä teksti: belg däkst (belg|däkst, 20.11.2009)

muotoiltu teksti (s;atk), rikastettu teksti (s;atk), rich text (s;atk;engl): rekdäkst (rek+däkst; 9.11.2012)

muotokieli (s;design), design (s): formlangi (forme+langi; 7.6.2010; vanh), meljenellev (melje+nellev; 20.7.2013)

muovata (v): möfna (29.6.2015; Etym. suom. muovata)

muovi (s): moffe (vanh), möfnom (möfna+om; 29.6.2015)

murahtaa, murista, möristä, äristä: murra, murrella

murehtia, surra: molla, holla (Enemmänkin holla = olla huolissaan; huolehtia), satosda, sorra

muren (s;vars. ruoasta: muru, murunen. Leivän murenia. Ei ole maistanut ruoan murentakaan. Kuv. tiedon murenia), murunen (s), palanen (s): pettuk, pettukke (pettuk+e; 11.10.2012)

murha (s): murdus (30.6.2008; murda+us)

murhata (v): murda (9.11.2007; Etym. ruots. mörda)

murhe (s), suru: sorrus (13.11.2007; sorra+us), molle (Esim. Molle melles em iktee uumeim. Mieli saa murheiseksi asiaa ajatellessa.), mollus (13.11.2007; molla+us), holle, hollus (ei käytössä; 13.11.2007; ei käytössä; merkitty ei-käytössä olevaksi 4.3.2008), satosdus (13.11.2007; satosda+us)

murhe, huoli, suru: holle, molle, satos

murheellinen (a): mollenne (molle+nne; 22.12.2008)

murheinen (a), apea (a), alakuloinen (a), surullinen (a), masentunut (a): aves (20.7.2010; Etym. suom. apea + kahk. adj. pääte; Taiv: avs-)

murista, möristä, äristä, murahtaa: murra, murrella

muro (s), höytäle (s), höytyvä (s), hahtuva (s), haiven (s): helves (Etym. vir. helves; Taiv: helves-; 21.12.2010)

murre (s): dialekte

murrosikä (s): furbeatenigus (17.6.2008; furbeate+ne+igus), puberteti-igus (17.6.2008; pubertetie+igus)

murska (v), jauho, mäsä, silppu, sökö: sohre (29.7.2008; Etym. Kahkonin oma sana, sohhe-sanaa mukaillen luotu.), sohher (24.6.2010 tähän muotoon; Taiv: sohr-)

murskata (v): sohra (sohre+a; 29.7.2008; *sohher+a)

murtaa (v), halkaista, katkaista, katkoa, halkoa: raksa (raks+a), halga (27.1.2011; Etym. suom. halkoa)

murtaa (v;murtaa paloiksi): petta (pette+a; 17.6.2008; Esim: Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi ja mursi ja antoi opetuslapsillensa. Od dijens shöödeissem Jeesus vottu lieben, onjesdu od pettad od datjad opettuslasjijeelem.)

murtoluku (s;matk): pettenluk (petne+luk; 6.10.2010)

murtua, katketa: raska, raskua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), rasketsa (raska+tsa; 25.7.2008), furbeadua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), furbeadetsa (furbeade+tsa; 25.7.2008)

muru (s), ripe (s), ripaus (s), nokare (s), hiukka (s), hitunen (s), hiven (s): raas (21.12.2010; Etym. vir. raas, raasu-; Ks. muren)

murunen (s), muren (s;vars. ruoasta: muru, murunen. Leivän murenia. Ei ole maistanut ruoan murentakaan. Kuv. tiedon murenia), palanen (s): pettuk, pettukke (pettuk+e; 11.10.2012)

musiikki (s): helus (2.5.2008; Huomautus: Tätä sanaa suositellaan käytettävän musikie-sanan asemesta. Esim 1: Hän kuuntelee musiikkia päivittäin. Hes lisnendae heluee deigest deigeel / olte deig / deigijekken. Esim 2: Hänen äänensä on musiikkia korvilleni: Heines soinde em heluee meines lisnordijeel. Etym. hel(i)+us: helus < vir. heli = ääni ja suom. helinä)

musiikki: musik (vanh)

musiikki: musikie (Huomautus 6.6.2008: Käytä mieluummin omaperäistä helus-sanaa)

musiikkikappale (s), kappale (s;musiikki~): helusverk (2.1.2011; helus+verk)

musiikkisoitin (s;sähk;atk): helusspielord (helus+spielord; 18.6.2008)

musisoida (v): helueida (helus+eida; 14.12.2019)

musta: mosde (ääntämys [moshde] eli "suhu-ässä")

mustaherukka (s): mosdetirskennuk (mosde+tirskennuk; 8.3.2010)

mustamakkara (s;ruok): mosdevörste (mosde+vörste; 11.11.2008)

Mustanaamio (s;sarjakuvahahmo): Mosdefeshek (ääntämys [moshde-] eli "suhu-ässä")

mustavalkoinen (a): mosdevalkonne (ääntämys [moshde-] eli "suhu-ässä"; fin; merkitty finnismiksi 16.6.2008), mosdevalgenne (ääntämys [moshde-]; mosde+valgenne; 16.6.2008 tähän muotoon)

mustavalkonäyttö (a;atk): monokroomdespelen (monokroom+despelen; 14.6.2015)

muste (s): mosdom (18.12.2007; mosde+om)

mustelma (s): mosdos (mosde+os; 13.2.2009)

mustepatruuna (s;atk): mosdompatronne (mosdom+patronne; 12.12.2013)

mustesuihkutulostin (s): mosdomsuuhleskrifford (mosdom+suuhle+skrifford; 18.12.2007)

mustikka (s): sinimori (sini+mori; vanh), sinmori (sinne+mori; 16.4.2010 tähän muotoon)

muta, lieju, kura, loka (s): lieja (2.3.2008; Etym. suom. lieju)

mutka, kaari: kurve (kurva+e)

mutkikas (a), hankala (a), vaikea (a;mutkikas), monimutkainen (a): kurves (kurva+es; 3.10.2010; Taiv: kurves-; Etym. Mallina vir. sana keeruline, jonka kantana lienee sana keerd, joka on samaa sukua suomen kierto-sanan kanssa.)

mutta: mend (vanh), mende (vanh), men (vanh; Etym. ruots. men), van (Etym. suom. vaan, ks. etymologia sanasta vaan.)

muu (p), toinen: ender (en+der; 27.10.2008; Huom: Tullut korvaamaan ounder-sanaa, joka on ongelmallinen siinä mielessä, että sen saattaa helposti sekoittaa onder-sanaan. Huom 12.10.2009: Tämä sana voisi olla taipumaton. Esim. Toisen kielen oppiminen. Ender langins stuudus. Esim 2. Toisessa maailmassa. Ender ersounnes. Esim 3. Toisen huomioonottaminen. Enderikhens sefenduens altat trofne.)

muu (p;asiasta), toinen: enderikte (ender+ikte; 12.10.2009; Huom. Tämä sana on luotu, jotta olisi sanan "ender" rinnalla taipuva sana, sillä sana "ender" ei nykyään taivu.)

muu (p;ihmisestä), toinen: enderikhe (ender+ikhe; 16.9.2009; Esim. Troffet enderikhe heines herdusduotten. Ottakoon toinen hänen kaitsijantehtävänsä.)

muu kuin (d): der ais (der|ais; 6.10.2016), ender ais (ender|ais 6.10.2016)

muu, toinen: ounder (Etym. engl. sanasta other; vanh), ouer (vanh)

muualla (d), toisaalla: ounderim (vanh), endersijem (ender+sije+m; 22.11.2014), endersjem (ender+s[i]je+m; 15.8.2024)

muualle (d): endersjetat (ender+s[i]je+tat; 15.8.2024)

muualta (d): endersijent (ender+sije+nt; 22.11.2014)

muukalainen (s): endrennok (ender+nne+ok; 19.2.2025)

muulloin, muutoin, muussa tapauksessa (d): endrekken (ender+kken; 19.2.2010), enderkerdoes (ender+kerdos+es; 19.2.2010)

muulloin, muutoin, muuten (d;muussa tapauksessa): ounderhupness

muun muassa (d): endrini (ender+i+ni; 16.1.2010), endrens mekken (ender+ens|mekken; 2011)

muun muassa (d): om. (vanh; 21.9.2008; lyh; o(undereisn)m(e))

muun muassa: moa (vanh), ondeirsmellen (vanh)

muun muassa: oundereinsme

muunnella (v), vaihdella: khousella, vareida

muunnelma (s): vareidos (vareida+os; 24.4.2018)

muunnelma: modifellus

muunneltavuus (s), muokattavuus (s), muutettavuus (s): endretellattesus (endretta+lla+tte+us; 13.6.2014), möknattesus (mökna+tte+us; 11.9.2014)

muunnos, versio, toisinto: versione (yhdyssanan alkuosana version-)

muunnos: modifne

muuntaa, vaihtaa, muuttaa (v): endretta (ender+tta; 6.11.2008)

muuntaa: konverteida, khouse, transforma, triela, modife, modifeida, modifieida (15.2.2009; Etym. engl. modify)

muurahainen (s): myrre (21.3.2009; Etym. ruots. myra), sipelges (26.5.2009; Etym. vir. sipelgas; Taiv: sipelges-)

muurata (v): morra (morre+a; 1.1.2011)

muuraus (s): morrus (morra+us; 1.1.2011)

muuri: morre

muusaantua (v), sörssääntyä: sörssetsa (sörssa+tsa; 19.10.2010)

muusata (v), sörssätä: sörssa (19.10.2010; Etym. suom. sörssätä)

muusi (s): mosse (17.10.2009)

muussa tapauksessa (d), muulloin, muutoin: endrekken (ender+kken; 19.2.2010), enderkerdoes (ender+kerdos+es; 19.2.2010)

muutama (p): menlek (mennen+lek; 13.6.2014)

muutama: harsom, noogenne (noogen+nne; 27.2.2010)

muuten (d;muussa tapauksessa), muulloin, muutoin: ounderhupness

muuten, muutoin (d): ounderekken (2.12.2007; ounder+ekken), oundrijekken (2.12.2007; ounder+ij+ekken), endrikken (ender+ij+kken; 15.10.2010)

muutettavuus (s), muunneltavuus (s), muokattavuus (s): endretellattesus (endretta+lla+tte+us; 13.6.2014), möknattesus (mökna+tte+us; 11.9.2014)

muutoin, muulloin, muussa tapauksessa (d): endrekken (ender+kken; 19.2.2010), enderkerdoes (ender+kerdos+es; 19.2.2010)

muutoin, muulloin, muuten (d;muussa tapauksessa): ounderhupness

muutos (s), vaihdos: endrettos (endretta+os; 12.11.2008; Esim. Matkaamme on tullut muutos. Veines kottos hafae endrettoen varheeran. / Veines kottoeel hafae endrettos heeran.)

muutos: khousne, modifne, editne, mökne, modifetne

muuttaa (toiseksi), muuttua: khouse

muuttaa (v), vaihtaa, muuntaa: endretta (ender+tta; 6.11.2008)

muuttaa, siirtää, liikkua, liikuttaa: move (Etym. engl. move. Luotu ennen 16.1.2002; Merkintä 30.9.2007: Alkaa olla vanhahtava sana, nykyään käytetään enemmän sanaa "mavoire"), mavoire (2005 tai 2006; Etym. ransk. mouvoir, liikkua < lat. movere = liikkua.)

muuttaa: modife, modifeida, edite, mökna

muuttolintu (s): mavoirbleil (mavoire+bleil; 16.1.2007; vanh)

muuttolintu (s): mavoirenbleil (26.1.2008 tähän muotoon; mavoire+ne+bleil)

muuttua (v): endretsa (ender+tsa; 16.1.2010)

muuttua (v;joksikin), tulla (v;joksikin), vaihtua (v;joksikin): heerenda (heera+nda; 16.9.2009; Huom: heerenda+nominatiivi tai heerenda+translatiivi; Esim. Talosta oli tullut heidän kokoontumispaikkansa. Domme hafad heerendan dijens semfurkommusplets. Esim 2. Puuro tuli mustaksi. Pour heerendu mosde. Esim 3. Hän muuttui aivan valkoiseksi. Hes heerendu werim valgenne.), heera (16.9.2009 tämä selonteko; Huom. heera+translatiivi; Esim. Ilta alkoi hämärtää. Ilde algad mosdetat heera.), sie (15.5.2013 tämäkin merkitys; Esim. Fleid sied halbes krostent. Rekt: nom), sietsa (sie+tsa; 3.7.2013; Rekt: nom)

muuttua (v;joksikin), vaihtua: imheera (vanh; merkitty vanhaksi 16.9.2009; Huom. Käytä mieluummin heerenda.)

muuttua, muuttaa (toiseksi): khouse

muuttua: modifette (vanh)

muuttuja (s;mat;atk): variappel

muuttumaton (s), staattinen (s), paikallaan pysyvä (s): statienne (17.2.2014; statie*+nne)

mykistää: hillenna

mykkä (a): hilluk (hille+uk; 25.8.2011)

myrkky (s): pytto (vanh; 18.6.2008; Etym. pyton-nimisestä eläinlajista (engl. python)), pyttos (18.6.2008; pytto+os; Esim 1: Tupakka on elimistölle myrkkyä: Keresellok em organismeel pyttoee. Etym. pyton-nimisestä eläinlajista, aluksi oli muodossa pytto)

myrsky (s), rajuilma (s): himmusehlok (himmus+ehlok; 27.2.2014)

myrsky (s): myrssen, myrsse

myrskytä (v): myrssa

mysteeri (s), arvoitus: mysterie

myydä: selda

myyjä (s), kauppias: seldusmahe (29.11.2007; selda+us+mahe)

myyjä: seldel

myyjäiset (s;mon): seldingij (selda+ing+ij; 27.3.2014)

myynnissä (d): selduens alet (seldus+ens|alet; 19.6.2011)

myyntiin (d): selduens altat (seldus+ens|altat; 19.6.2011)

myöhemmin (d), myöhemmässä vaiheessa (d): syttemmas steiges (syttemma+s|steige+s; 13.6.2014)

myöhemmin: latremmat (1.9.2007), lateirensme (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin latremmat)

myöhempi: latre

myöhempään (d): syttemmat (sytte+mma+t; 4.5.2011)

myöhä (a): sytte (1.3.2011; Etym. suom. sysi, syden, syttä, ks. myös hiili.)

myöhässä (d), myöhään (d): syttem (sytte+m; 1.3.2011)

myöhässä (d), myöhään (d;myöhässä): latrem (1.11.2010; latre+m)

myöhässä: ilatre (vanh), latre (vanh)

myöhästyä (v): syttetsa (sytte+tsa; 19.3.2012)

myöhään (d), myöhässä (d): syttem (sytte+m; 1.3.2011)

myöhään (d;myöhässä), myöhässä (d): latrem (1.11.2010; latre+m)

myöhään: latre, latrensme

myönteinen (a): umluslek (umla+us+lek; 5.3.2016)

myöntyä, myöntää, hyväksyä: äksepta (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2008), umla, shella, imshella (16.8.2007; im+shella)

myös (d), niin ikään, myöskään, myöskin: neeg (nee+g; 24.12.2011)

myös (d): ga (12.10.2009 luotu merkintä; Huom. Sana luotu jo noin kuukausi sitten. Esim. Tietokoneet ovat avuksi myös kielentutkimuksessa. Komputordij eedei aidetat ga langiuurues.)

myös (d): tu (vanh; 6.9.2001; Etym. esiintyy virren Vieraalla maalla kaukana vuoden 2001 käännöksessä. engl. too [tu:])

myös (d): veel (puhuttaessa ajasta; 7.3.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esimerkki: Syö myös illalla. = Shööt veel ildem./Shööt ildelleq./Shööt sheid ildell.), -eq (Esimerkki: Ota myös tämä / tämäkin mukaasi. = Trof disheq daines mugan / daines me.)

myös (myöskin): sheideq (sheid+eq)

myös (s;jopa,peräti): velep (28.3.2014 myös tämä merkitys)

myös: sheid (luotu ennen 16.1.2002; Etym. Kahkonin kielen oma sana, ei lainattu muista kielistä), isemt ; semt (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), -eq (Esimerkkilause: Vastaavia ongelmia on kohdattu myös suomen kielessä. Semennijee problemejee hafai varheeran soomelangisseq.)

myöskin, niin ikään, myöskään, myös (d): neeg (nee+g; 24.12.2011)

myötä (d;mukana): mugan

myötäkäyminen (s): mugankohdus (mugan+kohdus; 28.11.2010)

mäki (s): mejek (13.11.2008; Etym. suom. mäki + k (mäki > mäek > mäjek > mejek); Esim. Kävelimme mäen ylle. Vi stepellad mejekens peel.), mej (13.11.2008; Etym. suom. mäki, mäe-; Esim. Kävelimme mäen ylle. Vi stepellad mejens peel.)

mäki, kumpu: gump

mäkihyppy (s): gumpypne (1.11.2007; gump+yppa+ne)

mäkihyppy: gumpypping (vanh)

-mällä (s;partisiippi), -malla: nee et (15.5.2011; Esim. Aissordijee kasuttai roomesverkes nee et detta kontrollord dijest snendlek. Avustimia käytetään sovelluskehyksessä "tekemällä ohjain niistä tietoiseksi".)

mämmi (s;ruok): mämja (4.11.2008; Etym. suom. mämmi + kahkonin ja-pääte)

mänty (s): manden

märkä, kostea: kost (vanh; Etym. suom. kostea)

märkä, kostea: vetlek

mäsä, jauho, silppu, sökö, murska (v): sohre (29.7.2008; Etym. Kahkonin oma sana, sohhe-sanaa mukaillen luotu.), sohher (24.6.2010 tähän muotoon; Taiv: sohr-)

mätäs (s): mättas (vanh; merkitty vanhaksi 14.10.2009; 6.6.2008; Etym. suom. mätäs ja vir. mätas [mättas]; Esim 1: marjainen mätäs: morinne mättas; Esim 2: Istua mättäälle. Sitta mättasens peel. Ks. myös: sammalmätäs), medes (14.10.2009 tähän muotoon; Taiutus: medse-; Esim 1: marjainen mätäs: morinne medes; Esim 2: Istua mättäälle. Sitta medsens peel./Sittehda medsens peel. Ks. myös: sammalmätäs)

-mään (verbin liitteenä), -maan: -maal

-mään (verbin liitteenä), -maan: fureda (Ei käytössä enää -maan-merkityksessä.), fuda (vanh; poissa käytöstä; puhekielessä)

määre (s), ominaisuus (s), attribuutti (s): attributte (19.6.2011), endlekkus (19.6.2011 tähänkin tarkoitukseen), joonus (joone+us; 19.6.2011; Huom: vrt. suom. juonne), merettos (meretta+os; 30.4.2012)

määritellä (v): meretenda (meretta+nda; 9.1.2012)

määritellä, määrittää (v): immeretta (im+mer+etta; 11.3.2008; Etym. im=kuv.,mer=määrä,-etta=-ittää)

määritellä, määrittää: define (vanh;luotu ennen 16.1.2002), ainverra (vanh), spekife, spekifella, spekifeida

määritetty (a), määrätty: spekifaid (spekife+aid), merettaid (meretta+aid; .7.2011)

määrittelemätön (d;muuttuja jonka arvoksi on asetettu null), nollattu: nullaid (nulle+aid; 5.4.2009)

määrittää (v), asettaa, määrätä (v): uppsetta (uppe+setta), meretta (mer+tta; 19.2.2010 tähänkin tarkoitukseen), setta

määrittää (v), määritellä: immeretta (im+mer+etta; 11.3.2008; Etym. im=kuv.,mer=määrä,-etta=-ittää)

määrittää (v), määrätä: meretta (mer+tta; 30.7.2011)

määrittää asetukset, säätää, konfiguroida, säätää asetukset: adjuste, konfigureida, imsetta (im+setta; 21.8.2008; Esim: Ohjelman asetukset on määritettävä ennen käyttöönottoa. Progellok em imsetta enne kasuttueel trofnee.), setenda (setta+nda; 9.4.2010)

määrittää, määritellä: define (vanh;luotu ennen 16.1.2002), ainverra (vanh), spekife, spekifella, spekifeida

määrä: mer

määräaika, deadline (s;angl,ark), takaraja, aikaraja, viimeinen hetki (s): mertaide (mer+taide; 11.10.2012), taidreta (taide+reta; 11.10.2012)

määräinen (s; kiel; ~ artikkeli): merensjeeranne (~ artikkel)

määräinen artikkeli (s): ti (vanh; Poistunut käytöstä arviolta vuoden 2002 tai 2003 aikana. Etym. engl. määräisestä artikkelista the [thö | thi]. Ti tulee vokaalialkuista edeltävän the-sanan lausuntamuodosta [thi]. Sana ti esiintyy nykyään enää vain sanassa tigoun, kuningas. Epämääräinen artikkeli taas oli ön.)

määrällisesti (d): mereltem (mer+elt+em; 28.1.2012)

määränpää (s), päämäärä: varensmer, merensvar

määränpäättä, päämäärättä, määrätönnä (d): mertak (mer+tak; 1.11.2007)

määrätty, määritetty (a): spekifaid (spekife+aid), merettaid (meretta+aid; .7.2011)

määrätä (v), asettaa, määrittää (v): uppsetta (uppe+setta), meretta (mer+tta; 19.2.2010 tähänkin tarkoitukseen), setta

määrätä (v;käskeä): merda (mer+da; 9.1.2012)

määrätä, määrittää (v): meretta (mer+tta; 30.7.2011)

määrätä: define, ainverra (vanh)

määrätön, suunnaton (a;suuri): storre (23.6.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen), merfres (mer+fres; 23.6.2008)

määrätönnä (d), päämäärättä, määränpäättä: mertak (mer+tak; 1.11.2007)

määräys (s): settus (setta+us; 19.2.2010)

mökki (s): datsa (12.12.2008 tähänkin tarkoitukseen), mek (12.12.2008; Etym. suom. mökki)

mökki: datza (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2008), datsa (12.12.2008 tähän muotoon), stuuge (7.9.2017; Etym. ruots. stuga; Huom: iso (kesä)mökki, esim. rannalla)

mönjä, tahma (s): mähna (26.10.2008; Etym. kahkonin oma sana, sanan tarkoitusta jäljittelevä äännelmä)

möristä, murista, äristä, murahtaa: murra, murrella

mörkö: mörre

möykky, känsä, pahka, ryhmy, ryhelmä, kyhmy, kuhmu, muhkura, kupura, kupru (s;lääket): hänse (28.7.2008; Etym. suom. känsä, vir. käsn)

N

naama, kasvot: feshe, fetze (Huom 29.7.2008: Käytä mieluummin feshe, nykyään suositaan enemmän tz-äänteen sijasta sh-äännettä (tai ts tai s-äännettä).)

naamio (s): feshek (23.7.2007; feshe+k)

naapuri (s): naabus

naapurimaa (s): naabusmaa

naaras (s): fenne (7.8.2008; Etym. fe(me) + nne)

naarmu (s): skraalos (skraala+os; 13.9.2008)

naarmuta (v), naarmuuntua: skraaletsa (13.9.2008; skraala+tsa)

naarmuttaa (v): skraala (13.9.2008; Etym. deskriptiivisana, joka kuvaa naarmuttamisesta kuuluvaa ääntä. Huom: Selvyydeksi kerrottakoon, että tällä sanalla ei ole mitään tekemistä suomen skraadu-slangisanan kanssa)

nahistella, riidellä, kinastella, tapella, kiistellä (v): greela (13.11.2007; Etym. ruots. sanasta gräla)

nahistelu, riita, kina, kinastelu, tappelu, kiistely, kinastelu (s): greelus, greelne, slodellus, kamppus

nahka (s): skuura (29.7.2008; Etym. ven. shkúra), skuure (24.6.2009 tähän muotoon)

naimisissa: marred

nainen: feme (vanh), femma (vanh), femahe, femme (16.3.2009 tähän muotoon muodosta femma.)

nakki: nakken

nalkuttaa (v;marista), nälviä, nälvätä, marista, saivarrella (v): nelva (nellev+a; 17.11.2009)

nalkutus (s;nälvintä), nälvintä, nälviminen, marina, saivartelu (s): nelvus (nelva+us; 17.11.2009)

nalle (s): nellen (Etym. suom. nalle)

nalle (s;pehmolelu), pehmolelu (s): nuppe (23.1.2010; Etym. muodostelma sanasta puppe, jonka ensimmäinen kirjain "p" on muunnettu pehmeämpään konsonanttiin, "n".)

namu, karkki, makeinen (s;elint): nems (ark)

namu, makeinen (s;elint), karamelli, karkki, makupala (s): mesle (mes+le; 16.7.2008)

namut (s;mon), makeiset, karkit, karamellit: meslij (mon; mesle+ij; 16.7.2008)

napa (s;anat): naab (18.10.2023; Etym. suom. napa)

napa (s;maant,fys,mat): naab (18.10.2023; Etym. suom. napa)

napata (v), kaapata, siepata: snappa (13.4.2008; Etym. ruots. snappa)

napatynkä (s;anat): naabstumppe (naab+stumppe; 18.10.2023)

napauttaa (v;sormen päällä): nappa (9.4.2010)

nappi (s), pallukka (s), nappula (s): balluk (balle+uk; 13.11.2012)

nappi, nappula, painike (s): nyppel (17.6.2011; Etym. suom. nyplä; Taiv: nypl-)

nappi, nappula, painike: badhe (luotu ennen 16.1.2002; ehkä badda+he, jonka badda on suomen sanasta painaa)

nappula (s), pallukka (s), nappi (s): balluk (balle+uk; 13.11.2012)

nappula, nappi, painike (s): nyppel (17.6.2011; Etym. suom. nyplä; Taiv: nypl-)

nappula, nappi, painike: badhe (luotu ennen 16.1.2002; ehkä badda+he, jonka badda on suomen sanasta painaa)

napsauttaa hiiren oikealla painikkeella (v;atk): knapsa raidel masbadhel (knapsa|raide+l|masbadhe+l; 9.6.2010), raidknapsa (raide+knapsa; 9.6.2010), oilknapsa (oil+knapsa; 17.3.2011)

napsauttaa, klikata (v): knapsa (20.11.2009; Etym. deskriptiiviverbi)

napsautus, klikkaus (s;atk): knaps (9.6.2010), knapsus (knapsa+us; 9.6.2010), knapse (knapsa+e; 13.6.2014; Esim. painikkeen napsautus. badhens knapse.)

narskua (v): nirskella (nirska+lla; 21.2.2012)

Nasaret (s;kaupunki;usk): Nasaretie (14.11.2008), Nasarette (22.2.2010 tähän muotoon)

nauha: strenne

nauhoittaa (v), äänittää: insoinda

nauhoitus (s), äänitys: insoindus (4.12.2007; insoinda+us)

naula (s): hog (Etym. ehkä suom. hakata, hakka-)

naula (s;iso naula): hoggep (14.7.2008; Etym. Sanoista hog ja kep sulauttaen yhdistetty.)

naulakko (s): hogesdo (hog+sdo; 8.7.2008)

naulita (v): hogga (hog+a)

nauraa (v): narrova (suomen sanasta nauraa)

naurahdella (v): narrovehdella (narrova+hda+lla)

naurahtaa (v): narrovehda (narrova+hda)

naurattaa (v): narrovetta (narrova+tta)

naureskella (v): narrovella (narrova+lla)

nauru (s): narrovus (16.5.2008; narrove+us), narrovne (16.5.2008; narrove+ne)

nautinto: kloodemus (vanh), kloo, kloodemmus

nautinto: lufdus, luftne

nauttia (syödä, juoda): lufda

nauttia (tuntea mielihyvää): klooa, lufda (Etym. Alkujaan tarkoitti vain "nauttia". Saattaa olla mukaelma ruots. sanasta njuta, nauttia. Toisaalta ruots. luft, ilma, kuulostaa samalta. Saattaa olla luuve-da, luuvda, luufda, lufda. Luotu 2005 tai 2006.)

nauttia (v): relisha (15.6.2013; Etym. engl. relish)

nauttia (v;tuntea nautintoa TAI syödä): luffenda (luf[d>f]enda; 18.11.2009)

navigoida (v): kulgesda (kulg+sda; 2.3.2014), kulgeisda (kulg+ei+sda; 2.3.2014)

navigoida (v): navigeida

ne (p): dij (de+j)

ne (p;run): di (Huom: Tavallisesti: dij)

negatiivinen (a), kielteinen (a): hyllenduslek (hellendus+lek; 4.2.2010), hyllendlek (hyllenda+lek; 4.2.2010)

negatiivinen (a): alenne (23.6.2009; al+nne)

negatiivinen: negativienne

neiti (s), neito (s): neits (2.6.2011; Etym. suom. neitsyt)

neito (s), neitonen (s): neitsuk (neits+uk; 14.5.2013)

neito, neitonen (s): virgine (vanh), junfeme (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), noorfeme (vanh), femma (vanh)

neitsyt, koskematon (s,a): virgine (vanh), ainkasettaid (ain+kasetta+aid), virgen (30.6.2010 tähän muotoon)

nelinkertainen (a): nelenskerdenne

nelipäiväinen (a): neldeigenne (nel+deig+nne; 18.1.2010)

neliö (s;myös mat): neluk (nel+uk; 18.9.2010; nel+uk)

neliöjuuri (s;mat): nelukjorre (18.9.2010; neluk+jorre)

neljä (n;mat): nel (Etym. suom. neljä-sanasta), fet (vanh; poissa käytöstä), fyer (vanh; poissa käytöstä), fyes (vanh; poissa käytöstä)

neljäkymmentä (n;mat): nelgy

neljännes (num): nelennennos (30.1.2009; nel+enne+nnos)

neljäs (n;mat): nelennos

neljäskymmenes (num): nelgynnos

neljäsosa (num): veerend (5.10.2010; Etym. vir. veerand = neljäsosa, vartti), nelennoek (nelennos+ek; 5.10.2010)

neljästoista (n;mat): neltonnos

neljätoista (n;mat): fetton (vanh; poistettu käytöstä)

neljätoista (n;mat): nelton

nelonen (n;mat): nelenne

nelonen (s): nelenne (nel+nne; 4.3.2009)

nenä (s): nesse

nenän tukkoisuus (s), nuha: rähma (16.12.2008; Etym. suom. rähmä), rinitis (3.1.2009; Etym. lat. rhinitis)

nenänreikä (s): nessereije (nesse+reije; 16.12.2008), nesreije (nes[se]+reije; 16.12.2008)

nero (s): genius (18.10.2011; Etym. engl. genius)

nerokas, kekseliäs, nokkela (a): nop, imhoplek (imhoppa+lek; 6.12.2008), ingenious (16.12.2008; Etym. engl. ingenious; Esim.)

neste (s): lust (vanh; Huom: Nykyään merkityksessä "kuva". Sanalla lust on ollut useita eri merkityksiä: vesi, neste, lumi ja nyt: kuva; Etym. luotu lum-sanan pohjalta siten, että se rimmaa sanan gust kanssa)

neste (s): vette (17.5.2008 lisätty myös tämä merkitys sanalle), vesje (2.3.2014; Etym. suom. vesi)

nestekidenäyttö (s): lustkristeldespelen

netiketti (s;atk): netikette (4.3.2008)

netistä, internetistä, Internetistä, netitse, internetitse, Internetitse (d): nettekken (nette+kken; 6.1.2009), internetekken (internet+kken+kken; 6.1.2009), Internetekken (Internet+kken; 6.1.2009)

netti: nette (yhdyssanojen alkuosassa net-, esimerkiksi netshive tai netadresse tai netverk)

nettiosoite (s;atk), verkko-osoite: netadresse (16.2.2008; nette+adresse)

nettisivu, verkkosivu: netshive

nettisovellus (s;atk), web-sovellus (s;atk), verkkosovellus (s;atk): seitapplikeidok (seitte+applikeidok; 15.5.2011), netapplikeidok (nette+applikeidok; 17.2.2014), netappe (nette+appe; 13.6.2014)

netto (s): netto (2.11.2015)

neula (s): njulla (22.12.2008; Etym. suom. neula), njulle (22.2.2014 tähän muotoon)

neulanen, havunneulanen (s): hafonne (hafo+nne; 20.6.2009), hafonjulla (21.6.2009; hafo+njulla), hafonjulle (hafo+njulle; 22.2.2014)

Neulaskatu (s;nimivastine): Njulgatu (njulle+gatu; 22.2.2014)

neule (s): njullek (2.1.2009; njulla+ek)

neuloa (v): njulla (njulla+a; 24.10.2010)

neuroottinen (a): neurotienne (14.10.2009; neurotie*+nne)

neuvo (s): vinkendus (vinkenda+us; 12.12.2008)

neuvo (s): vinkkus (vinkka+us; 7.12.2008)

neuvo, vinkki, vihje: vink, vinkendus

neuvo: aide (Etym. ranskan aide)

neuvoa (v): vinkenda (vinkka+nda; 12.12.2008)

neuvoa (v;nuhdella): nooma (12.12.2008 tähänkin tarkoitukseen)

neuvoa (v;~ olemaan tekemättä jtkn), kieltää (v): haasda (6.7.2011; Etym. suom. haastaa, vrt. verbin käyttöä Bibliassa: "mutta hän haastoi heitä kellekään sanomasta sitä mikä tapahtui")

neuvoa: vinkka, aide

nielaista, hotkaista, hotkia (v): glööde (30.6.2008; Etym. shööde-verbi engl. gulp-sanan antamassa muodossa), sveldehda (svelda+ha; 30.6.2008)

niellä (v): svelda (Etym. ruots. sanasta svälja [svelja]; luotu 24.9.2007)

nielu (s): svelle (10.9.2008; svel(d)a+le)

nielurisa (s;lääket): svelresje (svelle+resje; 6.6.2013; Etym. resje < suom. risa)

nieluviljely (s;lääket): svelgrennus (svel+grenna+us; 6.6.2013)

niemi (s): utten, nemen (13.11.2008; Etym. suom. niemi, nieme-. Ei ole tiedossa, mistä suomen kieleen on tullut sana niemi.)

nietos, kinos (pitkänomainen vars. tuulen synnyttämä kasauma lunta): kies (Etym. Ehkä yhdistelmä kinos- ja nietos-sanoista: k+ie+s.)

niiata (v): niigehda (niiga+hda; 11.10.2009; Etym. ruots. niga [niiga])

niiaus (s): niigehdus (niigehda+us; 11.10.2009)

niiden (p), heidän: deins (de+ei+ns; ark ja run; vanh; merkitty vanhaksi 18.12.2007; Huom: 30.4.2023: arki- ja runokielessä edelleen kelvollinen taivutus.)

niiden (p), heidän: dijens (dij+ns)

niin (d), siten (d), sillä tavalla (d): tosvarden (tos+varden; 25.4.2014)

niin (d), siten, sillä lailla: sokken (so+kken; 16.9.2009; vanh), dekken (de+kken; 22.12.2014)

niin (d;sillä tavoin), sillä tavalla (d), sillä tavoin (d), niin muodoin (d), siten (d): tosviiset (tos+viis+et; 15.5.2011)

niin että (d), jotta, siten että: vettat (27.3.2009; ve+t+tat, jossa t on sidoskonsonanttina niin kuin myös sanassa dettat; Etym. luotu hieman samaan tapaan kuin suomen jotta-sana; tosin suomen jotta-sana voisi olla joku-sanan vajanto eikä tulento.), nee et

niin että, siten, siten että: soeda, so eda

niin ikään, myöskään, myöskin, myös (d): neeg (nee+g; 24.12.2011)

niin kuin, kuten: soneir, so neir, soais, so ais

niin kutsuttu (a): sokallatte (vanh), so kallatte (vanh), nee huuendaid (nee|huuenda+aid; 10.11.2014)

niin muodoin (d), niin (d;sillä tavoin), sillä tavalla (d), sillä tavoin (d), siten (d): tosviiset (tos+viis+et; 15.5.2011)

niin muodoin, siten, siksi (d): sotaikken (so+taikken; 12.10.2009), neetaikken (nee+taikken; 13.1.2012)

niin sanottu (a): so kallaid, sk

niin sanottu: sokallaid, soseidaid

niin, siten, sillä tavoin, sillä tavalla (d): denstaiet (de+ns+taiet; 11.10.2008; Esim: Tapahtukoon sitten niin. Sollen sten hundat.), sollen (6.1.2009 tähänkin tarkoitukseen)

niin: so, sollen

niinpä: sollep (Tuo -ep-liite on jäänne tai monistelma suomen -pä-liitteestä. Se esiintyy myös vieläpä- ja jopa-sanoissa "velep".)

niistää (v): niiska (5.12.2012; Etym. suom. niistää, muuten kahk. oma sana)

niitty (s): nedde (Etym. suom. niitty), hensäme (hen+säme; Etym. vir. sanan heinamaa mallin pohjalta)

niittää (v), korjata (v;~ vilja): skerda (7.12.2008 lisätty tämäkin merkitys), grenskerda (grenne+skerda; 14.11.2013)

nikki (s), kutsumanimi: kallusnam, nikke

nilkka (s;anat): hänsroogus (hänse+roogus; 28.7.2008; Etym. Pelaaja satutti nilkkansa pelissä. Spielelell iltat heerad hänsroogus spieloess.)

nimeen (d;jnkn nimeen): namess (nam+ess; 23.3.2008 lisätty sanastoon; Esimerkki: Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, aamen. Mahrens, Sunnens od Saintens Hengens namess, aamen.)

nimellinen (a;usk myös): namenlek (nam+nne+lek; 27.1.2011)

nimeltä, nimeltään (d): namell (vanh; merkitty vanhaksi 14.12.2007), nameltem (Esim 16.1.2010: Hän on nimeltään Mikko. Hes em nameltem Mikke. / Heines nam em Mikke. Esim 16.1.2010: Nimeni on Jouni. Eedem nameltem Joun. / Eedem Joun nameltem. / Meines nam em Joun.)

nimenanto: nemmus, namensjeerne

nimenomaan (d), nimittäin (d): namlekit (14.6.2007 keksitty sana; vanh)

nimentö (s;kiel; esimerkiksi "talo"), nominatiivi: namendo (8.8.2009; nam+endo)

nimetä (uudelleen nimetä): dessnemma, nemma nyute

nimetä: namma (harv)

nimetä: nemma

nimetön (s): namlous (nam+lous; 16.5.2010)

nimetön (s;sormi): ringlefienk

nimetön sormi (s): ringlefienk (vanh), ringelfienk (ringel+fienk; 5.3.2010)

nimetön: namfres (luotu ennen 16.1.2002), ainnemmaid (Luotu 25.6.2007. ain+nemma+aid)

nimeäminen: nemmus

nimi: nam

nimike (s): namek (nam+ek; 20.10.2016)

nimimerkki (s): nammarkke (nam+markke; 2.2.2009), nammark (20.11.2009 tähän muotoon)

nimipäivä (s): namvalles (nam+valles; 29.3.2011)

nimittäin (d), katso (d), näet (d): se (3.1.2008 lisätty tämä merkitys se-sanalle), sen (se+n; 4.5.2011)

nimittäin (d), nimenomaan (d): namlekit (14.6.2007 keksitty sana; vanh)

nimittäin (d), toisin sanoen (d): devillasei (de|villa(e)|sei(de); 23.7.2013; vanh), devaalsei (de|vaal(ae)|sei(de); 23.7.2013; vanh)

nimittäin (d;lauseen alussa), näet, meinaan (d;murt): gans (10.2.2009 lisätty tämäkin käännös; Esim. On meinaan kaunis sää. Gans, em kresne weiter. Esim 2. Halusin nimittäin oppia puhumaan paremmin sitä kieltä. Gans, ja villadem oppe toogmaal dee langii brustemmat.)

nimittäin: namensmugan

nimittää (v), kutsua: kalla, huuenda (huuda+nda; 30.11.2012; Rekt: nominatiivi tai translatiivi; Esim. Kontrollordee mahdoinke kahkonis huuenda ga allord.)

nimittää, kutsua (v): nametta (nam+tta; 27.5.2008)

nimitys (s): kallus

nippu, puntti, pinkka (s): buntte (29.11.2007; Etym. ruots. sanasta bunt)

niska (s): peeltakkus (29.11.2007; peel+takkus)

niukalti, niukasti, vähän (d): almeret (al+mer+et; 12.12.2008), almerennet (al+mer+nne+t; 12.12.2008)

niukalti, vähissä (d): varloppet (var+loppe+t; 11.11.2008), ain matset (ain|matset; 11.11.2008), nuuget (nuuge+t; 11.11.2008; Esim. Akun varaus on vähissä. Batteriee em nuuget.), lilmeret (lille+mer+et; 11.11.2008)

niukka, heikko (a): nuuge (11.11.2008; Etym. ruots. njugg)

nivel (s): noode

no (i): no, nu

noin (d), suunnilleen (d): umbelt (ummeb+lt; Huom: Tässä -lt-pääte esiintyy suomen lti-adverbia (ja vir. lt-adverbia) vastaavana päätteenä, muissa kahkonin adverbeissa tätä päätettä ei ole vielä käytettykään; 20.2.2011)

noin (d), suunnilleen: hieruslekem (hierus+lek+em; 16.9.2009)

noin, suunnilleen: nen (vanh; merkitty vanhaksi 14.12.2007), roundeimmet

nojata (v), kallistua: luutta (Etym. ruots. luta [luutta])

nojatuoli (s): luuttentool (luutta+ne+tool; 13.5.2012)

nokare (s), ripe (s), ripaus (s), hiukka (s), hitunen (s), muru (s), hiven (s): raas (21.12.2010; Etym. vir. raas, raasu-; Ks. muren)

noki, tuhka (s): duhmes (tuhka-sana taustalla; muodostettu summes-sanan (=savu) mukaan; 5.7.2007)

nokka, kuono (s): koone (5.3.2008; Etym. vir. 'koon', eläimen kuono)

nokkela (a), nerokas, kekseliäs: nop, imhoplek (imhoppa+lek; 6.12.2008), ingenious (16.12.2008; Etym. engl. ingenious; Esim.)

nolla: nolle

nollas (n;mat): nollos, nollennos

nollata, mitätöidä: nulle, nulldua (vanh)

nollata, resetoida (v): algusda (algu+sda tai algus+da; 20.11.2009)

nollattu, määrittelemätön (d;muuttuja jonka arvoksi on asetettu null): nullaid (nulle+aid; 5.4.2009)

nominaali (s;kiel): nominalie (20.2.2010)

nominaalirakenne (s;kiel): nominalihöiendek (21.2.2010; nominalie+höiendek)

nominatiivi, nimentö (s;kiel; esimerkiksi "talo"): namendo (8.8.2009; nam+endo)

nomini (s): nomine

nootti (s): nootte (12.11.2008)

nopea (a), eloisa, vikkelä, ketterä, pirteä, reipas, kipakka: sneppe (16.12.2008)

nopea (a), ripeä (a), rivakka (a), tehokas (a;ripeä): rives (17.7.2012; Etym. suom. ripeä, rivakka; Taiv: rivs-)

nopea (a), vuolas: rienlek (rienna+lek), riennanne

nopea (a): noplek (nop+lek; 25.7.2008)

nopea, rivakka, vuolas (a): spedlek (13.4.2008; spedde+lek)

nopea, vikkelä, ketterä (a): rienlek (6.12.2008 tämäkin tarkoitus lisätty), sneppe (6.12.2008; Etym. engl. snappy [snäpi])

nopea: nop, spedde, rienlek

nopeasti, pian, kiiruhtaen: noppet, speddet, rienmal, rienneinsme, rienleket (rienlek+t; 6.1.2009), rienneim (rienna+eim; 18.12.2010)

nopeasti, riennoin, pian, viuhaan (d): spedleket (29.11.2007; spedde+lek+et)

nopeiten (d), pikimmiten (d): noppeinnet (noppe+ein+t; 5.3.2016)

nopeus (s): noppus (21.3.2009; nop+us)

nopeus (s): spedlekkus (13.4.2008; spedlek+us)

nopeus: nopnus (vanh), spednus (vanh), noppus (nop+us; 9.6.2010), speddus (spedde+us; 9.6.2010)

nopeusrajoitus (s): speddusrettus (spedda+us+retta+us; 21.1.2008)

nopeuttaa (v): spedda (2.5.2008; spedde+a)

noppa (s): knobbe (18.10.2023; Etym. engl. knob = ovennuppi, nuppi, suom. noppa)

Norja (s): Noore (vanh), Norje (5.2.2010 tähän muotoon)

normaali, tavallinen (a): taienlek (taie+nne+lek; 27.3.2009)

normaali, tavallinen: normalie, nore, normelle

normaalisti, tavallisesti: normaliet, noret

normalisoida (v): normalitzeida (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), normaliseida (12.12.2007 tullut tähän muotoon)

nostaa (v): höidetta (Luotu toukokuussa 2007. höide-tta)

nostaa (v;kantaa): douja (1.2.2009 tähänkin tarkoitukseen)

nostaa (v;kasvattaa): imgroffetta, groffetta

nostaa (v;kuv): höienda (höida+nda; 12.1.2011)

nostaa kätensä ylös (v): höidetta kesij uppe (2.3.2008; vanh), höidetta kesij uptat (5.9.2010), höidetta kesij (2.3.2008)

nostaa, kohota, nousta, ylentää, kohottaa: haitroffe (vanh)

nostaa, kohota, nousta, ylentää, kohottaa: uppa (vanh), uptroffe (vanh), höitroffe (vanh)

nostaa, nousta (ylös): upkodde

nostaa, ylentää, kohottaa (v): höidetta, höitta (höi+tta; 14.5.2013)

nostaa: trofuppa (vanh)

noste, nosto, kantavuus: upkotne

nosturipurku (s): höidettordsäldsehmus (höidetta+ord+säldsehma+us; 20.10.2016)

noudattaa (v), totella (v;noudattaa): nodetta (7.12.2008; nodda+tta)

noudattaa (v): folla (Ks. veralda, semssa)

nousea (v), kohota, nousta: höida (höide+a; 17.5.2008)

nouseva: uptroffanne (vanh)

nousta (v): höietsa (höi[d]e+tsa), höitsa (run; höi[e]tsa; 13.10.2012)

nousta (v): upgroffa (vanh)

nousta (v;momentaani): höidehda (1.2.2009; höida+hda; Esim. Hän nousi tuolilta. Hes höidehdu toolens peelt. Vrt: Hän nousi vuoren päälle. Hes höidu vorrens peel.)

nousta (v;taikinasta), kohota: mogetsa (mog+tsa; 23.11.2010)

nousta (ylös), nostaa: upkodde

nousta, kohota, nousea (v): höida (höide+a; 17.5.2008)

nousta, kohota, ylentää, nostaa, kohottaa: haitroffe (vanh)

nousta, kohota, ylentää, nostaa, kohottaa: uppa (vanh), uptroffe (vanh), höitroffe (vanh)

nousta, kummuta, kohota, kasvaa, kehittyä (v): ylha (30.10.2011; Etym. ylhä ja yl+h+a; 30.10.2011), ylhetsa (ylha+tsa; 13.6.2014)

nousta: uppa

nousu (s): höietes (höietsa+tes; 13.10.2012), höites (höitsa+tes; 13.10.2012)

noutaa (v): diesfooa (vanh), hegetta (vanh)

noutaa (v): nodda (Etym. suom. sanasta noutaa)

novelli (s): novelle (13.4.2008)

nuha, nenän tukkoisuus (s): rähma (16.12.2008; Etym. suom. rähmä), rinitis (3.1.2009; Etym. lat. rhinitis)

nuhde (s), nuhteleminen: noomus (nooma+us; 7.12.2008), noomne (7.12.2008; nooma+ne)

nuhdella (v): toogella (puhutella), nooma (7.12.2008; Etym. vir. noomida)

nuhteettomasti (d): noomens sijetak (noome+ns|sije+tak; 23.4.2012)

nuhteleminen, nuhde (s): noomus (nooma+us; 7.12.2008), noomne (7.12.2008; nooma+ne)

nuiva (a), jäyhä, karu, kova, paha (vaikea), vaikea, katkera, ankea, kalsea: koreslek (8.3.2008; kores+lek; Esimerkki: Tilanne on vaikea. = Situatione em koreslek (harde). Esimerkki 2: Tappio oli hänelle katkera. Luusne äred heineel koreslek.)

nuiva (a;kuivahtanut): visnaid (visna+aid; 8.3.2008)

nukahduttua (v): unnehduis (14.12.2019; unnehda+u+eis)

nukahtaa (v), uinahtaa (v): unnehda (unne+hda; 14.12.2019)

nukahtaa (v), uinahtaa: shuuvehda (luotu 14.4.2007)

nukke: dulle, puppe

nukkua (v), uinua (v): tuuda (3.12.2012; Etym. suom. tuutu)

nukkua (v;last): paapella (24.5.2015 lisätty sanakirjaan; paapa*+lla; Etym. suom. lastenk. paapaa)

nukkua pois (v;kuolla), menehtyä (v), kuolla (v): volpassa (vol+passa; 16.10.2011), volshuuve (vol+shuuve; 16.10.2011)

nukkua, uinua, uinailla: shuuva (run), shuuvella (shuuva+ella)

nukkua: shuuve

nukkumassa, makaamassa, makuullaan (d): maageissem (16.7.2008; maage+eissem), shuuveissem (shuuve+eissem; 16.7.2008), maagmas (maage+mas; 16.7.2008)

Nukkumatti (s;hahmo): Shuuvenmatte (shuuvne+Matte; 9.12.2008)

nukkunut (a): shuuvainne (shuuve+ainne; 7.4.2009)

nukuttaa (v;tuudittaa uneen): lilla, linge

nukuttaa (v;unettaa): shuuvetta

nukuttaa (v;vaivuttaa uneen): shuuvetta

numeraali (s;kiel): nummerseidok (nummer+seidok; 2.1.2010)

numero: nummer

numeroida: numereida, numra (nummer+a; 12.2.2014)

numeronäppäimistö (s;atk): nummernäbesdo, nummernäbtaul

numeronäppäimistö: nummernäbsto (vanh)

nummi (s): re

nuo (p;mon): tosij (tos+ij; 4.2.2010)

nuo: doshij

nuoli (s): noole (11.3.2010; Etym. suom. nuoli, nuole-)

nuoli alas (s;atk): alnoole (al+noole; 11.3.2010)

nuoli alas: orau doune (luotu ennen 16.1.2002; vanh; merkitty vanhaksi 16.12.2007), orau douneel (16.12.2007)

nuoli oikealle (s;atk): raidnoole (raide+noole; 11.3.2010; vanh), oilnoole (oil+noole; 17.3.2011)

nuoli oikealle: orau furraide (luotu ennen 16.1.2002; vanh; merkitty vanhaksi 16.12.2007)

nuoli vasemmalle (s;atk): leftnoole (lefte+noole; 11.3.2010)

nuoli vasemmalle: orau furlefte (luotu ennen 16.1.2002; vanh; merkitty vanhaksi 16.12.2007)

nuoli ylös (s;atk): upnoole (uppe+noole; 11.3.2010)

nuoli ylös: orau uppe (luotu ennen 16.1.2002)

nuoli: orau (luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. arrow [ärou]), oraufe

nuolinäppäimet: oraunäbij (luotu ennen 16.1.2002; orau+näb+ij; 31.12.2001 (Tietokonesanastoa-tiedoston päiväys))

nuolla (v), lipoa (v), lerkkiä (v), litkiä (v): lunna (vanh; Etym. suom. nuolla), nelvelda (nellev+lda; 4.6.2011)

nuori (s,a): noore (Etym. suom. noore), junne (vanh)

nuoriso (s): nooresdo (noore+sdo; 30.11.2012)

nuorukainen (s): nooruk (noore+uk; 31.1.2013)

nuoruus (s): noorus (noore+us), junnus (vanh)

nuotio (s): notz (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), notten (Taiv: notn-), notske (ark; luotu 12.12.2007; Etym. puhekielen nuotiota tarkoittavasta notski-sanasta)

nuotti (s): nootte (12.11.2008)

nuppu (kukan, kasvin): knuppet (Taiv: knuppet-)

nuppu (s;silmu), umpu (s;runok), silmu (s;kasv): ummes (14.9.2010; Etym. suom. umpu, ummu-)

nurinkurinen, hullunkurinen, järjetön, mieletön, absurdi (s): absurde

nurja, ynseä, yrmeä, tyly, kolkko (a): kyjelek, gylmek, hardek, kyilek (ky[je>i]lek; 27.6.2010)

nurkilla, puolella, kulmilla, päin (d;mon): lehell (29.5.2008; leh+ell), kulgell (kulg+ell; 29.5.2008; Esim: Hän asuu Tampereen nurkilla / Tampereella päin: Hes whiese Tamperens kulgell / lehell. Esim 2: Missä päin olet matkustellut? Vattell kulgell dan hafan reissan? Esim 3: Sakset on varmaan keittiön puolella. Skerrordij em enk köökkens kulgell.)

nurkka, kulma, soppi: kuelm

nurmi, nurmikko, ruohikko (s): nurmek (3.6.2008; nurme+ek)

nurmi, ruoho: nurme

nurmikko, ruohikko: nurme

nuuka, saita, kitsas, itara, pihi, säästäväinen (a): ekonomikienne (3.11.2008; Etym. engl. economic), snolle (11.11.2008; Etym. ruots. snål), altsenne (11.11.2008; Etym. ven. alcnyj = ahne (eri merkitys tosin))

nykyaikainen, nykyinen: nyde (vanh; luotu ennen 16.1.2002; [nyyde]), nyydenne, virrenne (28.8.2007; virre+nne), testaidenne (tes+taide+nne; 20.10.2011)

nykyaikaistaa (v): testaidennetta (tes+taide+nne+tta; 20.10.2011), nyydennetta (nyydenne+tta; 4.1.2020)

nykyisesti, nykyään: inyydet (aluksi oli muodossa inydet [inyydet]; luotu ennen 16.1.2002; i+nyyde+t; vanh), dishdeiget

nykyään (d), tällä hetkellä: virrentait (virrenne+taide+t; 30.7.2011)

nykyään (d): nyydem (luotu toukokuussa 2007, nyyde-em), neveltem (luotu toukokuussa 2007, neve-elt-em)

nykyään, nykyisesti: inyydet (aluksi oli muodossa inydet [inyydet]; luotu ennen 16.1.2002; i+nyyde+t; vanh), dishdeiget

nykyään, nyt, tällä hetkellä: dishtaidet

nykyään, tätä nykyä (d): tesetem (tes+et+em; 2.1.2010; [tesettem]), tesvalsem (tes+valles+em; 18.10.2011)

nyrjähtää (v): rehmetsa (rehma+tsa; 5.5.2023)

nyt (d), tällä hetkellä (d): teidem (teid+em; 30.7.2010)

nyt (d): teit (29.1.2011; teid+t)

nyt, tällä hetkellä, nykyään: dishtaidet

nyt: nud, nu (ark)

nytkin (d): nueq

nytkyä (v): tressa (18.6.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esim: Silta nytkyi allamme. Silde tressellad veines alet.), tressella (18.6.2008; tressa+lla)

nyytti (s), kääry (s), käärö (s), piltti (s): körry (14.5.2013; Etym. suom. kääry, ks. kahk. körryl)

nyytti (s): gnytta (vanh)

nyytti, käärö (s;nyytti), vauva, piltti, pikkulapsi (s): gnytta (vanh; 24.11.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen. Esim. Hän otti pienin nyytin käsivarsilleen. Hes höidu lillen gnyttan keslekkepijeelem.), gnytte (vanh; 7.4.2009 tähän muotoon), knytte (28.4.2009 tähän muotoon, tosin tarinassa Lenne soule tämä on esiintynyt jo k-kerakkeellisessa muodossa, tosin päättyen a-vokaaliin: knytta.), nytte (28.10.2009 tähän muotoon; vanh)

näemme, näkevät, nähdään (v): vei (4.1.2012; v[i]e+i; Etym. kuten shie > shei.)

näemmä (d): sefekken (sefa+e+kken; 21.5.2011; vanh), viekken (vie+kken; 9.4.2012)

näennäinen (a;virtuaalinen), virtuaalinen (a): virtuelle (4.11.2009; Etym. lyhennetty muoto sanasta virtualienne)

näennäinen (a;virtuaalinen): virtualie, virtualienne

näennäismuisti, virtuaalimuisti (s;atk): virtualimindos, virtuelmindos (virtuelle+mindos; 30.11.2009)

näennäisprosessori, näennäissuoritin, virtuaaliprosessori (s;atk): virtualiprosessord (virtualie+prosessord; 13.4.2008), virtuelaldettord (virtuelle+aldettord; 30.11.2009)

näennäistila, virtuaalitila (s;atk): virtualimod (virtualie+mod; 15.2.2009), virtuelmood (virtuelle+mood; 30.11.2009)

näet (d), katso (d), nimittäin (d): se (3.1.2008 lisätty tämä merkitys se-sanalle), sen (se+n; 4.5.2011)

näet, meinaan (d;murt), nimittäin (d;lauseen alussa): gans (10.2.2009 lisätty tämäkin käännös; Esim. On meinaan kaunis sää. Gans, em kresne weiter. Esim 2. Halusin nimittäin oppia puhumaan paremmin sitä kieltä. Gans, ja villadem oppe toogmaal dee langii brustemmat.)

nähdessään (d): veissem (vie+eissem; 26.12.2020 tähän muotoon)

nähdä (v): viede (25.9.2011; Etym. ven. videtj, lat. videre), vie (Lyhenne viede-verbistä; vie[de]; 25.9.2011; Huom: Taivuta indikatiivin imperfektissä aina verbiä viede verbin vie asemesta, sillä esim. viedem on viede-sanan y. 1. persoonan indikatiivin preesens. Y. 3. ja m. 3. persoonassa voi taivuttaa vie-verbiäkin: vied.)

nähdä unta (v): sefa unnee, sefa shufnee (vanh; merkitty vanhaksi 7.1.2008)

nähdä, huomata, hoksata, havaita (v): sefenda (sefa+nda; 13.2.2009; Esim. Asia nähtiin hyväksi. Ikte sefendui fimsetat), vienda (vie+nda; 2.2.2012), vie'enda (run; vie[d>']e+nda; 17.3.2012)

nähdä: se (Etym. ruots. sanasta se, nähdä), sefa (Etym. Aluksi pelkkä se. Tämä -fa-pääte tuli ha->hafa-muutoksen myötä, helpottamaan taivutusta sekä antamaan kirjakielistä sävyä. Esim: Nähdään! Seftem! ("Nähkäämme!").)

nähdään (v), näemme, näkevät: vei (4.1.2012; v[i]e+i; Etym. kuten shie > shei.)

nähnyt (v;sup): sen (se+n), sefan (sefa+n)

nähtäisiin (v;imperf), näkisimme, näkisivät: voi (4.1.2012; v[ie]+oi)

nähtävissä, näkyvissä (d): dyseannet (20.10.2007; dyseanne+t; vanh), sefuens alet (vanh; sefus+ens|alet; 12.3.2010), vieduens alet (viedus+ens|alet; 22.3.2012), viettelet (vie+tte+let; 27.3.2012; Esim. Taules em viettelet partisiplijens kasuttenkulgij. Taulussa on nähtävillä partisiippien käyttötapaukset.), vietsens alet (vietes+ens|al+t; 5.4.2013)

nähtävästi (d), ilmeisesti (d): obvooset (4.9.2017), viendattet (vienda+tte+t; 4.9.2017; Esim: Käytät ilmeisesti vanhentunutta selainta. Kasuttan viendattet deprekeidantee lehessordee. Vietsan kasutta deprekeidantee lehessordee.)

näihin päiviin asti (d): tes valsisi (tes|valles+i+si; 2011)

näin (d), tällä tavalla (d), tällä tavoin (d): tesvoikken (tes+voo+i+kken; 31.10.2013)

näin (d), tällä tavalla (d): testaikken (tes+taikken; 27.1.2011)

näin (d), täten (d): tesekken (tes+kken; 13.6.2014)

näin (d): dinnet (Etym. dij+nne+t), dint (Etym. lyhenne sanasta dinnet. Ks dinnet), teset (tes+et; 29.7.2015)

näin (d;tällä tavalla): dishviiset (dish+viis+et; 6.12.2008)

näin ollen (d), täten (d;näin ollen): dint eedeissem (dint|eede+eissem; 6.2.2010)

näin ollen, täten (d;näin ollen): dint

Näkemiin: Sefnijeel (vanh), Sefnijeel seg (vanh)

näkemiin: sefnijeel, sefnijeel seg, sei (se+i; 22.3.2012), vietnijeel

näkemys (s): segesviedos (seges+viede+os; 13.6.2014; Rekt: inessiivi tai genetiivi + ker; Esim. Syslendelel em eede lire segesviedos appens kasutteninterfeshens lakosviirdijens vienduens ker.)

näkemätön (a;joka ei näe): viedenlous (viedenne+lous; 22.3.2012), viedlous (viede+lous; 22.3.2012)

näkemätön (a;jota ei ole nähty): viedaidlous (viede+aid+lous; 22.3.2012)

näkevät, näemme, nähdään (v): vei (4.1.2012; v[i]e+i; Etym. kuten shie > shei.)

näkisimme, näkisivät, nähtäisiin (v;imperf): voi (4.1.2012; v[ie]+oi)

näkkileipä (s), näkkäri (s): kakker (30.7.2011; Taiv: kakr-; Etym. suom. karj. murre kakkara = ohut leipä, Muolaa)

näky (s), näkö (s), näkymä (s): sefne (20.10.2007; sefa+ne), sefus (sefa+us; 3.1.2009), viene (vie[de]+ne; 15.5.2013), viedus (viede+us; 15.5.2013)

näkyminen, näkymä (s): vietes (vietsa+tes; 25.9.2011)

näkymä (s), näkö (s), näky (s): sefne (20.10.2007; sefa+ne), sefus (sefa+us; 3.1.2009), viene (vie[de]+ne; 15.5.2013), viedus (viede+us; 15.5.2013)

näkymä (s): fleegne

näkymäluokka (s;atk): vietesloik (vietes+loik; 13.6.2014)

näkymättömissä (d), piilossa (d): vol sefuens alent (vanh; vol|sefus+ens|alent; 4.5.2011), lymmeis (lymma+ei+s; 4.5.2011), vol vieduens alent (vol|viedus+ens|alent; 22.3.2012)

näkymättömissä oleva, näkymätön, piilossa oleva (a): lymmanne (lymma+nne; 21.9.2008), aindyseanne (ain+dysea+nne; 21.9.2008)

näkymätön (d): ainvisibel (24.12.2008; ain+visibel)

näkymätön: aindyseanne

näkyviin (d): sefuens altat (sefus+ens|altat; 22.10.2010; vanh), vieduens altat (viedus+ens|altat; 22.3.2012)

näkyvissä (d), nähtävissä: dyseannet (20.10.2007; dyseanne+t; vanh), sefuens alet (vanh; sefus+ens|alet; 12.3.2010), vieduens alet (viedus+ens|alet; 22.3.2012), viettelet (vie+tte+let; 27.3.2012; Esim. Taules em viettelet partisiplijens kasuttenkulgij. Taulussa on nähtävillä partisiippien käyttötapaukset.), vietsens alet (vietes+ens|al+t; 5.4.2013)

näkyvissä: dyseall (vanh; merkitty vanhaksi 20.10.2007)

näkyvyys (d): vietsannus (vietsanne+us; 31.10.2014)

näkyvyys (s): dyseannus (20.10.2007; dyseanne+us; vanh)

näkyvyys (s): dysettelekkus (dysea+tte+lek+us; 6.7.2008; vanh)

näkyvä (d): visibel (24.12.2008; Etym. engl. visible [visibl]; Esim. Kansiossa ei ole näkyviä tiedostoja. Hellordess em ain visiblijee nafenlijee.), vietsanne (vietsa+nne; 31.10.2014)

näkyvä: dyseanne

näkyä (v), näyttää (v;jltkn): vietsa (vie+tsa; 25.9.2011)

näkyä (v): eede et sefa (eede|et|sefa; 29.12.2011; Etym. vir. kielen vaikutuksesta, näha olla; vanh), eede et viede (eete|et|viede)

näkyä läpi: transpa (vanh)

näkyä: dysea (vanh)

näkö (s), näky (s), näkymä (s): sefne (20.10.2007; sefa+ne), sefus (sefa+us; 3.1.2009), viene (vie[de]+ne; 15.5.2013), viedus (viede+us; 15.5.2013)

näköinen (a;jonkin näköinen), näyttävä (a;joltakin näyttävä): vietsanne (vietsa+nne; 27.5.2012; Rekt: mennetat vietsanne; Esim. komean näköinen talo. ullegetat vietsanne domme.)

näkökulma (s): sefenkuelm (sefa-ne-kuelm 30.5.2007), vieteskuelm (vietes+kuelm; 13.6.2014)

näköpuhelu (s): sefenringus (sefus+ringus; 26.6.2010; vanh)

nälissään (d): nälennet (29.11.2007; nälenne+t; vanh), näleissem (29.11.2007; näl+i+ess+em), nälenlet (nälenne+let; 28.7.2010)

nälkä: näl, nälg (vanh), nälge (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), näli (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007; pohjalla sana nälg; g on "liudentunut" i-kirjaimeksi)

nälkäinen (a): nälenne (29.11.2007; näl+enne)

nälviminen, nälvintä, nalkutus (s;nälvintä), marina, saivartelu (s): nelvus (nelva+us; 17.11.2009)

nälviä, nälvätä, nalkuttaa (v;marista), marista, saivarrella (v): nelva (nellev+a; 17.11.2009)

nämä (p): tesij (tes+ij; 16.9.2009)

nämä (p;mon): des (run)

nämä (p;mon): dishij (dish+ij; vanh)

nämä (p;mon): tesij (tes+ij; 4.2.2010)

näppäillä (v): näbella (näbba+lla; 17.1.2009)

näppäillä, sormeilla: fienka

näppäillä: näbba

näppäimistö (s;atk/mus): näbesdo, näbtaul

näppäimistö: näbsto (vanh)

näppäin (s;atk): näb (Tietokoneen tiedoston mukaan kieleen heinäkuussa 2002. Silloin muodossa "nab".)

näppäinkartta (s;atk): näbkartte (näb+kartte; 6.9.2010)

näppäinoikotie (s;atk), pikanäppäin (s;atk): nopnäb

näppäinoikotie, pikanäppäinyhdistelmä, näppäinyhdistelmä (s;atk): näbnopveo (engl. shortcut), näbnopvoo (näbnop+voo; 9.11.2012 tähän muotoon)

näre (s;nuori kuusi): närje (6.5.2015; Etym. suom. näre)

Närepolku (s;nimivastine): Närjevooske (6.5.2015)

närkästys (s), vaiva (kiusa), haitta, harmi, kiusallisuus: feks, annonse (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), hallen

närästys (s): pallettus (palletta+us; 15.7.2011)

närästää (v): palletta (palla+tta; 15.7.2011; Esim. Meinee pallettae.)

nätti, sievä, soma (a): sööt

näyte: samppel

näytellä, teeskennellä (v): pretenda (30.12.2008; Etym. engl. pretend)

näytesyvyys, näytteenottosyvyys (s;äänitekn): samppeldeppus (samppel+deppus; 19.2.2009)

näytetaajuus (s;äänitekn), näytteenottotaajuus: samppelfrekvense (samppel+frekvense; 19.2.2009)

näyteteksti (s;atk): samppeldäkst (samppel+däkst; 26.7.2012)

näytteenottosyvyys (s;äänitekn), näytesyvyys: samppeldeppus (samppel+deppus; 19.2.2009)

näytteenottotaajuus, näytetaajuus (s;äänitekn): samppelfrekvense (samppel+frekvense; 19.2.2009)

näyttävä (a;joltakin näyttävä), näköinen (a;jonkin näköinen): vietsanne (vietsa+nne; 27.5.2012; Rekt: mennetat vietsanne; Esim. komean näköinen talo. ullegetat vietsanne domme.)

näyttäytyä (v): nindetsa (ninde+tsa; 16.9.2009)

näyttää (antaa nähdä): ninde (Etym. väännös suomen sanasta näyttää), sefetta (31.8.2007; sefa+tta; Keksitty rinnakkaissanaksi ninde-sanalle kuvaamaan virallisempaa muotoa.)

näyttää (v), tuoda näkyville (v), paljastaa (v;näytille): envietta (en+vietta; 7.2.2013; Esim. Näytä tiedosto Finderissa. Envietta nafenle Finderes.)

näyttää (v;jltkn), näkyä (v): vietsa (vie+tsa; 25.9.2011)

näyttää (v;jotakin): viedetta (viede+tta; 14.5.2013), vietta (vie+tta; 10.2.2012)

näyttää (v;näyttää joltakin): sefetsa (14.4.2009; sefa+tsa; Huom: sefetsa + translatiivi; Esim. Hän näyttää enkeliltä. Hes sefetsae ingletat.), vietsa (Rekt: vietsa+translatiivi)

näyttää (vaikuttaa tai näyttää jonkinlaiselta): dysea (vanh)

näyttää virhesanoma (v;atk), virheillä (v), oirehtia (v), bugata (v;atk;ark): volmella (volme+lla; 9.2.2011)

näyttää, vaikuttaa (v;tuntua): denla (Esim. Hän ei vaikuta/näytä pitävän siitä. Hes ain denla tykke dest. / Hes denlae ain tykke dest.)

näyttö (s;atk), näyttöpääte, monitori: despelen (luotu ennen 16.1.2002; 31.12.2001 (Tietokonesanastoa-tiedoston päiväys); Etym. engl. display; Taivutus 2.6.2010 lähtien: despeln-)

näyttökuva, screenshot, kuva (s;atk): skrientsut, pidtsem (pid+tsem; 24.2.2011)

näytönohjain (s;atk): despelenkontrollord, skrienkontrollord, pidretkontrollord (pidrette+kontrollord; 17.7.2012)

näytönsäästäjä (s;atk): skriensgeiford

näännyttää, uuvuttaa, väsyttää (tehdä väsyneeksi): ulnäletta (ul+näl+etta; 9.8.2007), tretetta

nääntyä (v), riutua (v), heiketä (v): hovesna (29.5.2019; Etym. kahko. hoves + visna)

nöyrä (a): dounjer (doun+jer(a)), humlek (Etym. engl. humble + kahkonin -lek; Huom. esiintyi jo 18.11.2004 kahkonissa muodossa hample; tämä humlek on kuitenkin uudempi, edellisestä erinevä laina.)

O

oas (s), piikki (s), oka (s): osel (31.7.2010; Taiv: osl-; Etym. kahkonin oma sana, luotu muistuttamaan suomen sanaa oas.), osluk (osel+uk; 27.11.2010; Huom: -uk => pieni piikki)

objekti (s): objekte

objekti (s;kiel), kohde (s;kiel): dettenjekt (detne+jekt; 2.1.2010)

odota hetki, hetkinen, pieni hetki: ön momient (vanh), venna ön momient (vanh), ön lid momient (vanh), önlid momient (vanh)

odotathan (d), ole hyvä ja odota (d): venhos (venna+hos; 9.11.2015)

odottaa (v), vuotella (v;run): vootta (16.8.2010; Etym. karj. ja suom. vuottaa = odottaa), vuotta (23.8.2010; Etym. karj. ja suom. vuottaa = odottaa), vuotte

odottaa (v;lasta), olla raskaana: fenna (14.11.2008 lisätty tämä merkintä; vanh), vuotta (1.2.2012 tähänkin tarkoitukseen), vuotte

odottaa, ounastella, olettaa (v): furvenna (13.7.2007; fur+venna)

odottaa: venna (Etym. ruots. vänta [ventta])

odottamaton (a): venlous (venna+lous; 30.1.2011; Esim. Venlous/Vennaidlous volme hundan. Odottamaton virhe (kirj: ongelma) tapahtunut.), vennaidlous (venna+aid+lous; 30.1.2011), vuottaidlous (vuottaid+lous; 22.3.2012)

odottamaton: ainvennaid

odottava (s;raskaana oleva nainen), raskas: fenna (vanh), wheinne (whei[d]+nne; 15.5.2012; Esim. Ikhe em wheinlet nekket guij enne varettuee.), pregnante (15.5.2012; lääket; lääketieteellinen termi; Etym. engl. pregnant)

odotus (s): vennus (2.12.2007; venna+us)

off, pois päältä, poissa: offen (vanh; merkitty vanhaksi 4.12.2007)

offline-tila, yhteydetön tila (s;atk): oiflinje

offline-tilassa, poissa paikalta, offlinessa (d;atk): oif linjelt (24.12.2008)

oheinen (a): mekkenlek (mekken+lek; 19.3.2012; Mekkenlekest PDF-nafenlest viette ga personlekij invengrensnenduij faktuurmappeel.)

oheis- (a), rinnakkais-: semvaren- (1.9.2007)

oheislaite (s;atk): periperaldevise (vanh; merkitty vanhaksi 18.12.2007)

oheislaite (s;atk): semvarenpluttos (semvaren+pluttos; 18.12.2007), vierpluttos (vier+pluttos; 10.2.2011)

ohella (d): vierrem (vierre+m; 27.3.2009), semtait noogenens me (27.3.2009; Esim. Opiskelijat tekevät töitä opiskelun ohella. Stuudelij verkkai semtait stuuduens me / stuuduens vierrem.)

ohessa (d;atk myös): mekken (19.3.2012; Esim. Mekken em faktuure PDF-lehkettoelet. Ks. myös. oheinen)

ohi (d), ohitse (d): höikken (21.2.2012; höi+kken)

ohi (d): viert (vierre+t; 5.10.2010)

ohi (d;vierestä), vierestä, vieritse: vierrekken (18.6.2008; vierre(n)+kken; Esim: Auto suhahti ohi: Auto sihahdu höit. Esim 2: Älä kulje alueen yli (päältä) vaan sen ohi (vieritse): Inded stepella ariens höit (peelt), van kot dens vierrekken (saidelt/vierrelt).)

ohi, yli, ylitse (d): höit (höi+t; 18.6.2008)

ohitse (d), ohi (d): höikken (21.2.2012; höi+kken)

ohittaa (v): höikodde (höi+kodde; 16.6.2008), kodde höit (20.11.2009; kodde|höit)

ohittaa (v): oheta (vanh; merkitty vanhaksi 16.6.2008; Etym. suom. ohittaa-sanasta suoraan lainattu.)

ohittaa (v): vierkodde (vier+kodde; 30.8.2013)

ohittaa (v;atk): skippa

ohittaa (v;jättää jkn sikseen): höikodde (höi+kodde; 26.10.2010)

ohjaaja (s), johdattaja: aldel (alda+el; 14.6.2009)

ohjain (laite~; itse konkr. laite; ei ~ajuri): kontrollord

ohjain, ajuri, laiteajuri, laiteohjain (s;atk): allord (keksitty 25.6.2007, tarkka muoto olisi "aldord" (alda+ord), mutta d karisi välistä pois kuten sanassa "hellord"), pluttosallord

ohjain, ajuri, laiteajuri, laiteohjain (s;atk): driivord (vanh), drivord (vanh), drivel (vanh)

ohjata (autoa): driiva (vanh; Ks. "alda")

ohjata (ohjata, valvoa), johtaa, johdattaa: kuide, managementa, leade

ohjata (v): alda

ohjata, johdattaa (v; johonkin lopputulokseen): aldetta, imleade

ohjata, kontrolloida: kontrolle

ohjata, saattaa: guide, leade

ohjata, siirtää, viedä (v): passa (13.4.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esimerkki: Virtalähteen tila voidaan ohjata näennäisjärjestelmään. Vegasurens steidus mahdai passa/inpassa/passetta virtualisystemeel (30.11.2009: virtuelsystemeel).)

ohjattu toiminto (s;atk): kuidaid oppruks

ohjattu: kuidanse

ohjaus (s), ajo: aldus

ohjaus: kontrol, kontrollus, kontrolne

ohjauslevy (s;atk;"trackpad"): aldusplaatte (aldus+plaatte; 18.1.2008)

ohjausmerkki (s;atk): kontrolmark (kontrolle+mark; 6.12.2014)

ohjauspaneeli (s;atk): kontrolluspanelie

ohje (s;neuvo): vinkendus (20.11.2009 tähänkin tarkoitukseen)

ohje, opas (s): gaide (Etym. engl. guide [gaid]; Esim: Kirkon opas: Kyrkkegaide.)

ohje: aide

ohjekirja (s), käsikirja: manuelbok (manuelle+bok; 18.11.2009)

ohjelma (s;atk): progellok, appe (3.7.2012; Etym. engl. app)

ohjelma (s;juhlan- yms): envengros (enne+vengra+os; 28.12.2013)

ohjelma, sovellusohjelma, sovellus (s;atk ja muu): applikeidok (applikeida+ok; 11.10.2008), kasutendok (kasutenda+ok; 10.2.2011), appek (app[likeidok]+ek; 24.2.2011)

ohjelma: proge (vanh; luotu ennen 16.1.2002; Etym. lyhennetty muoto engl. program-sanasta)

ohjelmalehtinen (s): envengroslef (envengros+le; 11.12.2020)

ohjelmallinen (a): programmatikienne (27.3.2009; Etym. engl. programmatic, programmatical)

ohjelmisto (s; atk), sovellus: progellok (progella+ok)

ohjelmisto (s;atk): progellokesdo (18.12.2007; progellok+sdo), progellokryme (progellok+ryme; 27.8.2008), progesdo (proge+sdo; 21.8.2008; Huom: Tämä, vanhaan proge-sanaan pohjautuva sana on otettu käyttöön lyhykäisyytensä vuoksi.), appesdo (app+sdo; 23.1.2013)

ohjelmisto: sofproge (vanh; merkitty vanhaksi 18.12.2007), progesto (vanh; merkitty vanhaksi 18.12.2007)

ohjelmistokehitys (s;atk): appsyslendus (appe+syslendus; 27.10.2014)

ohjelmistokehys, sovelluskehys (s;atk;framework): roomesverk (roomes+verk; 23.3.2010), approomesverk (appe+roomesverk; 13.6.2014)

ohjelmistoprojekti (s;atk): applikeidokviidverk (applikeidok+viidverk; 17.3.2012), appviidverk (app+viidverk; 17.3.2012)

ohjelmistopäivitys (s;atk): applikeidokuppdeigettus (applikeidok+uppdeigettus; 20.11.2009; vanh), applikeidokvalsettus (applikeidok+valsettus; 5.10.2010), appvärsettus (app+värsettus; 18.8.2011)

ohjelmistorajapinta (s;atk): appretarette (appe+retarette; 19.6.2011), appinterfeshe (appe+interfeshe; 19.6.2011)

ohjelmoida: proge (vanh), progella (proge+lla), programmeida (programme*+eida; 8.9.2014)

ohjelmoija: progel (vanh), progellel (progella+el), programmeidel (programmeida+el; 8.9.2014)

ohjelmointi: progne (vanh), progellus, progelne

ohkanen (a), ohut: dunne (Etym. ruots. tunn)

ohra (s): ogra (29.5.2008; Etym. suom. ohra)

ohto (hellyttelymuoto sanasta oksi), mesikämmen, otso, oksi (Huom: Alkuperäisin suomen karhu-sana; taiv: oksi, ohden, ohta), kontio, karhu (s): kontto (vanh; suom. sanasta kontio, karhu), kontus (suom. sanasta kontio, karhu)

ohukainen, räiskäle, lätty, lettu (s): plättos (27.5.2008; plätte+os), dunplättos (dunne+plättos; 27.5.2008), dunnis (ark; lyhenne sanasta dunplättos; 27.5.2008; Esim: Hän on ulkona paistamassa räiskäleitä: Hes em ulgem kerestmas dunnisei/dunnisijee.)

ohut, ohkanen (a): dunne (Etym. ruots. tunn)

oi (i): oi

oikaista, korjata (v;oikaista oikeaksi): raidetta (12.4.2008; raide+tta; Esimerkki: Kokeet on korjattava. Kokkij em raidetta./Kokkij mostei raidetta.), oiletta (17.3.2011; oil+tta)

oikaista, suoristaa (v): regetta (29.11.2007; reg+a+tta)

oikea (a), oikeankaltainen (a): raidlek (raide+lek; 14.9.2010; vanh), oillek (oil+lek; 17.3.2011)

oikea (a): korrekt

oikea (a): oiluk (9.11.2010; Etym. kahkonin oma sana, jonka alkuosaan on kuitenkin suomen oikea-sana vaikuttanut.), oil (9.11.2010; Huom: Käytä tätä taivutuksissa mieluiten.)

oikea (a;täsmällinen), tarkka (a), täsmällinen (a): prekisaid (prekise*+aid; 18.1.2013; Etym. engl. precise), eksakte (18.1.2013; Etym. engl. exact)

oikea (a;varsinainen), varsinainen (a), ajankohtainen (a): aktuelle (4.11.2009; Etym. lyhennetty muoto sanasta aktualienne)

oikea: raide

oikea: raide (vanh)

oikeaa puolta pitkin (d), oikean puolen mukaan (d): oilekken (oil+kken; 31.12.2012)

oikealla (d): oilkesem (oil+kes+m; 9.11.2010), oilem (oil+m; 9.11.2010)

oikealla (d): raidell (raide+ll; 12.8.2008; vanh)

oikealla puolella (d): raidsaidem (30.6.2010; raide+saide+m; vanh), oilsaidem (oil+said+m; 17.3.2011)

oikealle (d), oikealle päin (d): oilvar (oil+var; 31.12.2012)

oikealle (d): oiltat (oil+tat; 9.11.2010)

oikealle (d): raidensvar (vanh)

oikealle (d): raittat (21.9.2008; Etym. raid(e)+tat, jossa d assimiloituu t:ksi.; vanh)

oikealle päin (d), oikealle (d): oilvar (oil+var; 31.12.2012)

oikealta (d): oilent (oil+nt; 9.11.2010)

oikealta (d): raident (raide+nt; 1.5.2010; vanh), oilent, oilkesent

oikeammin, oikeastaan, itse asiassa: iraidet

oikean puolen mukaan (d), oikeaa puolta pitkin (d): oilekken (oil+kken; 31.12.2012)

oikeankaltainen (a), oikea (a): raidlek (raide+lek; 14.9.2010; vanh), oillek (oil+lek; 17.3.2011)

oikeastaan (d), tosin, itse asiassa: werleket, werlekit

oikeastaan, itse asiassa, oikeammin: iraidet

oikeastaan, tosiaan: werleket

oikein (a): oilet (oil+t; 8.6.2011)

oikein: iraidet (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2008), raidet, raidit (vanh), korrektit (vanh), korrektet

oikeinkirjoitus (s): raidenskrivne (vanh; merkitty vanhaksi 27.5.2008), raidenskrifne

oikeinkirjoitus (s): raidet skrifne (raide+t|skriffa+ne; 24.12.2008; vanh), oilvengrus (oil+vengra+us; 17.3.2011)

oikeisto (s): oilesdo (oil+sdo; 20.11.2011)

oikeus (s): raidus (27.2.2009; raide+us; vanh), oilus (oil+us; 17.3.2011)

oikeus (s;käyttöoikeus;atk), käyttöoikeus: vartaveidusrigte (vartaveidus+rigte; 29.1.2009), kasuttusraidus (4.10.2009; kasuttus+raidus)

oikeus (s;raati): oilussije (oilus+sije; 8.6.2011)

oikeus: rigte (luotu ennen 16.1.2002; Huom 25.2.2010: Kelpo sana edelleenkin, mutta käytä mieluummin "raidus")

oikeuttaa, auktorisoida, valtuuttaa, todeta: auttereida, auktoriteida (vanh)

oikkuilla (v), ailahdella, häilyä, horjahdella: vareida (2.1.2009 tähänkin tarkoitukseen), aalasella (3.1.2009; aalas+ella)

oikukas, ailahtelevainen, ailahteleva, oikullinen, tunnelmallinen, epävakaa, häilyvä, temperamentti, arvaamaton (a): aalas (3.1.2009; Etym. suom. ailahdella-sanan alusta ailah-)

oire (s;vian ilmentymä), vika (s): foultesigne (foulte+signe; 8.4.2010), vouldesigne (voulde+signe; 6.6.2013), tööbsigne (tööbe+signe; 6.6.2013)

oirehtia (v), virheillä (v), näyttää virhesanoma (v;atk), bugata (v;atk;ark): volmella (volme+lla; 9.2.2011)

oja (s): ajak (13.11.2008; Etym. suom. oja + k, ei ole tiedossa mistä sana oja on tullut suomen kieleen.)

ojentaa (v), antaa (v;ojentaa): datja (17.8.2010; Etym. ven. дать, dat' = antaa)

ojentaa (v;~ käsi): datja kes (datja|kes; 26.9.2011; Hes datjad meineel kesen. Goldukkemmes datjan meineel kesen. Myös: Goldukens kesen dan shien.), endatja (en+datja; 29.12.2011)

ojentaa: jeera, fremjeera (29.11.2007; frem+jeera)

ojittaa (v;rak): ajaketta (ajak+tta; 6.3.2015)

ok, okei: okke

oka (s), piikki (s), oas (s): osel (31.7.2010; Taiv: osl-; Etym. kahkonin oma sana, luotu muistuttamaan suomen sanaa oas.), osluk (osel+uk; 27.11.2010; Huom: -uk => pieni piikki)

oksa: deks (Etym. suom. oksa)

oksan tyvi, taitekohta, haarautuma (s), haarauma (s), haara (s): nyve (11.10.2011; Etym. kahk. oma sana; Huom 28.3.2014: Sanan muodostumiseen on voinut alitajuntaisesti vaikuttaa suomen kielen sana nivel ja/tai suomen tyvi.)

oksennus (s;lääket;aine): krehnom (krehna+om; 6.6.2013)

oksennus (s;lääket;oksentaminen): krehnus (6.6.2013; krehna+us)

oksentaa (v;lääket): krehna (6.6.2013; Etym. ruots. kräkas)

oksettaa (v;lääket): krehnetta (6.6.2013; krehna+tta)

oksi (Huom: Alkuperäisin suomen karhu-sana; taiv: oksi, ohden, ohta), mesikämmen, otso, ohto (hellyttelymuoto sanasta oksi), kontio, karhu (s): kontto (vanh; suom. sanasta kontio, karhu), kontus (suom. sanasta kontio, karhu)

ole (imperatiivi verbistä olla): är (vanh; merkitty vanhaksi 8.3.2008), ver (vanh; merkitty vanhaksi 8.3.2008), er (vanh; merkitty vanhaksi 8.3.2008), äreh (vanh; merkitty vanhaksi 8.3.2008)

Ole hyvä (i): Ära fims (18.6.2008), Ära so fims (18.6.2008), Ain vattest dänsa (18.6.2008; ain|vatt+est|dänsa; "Ei mistä kiittää" = "Eipä kiittämistä")

ole hyvä (v;pyydän), pyydän (v), please (i;ark): valjam (valja+m; 17.8.2011; Esim. Valjam, ingiv namem aleedenneel loodeel. Pyydän/Ole hyvä, syötä nimesi alla olevaan kenttään.)

ole hyvä ja odota (d), odotathan (d): venhos (venna+hos; 9.11.2015)

Ole hyvä: Ver gotte (vanh; merkitty vanhaksi 8.2.2008), Ver fims (vanh; merkitty vanhaksi 8.2.2008)

oleellinen, keskeinen: ärlek

olemassa olematon (d), olematon (a): vareis eedenlous (vareis|eede+nne+lous; 12.4.2016)

olemassa oleva (a): ärmas ärenne (13.4.2008; äre+nne), vareis eedenne (vareis|eedenne; 3.12.2016)

olemassa oleva (d): ärmas ärenne

olemassa oleva: varaplen (vanh; merkitty vanhaksi 13.4.2008), eksisetaplen (vanh; merkitty vanhaksi 13.4.2008), ärettess äreplen (vanh; merkitty vanhaksi 13.4.2008), eksisteanne (vanh; merkitty vanhaksi 13.4.2008), eksisetanne (vanh; merkitty vanhaksi 13.4.2008), ärettess ärenne (vanh; merkitty vanhaksi 13.4.2008)

olemassaolo (vanh): äringärne (luotu ennen 16.1.2002; vanh; Merkitty vanhaksi 4.2.2010)

olemassaolo: ärettess ärne (aluksi oli muodossa "äringärne")

olematon (a), olemassa olematon (d): vareis eedenlous (vareis|eede+nne+lous; 12.4.2016)

olemus (s): ärmus (26.10.2008; äre+mme+us)

olento (s;kiel; esimerkiksi "talona"), essiivi: ärendo (8.8.2009; äre+endo)

olento, olio (s): erdel (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008; syy: saatettaisiin sekoittaa erda-verbin johdokseen), ärle (äre+le; [ärle] ja [äärle]; 5.3.2008), eedek (eede+k; 22.10.2010)

olettaa (v), ounastella, odottaa: furvenna (13.7.2007; fur+venna)

olettaa (v;tehdä oletus): eedetta (eede+tta; 10.9.2009)

olettaa (v;uskoa,luulla): eedetta (10.9.2009)

olettaa: suppose, nofe (vanh)

olettamus, oletus (s): furvennos (23.11.2008; furvenna+os)

oletuksellinen (a), oletusarvoinen (a): eedettuslek (eedettus+lek; 30.7.2011)

oletuksena (d): eedettuelet (eedettus+let; 26.12.2013)

oletus (s), olettamus: furvennos (23.11.2008; furvenna+os)

oletus (s): eedettus (20.11.2009; eedetta+us)

oletus (s): eedettus (eedetta+us; 10.9.2009)

oletus, oletusarvo: defoulte

oletusarvoinen (a), oletuksellinen (a): eedettuslek (eedettus+lek; 30.7.2011)

oletusarvoinen: defoultenne

oletusselain (s;atk): eedettuslehessord (20.11.2009; eedettus+lehessord)

oletussivu (s;atk): eedettensive (eedetta+ne+sive; 23.1.2013)

oleva: ärette (vanh), eedenne (eede+nne; 19.6.2011)

oli (v): erd (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

oli: esdi (run; Huom: Ollut vain vähän käytössä)

olio (s), olento: erdel (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008; syy: saatettaisiin sekoittaa erda-verbin johdokseen), ärle (äre+le; [ärle] ja [äärle]; 5.3.2008), eedek (eede+k; 22.10.2010)

olio (s;atk;objekti): objekte (2.5.2008 tämäkin merkitys), eedel (eede+l; 13.6.2014)

olio-ohjelmointi (s;atk): objektorienteidaid progellus (objekte+orienteida+aid|progellus; 2.5.2008), eedelkulgenne programmeidus (eedel+kulgenne|programmeida+us; 11.9.2014)

oliomaailma (s;atk): eedelersounne (eedel+ersounne; 31.10.2014)

olka (s): kesdeeg

olkapää, hartia (s): kesdeeg

olki (s): bafna (29.11.2007; Etym. suom. pahna), bafnuk (27.11.2010; bafna+uk)

olkoon (v): ärt, äret, ärat (7.6.2008 lisätty, mutta ollut jo ainakin kaksi tai kolme vuotta kielessä)

olkoon (v;run): äro

olla (omistaa): hafa, ha

olla (v): ee (ark ja run; 4.11.2010; Esim. Dij ain ee. Taivutus: eem, een, em, ei, eete, ei, (eeja))

olla (v): eede (23.8.2009; Etym. muunnelma äre-verbistä, joka tulee ruots. preesensmuodossa olevasta verbistä är. Luotu paremman kirjoitusasun vuoksi. Ei ole vielä (9.8.2009) vakiintunut käyttöön, sillä äre-verbillä on niin vahva asema. Huom: Päivämäärällä 11.10.2009 todetaan, että verbi eede on tyystin korvannut verbin äre, jolloin verbi äre mielletään jo vanhaksi kieleksi.)

olla (v): eere (?.8.2009; Etym. 23.8.2009 ehdotetusta eede-verbistä; Huom. Tämä on vain ehdotus kahkonin uudelle olla-verbille. Toisaalta tosin tuntuu että tuo äre-verbi on vahvasti juurtunut kahkonin kieleen, eikä sen kirjoitusasukaan helposti muuksi muuttune.)

olla (v): vaade (20.8.2009; Etym. tyhjästä nyhjäisty; vanh)

olla (v;muodollisena futuurina): eede var et (eede|var|et; 4.11.2010; Esim. Herää, sinä joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus on sinua valaiseva! (Ef. 5:14): Uppstinda, dan ves shuuven, od höietsa sorduist, so Kristus em var et dainee valgesda!)

olla (v;olla huomattavana ominaisuutena), sisältää (v;olla huomattavana ominaisuutena): joonda (joon[e]+nda; 14.6.2015)

olla (v;sijaita), sijaita (v), loikoilla (v): liede (31.10.2012; Etym. engl. lay + kahkonin verbinpääte -de), lie (31.10.2012; lie[de]; Esim. iTunes-varmetenkopeidus lie veeleg ullekel kövenketasel. iTunes-varmuuskopio sijaitsee vielä ulkoisella kiintolevyllä.)

olla (vanh;omistaa), omistaa (vanh): leeg (vanh; merkitty vanhaksi 14.11.2008; minulla on: ja leeg, meinell leeg, kissalla on hauskaa: kottell leeg heslee)

olla aika (v): eede kesem (eede|kes+em; 20.10.2011, 9.7.2012; Esim. Aika on tullut. Taide em kesem.)

olla aika (v): eede taide (eede|taide; 9.7.2012; Esim. On aika käydä levolle. Em taide kohda et shuuve./Em taide alga shuuve.)

olla ajatuksenkulultaan hidas (v), käydä hitaalla (v), olla hidas (v), ei kulkea ajatukset (v): tihma (Etym. suom. tahmea. Esim: Nyt mulla ei oikein ajatukset kulje. Meinee tihmae teit. Eedem tihmeissem teit.), eede tihmeissem (eede|tihma+eissem; 30.4.2025)

olla ajatuksissaan (v), mietiskellä (v): mettelda (Etym. vir. mõtelda, ajatella; 29.1.2011)

olla eri suuri kuin (v;mat): eede der ais (eede|der|ais; 3.10.2011)

olla esillä (v), ilmetä, esiintyä, tulla esiin: fremmetsa (fremma+tsa; 18.10.2009), ennetsa (enne+tsa; 31.10.2014)

olla hallussa (v): eede alduens alet (eede|aldus+ns|alet; 13.6.2014)

olla hauskaa, pitää hauskaa: kaukta heslee (vanh; merkitty vanhaksi 18.1.2008), hafa heslee, leeg heslee (vanh; merkitty vanhaksi 18.1.2008)

olla havaittavissa (v): eede viendattelet (eede|vienda+tte+let; 13.6.2014)

olla hereillä (v), valvoa: valvella (valve+lla; 19.12.2008)

olla hermostuksissaan (v), kihistä: gihesda (Esim. Meinee gihesdae.)

olla hidas (v), olla ajatuksenkulultaan hidas (v), käydä hitaalla (v), ei kulkea ajatukset (v): tihma (Etym. suom. tahmea. Esim: Nyt mulla ei oikein ajatukset kulje. Meinee tihmae teit. Eedem tihmeissem teit.), eede tihmeissem (eede|tihma+eissem; 30.4.2025)

olla huolissaan (v): hella

olla huonolla tuulella (v), tuntea apeaa mieltä (v): sohda (Etym. sorda + hda; 29.1.2011; Esim. Meinee sohdae.)

olla ikävä (v), kaivata, tarvita, kaihota, ikävöidä (v): vaja (8.8.2009; Etym. suom. vajaa, vir. vaja(da)=tarvita; Esim. Ikävöin sinua. Vajam dainee.)

olla ikävä, ikävöidä: ketta

olla janoinen (v), janota (v): jalla (jal+a; 1.3.2012; Esim. laulu: ves jallae surest, dest hammesdat ses. ken janoo lähteest', ammentakohon.)

olla jonkinlainen epäilys (v), uumoilla (v), epäillä (v): aima (20.2.2012; Etym. vir. aimata)

olla kalassa (v), kalastaa: valjella (valja+lla; 26.11.2007; vanh), valnella (valna+lla; 5.4.2013)

olla kalassa, kalastaa: ruibella (vanh; harv; ruiba+lla)

olla kateellinen (v), kadehtia: shellfresehda (13.11.2007; shella+fres+ehda; vanh), iutsinla (iutes+i+n+[vaa]la; 27.10.2011)

olla kyse, olla kyseessä, olla kysymyksessä: äre frekness (vanh), eede valjens alet (eede|valje+ns|alet; 18.10.2011)

olla liian vähän (v), puuttua (v), olla vajaa (v): vajenda (vaja+nda; 4.12.2012)

olla mahdollista (v), voida (v;olla mahdollista): eede mahde (eede|mahda+e; 13.6.2014; Esim. Yllentat em mahde vienda, et.. Yleisesti voidaan havaita, että..)

olla mahdollista (v): eede mahdus

olla mahdollista, voida (v;olla mahdollista): eede mahdus (eede|mahdus)

olla marjassa (v), marjastaa (v): morisda (mori+sda; 1.8.2010), kääre morojee (kääre|mori+j+ee; 1.8.2010)

olla mieli murheisena (v), kurjistua (v), tulla murheelliseksi (v), olla murhemiellä (v): eede molle melles (eede|molle|melle+s; 26.9.2011; Esim. Melles em molle, sel hehduee em höit matset.)

olla määrä (v): eede mer (eede|mer; 27.8.2010)

olla olemassa (v): äre ärmas (luotu 25.6.2007)

olla olemassa: äre ärettess (vanh; merkitty vanhaksi 13.4.2008), vara, eksiseta (vanh; merkitty vanhaksi 13.4.2008), eksistea (vanh), eksiste (17.2.2014 tähän muotoon), eede vareis (eede|vara+ei+s; 17.2.2014)

olla osa (v): eede jek (eede|jek; 4.11.2010; Esim. Tehai snendate fimset, et ain värnoogenel puhselousel ainneg syttoslekel eede jekee Kristusens od Goddens voltdoumest.)

olla painopiste (v): vardennetsa fokuseidus (vardenntetsa|fokuseidus; 11.9.2014)

olla pakko (v), joutua (v;tekemään jotain): eede heerus (eede|heera+us; 17.2.2012; Esim. Minun on pakko tehdä läksyt. Meinen em heerus detta skuulverkij.)

olla pienempi kuin (v;mat): eede lillemma ais (eede|lille+mma|ais; 3.10.2011)

olla piilossa, pälytä, pälyillä, lymytä, piilotella (v): lymma (14.9.2008; Etym. suom. lymytä)

olla poissa (v): eede vol (eede|vol; 7.2.2013; Esim. Laulusta: Jo pian loppuu kiusat maan. Noppetul vol em keusnij maans.)

olla raskaana, odottaa (v;lasta): fenna (14.11.2008 lisätty tämä merkintä; vanh), vuotta (1.2.2012 tähänkin tarkoitukseen), vuotte

olla sienessä, sienestää (v;kerätä sieniä): pikka svamppijee (29.5.2008; pikka|svamppe+ij+ee), svamppa (29.5.2008; svamppe+a)

olla suurempi kuin (v;mat): eede storremma ais (eede|storre+mma|ais; 3.10.2011)

olla syytä: äre febritionee, hafa febriotione

olla taipuvainen, vetää puoleensa, attrahoida, houkutella, kiehtoa, viehättää (v): attrakta (3.1.2009; Etym. engl. attract), mellenda (melle+nda; 3.1.2009), faskineida, sharma (sharme+a; 3.1.2009)

olla tapana (v): eede viislet (eede|viis+let; 4.4.2012; Esim. "Werim jees", nee ais noorijel em viislet seide.)

olla tarpeen (v), tarvita (v): eede vajantat (eede|vaja+nne+tat; 19.2.2010)

olla tarve (v), esiintyä tarve (v), olla tarvetta (v): ensaave vaje (ensaave|vaje; 15.1.2015)

olla tietoinen (v), tajuta (v), tietää (v): nafe (vanh; Etym. engl. know [nau], saattanut olla joskus muodossa naufe, koska on olemassa sana naufen = tahallaan), snenda (17.8.2010; Etym. ven. знать, znat' ja kahkonin -nda-pääte.)

olla tyytyväinen (v;johonkin), tyytyä (v): tedda, eede tedlek (eede|tedda+lek; Rekt: komitatiivi/allatiivi (-ni/-eel); Esim. Me eedem tedlek ikteel/ikteni.)

olla vajaa (v), olla liian vähän (v), puuttua (v): vajenda (vaja+nda; 4.12.2012)

olla vastuussa (v), vastata: äre weistess, weistenna

olla voimassa (v), päteä (v), koskea (v;päteä): stelda (10.9.2017; Etym. kahk. stenda + helda)

olla vuorovaikutuksessa (v), vaikuttaa toisiinsa (v), olla vuorovaikutussuhteessa (v), vuorovaikuttaa (v): interakte (inter+akte; 14.3.2011)

olla väliä (v): äre veldaid (vanh; poistettu käytöstä), hafa veltne (vanh; poistettu käytöstä), rollspiela, spiela rollee, äre ain sem ve (21.9.2008; Esim 1: Värillä ei ole väliä. Sem em ve frevle./Frevle ain rollspiela./Frevle ain spiela rollee.)

olla yhteydessä (v): eede otsemdues (eede|otsemdus+es; 20.10.2016; Rekt: monitatiivi; Esim. Eedoinnens otsemdues meineni syttemmat. Olethan yhteydessä minuun myöhemmin.)

olla yhtä suuri kuin (v;mat): eede sem ais (eede|sem|ais; 3.10.2011)

olla yhtäpitävä (v): akkorda (formaali; 7.6.2013; Etym. engl. accord)

olla, sijaita: leega, sije

olla: est (vanh;run;imp:esdi)

olla: re (runollinen; Huom: Ei liene ollut koskaan edes käytössä tämä muoto.)

olla: äre (Taiv: äre-, yks.3. em, käskymuoto yks.2. ära, käskymuoto yks.3. ärat; Etym. ruots. vara-sanan persoonamuodosta är [äär]. Näin on muodostunut myös jeera (antaa) < ger [jeer]; Esim 1: Tahdon olla mukana. Villan äre mugan. Esim 2: Poika on kotona. Boikke em khotess/khotem. Esim 3: Pojalla on uusi pyörä. Boikkell em neve psour. Esim 3: Ole turvallisella mielellä: Ära sheldlekell mellell / Ära sheldlekens mellensme.)

ollenkaan (d), lainkaan, suinkaan: ärmalles (äre+mal+l+es, jossa l on sidoskerake; 27.3.2009), eedeimmeg (eede+eim+eg; 4.11.2010)

ollenkaan (d): erliks (vanh), ohtastem (vanh)

olo (s): eedus (eede+us; 4.2.2010)

olo, fiilikset, tuntemukset, tuntemiset, tuntu, olotila, tunnelma (ark): feelsij (mon, ark, luotu 20.5.2007, engl. feel+s)

olo-: ärettes-, ärne-

olohuone (s): ärettesrome (vanh), eedusruume (eedus+ruume; 28.7.2010), eedenruume (eetne+ruume; 28.7.2010)

olotila (s): hierussteidus (hierus+steidus; 9.7.2012)

olotila, fiilikset, tuntemukset, tuntemiset, tuntu, olo, tunnelma (ark): feelsij (mon, ark, luotu 20.5.2007, engl. feel+s)

oma (a): ende (28.10.2009; Etym. kahkonin ounde-sanasta muutettu muotoon ende. Esim. Omat sivut. Endij shivij.)

oma: oue (Etym. lyhennetty muoto ounde-sanasta. Sanaa ounde pidetään virallisempana muotona.), ounde (luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. sanasta own [oun])

omaisuus (s): endus (ende+us; 19.2.2010)

omakohtainen (a): endharuenne (ende+haruenne; 5.6.2013)

omakohtaisesti (d): endharuennet (endharuenne+t; 5.6.2013), endekken kesekken (ende+kken|kes+kken; 5.6.2013)

omakotitalo (s): oundekhotensdomme (vanh), endkhotedomme (ende+khote+domme; 12.2013)

omakustanne (s): sefpubliseidus (sef+publiseidus; 27.1.2009)

omanto (s;kiel; esimerkiksi "talon"), genetiivi: hafendo (8.8.2009; hafa+endo; vanh), endendo (enda+ndo; 22.3.2012; vanh), ennendo (en[d>n]e+ndo; 12.3.2014)

omatekemä, keinotekoinen, omatekoinen, rakennettu (d): ikhenskonstramme (ikhe+ns+konstra+mme; 30.7.2008), konstraid (konstra+aid; 12.8.2008), höiendaid (höienda+aid; 27.8.2010)

omavanhurskas (a): sefvaage (sef+vaage; 6.1.2011; Etym. < suom. vakaa)

omavanhurskaus (s): sefvaagus (6.1.2011; sefvaage+us)

omena (s): amnok (Etym. ehkä lyhenne appelok-sanasta: appelok > ammenok > amnok, 24.7.2009 Etym. ehkä suom. omena: omena > amno+k.), appelok (appel+ok; Etym. ruots. äppel-)

omena (s): ineba (vanh; Etym. Qwerty-näppäimistössä kun sanan omena kirjoittaa siten, että osa kirjaimista kirjoitetaan yhden näppäimen verran liikaa vasemmalta, tulee sana ineba.)

omenankara (s): amnokkara (28.4.2008; amnok+kara)

omenankara, kara, siemenkota, sisus, sisäpuoli (s): kara (24.4.2008; Etym. suom. kara)

omenapuu (s): amnoktredde, uibe, uibuk (2.5.2011; Etym. vir. uibu (eteläviroa) = omenapuu)

ominainen (a), omintakeinen (a;ominaispiirteinen), ominaispiirteinen (a): viirdenne (27.10.2014)

ominainen (a): endlek (ende+lek; 15.5.2011)

ominaispiirre (s), piirre (s), ominaisuus (s;piirre): viirde (viirda+e; 13.6.2014)

ominaispiirre, ominaisuus: dobothe (Etym. Tämä sana lienee kahkonin alkuperäinen sana, jota ei ole muusta kielestä lainattu. Katso myös oppruks ja whiese.)

ominaispiirteinen (a), omintakeinen (a;ominaispiirteinen), ominainen (a): viirdenne (27.10.2014)

ominaisuus (s), määre (s), attribuutti (s): attributte (19.6.2011), endlekkus (19.6.2011 tähänkin tarkoitukseen), joonus (joone+us; 19.6.2011; Huom: vrt. suom. juonne), merettos (meretta+os; 30.4.2012)

ominaisuus (s): endlekkus (endlek+us; 15.5.2011)

ominaisuus (s;piirre), ominaispiirre (s), piirre (s): viirde (viirda+e; 13.6.2014)

ominaisuus, attribuutti: dobothe, attribute

ominaisuus, ominaispiirre: dobothe (Etym. Tämä sana lienee kahkonin alkuperäinen sana, jota ei ole muusta kielestä lainattu. Katso myös oppruks ja whiese.)

ominaisuus, toiminto, toimenpide, toiminta: oppruks (luotu ennen 16.1.2002, jolloin sanalle oli annettu käännösvastineeksi pelkästään "toiminto"; Etym. On todennäköisesti kahkonin omaperäinen sana, johon saattanut vaikuttaa operation-sana.)

omintakeinen (a;ominaispiirteinen), ominaispiirteinen (a), ominainen (a): viirdenne (27.10.2014)

omistaa (v): endesda (ende+sda; 19.2.2012), enda (run; ende+a; 1.3.2012)

omistaa (v;"ownata"): oundetta (ounde+tta; 7.9.2008; vanh)

omistaa (vanh), olla (vanh;omistaa): leeg (vanh; merkitty vanhaksi 14.11.2008; minulla on: ja leeg, meinell leeg, kissalla on hauskaa: kottell leeg heslee)

omistaa: hafa, ha

omistaa: omatta (vanh; merkitty vanhaksi 25.5.2008)

omistaja: hafman, omattel (vanh; merkitty vanhaksi 25.5.2008), hafel (25.5.2008; hafa+el)

ommel (s): ommel (24.10.2010; Etym. suom. ommel; Taiv: oml-)

ommella (v): omla (ommel*+a; 24.10.2010)

ompelukone (s): omlord (omla+ord; 19.2.2012)

ompi (v), onpa (v): emmep (em+p; 4.11.2010)

on (v): em (Minulla on: Meinell em, Sinulla on: Dainell em. 2007: Nykyään myös lauseyhteyksissä, joissa on suora subjekti: Hän on mukava = Hes em geflek.)

on (v;preesens;puhek,run): är (preesens;vanh;run)

ongelma (a;probleema): problema (vanh)

ongelma (s), dilemma, pulma: dilemma (23.4.2008), volme

ongelma (s), pulma: volme (13.4.2008; Etym. volme < polme < suom. pulma)

ongelma: problema (vanh), problemme (10.1.2009 käyttöön otettu muoto sanasta problema.)

ongelmakohta (s), epäkohta (s;ongelmakohta): lakosviirde (lakos+viirde; 13.6.2014)

ongelmallinen: problemanne (vanh), problematikenne

onkalo (s): reile (30.6.2008; Etym. Helpommin kirjoitettavissa ja lausuttavissa oleva muodo yhdistelmästä reeje+le), reigule (reige+ule; 8.9.2015), reijule (reije+ule; 2012)

onki: ong

online-tilassa (d;Internetissä), paikalla (d;Internetissä, "onlinessä"): linjens peel (22.11.2007)

onnea (i), onnittelut: kloodeinsme (28.4.2008; kloodem+ei+ns+me), onnensme (28.4.2008; onne+ens+me), fimsens onnensme (28.4.2008; Etym. engl. good luck -sanonnan mukaisesti.), kongratuleiduij (ylät; 28.4.2008; kongratuleida+us+ij), onnettuj (onnettus+ij; 24.7.2008)

onnekas sattuma (s), sattuma (s;onnekas): serendpitie (15.8.2011; Etym. engl. serendipity)

onnekas, onnellinen (a): onnelek (onne+lek; 25.5.2008 lisätty; 21.11.2007 keksitty), onlek (on[ne]+lek; 16.7.2007), onjelek (onje+lek; 22.12.2008 tähän muotoon; Esim. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Fimsee jollee od onjelekee nevee annuee!)

onneksi: onnefurd (vanh), onnetat (vanh), onjetat (onje+tat; 23.1.2013 tähän muotoon), eede onje et (eede|onje|et; 23.1.2013; Esim. Onneksi pääsin tentistä läpi. Em onje et kotsum tenttest troukken./Onjetat kotsum tenttest troukken. Ks. myös. eede onne)

onnellinen (a): eendes (4.5.2012; Etym. kahk. oma sana; Taiv: eends-)

onneton: onnefres (vanh)

onnettomuus (s), kadotus (s;hukka), tuho, hävitys, vahinko, vaurio, turma: hukkus (hukka+us; 20.1.2012; Etym. vir. hukk)

onnettomuus (s): onnefresdum (vanh), onjefresus (onje+fres+us; 23.2.2010)

onni, lykky, säkä (s): lykke (26.10.2008; Etym. ruots. lycka), onje (tähän muotoon 26.10.2008; Etym. kahk. onne < suom. onni, onne-), meihe (26.10.2008; Etym. suom. mäihä = onni)

onni: onne

onnistua (v): onjetsa (onje+tsa; 22.6.2009; Esim. Ekstensionee mcrypt ain onjetsu ladda; Esim. Onjetsu mökna. Muokkaus onnistui.)

onnistua (v): sukkese (vanh)

onnistuminen (s): sukkesne (vanh)

onnistuneesti (d): sukkesaidit (vanh), onjetsantet (onjetsa+nt+et; 20.4.2017)

onnistunut (a): sukkesaid (vanh)

onnistuva (a): sukkenne (vanh)

onnitella (v): kongratuleida (28.4.2008; Etym. engl. congratulate), onne ärat daines me (28.4.2008; kirjaimellisesti "onni olkoon kanssasi")

onnitella (v): onnetta (19.11.2007; onne+tta)

onnittelu (s): onnettus (19.11.2007; onne+tta+us)

onnittelut (s,mon): onnettuij (19.11.2007; onnettus+ij), onjettuij

onnittelut, onnea (i): kloodeinsme (28.4.2008; kloodem+ei+ns+me), onnensme (28.4.2008; onne+ens+me), fimsens onnensme (28.4.2008; Etym. engl. good luck -sanonnan mukaisesti.), kongratuleiduij (ylät; 28.4.2008; kongratuleida+us+ij), onnettuj (onnettus+ij; 24.7.2008)

onomatopoeettinen, onomatopoieettinen, ääntä jäljittelevä (s;ääntä muistuttava tai jäljittelevä sana tai sanonta): onomatopoetinne (2.5.2008; Etym. suom. onomatopoeettinen < kreik. onomatopoiesis)

onpa (v), ompi (v): emmep (em+p; 4.11.2010)

ooppera (s): operie (15.2.2009)

oopperalaulu (s): operisangen (15.2.2009; operie+sangen)

opas (s), ohje: gaide (Etym. engl. guide [gaid]; Esim: Kirkon opas: Kyrkkegaide.)

operaattori (s): opereidel (opereida+el; 23.3.2010), opereiord (opereida+ord; 19.6.2011)

opetella, opiskella: opella

opettaa: tietza (vanh; Huom: Ks. myös opetta), opetta (12.12.2007; oppa+tta)

opettaja (s): opettel (12.12.2007; opetta+el)

opettaja: tietzel (Huom: Ks. myös opettel), tietzelikhe

opetuslapsi (s;usk): opettusbarne (opetta+us+barne; 17.6.2008; Esim: opetuslasten joukko: opettusbarnijens ryme, opettusbarnij; vanh), opettuslasje (opettus+lasje)

opinto: opne

opiskelija (s): studente (ark; 9.9.2009; Etym. engl. student; Huom: Käytä tämän sijasta sanaa stuudel.)

opiskelija: stuudel

opiskella, opetella: opella

opiskella: stuuda (Etym. engl. study)

opiskelu: stuutne, stud (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), stuudus

opisto (s): oppesdo (oppe+sdo; 11.7.2008)

oppi (tiede): oppe

oppi: oppe

oppia: oppa (vanh), oppe (22.10.2010 tähän muotoon muodosta oppa)

oppilas: oppel

oppiminen: oppus

oppimishalu: oppisvilne (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007)

oppimishaluinen: oppisvilneplenne (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007)

oppitunti (s): oppedante (oppe+dante; 16.9.2009)

oppitunti: lesson (vanh; merkitty vanhaksi 16.9.2009)

oppositio: oppositione

optimaalinen (a): optimalienne, optimelle (17.2.2014 tähänkin muotoon)

optimoida (v): optimeida (18.1.2008)

optimoida (v): optimitzeida (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), optimiseida (12.12.2007 tuli tähän muotoon)

optinen (a): optinne

oranssi: orans

orastaa (v), saada alkunsa (v), syntyä (v), kehkeytyä (v), itää (v), kasvaa (v): versa (31.5.2011; Etym. varsinainen merkitys on "versoa"; Esim. Epäluulot versoivat. Ainnuij versad. Esim. Ahdingosta huolimatta alkoi toivo versoa. Adessuetek algad vaalendus versa.)

orastaa, hohtaa iltaruskon valoa taivaanrannassa tai metsän puissa (v): versa (13.4.2008; vers+a; Esimerkki: Männyt orastivat iltaruskossa. Mandnij versaid ilderushess.)

orastava, hohtava (a): versanne (13.4.2008; Esimerkki: Katselimme yhdessä hohtavaa ilta-aurinkoa. Vi fleegaid tokkom versannee ildeshunnelee.)

orava (s): kure (Etym. oravan Kurre-nimestä)

organisaatio: organisatione

orientoida, sopeutua, orientoitua, sopeuttaa (v): orienteida (2.5.2008)

orientoitua (v), suunnata (jhk), suuntautua (jhk), tähdätä (jhk): orienteida (2.5.2008)

origo: origo

orja: sluufe (Etym. engl. slave)

orjantappura (s): sluuftupruk (sluufe+tupruk; 27.11.2010; Etym. tupruk < suom. tuppura + -uk)

orjuus: sluufelek (vanh; merkitty vanhaksi 28.10.2007)

orjuus: sluuflek (vanh; sluufe+lek), sluufus (28.10.2007; sluufe+us)

orsi: deks

orvokki (s): violettok, violok

osa (s): jek (18.1.2010; Etym. jakka-verbistä, jonka merkitys "jakaa" voidaan ymmärtää myös merkityksellä "osittaa".)

osa-alue (s), osio (s;atk), osio (s;osa-alue), partitio (s;atk;osio): partitione, jeksije (jek+sije; 10.2.2011), jekle (jek+le; 9.1.2012)

osa: parte (vanh)

osakilpailu: parttourna

osallistua (v), käydä (v;esim kurssi), seurata (v), ottaa osaa (v): attenda (28.8.2012; Etym. engl. attend)

osallistua (v), ottaa osaa (v): jektroffe (jek+troffe; 18.1.2010; jektroffe+elatiivi; Esim. ottaa osaa jumalanpalvelukseen. jektroffe goddenspalvoest.), jekvotte (jek+votte)

osallistua: parte (vanh), partentroffe (vanh), troffe partee (vanh)

osaltaan (d): jekeltem (jek+lt+em; 17.2.2014)

osamäärä (mat): divises

osanto (s;kiel; esimerkiksi "taloa"), partitiivi: partendo (8.8.2009; parte+endo), jekendo ([jekkendo]; 1.5.2010)

osapuoli (s): partkulg (parte+kulg; 7.9.2008)

osasto (s): jekesdo (jek+sdo; 5.3.2016)

osata (v), taitaa: kunda (15.10.2010; Esim. Osata teksti ulkoa. Kunda däkst ulgent.)

osata (v), taitaa: mahda, kessa, ka

osata (v;osata jonnekin), tietää (v;tietää reitti): voonda (voo+nda; 24.6.2009; Esim. Mistä tiesit tänne tulla? Hof dan voondun dieseel heera? Esim. Osaatko varmasti perille? Voondans dan surdemt fremmeel?)

osata, voida, pystyä, kyetä (v): kapla (harv; merkitty harvinaiseksi 13.11.2007)

osata, voida: ka (vanh; luotu ennen 16.1.2002; tämä oli kahkonin ensimmäinen "voida"-verbin merkitystä kuvaava sana; myöhemmin luotiin pidennetty muoto "kessa"), kessa (vanh)

osio (s;atk), osio (s;osa-alue), osa-alue (s), partitio (s;atk;osio): partitione, jeksije (jek+sije; 10.2.2011), jekle (jek+le; 9.1.2012)

osioida (v), osittaa: jekka (jek+a; 18.1.2010)

osiointi (s), ositus: jekkus (jekka+us; 19.1.2010)

osittaa (v): partetta (parte+tta; 31.10.2008)

osittaa, osioida (v): jekka (jek+a; 18.1.2010)

osittain (d): partim (vanh; merkitty vanhaksi 14.12.2007), partennet (vanh), jekennet (jek+nne+t; 9.3.2014)

osittainen (a): partenne

ositus, osiointi (s): jekkus (jekka+us; 19.1.2010)

osmankäämi (s): pulluk (9.11.2010; Etym. suom. pullukka), nuijek (9.11.2010 Etym. vir. nui, nuia- [nuija-])

osoite (s): adresse (luotu 16.8.2007; Etym. ruots. sanasta adress)

osoite (s): jekendek (jekenda+ek; 28.7.2010), varrektos (28.12.2013; Etym. var+[di]rekt+a+os < address < ad + direct)

osoite: osjote (vanh; merkitty 16.8.2007 vanhaksi; käytä tämän asemesta adresse-sanaa)

osoitekirja (s): adresbok (adresse+bok; 25.12.2012)

osoiteväylä (s): adresbuus (adresse+buus; 15.2.2009)

osoiteväylä (s;atk): jekendekbuus (jekendek+buus; 28.7.2010)

osoitin (s;atk myös): pointord

osoitin, kursori, kohdistin: kursore

osoittaa (v): adressa (luotu 16.8.2007), ninde, pointe, signa, vinkka

osoittaa (v): imdella

osoittaa (v): jekenda (jek+nda; 28.7.2010)

osoittaa (v): osjota (vanh; merkitty 16.8.2007 vanhaksi), pointe

osoittaa (v; todeksi): imweretta (im+wer+tta)

osoittaa (v;kohdistaa,kohdentaa), tarkoittaa (v;kohdistaa tarkoitus jhkn): vardenna (27.3.2009 tähänkin merkitykseen)

osoitus (s;todistus,todiste): werendos (werenda+os; 13.6.2012)

ostaa (v), hankkia: hekenda (hekka+nda; 21.3.2009)

ostaa (v), hankkia: imhekka (im+hekka; 2.9.2008)

ostaa (v): soppa (12.10.2009 lisätty tämä merkintä; Huom. Esiintyy 7.9.2009 jo ilmaisussa "frentat soppa" ja sitä aiemmin verbissä sopella.)

ostaa (v;lunastaa), pelastaa (v;usk;lunastaa): frentat soppa (7.9.2009; fren+tat|soppa; Esim. Ole vapaa, sinä vapaaksi ostettu lauma! Ära fren, dan frentat soppaid serme!), soppa (7.9.2009)

ostaa (v;shoppailla): sopella

ostaa: shoppa, shöppa

ostaja (s): shoppel (3.6.2008; shoppa+el), sopellel (3.6.2008; sopella+el)

osto (s): shoppus, shopne

ostos (s): shoppos, sopellos (sopella; 12.3.2013)

ostosten teko (s), shoppailu: sopellus (Etym. sopella+us)

osua (v): betehda (betta+hda; 10.7.2017)

osua (v): betta (Etym. engl. beat)

osuma (s): bet

osuus (s): jekkus (jek+us; 18.1.2010)

osuus (s): parte

ote (s), katkelma (s), pätkä (s;teksti-): vottos (votte+os; 27.1.2011)

ote (s): kauktos (kaukta+os; 12.11.2008; Esim. Ota luja ote kahvasta. Trof vegalek kauktos kaffast. / Helda kaffast vegaleket. Esim 2. Hänellä on hyvä ote opiskeluun. Heinell em fims kauktos stuudueel.)

otin (s), painike (s), kahva (s;painike): kauktord (kaukta+ord; 25.10.2018)

otsa (s): eds

otsalauta (s): edsburde (eds+burde; 12.8.2022)

otsikko (s): edsek (27.11.2009; eds+ek)

otsikko: robrike (vanh; Käytä mieluummin edsek)

otso, mesikämmen, ohto (hellyttelymuoto sanasta oksi), oksi (Huom: Alkuperäisin suomen karhu-sana; taiv: oksi, ohden, ohta), kontio, karhu (s): kontto (vanh; suom. sanasta kontio, karhu), kontus (suom. sanasta kontio, karhu)

ottaa (v): votte (30.11.2009; Huom: Muutettu 11.3.2010 muodosta votta muotoon votte; Etym. vir. võtta joka on samaa sukua suomen ottaa-sanan kanssa.)

ottaa (v;tempaisten), viedä (v), tempaista (v), kahmaista (v): kahma (4.1.2012; Etym. suom. kahmaista)

ottaa (v;~ ulos): ulvotte (ul+votte; 15.5.2010)

ottaa esimerkkiä (v), ottaa mallia: troffe mallee (vanh), troffe fursamplee (vanh), votte mallee (votte|malle+ee; 7.9.2010)

ottaa huomioon (v), huomioida (v): hopneeltroffe (vanh; vanhaksi 4.5.2010), troffe hopneel (vanh; vanhaksi 4.5.2010), votte viendueel (votte|viendus+eel; 13.6.2014)

ottaa huomioon (v), huomioida: sefenduens altat votte (sefenda+us+ens|altat|votte)

ottaa kaikki irti, saada kaikki irti (v;jstkn): troffe olte haljatat (14.11.2008), shie olte haljatat (14.11.2008), troffe völlet alduens altat (14.11.2008)

ottaa kiinni, pitää (kiinni), takertua, tarrata: kaukta (Etym. ehkä engl. caught)

ottaa käyttöön (v;atk), laittaa päälle (v), enabloida (v;ark;atk), käyttää (v;ottaa käyttöön;atk), sallia (v;ottaa käyttöön;atk): peelsetta (peel+setta; 27.3.2009), votte kasuttueel (votte|kasuttus+eel; 12.2.2014), setta pieel (setta|pieel; 12.2.2014)

ottaa käyttöön, sallia, panna päälle (v;atk): enappele (ark)

ottaa mallia, ottaa esimerkkiä (v): troffe mallee (vanh), troffe fursamplee (vanh), votte mallee (votte|malle+ee; 7.9.2010)

ottaa neuvo (v), pitää silmällä (v), ottaa vaarin (v): votte varenne (votte|var+nne; 7.10.2015)

ottaa osaa (v), osallistua (v), käydä (v;esim kurssi), seurata (v): attenda (28.8.2012; Etym. engl. attend)

ottaa osaa (v), osallistua (v): jektroffe (jek+troffe; 18.1.2010; jektroffe+elatiivi; Esim. ottaa osaa jumalanpalvelukseen. jektroffe goddenspalvoest.), jekvotte (jek+votte)

ottaa pois (v), poistaa (v): volvotte (vol+votte; 27.11.2010)

ottaa pois käytöstä, poistaa käytöstä, estää (v;atk myös): oifsetta peelt (oif|setta+peelt; 20.11.2009)

ottaa töpseli irti (v;sähk), irrottaa seinästä (v;sähk), kytkeä irti (v;sähk), irrottaa pistoke seinästä (v;sähk): loussetta (lous+setta; 25.4.2014), votte loustat (votte|loustat; 25.4.2014), unplugga (ark; 12.12.2013; Etym. engl. unplug)

ottaa vaarin (v), pitää silmällä (v), ottaa neuvo (v): votte varenne (votte|var+nne; 7.10.2015)

ottaa vastaan (v), vastaanottaa: vartroffe (vanh), varvotte

ottaa vuokralle (v), haluta vuokrata (v): hyyra (17.7.2012), votte hyyrtat (votte|hyyre+tat; 17.7.2012)

ottaa yhteys, ottaa yhteyttä (v): troffe kontakt (vanh), troffe kontaktee (vanh), votte kontaktee (votte|kontakt+ee; 7.9.2010), kontakta (kontakta+follendo; Esim. Ota yhteyttä järjestelmänvalvojaan. kontakta systemvisorelni.), kontakteida (Huom: Sana kontakta on ytimekkäämpi.), votte otsemduee (votte|otsemdus+ee; 20.10.2016)

ottaa, viedä: troffe (vanh)

ottakaa (v;imp;m.2.p): vothen (4.2.2011; vot[tet>h]en), votteten (votte+ten)

ottelu (s;urh): matz (vanh; Etym. engl. match [mäd3]), mats (13.4.2009 tähän muotoon)

ottolapsi (s), adoptiolapsi (s): vottusbarne (votte+us+barne; 30.11.2009)

otus (s): whiesuk (whiese+uk; 21.11.2013)

ounastella, odottaa, olettaa (v): furvenna (13.7.2007; fur+venna)

outo (a), erikoinen: derlik (Etym. der+lik, tämä on harvoja kahkonin sanoja joissa käytetään -lik-päätettä adjektiivin muodostamiseksi.)

output (s), ulostulo: uutplutne

ovela (a;enemmänkin positiivinen): slenne (26.7.2012; Etym. engl. sly; Esim. Viekas kettu punaturkki laiskan koiran takaa kurkki (eräs täyte-/näyteteksti). Slenne reven bunnes turdes höiddu slunnen huppen unnes (okte völlos-/samppeldäkst).)

ovela (a;neg), katala, kavala, kiero (a;kavala), viekas (a), kiero (a;petollinen), vilpillinen, epärehellinen (a): deviesse (17.4.2011; Etym. engl. devious), rafes (26.7.2012; Etym. engl. crafty; Taiv: rafs-)

ovella (d): uksem (uks+em; 4.5.2011)

ovenkahva, kahva: kaffa (Etym. suom. kahva < ruots. skaft), ukskaffa (uks+kaffa; 4.5.2011), kauktord (kaukta+ord; 19.10.2017)

ovi (s): uks (10.5.2010; Etym. vir. uks, suom. uksi, ukse-)

ovi: dour (Etym. engl. door)

ovisilmä (s;tekn): ukssoulde (uks+soulde; 8.9.2015), uksreige (uks+reige; 8.9.2015), uksreije (uks+reije; 2015), vilgesdule (vilgesda+ule; 8.9.2015)

P

-pa, -han, -hän, -pä, -pas, -päs: -he

paaduttaa (v;usk): baadetta (baade+tta; 31.3.2010)

paahtomaissi (s), popkorni, popcorn, paukkumaissi, paukkujyvä: poptaheg (pop[pa]+taheg), keresdustaheg (keresda+us+taheg; 3.1.2009)

paapero, taapero (s): kahel (7.12.2009; Etym. takaisinmallinnus verbistä kahla, suom. kontata.)

paasi (s;suuri kivi): baade (luotu 24.6.2007; Etym. suom. paasi-sanan genetiivimuodosta paaden), stonne

paastota (v): pasta (30.3.2014; Etym. suom. paasto, engl. fast, ruots. fastande), pastella (pasta+lla; 30.3.2014)

paatti (s;paatti), vene: boutte

paatua (v;usk): baadetsa (baade+tsa; 31.3.2010)

paatumus (s;usk): baadetes (badetsa+tes; 31.3.2010), baadetsus (baadetsa+us; 31.3.2010)

Paavali (s;erisn;Raamattu): Pavel (12.12.2008), Paul (26.4.2017 tähän muotoon)

paavi (s;usk): pave (15.10.2010)

paeta, karata, kaikota (v): fledda

paha (vaikea), jäyhä, karu, kova, vaikea, katkera, ankea, kalsea, nuiva (a): koreslek (8.3.2008; kores+lek; Esimerkki: Tilanne on vaikea. = Situatione em koreslek (harde). Esimerkki 2: Tappio oli hänelle katkera. Luusne äred heineel koreslek.)

paha: pade (Merkintä 18.6.2008: Nykyään enemmän käytetään fose-sanaa), fose

pahamielinen, pahankurinen, ilkivaltainen, ilkimys, vihamielinen, ilkeä (a,s): iutesmellenne (iutes+mellenne; 28.7.2008), iutesek (28.7.2008; iutes+ek; "ilkiö"), iuteslek (iutes+lek; 28.7.2008), fose

pahantuulinen (a), ärtyinen (a), huonotuulinen (a): foseles (14.10.2010; Taiv: fosels-; Etym. kuin aveles mutta pohjana on fose-sana.)

pahentaa (v;tehdä mieli murheelliseksi): fosenda (fose+nda; 12.12.2008)

pahka, känsä, möykky, ryhmy, ryhelmä, kyhmy, kuhmu, muhkura, kupura, kupru (s;lääket): hänse (28.7.2008; Etym. suom. känsä, vir. käsn)

pahnat, heinä: henij

pahoinvointi (s;lääket): padetatdenlus (pade+tat+denla+us; 6.6.2013)

pahoitella (v), valittaa (v;olla pahoillaan): vole (Etym. Ehkä suomen volla(ta)-verbistä, joka on arkikielinen nimitys itkeä-verbille. Esim: Pahoittelen. / Olen pahoillani. Volem. Eedem voluillem. Huom: Ks. volus)

pahoittelu (s): volus (vola+us; 6.8.2010; Huom: Ks. vole; Esim. Pahoitteluni! (Meines) voluij! Esim 2. Olen pahoillani! Eeden voluillem!)

paholainen, sielunvihollinen (s): fosennok (fose+nna+ok), fossok (fose+ok; fose=paha), iutesal (Huom: verbin iutesa a-kirjain pysyy a:na eikä muuta e:ksi.), soulensiutesel (25.6.2008; soule+ns+iutesel)

pahuus, huonous (s): fosus (25.6.2008; fose+us)

pahvi (s): kortburde (kortte+burde; 29.3.2011; Etym. engl. cardboard mukaan; vanh), kaardburde (kaarde+burde; 26.3.2013 tähän muotoon)

paikalla (d): pletsens peel (23.3.2009; plets+ens|peel), pletsem (plets+em; 16.9.2009)

paikalla (d;Internetissä, "onlinessä"), online-tilassa (d;Internetissä): linjens peel (22.11.2007)

paikallaan (d;pysähdyksissä): pletsellem (plets+ell+em; 16.5.2008)

paikallaan pysyvä (s), staattinen (s), muuttumaton (s): statienne (17.2.2014; statie*+nne)

paikalleen (d): sijeelem (sije+eel+em; 24.12.2011)

paikallinen (a): lokalie, lokalienne

paikallistaminen (s), kotoistaminen, kotoistus, lokalisointi: lokaliseidus (4.3.2008; lokaliseida+us)

paikantaa (v): lokateida (20.11.2009)

paikantaa: lokate

paikanvarain (s;placeholder;myös atk): pletsheldok (plets+heldok; 22.5.2013)

paikata (hampaasta): völle

paikata (v): blokka

paikka (hammas~): völne

paikka (kappale,jonka avulla rikkinäinen kohta korjataan): blok

paikka (s), sijainti, lokaatio: lokateidus (lokateida+us; 27.3.2009)

paikka, asema, asento, sijainti: positione, pletz (vanh), plets

paikka, kohta (s;paikka): kulg (14.9.2008 tähänkin tarkoitukseen; Huom: Tätä sanaa käytetään genetiivissa olevan attribuutin kanssa, taivutetussa muodossa; ei siis voida sanoa esim. "Dish em kresne kulg", koska se tarkoittaisi "Tämä on hieno suunta". Sitä vastoin, voidaan sanoa "Dishens kulgell em kresnij maanloij" eli "Tällä kohdalla on kauniit maisemat". Tuo "kulg"-sana, siis jos sitä käytetään tarkoituksessa "kohta","paikka", on oltava taivutetussa muodossa ja sen attribuutin on oltava genetiivissä aina.; Esim: Näette pysäkin kohdalla sinisen kyltin. Sefate stoplens kulgell sinnen (sinijen) skylden/plagaden. Esim 2: Hän pysähtyi minun kohdalleni. Hes stoppad meines kulgell. Esim 3: Arpa lankesi kohdalleni. Lotte bettad meines kulgeel.)

paikka, sija, sijainti, kohta: plets, lokatie, lokatne, lokatione, sije

paikkakunta (s): pletzdoum (vanh), pletsdoum (13.4.2009 tähän muotoon)

paimen: herde (Esim 1: Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu (1. Moos. 48:15): Herre em meines herde, ain ja ainnen/ainnest lakkam. Etym. ruots. herde, engl. herd)

paimentaa, laiduntaa, kaitsea (v): holla, klive (3.6.2008; kliv+e), herda (herde+a; 3.6.2008)

painaa (nappia): dekka (luotu ennen 16.1.2002; Etym. lienee ääntämukaileva sana. Yhtäläisyyttä on myös ruots. trycka-verbin kanssa. Kyseessä EI ole engl. deck-sana.)

painaa (olla painoinen): wheida (luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. weigh)

painaa (s;asettaa): setta

painaa (v;lehteä): pressa (19.10.2009; Etym. engl. press)

painaa (v;painaa alas, kangistaa), painaa alas, laskea, kangistaa, kallistaa: sheide (esim. Meines sentron seddeelem sheidem. Pääni povelleen painan.)

painaa, laskea (s;alas): dounna (vanh)

painava (a): wheidem

paine (s): pres (Etym. engl. press)

painella, pitää, pidellä (v): heldella (29.11.2007; helda+lla)

painike (s), nappi, nappula: nyppel (17.6.2011; Etym. suom. nyplä; Taiv: nypl-)

painike (s), otin (s), kahva (s;painike): kauktord (kaukta+ord; 25.10.2018)

painike, nappi, nappula: badhe (luotu ennen 16.1.2002; ehkä badda+he, jonka badda on suomen sanasta painaa)

paino (s): wheitne

painopiste (s;asian ~): fokus, fokuseidus (fokuseida+us; 11.9.2014)

painos (s): laddos (ladda+os; 26.12.2011)

painottaa (v): fokuseida (27.10.2014 tähän tarkoitukseen)

painottaa (v): strella (Etym. engl. stress + kahk. lla)

painottaa (v;enemmän jhnkn kuin jhnkn toiseen asiaan), kohdistaa huomio (v;enemmän jhnkn kuin jhnkn toiseen asiaan): vardennemma (vardenna+mma; 27.10.2014), strellemma (strella+mma; 27.10.2014)

painottua (v), kohdistua (v): fokuseida (13.6.2014 tähänkin tarkoitukseen), fokuseietsa (fokuseida+tsa; 13.6.2014), vardennetsa (vardenna+tsa; 13.6.2014)

painovirhe, virhe, erhe, erehdys: miensedieg (vanh; tod.näk. engl. sanasta mistake)

painua: podda (Etym. suom. pohja-sanasta)

painunut (a): aletsant (aletsa+nt; 1.3.2012; Esim. laulu: od mellen höidettae aletsanten. ja nostaa mielen tomuun painuneen.)

paistaa (aurinko): shunne

paistaa (jotakin): shunnetta

paistaa (v), käristää: keresda (luotu syyskuussa 2007 keres-sanan jälkeen; keres+da)

paistaa (v;hehkua,helottaa), loistaa (v;hehkua), kiiltää (v;hehkua), hehkua (v), helottaa (v): höhga (24.9.2010; Etym. suom. hehkua)

paistaa: shone

paistava (a;hehkuva,helottava), loistava (a;hehkuva), kiiltävä (a;hehkuva), hehkuva (a), helottava (a): höhganne (31.5.2011; höhga+nne), höhges (höhga+es; 31.5.2011; Taiv: höhges-)

paiste (s), hehku: shunne, seddennus (sed+enna+us)

paiste (v;hehku), loiste (v;hehku), kiilto (v;hehku), hehku, helo (s): höhgus (24.9.2010; höhga+us)

paiste: shunne, shunnus

paisti (s): keresdos (29.11.2007; keresda+os)

paistua: shonnua (vanh)

paisua (v), turvota (v): pundetsa (6.6.2013; Etym. vir. punduma)

paita (s): skirtta (2.2.2008; Etym. islannin sanasta skyrta (ruots. skjorta, tanskan ja norjan skjorte, engl. shirt)), sertte (31.5.2009; Etym. kahk. skirtta, skirtta > sertta > sertte)

paita päällä (d), paitasiltaan (d): sertseiltem (sertte+s+ei+lt+em; 26.5.2011)

paitsi (d): pets (27.3.2009; Huom. Aluksi oli muodossa betz.)

paitsi: betz (Etym. muunnelma suomen paitsi-sanasta; vanh)

paju (s;kasv): remmelges (5.5.2010; Etym. vir. remmelgas; Taiv: remmelges-)

pajunkissa (s;kasv;pajun kukinto): kott-tupsuk (kott+tupsuk; 5.5.2010)

pakahtua (v): lahketsa ("haljeta"; 3.4.2011 tähänkin merkitykseen), stennehda ("pysähtyä"; 3.4.2011)

pakana (s): paggnus (lat. paganus), tzentel (engl. gentile), ainbliefenne

pakastaa (v): kalsetta (kales+tta; 14.10.2010)

pakastaa: freetza (vanh; 7.1.2009 merkitty vanhaksi; käytä freetsa), freetsa (7.1.2009 tähän muotoon)

pakastua (v), kylmetä (v): kalsetsa (kales+tsa; 14.10.2010)

pakata, tiivistää, ahdata, ahtaa, sulloa, tunkea, tukkia (v): ahda (21.1.2008; Etym. suom. ahda(ta)-verbistä)

pakata: pakka

paketoida (v): paketta (21.9.2008; pakka+tta)

paketti (s;myös atk): pakette (20.9.2008 tähän muotoon)

paketti, pakkaus (s): pakkus (pakka+us), pakettok (21.9.2008; paketta+ok)

paketti: pakete (vanh; merkitty vanhaksi 20.9.2008), argive (vanh; merkitty vanhaksi 20.9.2008)

pakettidata (s;atk): pakettedeitus (pakette+deitus; 21.8.2008)

pakkaaja (s;atk): pakkord

pakkanen (s), kylmä (a;hyytävän ~), kalsea (a), hyytävän kylmä (a): kales (14.10.2010; Etym. suom. kalsea; Taiv: kals-; Esim: kylmä talvi. kales thaler)

pakkanen (s): pakke, pakkenne (pakke+nne)

pakkanen (s): pakkenne

pakkanen (s;pureva ~): kirmes (3.12.2012; Taiv: kirms-; Etym. kahk. oma sana, kuvaa paukkupakkasta, "kirpeän" kuuloinen sana, ja jonkin lumityypin nimi on kai suomen kielessä saman kuuloinen.)

pakkanen: pakke

pakkassää (s): kalesweiter (kales+weiter; 14.10.2010)

pakkauksen avaaminen (s), laatikon avaaminen (s): paketehmos (paketehma+os; 27.2.2014)

pakkaus (s), paketti: pakkus (pakka+us), pakettok (21.9.2008; paketta+ok)

pakkaus: pakkus, pakne

pakko (s): mostus (moste+us; 12.10.2009), heeruseedus (heerus+eede+us; 7.3.2014)

pakolainen (s): fleddennok (fledda+nne+ok; 31.12.2024)

pakollinen: forriesede (vanh; poissa käytöstä; luotu ennen 16.1.2002)

pakosta, pakostakin, välttämättä (d), auttamatta (d): skartmak (skarda+tak; 31.8.2008)

pakottaa (v): mosta (20.11.2009; moste+a)

paksu (a): bahmes (11.8.2015; Etym. kahk. oma sana; Taiv: bahms-)

paksuus (s): bahmsus (bahmes+us; 11.8.2015)

pala palalta (d), vähittäin (d): jek jekelt (jek|jek+lt; 24.12.2011)

pala: pette

palaa (tuli ja kuv): palla

palaa (v): foire (verbi lisätty tähän merkitykseen 11.10.2007)

palaa (v): foirella (4.12.2007; foire+lla)

palaa (v;liekillä): flemmella (29.11.2007 lisätty tähänkin merkitykseen; flemma+lla)

palaaminen (s), paluu: taketes (taketsa+es; 26.1.2010; Taiv: taketse-)

palanen (s), muren (s;vars. ruoasta: muru, murunen. Leivän murenia. Ei ole maistanut ruoan murentakaan. Kuv. tiedon murenia), murunen (s): pettuk, pettukke (pettuk+e; 11.10.2012)

palastaa, katkoa, halkoa, jakaa: rakspetta (raks+pette+a)

palata (v): kodde takkes (2006), takkes kodde, takkes heera (5.3.2008)

palata, palauttaa: returie (luotu ennen 16.1.2002, todennäköisesti ennen endrie-sanaa; Etym. engl. return)

palata, tulla takaisin (v): taketsa (tak+tsa; 13.5.2009)

palaute (s): feedback (vanh; poissa käytöstä; luotu ennen 16.1.2002)

palaute (s): feedpäk (vanh; ark; merkitty arkiseksi 13.8.2007; nyt, 13.8.2007, ei vielä ole virallista nimitystä tälle sanalle. Tämän sanan vanha muoto on feedback.)

palaute (s): taksettos (tak+setta+os; 7.3.2008)

palaute, vastakaiku (s): vartringos (var+tringa+os; 7.3.2008)

palauttaa (v), antaa ulos: uldatja (ul+datja; 7.5.2012)

palauttaa (v), asettaa takaisin (v): setta takkes (30.9.2007; selitys: On olemassa "kodde takkes", joka tarkoittaa "palata", joten loin vastaavan kohteellisen verbin.), taksetta (12.5.2008)

palauttaa, palata: returie (luotu ennen 16.1.2002, todennäköisesti ennen endrie-sanaa; Etym. engl. return)

palautus: returiene (vanh)

palella (v): koldemma (29.11.2007; koldem+a; Esim 1: Heinee koldemmad matselekemmat od matselekemmat. Häntä paleli entistä enemmän. Esim 2: Heines fotnijee koldemmad. Hänen jalkojansa paleli.), vildemma (29.11.2007; vildem+a)

paleltua (v): koldemettua (vanh; 29.11.2007; koldemma+tta+ua), koldemetsa (29.6.2008; koldemma+tsa)

palikka (s): bregge (7.7.2008; Etym. engl. brick)

paljain jaloin (d), paljasjaloin: belgennijell fotnijell (29.11.2007)

paljain jaloin, avojaloin (d): fotneketak ([fotnekketak], 29.11.2007 luotu; fotnek+tak)

paljain päin, lakitta, päähineettä (d): hattetak (hatte+tak; 1.11.2007; oli varhemmin muodossa hattefrieset)

paljas (a;alaston): belg (29.11.2007; Etym. suom. pelkkä; 29.11.2007), belgenne (belg+nne; 29.11.2007)

paljas (a;avoin): laafnanne (29.11.2007 tähänkin merkitykseen), laafnaid (29.11.2007 tähänkin merkitykseen)

paljas (a;peittämätön): ainbeddaid (29.11.2007; ain+bedda+aid), bedfres (29.11.2007; bedda+fres)

paljas (a;tyhjä): tyhe

paljasjaloin, paljain jaloin (d): belgennijell fotnijell (29.11.2007)

paljastaa (kuv): reveale (Huom: Käytä mieluummin veilehma)

paljastaa (v), julkistaa (v), riisua huntu (v), tuoda esille (v;konkr ja kuv), tuoda ilmi (v): veilehma (veila+hma; 11.6.2018)

paljastaa (v;näytille), tuoda näkyville (v), näyttää (v): envietta (en+vietta; 7.2.2013; Esim. Näytä tiedosto Finderissa. Envietta nafenle Finderes.)

paljastaa, esiintuoda, tuoda esiin, tuoda eteen (v;kuv;esiintuoda): fremsua (26.11.2007; frem+sua)

paljastua (v): belgetsa (belg+tsa; 8.6.2011)

paljo (a), runsas (a): refes (30.6.2010 tähänkin tarkoitukseen)

paljoiten (ark), eniten, paljolti: imazet (vanh)

paljommin, runsaammin, enemmän (d): matslekemmat (matslek+emma+t; 17.5.2008)

paljon (d), runsaasti (d): refset (refes+t; 14.9.2010)

paljon (d), runsain määrin (d), runsaasti (d): matsemerim (matse+mer+i+m; 26.12.2013)

paljon (d): maze (vanh; Etym. engl. sanasta much [madz]. Nykyään käytetään sanaa "matsleket", joka on kehittynyt sanan "maze" pohjalta.)

paljon (s): matset (12.11.2008; matse+t)

paljon enemmän (d): matset matsemmat (matset|matsemmat; 28.11.2013)

paljon, runsaasti: matsleket, mongimeret

palkata, palkita: jeera palk, palkka

palkka: palk

palkki (s), pylväs, pilari, tanko, tolppa: pelves (14.12.2007; Etym. suom. pylväs; Taiv: pelves-)

palkki (s): palkken

palle, lahje, helma, lieve, päärme (s): valle (14.1.2008; Etym. suom. palle), saiden, femle, tain

pallea (s): velnedde (vel+nedde; 11.10.2008; Etym. ruots. mellangärde-sanan mukaisesti)

pallo: balle

pallukka (s), nappula (s), nappi (s): balluk (balle+uk; 13.11.2012)

palmu (s): valma (12.12.2008; Etym. suom. palmu; vanh), valme (22.3.2014 tähän muotoon)

palo (s): foirne (tämä merkitys lisätty 11.10.2007), foirus (tämä merkitys lisätty 11.10.2007)

palo, hehku, tuli (s): heddos (6.6.2008; heddas+os)

palo-ovi (s;tekn): flemmuks (flemme+uks; 25.10.2018)

palomuuri (s;atk): foirmorre (16.8.2007; foir+morre)

palsta (s), sarake (s): kolumme (Huom: sanassa on kaksi m-kirjainta eikä mn-yhdistelmä)

palsta (s): pelves (4.2.2008 tämäkin tarkoitus)

palstakatko (s;atk): kolumlahke (kolumme+lahke; 6.12.2014)

paluu, palaaminen (s): taketes (taketsa+es; 26.1.2010; Taiv: taketse-)

palvelija (s): palvel (palva+el; 25.12.2010)

palvelija: fellel

palvelin, serveri (s;atk): fellord (fella+ord; vanh), palvord (palva+ord; 2.5.2012), servere (ark)

palvella (v): fellella (23.11.2008; fella+lla)

palvella (v;usk myös): palva (23.11.2008; Etym. suom. palvella, vir. palvetada)

palvella: fella (Etym. Sattumoisin sama sana kuin fella, tuntea. Ehkä suomen palvella-sanan loppuosasta -vella.), passa

palvelu (palvelun suorittaminen): felne

palvelu (s): servise, palvus (palva+us; 20.10.2011)

palvelu, palvelus (s): fellellus (23.11.2008; fellella+us; Esim 1. Tekisitkö minulle pienen palveluksen? Duodojens dan meineel lillen fellelluen? Esim 2. olla valtion palveluksessa. äre gantrens fellelluess. äre voltekens fellelluess.)

palveluntarjoaja (s): servisframsuodel (20.10.2007; servise+framsuodel)

palvelus (s;usk): palvos (palva+os; 23.11.2008; Esim. jumalanpalvelus. goddenspalvos)

palvoa (v): adore (6.7.2007; suora laina engl. sanasta adore)

palvoja (s): adorel

pamahdus (s), poksahdus, paukahdus: poppus (3.1.2009; poppa+us), pop (3.1.2009; Etym. engl. pop), bangus (3.1.2009; banga+us), bammus (bamma+us; 3.1.2009)

pamahtaa (v), poksahtaa, paukahtaa: poppa (3.1.2009; Etym. engl. pop), banga (3.1.2009; Etym. bang+a), bamma (3.1.2009; Etym. bam+a)

paneeli (s): panelie

paniikki (s): panikie (10.8.2007)

pankki: panko (vanh), bank

panna (v), asettaa: pletsa (3.10.2011; plets+a; Huom: Käytetty aiemmin jo ilmaisussa peelpletsa.)

panna kädet ristiin, ristiä kädet, ristiä kätensä, laittaa kädet ristiin, liittää kädet yhteen (v): setta kesij kristeel (1.3.2008), kristeel kesij setta (1.3.2008), krossa kesij (1.3.2008), kesij semtat setta (1.3.2008), semtat kesij setta (1.3.2008)

panna merkille (v), todeta: hoppa (vanh; vanhaksi 4.5.2010), imsefa, wertat denkka ("todeksi ajatella"; 28.1.2008; wer+tat|denkka)

panna muistiin, kirjoittaa muistiin, kirjoittaa ylös (v): uppskriffa (20.10.2007), skriffa uppe (20.10.2007)

panna pois päältä (v;atk), estää, poistaa käytöstä: disappela (ark), disappele (ark)

panna pois, heittää pois, laittaa pois, hylätä (v): hakka oif (29.7.2008; hakka|oif)

panna päälle (v;atk), sallia, ottaa käyttöön: enappele (ark)

panna päälle, laittaa päälle: plutta onne (vanh), peel plutta (16.8.2007), peel setta (13.4.2008), uptat setta (13.4.2008)

panna, laittaa: plutta (Etym. muunnelma engl. put-verbistä), setta (2.5.2008 lisätty tälle sanalle tämäkin merkitys. Esim: Hän pani tavarat pöydälle: Hes settad davaroij burdens peel.)

panna, sijoittaa, laittaa, asettaa, lisätä, liittää (v): sijetta (luotu 18.6.2007, sije-tta)

pannari, pannukakku (s): pannekaakkos (27.5.2008; panne+kaakkos), pannebaakkos (25.1.2011; panne+baakkos)

pannu (s): panne (27.5.2008; Etym. ruots. panna / suom. pannu)

panostaa (v): satsa (13.6.2014; Etym. ruots. satsa, suom. satsata)

panssari (s): pansare

panta (s): pande (24.1.2010; Etym. suom. panta)

paperi: paper

paperipino (s): ledstekke (8.2.2011)

paperivuoka (s): ledgrytte (ledde+grytte; 16.11.2012)

pappa, isoisä, ukki, vaari: mogmahher, ugge (Etym. suom. ukki-sanasta; aluksi tarkoitti vain "ukko".)

pappi (s): pappe (10.9.2008; Etym. suom. pappi)

paprika (s): paprike (6.9.2009; Etym. suom. paprika, ruots. paprika)

papu (s): umbuk (22.7.2010; Etym. vir. uba + kahk. -uk)

parametri: parametre, parametter (15.3.2015 tähän muotoon)

parannella (v), parantaa: bretta (21.6.2008), bretella (bretta+ella; 21.6.2008), bretemma (bretta+mma; Esim. Kahkonia on kehitetty ja jalostettu näihin päiviin asti. Kahkonii syslendannuin od bretemmannuin tes valsisi.)

parannus (s), edistys (s): improveidus (improve+eida+us; 14.6.2015), bretellus (bretella+us; 14.6.2015)

parannus (s): brettus (23.11.2008; bretta+us)

parannus (s;usk): mellebrettus (18.6.2008; melle+bretta+us; Esim: Hän sai parannuksen armon. Hes shied mellebrettuens armuen.)

parantaa (tehdä paremmaksi, terveyttää): bretta

parantaa (v), edistää, kohentaa, kohottaa: improve

parantaa, parannella (v): bretta (21.6.2008), bretella (bretta+ella; 21.6.2008), bretemma (bretta+mma; Esim. Kahkonia on kehitetty ja jalostettu näihin päiviin asti. Kahkonii syslendannuin od bretemmannuin tes valsisi.)

parantua (v), parata (v): brettetsa (2.5.2008; bretta+tsa; Esim. Yleensä flunssa paranee viikossa. Yllet flunsse brettetsae roundeimmet veikes.)

paras: brast (Etym. suom. p(a)ras ja engl. best), brust (Etym. ks. brast), fimsein (fims+ein; 20.3.2012)

paratiisi (s): paradise

paremmin: brustemmat, brusteiret (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin brustemmat)

parempi: brustemma, brusteir (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin brustemma)

parhain (a;superl): brustein (brust+ein), fimsein (fims+ein; 20.3.2012)

Parhain terveisin (d): Brustini terennuini (brust+i+ni|terennus+i+ni; 2013)

parhaiten: brasteinnet (Huom: Käytä mieluummin brusteinnet), brusteinnet, brastit (vanh), brustit (vanh), brustet (brust+t; 19.7.2010), brusteintat (brust+ein+tat; 27.10.2014 lisätty; Huom: Sanaa käytetty jo 2008.)

pari (kaksi toisiinsa liittyvää, toinen parista, toveri): parie

pari (muutama, harva): harsom, parie

pari (s): paar (30.8.2011 tähän muotoon)

pariin, tykö, ääreen, luo, luokse, lähelle, viereen, vierelle: leheel (vanh), lehtat (leh+tat)

pariin, tykö, ääreen, luo, luokse: tokko (Takavokaalinen toisinto suomen sanasta tykö. Sanalla ei ole tekemistä suomen tokko(pa)-sanan kanssa.), tok (tok[ko]; run)

pariliitos, laitepari (s;atk): pariferkettos (parie+ferketta+os; 20.10.2007), pluttosparie (pluttos+parie; 20.10.2007)

parillinen (a;mat): paarlek (paar+lek; 6.12.2014)

parissa, tykönä, ääressä, luona, lähellä, vieressä: lehell, lehuess (16.7.2007; leh+us+ess)

parissa, tykönä, ääressä, luona: tokkom (Etym. tokko+m; luotu sanan tokko jälkeen)

paristo (s): batterie (2.3.2008), battord (2022 tähän muotoon; batte*+ord)

paristo (s;sähk), akku (s): elek (ele+ek; 15.11.2010; Esim. Akku on vähissä. Elek em nuugeis.)

pariton (a;mat): paarlous (paar+lous; 6.12.2014)

parivälistys (s;atk), kerning (s;atk;engl), välistys (s;atk): paartivesdek (paar+tivesda+ek; 31.12.2012)

parka, poloinen, rukka (a): rug, väinrug (väine+rug; 7.12.2011)

parketti (s;rak): parkette (14.6.2015; Etym. ransk. parquet, puistikko.)

parranajokone (s), partakone (s;parranajokone): bardsyyrel (bard+syyra+el; 15.3.2010), havensyyrel (haven+syyrel; 22.11.2011)

parru (s): palkken (16.7.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen)

parta (s): bard (Etym. suom. parta, saks. Bart, engl. beard), haven (22.11.2011 keksitty; Taiv: havn-; Etym. vir. habe(nom.) habeme(gen.) habet(part.))

partakone (s;parranajokone), parranajokone (s): bardsyyrel (bard+syyra+el; 15.3.2010), havensyyrel (haven+syyrel; 22.11.2011)

partikkeli (s): partikkel (4.2.2010; Taiv: partikl-)

partisiippi (s;kiel): partisippel (12.10.2009; Etym. engl. participle; Esim. Aktiivin ensimmäinen partisiippi. Prest aktive partisippel. Esim 2. Partisiipin preesens. Present partisippel. Esim 3. Partisiipin oikea käyttö. Partisiplens korrekt kasuttus. Esim 4. Partisiippejä voi niin muodoin myös komparoida. Partisiplijee em sotaikken mahdus sheid kompareida.)

partitiivi, osanto (s;kiel; esimerkiksi "taloa"): partendo (8.8.2009; parte+endo), jekendo ([jekkendo]; 1.5.2010)

partitio (s;atk;osio), osio (s;atk), osio (s;osa-alue), osa-alue (s): partitione, jeksije (jek+sije; 10.2.2011), jekle (jek+le; 9.1.2012)

parturi (s): hoossyyresdel (hoos+syyresda+el; 15.5.2012)

parveke (s): ylendo (yl+ndo; 25.4.2017; Etym. mallina kahk. ulendo = ulkokuisti, jonka mallina on verando = eteinen, sisäkuisti)

parvi (s): serme (Etym. ruots. sanasta svärm, parvi)

parvi (s;ylätasanne): yleppe (yl+ppe; 25.4.2017)

-pas, -han, -hän, -pa, -pä, -päs: -he

passi (s): passe (24.10.2017; Etym. suom. passi, ruots. pass)

passiivi (s;kiel): passive (12.10.2009; Esim. Passiivin toinen partisiippi. Ender passive partisippel.), dettellous (dettel+lous; 28.12.2013)

passiivinen (a), epäaktiivinen (a): passive, passivenne, inaktivie

pasuuna (s): pasunne (28.5.2011)

patentti (s): patentte (vanh; merkitty vanhaksi 14.10.2009; 12.4.2008; Etym. engl. patent; Yhdyssanoissa patent-), patente (14.10.2009 tähän muotoon)

patja (s): bafnendek (18.11.2009 tähänkin tarkoitukseen)

patonki (s): patuska (keksitty 2006), pattuske (24.6.2010 tähän muotoon)

Patrik (s;erisn): Pate (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Pater (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

patruuna (s), säiliö (s): patronne (12.12.2013)

patteri (s): batterie (2.3.2008), battord (2022 tähän muotoon; batte*+ord)

patteri (s): patterie (vanh)

pauhailla (v): jyrrella, hummella, humma

pauhailla (v;run), pauhata: hummaella

pauhata (v): jyrra, hummella, humma

pauhu, humina (s): hummus (humma+us; 15.1.2009)

paukahdus, poksahdus, pamahdus (s): poppus (3.1.2009; poppa+us), pop (3.1.2009; Etym. engl. pop), bangus (3.1.2009; banga+us), bammus (bamma+us; 3.1.2009)

paukahtaa, poksahtaa, pamahtaa (v): poppa (3.1.2009; Etym. engl. pop), banga (3.1.2009; Etym. bang+a), bamma (3.1.2009; Etym. bam+a)

paukkua (v): paukka (21.2.2012; Etym. suom. paukkua)

paukkujyvä, popkorni, popcorn, paukkumaissi, paahtomaissi (s): poptaheg (pop[pa]+taheg), keresdustaheg (keresda+us+taheg; 3.1.2009)

paula, ansa (s): bafel (13.1.2012; Etym. suom. paula > bafla > bafle > bafel; Taiv: bafl-; vanh), vaffel (19.1.2012; Etym. suom. paula > vavla > vavvel)

Paulus (s;erisn): Paflus (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Paflos (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

pedata (v;sijata vuode), sijata: sijetta (luotu 18.6.2007, sije-tta)

pehmentää (v): loosetta (21.9.2008; loose+tta)

pehmeä, pehmyt, pehmoinen (a): bemlek (6.2.2010; Etym. suom. pehmeä + lek)

pehmeä: loose, ainharde, sofde, sofdlek

pehmoinen (a): sofdlek

pehmolelu (s), nalle (s;pehmolelu): nuppe (23.1.2010; Etym. muodostelma sanasta puppe, jonka ensimmäinen kirjain "p" on muunnettu pehmeämpään konsonanttiin, "n".)

pehmuste (s), sohva: bafnendek (bafna+nda+ek; 24.12.2008)

pehmyt, pehmeä, pehmoinen (a): bemlek (6.2.2010; Etym. suom. pehmeä + lek)

peikko (s): trolle (17.6.2008; Etym. engl. troll), mörre (mörkö; 17.6.2008 lisätty tähänkin merkitykseen)

peilaantua (v), heijastua (v): speegletsa (speegla+tsa; 15.10.2010)

peilata (v): speegla (2.5.2008; speegel+a), speegella (2.5.2008; speegel+a)

peili (s): speegel (2.5.2008; Esim: Katso peilistä itseäsi. = Fleega speeglekken dainee (nyk. endeem). Etym. ruots. spegel)

peippo (s;lintulaji): tvinge (12.8.2015; Etym. onomatopoeettinen)

peite (s;kate), kate (s): bedde (bedda+e; 6.6.2013)

peite (s;peitto), peitto (s): tuudentäkke (tuuda+ne+täkke; 3.12.2012)

peite, peitto: beid (Etym. suom. peite-sanasta)

peitetty (a,v): veilaid (veila+aid; 11.6.2018)

peitto (s), peite (s;peitto): tuudentäkke (tuuda+ne+täkke; 3.12.2012)

peitto, peite: beid (Etym. suom. peite-sanasta)

peittää (v), hunnuttaa (v), peittää (v;huntuun): veila (veile+a; 11.6.2018)

peittää (v), kattaa (v;peittää): peelda (29.6.2015; Etym. peel+da)

peittää: bedda (Etym. suom. peittää-sanasta)

pekoni (s;ruok): begonne (13.5.2012)

pelaaja, soittaja: spiel (vanh), spielel

pelaaminen, peluu: spielne, spielus

pelastaa (v): salvenda (salva*+nda; 10.6.2016)

pelastaa (v): sgeifa

pelastaa (v;usk;lunastaa), ostaa (v;lunastaa): frentat soppa (7.9.2009; fren+tat|soppa; Esim. Ole vapaa, sinä vapaaksi ostettu lauma! Ära fren, dan frentat soppaid serme!), soppa (7.9.2009)

pelastaa (vapahtaa;usk), lunastaa, vapahtaa: redemma, frenshoppa, frensoppa (fren+soppa; 27.6.2010)

pelastaa, vapahtaa, autuuttaa (v;usk): blessaittat detta (blessaid+tat|detta; 29.8.2011), blessaietta (blessaid+tta; 29.8.2011), onjestat detta (onjes+tat|detta; 30.8.2011), onjesetta (onjes+tta; 30.8.2011)

Pelastaja, Vapahtaja (s;usk): Blessaiettel (blessaietta+el; 29.8.2011), Onjesettel (onjesetta+el; 30.8.2011)

pelastua (v): salvennetsa (salvenda+tsa; 10.6.2016), salvetsa (salva*+tsa; 10.6.2016)

pelastua (v): sgeifetsa (sgeifa+tsa; 19.2.2010)

pelastus (s), lunastus (s), vapahdus (s): frensoppus (frensoppa+us; 27.6.2010)

pelastus (s): sgeifne

pelastus (s;pelastaminen): sgeifus (sgeifa+us; 14.9.2010)

pelastus (s;pelastuminen): sgeifetsus (sgeifetsa+us; 19.2.2010), sgeifetes (sgeifetsa+tes; 14.9.2010)

pelastus, vapahdus (s;usk): blessaiettus (blessaietta+us; 29.8.2011), onjesettus (onjesetta+us; 30.8.2011)

pelata, soittaa, toimia (v): spiela (Etym. saks. verbistä spielen, pelata. Kielen ensimmäisinä vuosina (2001 - 2003) käytössä oli kaksi muotoa tästä verbistä: spaile ja spiela. Muotoa spaile käytettiin passiivissa ja yksikön persoonissa (minä, sinä, hän) ja muotoa spiela muissa. Sana löytyy myös tiedostosta, johon on viimeisimmät muutokset tehty 16.1.2002.)

peli (s): spielos (4.7.2007, spiela+os)

peli: beel (vanh), spielne (vanh)

peliohjain (s;atk), joystick: klootek (18.12.2007; kloo+tek)

pelkiltään (d), yksinään (d): oktessem (okte+s+em; 13.6.2014)

pelkkä (a): belges (13.6.2014; belg+s; Esim. Belges fimsetat viendaidijens plenmallijens semssus ain ses alda onjetsanteel werdettueel.)

pelkkä teksti, muotoilematon teksti (s;atk): belg däkst (belg|däkst, 20.11.2009)

pelkkä: nillek

pelko: skar, skarne (12.12.2007; skare+ne), skarus (12.12.2007; skare+us)

pelkästään, ainoastaan: nillet, oktemmeit (vanh), aimmoundeirs (vanh), ounnil (vanh), nil, nilleket

pelkääminen: skarne

Pelle Peloton (s;erisn;sarjakuvahahmo): Ville Sillek (23.6.2009; Etym. Sillek = silla+k = uskalias), Glansse Mellek (23.6.2009; Etym. glanssa+e, melle+k; Etym. glansse on loiste, mellek on mielinen, kirjaimellisesti "loistemielinen")

peloissaan (d): skareissem

peloton (a): skarlous (skare+lous; 8.6.2011)

pelti (s): plaatte (25.10.2018 tähänkin tarkoitukseen), medaljomlef (lef+medaljom; 12.8.2022; Etym. vir. lehtmetall mallin mukaisesti)

pelto (s): dielte

peluu, pelaaminen: spielne, spielus

pelätä: skare, eede skareim (27.3.2014; eede|skare+eim; Huom: 3.2.2005 jo: äre skareim)

penger, ääri (s;reuna), reuna, penkere, penkka (s), sivu (s;reuna): harga (12.12.2008; Etym. kahkonin oma sana, ehkä saanut vaikutteita suomen sarka-sanasta alitajuntaisesti), hareg (9.6.2010; Etym. nykykahkonille ominaisempi versio kahkonin sanasta harga.; Taiv: harg-), penger (3.1.2012; Etym. suom. penger; Taiv: pengr-)

penikka (s;pentu): pende (30.6.2008 lisätty tämäkin käännös)

penkki (s): benkke (11.11.2008; Etym. ruots. bänk [benk]; vanh), benk

penkki, istuin: tzitpletz (vanh; merkitty vanhaksi 29.11.2007), sitle (29.11.2007; sitta+le)

penni (s), lantti, ropo, roponen: penne (29.11.2007; Etym. suom. sanasta penni)

penninki (s): pennuk (penne+uk; 27.1.2011)

pensas (s), puska (s): buske

penseä, tunteeton, välinpitämätön (a): letlek ("laimea"; 29.7.2008 tähänkin tarkoitukseen), fellosfres (fellos+fres; 29.7.2008), koldem ("kylmä"; 29.7.2008), gyiles (gyi[lek]+es; 16.3.2013)

pensseli (s), sivellin (s;maal): sipellord (sipella+ord; 23.1.2014)

Pentti (s;erisn): Pentte (15.2.2009)

pentu (s): pende (Etym. suom. pentu)

per, kohti, kohden (d;per): var (var + nominatiivi; riviä kohden, per rivi = var rad)

perehtyä, tutustua, syventyä: nafgetta (nafe+getta)

perfekti: pefort

perhe: faljen (Etym. muunnos sanasta familie, joka tuli sanasta engl. sanasta family. Johdoksia: faljos)

perhe: familie (vanh; Etym. engl. family)

perheenisä (s): faljensmahher (faljen+ns+mahher; 15.10.2010)

perhonen: kresbliennu

periaate (s), prinsippeli: prinsipel (15.2.2009; Etym. engl. principle), prinsippel (15.5.2011 tähän muotoon)

periaatteessa (d): prinsipletat (15.2.2009), prinsiples (prinsippel+s; 5.9.2014)

periksiantamaton (a), sisukas (a): karuslek (karus+lek; 29.5.2019)

perille (d): foreel

perille (d): fremmeel (fremme+eel; 23.3.2008)

perille (d): verejeel (vera+j+eel; 12.3.2011), vereitat (vera+ei+tat; 12.3.2011)

perille: merreel, fereel

perillä (d): forem

perillä (d): fremmell (fremme+ell; 23.3.2008)

perillä (d): vereil (vera+ei+l; 12.3.2011), vereim (vera+ei+m; 12.3.2011)

perillä: merre

perimmiltään (d), pohjimmiltaan (d): vereinneltem (vera+ein+lt+em; 10.11.2014)

perin (d), aina (d;hamaan), hamaan (d), hamasta (d), asti (d), lähtien (d), alkaen (d), saakka (d), äärimmäisen (d), sangen (d), erittäin (d), todella (d): hamas (taipumaton; 14.7.2012; hama*+s; Etym. suom. hamasta, hamaan; Esim. hamas väres. sangen uusi. Esim. hamas sorduesi seg. hamaan kuolemaan asti. Esim. hamasta lapsuudesta (alkaen, saakka). hamas lasjuessast. Esim. hamasta muinaisuudesta. hamas rehhentaidessast.)

perin juurin, perusteellisesti, juurta jaksaen (d): olroundennet

perinne, traditio (s): traditione (23.3.2008), traditionellus (traditionelle+us; 7.9.2010)

perinteinen (a): traditionalie (24.6.2009)

perinteinen (a): traditionelle (4.1.201 tähän muotoon)

perintä (s;atk): falkoddus (falkodda+us; 10.2.2011; vanh), heres (10.4.2014; Etym. lat. heres = perillinen; Taiv: hers-)

perintö (s): falkotne (vanh), heres (10.4.2014; Etym. lat. heres = perillinen; Taiv: hers-), heresdus (heresda+us; 10.4.2014)

periytyä (v): falkoddua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008; falkodda+ua), falkoddetsa (falkodda+tsa; 25.7.2008; vanh), heresdetsa (heresda+tsa; 10.4.2014)

periä (v): falkodda (falla+kodda; vanh; Merkitty vanhaksi 10.4.2014), heresda (10.4.2014; Etym. lat. heres + sda, samaa perua on englannin inherit)

perjantai (s): fresdeig (vanh), frenvalles (17.9.2010; vanh), renvalles (renne+valles; 5.4.2012)

perso (a;sellainen joka on ahne tai ahnas jollekin ruoalle): aanes (aane+s; 15.1.2009; Esim. Hän on ahne rusinoille. Hes em aanes rosinijeel.)

persoona (s), henkilö: personne, ikhe

persoonaliite (s;kiel): personloppuk (personne+loppuk; 28.1.2012)

persoonallinen (a): personlek (25.3.2008; personne+lek)

persoonallisuus (s): personlekkus (25.3.2008; personne+lek+us)

persoonataivutus (s;kiel): personbendus (personne+bendus; 24.12.2011)

perua, kumota (v;atk;undo;käytetään sovelluksen Muokkaa-valikossa): aindua (vanh), troffe takkes (vanh; troffe|takkes; 20.11.2009), votte takkes (votte|takkes; 7.9.2010; Etym. vir. tagasi võtma, imp. Võta tagasi)

perua, peruuttaa (v;perua), kumota (v;perua): veretsa (vera+tsa; 8.3.2010; vanh), veretta (vera+tta; 3.7.2012)

peruna (s): perumnok (8.7.2008; Etym. lat. pirum + kahkonin -nok-pääte. Ruotsiin on lainattu päärynää tarkoittava paeron-sana latinan pirum-sanasta, sieltä se on lainattu suomeenkin, peruna-sanana.), kartulok (8.7.2008; kartul+ok; Etym. vir. kartul < ven. kartofel tai saks. Kartoffel < italian tartufoli (suom. tryffeli))

perunalaatikko (s;ruok): perumnokbagas (perumnok+bagas; 21.8.2008)

perus-: norren- (vanh; merkitty vanhaksi 14.12.2007)

peruskoulu (s): baasskuule (baas+skuule; 23.2.2011)

perusmuoto (s;kiel): baasforme (baas+forme; 10.9.2008)

perussuomalaiset (s;puolue): wersoomennij (wer+soomenne+ij; 20.11.2011)

perusta, kanta, pohja, tukikappale: baas (Etym. Oli aluksi muodossa base; tulee engl. sanasta base)

perustaa (v): baasetta

-perustainen, -pohjainen: -baasenne

peruste, todistus (s;peruste): werendus (wer+enda+us; 16.9.2009)

perusteella (d), pohjalta (d): baasent (baas+nt; 17.2.2014; Rekt: genetiivi+baasent)

perusteellinen (a): olroundenne (ol+rounde+nne)

perusteellisesti, perin juurin, juurta jaksaen (d): olroundennet

perusteeton (a), pohjaton (a): baaslous (baas+lous; 26.2.2011)

perustella (v): argumenteida (16.2.2008), baasella (16.2.2008; baas+ella; Etym. suom. perustella-sanan muokaisesti luotu perus- eli baas-sanan pohjalta.)

perustelu (s): argumenteidus (16.2.2008), argumentatione (16.2.2008; engl. argumentation), baasellus (baasella+us; 16.2.2008)

perustua (v), koostua: belda

perustua, pohjautua: äre baasaid

perustua, rakentua (v): baasetsa (baas+tsa; 12.12.2008), baasenda (baas+enda; 12.12.2008), konstrenda (konstra+nda; 12.12.2008), konstretsa (konstra+tsa; 12.12.2008), höiennetsa (höienda+tsa; 28.1.2012), belda (koostua)

perustus (s;kuten talon): baasverk (baas+verk; 9.7.2012)

perustuva (a;jhnkn ~), pohjautuva (a;jhnkn ~): baasetsanne (baasetsa+nne; 13.6.2014)

peruuttaa (v;perua), perua, kumota (v;perua): veretsa (vera+tsa; 8.3.2010; vanh), veretta (vera+tta; 3.7.2012)

peruuttaa, kumota: perounde (Etym. muunnelma suomen sanasta "peruuttaa")

peruuttamattomissa (d;myös atk), ei voi perua (d): vol takkesvottuent (vol+takkesvotte+us+nt; 6.12.2014)

peruutus (s): peroundus (perounde+us; 19.1.2010)

perä (s), takaosa (s): vera (7.5.2011)

perä (s;anat): veros (vera+os; 26.6.2013)

perä (s;jonkin pääty tms): vera (14.7.2008; Etym. suom. perä)

perä (s;loppu,pääty): loppe (26.11.2007 lisätty tämäkin merkitys)

perä- (s), loppu-: loppe-, lop- (3.11.2008; lop[pe]), vera-

peräkanaa (d), jonossa (d), peräkkäin (d), riveittäin (d), perätysten (d): raadim (raad+i+m; 26.9.2011; Esim. Annuij bliiai raadim. Vuodet kiitävät ohi.), raadikken (raad+i+kken; 7.12.2011)

peräkkäin (d), kerta toisensa jälkeen (d): kerd verast kerdens (kerd|verast|kerd+ens; 19.2.2010)

peräkkäin oleva (a), peräkkäinen (a): raadikken eedenne (raadikken|eede+nne; 7.7.2012)

peräkkäin, vierekkäin: vierrent (vanh), vierlekit

peräkkäinen (a), vierekkäinen: vierlek (13.7.2007)

peräkärry (s): veragärre (vera+gärre; 16.4.2014)

perällä (d): verall (15.7.2008; vera+ll)

peräpukama (s;lääket): verosultatvallos (vera+os+ultat+vallos; 26.6.2013)

perässä (d): veras (vera+s; 10.7.2017)

perässä: endrieness

peräti (d): velep (26.9.2011 tähänkin merkitykseen)

perätysten (d), jonossa (d), peräkkäin (d), peräkanaa (d), riveittäin (d): raadim (raad+i+m; 26.9.2011; Esim. Annuij bliiai raadim. Vuodet kiitävät ohi.), raadikken (raad+i+kken; 7.12.2011)

perään (d), loppuun (d): veraal (vera+aal; 28.10.2011)

perään: endrieneel

pestä (v): pessa, vetetta, tvetta

pesue, poikue (s): sunnesdok (13.6.2008; sunnen+sdo+k)

pesä (s): peshe

pesä (s): peshek (luotu keväällä 2007; peshe+k; Etym. lisämerkintä 10.12.2007: unk. kielellä pesä muistuttaa kahkonin peshek-sanaa; unkariksi se on fészek [feesek], jossa f ei vaan ole muuttunut p:ksi.)

pesä (s): wheis (Etym. kahk. whiese = asua, elää)

pesäpallo (s): baasballe (baas+balle; 4.5.2011)

peti (s), punkka: pedde

peti (s): pedde

petkuttaa, huijata, hämätä (v): rufla (27.3.2009; Etym. ruots. ruffla), skoija (ark;27.3.2009; Etym. ruots. skoja [skoija]), svindla (27.3.2009 tähänkin tarkoitukseen)

peto: baste

petollinen (a): vostlek (voste+lek; 2.1.2009)

petos (s): disivne (disive+ne; 2.1.2009), disivus (disive+us; 2.1.2009), vostus (voste+us; 2.1.2009), vostne (voste+ne; 2.1.2009), vostendus (vostenda+us; 2.1.2009)

Petri (s;erisn): Peter (Taiv: Petr- tai Peter-; 26.1.2009; Huom: Nimivastine)

pettymys (s): betne (vanh; merkitty vanhaksi 3.1.2009)

pettyä (v): bedda (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

pettää (v): kadda (Etym. (3.1.2009) ehkä kavaltaa-verbistä)

pettää (v): voste (2.1.2009; Etym. doste-sanasta muotoiltu versio), kestakka (kesta+tak+a; 2.1.2009; Esim. Jää petti alta. Fres kestakkad/vosted alet (nyk. myös alent).)

pettää, kavaltaa, puijata (v): disive (2.1.2009; Etym. engl. deceive), vostenda (voste+nda; 2.1.2009)

peuhata (v), leikkiä, telmiä: voltelda (19.9.2011; volte+lda; Etym. vallatleda)

peukalo (s): mogfienk

peura (s): velrinder (vell[e]+rinder; 24.11.2008; Huom. myös vellek-sanassa on pohjalla sana velle, joka tulee suomen villi-sanasta)

piakkoin, hetken päästä: aifterteid

pian (d;melkein,lähes): lehkomt

pian, hetken kuluttua, kohta (d;ajasta): lillens teidens pest (17.5.2008; "pienen hetken päästä")

pian, nopeasti, kiiruhtaen: noppet, speddet, rienmal, rienneinsme, rienleket (rienlek+t; 6.1.2009), rienneim (rienna+eim; 18.12.2010)

pian, riennoin, nopeasti, viuhaan (d): spedleket (29.11.2007; spedde+lek+et)

piankin (d), jo pian (d): noppetul (noppet+ul; 7.2.2013)

piano (s): piano (23.12.2007), pinano (17.6.2008; Etym. ven. pianino mukaisesti)

pidellä (v), painella, pitää: heldella (29.11.2007; helda+lla)

pidentyä (v), pidetä: lekkotta (vanh), leketsa (lek+tsa; 9.6.2010)

pidin (s), teline (s): heldeppe (helda+ppe; 28.8.2018), stende (stenda+e; 28.8.2018; Etym. vrt. engl. stand), stendeppe (stenda+ppe; 28.8.2018)

pidättää (oikeus): resera (vanh; luotu ennen 16.1.2002)

pidättää (v): imheldetta (Luotu 24.6.2007. im+helda+tta. Esimerkiksi "Kaikki oikeudet pidätetään." "Olte rigtij imheldettaja."), heldetta (20.11.2009 tähän muotoon; Esim. Kaikki oikeudet pidätetään. Olte raiduij heldettai.)

pieli (s), reuna (s), sivu (s), laita (s), vierusta (s): pälje (25.5.2016; Etym. suom. pieli)

pienennös: lident

pienentyä (v), kutistua: lilletsa (lille+tsa; 25.7.2008)

pienentyä: liddua (vanh)

pienentää (v), zoomata pois päin, loitontaa: forretta (4.2.2008; forre+tta)

pienentää (v;vähentää), vähentää (v): väinmeretta (väine+mer+tta; 13.6.2014)

pienentää, minimoida, vähentää (v): minimella, minimeida, minimitzeida (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), minimiseida (12.12.2007 tullut tähän muotoon)

pienentää: lidda, väinetta (väine+tta; 31.12.2012)

pienestä pitäen (d): lillest asd (23.3.2008)

pieni (a;numerosta, luvusta tai arvosta), matala: matlev

pieni (a;pikkuinen), pikkuruinen (a), piskuinen (a;pikkuruinen), pikkuinen (a;pikkuruinen): väine (8.3.2011; Etym. vir. väikene)

pieni (pieni hetki -sanonnan yhteydessä): önlid (önlid momient; vanh)

pieni hetki, hetkinen, odota hetki: ön momient (vanh), venna ön momient (vanh), ön lid momient (vanh), önlid momient (vanh)

pieni maja (s), majanen (s;pieni maja): hundennuk (hunde+nne+uk; 31.12.2024)

pieni, pienoinen, pienokainen (s): lillennuk (lillenne+uk; 7.4.2009), lilluk (lille+uk; 3.10.2010)

pieni: lid, lille, lillenne

pienikokoinen (a), kompakti (a), tiivis (a;kompakti): kompakte (14.6.2015)

piennar (s;tiensivu), tiensivu (s), pientare (s;tiensivu): voopenger (voo+penger; 28.3.2014; Taiv: voopengr-), penger (28.3.2014 tämäkin merkitys; Taiv: pengr-)

pienoinen, pieni, pienokainen (s): lillennuk (lillenne+uk; 7.4.2009), lilluk (lille+uk; 3.10.2010)

pienoinen, pienokainen, pikkuinen (a): lillenlek (9.12.2008; lillenne+lek), väinuk (väine+uk; 20.10.2011), väinukke (väinuk+e; 20.10.2011)

pienoinen, pikkuinen, pienokainen: lillenne

pienois (yhdyssanoissa): lidde

pienois- (a;yhdyssanoissa;sama kuin lyhyt-): syyr- (25.8.2008 tähänkin tarkoitukseen)

pienois-: lidde-

pienoisevankeliumi (s;usk): syyrevangeliume (syyr+evangeliume; 25.8.2008; Esim: Pienoisevankeliumin sisältö: Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Syyrevangeliumens inneheldus: Sollen hafae Godde ersounnee laifen, eda Hes jeerad nilleken Sunnennem, eddain värnoogen, ves Heines peel bliefae, kotsoi hadoeel van iguennen whiesnen longesgettoi.)

pienoisohjelma (s;atk): appuk (appe+uk; 24.2.2011)

pienokainen (s), pieni, pienoinen: lillennuk (lillenne+uk; 7.4.2009), lilluk (lille+uk; 3.10.2010)

pienokainen, pienoinen, pikkuinen (a): lillenlek (9.12.2008; lillenne+lek), väinuk (väine+uk; 20.10.2011), väinukke (väinuk+e; 20.10.2011)

pienokainen, pienoinen, pikkuinen: lillenne

pientare (s;tiensivu), tiensivu (s), piennar (s;tiensivu): voopenger (voo+penger; 28.3.2014; Taiv: voopengr-), penger (28.3.2014 tämäkin merkitys; Taiv: pengr-)

pieraista (v;ark): prutehda (prutta+hda; 3.11.2008), färdehda (färda+hda; 3.11.2008), ferdehda (31.3.2009; ferda+hda)

piereä (v;ark): Ks. pierrä

pierrä (v;ark): prutta (Etym. ruots. prutta), färda (Etym. ruots. fjärta), ferda (31.3.2009 tähän muotoon)

pieru (s;ark): prut (ark), färdus, pruttus (prutta+us; 3.11.2008), ferdus (ferda+us; 31.3.2009)

pieru (s;lääket): flatus (3.11.2008; Etym. lat. flatus < lat. verb flare 'to blow')

piestä (v): kolkka (15.7.2011; Etym. vir. kolkida)

Pietari (s;erisn;Raamatun henkilö): Petarie (30.6.2008), Petrus (16.9.2009 alettu käyttää tätä vastinetta, otettu käyttöön ven. ja vir. kielen mallin mukaan)

piha: aikesoil (vanh)

piha: gorde, jaard

pihahdus, kihinä, kihahdus, kiehahdus, pihinä, sihinä, tuhina, suhina (v): sihahdus (sihahda+us; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehdus (sihehda+us; 10.11.2009 tähän muotoon)

pihahtaa, kihistä, kihahtaa, kiehahtaa, kähistä, pihistä, sihahtaa, sihistä, tuhista, suhahtaa (v): sihahda (siha+hda; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehda (sih[a>e]+hda; 10.11.2009 tähän muotoon)

pihamökki (s): gordmek (gorde+mek; 7.9.2017)

pihi, nuuka, saita, kitsas, itara, säästäväinen (a): ekonomikienne (3.11.2008; Etym. engl. economic), snolle (11.11.2008; Etym. ruots. snål), altsenne (11.11.2008; Etym. ven. alcnyj = ahne (eri merkitys tosin))

pihinä, kihinä, kihahdus, kiehahdus, pihahdus, sihinä, tuhina, suhina (v): sihahdus (sihahda+us; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehdus (sihehda+us; 10.11.2009 tähän muotoon)

pihistä, kihistä, kihahtaa, kiehahtaa, kähistä, pihahtaa, sihahtaa, sihistä, tuhista, suhahtaa (v): sihahda (siha+hda; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehda (sih[a>e]+hda; 10.11.2009 tähän muotoon)

pihlaja (s): rönnen (Etym. ruots. sanasta rönn, pihlaja), pihlenne (pihle*+nne; 21.11.2014)

pihvi (s): pihve (16.9.2011; Etym. suom. pihvi)

piikki (s), oas (s), oka (s): osel (31.7.2010; Taiv: osl-; Etym. kahkonin oma sana, luotu muistuttamaan suomen sanaa oas.), osluk (osel+uk; 27.11.2010; Huom: -uk => pieni piikki)

piikki (s): peike (vanh)

piilo (s): lymle (lymma+le; 21.9.2008)

piilo, kätkö (s;uumen), uumen (s;vars. ylät., tav. mon. sisus, kätkö. Maan, vuoren uumenista pulppuava vesi. Syvällä laivan uumenissa. Ihmissielun uumenet.): ummen (2.1.2010; Etym. suom. uumen; Taiv: umn-)

piilo- (s): lymme- (21.9.2008; lymma+e)

piilokopio (s;atk): lymmenkopius (lymma+nne+kopius; 12.2.2014)

piilosilla (d;leikki): lymmuil (lymmus+i+l; 3.4.2011)

piilossa (d), näkymättömissä (d): vol sefuens alent (vanh; vol|sefus+ens|alent; 4.5.2011), lymmeis (lymma+ei+s; 4.5.2011), vol vieduens alent (vol|viedus+ens|alent; 22.3.2012)

piilossa oleva (a), näkymätön, näkymättömissä oleva: lymmanne (lymma+nne; 21.9.2008), aindyseanne (ain+dysea+nne; 21.9.2008)

piilotella (v), pälytä, pälyillä, lymytä, olla piilossa: lymma (14.9.2008; Etym. suom. lymytä)

piilotiedosto (s): lymmenafenle (21.9.2008; lymme+nafenle)

piilottaa, kätkeä: klippa (Etym: Joko onomatopoeettinen sana eli jonkin piilottamisesta kuuluva ääni, taikka engl. verbistä clip = typistää, keritä, kiinnittää, ruots. klippa = leikata, katkaista, 26.1.2015: Tulee ehkä kahk. sanasta klippos = kallio.)

piiloutua, kätkeytyä, mennä piiloon (v): klippetsa (klippa+tsa; 14.9.2008)

piimä (s;elintarv): matjos (matja+os; 2.10.2011), bemja (9.1.2012; Etym. suom. piimä + -ja)

piinata (v): blooge (19.2.2010; Etym. ruots. plåga [plååga])

piipata (v): piippa (20.11.2009)

piippaus: piip (vanh;ark;luotu ennen 16.1.2002)

piiras (s;ruok): piirog (11.11.2008; vanh; merkitty vanhaksi 28.7.2010), piiruk (28.7.2010 tähän muotoon)

piiri (henkilöryhmä, ala, alue, vaikutusalue): piir

piiri (kehä, mat): ring, kera (12.8.2022; Etym. suom. kerä)

piiri (sähkötekn): elepiir

piirittää (v), saartaa: piiretta

piirre (s), ominaispiirre (s), ominaisuus (s;piirre): viirde (viirda+e; 13.6.2014)

piirros (s): dreffos

piirto, piirtäminen (s): drefne, dreffus

piirtopöytä (s;atk): dreffustaul (dreffa+us+taul; 22.12.2008)

piirtää: dreffa, viirda (30.12.2011; Etym. kahkonin oma sana, deskriptiivisana)

piiska (s): piskel

piiskata (v): piska, piskella (piska+lla; Esimerkki: Diell ain foir koldem thond bluffan, ain reidus piskan/piskellan. Siellä ei enää kylmä tuuli puhaltanut eikä sade piiskannut.)

piispa (s): biiskop (15.10.2010; Etym. ruots. biskop)

piitata (v), välittää: veletta (3.6.2008; vel+etta; Etym. suom. välittää-verbin mukaan)

piitata, välittää, kiinnittää huomiota: velde (vanh; merkitty vanhaksi 25.5.2008)

pika- (s): nop- (Etym. suom. nopea-sanasta)

pikakuvake (s;atk): syyrveo, nopveo, noplustek (nop+lustek; 10.2.2011)

pikanäppäin (s;atk), näppäinoikotie (s;atk): nopnäb

pikanäppäinyhdistelmä, näppäinoikotie, näppäinyhdistelmä (s;atk): näbnopveo (engl. shortcut), näbnopvoo (näbnop+voo; 9.11.2012 tähän muotoon)

pikavalikko (s;atk,context menu): nopveldok

piki (s): nööge (1.1.2011; Etym. suom. noki, vir. nõgi)

pikimmiten (d), nopeiten (d): noppeinnet (noppe+ein+t; 5.3.2016)

pikku hiljaa, vähittäin, vähitellen, pikkuhiljaa, vähän kerrassaan, hitaasti (d): lillekit (lille+lek+it; 2.5.2008), lillet kerdellem (2.5.2008; "vähän kerrallaan"; lille+t|kerde+ell+em), lillekken (lille+kken; 19.7.2010)

pikku: lid, lille, lillenne, lidde-

pikkuinen (a), pienokainen, pienoinen: lillenlek (9.12.2008; lillenne+lek), väinuk (väine+uk; 20.10.2011), väinukke (väinuk+e; 20.10.2011)

pikkuinen (a;pikkuruinen), pieni (a;pikkuinen), pikkuruinen (a), piskuinen (a;pikkuruinen): väine (8.3.2011; Etym. vir. väikene)

pikkuinen, pienoinen, pienokainen: lillenne

pikkukala (s), kala: valjeska (valja+ska; 6.11.2009; Huom: Säilytetty j:llinen muoto, vaikka nykyään kantasana on muuttunut muotoon valna.)

pikkukieli (s;lääket), kitakieleke (s;lääket): lillenellev (lille+nellev; 17.3.2010), uvulle (17.3.2010; Etym. lat. uvula)

pikkulapsi (s), käärö (s;nyytti), vauva, nyytti, piltti: gnytta (vanh; 24.11.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen. Esim. Hän otti pienin nyytin käsivarsilleen. Hes höidu lillen gnyttan keslekkepijeelem.), gnytte (vanh; 7.4.2009 tähän muotoon), knytte (28.4.2009 tähän muotoon, tosin tarinassa Lenne soule tämä on esiintynyt jo k-kerakkeellisessa muodossa, tosin päättyen a-vokaaliin: knytta.), nytte (28.10.2009 tähän muotoon; vanh)

pikkulapsi (s): nyttebarne (nytte+barne; 6.11.2009; vanh), knyttelasje (knytte+lasje; 12.4.2014)

pikkulapsi, lapsukainen, lapsonen (s): lillebarne (lille+barne)

pikkuleipä, keksi: kaakkos, lillebrööde, väinkaakkos (väine+kaakkos; 13.11.2012), väinbrööde (väine+brööde; 16.11.2012)

pikkupitsa (s;elint): väinpitse (väine+pitse; 16.11.2012)

pikkupoika (s): lilleboikke, boikkenne, jempsuk (25.8.2012; Etym. vir. jõmpsikas = kakara, aluksi oli kahkonissa myös muodossa jempsek)

pikkurilli, pikkusormi (s): lillerille (vanh), lillefienk

pikkuruinen (a), pieni (a;pikkuinen), piskuinen (a;pikkuruinen), pikkuinen (a;pikkuruinen): väine (8.3.2011; Etym. vir. väikene)

pikkuserkku (s): väinfaljosproure (väine+faljosproure; 7.7.2014), väinfaljosshiere (väine+faljosshiere; 7.7.2014)

pikkusisko (s): lillesysse (ark; 2.5.2008; lille+sysse)

pikkusisko (s;nuorempi sisko): nooremma shiere (21.5.2008; noore+mma|shiere)

pikkusisko: lilleshiere

pikkusormi (s), pikkurilli: lillerille (vanh), lillefienk

pikkutyttö (s): lillejille, jillenne, jilluk (jille+uk; 27.3.2009), lilletirtes (lille+tirtes; 7.12.2009)

pikkuveikka (s;ark;pikkuveli), pikkuveli: lilleprysse (ark; 2.5.2008; lille+prysse), lillepysse (ark; 2.5.2008; lille+pysse)

pikkuveli (s;nuorempi veli): nooremma proure (21.5.2008; noore+mma|proure)

pikkuveli: lilleproure

pikseli: piksele (luotu ennen 16.1.2002; 31.12.2001 (Tietokonesanastoa-tiedoston päiväys); Etym. engl. pixel-sanasta), pikselle (9.6.2010 tähän muotoon; Esim. Viiden megapikselin kamera. Fis megapiksellini lustord.), pidpod (pid+pod; 27.7.2012; Esim. Kahdentoista megapikselin kamera. Daaton mogpidpodini lustord.)

pilaantua (v): dervetsa (14.4.2009; derva+tsa)

pilaantunut (a): dervetsaid (dervetsa+aid; 14.4.2009), dervetsant (dervetsa+nt; 16.7.2010)

pilaantuva (a): dervetsanne (14.4.2009; dervetsa+nne)

pilari, pylväs, tanko, tolppa, palkki (s): pelves (14.12.2007; Etym. suom. pylväs; Taiv: pelves-)

pilata (v), tartuttaa, saastuttaa: infekta (15.8.2009; infekt+a), infekteida (infekt+eida; 15.8.2009)

piletti, matkalippu, lippu (s;matkalippu), tiketti (s): piljette (1.8.2009)

pilkata, ivailla (v): hemda

pilke, kimmellys, kimallus, kimmelle, kimmel, hohto, kiilto, välke (s): gimne (gimme+ne; 1.11.2007), gimmus (gimme+us; 1.11.2007), gimmellus (gimme+lla+us; 1.11.2007), gimmel (3.5.2011; gimme+l)

pilkka (s): hemtne, hemde

pilkkaaja, ivaaja (s): hemdel

pilkku (s): til (Etym. kahkonin oma sana)

pilli (s): fislord (23.2.2008; fisla+ord), piippa (23.2.2008; Etym. Ruots. pipa [piippa])

pilli (s;ruokailuväline tai muu pilli): säfnok (säfna+ok; 18.6.2008; Esim 1: juoda pillillä: joode säfnokell / joode säfnokens trou; Esim 2: puhaltaa pilliin: bluffa fislordeel / fisla fislordell; Esim 3: pillimehu: säfnoksafte / säfnokjoome)

pillimehu (s): säfnoksafte (säfnok+safte; 11.9.2009), säfnokjoome (säfnok+joome; 11.9.2009)

piltti (s), kääry (s), käärö (s), nyytti (s): körry (14.5.2013; Etym. suom. kääry, ks. kahk. körryl)

piltti, käärö (s;nyytti), vauva, nyytti, pikkulapsi (s): gnytta (vanh; 24.11.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen. Esim. Hän otti pienin nyytin käsivarsilleen. Hes höidu lillen gnyttan keslekkepijeelem.), gnytte (vanh; 7.4.2009 tähän muotoon), knytte (28.4.2009 tähän muotoon, tosin tarinassa Lenne soule tämä on esiintynyt jo k-kerakkeellisessa muodossa, tosin päättyen a-vokaaliin: knytta.), nytte (28.10.2009 tähän muotoon; vanh)

piltti, vauva (s): fafanne (fafa+nne; 29.1.2008)

pilvenhattara (s), hattara (s;pilvenhattara): klaudukke (klaude+ukke; 1.7.2010)

pilvetön, sees, seesteinen, seljyt, selkeä, kirkas (a): seges (Etym. suom. sees, sekee-; 2.1.2009; Esim. Segeset hef glanssad. Seesnä taivas loisti. Taiv: seges-)

pilvi: klaude, klaudum (vanh), klaudenne (klaude+nne; 31.8.2014)

pimentyä, pimetä, hämärtyä (v): mosdetat heera (29.11.2007; Esim. Äred werkalmekens koldem. Lumee fallad od weiter algad mosdetat heera.)

pimentyä, pimetä: mosda (ääntämys [moshda] eli "suhu-ässä")

pimentyä, pimetä: mörke

pimentää (v), tummentaa (v): mosdetta (mosde+tta; 19.11.2005; Esim. Laulu: Molle soindijee dies' mosdettae. Suru säveliä sumentaapi.)

pimetä (v), hämärtyä (v), hämärtää (v;hämärtyä): mosdetsa (mosde+tsa; 26.1.2010; Esim. Ilde algad dri (nyk. ul) mosdetsa. Ilta alkoi jo hämärtää.)

pimetä (v;himmetä): himla (19.12.2008 tämäkin tarkoitus), himletsa (himla+tsa; 20.11.2020)

pimetä, himmyä, hämärtyä (v): hailetta (haila+tta; 4.11.2010)

pimetä, pimentyä, hämärtyä (v): mosdetat heera (29.11.2007; Esim. Äred werkalmekens koldem. Lumee fallad od weiter algad mosdetat heera.)

pimetä, pimentyä: mosda (ääntämys [moshda] eli "suhu-ässä")

pimetä, pimentyä: mörke

pimeys, himmeys, synkkyys, synkeys (s): himle (himla+e; 19.12.2008), himlus (himla+us; 22.12.2008)

pimeys, synkkyys, synkeys: mörknus, mosdus

pimeä (a;himmeä): himlenne

pimeä, synkkä, synkeä, tumma: mördus, mosde (ääntämys [moshde] eli "suhu-ässä"), mosdus (ääntämys [moshdus] eli "suhu-ässä")

pimeällä (d), pimeässä: mosduess (mosdus+ess; 16.7.2008 lisätty sanastoon. Esim 1: Pimeällä täytyy kulkea valon/lyhdyn avulla. Mosduess neddai valguens me stepella.)

pimittää (v), sammuttaa, himmyttää, hiivuttaa: himletta (himla+tta; 6.11.2009; Esim. Mome doujad veineel liebee, sjeni / sjens me meidai nelen himletta.)

pinaatti (s;ruok): pinette (13.5.2012)

pingviini (s): pingvenne (2.12.2007)

pinkka (s), puntti, nippu: buntte (29.11.2007; Etym. ruots. sanasta bunt)

pinna (s), säle (s): själle (1.12.2008; Etym. ruots. spjäle)

pinnasänky (s), häkkisänky (s): själsenge (själ+senge; 12.4.2014), själweid (själ+weid; 11.4.2014)

pino (s): stekke (luotu 25.5.2007, engl. sanasta stack)

pinta (s): viinde (10.2.2011; Etym. kahkonin oma sana)

pinta-ala, ala: arie

pintakäsitellä (v;tekn): viindkesenda (viinde+kesenda; 10.9.2017)

pintakäsittely (s;tekn): viindkesendus (viindkesenda+us; 10.9.2017)

pipari: pipar, piparkaakkos (vanh), piparbaakkos (pipar+baakkos; 25.1.2011)

pipo (s): mysse (5.3.2008; Etym. ruots. mössa)

pipo (s): peehek (myös hattu)

pippuri: peppar (vanh), pepper (14.9.2010; Taiv: pepr-)

piraatti: pirate

piristys (s), virkistys: whirlekkus (whirella+us; 16.7.2008)

piristää (v), virkistää: whirlekka (whirre-lek-a, 30.5.2007)

Pirkkala (s): Pirkkale (26.11.2007; Pirkka+le)

pirkkalalainen (a,s): pirkkalenne (26.11.2007; pirkkale+nne)

pirskottaa, vihmoa, priiskua (v): dumssa (21.12.2007)

pirteä (a), terävä (a), selkeä (a), pureva (a;pakkanen), raikas (a;ilma): krispenne (5.6.2015; Etym. engl. crisp)

pirteä (a), virkeä: birten (vanh)

pirteä, eloisa, vikkelä, ketterä, reipas, kipakka, nopea (a): sneppe (16.12.2008)

pirteä, virkeä, vireä (a): whirlek (Keksitty 30.5.2007; whirre-lek; Etym. "whirre" suom. sanasta "virkeä".)

pirtti: pirt

pirttipöytä (s): pirtburde (pirt+burde; 30.10.2015)

pisara (s): tip

pisara, tippa, vesipisara (s): tippel (3.4.2008; tippa+el; taivutus tiple-, koska sana ei varsinaisesti ole tekijä, kuten ei myöskään steppel, steple-, askel.)

pisaroida (v), tippua: tippa (3.4.2008; Etym. suom. tippua)

pisaroida, tihuttaa, tihuuttaa (v): tipella (tippa+ella; 3.4.2008)

piskuinen (a;pikkuruinen), pieni (a;pikkuinen), pikkuruinen (a), pikkuinen (a;pikkuruinen): väine (8.3.2011; Etym. vir. väikene)

pissa (s;ark): pis, pee

pissata (v;ark): pissa, peea

piste (kirjoituksessa): pod (Etym. (11.10.2008) Ehkä engl. dot-sanasta muunnelma. Huom 27.7.2012: Samankuuloinen kuin englannin sana spot.)

piste (kohta): pointe

piste (s;atk;langaton verkkolähetin), hotspot (s;atk;langattoman verkon): lempod (lem+pod; 9.4.2010; Etym. engl. sanan hotspot mukaan.)

pistorasia, töpseli (s): stepsel (2.3.2008; Etym. ven. shtepsel' < ehkä tanskan stöpsel)

pistää (v): podda (pod+a; 17.9.2010)

pitkin, halki (postp): lekken (Etym. Sanasta lek, johon on liitetty suom. instruktiivin pääte -n. Sanasta lekken on surkastunut vähitellen prolatiivi-sijamuoto: lekken > -kken.)

pitkin: lekken (gen/partit. + "lekken")

pitkä: lek (Lausutaan kahdella k-kirjaimella, vastoin kuin lek-sana merkityksellä "laki".)

pitkälle (d), kauas: lekens peel (vanh), lekens pieel (lek+ens|pieel; 24.4.2012), leketat (lek+tat; 22.11.2014)

pitkälle, kauas: forre (vanh)

pitkällä (d), kaukana: lekens peel (lek+ens|peel)

pitkämielinen (a), kärsivällinen: kestenmellenne (20.10.2007; kestne+melle+nne; Etym. ruots. sanan tålmodig mukaisesti)

pitkämielinen (a), kärsivällinen: venlek (7.12.2008; venna+lek; Esim 1.11.2010: Pyydämme odottamaan kärsivällisesti. Vi vaisdai eede venlek.)

pitkämielisyys (s), kärsivällisyys: kestenmellennus

pitkämielisyys (s), kärsivällisyys: venlekkus (7.12.2008; venlekka+us)

pitkäsalpa (s;tekn), pitkäsuljin (s;tekn), pitkäsulkija (s;tekn): leklakenbregge (lek+lakenbregge; 25.10.2018)

pitkästyttävä: slunnelu, slunne

pitkästä aikaan (d): lekent taident (6.1.2009; lek+ent|taide+m; Esim. Pitkästä aikaan tapasimme. Lekent taident vi varheerad ender endren.; Huom: Katso myös "pitkään aikaan")

pitkäsuljin (s;tekn), pitkäsulkija (s;tekn), pitkäsalpa (s;tekn): leklakenbregge (lek+lakenbregge; 25.10.2018)

pitkään (d), kauan: lekt

pitkään (d;vanh), kauan: leki

pitkään aikaan (d): lekesi taidesi (lek+si|taid+si; 21.8.2009; Esim. En ole nähnyt häntä pitkään aikaan. Hafam ain sefan heinee lekesi taidesi.)

pito: kepne

pitopaikka (s;juhlan ~): heldussije (heldus+sije; 18.1.2010)

pitopalvelu (s): holluspalvos (hollus+palvos; 2.2.2013)

pitsa (s): pitse (22.1.2010 tähän muotoon)

pitsa, pizza (s): pitsa (27.7.2007)

pitseria, pizzeria (s): pitserie (27.5.2008)

pittoreski (a), maalauksellinen (a), kuvauksellinen (a): pittoresje (15.6.2015; Etym. suom. pittoreski < ruots. pittoresk < ransk. pittoresque)

pituus (s): lekkus

pituus: leknus (vanh)

pitäisi, täytyisi: shunde (vanh), mostoje (vanh)

pitää (esim. Tämä takki pitää hyvin lämpöä), säilyttää: inlefde, innelefde (Vanha esimerkki "Dish tak innelefde ifimst lemee." Nykyään: "Dish takke innelefde fimset lemee."; Nykyään 26.1.2010: "Tes takke heldae lemee fimset.")

pitää (jonakin): imdenkka

pitää (jostakin), rakastaa: fehelda (Esim. (Minä) rakastan sinua. (Me) feheldam dainee.)

pitää (kiinni), takertua, tarrata, ottaa kiinni: kaukta (Etym. ehkä engl. caught)

pitää (pohjassa): baashelda, helda

pitää (säilyttää): keppa

pitää (v; pidellä): helda

pitää (v; puhe): helda

pitää (v;jnkn): helda (Esim. Dekken firme ga mahdu helda komputordens henden matlev. Siten firma pystyi myös pitämään tietokoneen hinnan matalana.)

pitää (v;jonakin): heldenda (heldenda+essiivi; helda+nda; 15.2.2009; Esim. 8086-suoritinta pidettiin siihen aikaan suurena läpimurtona. 8086-aldettordee heldendaid doshtaidet storret trouraskuet.), hellenda (12.10.2009 tähänkin muotoon; hel[d]a+nda)

pitää (v;järjestää): helda

pitää (v;säilyttää), säilyttää (v), säilöä (v), pitää säilössä (v): veramhelda (veram+helda; 24.5.2011)

pitää hauskaa, olla hauskaa: kaukta heslee (vanh; merkitty vanhaksi 18.1.2008), hafa heslee, leeg heslee (vanh; merkitty vanhaksi 18.1.2008)

pitää huolta (v), huolehtia: hollehda (holle+hda; 8.6.2011), votte hollee (votte|holle+e; 8.6.2011), helda hollee (helda|holle+ee; 8.6.2011)

pitää kirjaa (v): helda kernee (helda|keren+ee; 7.2.2018)

pitää mekkalaa, metelöidä, hälytä, meluta (v): helusda (helus+sda; 11.10.2009)

pitää parempana (v;vrt englannin prefer), tykätä enemmän (v), miellyttää enemmän (v), tehdä mieluummin (v): mellendemma (mellende+mma; 11.10.2011; Esim. Meinee mellendemmae näbesdoo kasutta ais masee. Tykkään käyttää mieluummin näppäimistöä kuin hiirtä. Esim. Meinee mellendemmae masens sijest näbesdoo kasutta.)

pitää silmällä (v), ottaa vaarin (v), ottaa neuvo (v): votte varenne (votte|var+nne; 7.10.2015)

pitää säilössä (v), pitää (v;säilyttää), säilyttää (v), säilöä (v): veramhelda (veram+helda; 24.5.2011)

pitää taukoa (v), loikoilla (v), levätä (v;kesken työn), tauota (v): whalunda (29.1.2011; Etym. kahkonin oma sana, deskriptiivisana, kahkonin sana luotu ensin ja vasta sitten lisätty sanalle merkitys)

pitää taukoa, tauota, levätä, huilata (v): huile (Etym. suom. huila(ta)), huila (Etym. suom. huila(ta)), resta (Etym. engl. rest), whalunda (30.4.2025 lisätty tähänkin)

pitää taukoa, tauota: prekka (vanh; merkitty vanhaksi 13.9.2007)

pitää yhteyttä (v): kaukta kontaktee (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008)

pitää yhteyttä (v): äre tatzuess (4.3.2008; tatza+us+ess; vanh), helda tatzuess (4.3.2008; tatza+us+ess; vanh)

pitää, painella, pidellä (v): heldella (29.11.2007; helda+lla)

pitää, säilyttää (ei poistaa): dieslefde

pitää, tykätä: tykke (Etym. suom. arkikielen sanasta tykätä (tykkä-). Suomeen tullut ruots. sanasta tycka. Anglosaks. thynkan on ajatella. Siitä on tullut engl. think, josta puolestaan on tullut vanhan kahkonin thinkka ja siitä nykyisen kahkonin denkka (denk+a). Näin sanojen [kh:tykke] ja [kh:denkka] välillä piillee yhteys.)

pitää, täytyä: moste (vanh)

pitää: helda

piuha, johto, johdin: ohd (Etym: suom. johto), viir (22.10.2015; Etym. engl. wire)

pizza (s), pitsa: pitsa (27.7.2007)

pizzeria (s), pitseria: pitserie (27.5.2008)

plakki (s;lääket): plakue (5.6.2013), plakke (5.6.2013)

please (i;ark), ole hyvä (v;pyydän), pyydän (v): valjam (valja+m; 17.8.2011; Esim. Valjam, ingiv namem aleedenneel loodeel. Pyydän/Ole hyvä, syötä nimesi alla olevaan kenttään.)

pluskvamperfekti (s): blommapefort (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), pluskvampefort (pluskvam+pefort; 4.3.2008)

plussata (v;mat), summata: plussa (plusse+a; 29.9.2009)

podcast-lähetys (s;atk), verkkolähetys: netverksendus (netverk+sendus; 11.10.2008), podcast-sendus (podcast+sendus; 21.8.2008), podradio (21.10.2009; pod+radio; Etym. ruots. sanan poddradio mukaisesti)

pohdinta (s), miete (s), harkinta (s): uumosdellus (uumosdella+us; 17.2.2014)

pohdinta, miete, ajattelu, aatos (s): uumus (12.12.2008; uuma+us), uumos (uuma+os; 12.12.2008)

pohdiskella (v), pohtia: fundella

pohja (s), työpohja (s): baasuk (baas+uk; 28.10.2011)

pohja (s;kuv), alamaa (s), pohjukka (s;kuv), alho (s): almaa (al+maa; 25.12.2010; Esim. laulaa sydämen pohjasta. sange seddens almailt seg.)

pohja, kanta, perusta, tukikappale: baas (Etym. Oli aluksi muodossa base; tulee engl. sanasta base)

-pohjainen, -perustainen: -baasenne

pohjalta (d), perusteella (d): baasent (baas+nt; 17.2.2014; Rekt: genetiivi+baasent)

Pohjanmaa: Nordensmaa

Pohjantähti: Nortsierna

pohjaton (a), perusteeton (a): baaslous (baas+lous; 26.2.2011)

pohjautua, perustua: äre baasaid

pohjautuva (a;jhnkn ~), perustuva (a;jhnkn ~): baasetsanne (baasetsa+nne; 13.6.2014)

pohjimmiltaan (d), perimmiltään (d): vereinneltem (vera+ein+lt+em; 10.11.2014)

pohjoinen: nord, norda

pohjois-: norr-, nord-, norda-

pohjoiseurooppalainen (a): nordaeuropanne (16.6.2008; norda+europanne; vanh), nordeuropienne (nord+europienne; 10.10.2016 tähän muotoon)

Pohjoismaa (s): Norrland, Nordland, Nordaland

pohjola (yhdyssanoissa): nor-

pohjola: nord

pohjukka (s;kuv), alamaa (s), pohja (s;kuv), alho (s): almaa (al+maa; 25.12.2010; Esim. laulaa sydämen pohjasta. sange seddens almailt seg.)

pohtia (v), miettiä (v), harkita (v), ajatella (v;pohtia): uumosdella (uumos+sda+lla; 17.2.2014)

pohtia (v): funda (Etym. ruots. fundera)

pohtia, aikoa tehdä jtkn (v), suunnitella (v), miettiä, ajatella (v): uuma (12.12.2008; Etym. suom. uuma, uumia, uumailla; Esim. Flexworkest uumai monnelvenne viidverk. Flexworkista aiotaan tehdä / suunnitellaan monikielistä projektia.)

pohtia, pohdiskella (v): fundella

poiesta (part;eksessiivinä): volent (vol+nt; 4.11.2010)

poika (miespuolinen lapsi): boikke

poika (s;jonkun lapsi): sunnen (sunnee, sunnens, sunnij, vanhastaan myös: sunnenee, sunnenens, sunnenij)

poikanen (s; eläimen jälkeläinen): sunnek (18.6.2008; sunne(n)+ek)

poiketa (olla poikkeava jstkn): äre der

poiketa (v): volstepehda (vol+stepehda; 29.1.2011)

poikkeus (s): eksepteidus (eksepteida+us; 27.3.2009)

poikkeus (s): ekseptus (eksepta+us; 22.6.2009; Huom: Tämä on eksepteidus-sanaa sutjakkaampi muoto)

poikkeus: derärne, ekseptione

poikki (a): raks (Etym. oksan raksahduksesta kuuluva ääntä mukaileva sana), raksen (raks+en; 10.6.2016)

poikki (d;esim. tien poikki), lävitse, läpi, halki: troukken (trou+kken; 9.2.2009)

poikue (s), pesue: sunnesdok (13.6.2008; sunnen+sdo+k)

poimia, kerätä (v): pikka (Etym. engl. pick), kollekteida, kääre (Etym. suom. kääriä-verbistä. Luotu rimmaamaan äre-verbin kanssa.)

pois (part;olentona ja tulentona): vol (25.10.2010; Etym. kahkonin oma sana, oif-sanasta ja pois-sanoista.)

pois (part;tulentona): voltat (vol+tat; 4.11.2010), vollen (runollinen; 27.2.2011; Etym. oif–oiffen, vol–vollen)

pois päältä, off, poissa: offen (vanh; merkitty vanhaksi 4.12.2007)

pois, poissa: oif, offen (vanh; merkitty vanhaksi 4.12.2007), oiffen (vanh)

poissa paikalta, offline-tilassa, offlinessa (d;atk): oif linjelt (24.12.2008)

poissa, pois päältä, off: offen (vanh; merkitty vanhaksi 4.12.2007)

poissa, pois: oif, offen (vanh; merkitty vanhaksi 4.12.2007), oiffen (vanh)

poissulkeva (a), ekslusiivinen: ekslusivie (1.5.2010; Etym. exclusive), ekslusivienne (1.5.2010; ekslusivie+nne)

poistaa (keskuudesta), poistua, karsia: diskreppa

poistaa (kokonaan): delesloude (Etym. alkuosa "dele-" engl. sanasta delete, poistaa ja loppuosa "-sloude" ehkä ruots. sanasta slå, lyödä. Sanasta delesloude on kehittynyt myös lyhytmuoto "diela". Katso myös outtensloude ja kostenslouda. Luotu ennen 16.1.2002.)

poistaa (v), ottaa pois (v): volvotte (vol+votte; 27.11.2010)

poistaa (v): diela (Etym. Alkujaan tästä oli kaksi muotoa: daile ja diela. Muotoa daile käytettiin yksikön persoonissa (minä, sinä, hän) ja passiivissa, muissa diela. Sanat diela ja daile tarkoittivat aluksi tuhota. Daile on tullut engl. sanan die, kuolla lausunta-asusta [dai], josta on sen jälkeen tullut toinen muoto, diela. Nykyään käytetään vain muotoa diela. Myös sanassa spiela oli kaksi kirjoitusasua, niistä toinen spaile.)

poistaa (v): oif troffe (27.1.2009; oif|troffe; vanh)

poistaa (v): oiftroffe (vanh), oifvotte (oif+votte; 7.9.2010; vanh)

poistaa (v): volvotte (vol+votte; 25.10.2010), vottehma (votte+hma; 16.12.2014)

poistaa (v;atk;levy cd-asemasta), antaa: ejekta (ark; vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), uljeera (vanh), uldatja (ul+datja)

poistaa asennus (v), uninstalloida (v;ark): aininstella (ain+instella; 21.3.2009), diela instellus (diela|instellus; 21.3.2009), instellehma (instella+hma; 5.9.2014)

poistaa jonosta (v): deskuesda (des+kue+sda; 20.10.2011), volvotte kuest (volvotte|kue+st; 20.10.2011)

poistaa käytöstä, estää, panna pois päältä (v;atk): disappela (ark), disappele (ark)

poistaa käytöstä, ottaa pois käytöstä, estää (v;atk myös): oifsetta peelt (oif|setta+peelt; 20.11.2009)

poistaa liputus (v): flekkehma (flekka+hma; 12.2.2014)

poistaa lukitus (v;unlock), vapauttaa lukitus (v): renna luggus (renna|luggus; 31.12.2012), luggehma (lugga+hma; 31.12.2012; Huom: 31.12.2012 keksittiin uusi verbin johdos, jonka tunnus on -hma. Se ilmaisee kantaverbiin nähden vastakohtaista toimintaa. Tunnus on muunnelma -hda-tunnuksesta ja muunnelma on keksitty lyhyen hetken aikana ilmenneenä inspiraationa.)

poistaa paketista (v), avata (v;paketti,pakkaus): paketehma (paketta+hma; 27.2.2014)

poistaa ryhmitys (v): rymetehma (rymetta+hma; 31.12.2012)

poistaa sisennys (v;atk), vähentää sisennystä (v;atk), ulontaa (v): ulletta (ul+tta; 9.11.2012)

poistaa valinta (v;engl. deselect): ainwhallide (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), ainvelda (4.3.2008; ain+velda), veldehma (velda+hma; 31.12.2012)

poistaa: outtensloude (Etym. Alkuosa "outten" engl. sanasta "out" ja "sloude" todennäköisesti ruots. sanasta "slå", lyödä. 18.2.2008 selvennetty: outtensloude saattaa tulla ruotsin verbistä utesluta [uuttesluutta], sulkea pois, jättää huomioimatta. Luotu ennen 16.1.2002.)

poisto: delesloutne (vanh), outtensloutne (vanh), dielne, oiftrofne (vanh)

poistonäppäin (s;atk), Del-näppäin: dielusnäb (diela+us+näb; 11.3.2010)

poistua (v), lähteä: lefde (17.11.2009 otettu käyttöön tämä lefde-sanan käyttö; lefde+obj; Esim. Meidän täytyy lähteä puistosta. Veinen em lefde treddesdo. Esim 2. Lähdimme kotoa. Vi lefdu khoten. Esim 3. Lähdin ulos. Koddum ultat.)

poistua (v;mennä pois): oif kodde (4.10.2009 lisätty; Esim. Poistu (Komento tietokoneohjelmassa). Kot oif.)

poistua, hävitä (v): visna (9.11.2008 myös tähän merkitykseen)

poistua, karsia, poistaa (keskuudesta): diskreppa

poistua, lähteä: kodfyra (luotu ennen 16.1.2002; kod+fyr+a; alkuosa "kod-" tullee sanasta "kodde"; keskiosa -fyr- tarkoittanee "pois", lopussa on lisäksi verbin pääte -a.), kodde, kodde vol (21.10.2015), volkodde (vol+kodde; 21.10.2015), volkohda (vol+kohda; 21.10.2015), volvotetsa (volvotte+tsa; 15.8.2024)

poksahdus, paukahdus, pamahdus (s): poppus (3.1.2009; poppa+us), pop (3.1.2009; Etym. engl. pop), bangus (3.1.2009; banga+us), bammus (bamma+us; 3.1.2009)

poksahtaa, paukahtaa, pamahtaa (v): poppa (3.1.2009; Etym. engl. pop), banga (3.1.2009; Etym. bang+a), bamma (3.1.2009; Etym. bam+a)

poliisi (s): polisse (24.10.2017)

poliisiauto (s): polisauto (polisse+auto; 24.10.2017)

poliitikko (s): politikkel (politikka+el; 12.3.2011), detesdel (detesda+el; 12.3.2011)

politiikka (s): politikie (12.3.2011), detesdus (12.3.2011; detesda+us)

polkea (v), kävellä (v), astella (v): jalga (jal+g+a; 1.12.2012; Etym. suom. jalka)

polkea, tallata, tampata, tukahtaa, sammuttaa (v): tappa (21.1.2008; Etym. ruots. tappa-verbistä: hukata, menettää, kadottaa)

polku (s): vooske (1.1.2012; voo+ske), vooskenne (vooske+nne; 1.1.2012)

polku (s;atk): patveo (vanh)

polku: patveo (Etym. engl. path + veo), jourveo, steproud, stepjourne

polkupyörä: psour

poloinen, parka, rukka (a): rug, väinrug (väine+rug; 7.12.2011)

polte (s): palne

polttaa (v): foiretta (11.3.2007; tullut burne-sanan tilalle)

polttaa (v): paltta (17.9.2010; pal(la)+tta), palletta (palla+tta; 17.9.2010)

polttaa: burne (vanh; merkitty vanhaksi 11.3.2007)

poltto (s): foirettus (17.6.2008; foiretta+us)

poltto: burne (vanh; merkitty vanhaksi 11.3.2007)

poluitse: jourveokken (jourveo+kken)

polvi (s): pole (2.5.2008 lisätty; Etym. Esiintynyt jo ennestään surpole-sanassa (surpole))

polvillaan (d), polviltaan: polijellem (pole+ij+ell+em; 29.7.2008; Esim: Hän rukoili polviltaan. Hes reidu polijellem. 6.11.2009: Hes valjendu polijellem.)

polvilleen (d): polijeelem (pole+ij+eel+em; 29.7.2008; Esim: Hän lankesi polvilleen. Hes fallad polijeelem.)

polviltaan (d): polijeltem (pole+ij+elt+em; 29.7.2008; Esim: Hän nousi polviltaan. Hes höidu polijeltem.)

polviltaan, polvillaan (d): polijellem (pole+ij+ell+em; 29.7.2008; Esim: Hän rukoili polviltaan. Hes reidu polijellem. 6.11.2009: Hes valjendu polijellem.)

polvistua (v): ekenna (18.3.2011; Etym. engl. knee; Lausutaan normaalisti [ekenna]; Esim. Käy uskomaan tälläkin hetkellä. Ekenna et usna testeiteg.)

polvistua (v): kodde polijeelem (kodde|polijeelem; 29.7.2008), poletsa (pole+tsa; 2.9.2008)

polvistuen (d;polvistuneena), polvistuneena (d): poletsantelet (poletsa+nt+let; 16.6.2013), poletsainlet (poletsa+ain+let; 16.6.2013)

polygoni (s;mat), monikulmio (s;mat): monnekuelmok (monne+kuelm+ok; 11.9.2008), monkuelmuk (monne+kuelmuk; 8.5.2013)

polynomi (s): polynome (2007)

pommi (s): bomme

ponnahdusikkuna (s): hyppakken (hyppe+akne; 9.11.2010)

ponnahdusikkuna (s;atk): popupakne

ponnahdusikkunan estotoiminto (s;atk): hyppakkenhyllord (hyppe+akken+hyllord; 9.11.2010)

ponnahdusvalikko (s;atk): popupveldok

ponnahdusvalikko (s;atk; engl. popup menu): popupveldok, hypehdusveldok (hypehda+us+veldok; 21.8.2008)

ponnahdusvalikko (s;atk;pudotusvalikko), pudotusvalikko (s;atk): doplöstenveldok (doplösta+ne+veldok; 12.4.2008)

ponnistaa (v), rehkiä, pyrkiä, ahkeroida, yrittää kovasti: striffa (14.11.2008; Etym. engl. strive)

ponnistaa: ponniste (vanh; merkitty vanhaksi 14.11.2008)

popcorn, popkorni, paukkumaissi, paukkujyvä, paahtomaissi (s): poptaheg (pop[pa]+taheg), keresdustaheg (keresda+us+taheg; 3.1.2009)

porkka, sauva (s;hiihto~): sihtenkep (16.2.2008; sihta+ne+kep)

porkkana (s): jornok (jorre+nok; 11.10.2008), joonok (11.10.2008; Etym. jornok-sanasta liudennettu muotoon joonok.)

porkkanalaatikko (s): joonokbagas (11.10.2008; joonok+bagas)

porkkanaraaste (s;elintarv): joonokkraste (joonok+kraste; 13.1.2012)

poro (s): rinder

porras (s;askelma), askelma (s): sterre, sterreppe (sterre+ppe; 30.10.2015)

porras, rappunen (s): sterre

porras: sterre

porsas, possu, sika (s): svenne (17.10.2009; Etym. svin)

porstua, eteinen, kuisti (s;rak): kviste (17.1.2009; Etym. ruots. kvist), verando (17.1.2009; Etym. ruots. veranda + o), verandos (17.1.2009; veranda+os)

portaat, rappuset (s;mon): steplij (steppel+ij; 17.5.2008; Esim: Hän meni portaita ylös. Hes koddu steplijekken uptat.)

portaat, rappuset (s;mon): sterrij (sterre+ij; 13.2.2009)

portaat: sterrij

portata (v;ark;atk), siirtää (v;atk;porting): portta (13.4.2008; Etym. engl. port)

portti (s;atk): port

portti: port, gateport (vanh), portte (run; 7.10.2015)

porukat (s;mon;ark): rehnemmej (neutraali)

posahtaa, räjähtää: exploude (vanh)

positiivinen (a): höinne (23.6.2009; höi+nne)

positiivinen: positivienne

poski (s): kind

posliini (s): poslinne (29.11.2007; Etym. suom. sanasta posliini)

possu, porsas, sika (s): svenne (17.10.2009; Etym. svin)

posti: poste (vanh), posde (25.10.2010 tähän muotoon)

postikortti (s): posdekaarde (posde+kaarde; 20.10.2011; Esim. Shellae dainen detta posdekaarden veldantestem lustest, od palvus sendae den automatientat ultat.)

postilaatikko (s): postloode (poste+loode; 19.11.2008; vanh), posdeloode (posde+loode; 25.10.2010 tähän muotoon)

postimerkki (s): postemarkke (vanh; merkitty 19.11.2008; 3.6.2008; poste+markke), postmarkke (poste+markke; 19.11.2008; vanh), postmark (poste+mark; 20.11.2009 tähän muotoon; vanh), posdemark (posde+mark; 25.10.2010 tähän muotoon)

postitse: postekken (poste+kken; vanh), posdekken (posde+kken)

postittaa (v;lähettää postitse): posdetta (posde+tta; 25.10.2010)

postitus (s): posdettus (posdetta+us; 30.1.2012)

postpositio (s;kiel), jälkiliite (s): verasijele (vera+sijele; 25.8.2011), loppuk (loppe+uk; 18.10.2011)

potaska: potaske

potenssi (s;mat): pover (18.9.2010; Etym. engl. power; Taiv: povr-; Esim: Kolme potenssiin kaksi. Trua povres daa.)

potentiaali (s;kiel), mahtotapa (s;kiel): mahdenviis (mahtne+viis; 2.1.2010)

potkaista (v): fotnehda (16.5.2008; fotna+hda; vanh), jaletehda (jaletta+hda; 22.3.2012)

potkaista (v;palloa), potkia: bolla

potkia, potkiskella (v): fotna (16.5.2008; fotten+na; ks. potkaista; vanh), fotnella (fotna+lla; 16.5.2008; vanh), jaletta (jal+tta; 22.3.2012)

potkuhousut (s;last): jalettenpyksij (jaletta+ne+pyksij; 30.7.2014)

potkupuku (s;last): jalettenkledde (jaletta+ne+kledde; 30.7.2014)

potut pottuina (ilm), samalla mitalla takaisin (ilm): sem metteni takkes (8.9.2012)

pouta (s), poutailma (s): visenehel (31.8.2014; visna+ne+ehel)

povi (s), rinta: tain, odder (7.12.2008; Etym. suom. udar; Taiv: odr-), breste (7.12.2008; Etym. engl. breast [brest])

povi, helma, rinta, sydän: sedde (Esim: Sydämestä asti. Seddest seg. Seddest asd. Nyk: Seddessast.)

PowerMac (s;erisn): PoverMek (ark; 28.6.2012)

predikaatti (s;kiel), tekeminen (s;kiel): detne (detta+ne; 2.1.2010)

predikatiivi (s;kiel): eedenjekt (eetne+jekt > eeden+jekt; 2.1.2010)

predikatiivi (s;kiel): predikative (12.10.2009)

preesens (s;kiel): present (12.10.2009; Etym. engl. present), presentmelje (present+melje)

prepositio (s;kiel), etuliite (s): ensijele (enne+sijele; 25.8.2011)

presidentti (s): presidentte (vanh; merkitty vanhaksi 14.10.2009; 7.3.2008; Etym. engl. president < lat. pre-cidere = edessä-istua), presidente (14.10.2009 tähän muotoon)

priiskua (v), vihmoa, pirskottaa: dumssa (21.12.2007)

prinsippeli, periaate (s): prinsipel (15.2.2009; Etym. engl. principle), prinsippel (15.5.2011 tähän muotoon)

prinssi (s): prinsse (23.7.2007; suomesta sanasta prinssi)

prioriteetti (s): prioritetie

pro gradu (s), gradu (s): gradu (ark), greidus (17.2.2014; Etym. lat. gradu), pro gradu (17.2.2014), greidusverk (greidus+verk; 17.2.2014)

profiili (s): profile

projekti, hanke: projektie, storfork (vanh), viidverk (26.11.2007; viide+verk)

projektinjohto (s): viidverkaldus (viidverk+aldus; 12.2.2013)

projektori, heitin (s): projektord (projekta+ord; 29.9.2009)

prolatiivi (s;kielitiede): prolative (7.8.2009)

pronomini (s;kiel): pronominie, pronomine

prosentti (s): prosentie, prosente (15.3.2015 tähän muotoon)

prosenttiosuus (s): prosentiparte, prosentage (vanh), prosentaas (15.4.2014 tähän muotoon)

prosessi (s): prosesse

prosessoida, suorittaa (v): prosessa, prosesseida

prosessori (s;atk), suoritin: regennord (regen(d)a+ord; 27.10.2008), aldettord (27.10.2008; aldetta+ord)

prosessori, suoritin (s;atk): prosessord

protestoida (v): protesteida (19.2.2011)

protokolla (s;atk), yhteyskäytäntö (s;atk): protokolla (vanh), protokolle (10.2.2011 tähän muotoon), kontaktviisendus (kontakt+viisendus; 10.2.2011)

prototyyppi (s): prototippe (proto*+tippe; 11.9.2014)

psalmi (s): psalme (23.3.2008; Etym. engl. psalme)

psalmi (s): psaltar (6.12.2007)

psyyke (s), mieli (s;psyyke): psyyke (15.7.2011)

psyykkinen: psyykenne

pudota (v), langeta (v;pudota), kaatua (v;vaipua), vaipua (v): vaima (16.10.2011; Ks. myös koute = kaatua. Etym. suom. vaimea)

pudota kärryiltä (v;kuv ja konkr): doplösta gärrijelt (doplösta|gärre+ij+elt; 16.4.2014)

pudota: doplösta, falla

pudottaa: falletta, doplösta, vaimetta (vaima+tta; 19.4.2014)

pudotuskilpailu: doplöstnetourne (vanh)

pudotusvalikko (s;atk), alasvetovalikko: alveddenloode (al+vedda+ne+loode; 30.10.2013)

pudotusvalikko (s;atk), ponnahdusvalikko (s;atk;pudotusvalikko): doplöstenveldok (doplösta+ne+veldok; 12.4.2008)

pudotusvalikko (s;atk; engl. drop-down box): tippusveldok (tippa+us+veldok; 21.8.2008)

puhallus (s): bluffus (bluffa+us; 4.5.2011)

puhaltaa (v;tuuli ulvoen), ulvoa (v;tuuli): vihelda (1.1.2021; Etym. viheltää)

puhaltaa: bluffa, bluffehda (bluffa+hda; 14.5.2013)

puhdas (a), vahingoittumaton (a), koskematon (a), häiriötön (a), häiritsemätön (a), rauhassa (d): pristenne (18.3.2015; Etym. engl. pristine)

puhdas: lif, lenne, puhdanne, puhdaid (puhda+aid; 19.2.2010)

puhdistaa (v;desinfioiden), desinfektoida, desinfioida (v): desinfekteida (des+infekteida; 15.8.2009), desinfekta (des+infekta; 15.8.2009), ainligetta (ain+ligetta; 13.9.2011)

puhdistaa, siivota (v): puhdenta (vanh), puhdetta, puhda

puhdistaa: puhda, puhdetta

puhe (s): toogus, toogne

puhe: talkne (vanh)

puheenaihe, keskustelunaihe: tooguensfebritione, seidensfebritione

puhekieli (s): tooguslangi (11.7.2008; toogus+langi)

puhekupla (s): ballok

puhelimen näyttö (s;tekn): founskriene (foun+skriene; 31.7.2010)

puhelin (s;tekn): toogellord (toogella+ord; 6.6.2011)

puhelin: foun (Etym. engl. sanasta phone [foun].)

puhelinliittymä (s): founorderrus (20.10.2007; foun+orderra+us; vanh), founvälendus (foun+välendus; 19.11.2013)

puhelinluettelo: founlisde

puhelinnumero: founnummer

puhelu (s;puhelimessa): ringne, ringus, toogellus (toogella+us; 12.2.2014)

puheposti (s; engl. voice mail): toogenposde (tooge+ne+posde; 12.2.2014)

puhjeta (riemuun, itkuun jne): reiheera (rei+heera; rei-alku tulee reeje-sanasta, reikä.)

puhjeta, aueta (kukasta, lehdestä jne): bryyda, bryyde, bryde (vanh)

puhkaista (v): reejetta (reeje+tta; 30.6.2008), reigetta (reige+tta; 30.12.2011), reijetta (reije+tta; 2012)

puhtaus (s): puhdannus (puhdanne+us; 1.3.2012)

puhua (v): tooge (Aluksi oli muodossa talke. 4.7.2007 muutettiin muotoon "tooge", engl. lausumisasun mukaan [took].)

puhua kiukkuisesti, äyskiä, tiuskahdella, ärähdellä, tuiskia, tiuskia (v): gihma (29.1.2011; Etym. kahkonin oma sana, deskriptiivisana, kahkonin sana luotu ensin ja vasta sitten lisätty sanalle merkitys)

puhua: talke (vanh)

puhuen (d), äänessä (d): saien (16.4.2012; Etym. kahk. oma sana, myöhemmin liitetty merkitsemään puhuvana olemista.)

puhuja (s): toogel (tooge+el; 19.1.2010)

puhutella (v): toogella (26.11.2008 tämäkin merkitys lisätty; toogella + partit)

puijata (v), kavaltaa, pettää: disive (2.1.2009; Etym. engl. deceive), vostenda (voste+nda; 2.1.2009)

puistaa (v;päätä): vikla (14.5.2013 tähänkin tarkoitukseen; Esim. vikladem pieem. dij viklad peijeem.)

puisto (s): treddesdo (12.4.2009; tredde+sdo)

puisto (s): treddespiir

puite (s): roomesikte (roomes+ikte; 9.7.2012)

puite (s;tekn): treddek (tredde+ek; 8.9.2015)

pukea päälleen (v), pukea ylleen (v): vedda pieelem (vedda|pieel+em; 20.4.2011), pieelvedda (pieel+vedda; 20.4.2011), kledda pieelem (kledda|pieel+em; 20.4.2011)

pukea: dressa, kledda

pukki (s;urosvuohi): mangutte (manne+gutte; 6.11.2008), guther (gutte+her(re); 6.11.2008)

puku: dressen (vanh), dresne, kledde

pukuhuone: dresnerome (vanh), dressenruume (dresne+ruume; 28.7.2010 tähän muotoon)

pulkka (s), kelkka: sliddo (slidde+o; 2.3.2008; Etym. johdos kahkonin slidde-verbistä, joka tarkoittaa 'laskea'. Englanniksi kelkka on sled.), sliddel (slidde+el; 2.3.2008)

pulkka (s): bulgge (2.3.2008; Etym. suom. pulkka < saamen bulke)

pulla (s): bulla (vanh; Merkitty vanhaksi 4.2.2010; luotu 5.10.2007; Etym. suom. sanasta pulla), bulle (4.2.2010 tähän muotoon)

pullo (s): puttel (7.7.2008; Etym. vir. pudel [putel])

pullonkaula (s): puttelkafla (puttel+kafla; 27.11.2009; Huom: Vaikka suomen kielessä yhdyssanojen alkuosa esiintyy moninkohdin genetiivissä, kahkonin kielessä on yhä enemmin alettu käyttää nominatiivia, sillä se on osoittautunut lyhykäisemmäksi, selkeämmäksi, helpommin lausuttavaksi (vertaa "putlenskafla" <> "puttelkafla") ja kirjoitusasultaan yksinkertaisemman näköiseksi. Lisäksi näissä yhdyssanoissa alkuosan on tarpeeton olla genetiivissä, sillä nominatiivin käyttö ei muuta sanan merkitystä.)

pulma, dilemma, ongelma (s): dilemma (23.4.2008), volme

pulma, ongelma (s): volme (13.4.2008; Etym. volme < polme < suom. pulma)

pulpetti, koulunpenkki (s): skuultool (skuule+tool), skuulsitle (skuule+sitle), skuulbenkke (skuule+benkke; vanh), skuulbenk

pultti (s;tekn): bultte (12.8.2022; Etym. ruots. bult)

punaherukka (s): buntirskennuk (bunne+tirskennuk; 8.3.2010)

punainen (a), punertava: versenne (vers+nne; 9.12.2008)

punainen, punertava, kirkkaan punainen, voimakas punainen (s,a): vers (13.4.2008; Etym. suom. veres < suom. veri+s; Esimerkki: Silmäsi verestävät. Daines souldij ärei versij. Esimerkki: Kirkkaan punainen vaate. Vers kledde.)

punainen: bune (vanh), bunne

punatulkku: buntulk (bunne+tulk; 29.11.2008; Etym. tulk < suom. tulkku), verstulk (vers+tulk; 18.1.2009)

punertaa (v): bunna (bunne+a; 4.6.2012)

punertaa (v): bunna, bunnella

punertava (a): bunlek (bunna+lek; 4.6.2012)

punertava (a): bunnellenne (bunnella+nne)

punertava, punainen (a): versenne (vers+nne; 9.12.2008)

punertava, punainen, kirkkaan punainen, voimakas punainen (s,a): vers (13.4.2008; Etym. suom. veres < suom. veri+s; Esimerkki: Silmäsi verestävät. Daines souldij ärei versij. Esimerkki: Kirkkaan punainen vaate. Vers kledde.)

punkka, peti (s): pedde

puntti, nippu, pinkka (s): buntte (29.11.2007; Etym. ruots. sanasta bunt)

Puola (s): Poland

puolalainen (a,s): polski, polandenne (poland+enne)

puoleen (d), puolelle (d): haltat (hal+tat; 2011-2014)

puoleen, taholle (d): kanteel (kant+eel; 6.6.2008; Esim: Käänny opettajasi puoleen: Kurvetsa daines opettelens kanteel)

-puolella (d), -puolessa (d): -halem (13.6.2014; hal+m; Esim. palvordhalem. palvelinpuolella.)

puolella, nurkilla, kulmilla, päin (d;mon): lehell (29.5.2008; leh+ell), kulgell (kulg+ell; 29.5.2008; Esim: Hän asuu Tampereen nurkilla / Tampereella päin: Hes whiese Tamperens kulgell / lehell. Esim 2: Missä päin olet matkustellut? Vattell kulgell dan hafan reissan? Esim 3: Sakset on varmaan keittiön puolella. Skerrordij em enk köökkens kulgell.)

puolelle (d), puoleen (d): haltat (hal+tat; 2011-2014)

puolelta (d): halent (hal+ent; 31.10.2014)

-puolessa (d), -puolella (d): -halem (13.6.2014; hal+m; Esim. palvordhalem. palvelinpuolella.)

puolesta, edestä (d), takia (d): var (30.6.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esim: Hän rukoili teidän puolestanne. Hes reidu teines var. Esim 2: Siellä rukoiltiin että Taivaan Isä varjelisi heitä. Diell reidejad dens var eda Hefens Mahher erdelloje dijee.), verast (23.11.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esim. Dij fluudettannun bleddee mahrensmaans verast.), halest (hal+st; 2.9.2011; Esim. Laulusta: Hes sordu halest sindennens, teit voollan klothijes onjuens.), ennest (ainakin jo 8.6.2011; Esim. Jel es tesens väinukke ikte em ain teines voltens alet, mee te endrens ennest hollee doujate?)

puolesta, sijasta (jnkn ~), asemesta, asemasta: sijest, sijast (paperin sijasta=paperens sijast, meidän sijasta: veines sijast)

puolestaan (d): halestem (hal+st+em; 30.7.2011)

puoli (d;kellonajoissa): hal (23.8.2009; Esim. puoli seitsemän. hal seppet. Esim 2. viisi yli puoli yhdeksän. fis höit hal nekket.)

puoli (s), kantti, taho: kant (21.9.2008 lisätty tämä suomennos sanalle; Huom: Käytetään esim. sanonnoissa "kääntyä jnk puoleen", "olla jnk puolella"; Esim 1: Hän oli meidän puolellamme jalkapallo-ottelussa. Hes äred veines kantell fotballematzess. Esim 2: Tämä riippuu siitä, miltä puolelta/kantilta/taholta asiaa katsotaan. Dish ripendae dest, vattelt kantelt iktee fleegai/tsekellai.)

puoli (s): hal (18.6.2008 luotu; Etym. lyhenne sanasta halfe; Esim 1: Puoli vuotta sitten. Hal annuij (jearij) sten.)

puoli (s): halfe

puoli, sivu, reuna: saiden (vanh; merkitty vanhaksi 15.5.2010), saide (15.5.2010 tähän muotoon muodosta saiden.), hal

puolipiste (s): semipod (Etym. engl. semicolon), halpod (hal+pod; 1.3.2010)

puoliso, aviopuoliso (s): afegelje (afe+gelje; 22.8.2009; Esim. puolisoineen ja lapsineen. afegeljeni od barnini (nyk. afegeljenim od lasjinim))

puolue (s): partie (21.9.2008; Etym. engl. party [pa:*ti])

puolukka (s): lingmori

puolustaa (v): kantetta (27.6.2010; kant+tta)

pureskella, purra (v): hamssa (7.8.2008; hamse+a; *hammes+a), slogga (7.8.2008; Etym. slo+gga, jonka gga kuvaa ääntä, joka tulee ylä- ja alahampaiden osuessa toisiinsa.)

pureva (a;pakkanen), terävä (a), selkeä (a), raikas (a;ilma), pirteä (a): krispenne (5.6.2015; Etym. engl. crisp)

puristaa (v), rutistaa: rutesda (17.5.2008; Etym. suom. rutistaa)

puristus (s): pres

purkaa (s;rak;rakennus,rakennelma): höiendehma (höienda+hma; 10.6.2013)

purkaa (v;poistaa pakkaus tai tiivistys): ainpakka

purkaa (v;tunteitaan/mietteitään): disladda (15.5.2008; dis+ladda; Etym. engl. discharge-sanan (=purkaa tunteitaan) mukaisesti)

purkaa (v;tyhjentää nosturin, rekan tms lasti): säldsehma (säldsa+hma; 20.10.2016)

purkautua: ekstraktua (vanh)

purkka (s), purukumi: sullegumme (sulle+gumme; 11.2.2010)

puro (s): virrenkot

purppura (s;~daalian-), daalianpurppura (s): dahliensretlinne (dahlie*+ns+retlinne; 28.4.2013)

purppura: burblette, sinretlinne (sinne+retlinne; 28.4.2013)

purra (v), pureskella: hamssa (7.8.2008; hamse+a; *hammes+a), slogga (7.8.2008; Etym. slo+gga, jonka gga kuvaa ääntä, joka tulee ylä- ja alahampaiden osuessa toisiinsa.)

pursi (s): boutte, fenhe

puru (s;sahanpuru): sohhe, soogenssohhe

purukumi, purkka (s): sullegumme (sulle+gumme; 11.2.2010)

pusakka, pusero (s): plusse (3.1.2009; Etym. ruots. blus = pusero)

puska (s), pensas (s): buske

puskuri (s): buffer (vanh)

puskuri (s): bufford (Luotu 24.6.2007. buffe+ord)

puskuroida (v): buffe, buffa (buffa-muoto lisätty 18.1.2008)

pussata (v), suudella (v): sulda (sulle+da; 26.9.2011)

pussata (v;ark): pussa, smakka

pussi (s): pusse (vanh; merkitty vanhaksi 16.7.2008; 8.3.2008; Etym. suom. pussi < ruots. påse), sägge (8.3.2008; Etym. ruots. säck), posse (vanh; 16.7.2008 tähän muotoon; Etym. Muutettu 16.7.2008 pusse-muodosta posse-muotoon, jotta sana olisi alkuperäisemmän lainakielen eli ruotsin kielen mukainen.), pusse (26.7.2012 takaisin tähän muotoon)

pusu (s), suudelma: pussus (s;pussa+us), kiesne (kiessa+ne)

putki (s): pok (vanh; merkitty vanhaksi 6.3.2015)

putki (s): tuube (21.9.2008; Etym. engl. tube), säfnule (säfna+ule; 6.3.2015; Huom. -ule on uusi pääte, joka ilmaisee putkimaisuutta, vrt. suom. putkilo, pötkylä.)

putoilla (v): fallella (29.11.2007; falla+lla)

puu (kasvava): tredde (Huom: 16.7.2008 puuta on alettu aineena nimittämään nimellä truddom, mutta kasvavana kasvina sanalla edelleen tredde.)

puu (s;aines): truddom (14.7.2008; Etym. Tredde-sanasta väännetty trudus-sanan tapaisesti muotoon, jolloin on saatu alkuosa "trud". Siihen on liitetty liite -om, jonka aineet saavat sanan loppuunsa. Tällöin välissä oleva d-kirjain on kahdentunut lausunnan johdonmukaisuuden säilyttämiseksi (vertaa: trudomij <> truddomij).)

puukko: byge (vanh; merkitty vanhaksi 16.7.2008, Etym. suom. puukko), bygge (16.7.2008 tähän muotoon)

puukuitueriste (s;rak): truddomfebrominderesdom (truddom+febrom+deresdom; 6.10.2015)

puuro: pour

puuska, tuulenpuuska: gust, thondens gust

puutarha (s), tarha: gorde (Etym. ruots. gård)

puutarhuri (s): gordmae (gorde+mae; 4.5.2011)

puute (s): lakne, lakkus (lakka+us; 15.2.2009)

puute (s;vaje), vaje (s): vajendus (vajenda+us; 4.12.2012)

puute, puutos, haitta, epäkohta, huonous (s;huono puoli, haittapuoli, paha puoli): lakos

puutteellinen (a), vajaa (a;puutteellinen), vajavainen (a): vajenduslek (vajendus+lek; 13.6.2014)

puuttua (v), olla liian vähän (v), olla vajaa (v): vajenda (vaja+nda; 4.12.2012)

puuttua (v): ainhafa, lakka (Esim 1: Minulta puuttuu rahaa: Ja ainhafam rahduee, Ja lakkam rahduee (Nyk 9.9.2009: Ja lakkam rahduest.). Esim 2: Ei minulta mitään puutu: Ain ja ainnen lakkam. (Nyk 9.9.2009: Ain ja ainnest lakkam.))

puuttuva (a): vajendanne (vajenda+nne; 6.3.2017)

puutuoli (s): treddetool (tredde+tool; 18.6.2008)

puuvilla (s): truddombefla (truddom+befla; 30.10.2010)

pyhittää: sainteha (Etym. sainte+ha; Huom. Tämä on ainoa kahkonin sana, jossa ilmenee -ha-pääte. Tämän päätteen on myöhemmin korvannut -tta-pääte.)

pyhitys (s;usk): saintehus (sainteha+us; 15.10.2010)

pyhä (-päivä): hale (vanh; merkitty vanhaksi 28.10.2007; Etym. engl. sanasat holy, pyhä. Nykyään käytetään vain sanaa sainte.)

pyhä (s;pyhäpäivä), pyhäpäivä: saintedeig (2.12.2007; sainte+deig)

pyhä (s;usk): sainte (Etym. engl. sanasta saint, pyhä.)

pyhäaamu (s): saintvares (14.9.2010; sainte+vares)

pyhäkoulu (s;usk): saintskuule (sainte+skuule; 30.11.2012)

pyhäpäivä, pyhä (s;pyhäpäivä): saintedeig (2.12.2007; sainte+deig)

pylväs, pilari, tanko, tolppa, palkki (s): pelves (14.12.2007; Etym. suom. pylväs; Taiv: pelves-)

pyramidi (s): pyramidie (14.2.2023)

pyrkimys (s), tavoittelu (s), hamuaminen (s), yrittäminen (s), yritys (s;yrittäminen), halu (s): vaalus (vaala+us; 6.9.2010)

pyrkiä (v), koettaa (v;pyrkiä tehdä jtkn), yrittää (v;pyrkiä), tavoitella (v), hamuta (v): vaalesda (vaala+sda; 24.3.2011)

pyrkiä (v), tavoitella (v), hamuta (v), haluta (v), yrittää (v): vaala (4.9.2010; Etym. suom. vaalia)

pyrkiä, hakeutua (v): imseale

pyrkiä, hakeutua (v): sealetsa (seale+tsa; 29.8.2008; Esim: Hänen pitäisi hakeutua tilanteisiin, joissa hän saisi esiintyä. Hes mostoi sealetsa situationeil, sjeiss hes shioi fremheera. (Nyk. Heinen eedoi sealetsa situeiduijeel, sjejes hes soi enheera.))

pyrkiä, rehkiä, ahkeroida, yrittää kovasti, ponnistaa (v): striffa (14.11.2008; Etym. engl. strive)

pyry (s): dumlumus

pyryttää (s), sataa pyryttää, sataa pyryttäen: dumlusta

pysty-, pystysuora, pystytaso: stond-, vertikalie, vertikalienne

pystyssä: stoamas (vanh; merkitty vanhaksi 1.8.2008)

pystysuorassa (d), pystytasossa (d): stondennet (stonde+nne+t; 31.12.2012)

pystytasossa (d): stondennet (stondenne+t; 31.12.2012)

pystyttää (v), rakentaa (v;pystyttää): stonnenda (stond+nda; 9.9.2017)

pystyttää (v): setta uppe (13.6.2008 tähänkin tarkoitukseen), upsetta (up+setta; 13.6.2008 tähänkin tarkoitukseen), uppsetta (uppe+setta; 13.6.2008 tähänkin tarkoitukseen)

pystyvälikarmi (s;tekn): stondvälroomes (stond+väl+roomes; 2008)

pystyä, osata, voida, kyetä (v): kapla (harv; merkitty harvinaiseksi 13.11.2007)

pystyä: ka (vanh; Etym. ruots. verbistä kan tai engl. verbistä can.), kessa (vanh; Myöhemmin luotu, pidennetty muoto ka-sanasta. Luotiin taivutuksen helpottamiseksi. Tämän verbin on korvannut miltei kokonaan mahda-verbi, joka otettiin käyttöön vuonna 2006.)

pysyvä (a): imstendanne (imstenda+nne; 22.8.2008)

pysyvä (a): leftenne, stappel (Etym. engl. stable)

pysyvä (d): stendlek (stenda+lek; 19.12.2008)

pysyä (v), jäädä (v;pysyä), säilyä: veramstenda (veram+stenda; 28.9.2011; Etym. ehkä ruots. mallin mukaan kvarstå.)

pysyä: imstenda (vanh), dieslefde, stenda (19.2.2010 tähänkin tarkoitukseen), stennenda (sten[d>n]a+nda; 30.6.2010)

pysähtyä, lopettaa, pysäyttää, loppua, tykätä (v;pysähtyä johonkin; Esim. homma tykkäs heti), päättyä (v): endrie (luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. end + kahkonin returie-sanan loppu -rie. Tästä on johdettu kahkonin drie-sana, jatkaa.), tykka (11.6.2013; Esim. Kokeilin synkronointia, mutta homma tykkäs aina siirtovaiheeseen. Tesdum synkkuee, van syssel tykkad ientait transfeidensteigesi. Esim. Homma tykkäs heti alkuun. Syssel tykkad reget algues/alguesi. Esim. Pelaajan sydän oli pysähtyä kesken pelin. Spielelens sedde eedu et tykka mit spieloee. Etym. suom. ark. tykkää = pysähtyä)

pysähtyä, seisahtua, seisahtaa, lopettaa (v;~ väliaikaisesti, ~ tauoten), pysäyttää, seisauttaa (v): stennehda (4.11.2009; sten[d>n]a+hda)

pysäkki (s): stople (14.9.2008; stoppa+le)

pysäyttää, lopettaa, keskeyttää, estää (v): endra (vanh; Huom 19.2.2009: Endra-sanaa kannattaa välttää sillä se muistuttaa liikaa ender-sanan johdokselta, jolla on eri merkitys.), endriella (19.2.2009; endrie+lla)

pysäyttää, lopettaa, pysähtyä, loppua, tykätä (v;pysähtyä johonkin; Esim. homma tykkäs heti), päättyä (v): endrie (luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. end + kahkonin returie-sanan loppu -rie. Tästä on johdettu kahkonin drie-sana, jatkaa.), tykka (11.6.2013; Esim. Kokeilin synkronointia, mutta homma tykkäs aina siirtovaiheeseen. Tesdum synkkuee, van syssel tykkad ientait transfeidensteigesi. Esim. Homma tykkäs heti alkuun. Syssel tykkad reget algues/alguesi. Esim. Pelaajan sydän oli pysähtyä kesken pelin. Spielelens sedde eedu et tykka mit spieloee. Etym. suom. ark. tykkää = pysähtyä)

pysäyttää, pysähtyä, seisahtua, seisahtaa, lopettaa (v;~ väliaikaisesti, ~ tauoten), seisauttaa (v): stennehda (4.11.2009; sten[d>n]a+hda)

pyydän (v), ole hyvä (v;pyydän), please (i;ark): valjam (valja+m; 17.8.2011; Esim. Valjam, ingiv namem aleedenneel loodeel. Pyydän/Ole hyvä, syötä nimesi alla olevaan kenttään.)

pyyhe (s): buhte (Etym. suom. pyyhe)

pyyhkiä (a;~ kuivaksiin): visnetta (6.11.2009 tähänkin tarkoitukseen; Esim. Pyyhkiä pois kyyneleensä. Visnetta oif terrijem.)

pyyhkiä: kumma (luotu ennen 16.1.2002; Etym. suom. kumi < ruots. gummi, suomessa on myös verbi kummata.)

pyykit (s;mon): tvettuij

pyykki (s;pestävät tai juuri pestyt vaatteet): tvettus

pyynti (s;kalan~): noddus (nodda+us; 29.8.2009)

pyyntö (s): furvaljos (furvalja+os; 6.1.2009), furvaljus (furvalja+us; 6.1.2009)

pyyntö, anominen (s): vaisdus (vaisda+us; 27.6.2010)

pyyntö: rekuest, reguest, rekuestus, reguestus, imfrekne (21.12.2007; imfrekka+ne), imfrekkus (21.12.2007; imfrekka+us)

pyyteetön (a), jalo (a), reilu (a;mieli): werlenne (werle[k]+nne + wer+lenne; 20.12.2019)

pyyteetön, aulis, vilpitön, jalo, altis (a;aulis), epäitsekäs, uhrautuva (a): aulis (30.8.2009; Etym. suom. aulis; vanh; merkitty vanhaksi 19.2.2010), ales (19.2.2010 tähän muotoon; Esim. kahk. aulis < suom. aulis), aules (26.9.2011 tähän muotoon; Taiv: auls-), aulsenne (aules+nne; 26.9.2011)

pyytää (v): frekenda (frekka+nda; 27.2.2009)

pyytää (v): imfrekka (vanh)

pyytää (v;jtkn): furvalja (fur+valja+a; 12.11.2008; Esim. Hän pyysi minua soittamaan ystävälleen. Hes furvaljad meinen ringa fenseelem. / Hes furvaljad meinee ringmaal fenseelem. Etym. suom. kielessä "pyytää jtkn eläintä" saattaa olla johdettu pyy-eläimen nimestä, jonka jälkeen pyytäminen on laajentunut tarkoittamaan muidenkin eläinten pyytämistä sekä myöhemmin myös yleistä, esimerkiksi asioiden, pyytämistä. Samaan tapaan furvalja tulee valja-sanasta, johon on liitetty kuvaannollisuuden vuoksi fur-etuliite. Esim 1: Haluttaessa voi pyytää uuden salasanan. Neve kottusonder mahdai furvalja/imfrekka sollen villeissem. Esim 2: Pyysin liikaa. Furvaljadem höit matset. Esim 3: Pyysin häneltä kolmea asiaa. Furvaljadem heinelt trua iktij. Esim 4: Mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan (laulun sanoista). Furvaljam friesee hefennens od maans peel hilluee (sangnens ondrijent). Esim 5. Hän pyysi minua ulos. Hes frekkad/furvaljad meinee ultat (kodde).)

pyytää (v;kaivata): vaja

pyytää (v;odottaa,vaatia): furvenna (30.6.2008)

pyytää (v;rukoilla): valjenda (6.11.2009 tähänkin tarkoitukseen)

pyytää (v;vaatia): venda

pyytää (v;~ kalaa): nodda (17.6.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esim: Kalanpyynti. Valjansnoddus)

pyytää anoen, anoa (v): immaske (im+aske; 17.5.2008)

pyytää anteeksi: aske ondiiks (vanh; merkitty vanhaksi 24.5.2008), imfrekka giventat (24.5.2008)

pyytää tarjous (v), pyytää tarjousta (v): vaisda datjenduee (vaisda|datjendus+ee; 28.3.2014), vaisda datjendus (vaisda|datjendus; 28.3.2014)

pyytää, anoa (v): vaisda (va[ja>i]+sda; 27.6.2010)

pyytää: aske

pyytää: rekueste, regueste

pyöreä, ympyränmuotoinen (a): ketes (ket[a]s+es; 18.1.2009; Taiv: ketse-; vanh; Merkitty vanhaksi 24.2.2010; Huom: Merkitty vanhaksi, koska tämän saattaisi taivutettaessa sekoittaa ketse-sanaan.), ketaslek (ketas+lek; 24.2.2010)

pyöreä: ralle

pyöriskellä (v), pyöriä: roundella (rounde+lla; 30.12.2008)

pyöriä, pyöräyttää: boire (boir+e), boiretta (boire+tta), spinna

pyörryttää (v), huimata, huipata: svindla (27.3.2009; Etym. ruots. svindla), svindletta (svindla+tta; 27.3.2009)

pyörtyä, pökertyä, pökrätä (v): roundetsenda (rounde+tsa+nda; 12.12.2008)

pyörä (polkupyörä): psour (Etym. kahkonin oma sana, ehkä muunnos boir-sanasta)

pyörä (s;ympyrän muotoinen kappale): boir (Etym. suom. pyörä)

pyöräillä (v;ajaa polkupyörällä): psourella (psour+ella; 28.4.2009)

pyöräillä: psourra (prour+a)

pyöräily (s): psourellus (psourella+us; 28.4.2009)

pyöräyttää, pyöriä: boire (boir+e), boiretta (boire+tta), spinna

-pä, -han, -hän, -pa, -pas, -päs: -he

pä-pääte (s;kiel), stressionaali (s;kiel; oma sana): stressionalie (painottava liitepartikkeli), stressionelle, strellanne

pähkinä (s): pehkel (10.2.2012; Etym. vir. pähkel; Taiv: pehkl-)

päin (d;jostakin päin, joltakin suunnalta), suunnalta: kulgelt (kulg+elt; 29.5.2008), varduelt (vardus+elt; 29.5.2008), varelt (29.5.2008; var+elt; Esim: Kuva pihastamme järveltä päin: Veines gordest pikte vetens kulgelt / varduelt / varelt. Esim 2: Mistä suunnalta te tulitte? Vattelt kulgelt / varduelt / varelt te heerated?)

päin (d;jskin päin): -ss, lehuess (Esim: Perhe asuu Helsingissä päin. Faljen whiese Helsingens lehuess./Helsingess. Esim 2: Missä päin asut? Verren dan whiesen?)

päin (d;jstkn päin): -lt (Esim: Hän on Tampereelta päin / kotoisin: Hes em Tamperest / Hes heerae Tamperest / Hes em Tamperens kulgelt.)

päin (d;jtkn päin;kohti): varden (käytetään eritoten adverbien kanssa (esim oif-, ul-, in-); 2.5.2008 lisätty sanastoon; Esim: Työnnä ovea ulospäin: Ulvedda douree ulvarden. Esim 2: Sinä menet tuonne päin ja minä tänne päin: Dan kodden doisvar od ja diesvar), -varden, var (Esim: He laskivat pulkalla taloa päin (taloa kohti): Dij sliddeid bulggell dommee var / dommee varden.), tuvaar

päin (d;kiteytyneissä sanonnoissa): alga (Esim: Hän on paranemaan päin. Hes algae dri brettetsa (lillekit).), -var (Esim: Tai jotain sinne päin / sen kaltaista: Ler noogenee doisvar / dens taiennee / dennee. Esim 2: Mihin päin meidän on mentävä? Vattensvar veinen em kodde / vi mostei kodde?)

päin (d;mon), puolella, nurkilla, kulmilla: lehell (29.5.2008; leh+ell), kulgell (kulg+ell; 29.5.2008; Esim: Hän asuu Tampereen nurkilla / Tampereella päin: Hes whiese Tamperens kulgell / lehell. Esim 2: Missä päin olet matkustellut? Vattell kulgell dan hafan reissan? Esim 3: Sakset on varmaan keittiön puolella. Skerrordij em enk köökkens kulgell.)

päinvastoin (d), vastoin: varkulget (varkulg+et; 19.2.2010)

päinvastoin, toisin päin (d): ondersaidenit (vanh; merkitty vanhaksi 9.4.2008; vanh), oundersaidenit (ounder+saiden+it; 9.4.2008; vanh)

Päivi (s;erisn): Deige (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Peefe (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

päivisin (d): befsikken (befes+i+kken; 29.7.2010; vanh)

päivisin (d): deigeinsme

päivittyminen (s): värsetes (väres+tsa+tes; 13.6.2014)

päivittynyt (d), ajan tasalla (d): virrenne (23.11.2007; vrt. englannin "current")

päivittäin (d), joka päivä, päivästä päivään: deigijekken (deig+ij+ekken; 30.7.2008), deigest deigeel (deig+est|deig+eel; 30.7.2008), olte deige (olte|deige; 30.7.2008), deigikken (deig+i+kken; 20.11.2009)

päivittää (v): uppdeige (23.11.2007; upp+deige; tullut vanhan, uppedeige-verbin tilalle), uppdeigetta (23.11.2007; upp+deigetta), valsetta (valles+tta; 5.10.2010), värsetta (väres+tta; 18.8.2011)

päivittää (v;atk;refresh): värsetta (väres+tta; 22.2.2011)

päivittää: uppedeige (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007)

päivitys (s): uppdeigus (23.11.2007; upp+deige+us; vanh), uppdeigettus (23.11.2007; upp+deige+tta+us; vanh), valsettus (valsetta+us; 5.10.2010), värsettus (värsetta+us; 18.8.2011)

päivitys (s;atk;refresh): värsettus (värsetta+us; 22.2.2011)

päivitys: uppedeigne (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007)

päivä (s): befes (vanh; 29.7.2010; Etym. suom. päivä => bef + dimunitiivipääte -s)

päivä (s): valles (19.8.2010 tämä sana sanan deig tilalle.)

päivä: deig (Etym. engl. day [dei] ja ruots. dag)

päiväkoti (s): deigkhote (deig+khote; 28.12.2008), deigis (ark; 28.12.2008; Etym. lyhenne deigkhote-sanasta)

päiväksi (d;päiväseltään), päiväseltään (d), päivämutkin (d;murt): deigenneltem (deig+nne+lt+em; 22.7.2010), deigetat (deig+tat; 28.7.2010)

päivällinen: deigenne, deigpette

päivällä (d): befsem (befes+em; 29.7.2010; vanh)

päivällä (d): deiget (7.3.2008; deige+t), deigell (7.3.2008; deige+ell; Huom: vaihtoehto deigem ei käy, koska se tarkoittaa tänään.)

päivällä (d): valsem (valles+em; 23.8.2010)

päivällä, päiväsaikaan (d): deitait (dei[g]+tait; 2.1.2010), deigtait (deig+tait; 2.1.2010)

päivällä: deigell

päivämutkin (d;murt), päiväksi (d;päiväseltään), päiväseltään (d): deigenneltem (deig+nne+lt+em; 22.7.2010), deigetat (deig+tat; 28.7.2010)

päivämäärä, päiväys (s): datum (vanh), deigmer (vanh), vallesmer (valles+mer; 18.1.2014 tähän muotoon), valles (18.1.2014 tähänkin tarkoitukseen)

päivän joka hetki, päivät pitkät, päivästä päivään, hetkittäin, aina, alati (d): deigijekken teidijekken (deig+ij+ekken|teid+ij+ekken; "päivittäin hetkittäin"; 16.7.2008; Esim: Hän teki työtä päivät pitkät. Hes verkellad deigijekken teidijekken.)

päivänselvä (a), ilmeinen (a), itsestäänselvä (a), selvä (a;ilmeinen): obvoos (15.6.2013; Taiv: obvooe-; Etym. lat. obvius, engl. obvious, ob < lat. ob viam = tiellä + -ous = adj. pääte; Esim. meille oli selvää että. mijeel eedu obvoos/obvoous et)

päivänvalo (s): vallesvalgus (valles+valgus; 4.11.2010)

päiväsaikaan (d), päivällä: deitait (dei[g]+tait; 2.1.2010), deigtait (deig+tait; 2.1.2010)

päiväseltään (d), päiväksi (d;päiväseltään), päivämutkin (d;murt): deigenneltem (deig+nne+lt+em; 22.7.2010), deigetat (deig+tat; 28.7.2010)

päivässä (d): valsekken (valles+kken; 14.5.2013; Esim. od fleidemmes valsekken gimmed.)

päivästä päivään, joka päivä, päivittäin (d): deigijekken (deig+ij+ekken; 30.7.2008), deigest deigeel (deig+est|deig+eel; 30.7.2008), olte deige (olte|deige; 30.7.2008), deigikken (deig+i+kken; 20.11.2009)

päivästä päivään, päivät pitkät, päivän joka hetki, hetkittäin, aina, alati (d): deigijekken teidijekken (deig+ij+ekken|teid+ij+ekken; "päivittäin hetkittäin"; 16.7.2008; Esim: Hän teki työtä päivät pitkät. Hes verkellad deigijekken teidijekken.)

päiväys (s), päivämäärä: datum (vanh), deigmer (vanh), vallesmer (valles+mer; 18.1.2014 tähän muotoon), valles (18.1.2014 tähänkin tarkoitukseen)

pälyillä, pälytä, lymytä, olla piilossa, piilotella (v): lymma (14.9.2008; Etym. suom. lymytä)

päre (s): berras (4.3.2009; Etym. suom. päre; Esim. Valaisupäreet valmistettiin vuolemalla. Valgettusberrasij loodui voolmal.)

päristä (v): presda (24.11.2012; Etym. suom. päristä)

-päs, -han, -hän, -pa, -pä, -pas: -he

pässi (s), jäärä (s): jäär (2.6.2011; Etym. suom. jäärä, vir. jäär)

päteä (v), olla voimassa (v), koskea (v;päteä): stelda (10.9.2017; Etym. kahk. stenda + helda)

pätkä (s;teksti-), ote (s), katkelma (s): vottos (votte+os; 27.1.2011)

pätkä (s;tekstin-), tekstinpäktä, kohta (s;tekstin-): däkstpette (däkst+pette; 10.2.2011)

pätkä: stumppe

pää (s;ihmisen, eläimen): iksentro, sentro (Etym. sentro alun perin iksentro (ik- ihmis-, sentro=keskus)), pee (30.11.2007 lisätty tämäkin merkitys sanalle; Taivutus 3.1.2009 ilmoitettu: pee, peen, peens, peehee (pee+h+ee, partitiivin taivutusta ei voi muodostaa lisäämällä kaksoisvokaalia joten sanaan lisätään välikerake h ja sen jälkeen sanan viimeisen kirjaimen mukainen kaksoisvokaali.), peij/peej.)

pää: main

pääaine (s): peejekt (pee+jekt; 28.1.2012)

päähine (s), lakki, hattu: hatte

päähine (s), lakki, hattu: lakke (5.3.2008; Etym. suom. lakki)

päähineettä (d), paljain päin, lakitta: hattetak (hatte+tak; 1.11.2007; oli varhemmin muodossa hattefrieset)

pääkaupunki (s): mainstedde, peestedde (21.8.2009; pee+stedde)

pääkaupunki (s): peelinne (peelinne; 21.8.2009)

pääkipu (s): peekiplekkus (pee+kiplekkus; 16.12.2008), peeillus (pee+illus; 3.9.2009)

pääkäyttäjä (s;atk), administraattori, järjestelmänvalvoja: administratord (ark;vanh), administreidel (administreida+el; 16.4.2010)

pääkäyttäjä (s;atk), administraattori, järjestelmänvalvoja: visorel, systemvisorel

pääkäyttäjä (s;atk): peekasuttel (pee+kasutta+el; 14.12.2009)

päälaki (s): peeylek (pee+ylek; 9.2.2009)

päälle (d): peheel (14.12.2010; Etym. pee'eel > peeheel), pieel (14.12.2010; Etym. peijeel > pieel), peeltat (peel+tat; 9.12.2010; Huom: Tämä on hieman virheellinen sana, sillä sana peel on jo sijamuotoon taivutettuna. Tällaista ilmiötä esiintyy niin ikään suomen kielen ilmaisussa "montaa", jonka kantamuoto "monta" on jo sanasta "moni" taivutettu muoto.)

päälle, päällä, yllä, yläpuolella (d): peel (keksitty 2006-2007 aikana; otettu käyttöön yleiskielessä 8.7.2007)

päälle, yli, ylle: höi- (luotu toukokuussa 2007. Sanasta "höide".)

päälle, yli, ylle: over (vanh), bääl (vanh; merkitty vanhaksi 4.12.2007), bääleil (run; vanh; 24.11.2005; bääl+ei+l), bäälein (run; vanh), peel

päällekirjoitus, ylikirjoitus: overskrivne (vanh), overskrifne (vanh)

päällikkö: leadel, leadenmahe, peemahe (pee+mahe; 21.10.2015)

päällyste (s): bäälettom (vanh; merkitty vanhaksi 10.12.2007), bäälerdette (vanh; merkitty vanhaksi 10.12.2007), peelettom (peeletta+om; 23.11.2010)

päällystää (v): bedda (16.6.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen), peeletta (peel+etta; 16.6.2008)

päällä (yläpuolella (eng=on)): bääl (vanh; merkitty vanhaksi 4.12.2007)

päällä, päälle, yllä, yläpuolella (d): peel (keksitty 2006-2007 aikana; otettu käyttöön yleiskielessä 8.7.2007)

päämäärä, määränpää (s): varensmer, merensvar

päämäärättä, määränpäättä, määrätönnä (d): mertak (mer+tak; 1.11.2007)

pään päällä (d): peensem peel (pee+ns|peel; 2008; Esim. Eedu nillet bälerd peensem peel.)

päänsärky (s;lääket), pääsärky (s;lääket): peevehna (pee+vehna, 6.6.2013)

pääosa, valtaosa (s): mainparte

pääosa, valtaosa, enemmistö (s): peejek (pee+jek; 18.1.2010)

pääpuolessa (d): peehalem (pee+hal+em; 4.5.2011)

päärly (vanhaa suomea,helmi), helmi: helme (Etym. suom. helmi, helme-), perle (10.2.2010; Etym. vanh. ranska perle)

päärme (s), lahje, helma, lieve, palle: valle (14.1.2008; Etym. suom. palle), saiden, femle, tain

pääruoka (s): mainrooke

päärynä (s): pärnok

pääsinpäivä (s;usk): rennusvalles (renna+us+valles; 12.2.2012)

pääsiäinen (s): paasenne (30.3.2008; paase+nne, jonka "paase" tulee ven. sanasta pásha, pääsiäinen.)

pääsky, pääskynen: pesk (Etym. suom. sanasta pääsky.)

päässä (matkasta, ajasta): pes (Etym. suom. päässä, puhek. pääs)

päästä (jnkn ajan päästä), kuluttua: pest (minuutin päästä: minundens pest, minuuttens pest (vanh))

päästä (johonkin): kotta (Esim: Pääsemmekö mukaan? Kottais vi mugan (Nyk. Kottais mij mekken)? Esim 2: Pääsemmeköhän perille? Kottais hai vi fremmeel (Nyk. Kottaishai mij vereitat)? Esim 3: Hän on päässyt taivaan kotiin. Hes hafae kottan hefens khoteel (Nyk. Hes kottanun/hafae kottan hefens khotta).)

päästä (lopputulokseen): kotta

päästä (saada lupa, olla tilaisuus): kotta (Esim: Pääsin mukaan retkelle. Kottadem retjeel mugan. Esim 2: Hän pääsi tekemään oikeata työtä. Hes kottade duamaal raidee verkee.)

päästä (v;johonkin): kotta (ko+tta), getta

päästä (v;joutua), joutua (v): kotsa (ko(tta)+tsa; 25.8.2008; Esim 1: Hän joutui jo kotiin. Hes kotsad dri khoteelem. Esim 2: Häviäjä joutui pois pelistä. Luurel kotsad spieloest oif. Esim 3: Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Sollen hafae Godde ersounnee laifen, eda Hes jeerad nilleken Sunnennem, eddain värnoogen, ves Heines peel bliefae, kotsoi hadoeel van iguennen whiesnen longesgettoi.)

päästä (v;vapaaksi): frentat kotta (15.1.2009; frenne+tat|kotta)

päästä jonkin läpi (v), päästä jostakin läpi (v): kotsa noogens troukken (19.10.2010; kota|noogen+ns|troukken)

päästä käsiksi, käyttää, tavoittaa (v;atk;"access"): aksessa (vanh), ietza (vanh), kasutta, mahda kasutta (16.8.2007), vartaveida (20.10.2007; var+taveida; Esim: Tiedostoa ei voida käyttää: Nafenlee ain mahdai kasutta / Nafenlee ain mahdai vartaveida.), kotsa var (kotsa|var; 14.5.2013)

päästä vapaaksi, vapautua (v): frentat kotta (14.8.2008), frenna, frennetsa (frenna+tsa; 14.8.2008)

päästää (v;ulos), saattaa ulos (v), päästää ulos (v), ulontaa (v), venyttää (v), ulottaa (v): uletta (ul+tta; 14.5.2013; Esim. Stelles me ehlekken ikren ulettum.)

päästää (v;vapauttaa): frenna

päästää, vapauttaa (v): ulfrenna, ulrenna (ul+renna; 13.1.2012)

päästää: getta

pääsy (s), tykökäymys (s): kottus (kotta+us; 11.10.2008), vartaveidus (käsiksi~; 27.8.2011 tämäkin lisätty)

pääsy (s;atk): aksesne (vanh)

pääsy, käyttö (s;atk;"access"): vartaveidus (vartaveida+us; 29.1.2009)

pääsy, sisäänkäynti (s;atk): aksesne (ark)

pääsykoodi (s;atk myös), salasana (s;atk;pääsykoodi): kottenkood (kotne+kood; 7.3.2012), passenkood (passa+ne+kood; 12.2.2013)

pääsärky (s;lääket), päänsärky (s;lääket): peevehna (pee+vehna, 6.6.2013)

pääsääntöisesti (d): peereguleiduens mekken (pee+reguleidus+ns|mekken; 10.3.2015)

pääte (s), suffiksi (s), liite (s;loppu~): loppuk (loppe+uk; 18.10.2011)

pääte (s), terminaali (s), päätepiste (s): terminelle (13.6.2014; Etym. engl. terminal)

pääte (s;atk), terminaali: terminalie (16.8.2007)

pääte (s;loppu): finduane (vanh)

pääte (s;tiedostopääte), tiedostopääte: suffikse, ekstensione

pääte, jälkiliite (s;suffiksi): suffikse

päätellä (v), tehdä johtopäätös (v), vetää johtopäätös (v;tehdä ~), laskea (v;päätellä): konkluseida (28.3.2014; Etym. engl. conclude), konkluse (28.3.2014; Etym. engl. conclude), lakenda (lake+nda; 28.3.2014; Etym. lat. concludere mukaan, con- = kokonaan, claudere = sulkea), viirda lakendus (viirda|lakendus; 28.3.2014)

päätelmä (s), yhteenveto (s;johtopäätös), päätäntö (s), johtopäätös (s): semtatveddos, lakendus (lakenda+us; 28.3.2014)

päätepiste (s), terminaali (s), pääte (s): terminelle (13.6.2014; Etym. engl. terminal)

päättyvä (a): endrienne (endrie+nne)

päättyä (v), lopettaa, pysäyttää, pysähtyä, loppua, tykätä (v;pysähtyä johonkin; Esim. homma tykkäs heti): endrie (luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. end + kahkonin returie-sanan loppu -rie. Tästä on johdettu kahkonin drie-sana, jatkaa.), tykka (11.6.2013; Esim. Kokeilin synkronointia, mutta homma tykkäs aina siirtovaiheeseen. Tesdum synkkuee, van syssel tykkad ientait transfeidensteigesi. Esim. Homma tykkäs heti alkuun. Syssel tykkad reget algues/alguesi. Esim. Pelaajan sydän oli pysähtyä kesken pelin. Spielelens sedde eedu et tykka mit spieloee. Etym. suom. ark. tykkää = pysähtyä)

päättyä: finduella (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008)

päättää (tehdä ratkaisu): demma

päättää olla tekemättä (v;jtkn), kieltäytyä (v;tekemästä): demmehda (demma+hda; 2013; Rekt: demmehda detmast)

päättää: findua (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008)

pääty: maintas

päätykolmio (s;rak): verahalmuk (vera+halmuk; 10.9.2017)

päätyä (v): loppa (21.8.2009; loppe+a; Esim. Tie päätyi aitaan. Voo loppad aadesi.)

päätyä (v;päättää): lakenda (13.6.2014; Esim. Hellendejeissem koodens louslekee bindaiduee nedlek lakendui et mellendemmetta kasutta Maria Framework -approomesverkee. Pidettäessä koodin löyhää sidoksellisuutta tärkeänä päädyttiin suosittelemaan Maria Framework -sovelluskehyksen käyttöä.)

päätäntö (s), yhteenveto (s;johtopäätös), päätelmä (s), johtopäätös (s): semtatveddos, lakendus (lakenda+us; 28.3.2014)

päätös (s): furdemmus (furdemma+us; 14.9.2008)

päätösvalta, auktoriteetti, arvovalta, valta: autteritetie, auktoritetie

pökertyä, pyörtyä, pökrätä (v): roundetsenda (rounde+tsa+nda; 12.12.2008)

pölkky (s): bleg (vanh), blegge

pölkky (s;paksu puunpätkä): tunkke (12.11.2008; Etym. suom. tukki < ehkä ruots. stock; vanh), tunk

pöly (s): sohhe

pönttö (s): kottage (23.5.2012; Etym. engl. cottage = mökki; vanh), kotagge (31.5.2012; vanh), kotaas (6.3.2015 tähän muotoon)

pöytä (s;huonek): burde, taul, laude (30.12.2011; Etym. vir. laud laua lauda)

pöytä, taulu, taulukko (s;atk myös): taul (Tietokoneen tiedoston mukaan kieleen heinäkuussa 2002. Silloin muodossa "taufben"), tabel

pöytäkone (s;atk): tauljuhde (taul+juhde; 2.1.2010), laudjuhde (laude+juhde; 30.12.2011), tauhde (30.1.2012; Etym. taul+juhde)

R

raahata (s;atk myös): dregga

raahata (v): raahusda (8.6.2011; Etym. suom. raahata)

raahustaa (v), kompuroida (v), laahustaa (v): kommerda (27.3.2011; Etym. vir. kommerdada), lunge, raahusda (5.9.2012 tähänkin merkitykseen), raahussetsa (raahusda+tsa; 24.4.2013)

raaja (s): lem (vanh), ruoje (14.10.2023; Etym. suom. raaja)

raaka (s): raf

raakadata (s;atk): rafdeitus (raf+deitus; 13.6.2014)

raakakäännös (s): raftransleidus

Raamattu (s;usk): Bible (vanh), Biblie (23.4.2010 tähän muotoon; Etym. lat. Biblia (=kirjat))

raamattuluokka (s;usk): piibelloik (Piibel+loik; 30.11.2012)

raamatullinen (s;usk): biblenne (bible+nne; 7.12.2009)

raami, kehys, runko, reunus: roomes (Taivutus 9.6.2010: rooms-)

raapaista (v): skrellehda (29.11.2007; skrella+hda)

raapia (v): kraafa (12.11.2008; Etym. deskriptiivisana, joka myös mukailee suomen raapia-sanaa hieman. Ei ole yhteyttä (paitsi ehkä suomen kielen kautta) ruots. sanaan skrapa [skraappa] tahi sanaan krafsa eikä liioin engl. sanaan scratch tahi scrape. Samaa juurta lienee myös venäjän tsarápatj)

raapia (v): skrella

raastaa (v): krasta

raaste (s;elintarv): kraste (13.1.2012; krasta+e)

raataa (v): verkka hardet, verkka matset, raada (19.12.2009; Etym. suom. raataa)

radio (s): radio

radioida (v): radiotta (radio+tta; 19.1.2010)

radiointi (s): radiottus (radiotta+us; 19.1.2010)

radiolähetin (s;tekn): radioframsennord (radio+framsennord; 19.1.2010)

radionappi (s;atk), valintanappi (s;atk): veldennyppel (velda+ne+nyppel; 12.11.2012; Taiv: nypl-), veldenballuk (velda+ne+balluk; 13.11.2012)

rae: räel

raejuusto (s;elint): räeljusde (8.8.2013; räel+jusde)

raha: rahdus (Etym. suom. raha < Suomen sana raha tarkoitti alun perin oravannahkaa, joka aikoinaan toimitti vaihdon välineen virkaa. (Lähde: Wikipedia))

rahakas (a), rikas (a): rahduinis (2.3.2014; rahdus+inis; vanh; Merkitty vanhaksi 6.5.2025), rahduinnes (rahdus+i+nne+s; Taiv: rahduins-; 6.5.2025 tähän muotoon)

rahka (s;elintarv): raheg (2.10.2011; Etym. suom. rahka; Taiv: rahg-)

rahoitus (s): rahduettus (2.5.2008)

rahti (s), toimitus (s;tavaran-), toimittaminen (s;tavaran-), kuljetus (s;tavaran-): fenhendus (fenhe+nda+us; 14.11.2013; Etym. Mallina engl. shipping, vir. laevandus), vereildoujus (vera+ei+l+douja+us; 14.11.2013)

rahti (s): frahde (Etym. ruots. sanasta frakt)

rahtu (s), hitunen: sporre (20.12.2009; Etym. ruots. spår)

raide (juna): träk

raikaa, helkkyä, soida, kaikua, raikua: henga, klinga, singa

raikas (a), raitis: freshlek (12.12.2008; Etym. engl. fresh + lek), friske (12.12.2008; Etym. ruots. frisk), whirlek

raikas (a;ilma), terävä (a), selkeä (a), pureva (a;pakkanen), pirteä (a): krispenne (5.6.2015; Etym. engl. crisp)

raikas ilma, raitis, raikas, kuulas (s): reeges (16.12.2008; Etym. suom. raikas; Taiv: reeges-), währes (14.12.2019; Etym. kahk. freshlek < engl. fresh; Taiv: währes-)

raikas, tuore (s): väres (30.6.2010; Etym. vir. värske, suom. veres; Taiv: värs-), väres- (30.6.2010; Esim. Tuoreet oksat. Väresdeksij.)

raikastaa, tuoreuttaa, elävöittää (v;virkistää), virvoittaa (v): värsenda (30.6.2010; väres+nda)

raikua, helkkyä, soida, kaikua, raikaa: henga, klinga, singa

raikua, kajahtaa, soida (kuv): lenga

raikua, kajahtaa: singa

railo (jäässä): tselle

railo (s), kirsi (s): riies (19.8.2010; Etym. kahkonin oma sana)

raippa (s), vitsa (s): vitsuk (vits+uk; 15.7.2011; Etym. suom. vitsa, vir. vits)

raita (ääninauhassa tai CD-levyllä): träk

raita, juova, viiru, viilto, ura, väylä (liikenteessä): träk, strik

raitainen, joka toinen, vuoronperäinen (a): tzepralek, sepralek (13.4.2009 tähän muotoon)

raitis (a): whirres (whirre+s; 12.12.2008)

raitis, raikas (a): freshlek (12.12.2008; Etym. engl. fresh + lek), friske (12.12.2008; Etym. ruots. frisk), whirlek

raitis, raikas, raikas ilma, kuulas (s): reeges (16.12.2008; Etym. suom. raikas; Taiv: reeges-), währes (14.12.2019; Etym. kahk. freshlek < engl. fresh; Taiv: währes-)

raittius (s): whirsus (whir[re]s+us; 12.12.2008)

raivo, hermo (s): raivus (raive+us; 3.6.2008)

raivo, vimma (s): himmus (15.1.2009; himma+us)

raivostua (v), hermostua: raivehdetsa (raiva+hda+tsa; 19.1.2009)

raivota, riehua (v): raiva

raivota, vimmata, vihata, kiihkoilla (v): himma (15.1.2009; Etym. hemma-sanasta mukailtu)

raja (s): reta (Etym. ehkä suom. raja)

raja-arvo: retaoraufe

rajapinta (s;atk), käyttöliittymä (s;atk), liittymä (s;atk): retarette (reta+rette; 10.2.2011), retaviinde (reta+viinde; 19.6.2011), kasuttenretaviinde (kasutta+ne+retaviinde; 13.6.2014)

rajata (v): retta (Muodostus: Viimeisen tavurajan pidennyksellä verbalisoitu muoto sanasta reta (reta-a+t+a).)

rajattomasti (d): retejtak (20.10.2007; reta+j+tak; vanh), retafreset (20.10.2007; reta+fres+et; vanh), reteitak (reta+ei+tak; 2.12.2013)

rajoite, rajoitus: saidenrettus

rajoittaa (v): saidenretta, retta

rajoitteinen (a): retalek (reta+lek; 17.2.2014)

rajoitus (s): saidenrettus

rajoitus, rajoite: saidenrettus

rajuilma (s), myrsky (s): himmusehlok (himmus+ehlok; 27.2.2014)

rakas (a): blav (vanh; 6.9.2001; Etym. esiintyy virren Vieraalla maalla kaukana vuoden 2001 käännöksessä. engl. love [lav])

rakas (s;vaimosta/tyttöystävästä), rakkain (s;vaimosta/tyttöystävästä): ameldaid (amelda+aid; 30.11.2012)

rakas, mielitietty (s): mesleke (vanh; meslek+e; 11.3.2010), messukke (mes+s+uk+e; 11.3.2010), mesjuk (mesje+uk; 19.6.2011), mesjukke (mesje+ukke; 19.6.2011)

rakas: leeve, laiflek, fehellek (fehelda+lek)

rakastaa (v;run): leefa, leeva

rakastaa, pitää (jostakin): fehelda (Esim. (Minä) rakastan sinua. (Me) feheldam dainee.)

rakastaa: laife, laifedda (harv)

rakastua (v): laifetsa (laife+tsa; 17.3.2012), fehelletsa (fehelda+tsa; 17.3.2012)

rakenne (s): höiende (12.10.2009; höienda+e), strukte

rakenne (s): höiendek (höienda+ek; 21.2.2010)

rakenne (s): strukte (Etym. engl. struct(ure))

rakennettu (d), keinotekoinen, omatekoinen, omatekemä: ikhenskonstramme (ikhe+ns+konstra+mme; 30.7.2008), konstraid (konstra+aid; 12.8.2008), höiendaid (höienda+aid; 27.8.2010)

rakennus (s): buildus

rakennus (s): höiendus (12.10.2009; höienda+us; Esim. Rakennus oli viittä vaille valmis. Höiendus eedu lehkomt radden.), höiendek (12.10.2009; höienda+ek), höiendok (12.10.2009; höienda+ek), höiendos (12.10.2009; höienda+os)

rakennus, rakentaminen (s): höiendus (12.10.2009; höienda+us; Esim. Dommens höiendus troffe lootnest bloken mekkennem.)

rakennus- (s): konstrus- (16.6.2008; konstra+us)

rakennustyömaa (s): höiendusverkmaa (12.10.2009; höiendus+verk+maa)

rakentaa (kuv): konstrukta

rakentaa (v): höienda (12.10.2009; höi[d]a+nda; Huom. Luotu korvaamaan kovalta tuntuva sana konstra)

rakentaa (v): konstra (16.6.2008; Etym. lyhennetty muoto sansta konstrukteida; Esim 1: Uusi kirkko rakennettiin vuonna 1994. Neve kyrkke konstrajad annuet (jearet) 1994. Esim 2: Rakennusmateriaali: Konstrusmaterialie)

rakentaa (v;pystyttää), pystyttää (v): stonnenda (stond+nda; 9.9.2017)

rakentaa, kasata: konstrukta (Huom: Käytä mieluummin konstra tai konstrukteida; Etym. engl. construct), konstrukteida (16.6.2008 tähän muotoon; Esim: talonrakennusprojekti: dommehöiendusviidverk (vanh: Dommenskonstrukteidusprojekte / Dommenskonstruktusprojekte / Dommensbuildusprojekte.))

rakentaa: builda

rakentaminen (s), rakennus: höiendus (12.10.2009; höienda+us; Esim. Dommens höiendus troffe lootnest bloken mekkennem.)

rakenteenmuodostustapa (s;kiel): höiendekensmeljesdentaie (höiendek+ens+meljesda+ne+taie; 24.12.2011)

rakentua (v), perustua: baasetsa (baas+tsa; 12.12.2008), baasenda (baas+enda; 12.12.2008), konstrenda (konstra+nda; 12.12.2008), konstretsa (konstra+tsa; 12.12.2008), höiennetsa (höienda+tsa; 28.1.2012), belda (koostua)

raketti: rakket (vanh), rakette

rakkahin (a;run), rakkain (a): laiflekeimma (run; laiflek+ei+mma; 1.3.2012)

rakkain (s;vaimosta/tyttöystävästä), rakas (s;vaimosta/tyttöystävästä): ameldaid (amelda+aid; 30.11.2012)

rakkaus: laifnus (vanh), laiflek (vanha tässä merkityksessä), laiflekkus

rako, vako (s): reflos (luotu 18.6.2007, refla-os; Etym. ruots. räffla-sanan mukaisesta)

rampa (a): steplous (steppa+lous; 25.8.2011)

rangaista (v): bunna (vanh)

rangaista (v): karesda (24.5.2010; Etym. vir. karistada)

rangaista (v): renga

rangaistus (s): bunne (vanh)

rangaistus (s): karesdus (24.5.2010; karesda+us)

rangaistus (s): rengus, rengne

rannan lähellä oleva (a), ranta- (s): strandleh (strande+leh; 2.3.2014)

ranne (s): keskeppa

rannekello (s): kesklokken (kes+klokken; 14.7.2012; Taiv: kesklokn-)

rannemmas (d): strandemmatat (strande+mma+tat; 22.11.2014)

Ranska (s): Ranskeland (vanh), Ranskland (5.2.2010 tähän muotoon)

ranska (s,a): ranske

ranskalainen (a): ranskenne (ranske+nne; 7.6.2017)

ranta (s): strande, berek (Huom 28.7.2008: Käytä mieluummin strande), hargeppe (hareg+ppe; 6.3.2016)

ranta- (s), rannan lähellä oleva (a): strandleh (strande+leh; 2.3.2014)

rantatörmä (s), jyrkkä ranta (s), jyrkkä laita (s), äyräs (s): äfres (18.6.2011; Etym. suom. äpräs, äyräs)

raottaa (v): refloetta (reflos+etta; 18.6.2008; Esim: Hän raotti ovea ja astui sisään. Hes refloettad douree od insteppad / steppad intat.)

rapata (v;tekn;lisätä rappaus): rappa (16.6.2008)

raportti, ilmoitus: report (vanh), reporte (20.10.2016 tähän muotoon)

rappaus (s;tekn): rapne (16.6.2008; rappa+ne)

rappunen (s), porras: sterre

rappuset (s;mon), portaat: steplij (steppel+ij; 17.5.2008; Esim: Hän meni portaita ylös. Hes koddu steplijekken uptat.)

rappuset (s;mon), portaat: sterrij (sterre+ij; 13.2.2009)

rasahtaa, risahtaa, räsähtää (v): risha (29.11.2007; Etym. ääntä mukaileva sana), risehda (29.11.2007; ris[h]a+ehda)

rasia (s), aski: loode (tämä merkitys sanalle loode on lisätty 10.8.2007)

rasittaa (v), sälyttää (v), kuormata (v), lastata (v): säldsa (säldes+a; 11.8.2012; Esim. Sälyttää rinkka selkäänsä. Säldsa mogreppe takkuensem pieel. Esim. Sälyttää syy jonkun harteille. Säldsa gaabe noogenens takkuens pieel [=selän päälle] / Säldsa gaabe noogenens ylekeil [=laille, hartioille].)

rasittaa (v), uuvuttaa, väsyttää: uuvetta (uuva+tta; 12.2.2012)

rasittaa (v): trettetta (16.7.2008 tähänkin tarkoitukseen; tretta+tta)

rasitus (s), taakka (s), kuorma (s), kantamus (s), lasti (s), sälytys (s): säldes (Taiv: sälds-; 11.8.2012; Etym. suom. s sälytys, v sälyttää, vir. sälitis [sälittis], liiv. säʾltəks)

raskas (a), vaikea (a): wheidem (5.3.2016 tähänkin tarkoitukseen)

raskas (a;eläimestä): thienes (3.6.2011; Etym. suom. tiine, vir. tiine; Taiv: thiens-; Esim. Veesek em thienselet.)

raskas, odottava (s;raskaana oleva nainen): fenna (vanh), wheinne (whei[d]+nne; 15.5.2012; Esim. Ikhe em wheinlet nekket guij enne varettuee.), pregnante (15.5.2012; lääket; lääketieteellinen termi; Etym. engl. pregnant)

raskas: hared, wheidenne, wheivöl (vanh; merkattu vanhaksi 14.11.2007)

raskauttaa (v): wheidenna

raskauttava (a): wheidenne

rasti, ruksi: rast

rasva (s): fatja

rasva (s;eritoten voi): felja

rasvainen (a): fatjalek (fatja+lek; 30.1.2011)

rasvaton (a): fatjafres (fatja+fres; 12.10.2009)

rasvaton (a): fatjalous (25.1.2011; Huom: 12.10.2009 muodossa fatjalouse ja merkityksessä vähärasvainen; fatja+lous)

rata (s): strik (10.11.2009 tähänkin tarkoitukseen)

ratkaista (v), selvittää (v): lirenda (lire+nda; 8.6.2011)

ratkaista (v), selvitä: soluteida (31.8.2008; Etym. engl. solute)

ratkaista (v;selvittää): lirekomma (vanh; merkitty vanhaksi 17.11.2007)

ratkaista sovittelemalla, sopia, tehdä kompromissi (v): dua kompromisse (18.1.2008; vanh), detta kompromisse (detta|kompromisse; 25.2.2010)

ratkaista, selvittää (v): tromaslire (vanh; Huom. Ilmennyt tekstissä joka on kirjoitettu 25.10.2005.)

ratkaisu (s): lirendus (lirenda+us; 13.6.2014)

ratkaisu, selvitys (s): soluteidus (31.8.2008; soluteida+us)

ratsastaa (v): riida (17.5.2008; Etym. engl. ride [raid])

raueta: endrie

rauha (a;tyyni): dynnus, dynlekkus, hillennus, hillekkus

rauha (s): besje (9.3.2009 on ehdotettu että beetz-sanan (beets-sanan) sijasta alettaisiin käyttää besje-sanaa. Kuitenkin ensisijaisena käytettäisiin tämän sanan jo aikaisemmin käyttölaajuudessaan ylittänyttä hillus-sanaa.)

rauha: beetz (vanh; Ehdotettu 15.2.2008, että beetz-sana muutettaisiin muotoon "beets".)

rauha: hillus (luotu 25.7.2007; hille+us)

Rauhaa (tervehdyksessä): Erd, Erdensme, Erdess, Erdensseg (seg=saakka), Erdensfreu (freu=saakka, vanh)

rauhainen, rauhallinen, rauhaisa (a): hillek (15.1.2009 tähänkin tarkoitukseen), hilluenne (hillus+enne; 15.1.2009)

rauhainen, rauhallinen, rauhaisa (a;tyyni): dynne, dynlek, hillek, hillenne

rauhainen, rauhallinen, rauhaisa: beetzburt (vanh)

rauhainen, rauhallinen, rauhaisa: beetzenne (vanh)

rauhaisa (a), rauhallinen, rauhainen: hillek (15.1.2009 tähänkin tarkoitukseen), hilluenne (hillus+enne; 15.1.2009)

rauhaisa (a), rauhallinen: hilluek (hillus+ek; 13.2.2009), besjenne (besje+nne; 3.10.2010)

rauhaisa (a;tyyni), rauhallinen, rauhainen: dynne, dynlek, hillek, hillenne

rauhaisa, rauhallinen, rauhainen: beetzburt (vanh)

rauhaisa, rauhallinen, rauhainen: beetzenne (vanh)

rauhallinen (a;seesteinen), seesteinen (a), tyyni (a), levollinen (a), harras (a;seesteinen,levollinen): seien (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana; Taiv: seienn-)

rauhallinen, rauhainen, rauhaisa (a): hillek (15.1.2009 tähänkin tarkoitukseen), hilluenne (hillus+enne; 15.1.2009)

rauhallinen, rauhainen, rauhaisa (a;tyyni): dynne, dynlek, hillek, hillenne

rauhallinen, rauhainen, rauhaisa: beetzburt (vanh)

rauhallinen, rauhainen, rauhaisa: beetzenne (vanh)

rauhallinen, rauhaisa (a): hilluek (hillus+ek; 13.2.2009), besjenne (besje+nne; 3.10.2010)

rauhallisesti (d): hilluensme (hillus+ens+me; 3.9.2008; Esim: Vanhaa kahkonia: Julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään. Furlifdaja dint yllenne jollehillus gesseitmal oltijee dishee julee relevannell lemennuell viesmaal semt hillennet od hilluensme sefaltmaal.)

rauhanen (s): rahuek (rahus+ek; 16.10.2010)

rauhanyhdistys (s;usk): hillusottus (hillus+ottus; 18.1.2010)

rauhassa (d), vahingoittumaton (a), koskematon (a), häiriötön (a), häiritsemätön (a), puhdas (a): pristenne (18.3.2015; Etym. engl. pristine)

rauhaton (a): beetzfres (vanh; 26.1.2008; beetz+fres), hillusfres (26.1.2008; hillus+fres), hilluslous (hillus+lous; 7.9.2010), besjelous (besje+lous; 7.9.2010)

rauhoitella, rauhoittaa (v): hilluetta (hillus+etta; 16.7.2008)

rauhoittua (v): hilluehda (hillus+ehda; 16.7.2008)

rauhoittua (v): hilluetsa (hillus+etsa; 16.7.2008)

raukka, rukka, ressu (s): rug (29.11.2007; Etym. suom. rukka), rusje (14.5.2013; Etym. suom. rukka + ressu)

rauta (s): ironom (Etym. engl. iron + aineksen pääte -om)

rautaohjelmointi (s;atk): ironoemprogne

ravinto (s): toid (15.10.2010; Etym. vir. toit, gen. toidu)

ravinto: fuuden

ravintola (s): toidle (toid+le; 9.12.2013), toidplets (toid+plets; 9.12.2013)

ravistaa (v): loksetta (14.10.2010: Etym. vir. loksutada [loksuttata]; Esim. Ravistettava (tölkin kyljessä): Loksettatte.)

ravita (v): toida (15.10.2010; toid+a)

reaaliaikainen (a): regtaidenne (reg+taide+nne; 3.7.2012)

reaaliluku (s;mat liukuluku): lainluk

reaalitila (s;atk): realimod (vanh), realimood (realie+mood; 6.2.2010)

reaktio (s): reaktione (28.4.2009; Etym. engl. reaction)

rehellinen (a), rehti (a), vilpitön (a): aules (30.7.2015 tähänkin tarkoitukseen), klernes (Etym. kahk. klernus; 30.7.2015; Taiv: klernes-)

rehkiä, pyrkiä, ahkeroida, yrittää kovasti, ponnistaa (v): striffa (14.11.2008; Etym. engl. strive)

reikä: reeje, reige (30.12.2011; Etym. suom. reikä), reije (2012; jo n. 2008 tässä muodossa)

reilu (a;mieli), jalo (a), pyyteetön (a): werlenne (werle[k]+nne + wer+lenne; 20.12.2019)

reipas (a), ahkera: verklek (verk+lek; 1.10.2008), verkvölle (verk+völle; 1.10.2008)

reipas (a;puhuttaessa tunnelmasta tai ilmapiiristä), hauska, iloinen: vailas (29.11.2008; Etym. kahkonin omaperäinen sana; Esim. Ilmapiiri oli reipas. Atmosfäre äred vailas. Esim 2. Lapsilla oli hauskaa. Barnijell äred vailasee.)

reipas, eloisa, vikkelä, ketterä, pirteä, kipakka, nopea (a): sneppe (16.12.2008)

reisi (s): res (Käytä mieluummin rees)

reisi: rees

reissu, matka: ressa (ark), trip (ark)

reititin (s;atk): retjord (retja+ord; 9.4.2010)

reitti (s): retja (29.5.2008; Etym. suom. reitti, muodostettu seuraavien kahkonin sanojen mukaisesti: tetja, sedja, flatja, matja; Esim: Mitä reittiä sinne pääsee? Vattekken retjakken diell kottai? Esim 2: Olemmekohan oikealla reitillä? Äreis hai vi raidell retjall?)

reki: regge

rekisteri: rekisterie, registerie

rekisterikilpi, kilpi, laatta (s): plaattek (plaatte+k; 15.12.2008)

rekisteriseloste (s;mon): privatiennusvengrendus (privatiennus+vengrendus; 28.3.2014)

rekisteröidä (v): registeida (20.11.2009; Etym. engl. register > regist+eida)

rekisteröidä: rekistreida, rekistra, registreida

rekisteröinti (s): registeidus (20.11.2009; registeida+us)

rekisteröinti (s): rekistreidus (rekistreida+us; 21.9.2008), rekistrus (rekistra+us; 21.9.2008), registrus

rekisteröity: rekistreidaid, rekistraid, registraid

rekka-auto (s): trukkauto (trukke+auto; 9.7.2014)

reklamaatio (s), valitus (s): mejakendus (mejakenda+us; 13.3.2018), laimettus (laimetta+us; 13.3.2018)

reklamoida (v), valittaa (v;tehdä reklamaatio), ilmaista (v), kertoa (v), ilmoittaa (v): mejakenda (mejakka+nda; 13.3.2018), laimetta (laima+tta; 13.3.2018)

rekursiivinen (a): rekursivie (21.9.2008; Etym. engl. recursive), rekursivienne (21.9.2008; rekursivie+nne)

rellestää (v), rymytä, riehua, remuta: rymssa (23.4.2012; Etym. kahk. oma sana)

remontoida (v), korjata (v;remontoida), kunnostaa (v), saneerata (v): novelda (novel*+lda; 27.10.2015), sanerda (27.10.2015; Etym. suom. saneerata < ruots. sanera)

renderöidä (v;atk): rendereida (24.11.2012; Etym. engl. render)

rengas (s): ringles (ringel+s; 5.3.2016; Taiv: ringles-)

rento (a), kasuaali (a;arkinen), huoleton (a), arki- (a), vapaa-ajan (s;gen): kasuelle (a; 4.6.2014; Etym. engl. casual)

rento (a): letteg (25.3.2024; 27.4.2025 tähän muotoon muodosta lettek, jotta taivutus on oikea; Etym. suom. lötkö; Taiv: letg-)

rento: rend (vanh)

rento: rent (vanh)

rentoutua (v): letgennesja (letteg+nda+sja; 25.3.2024; Huom. Tässä sanassa on käytössä refleksiivipääte -sja)

rentoutus (s): letgennesje (letgennesja+e; 25.3.2024)

repale, rääsy, räsy, rätti, riekale, riepu, ryysy, tilkku (s): treesa (29.11.2007; Etym. ruots. trasa, rääsy), räslina (29.11.2007; Etym. Alkuosa räs- tulee suom. räsy-sanasta, loppuosa lina on kahkonia ja tarkoittaa liina; vanh), räsliine (räs+liine; 15.5.2010; Etym. räs < suom. räsy)

repeämä (s): repsos (repsa+os; 25.10.2018)

repliikki: replikie

reppu: rep (vanh), reppe (6.9.2010 tähän muotoon)

reppuselkä (s): reptakkus (rep+takkus; 18.6.2008)

resepti (s), kuitti (s): reseppet (25.10.2018; Taiv: resept-)

reseptori (s;lääket): reseptord (25.8.2011; Etym. engl. reseptor)

resetoida (v), nollata: algusda (algu+sda tai algus+da; 20.11.2009)

resetoida, aloittaa alusta: reset (vanh), resede (vanh), reseteida (12.12.2013; Etym. engl. reset + -eida)

resoluutio, erottelutarkkuus (s;atk): dereijusderlekkus (dereijus+derlekkus; 2.1.2010), podderlekkus (pod+derlekkus; 2.1.2010)

resoluutio, erottelutarkkuus: resolutione

ressu (s), rukka, raukka: rug (29.11.2007; Etym. suom. rukka), rusje (14.5.2013; Etym. suom. rukka + ressu)

resurssi (s): resursse

Retina-näyttö (s;atk;Applen rekisteröimä tavaramerkki korkearesoluutioiselle näytölle): retinrette (retinne+rette; 3.9.2012; Huom: yleisterminä), Retina-pid (10.9.2012; Huom: tuotemerkkinä)

retki (s): retje (Etym. suom. retki, retke-)

retro (s): retro (2.12.2013; Etym. engl. retro, suom. retro)

reuna (s), pieli (s), sivu (s), laita (s), vierusta (s): pälje (25.5.2016; Etym. suom. pieli)

reuna, sivu, puoli: saiden (vanh; merkitty vanhaksi 15.5.2010), saide (15.5.2010 tähän muotoon muodosta saiden.), hal

reuna, vierus, varsi (s;vierus, reuna): saiden (Taivutus 3.1.2009: saidest, saidenest, (saidnest))

reuna, ääri (s;reuna), penger, penkere, penkka (s), sivu (s;reuna): harga (12.12.2008; Etym. kahkonin oma sana, ehkä saanut vaikutteita suomen sarka-sanasta alitajuntaisesti), hareg (9.6.2010; Etym. nykykahkonille ominaisempi versio kahkonin sanasta harga.; Taiv: harg-), penger (3.1.2012; Etym. suom. penger; Taiv: pengr-)

reunalta, reunitse, vieritse, viereltä, reunasta, vierestä (d): saidekken (saide(n)+kken; 18.6.2008), vierrekken (vierre(n)+kken; 18.6.2008), saidelt (saide(n)+elt; 18.6.2008), vierrelt (vierre(n)+elt; 18.6.2008)

reunaviiva (s), ääriviiva (s): hareglino (hareg+lino; 9.6.2010), saidlino (9.6.2010; saide+lino)

reunus, kehys, raami, runko: roomes (Taivutus 9.6.2010: rooms-)

reunus: saidenne

reunustaa (v): hargesda (hareg+sda; 6.12.2014)

reunustaa, kehystää: roomessa (vanh), roomssa (roomes+a; 9.6.2010)

reunustettu (s;atk): hargesdaid (hergesda+aid; 6.12.2014)

revetä (v): repsa (3.4.2011; Etym. deskriptiivisana)

revolutionaarinen (a), vallankumouksellinen, mullistava, revolutionäärinen: revoluteiduslek (17.11.2009; revoluteidus+lek), revolutionarie (17.11.2009; Etym. engl. revolutionary), revolutionarienne (17.11.2009; revolutionarie+nne)

revontulet (s;mon), revontuli (s): revenfoirij, revenflemmij (reven+flemme+ij; 29.4.2012)

rich text (s;atk;engl), rikastettu teksti (s;atk), muotoiltu teksti (s;atk): rekdäkst (rek+däkst; 9.11.2012)

riehakas (a), villi: vellek (16.8.2007; villi > velle > +k)

riehua (v), raivota: raiva

riehua, rymytä, remuta, rellestää (v): rymssa (23.4.2012; Etym. kahk. oma sana)

riekale, rääsy, räsy, rätti, repale, riepu, ryysy, tilkku (s): treesa (29.11.2007; Etym. ruots. trasa, rääsy), räslina (29.11.2007; Etym. Alkuosa räs- tulee suom. räsy-sanasta, loppuosa lina on kahkonia ja tarkoittaa liina; vanh), räsliine (räs+liine; 15.5.2010; Etym. räs < suom. räsy)

riemu (s;suuri ilo): storre lufdus (16.6.2008), werlufdus (wer+lufdus; 16.6.2008)

riemu, ilo (s): kloo (Etym. ehkä ruots. glad), kloodemus (vanh), kloodemmus, lufdus (Etym. ks. lufda)

riemu, juhla: jubilate, jubileidus

riemuin, iloiten, riemuiten, ilolla, riemuin, riemulla: im kloo (vanh), kloodemet, kloodemit (vanh; kloodem+it; 13.12.2003), kloodeissem, lufdusleket (lufdus+lek+et; 7.12.2009), lufdeissem (lufda+eissem; 7.12.2009), lufduinim (lufdus+i+ni+m; 12.2.2012), lufduim (lufdus+i+m; 21.2.2012)

riemuinen, iloinen, riemullinen, riemukas, riemuisa: kloodem (luotu ennen 16.1.2002), lufduslek (lufdus+lek), lufdenne (run; lufda+e+nne; 26.7.2012)

riemuita (v;kuv): lufda, klooa

riemuita (v;run), iloita: kloodemma

riemuita, iloita: jubileida

riemuita, iloita: klooa

riemuiten (s;suurin iloin): lufdeissem (17.6.2008; lufda+eissem)

riemuiten, iloiten, ilolla, riemulla (d): lufdueissem (lufdus+eiss+em; 1.10.2008), lufduini (lufdus+i+ni; ?.8.2010)

riemuiten, riemuin, iloiten, ilolla, riemuin, riemulla: im kloo (vanh), kloodemet, kloodemit (vanh; kloodem+it; 13.12.2003), kloodeissem, lufdusleket (lufdus+lek+et; 7.12.2009), lufdeissem (lufda+eissem; 7.12.2009), lufduinim (lufdus+i+ni+m; 12.2.2012), lufduim (lufdus+i+m; 21.2.2012)

riemukas, iloinen, riemuinen, riemullinen, riemuisa: kloodem (luotu ennen 16.1.2002), lufduslek (lufdus+lek), lufdenne (run; lufda+e+nne; 26.7.2012)

riemulla (d), iloiten, riemuiten, ilolla: lufdueissem (lufdus+eiss+em; 1.10.2008), lufduini (lufdus+i+ni; ?.8.2010)

riemulla, riemuin, iloiten, riemuiten, ilolla, riemuin: im kloo (vanh), kloodemet, kloodemit (vanh; kloodem+it; 13.12.2003), kloodeissem, lufdusleket (lufdus+lek+et; 7.12.2009), lufdeissem (lufda+eissem; 7.12.2009), lufduinim (lufdus+i+ni+m; 12.2.2012), lufduim (lufdus+i+m; 21.2.2012)

riemullinen, iloinen, riemuinen, riemukas, riemuisa: kloodem (luotu ennen 16.1.2002), lufduslek (lufdus+lek), lufdenne (run; lufda+e+nne; 26.7.2012)

riemuton, iloton (a): lufduslous (lufdus+lous; 25.1.2011)

riennoin, nopeasti, pian, viuhaan (d): spedleket (29.11.2007; spedde+lek+et)

rientää (v), kiirehtiä, kiiriä, kiiruhtaa, ehättää, ehtiä: kherra, taidetheera, imtaidkomma (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), taidetkomma, rienna

rientää (v): eede riennos (run; rienna+os; 13.11.2007; Laulunsanoista: Werlufduens, kloodemmuens fellos oltens seddeel ärat riennos.)

rientää (v): rienna (Etym. suom. rientää, riennä-)

riepu (s;vaatteista), räsyvaate, rääsy, vaateriepu: treesus (6.11.2009; treesa+us; Esim. Ihmiset kävelivät räsyvaatteissaan. Ikhij stepellad treesuijessem.)

riepu, rääsy, räsy, rätti, repale, riekale, ryysy, tilkku (s): treesa (29.11.2007; Etym. ruots. trasa, rääsy), räslina (29.11.2007; Etym. Alkuosa räs- tulee suom. räsy-sanasta, loppuosa lina on kahkonia ja tarkoittaa liina; vanh), räsliine (räs+liine; 15.5.2010; Etym. räs < suom. räsy)

rietas (a): rendes (Taiv: rendse-; 30.6.2008; Etym. suom. rietas-sanasta)

riettaus (s): rendsus (30.6.2008; rendes+us)

riidellä, kinastella, nahistella, tapella, kiistellä (v): greela (13.11.2007; Etym. ruots. sanasta gräla)

riihi (s): rehha

riimi: tzield, tsield (13.4.2009 tähän muotoon)

riippua, johtua: ripenda (Etym. suom. riippua + engl. depend)

riippua, roikkua (v): hanga (28.9.2011 tähänkin yhteyteen)

riippuen, johtuen: ripentmas, febritionell, febritiomal

riippuvuus (s): ripendlekkus (ripenda+lek+us; 9.11.2012)

riisi (s): risse (22.12.2008), riis (7.10.2015 tähän muotoon)

riisipuuro (s): rispour (22.12.2008; ris(se)+pour), rissepour (22.12.2008; risse+pour), riispour (7.10.2015 tähän muotoon; riis+pour)

riista (s): jahde (10.6.2013 tähänkin merkitykseen)

riistää, ryöstää, varastaa (v): reffa (22.12.2007; Etym. ruots. råffa)

riisua (v): troffe oif (vanh), oiftroffe (vanh), votte oif, oif votte

riisua (v;riisuutua): aindressa, dressehma (dressa+hma; 9.3.2015)

riisua huntu (v), julkistaa (v), tuoda esille (v;konkr ja kuv), paljastaa (v), tuoda ilmi (v): veilehma (veila+hma; 11.6.2018)

riita (s), toru (s), kina (s), häslinki (s;ark): heslenge (25.6.2010; Etym. suom. häslinki, engl. hassling)

riita, kina, kinastelu, nahistelu, tappelu, kiistely, kinastelu (s): greelus, greelne, slodellus, kamppus

riite, jääriite, hyyde, jäähile (s): kirme (1.8.2010; Etym. vir. kirme)

riitto (s), riittoisuus (s): rekkannus (rekka+nne+us; 11.8.2012), rekkos (rekka+os; 11.8.2012)

riittoisa, saatava, riittävä (a): derekkannes (vanh), taveidatte

riittoisuus, saatavuus, riittävyys (s): derekkannesmus (vanh)

riittävä (a), saatava, riittoisa: derekkannes (vanh), taveidatte

riittävä (a): rekkanne (rekka+nne; 14.10.2009)

riittävän (d), tarpeeksi, riittävästi: nedleket (nedlek+et; 30.6.2008)

riittävästi (d), tarpeeksi: fordernit (vanh), derekkasnit (vanh)

riittää: derekka (Etym. ruots. sanonnasta Det räcker [de rekkär]. Myöhemmin poikinut verbin rekka, josta de on poistunut.), rekka (Etym. kahkonin samaa tarkoittavasta sanasta derekka.)

riivaaja (s): greffel (5.12.2008; greffa+el)

riivata (v): greffa (5.12.2008; Etym. greela ja reffa)

rikas (a), rahakas (a): rahduinis (2.3.2014; rahdus+inis; vanh; Merkitty vanhaksi 6.5.2025), rahduinnes (rahdus+i+nne+s; Taiv: rahduins-; 6.5.2025 tähän muotoon)

rikas: rek

rikastettu teksti (s;atk), rich text (s;atk;engl), muotoiltu teksti (s;atk): rekdäkst (rek+däkst; 9.11.2012)

rikkalapio (s): whuisenshuvel (whuisa+ne+shuvel; 28.3.2014)

rikkaus: rekkus

rikkaus: rekus (vanh)

rikki (a): roks

rikki (s;aine): sulfurom (30.6.2008; Etym. engl. sulfur + om)

rikkinäinen (a): roksenne

rikko (s), rikkoutuminen (s), särkyminen (s): rasketsos (resketsa+os; 25.10.2018), rasketes (rasketsa+tes; 25.10.2018), roks (25.10.2018)

rikkoa, hajoittaa, särkeä: raska, furbeate, slonda (slo+nda; 11.5.2012; Etym. kahk. furbeate-sanasta siten, että fur- > -nda ja beate > slo)

rikkoutua, hajota, särkyä: raskua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), furbeadua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), rasketsa (25.7.2008; raska+tsa), furbeadetsa (25.7.2008; furbeade+tsa)

rikkoutuminen (s), rikko (s), särkyminen (s): rasketsos (resketsa+os; 25.10.2018), rasketes (rasketsa+tes; 25.10.2018), roks (25.10.2018)

rikoksenteko (s), rikos (s): betendus (betenda+us; 27.6.2010)

rikollinen (s): betenne, kriminal (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), kriminalie (5.3.2008 tähän muotoon)

rikollisuus (s): betennus, krimanalius

rikos (s), rikoksenteko (s): betendus (betenda+us; 27.6.2010)

rikos (s): bet

rikos (s): foultenbet

rinnakkainen (a), vastaava: semvarenne (1.9.2007; sem+var+nne)

rinnakkais-, oheis- (a): semvaren- (1.9.2007)

rinnakkaisportti (s;atk;LPR-portti): semvarenport (13.4.2008)

rinnalla (d): vierren (13.4.2008 tähänkin merkitykseen)

rinnastaa (v), verrata, vertailla: komparetza (vanh), verda, kompareida

rinne (s): rinje (13.11.2008; Etym. suom. rinne; Esim. Lapset riensivät rinteeseen. Barnij riennad rinjeel/rinjens peel.)

rinnetie (s): gumpeveo (vanh; gumpe+veo; 2.11.2005)

rinta (s), sydän (s;rinta,sydän): serets (17.8.2010; Taiv: serets-, serts-; Etym. ven. сердце, serdtsje)

rinta, helma, povi, sydän: sedde (Esim: Sydämestä asti. Seddest seg. Seddest asd. Nyk: Seddessast.)

rinta, povi (s): tain, odder (7.12.2008; Etym. suom. udar; Taiv: odr-), breste (7.12.2008; Etym. engl. breast [brest])

rinta, syli, helma (syli): femle (Etym. suom. helma), tain, tainfemle (Esim: Luonnon helmassa = Lootnens femless; Esim 2: Syliisi hellään sulje: Femleel dains fimseel setta.)

rintama (s): forre, loidforre

ripata (v;atk;ark;kopioida musiikkia tietokoneelle CD-levyltä tai muusta ulkoisesta lähteestä): kopeida (13.6.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen), rippa (ark; 13.6.2008; Etym. engl. rip)

ripaus (s), ripe (s), nokare (s), hiukka (s), hitunen (s), muru (s), hiven (s): raas (21.12.2010; Etym. vir. raas, raasu-; Ks. muren)

ripeä (a), rivakka (a), nopea (a), tehokas (a;ripeä): rives (17.7.2012; Etym. suom. ripeä, rivakka; Taiv: rivs-)

ripittäytyä (v): ripetsa (rippe+tsa; 15.10.2010)

ripotella (v), ripottaa (v): tihutta (23.11.2010; Etym. suom. tihuttaa)

rippi: rippi (vanh; merkitty vanhaksi 13.6.2008), rippe (13.6.2008 tähän muotoon; Etym. suom. rippi)

rippikoulu: konfirmationeskuule (vanh; merkitty vanhaksi 13.6.2008), rippiskuule (vanh; merkitty vanhaksi 13.6.2008), konfirmationskuule (konfirmatione+skuule; 13.6.2008), rippeskuule (rippe+skuule; 13.6.2008)

rippikoululainen: rippioppel (13.6.2008 merkitty vanhaksi), rippeoppel (rippe+oppel; 13.6.2008)

rippikoululeiri: konfirmationelejre (vanh; merkitty vanhaksi 13.6.2008), rippiskuulelejre (vanh; merkitty vanhaksi 13.6.2008), konfirmationlejre (konfirmatione+lejre; 13.6.2008), rippeskuullejre (rippe+skuule+lejre; 13.6.2008)

ripsi, silmäripsi (s): souldefringe (soulde+fringe; 24.1.2010), fringe (24.1.2010; Etym. engl. fringe)

ripuli (s): diarhea (taudintila; 9.5.2011), trouvirne (taudintila; trou+virne; 9.5.2011), trouvirrom (aine; trou+virra+om; 9.5.2011)

ripustaa (v): hanga (23.7.2007; engl. sanasta hang)

ripustaa, kiinnittää: ferketta (Etym. fer+ketta vai saks. verkehren?)

risahtaa, rasahtaa, räsähtää (v): risha (29.11.2007; Etym. ääntä mukaileva sana), risehda (29.11.2007; ris[h]a+ehda)

riski: riske

risotto (s): risotto (22.12.2008; Etym. italian riso = riisi)

risotto (s;ruok): risotto (13.5.2012)

risteys (s): krosle (krossa+le; 14.8.2008; Esim: Pääristeys. Peekrosle./Mainkrosle.)

risti (s): kräd (vanh; 6.9.2001; Etym. esiintyy virren Vieraalla maalla kaukana vuoden 2001 käännöksessä.)

risti-: kristen-

risti: kriste

ristiinnaulita (v): kristellhogga (kriste+ll+hogga; vanh), kristeelhogga (30.6.2010; kriste+eel+hogga)

ristiinviittaus (s), ristiviittaus (s): krosreferense (kros+referense; 13.6.2014)

ristikko (s): ristek (2013; Etym. vir. ristik)

ristikunta (s): kristendoum (kristen+doum; 29.11.2009), kristenikkus (kristen+ikkus; 29.11.2009)

ristiriita (s): konflikte (12.12.2008; Etym. engl. conflict)

ristiviittaus (s), ristiinviittaus (s): krosreferense (kros+referense; 13.6.2014)

ristiä (v): krossa

ristiä (v;usk): kristella (29.5.2008; kriste+lla)

ristiä kädet, ristiä kätensä, panna kädet ristiin, laittaa kädet ristiin, liittää kädet yhteen (v): setta kesij kristeel (1.3.2008), kristeel kesij setta (1.3.2008), krossa kesij (1.3.2008), kesij semtat setta (1.3.2008), semtat kesij setta (1.3.2008)

ristiäiset (s;mon): kristelluij (29.5.2008; kristella+us+ij; mon)

risu (s): riksus (13.7.2007; suom. sanasta risu. Ks-yhdistelmä tulee risun raksauttamisesta kuuluvasta äänestä.)

risu (s;puusta veistetty sytykkeensuikale), suikale, sytyke, siivu: tsiibus (tsiiba+us; 12.11.2008; Esim. Voitko veistää tuosta puusta sytykkeitä tuleen. Mahdans dan voola dost truddomest noogenen tsiibuen notskens peel. / Mahdans dan dost truddomest noogenen tsiibuen notskens peel voola.)

riuhtaista (v), kiskaista (v), vetäistä (v): rehma (5.5.2023; Etym. kahk. oma sana)

riutua (v), nääntyä (v), heiketä (v): hovesna (29.5.2019; Etym. kahko. hoves + visna)

riutua (v): traija

rivakka (a), ripeä (a), nopea (a), tehokas (a;ripeä): rives (17.7.2012; Etym. suom. ripeä, rivakka; Taiv: rivs-)

rivakka, nopea, vuolas (a): spedlek (13.4.2008; spedde+lek)

riveittäin (d), jonossa (d), peräkkäin (d), peräkanaa (d), perätysten (d): raadim (raad+i+m; 26.9.2011; Esim. Annuij bliiai raadim. Vuodet kiitävät ohi.), raadikken (raad+i+kken; 7.12.2011)

rivi: rad (vanh; 22.7.2010 vanhaksi), raad (22.7.2010 tähän muotoon; Etym. Sana rad tulee ruots. sanasta rad, rivi. Myöhemmin muutettu muotoon raad, kuten sana kode on muutettu muotoon kood.)

rivinvaihto (s;atk): radsvap (vanh), raadsvap

rivinvaihto (s;näppäin), Enter (s;atk), Enter-näppäin (s;atk), rivinvaihtonäppäin (s;atk): radsvappel (rad+svappa+el; 8.3.2010; vanh), raadsvappel (raad+svappa+el; 25.12.2013 tähän muotoon)

rivitalo (s): raddomme (vanh), raaddomme (raad+domme)

rivittää: jakka radijetat, jakka raaditat (jakka|raad+i+tat; 1.6.2011), raadetta (raad+tta; 1.6.2011)

rivitys: radjakne (vanh), raadjakkus

rivo (a), irstas (a): irres (4.11.2010; Etym. suom. irstas)

rivous (s), irstaus (s): irsus (irres+us; 4.11.2010)

robotti (s): robotte (31.7.2010; Etym. engl. robot)

rohjeta (v), uskaltaa: silla (Luotu 2006 heinä- tai elokuussa; Etym. Kahkonin oma sana, jota ei ole lainattu muista kielistä)

rohjeta, rohkaistua (v): silletsa (silla+tsa; 23.3.2008)

rohjeta, viitsiä, juljeta (v;iljetä,viitsiä), iljetä (v;tohtia), tohtia, kehdata (v;uskaltaa,tohtia): silla (19.1.2009), lusta (vanh; 19.1.2009; Etym. saks. Lust + a), derja (19.1.2009; Etym. engl. dare [deö*]), tihga (24.1.2014; Etym. vir. tihata, tihka-)

rohkaista (v): dostetta

rohkaista (v): silletta (silla+tta; 26.8.2007)

rohkaistua (v), rohjeta: silletsa (silla+tsa; 23.3.2008)

rohkaistua (v): dostettua (vanh)

rohkea (s;uskalias): sillek (27.1.2009; silla+lek)

rohkea, uljas, urhea, urhoollinen (a): ulleg (Taiv: ulgij tai ullegij)

rohkeasti (d): silluim (sillus+i+m; 28.9.2011)

rohkeus (s;uskallus): sillus (27.1.2009), sillekkus (sillek+us; 27.1.2009)

rohkeus (s;uskallus): sillus (silla+us; 29.7.2008)

rohkeus, uljuus, urheus, urhoollisuus (s): ulleggus (ulleg+us; 29.7.2008)

roihu (s;suuri liekki): storre flemme, mogflemme (17.12.2007; mog+flemme), flemme, flemmahkus (14.12.2007; flemmahka+us), palmahkus (14.12.2007; palmahka+us)

roihuta (v), leimuta: flemma, palmahka (14.12.2007; palla+mahka; "palaa suurin liekein"; -mahka ilmaisee verbin teon suuruutta tai laajuutta; Pääte tulee sanan mog ja a-verbitunnuksen muunnelmasta. Pääte on luotu 14.12.2007. Nähtäneen tuleeko pääte käyttöön laajemminkin.), flemmahka (17.12.2007; flemma+mahka; "leimuta suurin liekein")

roikkua (v), riippua: hanga (28.9.2011 tähänkin yhteyteen)

roisto, konna (s): kronne (24.10.2010; Etym. crook; Huom: Ks. varas)

roisto, varas (s): kratte (24.10.2010; Etym. vir. kratt), rehvel (rehva+el; 24.10.2010), reffel (reffa+el; 24.10.2010)

romppu, CD-levy: CD-diske, romppe

romppuasema, CD-asema: CD-atzem (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), rompord

rooli (s): rolle (Etym. ruots. roll)

Rooma (s): Roome (28.4.2009)

roomalainen (a,s): roomenne (roome+nne; 28.4.2009)

roomalaiskirje (s): roomenskriffek (roomenne+skriffek; 28.4.2009)

Roope Ankka (s;erisn;sarjakuvahahmo): Ronne Utek (23.6.2009; Etym. Ronne rimmaa Donne-nimen kanssa ja R-kirjain tulee Roope-sanasta.)

ropo, lantti, roponen, penni (s): penne (29.11.2007; Etym. suom. sanasta penni)

roska: rab

roskaantua (v): rabetsa (rab+tsa; 27.1.2011)

roskakori: rabgoor

roskaposti (s): ligposte (vanh), rabposte (vanh), ligposde, rabposde

roskis: rabbis (ark; merkitty arkiseksi 18.12.2007)

rotko (s): rodok (27.10.2008; Etym. suom. rotko-sanasta)

rotta (s): ratte (29.5.2009; Etym. engl. rat)

rottinki (s): rottinge (vanh; 21.7.2018; Etym. suom. rottinki < ruots. rotting), rottenge (29.5.2019 tähän muotoon)

roudata (v): vaija (23.1.2009 tähänkin tarkoitukseen)

routa (s): roude (9.3.2015)

rouva (s): roue (5.2.2014; Etym. suom. rouva, saks. Fru)

ruis (s;kasv;lat. secale cereale): rugis (2.5.2008; Esim: Suomessa rukiin viljely on alkanut viimeistään 500-luvulla eKr. Soomess rugisee hafai algan grenna loseinnem 500-lukell enne Kristusens varetsee. Etym. suom. ruis, rukii- < balttilaina)

rukka (a), parka, poloinen: rug, väinrug (väine+rug; 7.12.2011)

rukka, raukka, ressu (s): rug (29.11.2007; Etym. suom. rukka), rusje (14.5.2013; Etym. suom. rukka + ressu)

rukoilla (v): palvenda (palva+nda; 23.11.2008), valjenda ([fur]valja+nda, 23.11.2008. Esim. Rukoilkaamme. Valjendatem. Esim 2. rukoilla jkn puolesta. valjenda noogenens verast.)

rukoilla (v): reide (vanh; merkitty vanhaksi 3.3.2009)

rukous (s): reitne (vanh; merkitty vanhaksi 3.3.2009)

rukous (s): valjendus (valjenda+us; 3.4.2009)

ruksi, rasti: rast

rulla, kela: rolla (vanh), rolle (15.6.2009 muutettu muodosta rolla muotoon rolle)

rullata (v;atk), vierittää: rella (21.9.2008 tähänkin tarkoitukseen)

rullausjana (s;atk), vierityspalkki (s;atk): skrolluspalkken (ark), rolluspalkken (ark), rolluspelves (rolla+us+pelves; 9.6.2010)

ruma (a): haales (18.6.2008; Etym. kahkonin omaperäinen sana), halbes (18.6.2008; Etym. vir. halb = ruma, surkea, huono)

rumentua (v), rumeta (v): sie halbes (sie|halbes; Rekt: sie halbes + mennent; 14.5.2013; Esim. Laulunsanoista: Od fleidemmes halbes sied krostent. Ja huiluni rumaksi ruostui.)

runebergintorttu (s;ruok): runebergtortto (Runeberg+tortto; 11.11.2008)

runko (s), keho, vartalo: bode (vanh), bood (24.5.2013 tähän muotoon; Etym. engl. body, muutettiin muodosta bode muotoon bood muutoksen kode->kood mallin mukaan.)

runko (s): stemme (29.9.2007)

runko, kehys, raami, reunus: roomes (Taivutus 9.6.2010: rooms-)

runnella (v), hajottaa (v), turmella (v): rehla (10.10.2012; Etym. kahk. oma sana)

runo (s): ron (suomen sanasta runo)

runoilija (s): ronellel

runoilla (s): ronella

runollinen (a): ronlek

runsaammin, paljommin, enemmän (d): matslekemmat (matslek+emma+t; 17.5.2008)

runsaasti (d), paljon (d): refset (refes+t; 14.9.2010)

runsaasti (d), runsain määrin (d), paljon (d): matsemerim (matse+mer+i+m; 26.12.2013)

runsaasti, liikaa, liian paljon, runsain mitoin, runsain määrin (d): höimeret (höi+mer+et; 12.12.2008), höimerennet (höi+mer+nne+et; 12.12.2008)

runsaasti, paljon: matsleket, mongimeret

runsain määrin (d), paljon (d), runsaasti (d): matsemerim (matse+mer+i+m; 26.12.2013)

runsas (a), paljo (a): refes (30.6.2010 tähänkin tarkoitukseen)

runsas (enemmän kuin): bitte forie ais (vanh), matslek

runsas: matslek (Etym. muodostunut sanoista maze ja lek. Ks. maze)

ruohikko (s), nurmikko, nurmi: nurmek (3.6.2008; nurme+ek)

ruohikko, nurmikko: nurme

ruoho, nurmi: nurme

ruoikko, kaislikko (s): roogusdo (28.7.2008; roogu+sdo), selesdo (sele+sdo; 28.7.2008), säfnasdo (säfna+sdo; 28.7.2008)

ruoka (s), syötävä: shöödos (4.12.2007; shööde+os)

ruoka: rooke

ruokala (s): toidle (toid+le; 9.12.2013), shöödle (shööde+le; 9.12.2013), shöödensije (shööde+ne+sije; 9.12.2013)

ruokalista (s), menyy, menu: menu, rookelisde

ruokalusikka (s): rookeloska (rooke+loska; 23.11.2010)

ruokavalio (s): rookeeleide (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), rookeleide (5.3.2008; rooke+eleide)

ruokkia (v): rooketta (5.3.2008; rooke+tta)

ruoko, kaisla (s): roogu (Etym. roogu, vir. roog, suom. ruoko), sele (28.7.2008; Etym. suom. säle)

ruoste (s): kroste (27.1.2011; Etym. suom. ruoste)

ruosteinen (a): krostenne (kroste+nne; 11.10.2012)

ruostua (v): krostetsa (kroste+tsa; 27.1.2011)

ruostuminen (s): krostus (krosta+us; 11.10.2012)

ruostunut (a): krostetsant (krostetsa+nt; 27.1.2011)

ruotsalainen: rootsenne

ruotsi: rootse

rupatella (v), jutella (v), keskustella (v;niitä näitä): ruvasdella (26.7.2012; Etym. suom. rupatella)

rusina (s): rosine (15.1.2009; Etym. saks. Rosine.)

ruska: lehdernes frevlij (ei käytössä; Etym. lehdernes on kahkonin vanhanmuotoinen genetiivi sanasta lehder; ennen er-päättyiset sanat taipuivat genetiivissä -nes-päätteellä.)

ruska: rushke (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), rushe (Lausutaan [rus-he]; Etym. suom. ruska-sanasta. Sanassa ilmenee samanlaista häilyvyyttä kuin suomen kielessä k- ja h-kirjainten välillä esimerkiksi sanassa kala ~ hala.)

ruskea: roshe (ääntämys [rosshe] eli "suhu-ässä")

rusko (s): rushe, versus (kajo)

rutiini: rutine

rutistaa (v;vesi vaatteista), kietaista (v), kietoa (v), kietoa (v), kiertää (v;kietoa): sairda (29.1.2011; Etym. kahkonin oma sana, sairda kuulostaa vain veden vaatteesta tiristämiseltä, deskriptiivisana, kahkonin sana luotu ensin ja vasta sitten lisätty sanalle merkitys.)

rutistaa, puristaa (v): rutesda (17.5.2008; Etym. suom. rutistaa)

rutto (s;lääket): plague

ruudukko (s): rettesdo, pidesdo, gredde (19.9.2014; Etym. engl. grid)

ruuhka: forkvöllek (vanh; merkitty vanhaksi 25.5.2008)

ruuhkainen: forkenne (vanh; merkitty vanhaksi 25.5.2008), kherenne

ruumen (s;viljaa puitaessa erotettavat jyvien akanat ym. roskat. Ruumenet ja oljet. Kauran, ohran, rukiin ruumenet.): rummen (2.1.2011; Etym. suom. ruumen; Taiv: rumn-)

ruumis (s;elävä tai kuollut): kreppe (Etym. ruots. kropp), rummes (lokakuu 2022; Etym. suom. ruumis; Taiv: rums-)

ruusu: ruuse

ruutu, kuvaruutu (s;atk): skriene, skrienpid, pid, pidrette (pid+rette; 17.7.2012)

ruutu: rette (Etym. mukaelma suomen ruutu-sanasta), pid (luotu ennen 16.1.2002; 31.12.2001 (Tietokonesanastoa-tiedoston päiväys); Etym. Tarkoitti aluksi eritoten kuvaruutua. Nähtävästi kahkonin omaperäinen sana.)

ruutunopeus (s;atk), kehysnopeus (s;atk): pidnoppus (pid+noppus; 9.6.2010), roomesnoppus (roomes+noppus; 9.6.2010)

ruuvi (s): skruffe (11.11.2008; Etym. ruots. skruv, engl. screw, suom. ruuvi, vir. kruvi)

ruuvimeisseli (s): skruffemeissel (11.11.2008; skruffe+meissel)

ruveta, ryhtyä, käydä kimppuun (v): rygetsa (12.12.2008; Etym. suom. ryhtyä > ryktyä > ryg+tsa), rubutta (12.12.2008; Etym. suom. ruveta > rupee > ruvut+tta > ruvutta > ruputta > rubutta; vanh)

ryhelmä, känsä, pahka, möykky, ryhmy, kyhmy, kuhmu, muhkura, kupura, kupru (s;lääket): hänse (28.7.2008; Etym. suom. känsä, vir. käsn)

ryhmittää (v): rymetta (ryme+tta; 21.9.2008)

ryhmä: ryme (Etym. suom. ryhmä)

ryhmätyöhuone (s): rymeverkruume (ryme+verk+ruume; 2.11.2010)

ryhtyä, ruveta, käydä kimppuun (v): rygetsa (12.12.2008; Etym. suom. ryhtyä > ryktyä > ryg+tsa), rubutta (12.12.2008; Etym. suom. ruveta > rupee > ruvut+tta > ruvutta > ruputta > rubutta; vanh)

ryhtyä: starge, insteppa, steppa, komma mugan, ketta

rykelmä (s), kasa, läjä, röykkiö: kaas (5.12.2007; Etym. suom. sanasta kasa)

rymytä, riehua, remuta, rellestää (v): rymssa (23.4.2012; Etym. kahk. oma sana)

rynniä, tungeksia: rynna, rynnella

rynnäkkö, hyökkäys (s): rynnus, hökkus

rynnäkkökivääri (s): rynnusgefar

rynnätä (v): rynna

rypeä (v), madella, ryömiä: moskna

rypistys: rypne

rypistyä, rypistää: ryppa

ryppy: ryp

rypäs, terttu (s): refes (7.5.2009; Etym. suom. rypäs)

rytmi (s): rytme (23.11.2008; Etym. suom. rytmi)

ryvetä, kylpeä (v): kostetsa (kost+etsa; 30.6.2008; Etym. Käytetty kahkonin vanhaa, kost-sanaa.)

ryysy, rääsy, räsy, rätti, repale, riekale, riepu, tilkku (s): treesa (29.11.2007; Etym. ruots. trasa, rääsy), räslina (29.11.2007; Etym. Alkuosa räs- tulee suom. räsy-sanasta, loppuosa lina on kahkonia ja tarkoittaa liina; vanh), räsliine (räs+liine; 15.5.2010; Etym. räs < suom. räsy)

ryömiä, madella, rypeä (v): moskna

ryöstää, riistää, varastaa (v): reffa (22.12.2007; Etym. ruots. råffa)

ryövätä, varastaa (v): rehva (13.5.2009; Etym. suom. muistaakseni rehvastella tai ryövätä)

räikeä (a;väristä tai kuvaennollinen): ärjes (Etym. kahkonin oma sana; 29.11.2008)

räiske (s): reshe (resha+e; 17.11.2009; Lausuminen: reš-he)

räiskyä (v): resha (Lausuminen: reš-ha)

räiskähdellä (v): reshella (Lausuminen: reš-hella)

räiskäle, ohukainen, lätty, lettu (s): plättos (27.5.2008; plätte+os), dunplättos (dunne+plättos; 27.5.2008), dunnis (ark; lyhenne sanasta dunplättos; 27.5.2008; Esim: Hän on ulkona paistamassa räiskäleitä: Hes em ulgem kerestmas dunnisei/dunnisijee.)

räjähtää, posahtaa: exploude (vanh)

ränni (s;rak), vesiränni (s;rak), syöksytorvi (s;rak): rynnule (rynna+ule; 6.3.2015)

räntä: rend (Etym. suom. räntä-sanasta)

räppänä (s;ikkunaluukku), ikkunaluukku (s): akne, reppen (20.7.2010; Etym. suom. räppänä; Taiv: repn-)

räpyttää (silmiään): blinkka

räsy, rääsy, rätti, repale, riekale, riepu, ryysy, tilkku (s): treesa (29.11.2007; Etym. ruots. trasa, rääsy), räslina (29.11.2007; Etym. Alkuosa räs- tulee suom. räsy-sanasta, loppuosa lina on kahkonia ja tarkoittaa liina; vanh), räsliine (räs+liine; 15.5.2010; Etym. räs < suom. räsy)

räsyvaate, rääsy, vaateriepu, riepu (s;vaatteista): treesus (6.11.2009; treesa+us; Esim. Ihmiset kävelivät räsyvaatteissaan. Ikhij stepellad treesuijessem.)

räsähtää (v), risahtaa, rasahtaa: risha (29.11.2007; Etym. ääntä mukaileva sana), risehda (29.11.2007; ris[h]a+ehda)

rätti, rääsy, räsy, repale, riekale, riepu, ryysy, tilkku (s): treesa (29.11.2007; Etym. ruots. trasa, rääsy), räslina (29.11.2007; Etym. Alkuosa räs- tulee suom. räsy-sanasta, loppuosa lina on kahkonia ja tarkoittaa liina; vanh), räsliine (räs+liine; 15.5.2010; Etym. räs < suom. räsy)

rättiväsynyt (a), väsynyt (a): naatte (4.4.2012; Etym. suom. naatti)

räystäs (s;rak): rausde (Etym. suom. räystäs, muinaisnorj. raust; 6.3.2015)

räystäskouru (s;rak), kouru (s;rak): rausdekoureppe (rausde+koureppe; 6.3.2015), koureppe (koure[s]+ppe; 6.3.2015)

rääsy, räsy, rätti, repale, riekale, riepu, ryysy, tilkku (s): treesa (29.11.2007; Etym. ruots. trasa, rääsy), räslina (29.11.2007; Etym. Alkuosa räs- tulee suom. räsy-sanasta, loppuosa lina on kahkonia ja tarkoittaa liina; vanh), räsliine (räs+liine; 15.5.2010; Etym. räs < suom. räsy)

rääsy, räsyvaate, vaateriepu, riepu (s;vaatteista): treesus (6.11.2009; treesa+us; Esim. Ihmiset kävelivät räsyvaatteissaan. Ikhij stepellad treesuijessem.)

röyhkeä (a): rube (11.11.2008; Etym. engl. rude)

röyhytä, suitsuta, suitsea, savuttaa, savuta, kärytä (v): sumssa (summes+a; 29.7.2008), sumssella (sumssa+lla; 29.7.2008)

röykkiö, kasa, läjä, rykelmä (s): kaas (5.12.2007; Etym. suom. sanasta kasa)

S

saada (v): varheera

saada (v;joksikin): sie (Rekt: sie+translatiivi tai sie+nominatiivi, 13.10.2012 tämä jäljempi rektio.)

saada (v;run imp; sheim, shein, shei[d]): shei

saada (v;run mon): shei

saada (v;run,saapua): heera

saada (v;tehdyksi,tehtyä): kotsa var et de (kotsa|var|et|de; 27.10.2015; Etym. mallina kotsa var; Esim. Tiedostoa ei saatu poistettua / Tiedostoa ei voitu poistaa. Snendek ain kotsu var et de volvotte. Esim. Rivejä ei voitu poistaa. Raadij ain kotsu var et dij volvotte.)

saada (v;~ kohdalleen; myös neg.): vartroffe (vanh), varvotte (var+votte; 5.4.2010 tähän muotoon; Esimerkki: Kieli on saanut vaikutteita muiden muassa suomesta. Langi hafae varvotten affektuijee endrini soomelangist.)

saada aikaan (v;aiheuttaa): duetta (dua+tta; 27.4.2009 tähänkin tarkoitukseen; Huom 12.10.2009: Tämä sana voisi jäädä käyttöön nimenomaan merkityksessä "aiheuttaa", "saada aikaan", vaikka kantasana "dua" onkin muutettu muotoon "detta". Tosin tämä verbi "duetta" on hyvin similaari verbin "detta" kanssa, mikä saattaa aiheuttaa sen (toim.huom. tämä on siis arvioni), että verbiä "detta" käytetään niissäkin tapauksissa, joissa verbi "duetta" olisi tarkoituksenmukaisempi.)

saada aikaan, aiheuttaa (v): shie duait (shie|dua+ait; 27.3.2009; Huom 12.10.2009: Käytä mieluummin shie dettait.), shie dettait (12.10.2009; shie|detta+aid+t)

saada alkunsa (v), syntyä (v), kehkeytyä (v), itää (v), orastaa (v), kasvaa (v): versa (31.5.2011; Etym. varsinainen merkitys on "versoa"; Esim. Epäluulot versoivat. Ainnuij versad. Esim. Ahdingosta huolimatta alkoi toivo versoa. Adessuetek algad vaalendus versa.)

saada anteeksi: shie ondiiks (vanh; merkitty vanhaksi 24.5.2008), shie giventat (24.5.2008)

saada esiin (v), saada irti (v;konkr), saada ulos (v): ul sie (ul|sie; 14.5.2013)

saada kaikki irti (v;jstkn), ottaa kaikki irti: troffe olte haljatat (14.11.2008), shie olte haljatat (14.11.2008), troffe völlet alduens altat (14.11.2008)

saada valmiiksi (v), valmistaa (v;saada valmiiksi), lopettaa (v;saattaa valmiiksi): välkkenda (välkken+da; 1.11.2017)

saada: sie (2012 tähän muotoon muodosta shie), shie (vanh; Etym. suom. sanasta saa(da).), shea (vanh), shefa (vanh)

saaja (s): siel (sie+el; 19.3.2012)

saakka (d), aina (d;hamaan), hamaan (d), hamasta (d), asti (d), lähtien (d), alkaen (d), äärimmäisen (d), sangen (d), perin (d), erittäin (d), todella (d): hamas (taipumaton; 14.7.2012; hama*+s; Etym. suom. hamasta, hamaan; Esim. hamas väres. sangen uusi. Esim. hamas sorduesi seg. hamaan kuolemaan asti. Esim. hamasta lapsuudesta (alkaen, saakka). hamas lasjuessast. Esim. hamasta muinaisuudesta. hamas rehhentaidessast.)

saakka (d,postp), asti: freu (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), asd, segge, seg

saame (s;saamen kieli): saame

saamelainen (a): saamenne

saapas, saapikas (s): puutek (14.7.2008; puut+ek; Etym. puut < engl. boot [buut] = saapas)

saapua (v), tulla: komme (22.12.2008 muutettu tähän muotoon, koska taivutuskin on e-päätteisten verbien mukainen. Lisäksi tämä muutos ei ole liian radikaali, sillä tämän sanan sijasta käytetään usein heera-verbiä. Taivutus: Kommem, kommen, komme, kommei, kommete, kommei, kommeja/kommei, käskymuoto: kom.)

saapua (v), tulla: saave (6.2.2011; Etym. suom. saapua, saavu-)

saapua (v): hera (vanh)

saapua (v): romhera (vanh; Etym. ks. etymologia sanasta romheera)

saapua (v;viesti tms): inheera (3.9.2008; in+heera; Esim: Saapuneet viestit -kansio. Inheeraidij mejakellokij -hellord.)

saapua, tulla: komma (luotu ennen 16.1.2002; Etym. ruots. komma), romheera (Etym. Aluksi oli hera-verbin tapaisesti muodossa romhera; Ei ole tietoa, mistä alkuosa rom- tulee; arveltu on sen olleen tullut ruots. sanasta fram, joka esiintyy muun muassa verbeissä komma fram, framkomma (ilmaantua). Loppuosa -hera tulee engl. here-sanasta (tarkoittaen "tänne"). Sana on luotu Finlandia-hymnin kahkonin kielistä versiota varten, jossa sitä käytettiin suomen koittaa-verbin vastineena.), heera (Etym. lyhennös romheera-verbistä. Lyhennettäessä oli muodossa hera; lausuttiin [heera]. Heera tarkoitti aluksi saapua, mutta myöhemmin alkoi vastata nimenomaan suomen verbiä tulla.)

saari (s): saare, ser (13.11.2008 lisätty tällainen muoto; Etym. kahk. saare < suom. saari; Esim. Saarelta löytyi merkkejä kivikaudelta. Serelt findui markkijee kövperio(o)dent/-elt.)

saaristo (s): saaresdo, seresdo (13.11.2008; ser+sdo)

saarna (s): predikeidus

saarna (s): serne (serna+ne; 5.3.2008), sernus (serna+us; 5.3.2008)

saarnaaja (s): sernel (serna+el; 15.10.2010)

saarnamies (s): sernusmae (sernus+mae; 15.10.2010)

saarnata (v): predikeida

saarnata (v): serna (luotu 2004, 2005 tai 2006; Etym. suom. saarnata; lisätty listaan 5.3.2008; käytettäväksi predikeida-verbin rinnalle)

saartaa, piirittää (v): piiretta

saasta (s), lika, saaste: syttos (16.7.2008; Etym. Kuin pyttos-sana, mutta p muutettuna saasta-sanan alkukirjainta vastaavaan s-kirjaimeen.)

saasta (s): tög (Etym. ehkä suom. törky)

saastainen (a), likainen: liglek, töglek

saastainen (a;paha): fosenne (18.6.2008; fose+nne; Esim 1: Saastainen maailma. Fosenne ersounne.)

saastainen, likainen, syntinen, huono (a): syttoslek (syttos+lek; 12.10.2008; Esim: Minä musta ja saastainen, kurja (SL. 189). Ärem mosde od syttoslek, föddig. Esim 2: Keittiöön ei saa astua likaisin kengin. Köökkens kulgeel ain shie syttoslekijell fotnekijell steppa. / Köökkens kulgeel em ain syttoslekijell fotnekijell steppa.)

saastaisuus (s): syttoslekkus (syttoslek+us; 4.11.2010)

saaste, lika, saasta (s): syttos (16.7.2008; Etym. Kuin pyttos-sana, mutta p muutettuna saasta-sanan alkukirjainta vastaavaan s-kirjaimeen.)

saastuttaa (v): tögga (tög+a)

saastuttaa, tartuttaa, pilata (v): infekta (15.8.2009; infekt+a), infekteida (infekt+eida; 15.8.2009)

saastutus (s): tögne (tögga+ne)

saatava, riittoisa, riittävä (a): derekkannes (vanh), taveidatte

saatavana (d), saatavissa (d), saatavilla (d): mahdus sie (mahdus|sie; 2016; Esim. Saatavana myös palo-ovena. Mahdus sie ga foirukselet.)

saatavana, tavoitettavissa, saatavissa, saatavilla (d): taveiduet, taveidettet (taveida+ette+t; 24.12.2008), taveiduens alet (taveidus+ens|alet; 8.11.2010)

saatavilla (d): derekkasnit (vanh)

saatavissa (d), saatavana (d), saatavilla (d): mahdus sie (mahdus|sie; 2016; Esim. Saatavana myös palo-ovena. Mahdus sie ga foirukselet.)

saatavissa, tavoitettavissa, saatavana, saatavilla (d): taveiduet, taveidettet (taveida+ette+t; 24.12.2008), taveiduens alet (taveidus+ens|alet; 8.11.2010)

saatavuus (s): taveidattus (taveidatte+us; 15.8.2024), taveiduettus (taveidus+et+us; 15.8.2024)

saatavuus, riittoisuus, riittävyys (s): derekkannesmus (vanh)

saati (d): mentmak (menda+mak), seitmak (seide+mak), veel lillemmat (veel|lillemma+t)

saattaa (matkalle lähtevää): tsoffe

saattaa (v;matkalle lähtevää tai johdattaa), johdattaa (v): sotte (15.7.2010; Etym. Vaihdettu sanan tsoffe tilalle samoin kuin sanan troffe tilalle tuli votte. Vanh 28.9.2018), aldetta

saattaa innostuksiin (v), innostaa (v), innostuttaa (v): hurmesda (hurma+sda; 26.9.2011)

saattaa ulos (v), päästää ulos (v), päästää (v;ulos), ulontaa (v), venyttää (v), ulottaa (v): uletta (ul+tta; 14.5.2013; Esim. Stelles me ehlekken ikren ulettum.)

saattaa ymmälle, hämmentää (v;saattaa ymmälle): bafla (30.12.2008; Etym. engl. baffle)

saattaa, ohjata: guide, leade

saattaa, voida (on mahdollista, todennäköistä): meida, mahda (Esim. Mahdaep eede. Saattaapa olla. / Saattaapi (vanha y.3.p) olla.)

saattaa, voida (run): mei (vanh)

saattaja (s): tsoffel, souttel (28.9.2018 tähän muotoon; soutte+el), leadord

saatto, kulkue (s): journus (vanh), tsofne, tsoffos (31.12.2024; tsoffa+os), sotte (sotte+e; 29.11.2012; vanh 28.9.2018)

saatu (d): said (sie+aid; 15.6.2014)

saatu (v;2. pass. partis.): seid (sie>sei+[a]id; 9.7.2012)

saavuttaa (v): gaine, getheera, tokheera

saavuttaa (v): saavetta (saave+tta; 24.12.2011)

saavuttaa (v;kohdata): varheera (7.8.2008 lisätty tämäkin merkitys)

saavuttaa, tavoittaa, yltää, ulottua (v): riitseida (4.4.2012; Etym. engl. reach + -eida)

saavutus (s): gainus (gaine+us; 8.9.2009), gaine (gaine+ne; 8.9.2009)

sabatti (s;usk): Ks. sapatti

sadannes (num): Katso sadas

sadas (num): hundrennos (hundre+nnos; 5.2.2010; vanh), sjottennos (sjotte+nnos; 22.3.2012)

sade (s): reidus (vanh)

sade (s): reitne (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008; käytä mieluummin reidus, koska reitne merkitsee myös sanaa rukous), reidus (reida+us; vanh; merkitty vanhaksi 3.3.2009; Käytä mieluummin vihme)

sade (s): vihme (25.5.2008; vihma+e)

sade (s; run): rei (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008)

sade (s;pieni ~): tipellus (4.3.2008; tipella+us; lille reitne)

sadekuuro (s), kuuro (s;~sade): vihmesuuhos (vihme+suuhe+os; 16.4.2010)

sadepisara (s): reitentip

sadepisara (s): vihmetippel (vihme+tippel; 1.2.2009)

sadonkorjuu, elonkorjuu, sato (s): grenneskerdus (29.5.2008; grenne+skerda+us)

sadunhohteinen, satumainen, satumaisen ihana, suunnaton, tarunomainen, taru- (a): fabuloos (27.2.2015; Etym. engl. fabulous < lat. fabulosus)

saha (s): sooge

sahata (v): sooga

sairaala (s): illeinsdomme (9.11.2007; ille+i+ns+domme), illekle (illek+le; 7.3.2009)

sairaanhoitaja (s): illeinshollel (9.11.2007; ille+i+ns+holla+el)

sairas (a): ille, illa, kiplek

sairas (a): illek (23.11.2008; illa+k)

sairastaa (v): eede illek (eede|illek; 17.11.2009; Esim. Hän on sairastanut jo kolme viikkoa. Hes hafae eeden illek dri trua veikij. Nyk: Hes eedennun illek ul trua septukij.)

sairaus (s): illus, kiplekkus

saita, nuuka, kitsas, itara, pihi, säästäväinen (a): ekonomikienne (3.11.2008; Etym. engl. economic), snolle (11.11.2008; Etym. ruots. snål), altsenne (11.11.2008; Etym. ven. alcnyj = ahne (eri merkitys tosin))

saivarrella (v), nälviä, nälvätä, nalkuttaa (v;marista), marista: nelva (nellev+a; 17.11.2009)

saivartelu (s), nälvintä, nälviminen, nalkutus (s;nälvintä), marina: nelvus (nelva+us; 17.11.2009)

Sakari (s;erisn): Seger (31.1.2009; Huom: Nimivastine)

sakramentti (s;usk): sakramente (15.10.2010)

Saksa (s): Germanland

saksa (s): sakse (26.11.2007)

saksalainen (a,s): germanlandenne, sakslek (sakse+lek; 9.12.2010)

saksi (s): skerrord (28.6.2008; sker[d]a+ord; Etym. D-kirjain pudotettu pois niin kuin monessa muussakin tämänlaisessa tapauksessa kahkonin kielessä. Esim: Sakset. Skerrordij.)

sala (s), salaisuus (s): sollus (27.6.2010; solle+us)

sala: solle

salaatti (s): lefesdos (lef+sdo+s; 22.12.2008), saladde (22.12.2008; Etym. engl. salad)

salainen: sollek

salaisuus (s), sala (s): sollus (27.6.2010; solle+us)

salama (kamera, ukkos-), välähdys: slaitte (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), tzam, tzamellus, tsem (24.2.2011 tähän muotoon), tsemmus (24.2.2011 tähän muotoon)

salamoida: tzemma (vanh), tzamma (vanh), bliksa, tzammeida (vanh), tsemma (27.2.2010 tähän muotoon)

salaoja (s;rak): solleajak (solle+ajak; 6.3.2015)

salaojitus (s;rak): solleajakettus (solle+ajaketta+us; 6.3.2015)

salasana (s;atk;pääsykoodi), pääsykoodi (s;atk myös): kottenkood (kotne+kood; 7.3.2012), passenkood (passa+ne+kood; 12.2.2013)

salasana, tunnussana (s): kottusonder (kottus+onder; 11.10.2008)

salasana, tunnussana (s;atk): kottusseidok (kottus+seidok; 20.11.2009)

salasana: solleonder (Huom: Käytä mieluummin kottusonder.)

salasanakenttä (s;atk): kottusseidokloode (kottusseidok+loode; 27.2.2010)

salata (v): solla (20.10.2007 solle-sanan pohjalta)

saldo (s): semsumme (sem+summe; 9.11.2010), saldo (9.11.2010), saldus (9.11.2010)

sali (s): saale (28.7.2010 muodosta sale muotoon saale), rome (Huom: Käytä mieluummin sale; vanh), sal (vanh; merkitty vanhaksi 16.6.2008), sale (16.6.2008 tähän muotoon; Etym. kahk. sal < ruots. sal (suom. sali); vanh)

sallia (v), suoda: sua (30.7.2008 lisätty tämäkin tarkoitus; Esim: Siionin laulu 70: Tee rakkaaksi mulle sun säätämäs työ. Laifmaal dains settammee verkee mein sua.)

sallia (v;ottaa käyttöön;atk), ottaa käyttöön (v;atk), laittaa päälle (v), enabloida (v;ark;atk), käyttää (v;ottaa käyttöön;atk): peelsetta (peel+setta; 27.3.2009), votte kasuttueel (votte|kasuttus+eel; 12.2.2014), setta pieel (setta|pieel; 12.2.2014)

sallia, ottaa käyttöön, panna päälle (v;atk): enappele (ark)

sallia: shella, shelle, umla, ainblokka

sallimus (s), kohtalo: shellus, varherrus, varkohdus (var+kohda+us; 29.5.2019)

salmi (s): sundi (Etym. ruots. sund)

salmiakki (s): salmiakke (11.11.2008; Etym. suom. salmiakki < ruots. salmiak)

salo (s): saluk (26.12.2011; Etym. suom. salo + -uk)

salo, korpi (s): trudusland, trudusgantter, trudusmaa, trusmaa

salpa (s): lakenbregge (laken+bregge; 11.11.2008)

sama: sem

samaan aikaan, samanaikaisesti, yhtäaikaisesti, samalla: semtaidet, semtait (13.9.2007 lisätty sanastoon; 30.12.2008 poisettu arkinen-merkintä, eli sana on yleiskieltä.), semes (sem+s; 10.2.2011)

samaistua (v): semheera

samalla mitalla takaisin (ilm), potut pottuina (ilm): sem metteni takkes (8.9.2012)

samalla tavalla, samoin, samoin tavoin (d): semekken taiekken (sem+kken|taie+kken; 16.9.2009), semtaiel (sem+taie+l; 15.10.2010), semviiset (sem+viis+et; 23.11.2010), semtail (sem+tai[e]+l; 18.11.2013)

samalla, samaan aikaan, samanaikaisesti, yhtäaikaisesti: semtaidet, semtait (13.9.2007 lisätty sanastoon; 30.12.2008 poisettu arkinen-merkintä, eli sana on yleiskieltä.), semes (sem+s; 10.2.2011)

samalla: semt, semell

samana päivänä (d): semdeiget (sem+deig+et; 9.5.2009)

samanaikainen, yhtäaikainen: semtaidenne

samanaikaisesti, samaan aikaan, yhtäaikaisesti, samalla: semtaidet, semtait (13.9.2007 lisätty sanastoon; 30.12.2008 poisettu arkinen-merkintä, eli sana on yleiskieltä.), semes (sem+s; 10.2.2011)

samanlainen (a): semenlek (sem+nne+lek; 23.2.2009)

samanlainen, yhtäläinen, vastaava (a): identienne, semenlekenne, semens taienne, semenne (12.12.2007; sem+enne)

samanlaisuus (s), yhtäläisyys: identiennus, semenlekennus

samanpituinen (a): semlekenne (sem+lek+nne; 15.2.2009)

Samaria (s;usk;erisn): Samarie (16.9.2009)

sammakko (s): groode (18.6.2008; Etym. Nimi groode tulee sammakon äänestä, kyseessä siis deskriptiivisana. Esim: Sammakonpoikanen. Groodesunnek)

sammal: samlos (Etym. sammel+os, jossa sammel on suomen sanasta sammal)

sammalmätäs (s): samlosmättas (vanh; merkitty vanhaksi 14.10.2009; samlos+mättas; 6.6.2008), samlosmedes (14.10.2009 tähän muotoos)

sammua: samma

sammuttaa (v), tallata, tampata, polkea, tukahtaa: tappa (21.1.2008; Etym. ruots. tappa-verbistä: hukata, menettää, kadottaa)

sammuttaa (v): plutta offen (vanh; merkitty vanhaksi 11.10.2007), triela offen (vanh; merkitty vanhaksi 11.10.2007), setta oiffen (lisätty 11.10.2007), plutta oiffen (lisätty 11.10.2007), samma (Etym. Suom. sammua. Lainattu suomesta 2003.), sammetta (samma+tta)

sammuttaa, himmyttää, hiivuttaa, pimittää (v): himletta (himla+tta; 6.11.2009; Esim. Mome doujad veineel liebee, sjeni / sjens me meidai nelen himletta.)

sammutus (s): sammettus (sammetta+us; 14.6.2008)

sammuva (a), suitseva, himmyvä: sumssanne (sumssa+nne; 29.7.2008), sammanne

samoin tavoin (d), samoin, samalla tavalla: semekken taiekken (sem+kken|taie+kken; 16.9.2009), semtaiel (sem+taie+l; 15.10.2010), semviiset (sem+viis+et; 23.11.2010), semtail (sem+tai[e]+l; 18.11.2013)

samoin: semt

Samuel (s;erisn): Samuelie, Samulie (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

sana (s): seidok (12.10.2009; Huom. Tämä on ehdotelma sanan onder rinnalle käytetäväksi, ja se saattaa joskus jopa saada onder-sanaa vahvemman aseman.)

sana: onder (Etym. mukailtu ruots. sanasta ord; luotu ennen 16.1.2002; vanh; merkitty vanhaksi 5.5.2010)

sanakirja (s): onderbok (vanh), seidokbok (seidok+bok), seidokkeren (seidok+keren; 5.9.2014)

sananvapaus (s): onderfrenus

sanasto (s): onderesto (vanh)

sanasto (s): onderlisde (sanaluettelo), onderesdo

sanasto (s): ondersto (vanh)

sanasto (s): seidokesdo (seidok+sdo; 12.10.2009)

sanaton (a): onderfres

sanatonna, sanattomana (d): ondrijetak (onder+ij+tak; 11.10.2008)

saneerata (v), remontoida (v), korjata (v;remontoida), kunnostaa (v): novelda (novel*+lda; 27.10.2015), sanerda (27.10.2015; Etym. suom. saneerata < ruots. sanera)

saneerata: tzanera (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), moderniseida (12.12.2007; engl. modernize-verbin mukaisesti)

sangen (d), aina (d;hamaan), hamaan (d), hamasta (d), asti (d), lähtien (d), alkaen (d), saakka (d), äärimmäisen (d), perin (d), erittäin (d), todella (d): hamas (taipumaton; 14.7.2012; hama*+s; Etym. suom. hamasta, hamaan; Esim. hamas väres. sangen uusi. Esim. hamas sorduesi seg. hamaan kuolemaan asti. Esim. hamasta lapsuudesta (alkaen, saakka). hamas lasjuessast. Esim. hamasta muinaisuudesta. hamas rehhentaidessast.)

saniainen (s;kasv): vullok (Etym. kahkonin kielen oma sana; 9.11.2010)

sanitoida (v): saniteida (10.3.2015)

sankari: hier (Etym. engl. hero), vindel

sankaruus (s): hierlekkus (hier+lek+us; 20.2.2010)

sanko (s): senglo

sanko (s;ämpäri): ämberd

Sanna (s;erisn): Sanne (17.3.2012)

sanoa (v), kuvata, kuvailla: imseide (26.11.2007; im+seide)

sanoa (v;kertoa), lukea (v;satua), kertoa (v): skaasa (17.8.2010; Etym. ven. скашать, skashat')

sanoa, tokaista (v): skaasehda (skaasa+hda; 29.12.2011)

sanoa, tokaista (v): ymelda (10.2.2011; Etym. suom. hymistä, ymistä)

sanoa: seide, onderra (vanh)

sanoittaa: onderetta

sanoittaja (s): onderettel (onder+etta+el)

sanoitus: onderettus

sanojen keksintä (s): seidokellus (seidok+lla+us; 29.1.2011; Etym. vrt. vir. sõnaus)

sanoma (s), viesti, ilmoitus, tiedotus: mejakellok (2007; me+jakka+ella+ok; Etym. Luotu ruots. meddelande-sanan mukaan (med+dela+nde); Esim 2: Enkelit taivaan tuo sanomaa. Ingelij hefens sua' miseitsen. / Ingelij sua' mejakelloken.)

sanoma: miseits (vanh), onder (vanh)

sanomalehti, lehti (s): mejakelloklef (16.7.2008; mejakellok+lef)

sanomalehti, lehti: miseitslef (vanh; merkitty vanhaksi 16.7.2008), lef

sanonta (s), fraasi (s): seiendus (seienda+us; 17.2.2014 tämäkin tarkoitus), fraase (17.2.2014; Etym. suom. fraasi < engl. phrase < kreik. phrasis)

sapatti (s): saintvalles (sainte+valles; 4.5.2011), sabatte (4.5.2011)

sapatti (s;usk): sapatte (16.9.2009)

sappi (s): sehel (10.10.2012; Etym. kahk. s + ehel)

sappitiehyt (s;lääket): sehelvoonnuk (sehel+voonnuk; 14.3.2025)

Sara (s;erisn): Sarre (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Sarie (22.6.2009; Huom: Nimivastine)

sarake (s), palsta (s): kolumme (Huom: sanassa on kaksi m-kirjainta eikä mn-yhdistelmä)

sarana (s): sarok (30.7.2007; Etym. unk. samaa tarkoittavasta sanasta "sarokvas". Huom! Saksaksi Scharnier, ranksaksi charnière), saranok

sarastaa, koittaa, valjeta (v): valgetta (valge+tta; 16.10.2008), valgetsa (valga+tsa; 11.11.2009)

sarastaa, koittaa, valjeta: friesheera, friera, valkenheera (vanh; merkitty vanhaksi 29.6.2008), valgenheera (29.6.2008; valgen+heera)

sarja (s), valikoima (s): raaduske (raad+uske; 2013)

sarja: serie

sarjakuva (s): serienne (19.7.2008; serie+nne)

sarjanumero (s): serinummer (serie+nummer; 12.4.2008)

sarjaportti (s;atk): seriport (18.12.2007; serie+port)

sarkain, tabulaattori (s): tab (lyh; luotu ennen 16.1.2002; Etym. lyhenne sanasta tabulaattorie (nyk. tabulatorie); vanh), tabulatorie (ennen 16.1.2002 muodossa tabulaattorie; vanh), strikkel (strik+a+el; 11.3.2010)

sata (n;mat): huntre (vanh; Etym. ruots. hundra-sanasta; Merkitty vanhaksi 4.2.2010), hundre (vanh; 4.2.2010 tähän muotoon), sjotte (22.3.2012; Etym. suom. sata, alkup. arjalaiskielistä)

sataa (v): reida (Etym. engl. rain [rein]; vanh; merkitty vanhaksi 3.3.2009; Käytä mieluummin vihma)

sataa (v;kovasti,rankasti): vihma (25.5.2008; Etym. suom. vihma / vir. vihm, joissa se tarkoittaa tihkusadetta)

sataa (v;lunta): falla (29.11.2007; Lumee fallad (nyk. vaimad) od äred (nyk. eedu) werkalmekens koldem. Satoi lunta ja oli hyytävän kylmä.)

sataa (v;lunta): vaimella (vaima+lla; 29.12.2011; Esim. Lumee vaimellad. Satoi lunta.), vaima (Esim. Lumee vaimad. Satoi lunta.)

sataa (v;vähän ~): tipella

sataa pyryttäen, sataa pyryttää, pyryttää (s): dumlusta

sataa, vihmoa (v;sataa vihmoa; sumuttaa nestettä pieninä pisaroina): dumssa (21.12.2007; dummes+a; Etym. dummes on sumu, ja sumu tarkoittaa sitä, että nestettä on ilmassa pisaroina)

satakieli (s): ouluk (oul+uk; 26.9.2011)

satama (s): hamne, valmos (valle+mos; 22.11.2011; Etym. suom. valkama, vir. valgma < valkaa(=valaa) + maa)

satanen (n;mat): huntrenne (vanh; merkitty vanhaksi 4.2.2010), hundrenne (vanh; hundre+nne; 4.2.2010 tähän muotoon), sjottenne (sjotte+nne; 28.3.2012)

sateenvarjo (s): reitenvarro (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), reidusvarro (4.3.2008; reidus+varro), vihmevarro (vihme+varro; 26.6.2008)

sato (s), sadonkorjuu, elonkorjuu: grenneskerdus (29.5.2008; grenne+skerda+us)

sato (s): grennus (grenne+us; 10.2.2012)

sattua (tapahtua), tapahtua, käydä (tapahtua): huppa (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007; luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. happen [häpn]), hunda (Etym. Aluksi oli muodossa huppa. Sitten vaihtui pehmeämpään muotoon hunda, joka muistuttaa hieman ruots. sanaa hända.)

sattua (v), tehdä kipeää: illa (ille+a; Esim: Minua sattuu polveeni: Meinee illae meines poleel.)

sattua (v;sattumalta): furhunda

sattua (v;sattumoisin): hunnenda (hun[d]a+nda; 27.3.2009; Esim. Satuin olemaan silloin paikalla. Ja hunnendum stelles pletsens peel äre.)

sattuma (s): furhundus

sattuma (s;onnekas), onnekas sattuma (s): serendpitie (15.8.2011; Etym. engl. serendipity)

sattumalta (d), sattumoisin (d): hunnenduessem (hinndenda+us+ess+em; 27.3.2009)

satu, tarina (s): saaga (18.6.2008; Etym. suom. saaga, ruots. saga = satu; Vanh; 8.12.2009 merkitty vanhaksi.)

satu, tarina (satu): saage (8.12.2009 tähän muotoon)

satu, tarina, kertomus: delne, skaasellos (skaasa+lla+os; 5.3.2016)

satumainen, satumaisen ihana, sadunhohteinen, suunnaton, tarunomainen, taru- (a): fabuloos (27.2.2015; Etym. engl. fabulous < lat. fabulosus)

satunnainen: furhundanne

satunnaisuus: furhundannus

satuttaa (v;~ haavoin): soora

satuttaa, loukata, tulla kipeäksi, tulla sairaaksi (v;lääket): iltat heera (illa+tat|heera; 28.7.2008)

sauna (s): sauna (vanh; merkitty vanhaksi 6.2.2010), saune (2.1.2010 tähän muotoon)

sauva (s): stoffe (17.11.2008; Etym. engl. stave, staff, ruots. stav)

sauva (s;hiihto~), porkka: sihtenkep (16.2.2008; sihta+ne+kep)

savi: klenne

savu (d), käry: keres (luotu syyskuussa 2007; Etym. muunnos suomen sanasta käry)

savu (s): summes (Taiv: sumse-)

savuke (s), tupakka: keresellok (18.6.2008; keresella+ok)

savupiippu (s): summestuube (summes+tuube; 6.10.2015)

savuta (v), kärytä: keresetsa (keres+tsa; 11.10.2008)

savuta, suitsuta, suitsea, savuttaa, röyhytä, kärytä (v): sumssa (summes+a; 29.7.2008), sumssella (sumssa+lla; 29.7.2008)

Sawtooth (s;atk): Sevtuutte (sev+tuutte; 28.7.2012; Esim. Taidam valsetta Sevtuutteelem värsen aldettorden moghertseiltem 1500.)

screenshot, näyttökuva, kuva (s;atk): skrientsut, pidtsem (pid+tsem; 24.2.2011)

se (p): de (Etym. ruots. det [de])

se (p): däs (vanh; 18.10.2011; Etym. suom. tässä; Taiv: dä-; Esim: däs, däns, dää, däst, däs, dääl, dält, däl, jne; Monikko: dij)

seassa (d): sekem (sek+em; 23.11.2010), sotem (sot+em; 23.11.2010)

sees, seesteinen, seljyt, pilvetön, selkeä, kirkas (a): seges (Etym. suom. sees, sekee-; 2.1.2009; Esim. Segeset hef glanssad. Seesnä taivas loisti. Taiv: seges-)

seesteinen (a), tyyni (a), levollinen (a), rauhallinen (a;seesteinen), harras (a;seesteinen,levollinen): seien (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana; Taiv: seienn-)

segmentoida (v): segmenteida, segmenta

segmentti (s): segmente, segmentte (15.2.2009 tähän muotoon), segmente (27.3.2009 takaisin tähän muotoon; periaatteessa melkein kaikki -ntte-päätteiset sanat voitaisiin muuttaa muotoon -nte; näin esim fontte olisikin fonte. Huom: 14.10.2009 kaikki -ntte-päätteiset sanat on muutettu muotoon -nte.)

seimi: meintzer (vanh), meintser (14.11.2008 muutettu tähän muotoon), menger (1.1.2012 tähän muotoon; Taiv: mengr-; Etym. engl. manger > menger, kuten danger > denger)

seinusta, seinä: seille

seinä (muuri): morre

seisahtaa, pysähtyä, seisahtua, lopettaa (v;~ väliaikaisesti, ~ tauoten), pysäyttää, seisauttaa (v): stennehda (4.11.2009; sten[d>n]a+hda)

seiska (n;mat), seitsemän: seppenne (vanh), septenne (seppet+nne)

seisoa, seistä: stenda

seisoa, seistä: stoa (runovivahteinen (ilmoitettu 5.12.2007); tavallisesti käytetään stenda-verbiä)

seisoaltaan (d), seisoalteen (d): stendeissem (stenda+eissem; 14.9.2010), stendeim (stenda+eim; 14.9.2010)

seistä, seisoa: stenda

seistä, seisoa: stoa (runovivahteinen (ilmoitettu 5.12.2007); tavallisesti käytetään stenda-verbiä)

seitsemän (n;mat): seppet (Taiv: sept-; Huom: Vanha taivutus: seppe-; Etym. suom. seitsemän-sanasta mukaillen), sep (puhek; 16.6.2008; Etym. Lyhennetty sanasta seppet)

seitsemän, seiska (n;mat): seppenne (vanh), septenne (seppet+nne)

seitsemänkymmentä (n;mat): seppetgy

seitsemäntoista (n;mat): septon

seitsemäs (n;mat): seppennos (vanh), seppetennos (vanh), septennos

seitsemäskymmenes (num): seppetgynnos

seitsemäsosa (num): septennoek (septennos+ek; 5.10.2010)

seitsemästoista (n;mat): septonnos

seitti, verkko (s): seitte (15.5.2011; Etym. engl. site, suom. seitti)

seiväs (s), keihäs: safel (6.7.2008; Etym. sanoista sapelli ja seiväs)

seiväs, keihäs (s): seifas (30.6.2008; Etym. suom. seiväs-sanasta)

seka (s): sek (23.11.2010; Etym. suom. seka), sot (23.11.2010; Etym. suom. sottu ja sotku)

sekaan (d): sektat (sek+tat; 23.11.2010), sotta (sot+ta(t); 23.11.2010; Huom: Samanlainen muodostus kuin sanassa khotta, kotiin.)

sekaisin (s): sottait (sotta+aid+t; 3.4.2011)

sekalainen (a): miskellanne (Etym. engl. miscellaneous; sivistyssana)

sekamelska (s): hoddekpoddek (5.3.2011; Etym. engl. hodgepodge)

sekki (s), maksuosoitus (s;sekki), shekki (s), šekki (s): tsek (13.6.2012; Etym. engl. cheque < arab. ṣakk), meksenwerendos (meksa+ne+werendos; 13.6.2012)

sekoittaa (v): miksa

sekoittaa (v): miksella (10.9.2008; miksa+lla)

sekoittaa (v): sekka (23.11.2010; sek+a), sotta (sot+a; 23.11.2010)

sekoittaa (v;vispata), vatkata (v), vispata (v): vispa (25.5.2011; Etym. suom. vispata < ruots. vispa)

sektio (s), alue, kohta, lohko: sektione (16.8.2007)

sektori: sektorie

sekundaari, sekundaarinen (a): sekundarie, sekundarienne (sekundarie+enne)

sekundääri, toissijainen, toisarvoinen, toisasteinen, sekundäärinen (a): sekundarie, duadoipletzenne (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), duannossijenne (duannos+sije+nne; 5.3.2008)

sekunti: sekunde (luotu ennen 16.1.2002)

sekä ... että: so sheid ... od, sekke ... eda, sekke ... ais, sekke ... neir, so ... ais

sekä: semt

selain (s;atk), verkkoselain: lehessord (lehes[d]a+ord; 20.11.2009), netlehessord (nette+lehessord; 13.6.2014)

selain: broford

selata, lukaista (v): lehesda (leh+sda; 20.11.2009)

selata: brofe (engl. sanasta browser [braus]), pledda (Etym. ruots. bläddra, myös suom. plärätä)

selektiivinen, valikoiva: selektivie, selektivienne, whallidenne (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008)

selektori: selektorie

selittää, kuvailla, kuvata: deskripte, imskrive (Etym. takana ruots. 'beskriva'), imskriffa

selittää, selostaa, kuvailla, kuvata (v): deskripteida (27.3.2009; deskripte+eida), skriffenda (27.3.2009; skriffa+nda), vengrenda (28.3.2014; venger+nda)

selittää, selvittää, selventää (v): liretenda (4.2.2009; lire+tta+nda)

selittää: selde (vanh)

selitys, kuvaus, selostus, seloste (s): skriffendus (skriffenda+us; 27.3.2009), vengrendus (vengrenda+us; 28.3.2014)

selitys, kuvaus: deskriptione

seljyt, sees, seesteinen, pilvetön, selkeä, kirkas (a): seges (Etym. suom. sees, sekee-; 2.1.2009; Esim. Segeset hef glanssad. Seesnä taivas loisti. Taiv: seges-)

selkeä (a), terävä (a), pureva (a;pakkanen), raikas (a;ilma), pirteä (a): krispenne (5.6.2015; Etym. engl. crisp)

selkeä (a): segeslek (seges+lek; 31.3.2009)

selkeä, sees, seesteinen, seljyt, pilvetön, kirkas (a): seges (Etym. suom. sees, sekee-; 2.1.2009; Esim. Segeset hef glanssad. Seesnä taivas loisti. Taiv: seges-)

selkeä, selvä: lire, lifduaid (vanh)

selkä (s): päkke (vanh), ikonsaid (vanh)

selkä (s): takkus (29.11.2007; tak+us)

selkäranka (s): päkkepok (vanh)

sellainen (a), tuollainen: toslek (tos+lek; 10.9.2009), tosenne (tos+nne; 10.9.2009)

sellainen (p): denstaienne (de+ns+taie+nne; 24.12.2011)

sellainen, semmoinen: denne, dellenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

sellainen: denne

sellaisenaan (d), semmoisenaan: dellennetem (vanh), denletem (denne+let+em; 6.9.2010)

sellofaani (s): sellofanne

selostaa, selittää, kuvailla, kuvata (v): deskripteida (27.3.2009; deskripte+eida), skriffenda (27.3.2009; skriffa+nda), vengrenda (28.3.2014; venger+nda)

seloste (s), kuvaus, selitys, selostus: skriffendus (skriffenda+us; 27.3.2009), vengrendus (vengrenda+us; 28.3.2014)

selventää (v), selvittää, selittää: liretenda (4.2.2009; lire+tta+nda)

selventää: liresdua (vanh)

selville (d), ilmi (d): segesuens altat (segesus+ens|altat; 4.11.2010)

selvitellä: lifduella (vanh)

selvittää (v), ratkaista (v): lirenda (lire+nda; 8.6.2011)

selvittää (v), ratkaista: tromaslire (vanh; Huom. Ilmennyt tekstissä joka on kirjoitettu 25.10.2005.)

selvittää (v): segesetta (31.3.2009; seges+tta)

selvittää, selittää, selventää (v): liretenda (4.2.2009; lire+tta+nda)

selvittää: lifdua (vanh)

selvitys (s), ratkaisu: soluteidus (31.8.2008; soluteida+us)

selvitä (v; selviytyä): lirda

selvitä (v; tulla toimeen): lirda

selvitä (v;tulla selväksi/ilmi), selviytyä: lifdetsa (3.5.2008; lifda+tsa; Esim: Asia tuli selväksi. Ikte lifdetsad / heerad liretat. Esim 2: Moni pulma selvisi. Monne volme lifdetsad. Esim 3: Mysteeri selvisi. Mysterie lifdetsad.)

selvitä, ratkaista (v): soluteida (31.8.2008; Etym. engl. solute)

selviytyä (v): liretsa (lire+tsa; 5.3.2016)

selviytyä (v; suoriutua): lirda

selviytyä, selvitä (v;tulla selväksi/ilmi): lifdetsa (3.5.2008; lifda+tsa; Esim: Asia tuli selväksi. Ikte lifdetsad / heerad liretat. Esim 2: Moni pulma selvisi. Monne volme lifdetsad. Esim 3: Mysteeri selvisi. Mysterie lifdetsad.)

selvä (a): seges (31.3.2009 myös tähän tarkoitukseen; Esim. Asia on selvä. Ikte em seges. Esim 2. Hänellä ei ollut selvää käsitystä asiasta. Heinell ain äred segesee upstenduee iktest.; Taiv: seges-), segesenne (seges+nne; 25.12.2010)

selvä (a;ilmeinen), ilmeinen (a), itsestäänselvä (a), päivänselvä (a): obvoos (15.6.2013; Taiv: obvooe-; Etym. lat. obvius, engl. obvious, ob < lat. ob viam = tiellä + -ous = adj. pääte; Esim. meille oli selvää että. mijeel eedu obvoos/obvoous et)

selvä, selkeä: lire, lifduaid (vanh)

selvästi (d): liret (lire+t; 22.12.2008)

selällään (d): takkuellem (takkus+el+em; 14.9.2010)

selällään (d): takkuellem (takkus+ell+em; 18.6.2008; Esim: Hän makasi selällään. Hes leegad takkuellem. Esim 2: Makasin selälläni. Leegadem takkuellem.)

selänne (s), harja, harjanne: ferde, ferdenne

semmoinen, sellainen: denne, dellenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

semmoisenaan, sellaisenaan (d): dellennetem (vanh), denletem (denne+let+em; 6.9.2010)

sen (p): dens (gen; de+ns), den (part; de+n)

sen aikainen (a), tuolloinen (a): denstaidenne (2013; de+ns+taide+nne)

sen hetken (d;gen), kunkin hetken (d;gen): aktuellens (aktuelle+ns; 13.6.2014)

sen takia (d), siksi, sen tähden: dettat (29.11.2007; de+tat; lisätty ilmaisun dens febri rinnalle)

sen takia että (d): dettat eda (dettat|eda; 15.2.2009)

sen takia, siksi, sen tähden: forde (vanh), selle (Etym. pohjana saattaa olla suom. sana sillä), selles (Etym. pohjana saattaa olla suom. vanhahtava sana silläs), sels (Etym. lyhenne kahk. sanasta selles), densfebri, dens febri

sen tähden (d;tämän tähden), siksi, tämän tähden (d): tesvarden (tes+varden; 18.11.2009; Esim. Sen tähden tahdon kysyä mistä on kyse. Tesvarden villam frekka vatt em freknes.)

sen tähden, siksi, sen takia (d): dettat (29.11.2007; de+tat; lisätty ilmaisun dens febri rinnalle)

sen tähden, siksi, sen takia: forde (vanh), selle (Etym. pohjana saattaa olla suom. sana sillä), selles (Etym. pohjana saattaa olla suom. vanhahtava sana silläs), sels (Etym. lyhenne kahk. sanasta selles), densfebri, dens febri

sentti (s): sentie (22.12.2008), sente (15.3.2015 tähän muotoon)

senttimetrin (s;gen), -senttimetrinen (a): sentimetrenne (sentie+meter+nne; 26.12.2013), sentmetrenne (sent+metter+nne; 15.3.2015)

sentään (kuitenkin, silti): stilleen

sepel, seppele: tsiepel (Etym. suom. sanasta sepel, joka nykyään on suomessa muodossa seppele, tosin yhdyssanojen alkuosassa käytetään edelleen sepel.)

sepelkyyhky, toukomettinen (s): toukotreddunne (vanh), trudushuuhel (trudus+huuha*+el; 8.3.2010)

seppelöidä: tsiepela (tsiepel+a; vanh), tsiepella (28.3.2014 tähän muotoon; tsiepel+lla)

serafi (s): seraf (19.12.2008)

serkku (s): faljosproure (faljos+proure; 8.3.2008; ~poika), faljosshiere (faljos+shiere; 8.3.2008; ~tyttö)

serveri (s;atk), palvelin: fellord (fella+ord; vanh), palvord (palva+ord; 2.5.2012), servere (ark)

servetti (s), lautasliina (s): servette (12.3.2013)

sessio (s), istunto: sessione

seteli: setele (vanh), sedel (24.2.2011; Taiv: sedl-)

setti (s), asetelma: set (ilmennyt aikaisemmin jo esim sanassa karset. Lisätty sanastoon vasta 10.8.2007), sette (18.6.2024 tähän muotoon)

setä (s), eno (s): sedja (8.3.2008; Etym. suom. setä)

seuloa: shieva

seuraaja (s;usk myös): veraldel (veralda+el; 9.7.2012)

seuraaminen (s): semssus (semssa+us; 13.6.2014)

seuraava (a), ensi (seuraava): aifters (vanh; vanhaksi 7.7.2012), follanne (vanh; vanhaksi 7.7.2012), follek (vanh; vanhaksi 7.7.2012), follen (vanh), semssanne (semssa+nne; 7.7.2012)

seuraava (a), ensi- (a): ser- (23.8.2010; Etym. suom. seuraava)

seuraavaksi, seuraavana: aifterset, follannet, folleket, follent (harv; merkitty harvinaiseksi 25.7.2008; vanh)

seuraavan kerran (d), ensi kerran (d): ser kerd (ser|kerd; 4.9.2017)

seurakunta (s): foldoum (folla+doum; Huom: Oli aluksi serdoum, jonka ser- tulee suomen sanasta seura-), semmusdoum (semmus+doum; 30.6.2010)

seurakuntatalo (s): semmusdoumdomme (semmusdoum+domme; 16.2.2013)

seuranto (s;kiel; esimerkiksi "taloineen"), komitatiivi: follendo (8.8.2009; folla+endo; vanh), semssendo (semssa+ndo; 21.3.2025)

seurassa (d): semmues (semmus+es; 4.11.2010)

seurassa (d): semmues (semmus+es; 9.3.2015)

seurat (s;usk): semkommus (sem+komma+us; 18.1.2010), semmusservennij (semmus+servenne+ij; 18.1.2010), servennij, semmuij (semmus+ij; 19.1.2010)

seurat (s;usk;mon;heng): servennij (vanh)

seurata (v), osallistua (v), käydä (v;esim kurssi), ottaa osaa (v): attenda (28.8.2012; Etym. engl. attend)

seurata (v): folla (vanh), aifterra (vanh), semssa (sem+es+a; 3.1.2012), veralda (vera+l+da; 16.4.2012)

seurata (v; olla seurauksena): folla, aifterra (folla noogenest, aifterra noogenest)

seurateltta (s): semmustelde (19.1.2010; semmus+telde)

seurustella (v): semmusdella (semmus+da+lla; 2.2.2012)

seutu (s), ympäristö, ympärys, tienoo: hierus (21.11.2007; Etym. karj. kielen sanasta hieru, joka tarkoittaa kylää, ympärystä.)

seutu: piir

shekki (s), maksuosoitus (s;sekki), šekki (s), sekki (s): tsek (13.6.2012; Etym. engl. cheque < arab. ṣakk), meksenwerendos (meksa+ne+werendos; 13.6.2012)

shoppailla, tehdä ostoksia (v): sopella (Etym. soppe=kauppa, soppe+lla=sopella=ostella)

shoppailu, ostosten teko (s): sopellus (Etym. sopella+us)

shortsit (s;lyhyet housut): shortsij (18.6.2008; shorts+ij; Etym. engl. shorts)

side: beinde (Etym. kaiketi engl. verbistä bind, sitoa.)

sidoksellisuus (s): bindaidus (binda+aid+us; 15.6.2014; Esim. Approomesverkee kasutteim sie bindaidus välem appkoodens jekij väinmerennemma.)

sidos (s;atk), ligatuuri (s;atk): ligatuure (31.12.2012; Etym. engl. ligature)

siellä (d), tuolla (d): tosjem (tos+s[i]jem; 6.3.2016)

siellä (d;viitattaessa kohteeseen, johon asianilmaisija ei näe tahi kohde on kauempana asianilmaisijaa kuin hän, jolle puhe kohdistetaan): diell (vanh; Esim: Kylläpä siellä sataa. Wer diell vihmae.), diel (22.3.2012 tähän muotoon)

siellä päin (d), tuolla päin: diell (29.5.2008 tähänkin tarkoitukseen; vanh), diel (22.3.2012 tähän muotoon)

siellä: doise, diell, diel (15.5.2010 tähän muotoon)

sieltä (d): dielt (diell+lt; 18.6.2008; Esim 1: Hän palasi sieltä illansuussa: Hes heerad dielt takkes just enne ehdoee. Esim 2: Löysin sen sieltä. Findum den dielt.)

sieltä (d): tosjent (tos+sjent; 14.2.2023 lisätty), tosjekent (tos+sjekent; 14.2.2023)

sieltä käsin (d): doiskeselt

sielu: soule

sielunvihollinen (s), paholainen: fosennok (fose+nna+ok), fossok (fose+ok; fose=paha), iutesal (Huom: verbin iutesa a-kirjain pysyy a:na eikä muuta e:ksi.), soulensiutesel (25.6.2008; soule+ns+iutesel)

sielussani (d), sieluuni (d): soulesmail (soule+smail; 14.5.2013)

sielusta (d): soulissast (soule+i+ssast; 20.12.2019; Esim. joululaulun sanoissa: Soulissast soulisi singehdu. Sielusta sieluhun kaiku soi.)

siemen (s): hed (31.10.2008; Etym. heddes-sanasta jälkeytetty)

siemen: sied, siedenne (sied+enne)

siemenkota, kara, omenankara, sisus, sisäpuoli (s): kara (24.4.2008; Etym. suom. kara)

sienestää (v;kerätä sieniä), olla sienessä: pikka svamppijee (29.5.2008; pikka|svamppe+ij+ee), svamppa (29.5.2008; svamppe+a)

sieni (s): sombbe (vanh; merkitty vanhaksi 29.5.2008)

sieni (s): svamppe (29.5.2008; Etym. ruots. svamp; Esim: Lähdimme sieneen (sienestämään): Vi koddui svamppijee pikmaal / svampmaal. Esim 2: Uusia taloja nousee kuin sieniä sateella. Nevijee dommijee höidai ais svamppijee vihmens taidem.), maljende (2.3.2014; Etym. kahk. oma sana, joka kuvaa sienen pehmeyttä.)

siepata, kaapata, napata (v): snappa (13.4.2008; Etym. ruots. snappa)

sietää (v; kestää): kesta

sievä, nätti, soma (a): sööt

signaali: signalie, signelle (8.4.2010 tähän muotoon)

sihahtaa, kihistä, kihahtaa, kiehahtaa, kähistä, pihahtaa, pihistä, sihistä, tuhista, suhahtaa (v): sihahda (siha+hda; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehda (sih[a>e]+hda; 10.11.2009 tähän muotoon)

sihinä, kihinä, kihahdus, kiehahdus, pihahdus, pihinä, tuhina, suhina (v): sihahdus (sihahda+us; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehdus (sihehda+us; 10.11.2009 tähän muotoon)

sihujuoma (s;elint): sihujoome (4.8.2013; sihu*+joome; Etym. sihu < suom. sihu < suom. sihistä)

siihen aikaan (d), tuolloin (d), tuona aikana (d): tosetem (tos+et+em; 23.8.2010; Huom: Ajanmäärissä voidaan multiplikatiivin tunnusta -et käyttää.)

siihen aikaan, silloin, tuolloin, tuohon aikaan (d): doshtaidet (dosh+taide+et; 17.5.2008)

siihen aikaan, silloin, tuolloin, tuohon aikaan (d): doshtait (dosh+taid[e]+et; 15.11.2008), tostait (tos+tait; 1.2.2012)

siika (s;kala): siie (2.3.2014; Etym. suom. siika, siia-; Mon: siiej, siiejens; Lyhytmonikko: siiei-)

siili (s): khist

siintää (v), häämöttää (v), kangastaa (v), kangastua (v), tulla näkyviin (v;häämöttää), kohota esiin (v): miresja (11.7.2023; мрі́ти+sja; Etym. ukr. мрі́ти, mrityi = unelmoida, häivähtää, häilyä, kangastua)

siintää (v), häämöttää: dysea, se, sea, sefa

siinä (d), tuossa (d): tosem (tos+em; 20.2.2012)

siinä (d): det (de+t; 17.5.2008; Huom: Sanaa käytetään eritoten silloin kun sana ei esiinny attribuuttina (siinä mökissä (<=attribuuttina): dess datzass, mutta: siinä hän istui: det hes sittad, ja myös: siinä ei ole mitään järkeä: det em serkee ain okteemes). Esim. Odota siinä. Venna det. Esim 2: Siinä huoneessa on kauniit tapetit. Dess ruumes (vanh. romess) em kresnij tapettij. Etym. Tämä sana on tänään 17.5.2008 otettu käyttöön dess-sanan sijasta, jotta dess-sanaa ei sekoitettaisi "taas"-sanaa tarkoittavaan "dess"-sanaan.)

siinä, tuossa (d;viitattaessa lähellä näköetäisyydellä olevaan kohteeseen): doess (dos(h)+ell; 16.9.2008)

Siioni (s;usk): Sione, Sion

Siionin laulu (s;usk): Sionens sangen

siipi: tseeb, seeb (22.10.2010 tähän muotoon), tsiib (1.3.2012 myös tähän muotoon; Esim. valgetsiibenne. kerubennij valgetsiibinim.)

siirrettävyys (s): porttattesus (portta+tte+us; 11.9.2014)

siirros (s): oifset (Etym. engl. offset)

siirtyä (v): kodde, troffe sefen (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), mavoirettua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), mavoiretsa (mavoire+tsa; 25.7.2008)

siirtyä (v): vaijetsa (vaija+tsa; 26.7.2012)

siirtyä (v;atk): kodde

siirtyä (v;mennä): kodde (21.9.2008 lisätty tämäkin merkitys sanastoon; Esim: Siirry ohjelman asetuksiin. Kot progellokens setnijeel.)

siirtyä uskosta näkemiseen (v;usk;kuolla uskovaisena): kodde usnest viedueel (kodde|usne+st|viedus+eel; 28.5.2013)

siirtää (esim. dataa): transfeida

siirtää (v): vaija (22.8.2009 tähänkin tarkoitukseen)

siirtää (v;atk;porting), portata (v;ark;atk): portta (13.4.2008; Etym. engl. port)

siirtää katse pois (v): votte vol viene (run; votte|vol|viene; 15.5.2013; Rekt: votte vol viene mennent; Esim. Od fleidentem vottum vol vienen.)

siirtää, muuttaa, liikkua, liikuttaa: move (Etym. engl. move. Luotu ennen 16.1.2002; Merkintä 30.9.2007: Alkaa olla vanhahtava sana, nykyään käytetään enemmän sanaa "mavoire"), mavoire (2005 tai 2006; Etym. ransk. mouvoir, liikkua < lat. movere = liikkua.)

siirtää, ohjata, viedä (v): passa (13.4.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esimerkki: Virtalähteen tila voidaan ohjata näennäisjärjestelmään. Vegasurens steidus mahdai passa/inpassa/passetta virtualisystemeel (30.11.2009: virtuelsystemeel).)

siis (d): dettat (16.9.2009 tähänkin tarkoitukseen)

siis, eli: tsoo (vanh; merkitty vanhaksi 5.12.2007), tsel, sel, ses (12.10.2009; Etym. suom. siis)

siisti (a): tzisdem (Etym. ven. чистый; vanh), tsisdem (7.2.2010 tähän muotoon)

siisti (puhdas): puhdanne

siisti, hieno, helmi: wer

siisti, hyvä, hieno, mahtava, huippu (a): hailek (9.8.2007; hai+lek; Etym. Pohjalla vanha kahkonin sana hai, joka tarkoittaa huippua, mahtavaa.)

siisti, siivo: lire (Etym. ehkä engl. clear [kliö*])

siitä (d): dest (de+st)

siitä (v;sikiytyä), sikiytyä (v): hedda (hed+a, hed < suom. hedelmä; vanh), segetsa (30.6.2010; Etym. suom. sik(iytyä) + tsa)

siitä huolimatta että (part), vaikka (part): dettak et (de+tak|et; 15.5.2011), dettek et (dettek+et; 2.6.2011)

siitä huolimatta, silti, siltikin, kuitenkin, tästä huolimatta (d): dettak (dette+tak; 12.10.2008; Esim: Siitä huolimatta hän pääsi vapaaksi. Dettak hes frentat kottu.)

siivekäs (s): seeblek (seeb+lek; 22.10.2010)

siivilä (s): sihettel

siivilöidä (v): sihetta

siivo, siisti: lire (Etym. ehkä engl. clear [kliö*])

siivota (v), puhdistaa: puhdenta (vanh), puhdetta, puhda

siivota: puhda, liresdua (vanh), liretta (lire+tta; 7.9.2010)

siivu, suikale, sytyke, risu (s;puusta veistetty sytykkeensuikale): tsiibus (tsiiba+us; 12.11.2008; Esim. Voitko veistää tuosta puusta sytykkeitä tuleen. Mahdans dan voola dost truddomest noogenen tsiibuen notskens peel. / Mahdans dan dost truddomest noogenen tsiibuen notskens peel voola.)

siivu, viipale, leike, soiro, suikale, leikkele (s): skerdos (skerda+os; 8.3.2008), viile (8.3.2008; Etym. vir. viil-sanasta, joka tarkoittaa viipaletta, suikaletta)

sija, paikka, sijainti, kohta: plets, lokatie, lokatne, lokatione, sije

sija, vuode (s;sija): sije

sijainti (s): sijele (sije+le; 25.8.2011)

sijainti, asema, asento, paikka: positione, pletz (vanh), plets

sijainti, lokaatio, paikka (s): lokateidus (lokateida+us; 27.3.2009)

sijainti, paikka, sija, kohta: plets, lokatie, lokatne, lokatione, sije

sijaita (v), olla (v;sijaita), loikoilla (v): liede (31.10.2012; Etym. engl. lay + kahkonin verbinpääte -de), lie (31.10.2012; lie[de]; Esim. iTunes-varmetenkopeidus lie veeleg ullekel kövenketasel. iTunes-varmuuskopio sijaitsee vielä ulkoisella kiintolevyllä.)

sijaita, olla: leega, sije

sijaita, sijoittaa: sije (Esim. Pirkkala sijaitsee Pirkanmaalla. Pirkkale sije Pirkanmaal.), positione, lokate

sijaitseva (a): liedenne (liede+nne; 13.6.2014)

sijalle (d), asemaan: pletseel (16.9.2009; Esim. Hänen paikalleen valitaan joku toinen johtaja. Heines pletseel veldai noogen ender leadel.)

sijamuoto (s): sijemod (20.10.2007; sije+mod; vanh), sijmod (2.1.2009 tähän muotoon; sije+mod; vanh)

sijamuoto (s;kiel): sijemood (sije+mood; 2.1.2010)

sijasta (jnkn ~), puolesta, asemesta, asemasta: sijest, sijast (paperin sijasta=paperens sijast, meidän sijasta: veines sijast)

sijata, pedata (v;sijata vuode): sijetta (luotu 18.6.2007, sije-tta)

sijoitella (v), latoa (v), sijoittaa (v;asetella), asetella (v): pletsenda (plets+nda; 13.6.2014)

sijoittaa (investoida): investe

sijoittaa (v;panna/asettaa sijaintiin): positionetta (positione+tta; 9.11.2010)

sijoittaa, liittää: sije

sijoittaa, lisätä (v): lisetta (24.12.2008; lis+tta; Esim. Lisää uusi käyttäjä. Lisetta neve kasuttel.)

sijoittaa, panna, laittaa, asettaa, lisätä, liittää (v): sijetta (luotu 18.6.2007, sije-tta)

sijoittaa, sijaita: sije (Esim. Pirkkala sijaitsee Pirkanmaalla. Pirkkale sije Pirkanmaal.), positione, lokate

sijoittelu (s), ladonta (s), asettelu (s;myös atk): pletsendus (pletsenda+us; 13.6.2014)

sijoitus: sijne

sika (s), possu, porsas: svenne (17.10.2009; Etym. svin)

sikainfluenssa (s): svenlensse (svenne+lensse; 14.11.2009)

sikiytyä (v), siitä (v;sikiytyä): hedda (hed+a, hed < suom. hedelmä; vanh), segetsa (30.6.2010; Etym. suom. sik(iytyä) + tsa)

siksi (d), niin muodoin, siten: sotaikken (so+taikken; 12.10.2009), neetaikken (nee+taikken; 13.1.2012)

siksi, sen takia, sen tähden: forde (vanh), selle (Etym. pohjana saattaa olla suom. sana sillä), selles (Etym. pohjana saattaa olla suom. vanhahtava sana silläs), sels (Etym. lyhenne kahk. sanasta selles), densfebri, dens febri

siksi, sen tähden (d;tämän tähden), tämän tähden (d): tesvarden (tes+varden; 18.11.2009; Esim. Sen tähden tahdon kysyä mistä on kyse. Tesvarden villam frekka vatt em freknes.)

siksi, sen tähden, sen takia (d): dettat (29.11.2007; de+tat; lisätty ilmaisun dens febri rinnalle)

silakka (s): sellek (5.11.2010; Etym. ven. салака, suom. silakka)

sileä (a), tasainen (a): plaatlek (plaatte+lek; 23.11.2010), jämmen (23.11.2010; Etym. ruots. jämn; Taiv: jämn-)

silittää, hipaista, hivellä (v): hillööra

silittää, sivellä, hivellä, hipaista (v): hillööra, sipella (17.1.2009 tähänkin tarkoitukseen)

silkki (s): selje (12.8.2015; Etym. suom. silkki)

sillattu (a;atk): sildaid (silde+a+aid; 13.4.2008)

silloin kun, silloin: stelles, sellen, stelles ais

silloin tällöin, ajoittain, joskus (d): sollen od sollen (vanh; merkitty vanhaksi 20.2.2009; 28.1.2008; Etym. ruots. mukaisesti: "då och då"), stelles od stelles (20.2.2009; Huom. Ennen "silloin tällöin" oli "sollen od sollen".), ien teit od sten (ien|teit|od|sten; 25.6.2014; Etym. engl. every now and then)

silloin tällöin, ajoittain, toisinaan, välillä (d;ajallisesti): nudodsten ([nuddosten] tai [nudosten]; 17.5.2008; Etym. yhteenkirjoitettu versio nud od sten -sanonnasta), nud od sten (17.5.2008; Etym. engl. now and then mukaan), vältait (väl+taide+t; 17.5.2008)

silloin, siihen aikaan, tuolloin, tuohon aikaan (d): doshtaidet (dosh+taide+et; 17.5.2008)

silloin, siihen aikaan, tuolloin, tuohon aikaan (d): doshtait (dosh+taid[e]+et; 15.11.2008), tostait (tos+tait; 1.2.2012)

silloin, silloin kun: stelles, sellen, stelles ais

silloinen (a), entinen (a), ex- (etuliite): sten- (22.10.2012 tähän tarkoitukseen; Etym. samaan tapaan kuin englannin then-, kuten then-Apple director N.)

silloinen (a): dens taidenne (de+ns|taidenne; 21.9.2008)

sillä lailla, siten, niin (d): sokken (so+kken; 16.9.2009; vanh), dekken (de+kken; 22.12.2014)

sillä tavalla (d), niin (d;sillä tavoin), sillä tavoin (d), niin muodoin (d), siten (d): tosviiset (tos+viis+et; 15.5.2011)

sillä tavalla (d), niin, siten, sillä tavoin: denstaiet (de+ns+taiet; 11.10.2008; Esim: Tapahtukoon sitten niin. Sollen sten hundat.), sollen (6.1.2009 tähänkin tarkoitukseen)

sillä tavalla (d), siten (d), niin (d): tosvarden (tos+varden; 25.4.2014)

sillä tavoin (d), niin (d;sillä tavoin), sillä tavalla (d), niin muodoin (d), siten (d): tosviiset (tos+viis+et; 15.5.2011)

sillä tavoin, niin, siten, sillä tavalla (d): denstaiet (de+ns+taiet; 11.10.2008; Esim: Tapahtukoon sitten niin. Sollen sten hundat.), sollen (6.1.2009 tähänkin tarkoitukseen)

sillä, kun (d; koska): gans, ner, forde (vanh), sels

sillä: forde (vanh)

sillä: selleen (vanh)

silmu (s;kasv), umpu (s;runok), nuppu (s;silmu): ummes (14.9.2010; Etym. suom. umpu, ummu-)

silmukka (s;atk myös): umsuk (ummes+uk; 10.2.2011)

silmä (s): soulde (Etym. mukaillen suom. sanasta silmä)

silmäluomi (s), luomi: lööme (4.2.2009; Etym. suom. luomi, luome-)

silmäripsi (s), ripsi: souldefringe (soulde+fringe; 24.1.2010), fringe (24.1.2010; Etym. engl. fringe)

silppu (s): silp (13.7.2007; vanh; Etym. suom. silppu), silppe (10.2.2011 tähän muotoon)

silppu, jauho, mäsä, sökö, murska (v): sohre (29.7.2008; Etym. Kahkonin oma sana, sohhe-sanaa mukaillen luotu.), sohher (24.6.2010 tähän muotoon; Taiv: sohr-)

silppuri (s): silppord (13.7.2007)

silputa (v): silppa (13.7.2007)

silta (s): douppe (dou(ja)+ppe; 16.10.2011)

silta (s): silde (Ks. myös douppe)

silti, kuitenkin, kuitenkaan: stilleen (luotu ennen 16.1.2002)

silti, siltikin, kuitenkin, siitä huolimatta, tästä huolimatta (d): dettak (dette+tak; 12.10.2008; Esim: Siitä huolimatta hän pääsi vapaaksi. Dettak hes frentat kottu.)

siltikin, sittenkin: steneq, stelleq, stilleeneq

sima (s;elint), mesijuoma (s;elint): mesjoome (mes+joome; 1.5.2012)

sinappi (s): shennep (luotu 18.6.2007; Etym. suom. sanan mukaisesti)

sinertävä (a), sininen (a;sinertävä), sini (s): ulep (run; 20.6.2013; Taiv: ulep-; Etym. suom. ulappa)

sinertävä (a): sinlek (sinna+lek; 4.6.2012)

sinertää (v): sinna (sinne+a; 4.6.2012)

singleton (s;atk), ainokainen (s;atk): singlennuk (singel+nne+uk; 5.5.2010)

sini (s), sinertävä (a), sininen (a;sinertävä): ulep (run; 20.6.2013; Taiv: ulep-; Etym. suom. ulappa)

sininen: sinije, sinne (16.4.2010; Etym. suom. sini, sine- sanan bunne mukaisesti)

sinipunainen (a): sinbunne (sinne+bunne; 15.5.2010)

sinisorsa (s): siniutekka (13.6.2008; sini+utekka; vanh), sinutekka (16.4.2010; sinne+utekka; [sinn·utekka])

sinivalkea (a), sinivalkoinen (a): sinivalgenne (sini+valgenne; 18.6.2008; Esim: Sinivalkoinen lippu: Sinivalgenne flek; vanh), sinvalge (sinne+valge; 16.4.2010; Esim. Sinivalkoinen lippu. Sinvalge flek.)

sinivihreä: sinijenvehher (vanh), sinivehher (sini+vehher; 7.6.2008; vanh), sinvehher (sinne+vehher; 16.4.2010)

sinivuokko (s;kasv): sinisippe (12.4.2008; sini+sippe; vanh), sinsippe (sinne+sippe; 16.4.2010)

sinkku (s): singel (3.1.2010 tähänkin tarkoitukseen), singelikhe (3.1.2010; singel+ikhe)

sinne (d;viitattaessa kohteeseen johon asianilmaisija ei näe): doiseel (doise+eel; 11.10.2008), dietat (die(ll)+tat; 14.11.2008), diet (diet(at); 1.5.2009)

sinne päin, tuonne päin (d): doisvar (29.5.2008; ks. myös diesvar; dies(e)+var; Huom: Arkisempi ilmaus kuin doisvarden)

sinne, tuonne: furdoise, doise

sinua (p), sua (p;part;ark): dai (dai[nee]; ainakin jo 20.11.2005; ark), dainee ([dan>dain]ee)

sinulla (p): dainel (d[an]+ain+el)

sinun (p): daines (Etym. Mallina on saksan deine [daine]. Tuo -nes sopi genetiivin tunnukseksi johtuen ehkä siitä, että kahkonissa muinoin tietyissä sanoissa genetiivin pääte oli -nes, nimittäin er-loppuisissa sanoissa, kuten lehdernes (syksyn), kompoutternes (tietokoneen, nyk. komputordens), sommernes (kesän, nyk. somrens, sulvens). Daines-muodon tilalla oli ennen danens-muoto.)

sinun, sun (p): dains (ark,run)

sinun, sun (p): din (vanh; Etym. ruots. sanasta din, sinun. Käytettiin vielä vuonna 2005 lyriikassa.)

sinä (p), sä (p;ark): da (ark,run)

sinä (p): dan (Etym. väännös ruots. sanasta du, sinä. Lausuttiin joskus [da']. Luotu 2001.)

Sinä (p;Jumalasta): Dan, Dai (vanh)

sinä päivänä (d): detvalsem (de+t+valles+em; 29.1.2011)

sinänsä (d), itsessänsä (d), itsessään (d): heinessem (hes+s+em; 15.10.2010), sefessem (sef+es+em; 15.5.2011; Esim: Itsessämme. Sefessem.), endessem (ende+s+em; 19.6.2011)

sipaista, hipaista (v;momentaani): hiptatza (vanh), hiptatsa (13.4.2009 tähän muotoon)

sipaista, hipaista (v;momentaani): sipehda (1.2.2009; sipella > sipehda)

sipsuttaa (v): sipsetta

sipuli (s): sefulnok (29.7.2008; Etym. seful+nok, jonka alkuosa tulee suomen sipuli sanasta (seful < siful < sipul < sipuli))

sirkuttaa (v): tsirkka (18.4.2010)

sirkuttaa, visertää: vissere (vanh), visra

siro (a), siru (a;siro), mieto (a), vaimea (a): millenne (mille+nne; 14.5.2013; Esim: Laulunsanoista: Millenne helsendes helguee vaija! Sirukin äänesi sointua anna!)

sisarus: proushiere (vanh), prusir (vanh), sisare (vanh), sösje (31.1.2013; Etym. pohjalla suom. sisar)

sisemmäs (d): innemmatat (inne+mma+tat; 22.11.2014)

sisennys (s;atk): innettus (20.9.2008; innetta+us)

sisentää (v): ainsaida (vanh)

sisentää (v;atk): innetta (20.9.2008; inne+tta)

sisin (a;superl): inlekkus (s;inlek+us; Esim. He tuntevat sen sisimmässään. Dij fellendai den inlekkuessem.)

sisko (s): sysse (ark; 2.5.2008; Etym. ruots. syster)

sisko: shiere (Etym. ehkä. suom. sisar), siere (9.7.2012 tähän muotoon muodosta shiere.), sisar (run)

sisu (s): karus (kara+us; 29.5.2019; Etym. kahk. kara = ydin + -us)

sisu (s;periksiantamattomuus): uppgivfresus (vanh; uppgive+fres+us; 17.10.2009)

sisukas (a), periksiantamaton (a): karuslek (karus+lek; 29.5.2019)

sisus, kara, omenankara, siemenkota, sisäpuoli (s): kara (24.4.2008; Etym. suom. kara)

sisustaa (v): meebla (meebel+a; 19.12.2009)

sisä-: in-

sisäeronto (s;kiel; esimerkiksi "talosta"), elatiivi: inderendo (8.8.2009; in+der+endo)

sisäinen (a): internalie (luotu ennen 16.1.2002; silloin oli muodossa internal), inlek (inne+lek; 29.1.2009)

sisäisesti (d): inleket (inlek+t; 13.6.2014)

sisälle, sisään: inne, inneel

sisällysluettelo (s): inneholnenstaul (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), inneholluslisde (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), innehelduslisde (inneheldus+lisde; 4.3.2008)

sisällyttää (v;include), inklusoida (v;atk): inkludeida (13.4.2008; Etym. engl. include; Huom: Käytä mieluummin invotte.), inklusetta (30.1.2012; Etym. engl. include), inkluseida (31.3.2013 tähänkin muotoon)

sisällyttää (v;include): introffe (vanh), invotte (inne+votte; 7.9.2010)

sisällä, sisäpuolella: ainnesaiden (vanh; poissa käytöstä; luotu ennen 16.1.2002)

sisällä, sisäpuolella: innesaiden (aluksi muodossa "ainnesaiden"), inne, innell, inness, innet (inne+t; 8.7.2008)

sisälmys (s): innus (16.9.2009; inne+us)

sisältyä (v): votetsa mekken (votte+tsa|mekken; 8.6.2015)

sisältyä (v): vottei mekken (passiivi; 30.4.2014; Esim. Toimitus sisältyy. Fenhendus vottei mekken.)

sisältä, sisältäpäin (d): innent (inne+nt; 1.5.2010)

sisältää (v): inhelda (inne+helda; 21.3.2009)

sisältää (v): inna (15.12.2009; inne+a)

sisältää (v): innehelda

sisältää (v): inneholle (luotu ennen 16.1.2002; ruots. sanasta "innehålla"; nykyään "innehelda")

sisältää (v;koostua): belda

sisältää (v;olla huomattavana ominaisuutena), olla (v;olla huomattavana ominaisuutena): joonda (joon[e]+nda; 14.6.2015)

sisältö (s): inheldus (in[ne]+heldus; 20.11.2009 tähän muotoon)

sisältö (s): inneheldus

sisältö (s): innus (15.12.2009; inna+us)

sisältö: inneholne

sisäolento (s;kiel; esimerkiksi "talossa"), inessiivi: inärendo (8.8.2009; in+äre+endo; vanh), ineedendo (inne+eedendo; 16.4.2010)

sisäpuolella, sisällä: ainnesaiden (vanh; poissa käytöstä; luotu ennen 16.1.2002)

sisäpuolella, sisällä: innesaiden (aluksi muodossa "ainnesaiden"), inne, innell, inness, innet (inne+t; 8.7.2008)

sisäpuoli (s), kara, omenankara, siemenkota, sisus: kara (24.4.2008; Etym. suom. kara)

sisäpuoli (s): inhal (in+hal; 8.6.2015)

sisätila (s): invelus (in+velus; 10.9.2017)

sisätulento (s;kiel; esimerkiksi "taloon"), illatiivi: inheerendo (8.8.2009; in+heera+endo)

sisään (d): intat (2.5.2008; inne+tat; Esim: Hän pani vaatteet matkalaukun sisään. Hes settad kleddij kottosloodens inneel/intat. Esim 2: 21.7.2008: Hes settu kleddij intat kottosloodeel. Esim 3: Hän pani tavaran laatikon sisään. Hes settu davaroen intat loodeel (Mieluiten ei: loodens intat. Esim 4: Hän meni talon sisään. Hes koddu intat dommeel.))

sisään, sisälle: inne, inneel

sisäänajo (s;takan ~): intataldus (intat+aldus; 6.10.2015)

sisäänkirjautuminen (s): inlokkus (in+lokka+us)

sisäänkäynti (s;atk), pääsy: aksesne (ark)

sisäänpäin (d): invarden (2.5.2008; inne+varden)

sisäänpäin kaareva (a), kovera: koures (28.3.2014; Etym. suom. koura + adjektiivin pääte -s; Taiv: kours-)

sisäänrakennettu (a): inkonstraid (inne+konstra+aid; 8.3.2009)

sisäänrakennettu (a): innebuildaid (vanh)

sisääntulo (s;atk;input), syöte: injeerus, injeerne, inplutne, indatje (in+datje; 23.5.2014)

siten (d), niin (d), sillä tavalla (d): tosvarden (tos+varden; 25.4.2014)

siten (d), niin (d;sillä tavoin), sillä tavalla (d), sillä tavoin (d), niin muodoin (d): tosviiset (tos+viis+et; 15.5.2011)

siten (d;siksi,sen takia): dettat (27.3.2009 tähänkin tarkoitukseen)

siten että, jotta, niin että (d): vettat (27.3.2009; ve+t+tat, jossa t on sidoskonsonanttina niin kuin myös sanassa dettat; Etym. luotu hieman samaan tapaan kuin suomen jotta-sana; tosin suomen jotta-sana voisi olla joku-sanan vajanto eikä tulento.), nee et

siten että, siten, niin että: soeda, so eda

siten, niin muodoin, siksi (d): sotaikken (so+taikken; 12.10.2009), neetaikken (nee+taikken; 13.1.2012)

siten, niin, sillä tavoin, sillä tavalla (d): denstaiet (de+ns+taiet; 11.10.2008; Esim: Tapahtukoon sitten niin. Sollen sten hundat.), sollen (6.1.2009 tähänkin tarkoitukseen)

siten, sillä lailla, niin (d): sokken (so+kken; 16.9.2009; vanh), dekken (de+kken; 22.12.2014)

siten, siten että, niin että: soeda, so eda

siten: so, dellveoll, sollen

sitkas (a), sitkeä (a): sitges (10.4.2012; Etym. suom. sitkas; Taiv: sitges-)

sitoa (v): binda (15.6.2014; Etym. engl. bind)

sitten (silloin): stelles, sellen (harv)

sitten: densaifter, doshensaifter

sitten: sten (Etym. Lyhenne suomen sanasta "sitten".), stellen (harv), stennes (harv)

sittenkin, siltikin: steneq, stelleq, stilleeneq

situaatio, tilanne: situatione, situeidus (?.5.2012)

sitä ... mitä (d): dee ... vattee (19.2.2010; Esim. (Raamatusta) Veinen em silletta ender endreem dee matsemmat vattee lehemmat sefate Herrens deigen eede.)

siunaava (a), autuas (a;usk;siunauksellinen): onjes (onje+s; 30.8.2011; Taiv: onjes-)

siunata (v;usk): onjesda (onje+sda; 29.6.2011)

siunata: blessa (vanh; Huom: Käytä mieluummin onjesda)

siunattu, autuas, siunauksellinen (a): blessaid, bleslek, blessenful (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), blesful (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), bless

siunaus: blesne (vanh), onjesdus (onjesda+us; 15.2.2013)

siveettömyys (s): puhselousus (puhselous+us; 4.11.2010)

siveetön (a), epäsiveä (a): puhselous (puhes+lous; 4.11.2010)

sivellin (s;maal), pensseli (s): sipellord (sipella+ord; 23.1.2014)

sivellä, silittää, hivellä, hipaista (v): hillööra, sipella (17.1.2009 tähänkin tarkoitukseen)

siveys (s): puhsus (puhes+us; 29.1.2011)

siveä (a): puhes (4.11.2010; Etym. suom. puhdas, puhek. puhas)

siveä (a): viislek (6.12.2008; viis+lek)

siviili (s): sivilie

sivu (s), pieli (s), reuna (s), laita (s), vierusta (s): pälje (25.5.2016; Etym. suom. pieli)

sivu (s): sive (9.2.2012 tähän muotoon muodosta shive)

sivu (s;reuna), ääri (s;reuna), reuna, penger, penkere, penkka (s): harga (12.12.2008; Etym. kahkonin oma sana, ehkä saanut vaikutteita suomen sarka-sanasta alitajuntaisesti), hareg (9.6.2010; Etym. nykykahkonille ominaisempi versio kahkonin sanasta harga.; Taiv: harg-), penger (3.1.2012; Etym. suom. penger; Taiv: pengr-)

sivu, reuna, puoli: saiden (vanh; merkitty vanhaksi 15.5.2010), saide (15.5.2010 tähän muotoon muodosta saiden.), hal

sivuaine (s): saidjekt (saide+jekt; 28.1.2012)

sivun asetukset (s;atk), arkin määrittely (s;atk): leddens höisettus (ledde+ns|höisettus; 6.12.2014)

sivunumero (s): siveluk (sive+luk; 6.12.2014)

sivunvaihto (s;atk): sivesvap (sive+svap; 6.12.2014)

sivuta (v): sivetsa (sive+tsa; 7.6.2015)

sivutus (s;atk): shivettus (shive+tta+us; 15.2.2009)

sivuuttaa (v), ekslusoida, jättää sivuun: voljette (vol+jette; 26.10.2010)

sivuuttaa (v), syrjäyttää: oiftruntta (26.11.2007; oif+truntta), truntta oif (26.11.2007)

skaala, mittakaava: skaalos

skannata: skanna

skanneri (s;atk): lustlessord (lust+lessa+ord; 4.2.2011; Etym. ruots. bildläsare mukaisesti)

skanneri: skannord

skeema (s): skema (vanh), skemme

skripti: skripte

smyygi (s;rak): smyyge (8.6.2015; Etym. suom. smyygi)

sohva, pehmuste (s): bafnendek (bafna+nda+ek; 24.12.2008)

sohva: soffa

soi (v;imperfekti;perusm. suoda): shelld (shell[a]+d; 10.11.2007; run)

soida (kuv), kajahtaa, raikua: lenga

soida (v; omatunto): tringa

soida, helkkyä, kaikua, raikua, raikaa: henga, klinga, singa

soida: singa

soihtu (s): flemmule (flemme+ule; 19.10.2017), simresjule (simresja+ule; 19.10.2017), simrule (simra+ule; 19.10.2017)

soimata (v;omatunto ~): tringa, nooma (30.7.2011 tähän tarkoitukseen; Esim. Omatunto soimaa. Semsnendus noomae.)

sointu (s), helinä (s): helgus (helga+us; 14.5.2013)

sointu (s), sävel (s): tsievuk (tsiev+uk; 15.4.2013)

sointu, ääni: soinde (Huom 20.11.2009: Yhdyssanan alkuosana sanan loppu-e säilyy, koska kyseessä kahkonin melko vanha sana.)

sointuisa, melodinen: soindem (vanh), melodienne

sointuisa, sointuva, ehjä, eheä, sopuisa, sopusointuinen, tasasuhtainen, yhtenäinen (a): harmonlek

soiro, viipale, siivu, leike, suikale, leikkele (s): skerdos (skerda+os; 8.3.2008), viile (8.3.2008; Etym. vir. viil-sanasta, joka tarkoittaa viipaletta, suikaletta)

soitahtaa (v), helähtää (v), kajahtaa (v): singehda (singa+hda; 14.5.2013)

soitin (s): instrumente

soitin (s;atk): spielord (spiela+ord)

soitin (s;tekn): spielord

soittaa (puhelimella), valita (v;puhelimella): diale (vanh)

soittaa (soitinta, ääntä): singa, singetta (singa+tta; 19.11.2013)

soittaa (v;puhelimella): ringa (vanh; 1.8.2009 vanhaksi merkitty), ringe (1.8.2009 takaisin tähän muotoon), helsetta (heles+tta; 13.12.2013)

soittaa, pelata, toimia (v): spiela (Etym. saks. verbistä spielen, pelata. Kielen ensimmäisinä vuosina (2001 - 2003) käytössä oli kaksi muotoa tästä verbistä: spaile ja spiela. Muotoa spaile käytettiin passiivissa ja yksikön persoonissa (minä, sinä, hän) ja muotoa spiela muissa. Sana löytyy myös tiedostosta, johon on viimeisimmät muutokset tehty 16.1.2002.)

soittaja, pelaaja: spiel (vanh), spielel

soitto (s): soindus, sointne

soitto (s;puhelimella): helsettus (helsetta+us; 12.2.2014)

soitto (s;puhelinsoitto): ringus (21.3.2009; ringe+us)

soittoapu (s; engl. call assistant): helsettenaidus (helsetta+ne+aidus; 12.2.2014)

soittolista (s), soittoluettelo: spielenlisde (19.2.2009; spielne+lisde), spieluslisde (spiela+us+lisde; 19.2.2009)

sokaista (v), häikäistä: imblinda (29.11.2007; im+blinda; vanh), blinnenda (blinda+nda; 15.5.2010)

sokaista (v): blinda (blind+a)

sokea (a): blind (Etym. engl. blind)

sokeri (s): sohher (vanh; 14.9.2010; Etym. alkujaan sanskritin sanasta sharkara; Taiv: sohr-), suuger (23.11.2010; Taiv: suugr-; Etym. alkujaan sanskritin sanasta sharkara)

sokeri: sokerie (vanh)

sokerijuurikas (s;kasv): sohherjorruk (sohher+jorre+uk; 4.12.2011)

solmia (v): noodetta, nooda

solmu (s): noode

solu (s): ragguek (9.7.2008; Etym. raggu+us+ek, vir. rakk, rakku-, joka tarkoittaa solu), kennek (9.7.2008; Etym. kenne+ek, jonka kenne tulee suomen solun synonyymistä, kenno-sanasta)

solu (s;tekn;atk): kennek (9.7.2008 tähänkin tarkoitukseen; Ks. myös solu; Esim 1: Taulukon solu. Taulens kennek. Esim 2: Solua ei voida valita, jos se ei ole aktiivinen. Kennekee ain mahdai velda, eif de ain äre aktivienne.)

soma (a), nätti, sievä: sööt

soma (a), somea (a): somes (Taiv: soms-; 1.3.2014; Etym. suom. soma)

somistaa, koristaa, koristella: sardoumma (sardoum+a), somssa (somes+a; 1.3.2014)

somistua (v), kaunistua (v): saresemmetsa (sares+mma+tsa; 26.9.2011)

sonaatti (s;mus): sonette (24.4.2018)

sonni (s;urosnauta; "uroslehmä"): manveesek (19.2.2010; manne+veesek), veesekher (veesek+her[re]; 19.2.2010)

soperrella (v): soprella (23.10.2010; Etym. suom. soperrella)

sopeuttaa (v), sopeutua, orientoitua, orientoida: orienteida (2.5.2008)

sopia (v), mahtua: spessa (3.6.2008; spes+a), hafa spesee (3.6.2008; Esim: Mahtuuko tämä vielä mukaan? Spessaes dish veel mugan?), passetsa (passa+tsa; 3.6.2008; Esim 1: Avain ei sopinut lukkoon. Ketze ain spessad/passetsad lokeel. Esim 2: Vaate ei sovi (passaa) minulle. Kledde ain passetsa meineel. Esim 3: Vaate ei sovi (mahdu) minulle. Kledde ain spessa meineel.)

sopia (v;istua), istua (sopia): sitta, imsitta (im+sitta; 3.6.2008; Esim: 2: Mekko sopii (istuu) sinulle hyvin. Kleide imsittae daineel fimset.)

sopia (v;käydä päinsä tai olla hyväksi), käydä: kodde fimset (3.6.2008), fimsetkodde (fims+et+kodde; 3.6.2008; Esim 1: Maito ei sovi hänen vatsalleen. Matja ain fimskodde heines vetseel. Esim 2: Pulla ja maito sopivat hyvin yhteen. Bulle od matja koddei fimset semtat. / Bulle kodde fimset semtat matjans me. Esim 3: Sopiiko, että poistun hetkeksi? Defettaes (de), eda oifkoddem teittat? / Koddes de, eda ja oifkoddem teittat? / Koddes de fimset, eda ja oifkoddem teittat?), defetta

sopia (v;päättää): demma, furdemma (3.6.2008 lisätty tämäkin tarkoitus; Esim 1: Päätimme tapaamisesta jo eilen. Vi furdemmade varheeruest dri eldeigem. Esim 2: Sovimme, että tulemme huomenna. Vi furdemmade, eda vi heerai furdeigem.), demmenda (demma+nda; 3.4.2011)

sopia (v;riita tms): dynnetta (3.6.2008; dynne+tta; Esim 1: Äiti ja isä sopivat riitansa. Mome od mahher dynnettad greeluenem.)

sopia, kelvata, käydä: defetta (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2023; Etym. ruots. det fattas [de fattas]. Lainattiin kahkoniin aluksi muodossa defettas. Tämä oli silloin harvinainen, kahkonin s-kirjaimeen päättyvä verbi.), fetta (Etym. lyhenne verbistä defetta), kodde, ko (run,vanh), sopusaile, sitenda (sitta+nda; 17.2.2014)

sopia, mahtua: mahda (vanh tässä tarkoituksessa)

sopia, mahtua: sopusaile (Etym. Alkuosa sopu- tulee suomen sopu-sanasta. Loppuosaa -saile ei ole lainattu mistään kielestä, se vain on liitetty sanan perään.)

sopia, ratkaista sovittelemalla, tehdä kompromissi (v): dua kompromisse (18.1.2008; vanh), detta kompromisse (detta|kompromisse; 25.2.2010)

sopimaton (a), kelvoton: fetfres (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2023), fetlous (fetta+lous; 9.11.2010)

sopimaton (a): ainsopulailenne

sopimaton (a): sopusaillous (sopusaile+lous; 29.1.2011), sitendanlous (sitendanne+lous; 11.9.2014)

sopimus (s), kompromissi, sovitteluratkaisu, kompromissiratkaisu: kompromisse (18.1.2008; Etym. engl. compromise)

sopimus (s): demmendus (demmenda+us; 19.6.2011), kontrakte (ark; 2013)

sopimus (s): furdemmus (3.6.2008; furdemma+ne; vanh), demmus (demma+us; 4.2.2023)

sopimusehto (s): demmenduskonde (demmendus+konde; 19.6.2011)

sopiva (a): sitendanne (sitenda+nne; 11.9.2014)

sopiva, kelpo, käypä, kelpoinen, kelvollinen: korrekt

sopiva, kelpo, käypä: defetenne (vanh), fetenne (vanh), sopusailenne

sopiva: sopusailenne

soppi, nurkka, kulma: kuelm

sopraano (s;mus): soprenne (26.7.2012), höihelsennette (höi+helsenne+tte; 26.7.2012)

sopu (s): sope

sopuisa, sointuva, sointuisa, ehjä, eheä, sopusointuinen, tasasuhtainen, yhtenäinen (a): harmonlek

sormeilla, näppäillä: fienka

sormenjälki (s): fienkjellen (27.5.2008; fienk+jellen)

sormi: fienk

sormio (s;mus): fienkippe (fienk+i(j)+ppe; 7.12.2012)

sormus (s): ringle (vanh), ringel (5.3.2010 tähän muotoon muodosta ringle; ringl-)

sorsa (s): utekka (13.6.2008; utek+a; Etym. Tulee ankkaa tarkoittavasta utek-sanasta, johon on vain liitetty "hellittelypääte" -a.)

sorsapoikue (s): utekkasunnesdok (13.6.2008; utekka+sunnesdok)

sorto: sard (Etym. suom. sorto)

sortsisiltaan (d), sortsit päällä (d): sortseseiltem (sortse+s+ei+lt+em; 30.5.2011)

sortti, lajike: sort

sose (s): sottom (sotta+om; 2.6.2011), sotte (sotta+e; 2.6.2011)

sosiaalinen (a): sosialinne (vanh; 23.2.2011), sosialienne (24.2.2011), sosielle (24.2.2011)

sosiaalinen media (s;atk): sosielmedie (sosielle+medie; 24.2.2011)

sosiaalisuus (s): sosialnus (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), sosialinnus (5.3.2008; sosialinne+us)

sota: loid (Etym. kahkonin omaperäinen sana?)

sotamies (s): loidmahe (loid+mahe; 9.7.2012)

sotaväki, armeija (s): loidikkus, arme (Etym. engl. army)

sotia: loida

sotilas (s): loidikhe, loidel

sotkeentua (v): seketsa (sek+tsa; 27.1.2011)

sotku (s): ainordennus (ainordenne+us)

sotkuinen (a): ainordenne

soudella (v): soddella (sodda+lla; 7.3.2012)

soutaa (v): sodda (7.3.2012; Etym. suom. soutaa, mallina: noutaa = nodda)

soutaen (d), soutain (d), sujuvasti (d): soddeim (sodda+eim; 14.5.2013)

soutaminen (s), soutu (s): soddus (sodda+us; 7.3.2012)

sovellus (s;atk ja muu), ohjelma, sovellusohjelma: applikeidok (applikeida+ok; 11.10.2008), kasutendok (kasutenda+ok; 10.2.2011), appek (app[likeidok]+ek; 24.2.2011)

sovellus, ohjelmisto (s; atk): progellok (progella+ok)

sovellusalusta (s;atk): appalek (appe+alek; 13.6.2014)

sovelluskehittäjä (s;atk): appsyslendel (app+syslendel; 17.2.2014)

sovelluskehitys (s;atk): appsyslendus (app+syslendus; 28.1.2012)

sovelluskehys (s;atk;framework), ohjelmistokehys: roomesverk (roomes+verk; 23.3.2010), approomesverk (appe+roomesverk; 13.6.2014)

sovellusohjelma, ohjelma, sovellus (s;atk ja muu): applikeidok (applikeida+ok; 11.10.2008), kasutendok (kasutenda+ok; 10.2.2011), appek (app[likeidok]+ek; 24.2.2011)

sovellustapa (s), soveltamistapa (s): kasutendenviis (kasutenda+ne+viis; 27.10.2014)

soveltaa (v): kasutenda (kasutta+nda; 27.3.2009)

soveltua (v): kasutennetsa (kasutenda+tsa; 15.1.2015)

sovinto (s): dynnettus (dynnetta+us; 8.6.2011)

sovinto (s;usk; syntien ~): sindfren (vanh)

sovitin (s;atk,sähk), adapteri: adaptord (13.4.2008; adapte+ord)

sovittaa (v): prava (vanh; 6.9.2001; Etym. esiintyy virren Vieraalla maalla kaukana vuoden 2001 käännöksessä. ruots. prova)

sovittaa (v;adaptoida): adapteida (7.8.2008; Etym. engl. adapt), adapta (7.8.2008; lyhytmuoto; Etym. engl. adapt)

sovittaa (v;myös mus): arrangemenda (9.12.2022; Etym. engl. arrange)

sovittaa (v;tehdä niin että jokin sopii jhkn): sopusailetta

sovittaa (v;usk;~ syntinsä): sindfrenna, frenna (22.6.2008 lyhennetty sindfrenna-muodosta)

sovitteluratkaisu, kompromissi, kompromissiratkaisu, sopimus (s): kompromisse (18.1.2008; Etym. engl. compromise)

sovitus (s;myös mus): arrangemendos (arrangemenda+os; 9.12.2022)

spekuloida (v): spekuleida (2013)

spesiaali (a), erikoinen (a;erityinen), erityinen (a): spekielle (spekie+lle; 5.3.2016)

spesialisti (s), asiantuntija (s): spekielleste (spekie+lle+ste; 5.3.2016)

spesifi (a): spekifie (5.4.2009)

spesifioida, tarkentaa, täsmentää, eritellä (v): morgedda (16.8.2007; morged+a), spekifieida (16.8.2007)

sprintti (s;myös atk), kehitysjakso (s;atk): sprintte (9.3.2013; Etym. engl sprint), syslendenperiode (syslenda+ne+periode; 9.3.2013; vanh), syslendenperiood (8.9.2014)

staattinen (s), muuttumaton (s), paikallaan pysyvä (s): statienne (17.2.2014; statie*+nne)

stabilisoida (v), vakaannuttaa, vakiinnuttaa, vakauttaa: stabiliseida (28.1.2008)

stadion (s): staadeon (24.3.2014)

standardi (s): standarde (21.3.2009)

stereo (s;äänitekn), stereoääni (s;äänitekn): duelheles (duelle+heles; 19.5.2011)

streptokokki (s;lääket): streptokokkoij (mon; 8.6.2013; Etym. kreik. streptos = kiertynyt, kreik. kokkos = marja)

streptokokkibakteeri (s;lääket): streptokokkosbakterie (streptokokkos+bakterie; 8.6.2013)

stressaantua (v): hehdetsa (hehda+tsa; 31.8.2011)

stressata (v): hehda (31.8.2011; Etym. kahkonin oma sana, sanan valintaan vaikuttanut verbistä hehda huokuva kuumoittava sävy.), eede hehdant (eede|hehdant; 31.8.2011)

stressi (s): hehdus (hehda+us; 31.8.2011)

stressi (s): stresse (7.3.2008; Etym. engl. stress)

stressionaali (s;kiel; oma sana), pä-pääte (s;kiel): stressionalie (painottava liitepartikkeli), stressionelle, strellanne

sua (p;part;ark), sinua (p): dai (dai[nee]; ainakin jo 20.11.2005; ark), dainee ([dan>dain]ee)

subjekti (s;kiel), tekijä (s;kiel): dettel (detta+el; 2.1.2010), detteljek (dettel+jek; 25.8.2011)

subjekti (s;kiel): subjekt

substantiivi (s): namonder (nam+onder; 5.1.2009; vanh)

substantiivi (s;kiel): namseidok (nam+seidok; 2.1.2010)

suffiksi (s), pääte (s), liite (s;loppu~): loppuk (loppe+uk; 18.10.2011)

suhahtaa (v), kihistä, kihahtaa, kiehahtaa, kähistä, pihahtaa, pihistä, sihahtaa, sihistä, tuhista: sihahda (siha+hda; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehda (sih[a>e]+hda; 10.11.2009 tähän muotoon)

suhde (s): relatione (18.1.2008), relateidus

suhde: ratie

suhina (v), kihinä, kihahdus, kiehahdus, pihahdus, pihinä, sihinä, tuhina: sihahdus (sihahda+us; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehdus (sihehda+us; 10.11.2009 tähän muotoon)

suhista (v): sihehda (10.11.2009 tähänkin tarkoitukseen)

suhteellinen (a): relativienne

suhteen (d;jnkn ~), kera (d), kanssa (d), vuoksi (d), takia (d), tähden (d), koskien (d;~ jtkn), -ltään (d): ker (26.3.2013; Etym. karj. kera, suom. kera; Esim. meines ker. taidens ker. symmetrie reglinons ker. Esim. kieleltään huoliteltu esitys. nelvens ker helleni dettaid presenteidus. Esim. Ohjeita järjestelmän päivittämiseen. Aidij var serkesdellokens valsettus / Aidij serkesdellokens valsettuens ker.)

suihku (s): suuhle (18.12.2007; suuhe+le)

suihku: suihk (vanh; merkitty vanhaksi 18.12.2007)

suihkuta (v): suuhe (18.12.2007; Etym. suihku(ta) > suuhge > suuhe)

suihkuttaa (v): suuhetta (18.12.2007; suuhe+tta)

suikale, sytyke, siivu, risu (s;puusta veistetty sytykkeensuikale): tsiibus (tsiiba+us; 12.11.2008; Esim. Voitko veistää tuosta puusta sytykkeitä tuleen. Mahdans dan voola dost truddomest noogenen tsiibuen notskens peel. / Mahdans dan dost truddomest noogenen tsiibuen notskens peel voola.)

suikale, viipale, siivu, leike, soiro, leikkele (s): skerdos (skerda+os; 8.3.2008), viile (8.3.2008; Etym. vir. viil-sanasta, joka tarkoittaa viipaletta, suikaletta)

suinkaan (d), varsinkaan (d): werimmeg (werim+eg; 17.3.2013)

suinkaan, lainkaan, ollenkaan (d): ärmalles (äre+mal+l+es, jossa l on sidoskerake; 27.3.2009), eedeimmeg (eede+eim+eg; 4.11.2010)

suitsea, suitsuta, savuttaa, savuta, röyhytä, kärytä (v): sumssa (summes+a; 29.7.2008), sumssella (sumssa+lla; 29.7.2008)

suitseva, himmyvä, sammuva (a): sumssanne (sumssa+nne; 29.7.2008), sammanne

suitsuke (s): sumsellom (28.11.2007; summes+a+lla+om)

suitsuta, suitsea, savuttaa, savuta, röyhytä, kärytä (v): sumssa (summes+a; 29.7.2008), sumssella (sumssa+lla; 29.7.2008)

sujua (v): runkodde (vanh), flydda

sujuvasti (d), soutaen (d), soutain (d): soddeim (sodda+eim; 14.5.2013)

sukeltaa (v): diffa

sukka (s): strumppe (2.2.2008; Etym. ruots. strumpa), sok

sukka: sok (Etym. suom. sukka-sanasta)

sukkahousut (s): strumppyksij (strumppe+pyksij; 2.2.2008)

sukkeluus (s), sutkaus: sutka

suklaa: sokla

suklaaminttukakku (s;elint): soklamintkaakkos (sokla+mintte+kaakkos; 16.11.2012)

suklaapiirakka (s;ruok), mokkapala (s;ruok): mokkapette (mokka+pette; 4.11.2012), soklapiiruk (sokla+piiruk; 13.11.2012)

suksi (s), hiihdin: sihtord (5.12.2007; sihta+ord; sanasta sanaan: "hiihdin")

suksi (s): siihos (Vanha taivutus: siihosens tai siihoens, siihosij tai siihoij; Taiv: siihoe-)

suksi (s): ske (vanh)

suku (s): faljos (falje[n]+os. Vuonna 2005 ja sitä ennen suku oli "widefaljen". Faljos on luotu 2006 aikana.)

suku-: sur- (Etym. Alkanut tarkoittaa suku, kun sukunimeä tarkoittava engl. surnam-sana lainatitin kieleen. Nykyään (18.6.2008) suositellaan käytettävän faljos-sanaa, myös yhdyssanan alkuliitteenä.)

suku: widefaljen (vanh)

sukulainen (s): faljoenne (8.3.2008; faljos+enne)

sukulais- (a): faljos- (16.1.2010 lisätty.)

sukulaiskansa (s): faljosikkus (faljos+ikkus; 16.1.2010)

sukunimi (s): faljosnam (Luotu 25.6.2007. Ei "surnam"; "sur" on vanha vaihtoehto sanalle "lähde".)

sukunimi: surnam (vanh)

sukupolvi, ikäluokka, miespolvi: surpole

sukupuoli (s): sursaiden (sur+saiden; 23.2.2009; vanh), faljoshal (faljos+hal; 12.2.2014)

sulaa (s): sulle

sulattaa (v): sulletta (sulle+tta; 23.11.2010), smelda (30.7.2012; Etym. kahk. oma sana, mutta alintajuntaisesti vaikuttanut engl. smelt, sulattaa)

sulautettu ohjelma (s;atk;valmistajan laitteeseen asentama ohjelma), firmware, varusohjelmisto, varusohjelma, laiteohjelmisto: firmware, pluttosprogellok (28.4.2008; pluttos+progellok)

sulauttaa (v), liittää (v;sulauttaa), yhdistää (v;sulauttaa), liittyä (v;sulautua), yhdistyä (v;sulautua), sulautua (v): smelda (30.7.2012; Etym. kahk. oma sana)

sulava (a): sullek (sulle+lek; 15.2.2009)

sulavasti (d), sutjakkaasti (d): smeldait (smelda+aid+t; 30.7.2012)

sulhanen (s), sulho: ylle (20.8.2009; Etym. kahk. ylge < suom. ylkä; Etym. suom. ylkä, yljä-)

sulje, sulku, sulkumerkki, kaarisulku (s): lakmarkke, lakmark (20.11.2009 tähän muotoon)

suljettu: laken (lake+n(ne); [laken])

sulka (s): sulge

sulkea (v): kasta (Etym: pohjana sana kast, tai ruots. kasta, engl. cast)

sulkea (v): lakensetta (laken+setta; 1.3.2008)

sulkea (v;ummistaa): umbesda (ummeb+sda; 20.6.2013)

sulkea pois (v): ullake (ul+lake; 21.9.2008)

sulkea sovellus (v;ark), kuitata (v;ark;atk;poistua ohjelmasta): kuitta (ark; 30.1.2012; Etym. engl. quit)

sulkea, lopettaa (v;tietokone-ohjelma): lakensetta (12.4.2008 tähänkin tarkoitukseen)

sulkea: lake (Etym. (20.11.2009) ehkä suomen lukita-verbistä)

sulkeuma (s;atk), klosuuri (s;atk;ark), closure-funktio (s;atk): umbesdok (umbesda+ok; 23.1.2014)

sulku, sulje, sulkumerkki, kaarisulku (s): lakmarkke, lakmark (20.11.2009 tähän muotoon)

sulloa, pakata, tiivistää, ahdata, ahtaa, tunkea, tukkia (v): ahda (21.1.2008; Etym. suom. ahda(ta)-verbistä)

suloinen (a), ihana: ljuuvlek (4.12.2007; ljuuve+lek)

suloinen (a): soilsuk (soiles+uk; 4.11.2010), soilsenne (soiles+nne; 25.12.2010)

suloinen, herttainen: söötlek (29.11.2007; sööt+lek)

suloinen, söpö (a): soiles (30.11.2008; Etym. kahkonin oma sana)

suloinen: soollenne

suloisesti, sulosti: soollennet

summa (mat): pluses

summa (s): summe (9.11.2010)

summa (s;mat): plussus (plussa+us; 29.9.2009)

summa: summus

summata, plussata (v;mat): plussa (plusse+a; 29.9.2009)

summittainen (a): diesdoispän (vanh; merkitty vanhaksi 18.1.2008)

sumu (s): dummes

sumu (s;usva), usva (s): summos (summ[es]+os; 4.11.2010)

sun (p), sinun: dains (ark,run)

sun (p), sinun: din (vanh; Etym. ruots. sanasta din, sinun. Käytettiin vielä vuonna 2005 lyriikassa.)

sunnuntai (s): sondeig (vanh), sonvalles (17.9.2010)

sunnuntaisin (d): sondeigikken (sondeig+i+kken; 19.1.2010)

suo: sommes (Etym. suom. suo; ei tiedetä mistä sana suo on tullut suomen kieleen. Esim. He olivat suolla marjassa. Dij äred somssell käärmas morojee.)

suoda, sallia (v): sua (30.7.2008 lisätty tämäkin tarkoitus; Esim: Siionin laulu 70: Tee rakkaaksi mulle sun säätämäs työ. Laifmaal dains settammee verkee mein sua.)

suoda: shella, shelle

suodatin (s): soddord

suodatin (s): sotord (vanh)

suodattaa (v): sodda

suoja: erd (Etym. saksaksi Erde on maailma), erde (run), shelne

suojata (s;atk ja sivistyssana): protekta

suojata: erda, shelda

suojatie (s): höistepellussije (4.11.2008; höi+stepellus+sije; Etym. ruots. övergångsställe mukaan)

suojattu tila (s;atk): erdaid mod (erda+aid|mod; 15.2.2009; vanh), erdaid mood (erda+aid|mood; 6.2.2010)

suojattu tila (s;atk): protektaid mod (vanh)

suojaus (s): erdus (erd+a+us; 20.11.2009)

suojella, varjella: erda, erdella, shelda, sheldera (vanh; merkitty vanhaksi 1.3.2008), shelderra (vanh; merkitty vanhaksi 1.3.2008), shelderalle (vanh; merkitty vanhaksi 1.3.2008), sheldella

suojelusenkeli (s): erdusingel (erda+us+ingel; 15.6.2009)

suola: solt

suolainen (a): soltenne (solt+nne; 16.11.2012)

suolakurkku (s): soltgorrel (22.12.2008; solt+gorrel)

suoli (s): soole (11.10.2008; Etym. suom. suoli, suole-)

suomalainen: soomenne

suomalaisugrilainen (a): soomeugrienne (soome+ugrienne, 1.5.2010)

suomeksi (d): soometat, soomelangill (vanh)

suomen kieli (s), suomi: soome, soomelangi (vanh)

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (s;usk;vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen Suomessa toimivien rauhanyhdistysten keskusjärjestö): Soomens Hillusottuins sentraliottus (Soome+ns|Hillus+ottus+i+ns|sentralie+ottus; 18.1.2010), SRK, Soomens Hillusottuins sentrelottus (Soome+ns|Hillus+ottus+i+ns|sentrelle+ottus; 1.5.2023 tähän muotoon)

suomenkielinen: soomelanginne (vanh)

suomennos: soomendus, soomendos

suomennus, suomentaminen: soomendus

suomensukuinen (a): soomeni faljoslek (21.8.2009; soome+ni|faljoslek)

suomentaa: soomenda

suomentaminen, suomennus: soomendus

suomi, suomen kieli (s): soome, soomelangi (vanh)

suomi: soome

Suomi: Soome

suomuurain, lakka, hilla (s): laggmori (lagg+mori; Etym. Alkuosa lagg- tulee suomen lakka-sanan alusta.), himlenmori (himlenne+mori; Etym. himlenne on himmeä. Tässä ei liene kuitenkaan kyseessä himla-verbin johdos, vaan alkuosa himlen- lienee muunnos suom. hilla-sanasta, tai se tulee ruots. himmelen-sanasta.)

suoni (s;lääket): soone (22.10.2009; Etym. suom. suoni)

suora (a): reg (29.11.2007; Etym. sanan direkt loppuosasta siten, että lopun kt-pääte on muutettu g:ksi)

suora (s;mat;suora viiva): reglino (reg+lino; 26.3.2013)

suora, välitön: direkt

suoraan (d): reget (reg+et; 23.2.2009)

suoraan, välittömästi, heti (d): vältak (väl+tak; 29.6.2008)

suoraan, välittömästi: idirektit (vanh), direktet, direktit

suorakulmainen (a): direktkuelmenne

suorastaan (d): velepeg ([veleppeg]; 15.10.2010; velep+eg)

suorin tein (d), ilman välikäsiä (d;suoraan): välitak (väl+i+tak; 31.7.2014)

suoristaa (v), oikaista: regetta (29.11.2007; reg+a+tta)

suoritin (s;atk), prosessori: prosessord

suoritin, prosessori (s;atk): regennord (regen(d)a+ord; 27.10.2008), aldettord (27.10.2008; aldetta+ord)

suorittaa (läpäistä): performa, trougkotta

suorittaa (v), prosessoida: prosessa, prosesseida

suorittaa (v), suorittaa loppuun (v), lopettaa (v;suorittaa loppuun): raddentat heera (vanh; 23.11.2007; Päivitys on suoritettu: Uppdeigettus hafae raddentat heeran./Uppdeigettus hafai aldan./Uppdeigettus em radden.)

suorittaa (v): regenda (reg+nda; 27.10.2008), aldetta (alda+tta; 27.10.2008)

suorittaa (v;atk): execute (vanh), runna (vanh)

suorittaa (v;atk;suorittaa ohjelma): alda (21.9.2008 tähänkin tarkoitukseen)

suorittaa (v;tehdä): duella (27.3.2009; dua+lla; Huom. dua-sanan asemesta voidaan käyttää duella-sanaa myös tehdä-tarkoituksessa, koska näin lausunta helpottaa sekä vältytään triftongilta, tosin triftongeja esiintyy esimerkiksi sanonnassa "shiei duait" = "saadaan aikaan"; huom 12.10.2009: Tuo diftongikas muoto "shiei duait" muutettu muotoon "shiei dettait". Esim. Jokaista muistijaksoa ennen suoritetaan suojaustarkastus. Enne oltennee mindosperio(o)dee, duellai erdustsekkus. Esim 2. En tiedä, miten tämä tehdään. Ja ain nafe, hof dish duellai. Huom 12.10.2009: Kannattaa mieluummin käyttää nykyään verbin "duella" asemesta verbiä "detta", sillä se ei enää ole ongelmallinen/epäesteettinen taivutettaessa niin kuin vanhastaan verbi "dua" oli.)

suorittaa loppuun (v), suorittaa (v), lopettaa (v;suorittaa loppuun): raddentat heera (vanh; 23.11.2007; Päivitys on suoritettu: Uppdeigettus hafae raddentat heeran./Uppdeigettus hafai aldan./Uppdeigettus em radden.)

suorittaa, tehdä, toimittaa, täyttää (v;suorittaa,tehdä): völldua (vanh; 3.6.2008; völle+dua; Etym. ruots. fullgöra = toimittaa, mukaisesti), verketta (verk+tta; 29.8.2008)

suorittaa: komplete, kompleida

suorittaa: performa

suorituskyky (s), tehokkuus (s): rivsus (rives+us; 26.12.2013), riveslekkus (rives+lek+us; 13.6.2014)

suorituskyky, työteho, tehokkuus (s): verkvegalekkus (11.3.2008; verk+vega+lek+us), vegalekkus (vegalek+us; 13.6.2014)

suorityskyky, suoritysteho (s): performus (13.4.2008; performa+us)

suoriutua (v;tietokoneohjelma): aldetsa (alda+tsa; 10.11.2014)

suosia, suositella (v): favoritenna (vanh)

suosia, suositella, suosittaa: rekommenda, mellendemmetta (mellenda+mma+tta; 13.6.2014)

suosikki (s;mon;henkilö, jolle soitetaan useimmiten): helsetemmos (helsetta+mma+os; 12.2.2014)

suosikki-, lempi- (s): favoriten- (22.12.2008; favorite+nne)

suosikki: favourit (ark)

suosio (s): popularitetie (15.2.2009; Etym. engl. popularity [popju'läridi]), populariennus (popularienne+us; 26.12.2013)

suositella (v), suosia: favoritenna (vanh)

suositella, suosittaa, suosia: rekommenda, mellendemmetta (mellenda+mma+tta; 13.6.2014)

suositeltava (a): rekommendatte (12.10.2009; rekommenda+tte)

suositeltava, suositeltu: rekommendaid

suosittaa, suositella, suosia: rekommenda, mellendemmetta (mellenda+mma+tta; 13.6.2014)

suosittu (a): favoritennaid (vanh), popularienne

suostua (v): give sef (give|sef; 20.2.2010; give sef + inessiivi; Esim. (Raamatusta) Te kärsitte yhdessä vankilaan teljettyjen kanssa, te suostuitte iloiten siihen, että omaisuutenne riistettiin, sillä te tiesitte omistavanne parempaa, omaisuuden joka pysyy. Te giveted sefen lufdueissem deel, et teines endus reffajad, gans te nafed hafa brustemmaa, enduen sje stendae.)

suostua: semdenkka, semjeera, äksepta (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2008), fimssa

suostumus: semdenkkus, semjeerus, semjeerne, äkseptus (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2008), fimssus, fimsne

superlatiivi (s;kiel): höiverde (höi+verda+e; 24.9.2013)

supiini (s): supine, supinne (12.10.2009 tähän muotoon)

supistaa (v), supistua (v): sempressetsa (sem+pressa+tsa; 30.7.2014)

supistus (s): sempressetes (sem+pressa+tsa+tes; 30.7.2014)

suppea (a): sulles (15.10.2010; Etym. suom. sulloa-verbistä)

suppea (kurjimus), surkea: tzurk (vanh), tzurlek (vanh), surlek (15.10.2010 tähän muotoon)

surkeus (s): surlekkus (surlek+us; 15.10.2010)

surra, murehtia: molla, holla (Enemmänkin holla = olla huolissaan; huolehtia), satosda, sorra

suru, huoli, murhe: holle, molle, satos

suru, murhe (s): sorrus (13.11.2007; sorra+us), molle (Esim. Molle melles em iktee uumeim. Mieli saa murheiseksi asiaa ajatellessa.), mollus (13.11.2007; molla+us), holle, hollus (ei käytössä; 13.11.2007; ei käytössä; merkitty ei-käytössä olevaksi 4.3.2008), satosdus (13.11.2007; satosda+us)

suru-uutinen (s): satosnevosum (vanh; merkitty vanhaksi 6.6.2008), satosnevos (6.6.2008 tähän muotoon; satos+nevos)

surullinen (a), apea (a), alakuloinen (a), murheinen (a), masentunut (a): aves (20.7.2010; Etym. suom. apea + kahk. adj. pääte; Taiv: avs-)

surullinen (a): sorrenne (sorra+enne; 22.12.2008)

susi (s): follen

sutjakkaasti (d), sulavasti (d): smeldait (smelda+aid+t; 30.7.2012)

sutkaus, sukkeluus (s): sutka

suu (s;joen ~): sulle

suu: sulle

suudella (v), pussata (v): sulda (sulle+da; 26.9.2011)

suudella (v): kiessa (Etym. ruots. kyssa), kessaella (vanh)

suudelma, pusu (s): pussus (s;pussa+us), kiesne (kiessa+ne)

suulaki (s), kitalaki (s): kafteylek (kafte+ylek; 10.9.2008)

suunnalta, päin (d;jostakin päin, joltakin suunnalta): kulgelt (kulg+elt; 29.5.2008), varduelt (vardus+elt; 29.5.2008), varelt (29.5.2008; var+elt; Esim: Kuva pihastamme järveltä päin: Veines gordest pikte vetens kulgelt / varduelt / varelt. Esim 2: Mistä suunnalta te tulitte? Vattelt kulgelt / varduelt / varelt te heerated?)

suunnalta, suunnasta, luota, juuresta, käsin (d;jostakin käsin): kulgelt, kulgent (20.11.2009; Esim. Lähetä sähköposti suoraan tästä ohjelmasta. Senda eleposte (>eleposde) reget tesens applikeidokens kulgent.)

suunnata (jhk), suuntautua (jhk), tähdätä (jhk), orientoitua (v): orienteida (2.5.2008)

suunnaton (a;jokin jolla ei ole suuntaa): vardusfres (vardus+fres; 23.6.2008), kulgfres (kulg+fres; 23.6.2008), mervarfres (mervar+fres; 23.6.2008)

suunnaton (a;suuri), määrätön: storre (23.6.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen), merfres (mer+fres; 23.6.2008)

suunnaton, satumainen, satumaisen ihana, sadunhohteinen, tarunomainen, taru- (a): fabuloos (27.2.2015; Etym. engl. fabulous < lat. fabulosus)

suunnilleen (d), noin (d): umbelt (ummeb+lt; Huom: Tässä -lt-pääte esiintyy suomen lti-adverbia (ja vir. lt-adverbia) vastaavana päätteenä, muissa kahkonin adverbeissa tätä päätettä ei ole vielä käytettykään; 20.2.2011)

suunnilleen (d): roundeimmet

suunnilleen, noin (d): hieruslekem (hierus+lek+em; 16.9.2009)

suunnilleen, noin: nen (vanh; merkitty vanhaksi 14.12.2007), roundeimmet

suunnistaa (v): orienteida (2.5.2008; Esim: Pimeässä suunnistus on vaikeaa: Mosduess em hardlekee orienteida. Etym. engl. orientate)

suunnitella (v), aikoa tehdä jtkn (v), miettiä, pohtia, ajatella (v): uuma (12.12.2008; Etym. suom. uuma, uumia, uumailla; Esim. Flexworkest uumai monnelvenne viidverk. Flexworkista aiotaan tehdä / suunnitellaan monikielistä projektia.)

suunnitella (v): plenna

suunnitella: designeida, designa

suunnitelma (s): plennok

suunnitelma (s): plennus (11.7.2008; plenna+us), plenne (plenna+ne; 10.2.2011)

suunnittelu: designeidus, designe, plennus

suunnittelumalli (s;atk): plenmalle (plenne+malle; 10.2.2011)

suunta (s): direktione, kulg (suomen sanasta kulku), mervar (8.7.2007, mer+var)

suunta: vardus, tuverdus

-suuntainen (a): -kulgenne (kulg+nne; 11.9.2014)

suuntaus (s), trendi (s), kehityskulku (s): syslendenkulg (syslenda+ne+kulg; 13.6.2014)

suuntautua (jhk), suunnata (jhk), tähdätä (jhk), orientoitua (v): orienteida (2.5.2008)

Suuppa (s;Pirkkalan keskustan nimi): Suppe (9.4.2009)

suurehko (a): storrehke (storre+hke; 23.12.2011)

suurenmoinen (a), upea, mahtava: storlek (storre+lek; 2.5.2008), enormous (3.9.2012; Etym. engl. enormous)

suurenmoinen, upea, hieno (a;upea): stortaienne (20.1.2011; storre+taienne)

suurennos: stort, storrennus

suurentaa (v), zoomata, lähentää: lehetta

suurentaa (v), zoomata, lähentää: tzuuma (vanh), lehtroffe (vanh)

suurentaa (v): maksimaliseida

suurentaa: storre, storretta (storre+tta; 31.12.2012)

suuri (a;numerosta, luvusta tai arvosta), korkea: höide

suuri, iso: mog (Etym. Kahkonin kielen omaperäinen sana. Sana on luotu engl. big-sanan mukaan, sen lopusta on otettu g-kirjain kahkonin mog-sanaan. Sana mog on nähtävästi luotu ennen storre-sanaa. Mog vastaa enemmän suomen iso-sanaa, ja storre vastaa enemmän suuri-sanaa; käytetäänhän mog-sanaa suomen kielen tapaan esimerkiksi sukulaissanoissa kuten isoveli, isoäiti (mogproure, mogmome). Huom 10.2.2011: Sana muistuttaa hieman sanaa mega.)

suuri, iso: storre (Etym. ruots. stor-sanasta)

suuri: storre

suuruus: storrus, storlek (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2008)

suututtaa, tehdä vihaiseksi, vihoittaa (v): iutesetta

suvaita (v): suvenda (6.8.2010; Etym. suom. suvaita)

suvaitsematon (a): suvendlous (suvenda+lous; 28.5.2013)

suvaitsevainen (a): suvendlek (suvenda+lek; 6.8.2010)

suvi (s), kesä (s;suvi): vilje (2.4.2011; Etym. suom. vilja, vir. vili, vilja)

suvi: sommer (Taiv: somr-), somrein (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008)

suviseurat (s;usk): sommerservennij (vanh), sommersemmus (sommer+semmus; 18.1.2010; SRK:ns sommersemmus), viljesemmus (vilje+semmus; 2.4.2011), viljesemmuij (vilje+semmus+ij; 6.5.2025)

svetisismi (s;kiel), svetismi (s;kiel): svetisme (13.10.2010), rootslekkus (rootse+lek+us; 25.11.2012)

syaani (s;väri): syaane (22.1.2010), sienne (15.3.2015 tähän muotoon)

sydämellinen, lämpöisä, lämmin, lämminsydäminen (a): lemlek (lem+lek; 23.6.2008; Esim 1: Hän on sydämellinen. Hes em lemlek. / Heinell em lemlek sedde.)

sydämellinen: sedlek, sedvöl (vanh; merkitty vanhaksi 15.11.2007)

sydämenmuotoinen (a): seddemeljeni (sedde+melje+ni; 16.11.2012; Esim. sydämenmuotoisia makeisia. seddemeljeni meslijee.)

sydämetön (a), kovasydäminen: seddefres (2.6.2008; sedde+fres), hardseddenne (2.6.2008; harde+sedde+nne; Huom: Ks. myös lämminsydäminen, sydämellinen)

sydän (konkr,kuv): sedde

sydän (kynttilän, lampun): sedde

sydän (s): seddenne (run; sedde+nne; 7.4.2009 lisätty)

sydän (s;rinta,sydän), rinta (s): serets (17.8.2010; Taiv: serets-, serts-; Etym. ven. сердце, serdtsje)

sydän (ydin): sedde

sydän, helma, povi, rinta: sedde (Esim: Sydämestä asti. Seddest seg. Seddest asd. Nyk: Seddessast.)

sydän: sedde (Etym. mukailtu suomen sydän-sanasta)

sydänkäpynen (s): messedduk (mes+sedde+uk; 13.10.2011; Etym. engl. sweatheart mukaan)

sydänkäpynen (s;hellyyttelysana): seddekönhyl (sedde+könhyl; 10.11.2012), seddekönhylemmes (seddekönhyl+mmes; 10.11.2012)

sydänleikkaus (s;lääket): seddeskerdus (sedde+skerdus; 23.3.2010)

sydäntalvi: seddethaler, middethaler

syke (s): sjukke (22.12.2008; sjukka+e)

sykkiä: sjukka (Etym. suom. sykkiä-verbistä, sykki-)

sykkäillä: sjukka, sjukella

sykli (s): sykkel (4.2.2010; Taiv: sykl-)

syksy: lehder (Etym. Lyhentynyt muodosta lehderstaide), lehderstaide (4.5.2011 takaisin tähän muotoon; Etym. Ihan aluksi oli lehderstaide, sitten lehdestaide ja 4.5.2011 palautettiin takaisin lehderstaide)

syli (s): tain

syli, rinta, helma (syli): femle (Etym. suom. helma), tain, tainfemle (Esim: Luonnon helmassa = Lootnens femless; Esim 2: Syliisi hellään sulje: Femleel dains fimseel setta.)

sylikone (s;atk), kannettava (s;atk): tainjuhde (tain+juhde; 2.1.2010), läppis (ark; 30.1.2012; Etym. suom. läppäri, läppis)

syljeskellä (v;frekv.): slimpehdella (slimpehda+lla; 31.3.2009)

sylkeä (v), limppiä, limpata: slimppa (7.3.2009; slimppe+a)

sylki (s), limppi: slimppe (7.3.2009; Etym. suom. limppi-sanasta saatettu hyperkorrektiin muotoon slimppe)

sylkäistä (v), limpata (v;ark;sylkäistä): slimpehda (slimppa+hda; 31.3.2009)

symboli, tunnus, merkki (s): symbolie (13.6.2007 keksitty sana.)

symbolinen (a): symbolienne (symbolie+nne; 21.9.2008)

synagoga (s): synagoge (10.9.2008)

synkeys (s), himmeys, pimeys, synkkyys: himle (himla+e; 19.12.2008), himlus (himla+us; 22.12.2008)

synkeys, synkkyys, pimeys: mörknus, mosdus

synkeä, kolkko, synkkä (a): mosde, mörlek, satoslek

synkeä, pimeä, synkkä, tumma: mördus, mosde (ääntämys [moshde] eli "suhu-ässä"), mosdus (ääntämys [moshdus] eli "suhu-ässä")

synkkyys, himmeys, pimeys, synkeys (s): himle (himla+e; 19.12.2008), himlus (himla+us; 22.12.2008)

synkkyys, synkeys, pimeys: mörknus, mosdus

synkkä (a), kolkko, synkeä: mosde, mörlek, satoslek

synkkä, pimeä, synkeä, tumma: mördus, mosde (ääntämys [moshde] eli "suhu-ässä"), mosdus (ääntämys [moshdus] eli "suhu-ässä")

synkronoida (v): synkroneida (31.8.2009; Etym. engl. synchronize, suom. synkronoida), synkka (4.4.2011; Etym. engl. sync)

synkronointi (s;myös atk): synkkus (synkka+us; 12.6.2013)

synninpäästö (s;usk): sindfrennus (sinde+frenna+us; 25.12.2010)

synnyinmaa (s): varetesmaa (varetes+maa; 6.6.2008), varetsensmaa (varetes+ens+maa; 6.6.2008; Esim 2: Oi maamme Suomi, synnyinmaa: Oi veines land, veins Soome-land. Esim 2: Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa. Dains deig romheerae, varetesmaa.)

synnyinmaa: börneinsmaa (vanh; merkitty vanhaksi 6.6.2008)

synnyttää (v): varetta (6.6.2008; vara+tta; Esim 1: Hän synnytti pojan. Hes varettad boikken. Esim 2: Uutinen synnytti vilkasta keskustelua. Nevos varettad/kaused rienlekee toogelluee. Esim 3: Hehkulamppu synnyttää enemmän lämpöä kuin loisteputki. Heddoslamppe varettae/loodae/duae lemee matslekemmat ais deigensvalgulamppe.)

synnyttää mielikuva (v), vihjata (v), viitava (v), tuoda mieleen (v): allueida (allu[d]e+eida; 12.5.2018), allude (12.5.2018; Etym. engl. allude)

synnyttää: jeera utbörnaid (vanh; merkitty vanhaksi 6.6.2008), utjeera börne (vanh; merkitty vanhaksi 6.6.2008)

synnytys (s): varettus (varetta+us; 7.6.2008)

synonyymi (s;kiel): synonymme (14.7.2011), taiennok (taienne+ok; 14.7.2011; Etym. Sanan loppu mukailee sanan seidok loppua, sana on siis ikään kuin yhdistelmä sanoista taienne ja seidok.)

syntaksi, kielioppi: langioppe (vanh), syntakse, nellevoppe (17.11.2012; nellev+oppe)

synteettinen (a): syntetienne (syntetie*+nne; 18.10.2011)

syntetisaattori: syntetisatord

synti (s): soni (vanh; 6.9.2001; Etym. esiintyy virren Vieraalla maalla kaukana vuoden 2001 käännöksessä. suom. synti, engl. sin)

synti-: sind-, sinde-

synti: sind

syntiinlankeemus (s;usk): sindeelfurfallus (3.6.2008; sinde+eel+furfallus)

syntinen, saastainen, likainen, huono (a): syttoslek (syttos+lek; 12.10.2008; Esim: Minä musta ja saastainen, kurja (SL. 189). Ärem mosde od syttoslek, föddig. Esim 2: Keittiöön ei saa astua likaisin kengin. Köökkens kulgeel ain shie syttoslekijell fotnekijell steppa. / Köökkens kulgeel em ain syttoslekijell fotnekijell steppa.)

syntymä (s): varetes (6.6.2008; varetsa+us; Taiv: varets-; Huomautus: Tänään 6.6.2008 on otettu käyttöön -tsa-päätteisistä verbeistä muodostettujen substantiivien uusi pääte, -es. Pääte muodostetaan poistamalla -tsa-pääte ja sijoittamalla sen tilalle -tes. Sana taipuu niin, että -es-osa kääntyy toisinpäin. Esim 1: Syntymästä on aikaa viisi päivää. Varetsest em fis deigij taidee. Esim 2: Sata vuotta ennen Kristuksen syntymää. Hundre annuij enne Kristusens varetsee.)

syntymä (s): varettaus (vanh; merkitty vanhaksi 6.6.2008; Huomautus: Käytä mieluummin uudempaa muotoa, varetes.)

syntymä: börne (vanh; merkitty vanhaksi 6.6.2008)

syntymäjuhla (s): varetesjule (varetes+jule; 6.6.2008)

syntymäjuhla: börneinsjule (vanh; merkitty vanhaksi 6.6.2008)

syntymäpäivä (s): varetesdeig (varetes+deig; 6.6.2008; Esim: Viisikymmenvuotissyntymäpäivä. Fisgyannuslekvaretesdeig.), varetesvalles (varetes+valles; 19.2.2011 lisätty; Esim. Fimsee varetesvalsee!)

syntyä (v), saada alkunsa (v), kehkeytyä (v), itää (v), orastaa (v), kasvaa (v): versa (31.5.2011; Etym. varsinainen merkitys on "versoa"; Esim. Epäluulot versoivat. Ainnuij versad. Esim. Ahdingosta huolimatta alkoi toivo versoa. Adessuetek algad vaalendus versa.)

syntyä (v;ilmetä): fremheera (vanh), upheera (26.11.2007; up+heera; vanh), enheera (en+heera; 14.3.2025)

syntyä (v;tulla maailmaan): varetsa (6.6.2008; vara+tsa; Esim 1: Heille on syntynyt terve tyttövauva. Dijeel hafae varetsan terenne jillefafa. Esim 2: syntyä keskosena: varetsa ennetaidennet)

syntyä (v;tulla maailmaan): varettua (vanh; merkitty vanhaksi 6.6.2008)

syntyä: börna (vanh; merkitty vanhaksi 6.6.2008)

sypressi (s): sypresse (5.3.2004)

syrjäyttää, sivuuttaa (v): oiftruntta (26.11.2007; oif+truntta), truntta oif (26.11.2007)

sysi (a), hiili: syttom (1.3.2011; Etym. suom. sysi (syden, syttä) + kahkonin aineenpääte -om)

systeemi, järjestelmä: systeme (Huom: Käytä mieluummin serkesdellok.), systemie (vanh)

systemaattinen, järjestelmällinen (a): systematikienne (26.11.2007), systematikie (26.11.2007)

systemaattisuus, järjestelmällisyys (s): systematikiennus (26.11.2007; systematikienne+us)

syttyä: sigha, friesha, friessa, foira (29.7.2008; foir+a), foirehda (foira+hda; 15.7.2011)

sytyke, suikale, siivu, risu (s;puusta veistetty sytykkeensuikale): tsiibus (tsiiba+us; 12.11.2008; Esim. Voitko veistää tuosta puusta sytykkeitä tuleen. Mahdans dan voola dost truddomest noogenen tsiibuen notskens peel. / Mahdans dan dost truddomest noogenen tsiibuen notskens peel voola.)

sytykepuu, sytytyspuu (s): foirsettustruddom (foirsettus+truddom; 16.7.2008)

sytyttää (v): valgetta (valge+tta; 2.11.2015; Esim. Sytytän kynttilän. Valgettam kantlennen.)

sytyttää: foirsetta, foireel setta (foireel setta lisätty 11.10.2007), foiretta (foir+tta; 26.9.2011)

sytytys, tulenteko (s): foirsettus (16.7.2008; foirsetta+us)

sytytys: foirne, foirus

sytytyslanka, tulilanka: foirpielle, foirnepielle, sighnepielle

sytytyspuu (s), sytykepuu: foirsettustruddom (foirsettus+truddom; 16.7.2008)

syventyä, perehtyä, tutustua: nafgetta (nafe+getta)

syventää (v): deppa, depetta

syvyys (s): deppus (vanh; 5.5.2023 vanhaksi), sögesus (söges+us; 5.5.2023)

syvä (a): deppe, söges (4.1.2012; Etym. vir. sügav, johon loppuun liitetty adjektiivin pääte -s.; Taiv: söges-)

syvällinen (a): depenne (deppa+nne), deppenne (deppe+nne; 16.6.2008)

syy (aihe, vika): febritione (Etym. engl. fibre (am. fiber), kuitu, syy, jossa syyllä tarkoitetaan jotakin "säikeen" tapaista)

syy (puun syy): gabe, gaabe (30.7.2011 tähän muotoon)

syy (s;peruste): gabe (2.5.2010 tähänkin tarkoitukseen), gaabe (30.7.2011 tähän muotoon)

syy: febritione

syyllinen (s), syypää: febridum

Syyria (s;kaupunki): Syrie (14.11.2008)

syyskuu (s): lehdergus (lehder+gus; Etym. Syyskuu on saanut nimensä syksystä = lehder, koska Suomessa syyskuussa ilma on jo syksyinen.)

syyskuu: lehdenskuu (vanh)

syystä (jnkn syystä), vuoksi, takia (jnkn takia), tähden (jnkn tähden): febri (tämän takia: dishens febri; vanhahtava), gaabest (gaabe+st; 3.7.2012)

syyttävä (a): febrittanne (febritta+nne; 18.6.2008)

syyttävästi (d): febrittannet (febrittanne+t; 18.6.2008)

syyttää (v), haukkua (v), moittia (v): bleima (11.6.2013; Etym. engl. blame [bleim])

syyttää (v): febritta (febri+tta; 18.6.2008)

syytön (a): febrilous (febri(tione)+lous; 15.10.2010)

syytön, viaton: febrifres, ainhallenne, foultefres

syödä: shööde (Etym. tietokoneen tiedoston mukaan kieleen heinäkuussa 2002. Siihen aikaan muodossa "shöde", suom. sanasta "syödä".)

syöksytorvi (s;rak), ränni (s;rak), vesiränni (s;rak): rynnule (rynna+ule; 6.3.2015)

syöksyä (v): rynnehda (rynna+hda; 16.9.2009)

syöpä (s;lääket): shöödok (shööde+ok; 14.3.2025)

syöstä: hakka

syöte, sisääntulo (s;atk;input): injeerus, injeerne, inplutne, indatje (in+datje; 23.5.2014)

syöttää (v;atk;~ levy sisään asemaan): injeera

syöttää (v;kirjaittaen), kirjoittaa (v;syöttää tietoa), antaa (v;syöttää tietoa): invengra (in+vengra; 24.11.2012)

syöttää: entteera (vanh; ei käytössä enää; luotu ennen 16.1.2002)

syöttää: injeera, jeera, ingive (inne+give; 17.8.2011), indatja (in+datja; 22.3.2012)

syötävä (a): shöödette (shööde+tte; 6.11.2009; Esim. Onko meillä mitään syötävää? Eedes veinel noogenee shöödettee?)

syötävä, ruoka (s): shöödos (4.12.2007; shööde+os)

sä (p;ark), sinä (p): da (ark,run)

säde (geometria): radius

säde: sed

sädehtivä, hehkuva (a): sedlenne (sed+la+enne)

sädehtiä (v), hehkua: sedda (sed+a)

sädehtiä, säteillä, hehkua, loistaa (v): sedlenna (sedlenne+a; 4.12.2007)

säe (s): sekkenne (22.12.2007; sekke+nne)

säen (s;säkene,kipinä. Säkenet sinkoilivat.): gibben

säestys (s): tsoffus (12.12.2008; tsoffe+us)

säestys (s;mus): mekkenmengus (mekkenmenga+us; 24.4.2018)

säestää (v): tsoffe (12.12.2008 tähänkin merkitykseen)

säestää (v;mus): mekkenmenga (mekken+menga; 24.4.2018)

sähkö (s): elus (ele+us; 28.8.2007 luotu; Tätä muotoa käytetään erillissanoissa. Yhdyssanoissa käytetään muotoa ele-.)

sähkö (s;sähk): sihde (sihda*+e; 26.12.2011; Etym. Kantana sihda, joka on lyhenne sanasta sihehda; Esim. sihehdlek sihde. sähähtävä sähkö)

sähkö- (s): sihd- (sihd[e]; 14.2.2023)

sähkö-: ele-

sähkö-: ele- (Etym. ruots. samaa tarkoittavasta sanasta el)

sähkö: ele

sähkö: elekritie (vanh; merkitty vanhaksi 28.8.2007)

sähköinen (a): sihdlek (sihda+lek; 14.2.2023)

sähköinen: ele-, elektronienne

sähköposti, e-mail (s;atk): eleposte (vanh), eleposde (ele+posde), sihdposde (sihde+posde; 14.2.2023)

sähköpostiosoite (s;atk): elepostadresse (eleposte+adresse; 20.11.2009; vanh), eleposdeadresse (eleposde+adresse; 25.10.2010 tähän muotoon)

sähköpostitse: elepostekken (eleposte+kken; vanh), eleposdekken (eleposde+kken), sihdposdekken (sihdposde+kken; 14.2.2023)

sähkövirta, virta: vega, elevega (23.11.2007; ele+vega), virne, elevirne

säie, kuitu (s): febrom (28.4.2008; febri+om; Etym. febri tulee engl. sanasta fiber, kuitu, säie)

säie: thread (ark), pielle

säikähtää, säpsähtää, hätkähtää (v): sepsehda (5.12.2008; Etym. säpsähtää)

säiliö (s), patruuna (s): patronne (12.12.2013)

säilyttää (ei poistaa), pitää: dieslefde

säilyttää (v), pitää (v;säilyttää), säilöä (v), pitää säilössä (v): veramhelda (veram+helda; 24.5.2011)

säilyttää (v): jetenda (jetta+nda; 15.10.2010)

säilyttää, pitää (esim. Tämä takki pitää hyvin lämpöä): inlefde, innelefde (Vanha esimerkki "Dish tak innelefde ifimst lemee." Nykyään: "Dish takke innelefde fimset lemee."; Nykyään 26.1.2010: "Tes takke heldae lemee fimset.")

säilyä, jäädä (v;pysyä), pysyä (v): veramstenda (veram+stenda; 28.9.2011; Etym. ehkä ruots. mallin mukaan kvarstå.)

säilyä: dieslefde

säilö (s): veramheldeppe (veramhelda+ppe; 8.9.2014), storaas (Etym. engl. storage; 31.3.2014)

säilöä (v), pitää (v;säilyttää), säilyttää (v), pitää säilössä (v): veramhelda (veram+helda; 24.5.2011)

säilöä: dieslefde

säkeistö (s): sekke

säkenöidä (v), hohtaa: simra (18.1.2017; Etym. ruots. skimra, engl. shimmer), simresja (simra+sja; 27.1.2017; Huom. Tässä sanassa on käytössä refleksiivipääte -sja)

säkenöivä (a), hohtava (a): simrenne (simra+enne; 31.12.2024)

säkä (s), onni, lykky: lykke (26.10.2008; Etym. ruots. lycka), onje (tähän muotoon 26.10.2008; Etym. kahk. onne < suom. onni, onne-), meihe (26.10.2008; Etym. suom. mäihä = onni)

säle (s), pinna (s): själle (1.12.2008; Etym. ruots. spjäle)

säleikkö (s): själlesdo (själle+sdo; 25.10.2018)

sälekaihdin (s), säleverhot (s): själlebedduij (själle+beddus+ij; 1.12.2008), själbedduij (själle+beddus+ij; 20.5.2011 tähän muotoon)

sälyttää (v), kuormata (v), rasittaa (v), lastata (v): säldsa (säldes+a; 11.8.2012; Esim. Sälyttää rinkka selkäänsä. Säldsa mogreppe takkuensem pieel. Esim. Sälyttää syy jonkun harteille. Säldsa gaabe noogenens takkuens pieel [=selän päälle] / Säldsa gaabe noogenens ylekeil [=laille, hartioille].)

sälytys (s), taakka (s), kuorma (s), kantamus (s), lasti (s), rasitus (s): säldes (Taiv: sälds-; 11.8.2012; Etym. suom. s sälytys, v sälyttää, vir. sälitis [sälittis], liiv. säʾltəks)

sämpylä (s;ruok): semmel (11.11.2008; Etym. suom.ruots. semla)

sänky (s): senge

säpsähtää, säikähtää, hätkähtää (v): sepsehda (5.12.2008; Etym. säpsähtää)

särjetä (v;tehdä kipeää), tehdä kipeää: illetta (illa+tta; 14.10.2010; Esim. Seddee illettae.)

särkeä (v): sirekna (13.6.2015; Etym. kahk. oma sana)

särkeä, rikkoa, hajoittaa: raska, furbeate, slonda (slo+nda; 11.5.2012; Etym. kahk. furbeate-sanasta siten, että fur- > -nda ja beate > slo)

särkeä: raska

särki (s): serge (26.11.2007; Etym. suom. sanasta särki, särje-.)

särky, kipu (s;lääket): kippe (22.3.2010; Etym. suom. kipeä, esiintynyt jo aiemmin sanassa kiplek (kippe+lek)), kiplekkus

särkyminen (s), rikko (s), rikkoutuminen (s): rasketsos (resketsa+os; 25.10.2018), rasketes (rasketsa+tes; 25.10.2018), roks (25.10.2018)

särkyä, rikkoutua, hajota: raskua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), furbeadua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), rasketsa (25.7.2008; raska+tsa), furbeadetsa (25.7.2008; furbeade+tsa)

särkyä: raskua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), rasketsa

säteilevä: seddenne (vanh; merkitty vanhaksi 14.4.2009), seddanne (sedda+nne; 14.4.2009)

säteillä, sädehtiä, hehkua, loistaa (v): sedlenna (sedlenne+a; 4.12.2007)

säteillä: sedda

säteily (s): seddus

sävel (s), sointu (s): tsievuk (tsiev+uk; 15.4.2013)

sävel, melodia: melodie, tziev (vanh), tsiev (13.4.2009 tähän muotoon)

sävel: tziev (Etym. suom. sanasta sävel), tsiev (13.4.2009 tähän muotoon)

sävellys (s): tzieveldus (vanh; tzievelda+us; 7.3.2008), tsieveldus (13.4.2009 tähän muotoon)

sävellys: tzieveltne (tziev+eld(a)+ne; vanh; merkitty vanhaksi 7.3.2008), tsieveltne (13.4.2009 tähän muotoon), tsieveldos (tsievelda+os; 24.4.2018)

sävelmä (s;mus): tsievos (tsiev+os; 24.4.2018)

sävelmä: tzievellus (vanh; tziev+ella+us), tsievellus (13.4.2009 tähän muotoon)

säveltäjä: tzieveldatter (vanh; tzievelda+tter), tsieveldatter (13.4.2009 tähän muotoon)

säveltää: tzievelda (vanh; tziev+lda), tsievelda (13.4.2009 tähän muotoon)

sävy (s): sev (Etym. suom. sävy)

sää (s), ilma (s;sää): ehlok (ehel+ok; 2.6.2011; Etym. Meslek ehlok em teselsem?)

sää, ilma, keli: weiter

säädellä, säätää, säännellä (v): reguleida (10.2.2010)

säädin (tekn): adjustord (säädin), kontrollord (ohjain)

sääli (s): sjääle

säälittää (v): sjääletta (22.1.2009; sjääla+tta; Esim. Minua säälitti hän. Meinee sjäätellad hes.)

sääliä (v): sjääla

säännellä (v), säätää, säädellä: reguleida (10.2.2010)

säännöllinen (a;atk myös): regularie

säännöllinen lauseke (s;mat;atk): regularikloutsek (21.9.2008; regularie+kloutsek)

säännöllisesti (d): regulariet

sääntö (s): reguleidus (reguleida*+us; 12.2.2014)

sääntö (s): settos (setta+os; 15.9.2009)

sääntö (s;asetus): setne

sääri: seer

säästäväinen (a), nuuka, saita, kitsas, itara, pihi: ekonomikienne (3.11.2008; Etym. engl. economic), snolle (11.11.2008; Etym. ruots. snål), altsenne (11.11.2008; Etym. ven. alcnyj = ahne (eri merkitys tosin))

säästää: tzäffa (vanh; Etym. Verbin taustalla lienee engl. save-sanan ja suom. säästää-sanan sekoitus.), tseffa (13.4.2009 tähän muotoon), seffa (6.2.2010 surkastunut tähän muotoon muodosta tseffa.)

säästö (s): sgeife (sgeifa+e; 12.3.2013)

säätää asetukset, säätää, konfiguroida, määrittää asetukset: adjuste, konfigureida, imsetta (im+setta; 21.8.2008; Esim: Ohjelman asetukset on määritettävä ennen käyttöönottoa. Progellok em imsetta enne kasuttueel trofnee.), setenda (setta+nda; 9.4.2010)

säätää, asettaa (v;laista): setta

säätää, säädellä, säännellä (v): reguleida (10.2.2010)

sökö, jauho, mäsä, silppu, murska (v): sohre (29.7.2008; Etym. Kahkonin oma sana, sohhe-sanaa mukaillen luotu.), sohher (24.6.2010 tähän muotoon; Taiv: sohr-)

söpö (a), suloinen: soiles (30.11.2008; Etym. kahkonin oma sana)

söpö (a): soiles, söppe (25.5.2009; Etym. suom. söpö)

söpöliini (s;hellyttelysana): söplenne (söppe+le+nne; 11.3.2010)

sörssätä, muusata (v): sörssa (19.10.2010; Etym. suom. sörssätä)

sörssääntyä, muusaantua (v): sörssetsa (sörssa+tsa; 19.10.2010)

söötti, herttainen: sööt

T

t-paita (s): t-skirtta (27.5.2008; t+skirtta), t-sertte (31.5.2009; Etym. skirtta-sanasta muunnettu, skirtta > sertta > sertte)

taa, taakse, takana: päk (vanh), dae, takkes

taaemma (d), taemmas (d), taaemmas (d), taemmaksi (d), alemmas (d;taemmas): takemmatat (tak+mma+tat; 9.11.2010)

taaimmainen (d), tain (d), taain (d), taimmainen (d), takimmainen (d): takein (tak+ein; 13.8.2014)

taajuus: frekvense

taakka (s), kuorma (s), kantamus (s), lasti (s), rasitus (s), sälytys (s): säldes (Taiv: sälds-; 11.8.2012; Etym. suom. s sälytys, v sälyttää, vir. sälitis [sälittis], liiv. säʾltəks)

taakka (s), kuorma (s;kuv taakka), kuorma (s), lasti (s): daggos, laste (19.1.2009; Etym. ruots. lass ja saks. Last)

taakse, taa, takana: päk (vanh), dae, takkes

taaksepäin: pakvarden (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2008), takvarden (tak+varden; 2.5.2008 tämäkin merkitys)

taannoin, ammoin, kauan sitten (d): lekt sten, lek taide sten

taapero (s), paapero: kahel (7.12.2009; Etym. takaisinmallinnus verbistä kahla, suom. kontata.)

taas (d), jälleen, uudestaan, uudelleen: nentat (ark; lyhenne; Lyhenne sanasta neventat), veel

taas (d), uudelleen, uudestaan, jälleen: tat (ta(k)+t; 1.10.2008; Esim 1: Tule taas käymään. Heera tat visitmaal./Visit tat. Esim 2: Taas on yksi päivä mennyt. Tat em okte deige takkes.)

taas (part): nent (15.5.2010; nent[at])

taas: dess (Etym. suom. taas-sanasta. Tällä sanalla ei ole yhteyttä de-sanan inessiivimuotoon, dess (de+ess))

taas: nyute (luotu ennen 16.1.2002)

taata (v): taketta (8.7.2008; tak+etta; Etym. Luotu suomen taata-sanan mukaisesti, taka+ta = taata.)

taata: guarante

taatto, isä, iskä (s): mahra (arkisempi nimitys mahher-sanalle; 12.12.2008; Etym. mahher-sanasta muunnos, mahher+a)

taatto, isä: mahher (Etym. Tämä on kahkonin oma sana. Sitä ei ole muusta kielestä lainattu. Mahher-sanan varhaisempi muoto on mathier.)

taatto, isä: mathier (harv tässä merkityksessä; mathier-sanaa käytetään enemmänkin taivaan Isän merkityksessä. Harvinaiseksi tässä merkityksessä merkitty 28.10.2007. Etym. Sana muistuttaa hieman engl. father-sanaa. Mathier lienee luotu ennen momer-sanaa.)

tabulaattori (s), sarkain: tab (lyh; luotu ennen 16.1.2002; Etym. lyhenne sanasta tabulaattorie (nyk. tabulatorie); vanh), tabulatorie (ennen 16.1.2002 muodossa tabulaattorie; vanh), strikkel (strik+a+el; 11.3.2010)

taemmaksi (d), taemmas (d), taaemmas (d), taaemma (d), alemmas (d;taemmas): takemmatat (tak+mma+tat; 9.11.2010)

tagi (s;atk), tunniste (s): taage (30.7.2011; Huom: katso sopiiko sana identek, tunniste paremmin.)

tahallaan, tahalteen, tietäen, tietoisesti (d): nafnet, naufen

tahalleen (d), tarkoituksella (d): snendeim (snenda+eim; 12.2.2015)

tahansa: aisvärt (ais+vär+t), ais värt (Huom: nykyään kirjoitettaneen erikseen; Etym. vär < engl. ever), -nil

tahatta (d), vahingossa: halnijessem (hallen+ij+ess+em; 29.11.2007), halneissem (hallen+ei+ss+em; 15.5.2010)

tahma (s), mönjä: mähna (26.10.2008; Etym. kahkonin oma sana, sanan tarkoitusta jäljittelevä äännelmä)

tahmea, tarrakas (a): mähenlek (12.12.2008; mähna+lek), mähnas (mähna+s; 12.12.2008)

taho (s): kant

taho, kantti, puoli (s): kant (21.9.2008 lisätty tämä suomennos sanalle; Huom: Käytetään esim. sanonnoissa "kääntyä jnk puoleen", "olla jnk puolella"; Esim 1: Hän oli meidän puolellamme jalkapallo-ottelussa. Hes äred veines kantell fotballematzess. Esim 2: Tämä riippuu siitä, miltä puolelta/kantilta/taholta asiaa katsotaan. Dish ripendae dest, vattelt kantelt iktee fleegai/tsekellai.)

taholle (d), puoleen: kanteel (kant+eel; 6.6.2008; Esim: Käänny opettajasi puoleen: Kurvetsa daines opettelens kanteel)

taholta (d): kantelt

tahra, läikkä, jälki (s;läikkä): plätte (17.5.2008; Etym. ruots. plätt [plett])

tahria (v): plätta (plätte+a; 20.8.2009), ligetta (20.8.2009)

tahti (s): rytme, tempo, rate

tahto, halu: vilne, vilneus, vilnus, dernelne, imverselne, villamromdelne, villus (villa+us; 28.10.2007)

tahtoa, haluta: villa (luotu ennen 16.1.2002; Etym. ruots. vilja), vilnea, dernella (vanh; merkitty vanhaksi 29.5.2008), imversella (vanh; merkitty vanhaksi 29.5.2008), villamromdella (vanh; merkitty vanhaksi 29.5.2008)

tai, vai: ler (Etym. lyhenne sanasta aihler), aihler (Etym. muunnos ruots. eller-sanasta), el (eli), vail (29.7.2015; Etym. suom. vai + kahk. ai(h)l(er).), vaillen (vail+en; 29.7.2015; Etym. vail, johon lisätty pehmennyspääte -en vol/vollen-vaihtelun mukaisesti.)

taide: kundes

taideteos (s): kundsos (kundes+os; 8.4.2011)

taidoton (a), taitamaton (a): mahduslous (mahdus+lous; 27.6.2010)

taidoton, taitamaton (a): kundlous (kunde+lous; 15.10.2010)

taika (s): aigos

taikina (s): mähnas (4.3.2009; mähna+s)

taikinalevy (s): mähnasplaatte (mähnas+plaatte; 23.11.2010)

taikoa (v): aigella

taikominen (s): aigellus (aigella+us; 6.9.2010)

taimen (s): dahmen (26.11.2007; Etym. suom. sanasta taimen.)

taimen (s;kala): troutte (2.1.2011; Etym. engl. trout)

taimi (s): taame (luotu 18.6.2007; Etym. suom. taimi-sanan mukaisesti)

taimmainen (d), tain (d), taain (d), taaimmainen (d), takimmainen (d): takein (tak+ein; 13.8.2014)

taipua (v), koukistua: bendetsa (20.2.2009; benda+tsa), bennetsa (benda+tsa; 24.3.2012 tähän muotoon)

taipua (v): kurvetsa (kurve+tsa; 29.7.2008 tähänkin tarkoitukseen)

taipua, taivuttaa (v; kieltä): inflekta (Etym. engl. inflect), benda (4.2.2010 lähtien tarkoittaa myös kielen taivuttamista.)

taipumus (s), herkkyys (s;havaita jtkn), vainu (s;herkkyys havaita jtkn): vaaleniheg (vaala+ne+iheg; 15.1.2015; Esim. Syslendelel em ga eede inherenttee vaalenihgee segesvienda applikeidokens kasuttenretaviindens lakosviirdijee. Kehittäjällä on myös oltava luontaista taipumusta havaita sovelluksen käyttöliittymän epäkohtia.)

taipuva (a;kiel): inflektenne (inflekta+nne; 17.11.2008)

taistella: kamppa

taistelu (s): kamppus (kamppa+us; 29.7.2008), kampellus (kampella+us; 29.7.2008)

taistelu, taisto: kamppe, kampne, kamp

taitaa (v;ehkä tapahtua): denla, vista (vist+a; 11.10.2008; Etym. vir. vist-sanasta esim lauseessa "mina lähen vist linna" eli "taipanpa mennä kaupunkiin" tai "sa vist ehmusid" eli "taisit pelästyä". Esim 1: Siellä taitaa sataa. Diell vistae vihma./Denlae vihma. Esim 2: Hän ei taida olla kotona. Hes ain denla khotem äre. Esim 3: Taitaa olla parasta tehdä niin. Denlae brusteintat sollen dua./Sollen vistae äre brusteintat dua.), enk (Esim: Taitaa alkaa sataa. Algae enk vihma./Denlae alga vihma./Vistae alga vihma.)

taitaa, osata (v): kunda (15.10.2010; Esim. Osata teksti ulkoa. Kunda däkst ulgent.)

taitaa, osata (v): mahda, kessa, ka

taitamaton (a), taidoton (a): mahduslous (mahdus+lous; 27.6.2010)

taitamaton (a), taidoton: kundlous (kunde+lous; 15.10.2010)

taiteellinen (a): kundsenne (kundes+nne; 6.12.2012)

taiteilija: kundessel

taitekohta, oksan tyvi, haarautuma (s), haarauma (s), haara (s): nyve (11.10.2011; Etym. kahk. oma sana; Huom 28.3.2014: Sanan muodostumiseen on voinut alitajuntaisesti vaikuttaa suomen kielen sana nivel ja/tai suomen tyvi.)

taito (s): kunde (27.6.2010)

taito (s): mahdus

taitto (s): leiout (27.11.2008; Etym. engl. layout [leiaut])

taivaallinen, taivainen: hefenne, hefenlek, heflek

Taivaan Isän siunausta (i;onnittelu): Hefens Mahher dainee blessat (28.4.2008), Hefens Mahrens blesnee (28.4.2008), Hefens Mahrens blesnensme (24.7.2008)

taivaltaa (v), kulkea, kuljeskella, kierrellä, vaeltaa, vaellella, käyskennellä: veolla (Esimerkkilause: Kulkiessaan metsässä hän tunsi tuulen hellän huminan. Truduess veolleissem hes imsefad milleken thondens hummelluen.)

taivas (konkr): hef (Esim. Hän katsoi taivaalle. Hes fleegad hefens var.), thef (vanh)

taivas (s;usk): hefennus, hefenne (Esim. Hän nousi taivaaseen. Hes höidu hefentat.), hef, thef (vanh)

taivastoivo (s;usk): hefensfurvilne (21.12.2007; hef+ens+furvilne), hefensfurvillus (21.12.2007; hef+ens+furvillus)

taivutin (s): bennord (benda+ord; 24.3.2012)

taivuttaa (v), koukistaa: benda (20.2.2009; Etym. engl. bend + a), bendetta (benda+tta; 27.6.2010)

taivuttaa (v): kurvetta (kurve+tta; 29.7.2008)

taivuttaa (v; kieltä), taipua: inflekta (Etym. engl. inflect), benda (4.2.2010 lähtien tarkoittaa myös kielen taivuttamista.)

taivutus (s; kielen ~): inflektus

taivutus (s;myös kiel): bendus (benda+us; 4.2.2010)

tajuta (v), tietää (v), olla tietoinen (v): nafe (vanh; Etym. engl. know [nau], saattanut olla joskus muodossa naufe, koska on olemassa sana naufen = tahallaan), snenda (17.8.2010; Etym. ven. знать, znat' ja kahkonin -nda-pääte.)

tajuta (v): snennenda (snenda+nda; 4.5.2011)

tajuta, käsittää (käsittää): realise, kasetta, kesetta (kes+etta), komprenna

tajuton (a): snennendlous (snennenda+lous; 5.3.2016)

taka-: päk- (vanh)

taka-: tak-

taka-ala, tausta: päkrounde (vanh; merkitty vanhaksi 7.3.2008), takarie (takarie keksitty 19.10.2007; tak+arie)

takaa (d): takent (tak+nt; 1.5.2010; [takkent])

takaa-ajo, jahti (s): jahde (13.4.2009; jahda+e; Etym. jahda+e sekä suomen jahti), jahdus (jahda+us; 13.4.2009)

takaisin: päk (vanh; luotu ennen 16.1.2002), takkes

takaisinkytkentä (s): taksettus (tak+setta+us; 7.3.2008)

takana, taakse, taa: päk (vanh), dae, takkes

takaosa (s), perä (s): vera (7.5.2011)

takaperin (d): takvarden

takapiha (s): päkgorde (vanh; merkitty vanhaksi 7.3.2008)

takapiha (s): takgorde (7.3.2008; tak+gorde)

takapuoli (s): taksaiden (4.12.2008; tak+saiden), takkos (takka+os; 4.12.2008), peppe (23.2.2009)

takaraivo (s): takraivek (tak+raiva+ek; 24.1.2010)

takaraja, deadline (s;angl,ark), määräaika, aikaraja, viimeinen hetki (s): mertaide (mer+taide; 11.10.2012), taidreta (taide+reta; 11.10.2012)

takertua, pitää (kiinni), tarrata, ottaa kiinni: kaukta (Etym. ehkä engl. caught)

takia (d), edestä (d), puolesta: var (30.6.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esim: Hän rukoili teidän puolestanne. Hes reidu teines var. Esim 2: Siellä rukoiltiin että Taivaan Isä varjelisi heitä. Diell reidejad dens var eda Hefens Mahher erdelloje dijee.), verast (23.11.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esim. Dij fluudettannun bleddee mahrensmaans verast.), halest (hal+st; 2.9.2011; Esim. Laulusta: Hes sordu halest sindennens, teit voollan klothijes onjuens.), ennest (ainakin jo 8.6.2011; Esim. Jel es tesens väinukke ikte em ain teines voltens alet, mee te endrens ennest hollee doujate?)

takia (d), edestä: frent (8.9.2009; f[o]re+nt), ent (en[ne]+nt; 22.3.2012)

takia (d), kera (d), kanssa (d), vuoksi (d), tähden (d), suhteen (d;jnkn ~), koskien (d;~ jtkn), -ltään (d): ker (26.3.2013; Etym. karj. kera, suom. kera; Esim. meines ker. taidens ker. symmetrie reglinons ker. Esim. kieleltään huoliteltu esitys. nelvens ker helleni dettaid presenteidus. Esim. Ohjeita järjestelmän päivittämiseen. Aidij var serkesdellokens valsettus / Aidij serkesdellokens valsettuens ker.)

takia (d), vuoksi (d), ansiosta (d): vardest (varde[n]+st)

takia (jnkn takia), vuoksi, syystä (jnkn syystä), tähden (jnkn tähden): febri (tämän takia: dishens febri; vanhahtava), gaabest (gaabe+st; 3.7.2012)

takia, vuoksi (d): taktat (tak+tat; 19.1.2010)

takimmainen (d), tain (d), taain (d), taimmainen (d), taaimmainen (d): takein (tak+ein; 13.8.2014)

takka (s): flemmenwheis

takka (s): foirahjus (12.11.2008; foir+ahjus)

takka (s): tahge (9.3.2009; Etym. suom. takka)

takki (s;naisten): jakette (25.12.2010; Etym. engl. jacket)

takki: takke

takuu (s): takettus (8.7.2008; taketta+us)

talja (s): skuure (24.6.2009 tähänkin tarkoitukseen)

talkoot (s): talguj (4.11.2008; talgo+j)

tallata, tampata, polkea, tukahtaa, sammuttaa (v): tappa (21.1.2008; Etym. ruots. tappa-verbistä: hukata, menettää, kadottaa)

tallella (d): salvet (*salve+t; 29.1.2011)

tallelle (d): salvetat (*salve+tat, 29.1.2011)

tallennustila: storendus, storendusspes

tallentaa (v), varastoida, tallettaa: storenda (storne+da tai store+nda)

tallentaa lokiin (v), lisätä lokimerkintä (v): lokka (20.11.2009 tämäkin merkitys)

tallentaa nimellä: sgeifa namell (vanh), salvetta namel (salvetta|nam+el; 6.12.2014)

tallentaa: sgeifa (luotu ennen 16.1.2002), salvetta (salve*+tta; 6.12.2014)

tallentua (v;atk): imheera sgeifaidetat (16.8.2007)

tallettaa, varastoida, tallentaa (v): storenda (storne+da tai store+nda)

talli: stalle

talo: domme

talo: kasela (vanh)

taloudenhoitaja (s): dommushollel (dommus+holla+el; 6.7.2011)

taloudenhoito (s): dommushollus (dommus+hollus; 27.1.2011)

talous (s), huusholli (s;ark): domholle (domme+holle; 18.6.2011)

talous (s): dommus (domme+us; 27.1.2011)

talousarvio (s;budjetti), budjetti (s): dommusraufeidus (dommus+raufeida+us; 18.12.2014)

taltio, asema, levy (s): storendek (16.8.2007)

taltta (s), meisseli: meissel (11.11.2008; ruots. mejsel, suom. meisseli, vir. meisel)

taluttaa (v): tsoffe (10.9.2008 tähänkin tarkoitukseen), soutte (Etym. oli ennen kahk. sotte; 28.9.2018 tähän muotoon)

talvella (d): thalerell (vanh), thalerem (thaler+em; Huom. taivutus ei ole thalrem.)

talvi: thaler (Taiv: thaler-)

talvikki (s): thaleryrtta

talvipakkanen (s): thalerpakke (thaler+pakke; 12.12.2003)

talvisota (s): thalerloid (thaler+loid; 6.12.2009)

talvitie (s): thalertaie (thaler+taie; 2.11.2005)

tammi (s): dammen

tammikuu (s): dammegus (damme(n)+gus; Etym. dammegus = tammikuu)

tammikuu: damenskuu (vanh)

tampata, tallata, polkea, tukahtaa, sammuttaa (v): tappa (21.1.2008; Etym. ruots. tappa-verbistä: hukata, menettää, kadottaa)

Tampere (s;paikannimi): Tammer (Huom: vain käännösehdotus; Taiv: Tamre-; 2.1.2009)

tanakka (a), lihava: lohusdem (25.6.2007 luotu. lohus+dem)

tanko, pylväs, pilari, tolppa, palkki (s): pelves (14.12.2007; Etym. suom. pylväs; Taiv: pelves-)

Tanska (s): Denland

tanssia (v): danssa, tanssa

tapa (s), tottumus: viis (6.12.2008; Etym. vir. viis)

tapa, keino, metodi, menetelmä, menettelytapa (s): metodie, metode, metood (24.3.2014 tähän muotoon)

tapa, tie, keino: veo (Etym. engl. way), taie (väännös suomen sanasta tie. Monikko taiej.), journe

tapaaminen (s), kokoontuminen, kokous: semfurkommus (semfurkomma+us; 16.9.2009), semkommus (18.1.2010), semmus (18.1.2010; semma+us)

tapaaminen (s): varheerus (3.6.2008; varheera+us)

tapahtua, sattua (tapahtua), käydä (tapahtua): huppa (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007; luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. happen [häpn]), hunda (Etym. Aluksi oli muodossa huppa. Sitten vaihtui pehmeämpään muotoon hunda, joka muistuttaa hieman ruots. sanaa hända.)

tapahtuma: hupne (vanh), hundus

tapaluokka (s;kiel), modus (s;kiel): modus (2.1.2010), viisklasse (viis+klasse; 2.1.2010), viisloik (viis+loik; 28.1.2012)

tapaninpäivä (s): stefanosdeig (Stefanos+deig; 30.12.2008)

tapauksessa (d): kulget (kulg+et; 25.8.2011), kulges (kulg+s; 25.8.2011)

tapaus (s): hundus (26.11.2007; hunda+us), hundos (hunda+os; 18.10.2011)

tapaus (s): hupne (vanh; merkattu vanhaksi 26.11.2007)

tapaus (s): kerdek (kerde+k; 4.2.2010), kerdos (kerde+os; 4.2.2010)

tapaus (s): kulg (16.10.2008 lisätty; 10.9.2008 ensimmäisen kerran käytetty tässä tarkoituksessa; Esim. Tätä kielioppimuotoa käytetään etenkin muodollisen kielen tapauksessa. Dishee langioppeformee kasuttai spekiet formannens langins kulgess.)

tapella (v): slodella (13.11.2007; verbin slo pohjalta mukailtu), kamppa, greela

tapella, riidellä, kinastella, nahistella, kiistellä (v): greela (13.11.2007; Etym. ruots. sanasta gräla)

tapetti (s): tapette (17.5.2008; Etym. ruots. tapet)

tappaa (v): sordetta (sorda+tta; 27.6.2010)

tappaa: deadetta, killa (vanh)

tappelu, riita, kina, kinastelu, nahistelu, kiistely, kinastelu (s): greelus, greelne, slodellus, kamppus

tappio (s), häviö: luusne (8.3.2008; luussa+ne)

tapuli (s): kyrkketorne (29.7.2008; kyrkke+torne)

-tar, -tär: -tte

tarha, puutarha (s): gorde (Etym. ruots. gård)

tarina (s), satu: saaga (18.6.2008; Etym. suom. saaga, ruots. saga = satu; Vanh; 8.12.2009 merkitty vanhaksi.)

tarina (satu), satu: saage (8.12.2009 tähän muotoon)

tarina, satu, kertomus: delne, skaasellos (skaasa+lla+os; 5.3.2016)

tarjoaja, tarjoilija (s): framsuodel (20.10.2007; framsua+el)

tarjota (v): framdouja (fram+douja; 19.1.2010; Etym. Muutettu tähän muotoon, koska sana "douja" on alkanut merkitä myös "suoda", "tuoda".)

tarjota (v): framsua, datjenda (datja+nda; 28.10.2011)

tarjota, valmistaa, tuoda valmiina (v): enviesda (en+vie+sda; 28.12.2015; Etym. provide < lat. providere < pro+videre)

tarjous (s): datjendus (datjenda+us; 28.3.2014)

tarjouspyyntö (s): datjendenvaisdus (datjenda+ne+vaisdus; 28.3.2014)

tarkalleen (d), tasan (d), täsmälleen (d): jämnet (jämmen+t; 17.8.2015)

tarkalleen (d), täsmälleen (d): prekisait (prekisaid+t; 17.8.2015)

tarkalleen, täsmälleen: justleket (26.11.2007; just+lek+et)

tarkastaa (v), tarkistaa (v): fleegenda (20.11.2009 tähänkin tarkoitukseen)

tarkastella (v): fleegenda (fleega+nda; 24.12.2008)

tarkastella (v): tsekella

tarkastelu, inspektori, tarkasteluikkuna (s;atk): fleegendus (24.12.2008; fleegenda+us), inspektord (31.12.2012; Etym. engl. inspector)

tarkasti: justet, morged

tarkempi, yksityiskohtainen: detalienne, morgedemma (Esim. Morgedemmej snenduij leitte mekkenlekest PDF-nafenlest.)

tarkentaa (v): derkenda (derk+nda; 2.1.2010)

tarkentaa, täsmentää, spesifioida, eritellä (v): morgedda (16.8.2007; morged+a), spekifieida (16.8.2007)

tarkentua (v), täsmentyä (v): morgedemmetsa (morged+mma+tsa; 28.1.2012)

tarkistaa (v), tarkastaa (v): fleegenda (20.11.2009 tähänkin tarkoitukseen)

tarkistaa (v), vahvistaa, varmistaa: konfirmateida (vanh), konfirmeida (16.8.2007 otettu käyttöön konfirmateida-sanan sijalle)

tarkistaa (v): imfleega (im+fleega; 29.8.2008)

tarkistaa: tsekka (Huom: Ks. fleegenda)

tarkistussumma (s;atk): tseksumma (25.6.2007 luotu)

tarkka (a), täsmällinen (a), oikea (a;täsmällinen): prekisaid (prekise*+aid; 18.1.2013; Etym. engl. precise), eksakte (18.1.2013; Etym. engl. exact)

tarkka (a): derk (5.12.2008; Etym. suom. tarkka)

tarkka (a): derk, derklek (2.1.2010; derk+lek)

tarkka: morged, justet

tarkkaavainen (a): derkenne (derk+nne; 2.1.2010), morgedenne (morged+nne, 2.1.2010)

tarkkailijamalli (s;atk): fleegendellordmalle (fleegendella+ord+malle; 13.6.2014)

tarkkailla (v), tutkistella, tutkiskella, tutkailla, tutkia: uurella (uura+lla; 28.4.2009)

tarkkailla (v): ranssa (Etym. ruots. sanasta granska), fleegendella (fleegenda+lla; 23.5.2014)

tarkkailu (s), tutkistelu, tutkiskelu, tutkailu: uurellus (uurella+us; 28.4.2009)

tarkkailu (s): ransne

tarkkapiirtoinen (a;tekn): darenlinonne (darenlino+nne; 31.7.2010)

tarkkuus (s): derklekkus (derklek+us; 2.1.2010)

tarkkuus: morgednus

tarkoin (d): morgedueni (morged+us+ni; 4.11.2010)

tarkoitettu (a;johonkin käyttötarkoitukseen): vardennaid (vardenna+aid; 15.5.2011)

tarkoittaa (ihmisestä): meida (ihmisestä, Vatt dan meidan)

tarkoittaa (v;kohdistaa tarkoitus jhkn), osoittaa (v;kohdistaa,kohdentaa): vardenna (27.3.2009 tähänkin merkitykseen)

tarkoittaa: derkka (asiasta: Vatt de derkkae; De äre derkkaid fur danens fort)

tarkoituksella (d), tahalleen (d): snendeim (snenda+eim; 12.2.2015)

tarkoitus (s): derkkus (derkka+us; 27.3.2009)

tarkoitus (s): vardennus (vardenna+us; 24.12.2011; Esim. Tarkoituksena ei ole niin ikään kehittää kieleen mahdollisimman monitahoisia rakennemahdollisuuksia. Vardennus em ain neeg syslenda nelveel mahdennens monkulgennijee höiendekmahdennuijee.)

tarkoitus (s;idea): uumos (15.5.2011 tähän tarkoitukseen)

tarkoitus: derkne

tarmolla (d), innolla (d), innoissaan (d), tohkeissaan (d), intohimolla (d): hurmoini (hurmos+i+ni; 26.9.2011; Esim. Mij dettai tes verkee hurmoini. Esim. Seddemmes hurmoini sjukkae dens mekken.)

tarpeeksi, riittävästi (d): fordernit (vanh), derekkasnit (vanh)

tarpeeksi, riittävästi, riittävän (d): nedleket (nedlek+et; 30.6.2008)

tarpeellinen (a), tarpeen mukainen (a): vajemekkenlek (vaje+mekkenlek; 12.2.2015)

tarpeellinen, tarvittava (a): fordernanne (vanh)

tarpeellisuus (s): vajantateedus (vajantat+eede+us; 10.3.2015)

tarpeen mukainen (a), tarpeellinen (a): vajemekkenlek (vaje+mekkenlek; 12.2.2015)

tarpeeton, turha: ainfordernelek, tyhlek

tarra (s): kauktord (kauka+ord; 12.12.2008; vanh tässä tarkoituksessa), labelle (26.4.2023 lisätty tämäkin merkitys), kauktesjord (kaukta+sja;ord; 26.4.2023)

tarrakas (a), tahmea: mähenlek (12.12.2008; mähna+lek), mähnas (mähna+s; 12.12.2008)

tarrata, pitää (kiinni), takertua, ottaa kiinni: kaukta (Etym. ehkä engl. caught)

tarttua (ottaa kiinni): kaukta

tartuttaa, saastuttaa, pilata (v): infekta (15.8.2009; infekt+a), infekteida (infekt+eida; 15.8.2009)

taru- (a), satumainen, satumaisen ihana, sadunhohteinen, suunnaton, tarunomainen: fabuloos (27.2.2015; Etym. engl. fabulous < lat. fabulosus)

tarve (s): forderne (vanh), nedde (nedda+e)

tarvita (täytyä): moste (vanh), nedda, forderna (vanh)

tarvita (v), olla tarpeen (v): eede vajantat (eede|vaja+nne+tat; 19.2.2010)

tarvita (v): eede vaje (eede|vaja+e; 21.2.2012; Esim. Meinel em vaje deel.)

tarvita (v): forderna (Etym. saks. verbistä fordern; vanh)

tarvita (v): nedda (ark)

tarvita (v;vaatia), vaatia (v;pyytää,tarvita): furvalja (27.2.2009 tähänkin tarkoitukseen)

tarvita (vaatia): forvedda

tarvita (vaatia): rekuire (vanh)

tarvita, kaivata, ikävöidä: lumma, ketta

tarvita, kaivata, kaihota, olla ikävä (v), ikävöidä (v): vaja (8.8.2009; Etym. suom. vajaa, vir. vaja(da)=tarvita; Esim. Ikävöin sinua. Vajam dainee.)

tarvittaessa (a): neddeissem (16.6.2008; nedda+eissem), sollen neddeissem (16.6.2008; sollen|neddeissem), eedeim vaje (eede+eim|vaje; 28.3.2014)

tarvittava (a), tarpeellinen: fordernanne (vanh)

tasaantua, tulla vakaaksi, vakaantua, vakiintua (v): stabiliseidua (vanh; stabiliseida+ua; 28.1.2008), stabiliseidetsa (stabiliseida+tsa; 7.9.2010 tähän muotoon)

tasainen (a), sileä (a): plaatlek (plaatte+lek; 23.11.2010), jämmen (23.11.2010; Etym. ruots. jämn; Taiv: jämn-)

tasajalka: vierrefot (vanh; Merkitty vanhaksi 30.9.2007)

tasakko (s), taso (s): jämnuk (jämmen+uk; 23.11.2010)

tasan (d), tarkalleen (d), täsmälleen (d): jämnet (jämmen+t; 17.8.2015)

tasanko (s): jämneppe (jämmen+ppe; 1.1.2011; Etym. kahkonin oma luomus.)

tasapaino: balanse

tasapainoinen (a): balanseidaid (22.1.2009), balansaid (balanse+aid; 22.1.2009)

tasapainottaa, tasata: balanseida

tasasuhtainen, sointuva, sointuisa, ehjä, eheä, sopuisa, sopusointuinen, yhtenäinen (a): harmonlek

tasata (v;tekstiä): aligneida (vanh; 20.9.2008; Etym. engl. align; Huom: anglismi), aligna (31.12.2012; vanh), jämnetta (jämmen+tta; 31.12.2012)

tasata molemmista reunoista (v;engl. justify): jämnetta mesemmeikken halikken (jämnetta|mesemma+ei+kken|hal+i+kken; 31.12.2012)

tasata, tasapainottaa: balanseida

tasaus (s): aligneidus (20.9.2008; vanh), jämnettus (jämnetta+us; 31.12.2012)

tasavalta: repuplik, nevyllek (nev=uus, yllek=julkinen, yleinen)

tasku (s): lefta (Etym. engl. left)

taso (s), tasakko (s): jämnuk (jämmen+uk; 23.11.2010)

taso: thedas

tassu, käpälä, kämmen (s): kembla (18.12.2007; Etym. kämmentä tarkoittavan vir. kämmal-sanan genetiivistä kämbla), gebel (18.12.2007; Taiv: geblij, geblens; Etym. suom. käpälä-sanasta)

tauko (s), katko (s): stennehdus (stennehda+us; 13.12.2013), whalundus (whalunda+us; 30.4.2025)

tauko (s): velreste (vel+reste; 2.5.2012; Esim. Peli on tauolla, pause-tilassa: Mengos em velrestel.)

tauko: prekne (vanh; merkitty vanhaksi 13.9.2007)

taulu (s;atk), taulukko: taul

taulu (s;maalaus): pendus (penda+us; 15.5.2010), pendos (penda+os; 15.5.2010)

taulu, taulukko (s;atk myös), pöytä: taul (Tietokoneen tiedoston mukaan kieleen heinäkuussa 2002. Silloin muodossa "taufben"), tabel

taulukko (s;atk;"array"): variappeltaul (24.5.2008; variappel+taul), taul, feldryme (felde+ryme; 10.2.2011), felduk (felde+uk; 15.5.2011)

taulukko, taulu (s;atk): taul

taulukkolaskenta (s;atk): taulraufendus (taul+raufenda+us; 2013)

tauota (v), loikoilla (v), levätä (v;kesken työn), pitää taukoa (v): whalunda (29.1.2011; Etym. kahkonin oma sana, deskriptiivisana, kahkonin sana luotu ensin ja vasta sitten lisätty sanalle merkitys)

tauota (v): stennehda (20.11.2009 lisätty tämäkin merkitys)

tauota, pitää taukoa, levätä, huilata (v): huile (Etym. suom. huila(ta)), huila (Etym. suom. huila(ta)), resta (Etym. engl. rest), whalunda (30.4.2025 lisätty tähänkin)

tauota, pitää taukoa: prekka (vanh; merkitty vanhaksi 13.9.2007)

tausta, taka-ala: päkrounde (vanh; merkitty vanhaksi 7.3.2008), takarie (takarie keksitty 19.10.2007; tak+arie)

taustakuva (s): taklust (tak+lust; 15.6.2010), taklusje (tak+lusje; 3.8.2014)

tauti (s): tööbe (19.1.2010; Etym. vir. tõbi)

tavalla (d), mukaisesti (d), mukaan (d), kaltaisna (run;d): enliket (ylät; enlik+et; joskus 2004 jo; lisätty 5.3.2008; Esimerkki: Yksin kaltaisna kanervan = Oktet enliket bunlubens)

tavalla, lailla: taiell, veoll

tavallinen (a), normaali: taienlek (taie+nne+lek; 27.3.2009)

tavallinen, normaali: normalie, nore, normelle

tavallisesti, normaalisti: normaliet, noret

tavanomainen (a): norelekenne (nore+lek+enne; vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008)

tavara, esine, kappale (s): davaros (1.3.2008; davar+os; Etym. suom. tavara, ensin oli davaroi, jota käytettiin monikon kanssa. Sen jälkeen monikossa ollut sana on muutettu yksikköön, jolloin siitä on tullut davaros, johtuen siitä, että davaros olisi monikossa davaroij.)

tavara, esine, kappale: ikte

tavara, esine: ikte

tavaramerkki (s): treidusmarkke (treidus+markke; 12.4.2008), treidusmark (20.11.2009 tähän muotoon)

tavata (v): treffa (3.4.2011; Etym. ruots. träffa)

tavata: varkomma, varheera

tavoite (s): taveidus (taveida+us; 23.11.2008), varus (var+us; 23.11.2008)

tavoite: tavoje (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2008)

tavoitella (v), haluta kovasti (v), kaivata (v), halajaa (v), himoita (v;kaivata): ihga (5.6.2013; Etym. vir. ihkama; Esim. Laiflek jolle de mellen ihga var dei storrijee mindoijee. Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo.)

tavoitella (v), hamuta (v), haluta (v), yrittää (v), pyrkiä (v): vaala (4.9.2010; Etym. suom. vaalia)

tavoitella (v), hamuta (v), hamuilla (v): hamusdella (hamusda*+lla; 13.6.2014)

tavoitella (v), koettaa (v;pyrkiä tehdä jtkn), yrittää (v;pyrkiä), hamuta (v), pyrkiä (v): vaalesda (vaala+sda; 24.3.2011)

tavoitella (v): taveidella (taveida+ella; 18.6.2008)

tavoitettavissa (d): derekkasnit (vanh)

tavoitettavissa, saatavana, saatavissa, saatavilla (d): taveiduet, taveidettet (taveida+ette+t; 24.12.2008), taveiduens alet (taveidus+ens|alet; 8.11.2010)

tavoittaa (v;atk;"access"), päästä käsiksi, käyttää: aksessa (vanh), ietza (vanh), kasutta, mahda kasutta (16.8.2007), vartaveida (20.10.2007; var+taveida; Esim: Tiedostoa ei voida käyttää: Nafenlee ain mahdai kasutta / Nafenlee ain mahdai vartaveida.), kotsa var (kotsa|var; 14.5.2013)

tavoittaa, saavuttaa, yltää, ulottua (v): riitseida (4.4.2012; Etym. engl. reach + -eida)

tavoittaa: taveida

tavoittamattomissa (d): vol taveiduens alent (vol|taveidus+ens|alent; 8.4.2011)

tavoittelu (s), hamuaminen (s), yrittäminen (s), yritys (s;yrittäminen), halu (s), pyrkimys (s): vaalus (vaala+us; 6.9.2010)

tavoittelu (s): hamusdellus (hamusdella+us; 13.6.2014)

tavu (s): silppe (10.2.2011 tähänkin tarkoitukseen)

tavu (s;atk): baite, silppe (10.2.2011 tähänkin tarkoitukseen)

-tavuinen (a;atk): -silpenne (silp[p]e+nne; 14.6.2015)

tavuttaa (v): silpetta (silppe+tta; 6.12.2014)

te (p): te (Etym. suom. te)

te (p;teititeltäessä): ten (11.10.2008; Etym. te-sana, johon on liitetty dan-sanasta n-kirjain. Esim 1: Oletteko te nähnyt sen? Hafante ten sen den? Esim 2: Haluatteko te istua tähän? Villantes ten sitta detteel? Esim 3. Teidän hattunne taisi jäädä. Tennes hatte vistad lefde./Teines hatte enk lefdu.)

tee (s): tzaffe (Etym. ven. tsai, tee.), tsaffe (13.4.2009 tähän muotoon)

teema (s): temme (Etym. engl. theme)

teeskennellä (v), näytellä: pretenda (30.12.2008; Etym. engl. pretend)

teeskentelemättömyys (s): pretendenfresus (pretendenfres+us; 3.1.2009)

teeskentelemätön (a): pretendenfres (pretendenne+fres; 3.1.2009)

teeskentelevä (a): pretendenne (pretenda+nne; 3.1.2009)

tehdas (s): produsentro (vanh), faktorie

tehdä (v): detta (d[u]a+tta; 16.9.2009 tähän muotoon. Huom: Tämä muoto on otettu dua-verbin rinnalle, koska tätä on luontevampi taivuttaa eri sijoissa. Huom 25.2.2010: Dua-sana poistettu käytöstä kokonaan. Esim. Kaikki olivat ihmeissään siitä mitä hän oli tehnyt. Olte eedu utleissem dest vattee hes hafad dettan.)

tehdä (v;jkskin): detta (detta+nom)

tehdä (v;luoda, valmistaa): looda, dua (vanh), imdua (20.10.2007; im+dua; vanh)

tehdä (v;saada): shie (22.12.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esim. Toivottavasti se tekee/saa sinut onnelliseksi. Furvilleket de shie dainen onjeleketat.)

tehdä (v;työstää): verkka

tehdä aviorikos (v): afebetenda (afe+betenda; 27.6.2010; Esim. Heksennos kaskne: Dainen em ain afebetenda. Älä tee aviorikosta.)

tehdä checkout (v;atk;versionhallinta), ladata versionhallinnasta (v;atk), checkoutata (v;ark;atk): ultsekka (ul+tsekka; 11.6.2013)

tehdä haara (v;atk;versionhallinta;branch): harugga (harug+a; 11.6.2013)

tehdä johtopäätös (v), päätellä (v), vetää johtopäätös (v;tehdä ~), laskea (v;päätellä): konkluseida (28.3.2014; Etym. engl. conclude), konkluse (28.3.2014; Etym. engl. conclude), lakenda (lake+nda; 28.3.2014; Etym. lat. concludere mukaan, con- = kokonaan, claudere = sulkea), viirda lakendus (viirda|lakendus; 28.3.2014)

tehdä kipeää (v), koskea: illdua (vanh), illdetta (ille+detta; 25.2.2010 tähän muotoon)

tehdä kipeää, sattua (v): illa (ille+a; Esim: Minua sattuu polveeni: Meinee illae meines poleel.)

tehdä kipeää, särjetä (v;tehdä kipeää): illetta (illa+tta; 14.10.2010; Esim. Seddee illettae.)

tehdä kompromissi (v), ratkaista sovittelemalla, sopia: dua kompromisse (18.1.2008; vanh), detta kompromisse (detta|kompromisse; 25.2.2010)

tehdä matkaa (v), kulkea (v;matkata), matkata (v), matkustaa (v): kulgenda (kulg+nda; 27.8.2011)

tehdä matkaa, matkata, matkustaa, matkustella (v): kottosdetta (kottos+detta; 26.1.2010), voolla (kulkea; 26.1.2010 tähänkin tarkoitukseen)

tehdä matkaa, matkata, matkustaa, matkustella (v): reissa (29.5.2008; Etym. kahkonin ressa-sanasta), reissella (29.5.2008; reissa+lla)

tehdä mieluummin (v), tykätä enemmän (v), miellyttää enemmän (v), pitää parempana (v;vrt englannin prefer): mellendemma (mellende+mma; 11.10.2011; Esim. Meinee mellendemmae näbesdoo kasutta ais masee. Tykkään käyttää mieluummin näppäimistöä kuin hiirtä. Esim. Meinee mellendemmae masens sijest näbesdoo kasutta.)

tehdä ostoksia (v), shoppailla: sopella (Etym. soppe=kauppa, soppe+lla=sopella=ostella)

tehdä politiikkaa (v): politikka (12.3.2011), politiseida (12.3.2011)

tehdä rikos (v): betenda (betta+nda; 27.6.2010)

tehdä samanlevyiseksi (v): detta viidueltem semtat (detta|viidus+elt+em|sem+tat; 31.12.2012)

tehdä sittenkin (v;atk;redo;käytetään sovelluksen Muokkaa-valikossa): dessdua (vanh), dessdetta (dess+detta; 20.11.2009), detta stilleen (detta|stilleen; 31.12.2012)

tehdä syntiä (v;usk): sinda (sinde+a; 19.2.2010)

tehdä työtä, työskennellä, työstää (v): verkella, verkka

tehdä vihaiseksi, suututtaa, vihoittaa (v): iutesetta

tehdä virhe (v), tehdä virheitä (v), erehtyä (v): voulda (voulde+a; 17.3.2012)

tehdä, suorittaa, toimittaa, täyttää (v;suorittaa,tehdä): völldua (vanh; 3.6.2008; völle+dua; Etym. ruots. fullgöra = toimittaa, mukaisesti), verketta (verk+tta; 29.8.2008)

tehdä: dua (Etym. engl. sanasta do [duu]; vanh)

tehnyt (d;aktiivipartisiipin attribuuttina): dettant (detta+nt; 12.10.2009; Esim. Virheen tehnyt joukkue joutuu ulos pelistä. Foulten dettant ryme kotsai spieloest oiffen/ultat (Nyk. Volden (voulden) dettant ryme kotsae mengoest vollen).)

tehnyt (d;supiinina): dettan (detta+n; 12.10.2009)

teho, voima: poverre, poverie

teho-osasto (s): intensivijekesdo (intensivie+jekesdo; 5.3.2016)

tehokas (a;ripeä), ripeä (a), rivakka (a), nopea (a): rives (17.7.2012; Etym. suom. ripeä, rivakka; Taiv: rivs-)

tehokas, vahva: vegalek, poverlek, fahhe

tehokas, voimakas: poverlek

tehokkuus (s), suorituskyky (s): rivsus (rives+us; 26.12.2013), riveslekkus (rives+lek+us; 13.6.2014)

tehokkuus (s), työteho, suorituskyky: verkvegalekkus (11.3.2008; verk+vega+lek+us), vegalekkus (vegalek+us; 13.6.2014)

tehoste, efekti (s): efteketne, efekte

tehtävä (s): duotte

tehtävä (s): eksersisus (eksersise*+us; 18.1.2013), praktisus (praktise*+us; 18.1.2013)

tehtävä (s;koulu-): skuulverk (skuule+verk; 19.2.2012)

tehtävälista (s), asialista (s), todo-lista (s;myös atk): dettenlisde (detta+ne+lisde; 14.11.2012)

tehtäväpalkki (s;atk;taskbar): duotterad (duotte+rad; 13.4.2008)

tehtävät (s;koulu-), läksyt (s;mon): leksij (leks+ij; 13.4.2008), skuulverkij (skuule+verk+ij; 12.10.2009)

teidän (p): teines (Etym. te genetiivissä daines-sanan mallin mukaan.)

teillä (p): teinel (te+ein+el)

teini (s): deine (12.8.2008; Etym. suom. teini, engl. teen)

teippi (s): teippe (3.5.2008; Etym. engl. tape [teip])

teititellä (v): tennella (ten+a; 11.10.2008; Esim: Teitittely on kohtelias tapa puhutella vieraita henkilöitä. Tennellus em galantlek/werdum taie toogella ainnafaidijee ikhijee.)

teitse: veokken (veo+kken)

tekele (s), teos: duottos (22.12.2008; duotte+os; vanh), dettos (detta+os; 25.2.2010 tähän muotoon)

tekele (s), teos: verkellos (20.11.2007; verkka+ella+os), värkke (vanh; merkitty vanhaksi 20.11.2007)

tekeminen (s): syslellus (syssel+lla+us; 4.11.2010; Esim. olla tekemisissä jkn kanssa. eede syslellues noogenens me.)

tekeminen (s;kiel), predikaatti (s;kiel): detne (detta+ne; 2.1.2010)

tekemä (d,v): duotte (vanh)

tekijä (osatekijä,syy,vaikutin): elemente, ikte, febritione

tekijä (s;kiel), subjekti (s;kiel): dettel (detta+el; 2.1.2010), detteljek (dettel+jek; 25.8.2011)

tekijä (s;luoja): loodel (looda+el)

tekijä (s;vaikuttava tekijä), vaikute (s): detendenikte (detenda+ne+ikte; 13.6.2014)

tekijä, kirjoittaja (kirjan): autter, duottel (vanh), skrivel (vanh), skriffel

tekijä: autter (luotu ennen 16.1.2002), duottel (aluksi oli muodossa "duar"; vanh), dettel (detta+el; 25.2.2010)

tekijä: duar (vanh; poissa käytöstä; luotu ennen 16.1.2002)

tekijänoikeus (s): loodelraidus (loodel+raidus; 20.11.2009), loodeloilus (loodel+oilus; 14.8.2011), detteloilus (dettel+oilus; 17.8.2011)

tekijänoikeus: autterrigte (vanh), copyright, kopeidusrigte (kopeidus+rigte; 15.2.2009; vanh)

tekijänoikeuslaki: autterrigtelek (vanh), detteloiluslaaeg (detteloilus+laage; 20.3.2025)

tekniikka (s): teknik, teknikie, loodenlooje (looda+ne+looje; 10.2.2011)

tekninen (s): teknikenne, teknikienne, loodenloojenne (loodenlooje+nne; 13.12.2013)

tekninen työ: teknikifork (vanh; merkitty vanhaksi 5.12.2007), teknikiverk (5.12.2007; teknikie+verk)

teko (s): dettus (detta+us; 16.9.2009)

teko (tekeminen): duane (vanh), duattos (vanh), detne (detta+ne; 25.2.2010), dettus (detta+us; 25.2.2010)

tekopyhä (a;usk): viissainte (viis+sainte; 8.6.2011)

tekstari, tekstiviesti (s;SMS-viesti,ark): däkstis (däkst+is; ark; 28.7.2008), däkster (ark; 26.2.2009; Etym. suom. tekstari mukaisesti)

tekstata (v;kirjoittaa sähköistä tekstiviestiä (SMS)): skriffa däkstmejakellokee (28.7.2008; skriffa|däkstmejakellok+ee), däksta (28.7.2008; däkst+a)

tekstata (v;kirjoittaa tekstauskirjaimin): däksta (däkst+a; 28.7.2008)

teksti: däkst (Etym. Tämä on ensimmäisiä kahkonin sanoja. Luotu todennäköisesti vuonna 2001. Tämä on muunnelma engl. ja ruots. sanasta text.)

tekstikenttä (s;atk): däkstloode (däkst+loode; 19.9.2008)

tekstinkäsittely (s;atk): däkstkesendus (däkst+kesendus; 9.9.2009)

tekstinkäsittely: däkstediting (vanh)

tekstinkäsittely: däkstmöknus

tekstinpäktä, pätkä (s;tekstin-), kohta (s;tekstin-): däkstpette (däkst+pette; 10.2.2011)

tekstiviesti (s;SMS-viesti): däkstmejakellok (28.7.2008; däkst+mejakellok), SMS-mejakellok (28.7.2008; SMS|-|mejakellok)

tekstiviesti (s;SMS-viesti,ark), tekstari: däkstis (däkst+is; ark; 28.7.2008), däkster (ark; 26.2.2009; Etym. suom. tekstari mukaisesti)

telefaksi, faksi, fax (s): fakse (6.9.2008)

televisio (s): televisione (19.1.2010)

teline (s), pidin (s): heldeppe (helda+ppe; 28.8.2018), stende (stenda+e; 28.8.2018; Etym. vrt. engl. stand), stendeppe (stenda+ppe; 28.8.2018)

teljetä (v): bolda (19.2.2010; Etym. engl. bolt)

telki (s): bolde (bolda+e; 19.2.2010)

telmiä, leikkiä, peuhata (v): voltelda (19.9.2011; volte+lda; Etym. vallatleda)

teltta (s): deltte (Etym. suom. teltta; vanh)

teltta (s): telde (19.1.2010; Etym. Sana esiintyi varhemmin muodossa "deltte".)

temmata (v), viedä mukanaan (v), kauhaista: kembla (30.6.2008; kembla+a)

tempaista (v), viedä (v), ottaa (v;tempaisten), kahmaista (v): kahma (4.1.2012; Etym. suom. kahmaista)

temperamentti, ailahtelevainen, ailahteleva, oikullinen, oikukas, tunnelmallinen, epävakaa, häilyvä, arvaamaton (a): aalas (3.1.2009; Etym. suom. ailahdella-sanan alusta ailah-)

temppeli: tempel (vanh), temppel (27.6.2010)

temppu, kikka (s): trik, kligge

tenori (s;mus): tenorie (26.7.2012), höihelsenne (höi+helsenne; 26.7.2012)

tentti (s): tentte (23.1.2013; Etym. suom. tentti)

teollisuusmaa (s): industrimaa

teoria (s): teorie (8.3.2008)

teoriassa (d): teoriess (8.3.2008; teorie+ss; Esimerkki: Teoriassa se on mahdollista. = Teoriess de em mahdennee.)

teos, tekele (s): duottos (22.12.2008; duotte+os; vanh), dettos (detta+os; 25.2.2010 tähän muotoon)

teos, tekele (s): verkellos (20.11.2007; verkka+ella+os), värkke (vanh; merkitty vanhaksi 20.11.2007)

terapeutti (s): terapiettel (terapietta*+el; 5.3.2016)

terapia (s): terapie

terassi (s): terasse (28.7.2008; Etym. engl. terace, suom. terassi, ruots. terrass)

teratavu (s;atk): terasilppe (tera+silppe; 17.10.2011), Ts

terminaali (s), pääte (s), päätepiste (s): terminelle (13.6.2014; Etym. engl. terminal)

terminaali, pääte (s;atk): terminalie (16.8.2007)

terminatiivi (s;kiel): asdendo (asd+ndo; 2.4.2011)

terminatiivin vastakohta (s;kiel), vastaterminatiivi (s;kiel), erontoterminatiivi (s;kiel): derasdendo (der+asdendo; 23.1.2012)

teroitin (s), kynänteroitin: voolord (29.5.2008; voole+ord), sulgevoolord (29.5.2008; sulge+voolord)

teroittaa (v;kynä): voola (29.5.2008; Esim: teroittaa lyijykynä. voola blumsulge), daretta (dar+etta; 29.5.2008)

terotin (s): Ks. taroitin

terottaa (v): Ks. teroittaa

terttu (s), rypäs: refes (7.5.2009; Etym. suom. rypäs)

terva (s): tärnas (10.2.2017; Etym. suom. terva, ruots. tjära, engl. tar + kahk. vahnas = vaha)

tervaleppä (s): tärnasalden (tärnas+alden; 10.2.2017; Etym. suom. tervaleppä mallin mukaan)

Terve (i): Ter (Esimerkki: Terve vain! Ter van!), Ter van (=Terve vain!; 8.3.2008)

terve (tervehdyksenä): ter

terve, hyvinvoipa, terveellinen: terve (vanh; merkitty vanhaksi 1.3.2008), fimseföl (vanh; merkitty vanhaksi 1.3.2008), tervöl (vanh; merkitty vanhaksi 1.3.2008), ter (1.3.2008 terve-sanan sijalle vain ter.), terenne (ter+enne; 1.3.2008)

Terve: Ter, Tervennus (vanh; merkitty vanhaksi 8.3.2008)

terveellinen (a): tervenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

terveellinen, terve, hyvinvoipa: terve (vanh; merkitty vanhaksi 1.3.2008), fimseföl (vanh; merkitty vanhaksi 1.3.2008), tervöl (vanh; merkitty vanhaksi 1.3.2008), ter (1.3.2008 terve-sanan sijalle vain ter.), terenne (ter+enne; 1.3.2008)

terveellisyys, terveys, hyvinvointi (s): terennus (1.3.2008; ter+enne+us), terus (ter+us; 15.10.2010)

tervehdys: tervenne (vanh; merkitty vanhaksi 13.9.2007), terne (13.9.2007; tere+ne), terehdus (12.8.2008; terehda+us)

tervehenkinen (a): terhengenne (ter+henge+nne; 8.8.2008)

tervehtiä: tervenna (vanh; merkitty vanhaksi 13.9.2007), tere (3.9.2007), terehda (12.8.2008; ter+ehda)

terveiset (s;mon): terennij (mon; terenne+ij; 27.11.2007)

terveisin (d): terenneinsme (ter+enne+i+ns+me; 27.11.2007), terenneins me (ter+enne+i+ns me; 27.11.2007)

tervetullut: terkottaid (vanh), terkommaid (terkomme+aid; 27.2.2010)

tervetullut: velkommende (vanh)

tervetuloa: terkotten (vanh), terkomten (ter+kom[me]+ten; 27.2.2010 muodosta terkotten muotoon terkomten)

tervetuloa: velkom (vanh; luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. welcome)

terveys, terveellisyys, hyvinvointi (s): terennus (1.3.2008; ter+enne+us), terus (ter+us; 15.10.2010)

terä (s): dar (Etym. suom. terä)

teräs (s): stallom (Etym. ruots. stål + aineksen pääte -om), darom (dar+om; Etym. muodostettu samalla tavalla kuin suom. teräs, joka on johdettu sanasta terä.)

terävä (a), selkeä (a), pureva (a;pakkanen), raikas (a;ilma), pirteä (a): krispenne (5.6.2015; Etym. engl. crisp)

terävä (a): darenne

teräväpiirto (s;atk): darendreffus (darenne+dreffus; 9.6.2010), darenlino (darenne+lino; 9.6.2010)

teräväpiirto- (s;atk): darenlino- (darenne+lino; 9.6.2010)

teräväpiirtokuva (s;atk): darenlinolust (darenlino+lust; 9.6.2010)

testaaja (s): tesdel (tesda+el; 6.9.2010)

testamentti (s): testamente

testata, kokeilla: tesde, tesda

testaus: testne

testi: test, tesdus (tesda+us; 29.7.2017)

tie (konkr.): veo

tie (konkr., vanh): roud (vanh)

tie (s): voo (tullut 14.6.2009 muodon veo rinnalle; Taiv: voo voohoo/voo'oo/voo'o/voo vouj/voj/vooj; Taivutus nykyään: part=voo, mon=vooj; Esim. Teiden päällä. Voojens peel. Esim 2. Tietä pitkin. Voons lekken / Voo'o lekken.)

tie, tapa, keino: veo (Etym. engl. way), taie (väännös suomen sanasta tie. Monikko taiej.), journe

tiede (s): nafellus (26.11.2007; nafe+lla+us), snendellus (snenda+lla+us; 22.10.2011)

tiedonsiirto (s): nafentransfeidus (20.10.2007; nafne+transfeidus)

tiedonsiirto (s;atk): transfeidus (transfeida+us; 20.8.2009)

tiedosto (s;atk): nafenle (6.2007; nafne+le; Muita vaihtoehtoja tälle sanalle olisivat olleet nafnek ja nafek. Tiedotus 12.12.2007: Filne-sana on merkitty vanhaksi; vain nafenle on oikea sana merkitsemään tiedostoa. Tiedotus 12.2.2014: Uusi tiedosto-sana on snendek), snendek (snenda+ek; 12.2.2014)

tiedosto (s;atk;yleensä valikkorivin ensimmäinen kohde): arkive (Huom 11.10.2008: Nykyään enempi käytetään Nafenle-sanaa valikkorivilläkin.)

tiedosto: filne (luotu ennen 16.1.2002; vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007; Etym. engl. file, johon on lisätty useissa kahkonin kielissä esiintyvä -ne-liite)

tiedostonimi (s;atk): filnenam (vanh; merkitty vanhaksi 13.4.2008)

tiedostonimi (s;atk): nafenlenam (13.4.2008; nafenle+nam)

tiedostopääte, pääte (s;tiedostopääte): suffikse, ekstensione

tiedot, data (s): deitus (21.8.2008; Etym. kahkoninkieleen paremmin sopiva muunnos engl. data-sanasta, engl. data [deita])

tiedote (s): informus

tiedottaa (v), informoida: informa

tiedottaa (v), viestiä, ilmoittaa: mejakella (2007; me+jakka+ella; Etym. ruots. verbin meddela mukaisesti), mejakka (13.11.2007; me+jakka)

tiedotus, viesti, ilmoitus, sanoma (s): mejakellok (2007; me+jakka+ella+ok; Etym. Luotu ruots. meddelande-sanan mukaan (med+dela+nde); Esim 2: Enkelit taivaan tuo sanomaa. Ingelij hefens sua' miseitsen. / Ingelij sua' mejakelloken.)

tiedotus- ja suhdetoiminta (s;engl. PR, public relations): laafenlekij relateiduij (laafenlek+ij|relateidus+ij; 22.1.2014)

tiedotusväline (s): mediagalu (vanh), media (vanh), medievälek (medie+välek; 25.12.2013)

tiehyt (s;lääket): voonnuk (voo+nne+uk; 14.3.2025)

tienoilla (d;ajasta): hieruell (21.11.2007; hierus+ell), lehell

tienoo, ympäristö, ympärys, seutu (s): hierus (21.11.2007; Etym. karj. kielen sanasta hieru, joka tarkoittaa kylää, ympärystä.)

tienpinta (s): vookoor (voo+koor; 7.4.2011), vooviinde (voo+viinde; 7.4.2011), vooflatja (voo+flatja; 7.4.2011)

tiensivu (s), piennar (s;tiensivu), pientare (s;tiensivu): voopenger (voo+penger; 28.3.2014; Taiv: voopengr-), penger (28.3.2014 tämäkin merkitys; Taiv: pengr-)

tieteellinen (a): snendelluslek (snendellus+lek; 15.1.2015)

tieteilijä (s): nafellel (26.11.2007; nafe+lla+el)

tietenkin (d), tietysti: naflekit (vanh), nafleket, nafet, werutläg (vanh; merkitty vanhahtavaksi 5.3.2008; merkitty vanhaksi 27.2.2010), tog (Etym. suom. toki)

tietenkin, tietysti (d): nafait (nafe+aid+t; 1.5.2010)

tieto (s), tietämys (s;"knowledge"): snendus (snenda+us; 6.9.2010), snendos (snenda+os; 28.1.2012)

tieto (s): nafnos (nafne+os; 27.2.2009)

tieto (viesti): miseits (vanh), onder (vanh)

tieto, data (s;atk): data (aluksi muodossa "data"), datas (vanh; luotu ennen 16.1.2002)

tieto, info: info (luotu ennen 16.1.2002), nafne, nafus

tieto, informaatio: informatione

tietoinen (a): snendlek (snenda+lek; 15.5.2011)

tietoisesti (d), tahalteen, tahallaan, tietäen: nafnet, naufen

tietojenkäsittely (s;atk): nafenkesendus (nafne+kesendus; 9.9.2009), deituskesendus (deitus+kesendus; 9.9.2009)

tietojenkäsittelyoppi (s;atk): deituskesendusoppe (deituskesendus+oppe; 22.10.2011), deitusoppe (deitus+oppe; 28.10.2011), deituskesendenoppe (deitus+kesenden+oppe; 28.1.2012), komputordsnendellus (komputord+snendellus; 15.6.2014)

tietojenkäsittelytiede (s;atk): deituskesendussnendellus (deituskesendus+snendellus; 22.10.2011)

tietojenkäsittelytiede (s;atk): komputordnafellus (26.11.2007)

tietojenkäsittelytieteet (s;atk;mon): komputordnafelluij (komputordnafellus+ij; 12.4.2008; Esimerkki: Tietojenkäsittelytieteitä voi opiskella Tampereen yliopistossa. Komputordnafelluijee mahdai stuuda Tamperens universitetiess.)

tietojärjestelmä (s;atk): nafensysteme (nafne+systeme; 29.5.2008)

tietokanta (s;atk): nafenbaas (vanh), databaas (tekn; vanh; Huom: Käytä mieluummin snendenbaas.), snendenbaas (snenda+ne+baas; 1.4.2013), deitusbaas (deitus+baas; 1.4.2013)

tietokone (s;atk): deitusmassine (20.11.2009; deitus+massine)

tietokone (s;atk): kompoutter (vanh; luotu ennen 16.1.2002; 31.12.2001 (Tietokonesanastoa-tiedoston päiväys); Etym. engl. sanasta computer. Huom: Tätä sanaa, niin kuin kaikkia muitakin kahkonin -er-päättyisiä sanoja, saattoi halutessaan taivuttaa genetiivissä -ens-päätteen asemesta -nes-päätteellä, jolloin esimerkiksi komputter-sanan genetiivi oli niin kompoutterens kuin kompoutternes.)

tietokone (s;atk): komputord (kompute+ord; aluksi oli muodossa kompoutter)

tietokonemusiikki (s;atk): komputordhelus (komputord+helus; 3.5.2008)

tietoliikenne: kommunikatione, datakommunikatione

tietosanakirja, ensyklopedia (s): ensiklopedie

tietotekniikka (s;atk): datateknik, datateknikie

tietoturva (s;atk): deituserd (deitus+erd; 10.11.2014)

tietoturva (s;atk): nafenerd (7.9.2008; nafne+erd)

tietoturva: datasheldennus

tietotyyppi: datatype (vanh; merkitty vanhaksi 27.7.2008), nafentippe (nafne+tippe; 27.7.2008)

tietoverkko (s;atk): netverk

tietoverkko: netförk (vanh)

tietty (a), joku (p;tietty), jokin (p;tietty): serteinne (Esim. Serteinnij setnij em detta et kasutta appee. Huom: oli merkitty 16.9.2007 vanhaksi, mutta vanha-merkintä poistettu 9.4.2012.)

tietty (a): naflek

tiettävästi (d): allegeidaidet (29.1.2009; allegeida+aid+et), allegaidet (31.1.2009; allege(ida)+aid+et), nafaidet (nafe+aid+et; 29.1.2009)

tietysti (d), tietenkin: nafait (nafe+aid+t; 1.5.2010)

tietysti, tietenkin (d): naflekit (vanh), nafleket, nafet, werutläg (vanh; merkitty vanhahtavaksi 5.3.2008; merkitty vanhaksi 27.2.2010), tog (Etym. suom. toki)

tietäen, tahalteen, tahallaan, tietoisesti (d): nafnet, naufen

tietäjä (s;usk): nafel (nafe+l; 28.11.2007; Esim. Itämaan tietäjät. Iddomaans nafenlij.)

tietämys (s;"knowledge"), tieto (s): snendus (snenda+us; 6.9.2010), snendos (snenda+os; 28.1.2012)

tietämättään (d): snentmakem (snenda+mak+em; 15.7.2011)

tietämätön (a): snendlous (snenda+lous; 15.10.2010)

tietää (v), tajuta (v), olla tietoinen (v): nafe (vanh; Etym. engl. know [nau], saattanut olla joskus muodossa naufe, koska on olemassa sana naufen = tahallaan), snenda (17.8.2010; Etym. ven. знать, znat' ja kahkonin -nda-pääte.)

tietää (v): sne (lyhenne; sne[nda]; 8.10.2011; Taiv: normaalisti: snem snen sne snei snete sneja)

tietää (v;tietää reitti), osata (v;osata jonnekin): voonda (voo+nda; 24.6.2009; Esim. Mistä tiesit tänne tulla? Hof dan voondun dieseel heera? Esim. Osaatko varmasti perille? Voondans dan surdemt fremmeel?)

tietääkseni (d): snenduekkennemmes (snendus+kken+mmes; 24.5.2013), meines snenduekken (meines|snendus+kken; 24.5.2013)

tiheys (s): tihus

tiheä (a): tihe

tiheään, monesti, usein, tiuhaan (d): tihem (tihe+m; 4.11.2010)

tihuttaa, pisaroida, tihuuttaa (v): tipella (tippa+ella; 3.4.2008)

tiili (s): dille (Etym. suom. tiili-sanasta)

tiistai (s): tisdeig (vanh), tisvalles (17.9.2010)

tiivis (a): tives (11.8.2015; Taiv: tivs-)

tiivis (a;kompakti), kompakti (a), pienikokoinen (a): kompakte (14.6.2015)

tiivistelmä (s), yhteenveto (s): tivestne, tivesdos (tivesda+os; 17.2.2014)

tiivistys (s;pakkaus;compression): tivesdus

tiivistää, pakata, ahdata, ahtaa, sulloa, tunkea, tukkia (v): ahda (21.1.2008; Etym. suom. ahda(ta)-verbistä)

tiivistää: tivesda (Etym. suom. tiivis > tives; tives+da)

tiiviys (s): tivsus (tives+us; 11.8.2015)

tiketti (s), matkalippu, lippu (s;matkalippu), piletti: piljette (1.8.2009)

tiketti, lippu: tiket (vanh), tikette (6.9.2010 tähän muotoon)

tikittää: tikka

tikka (s; peli): piile (15.5.2008; Etym. ruots. pil = tikka, nuoli)

tikkataulu (s): piiltaul (piile+taul; 12.5.2011)

tikku (terävä): tek

tikku, keppi: kep

tila (s): velus (vel+us; 15.11.2008; Etym. Sillä heillä ei ollut tilaa majapaikassa. Gans dijell ain hundsijess veluee äred.), välus

tila, tilanne: thailon (vanh), steidus

tila: mod (vanh)

tila: mode (vanh), mood (20.11.2009 tähän muotoon)

tila: spes

tila: steidus

tilaisuus (s): furstellus (fur+stella*+us; 18.1.2010; Etym. suorakäännös ruots. tillställning-sanasta.; vanh), varstellus (24.6.2012; Etym. ks. furstellus; var+stella*+us)

tilaisuus (s): varhernus

tilaisuus (s;mahdollisuus): mahdennus

tilalle (d): sijeel (15.2.2009; sije+eel)

tilalta (d): sijelt (15.2.2009; sije+lt)

tilanne, situaatio: situatione, situeidus (?.5.2012)

tilanne, tila: thailon (vanh), steidus

tilannevedos (s;atk;snapshot): steidustsut (13.4.2008)

tilapalkki, tilarivi (s;atk): steidusrad

tilapäinen, väliaikainen: vältaidenne

tilasto, tilastot: stats, statsij (puhek.)

tilasto, tilastotieto: thailosto, statistikie

tilata (v): ordera (vanh), orderra (vanh; 13.11.2013), välenda (19.11.2013; Etym. väl+nda, suom. tilata-sanan mallin mukaan ja saks. bestellen-sanan mukaan.)

tilaus (s): orderne (vanh), välendus (välenda+us; 19.11.2013)

tilausvahvistus (s): välendenvegendus (välenda+ne+vegenda+us; 1.11.2017)

tilava: speslek, spesappel (vanh; merkitty vanhaksi 18.1.2008), spesabbel (vanh; merkitty vanhaksi 18.1.2008), spesaplen (vanh; merkitty vanhaksi 18.1.2008)

tilavuus (s): volume, kapasitetie, speslekkus (speslek+us; 18.1.2008), vällekkus (vällek+us; 26.4.2023)

tilhi (s;lintulaji): sirisdel (sirisdel*+el; 10.7.2014), sirtseeb (sir*+tseeb; 10.9.2014)

tili (s), tunnus: akkount, kontto (19.3.2012 tähän muotoon)

tilinumero (s): konttoluk (kontto+luk; 19.3.2012)

tilkku (s), rääsy, räsy, rätti, repale, riekale, riepu, ryysy: treesa (29.11.2007; Etym. ruots. trasa, rääsy), räslina (29.11.2007; Etym. Alkuosa räs- tulee suom. räsy-sanasta, loppuosa lina on kahkonia ja tarkoittaa liina; vanh), räsliine (räs+liine; 15.5.2010; Etym. räs < suom. räsy)

Timo (s;erisn): Timmep (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Dimme (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

tina (s;aine): geenom (28.9.2010; Etym. saks. Zinn + -om siten että z on muuntunut g-kerakkeeksi, englannin tin, saksan Zinn, suomen tina, ruotsin tenn, kahkonin geenom ovat kaikki sukua keskenään.)

tinkiä (v): altatvenda (altat+venda; 24.2.2021)

tippa, pisara, vesipisara (s): tippel (3.4.2008; tippa+el; taivutus tiple-, koska sana ei varsinaisesti ole tekijä, kuten ei myöskään steppel, steple-, askel.)

tippua (v): tippa

tippua, pisaroida (v): tippa (3.4.2008; Etym. suom. tippua)

tiuhaan (d), monesti, usein, tiheään: tihem (tihe+m; 4.11.2010)

tiukka (s): ketses (3.4.2011 tähänkin merkitykseen)

tiuskahdella, puhua kiukkuisesti, äyskiä, ärähdellä, tuiskia, tiuskia (v): gihma (29.1.2011; Etym. kahkonin oma sana, deskriptiivisana, kahkonin sana luotu ensin ja vasta sitten lisätty sanalle merkitys)

todella (d), aina (d;hamaan), hamaan (d), hamasta (d), asti (d), lähtien (d), alkaen (d), saakka (d), äärimmäisen (d), sangen (d), perin (d), erittäin (d): hamas (taipumaton; 14.7.2012; hama*+s; Etym. suom. hamasta, hamaan; Esim. hamas väres. sangen uusi. Esim. hamas sorduesi seg. hamaan kuolemaan asti. Esim. hamasta lapsuudesta (alkaen, saakka). hamas lasjuessast. Esim. hamasta muinaisuudesta. hamas rehhentaidessast.)

todella hyvin (d): werim fimset (werim|fimset; 12.12.2013)

todella, aivan, täysin, ihan, hyvin, erittäin: imwer (vanh), werim (wer+im, jossa -im on prepositiosta muodostettu suffiksi.), weret, ette (vanh)

todella, hyvin (d;erittäin), erittäin (d): höidet (höide+t; 17.11.2008)

todellinen: werenne

todellisesti (d), todellisuudessa (d), tosiasiassa (d): aktuellet (aktuelle+t; 12.11.2012)

todellisuus: werennus, realitetus

toden totta (d), totisesti: werweret (wer+weret; 26.11.2008)

todennus (s): wertat sefendus (wertat|sefenda+us; 20.11.2009)

todennus (s;atk myös), autentikointi: autentiseidus (20.11.2009; autentiseida+us)

todennus, valtuutus: autteriteidus (vanh), auttereidus

todennäköinen (a): meidanne

todennäköisesti, arvatenkin, luultavasti, mahdollisesti (d): imeidat

todentaa (s;atk myös), autentikoida: autentiseida (20.11.2009; Etym. engl. authenticate)

todentaa, havaita todeksi (v): wertat sefenda (20.11.2009; wertat|sefenda)

todeta (v): skaasa vol (skaasa|vol; 13.4.2013), volskaasa (vol+skaasa; 13.4.2013)

todeta, auktorisoida, oikeuttaa, valtuuttaa: auttereida, auktoriteida (vanh)

todeta, panna merkille (v): hoppa (vanh; vanhaksi 4.5.2010), imsefa, wertat denkka ("todeksi ajatella"; 28.1.2008; wer+tat|denkka)

todistaa: weretta, werenda (14.9.2010; wer+nda)

todistaja (s): werettel (weretta+el; 16.9.2009)

todistella, väitellä (v): argumenteida

todistelu, väittely (s): argumentatione

todistus (s): werettus, weretne

todistus (s;peruste), peruste: werendus (wer+enda+us; 16.9.2009)

todo-lista (s;myös atk), tehtävälista (s), asialista (s): dettenlisde (detta+ne+lisde; 14.11.2012)

tohkeissaan (d), innolla (d), innoissaan (d), tarmolla (d), intohimolla (d): hurmoini (hurmos+i+ni; 26.9.2011; Esim. Mij dettai tes verkee hurmoini. Esim. Seddemmes hurmoini sjukkae dens mekken.)

tohtia, viitsiä, juljeta (v;iljetä,viitsiä), iljetä (v;tohtia), rohjeta, kehdata (v;uskaltaa,tohtia): silla (19.1.2009), lusta (vanh; 19.1.2009; Etym. saks. Lust + a), derja (19.1.2009; Etym. engl. dare [deö*]), tihga (24.1.2014; Etym. vir. tihata, tihka-)

tohtori (s): dohtore, tohtore (17.3.2012 tähän muotoon)

tohveli (s), kenkä: doffel (29.11.2007; taipui tavalliseen tapaan "doffelij", mutta 23.1.2010 kirjattu ylös, että taivutus on muiden el-päätteisten sanojen tapaan "doflij"; Etym. ruots. toffel)

toimeentulla (v), tulla toimeen (v): algshie (alg+shie; 24.3.2011; Etym. mallina vir. hakkama saada.)

toimenpide, toimi, toiminto (s): opereidus (opereida+us; 16.7.2008), votendus (vanh; votte+nda+us; 4.5.2013), vottendus (vottenda+us; 30.8.2016 tähän muotoon.)

toimenpide, toimi, toiminto: funktione, operatione, oppruks (Etym. Tämä sana lienee kahkonin alkuperäisia sanoja. Sana kuulostaa hieman sanalta operation.)

toimenpide, toiminto, toiminta, ominaisuus: oppruks (luotu ennen 16.1.2002, jolloin sanalle oli annettu käännösvastineeksi pelkästään "toiminto"; Etym. On todennäköisesti kahkonin omaperäinen sana, johon saattanut vaikuttaa operation-sana.)

toimi (s), toiminta (s): detesdus (detesda+us; 24.6.2012)

toimi (s;toimenpide), aktio, toiminto, toiminta: aktione (28.4.2009; Etym. engl. action), aktus (akta+us; 20.11.2009)

toimi, toimenpide, toiminto (s): opereidus (opereida+us; 16.7.2008), votendus (vanh; votte+nda+us; 4.5.2013), vottendus (vottenda+us; 30.8.2016 tähän muotoon.)

toimi, toimenpide, toiminto: funktione, operatione, oppruks (Etym. Tämä sana lienee kahkonin alkuperäisia sanoja. Sana kuulostaa hieman sanalta operation.)

toimia (v), pelata, soittaa: spiela (Etym. saks. verbistä spielen, pelata. Kielen ensimmäisinä vuosina (2001 - 2003) käytössä oli kaksi muotoa tästä verbistä: spaile ja spiela. Muotoa spaile käytettiin passiivissa ja yksikön persoonissa (minä, sinä, hän) ja muotoa spiela muissa. Sana löytyy myös tiedostosta, johon on viimeisimmät muutokset tehty 16.1.2002.)

toimia (v): akte (Etym. engl. act)

toimia (v): forkka (vanh; merkitty vanhaksi 8.2.2008), förkka (vanh; merkitty vanhaksi 8.2.2008), verkka

toimia (v;henkilöstä): oppruksa (oppruks+a), votenda (vanh; votte+nda; 4.5.2016 vottendus-sanan mukaan.), vottenda (votte+nda; 30.8.2016 tähän muotoon.)

toimia (v;tehdä tointa): detesda (detta+sda; 12.3.2011; Etym. mallina vir. sana tegutseda)

toimialue (s): detesdenpiir (detesda+ne+piir; 13.8.2022)

toimihenkilö (s), toimitsija (s): detesdel (detesda+el; 24.6.2012)

toimikunta (s): detesdeldoum (detesda+el+doum; 24.6.2012)

toimimaton (a): verkenlous (verkka+nne+lous; 15.4.2011)

toiminnallisuus (s): verkelluslekkus (verkellus+lek+us; 13.6.2014)

toiminta (s), toimi (s): detesdus (detesda+us; 24.6.2012)

toiminta (s;henkilöstä): oppruks

toiminta, aktio, toiminto, toimi (s;toimenpide): aktione (28.4.2009; Etym. engl. action), aktus (akta+us; 20.11.2009)

toiminta, toiminto, toimenpide, ominaisuus: oppruks (luotu ennen 16.1.2002, jolloin sanalle oli annettu käännösvastineeksi pelkästään "toiminto"; Etym. On todennäköisesti kahkonin omaperäinen sana, johon saattanut vaikuttaa operation-sana.)

toimintatila (s): opereidusmod (opereidus+mod; 15.2.2009)

toiminto (s), toimenpide, toimi: opereidus (opereida+us; 16.7.2008), votendus (vanh; votte+nda+us; 4.5.2013), vottendus (vottenda+us; 30.8.2016 tähän muotoon.)

toiminto, aktio, toiminta, toimi (s;toimenpide): aktione (28.4.2009; Etym. engl. action), aktus (akta+us; 20.11.2009)

toiminto, toimenpide, toimi: funktione, operatione, oppruks (Etym. Tämä sana lienee kahkonin alkuperäisia sanoja. Sana kuulostaa hieman sanalta operation.)

toiminto, toimenpide, toiminta, ominaisuus: oppruks (luotu ennen 16.1.2002, jolloin sanalle oli annettu käännösvastineeksi pelkästään "toiminto"; Etym. On todennäköisesti kahkonin omaperäinen sana, johon saattanut vaikuttaa operation-sana.)

toimisto (s): offiselle, verkle (verkka+le; 25.7.2008)

toimitsija (s), toimihenkilö (s): detesdel (detesda+el; 24.6.2012)

toimittaa (v): fremsenda (3.6.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esim: Toimitin sähköpostin hänelle. Fremsendum eleposten (>eleposden) heineel. Esim 2: Tuote toimitetaan ostajalle postitse. Produkte fremsendai sopelleleel postekken (>posdekken).)

toimittaa (v): fremsijetta (3.6.2008; Esim: Toimitin kirjeen postiin. Fremsijettadem girren posteel (>posdeel).)

toimittaa (v;radiossa tms.): verketta (19.1.2010 tähänkin tarkoitukseen.), fremverketta (frem+verketta; 8.3.2010)

toimittaa (v;tavara), kuljettaa (v;tavara perille): fenhenda (fenhe+nda; 13.12.2013), vereildouja (vereil+douja; 13.12.2013)

toimittaa, suorittaa, tehdä, täyttää (v;suorittaa,tehdä): völldua (vanh; 3.6.2008; völle+dua; Etym. ruots. fullgöra = toimittaa, mukaisesti), verketta (verk+tta; 29.8.2008)

toimittaja (s): verkettel (verketta+el; 17.8.2015)

toimittaja (s;liike-el), välittäjä, hankkija: fremsendel (3.6.2008; fremsenda+el; Esim 1: ohjelmistotoimittaja: progellokfremsendel; Esim 2: ikkunatoimittaja: aknefremsendel)

toimittaja (s;surnalisti): surnaliste

toimittaminen (s;tavaran-), toimitus (s;tavaran-), kuljetus (s;tavaran-), rahti (s): fenhendus (fenhe+nda+us; 14.11.2013; Etym. Mallina engl. shipping, vir. laevandus), vereildoujus (vera+ei+l+douja+us; 14.11.2013)

toimitusehdot (s;mon): treiduskondij (treidus+konde+ij; 28.3.2014; Huom: kaupankäyntiin liittyvät ehdot), treiduskonditionij (treidus+konditione+ij; 28.3.2014; Huom: kaupankäyntiin liittyvät ehdot)

toimituserä (s): fenhendenderie (fenhenda+ne+derie; 23.5.2023)

toimituskulut (s;mon): fenhenduskarhij (fenhendus+karhe+ij; 13.12.2013), vereildoujuskulgetsij (vereildoujus+kulgetes+ij; 13.12.2013), fenhenduskulgetsij (fenhendus+kulgetes+ij; 20.12.2013)

toinen (eri): der, derenne

toinen (n;mat): duannos (vanh), daannos

toinen nimi: sekondnam

toinen, muu (p): ender (en+der; 27.10.2008; Huom: Tullut korvaamaan ounder-sanaa, joka on ongelmallinen siinä mielessä, että sen saattaa helposti sekoittaa onder-sanaan. Huom 12.10.2009: Tämä sana voisi olla taipumaton. Esim. Toisen kielen oppiminen. Ender langins stuudus. Esim 2. Toisessa maailmassa. Ender ersounnes. Esim 3. Toisen huomioonottaminen. Enderikhens sefenduens altat trofne.)

toinen, muu (p;asiasta): enderikte (ender+ikte; 12.10.2009; Huom. Tämä sana on luotu, jotta olisi sanan "ender" rinnalla taipuva sana, sillä sana "ender" ei nykyään taivu.)

toinen, muu (p;ihmisestä): enderikhe (ender+ikhe; 16.9.2009; Esim. Troffet enderikhe heines herdusduotten. Ottakoon toinen hänen kaitsijantehtävänsä.)

toinen, muu: ounder (Etym. engl. sanasta other; vanh), ouer (vanh)

toipua (v): veelwhirretsa (veel+whirretsa; 5.3.2016)

toipuminen (s): veelwhirretes (veel+whirretsa+tes; 5.3.2016)

toisaalla, muualla (d): ounderim (vanh), endersijem (ender+sije+m; 22.11.2014), endersjem (ender+s[i]je+m; 15.8.2024)

toisaalta (d): ounderet (vanh), ounderkesem (vanh), endret (ender+et), endrent (ender+nt; 1.5.2010), enderkulgent (ender+kulg+nt; 13.6.2014), enderkesent (ender+kesent; 11.9.2014)

toisaalta (d;muualta): ounderelt (vanh), endrent (ender+nt; 1.5.2010)

toisarvoinen, toissijainen, toisasteinen, sekundääri, sekundäärinen (a): sekundarie, duadoipletzenne (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), duannossijenne (duannos+sije+nne; 5.3.2008)

toiseksi (d): ser- (28.1.2012; Esim. Opiskelen toiseksi viimeistä vuotta. Stuudellam serlos annuee.)

toisenlainen (a): ounderlek, ounderens taienne (11.7.2008), endrens taienne (1.2.2009; ender+ens|taienne)

toisiaan (d): ender endreem (ender|ender+ee+m; 19.2.2010; Esim. Huolehtikaamme toisistamme. Hollehdatem ender endreem.)

toisin (d): endret (ender+t; 15.2.2009)

toisin päin (d), päinvastoin: ondersaidenit (vanh; merkitty vanhaksi 9.4.2008; vanh), oundersaidenit (ounder+saiden+it; 9.4.2008; vanh)

toisin sanoen (d), nimittäin (d): devillasei (de|villa(e)|sei(de); 23.7.2013; vanh), devaalsei (de|vaal(ae)|sei(de); 23.7.2013; vanh)

toisin sanoen (d): endrini seidokini (ender+i+ni|seidok+i+ni; 6.2.2010), endrim seideim (ender+i+m|seide+eim; 23.7.2013)

toisinaan, ajoittain, silloin tällöin, välillä (d;ajallisesti): nudodsten ([nuddosten] tai [nudosten]; 17.5.2008; Etym. yhteenkirjoitettu versio nud od sten -sanonnasta), nud od sten (17.5.2008; Etym. engl. now and then mukaan), vältait (väl+taide+t; 17.5.2008)

toisinto (s), versio, variantti: variantte (vanh; merkitty 14.10.2009; 15.2.2009; Etym. ruots. variant), variante (14.10.2009 tähän muotoon)

toisinto, versio, muunnos: versione (yhdyssanan alkuosana version-)

toissa päivänä: höieldeigem, dua deigij sten (vanh), daa deigij sten (vanh)

toissijainen, toisarvoinen, toisasteinen, sekundääri, sekundäärinen (a): sekundarie, duadoipletzenne (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), duannossijenne (duannos+sije+nne; 5.3.2008)

toistaa (v), hoeta (v): hooge (3.10.2010; Etym. suom. hoeta, hokea-)

toistaa (v): dessdua (23.11.2007; dess+dua; vanh), dessdetta

toistaa (v;tehdä uudestaan): dessdetta (dess+detta; 20.11.2009)

toistaa (v;ääntä): takspiela (tak+spiela; 21.8.2008; Etym. engl. mallin mukaan, play back), ulspiela (ul+spiela; 21.8.2008; Etym. ruots. mallin mukaan, spela ut)

toistaa (ääntä): spiela

toistaa: nevennetta

toistaiseksi (d), tähän mennessä: testat (tes+tat; 25.10.2009), testat asd (testat|asd; 25.10.2009), testeidesi (tes+teid+si; 25.10.2009)

toistamiseen (d), kerta toisensa jälkeen (d), aina uudestaan (d), uudestaan ja uudestaan (d): kerd kerdens peel (kerd|kerde+ns|peel; 26.9.2011; Esim. Hes sulssad sangnee kerd kerdens peel. Hän kuunteli laulua kerta toisenta jälkeen.)

toistorakenne (s;atk): nentrielushöiendek (nen+triela+us+höiendek; 10.2.2011)

toistua: rekure, huppa nyute (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), desshunda (23.11.2007; dess+hunda)

toistuvasti (d): desshundantat (23.11.2007; dess+hunda+nne+tat), drientat

toive, toivo: furvil (vanh)

toive, toivo: furvilne, furvillus

toive, toivomus, toivo (s): villendus (villenda+us; 17.11.2009)

toiviotie (s): vaalendusvoo (vaalendus+voo; 20.12.2019)

toivo (s): vaalendus (vaala+enda+us; 6.2.2011; Esim. Ientait em vaalenduee. Aina on toivoa.)

toivo, toive: furvil (vanh)

toivo, toive: furvilne, furvillus

toivoa (v): villenda (villa+nda; 21.3.2009), vaalenda (vaala+nda; 26.9.2011)

toivoa: furvilla

toivomus, toive, toivo (s): villendus (villenda+us; 17.11.2009)

toivottaa tervetulleeksi: terkotta (vanh), terkomme

toivottaa tervetulleeksi: velkometta (vanh)

toivottaa: vishopsa (luotu ennen 16.1.2002; Rekt: partit. tai illatiivi; Etym. Sanan alkuosa "vis-" tulee engl. sanasta "wish" (toivoa, toivottaa). Loppuosa "-hopsa" tulee ruots. sanasta hoppas (toivoa). Kielen varhaisaikoina ei ollut olemassa liitettä -tta, joten kantana ei käytetty kahkonin sanaa "furvilla" (furvilla => furvilletta). Sanan valintaan on lisäksi vaikuttanut sanan vishopsa kaunissointuisuus. Voi myös olla, että siihen aikaan "sa"-liitteestä yritettiin tehdä sitä muotoa, jota nykyisin ilmaistaan päätteellä -tta. Tämä "hopsa" on joko hoppa-sanan "tta"-tyyppinen muoto tai sitten se on lyhennetty muoto ruotsin hoppas-sanasta (hoppas > hoppasa > hopsa).), vaalendetta (vaalenda+tta; 15.5.2013)

toivottavasti (d): furvilleket (4.9.2007)

toivottavasti (d): vaalenduekken (vaalenda+us+kken; 20.2.2011)

toivottavasti (d): villendleket (27.3.2009; villenda+lek+et), villenduekken (villendus+kken; 27.3.2009)

tokaista (v), sanoa: skaasehda (skaasa+hda; 29.12.2011)

tokaista (v), sanoa: ymelda (10.2.2011; Etym. suom. hymistä, ymistä)

toki (kyllä): utläg (Etym. kahkonin oma sana, ut saattaa tulla ruots. ut-sanasta, joka tarkoittaa ulos; 11.10.2008: läg saattaa olla muodostettu suomen kyllä-sanasta, sillä siinä on l- ja g-kirjaimia.), läg (Etym. lyhenne utläg-sanasta)

tokkurainen (a), tuhnukka (a): tuhnuk (9.11.2010; Etym. puhek. tuhnukka, tokkurainen)

tokkurainen (a), väsynyt (a): torgus (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana, johon on vaikuttanut suomen torkku-sana.)

tollo, typerä, tyhmä, tomppeli, lurjus, hölmö (a): dumme, ainvislek, blegge (26.11.2008 lisätty sanalle tämäkin merkitys), tontto (26.11.2008 lisätty sanalle tämkin merkitys), pelves (26.11.2008 tämäkin merkitys sanalle)

tolppa, pylväs, pilari, tanko, palkki (s): pelves (14.12.2007; Etym. suom. pylväs; Taiv: pelves-)

tomaatti (s;hedelmä): bunnok (bunne+nok; 2.6.2011)

tomaatti (s;ruok): tomattel (15.3.2010; Taiv: tomatl-; Etym. nahuatl. tomatl)

tomppeli, typerä, tyhmä, tollo, lurjus, hölmö (a): dumme, ainvislek, blegge (26.11.2008 lisätty sanalle tämäkin merkitys), tontto (26.11.2008 lisätty sanalle tämkin merkitys), pelves (26.11.2008 tämäkin merkitys sanalle)

-ton (pääte), -tön: -fres (luotu ennen 16.1.2002; myöhemmin alettiin käyttää muotoa "-fries" (etenkin runollisessa kielessä), mutta nykyään (2006 ja 2007) on juurikin "-fres" oikea muoto.)

tonkia (v): tonge (2.1.2009; Etym. suom. tonkia)

tonttu (s): tontto

topikki (s), keskusteluaihe: topikke (24.12.2008; Etym. engl. topic)

torjua (v): blokka, ignore (Huom: Käytä mieluummin hylla)

torjua (v;hylätä): hylla, ignore (Huom: Käytä mieluummin hylla)

torkku: tozne (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), shuuvehdellus (12.12.2007; shuuvehdella+us)

torkkua: doze (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), shuuvehdella (12.12.2007; shuuve+hda+lla)

torni (s): torne (29.7.2008; Etym. suom. torni)

torstai (s): torsdeig (vanh), nelvalles (17.9.2010; harv), torsvalles (tors+valles; 13.10.2010)

torttu (s): tortto (vanh), tortte (8.3.2010 muodosta tortto muotoon tortte)

toru (s), riita (s), kina (s), häslinki (s;ark): heslenge (25.6.2010; Etym. suom. häslinki, engl. hassling)

torvi (s): hurne

tosi: wer (Etym. engl. sanasta very. Latinaksi tosi on verum)

tosiaan (d): werijeem (wer+ij+ee+m; 16.10.2010)

tosiaan, oikeastaan: werleket

tosiasia (s): faktus (23.11.2008)

tosiasiassa (d), itse asiassa: sefiktess (sef+ikte+ss; 27.5.2009)

tosiasiassa (d), todellisesti (d), todellisuudessa (d): aktuellet (aktuelle+t; 12.11.2012)

tosin, itse asiassa, oikeastaan (d): werleket, werlekit

tosin, kyllä (d;käytettäessä vahvistamaan lauseen sanomaa): wer (26.11.2007 lisätty tähänkin merkitykseen. Kyllä kannattaa ulkoilla. Wer de kannae ulgem äre. En kyllä halunnut niin tehtävän. Ain ja wer villad, et sollen dettai. (vanh: Ain ja wer villadem, eda sollen duaja.) Kyllähän se on tärkeä ottaa huomioon. (vanh: Werhai de nedlek em hopneel troffe). Wer de em nedlek sefenda / sefenduens altat votte.)

tosissaan (d): wereissem (29.5.2008; wer+ei+ess+em)

tositapa (s;kiel), indikatiivi (s;kiel): werviis (wer+viis; 2.1.2010)

tota (d;ark,tilkesana), tuota: doo (do+oo; 12.2.2009), öö (interj; 12.2.2009)

totaali, kokonainen, koko, kokonaismäärä, kokonaissumma, totaalinen: totalie

totella (v): folla (Ks. muut totella-verbit)

totella (v): votte lisnenduens altat (3.1.2011; votte|lisnendus+ens|altat), votte lisnenduensem altat (25.1.2011; votte|lisnendus+ens+em|altat), lyyde (3.1.2011; Etym. ruots. lyda [lyyda], lyder)

totella (v;noudattaa), noudattaa (v): nodetta (7.12.2008; nodda+tta)

toteuttaa (v): implementa, implementeida

toteuttaa (v): werdetta (wer+detta; 8.11.2010)

toteutua (v), tulla todeksi: weretsa (wer+tsa; 1.5.2009), wertat heera (wer+tat|heera; 1.5.2009)

toteutua (v): werheera

toteutus (s): implementus, implementeidus, werdettus (werdetta+us; 13.6.2014)

totisesti (d): weret (4.6.2008; wer+et; Esim: Totisesti)

totisesti, toden totta (d): werweret (wer+weret; 26.11.2008)

totta: weree, wert

tottelematon (a): lyydlous (lyyde+lous; 3.1.2011)

tottua (v): habitueida (28.4.2009; Etym. engl. habituate = tottua)

tottumus, tapa (s): viis (6.12.2008; Etym. vir. viis)

totuus: werus

Touho Ankka (s;erisn;sarjakuvahahmo): Syssle Utek (23.6.2009; Etym. Syssle = syssla+e)

touhu, vilske, häärinä, hyörinä, hyörintä: housne

touhuta, hääriä, hyöriä: houssa

toukokuu (s): grennegus (grenne+gus; Etym. grenne = vilja = touko; vanh), grengus (grenne+gus; 27.4.2023 tähän muotoon)

toukokuu: toukonskuu (vanh)

toukomettinen (s), sepelkyyhky: toukotreddunne (vanh), trudushuuhel (trudus+huuha*+el; 8.3.2010)

toveri, kaveri (s): kamradie (Etym. engl. comrade)

tovi (a), hetki (a), tuokio (a), kotva (a): kottev (15.6.2018; Etym. suom. kotva, Taiv: kotv-), kotvuk (kottev+uk; 15.6.2018)

traditio (s), perinne: traditione (23.3.2008), traditionellus (traditionelle+us; 7.9.2010)

translatiivi, tulento (s;kiel; esimerkiksi "taloksi"): heerendo (8.8.2009; heera+endo)

treenata (v): trenna (trenne+a; 14.2.2023)

treeni (s): trenne (14.2.2023; Etym. suom. treeni, ruots. träna)

treenipaita (s): trensertte (trenne+sertte; 14.2.2023)

trendi (s), suuntaus (s), kehityskulku (s): syslendenkulg (syslenda+ne+kulg; 13.6.2014)

triljardi (n;mat;1000000000000000000): triljarde

triljoona (n;mat;1000000000000000): triljonne

trolli (s): trolle (17.6.2008)

trukkilava (s;tekn), kuormalava (s;tekn): säldseppe (säldes+ppe; 10.4.2017), säldesplaatte (säldes+plaatte; 10.4.2017)

tubulointerstitiaalinen (a;lääket), tubulointerstitielli (a;lääket): tubulointerstitielle (29.9.2020)

tueta (konkr ja kuv), tukea: suppore

tuhannes (num): dentrennos (dentre+nnos; 5.2.2010)

tuhat (n;mat): dentre (Etym. Sana päättyy samoin kirjaimin kuin vanha, huntre-sana. Loppu on luotu vanhan, huntre-sanan pohjalta. Dentre-sanan ensimmäinen kirjain tullee tuhat-sanan alusta.)

tuhat (n;mat): dentrenne

tuhina, kihinä, kihahdus, kiehahdus, pihahdus, pihinä, sihinä, suhina (v): sihahdus (sihahda+us; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehdus (sihehda+us; 10.11.2009 tähän muotoon)

tuhista (v): tuhesda (tuhda+sda; 31.10.2008), tuhda (31.10.2008; Etym. suom. tuhina)

tuhista, kihistä, kihahtaa, kiehahtaa, kähistä, pihahtaa, pihistä, sihahtaa, sihistä, suhahtaa (v): sihahda (siha+hda; 5.12.2007 käytetty jo kiuas-sanaa vastaavassa sanassa.), sihehda (sih[a>e]+hda; 10.11.2009 tähän muotoon)

tuhka (s), noki: duhmes (tuhka-sana taustalla; muodostettu summes-sanan (=savu) mukaan; 5.7.2007)

tuhkaluukku (s): duhmesreppen (duhmes+reppen; 6.10.2015)

tuhlaajalapsi (s): lousendenbarne (lousentne+barne; 12.8.2010)

tuhlata, törsätä (v): lousenda (12.8.2010; lous+nda)

tuhma, ilkeä (a): pade (Merkintä 18.6.2008: Nykyään enemmän käytetään fose-sanaa), fose

tuhnukka (a), tokkurainen (a): tuhnuk (9.11.2010; Etym. puhek. tuhnukka, tokkurainen)

tuho (s): dervellus (30.6.2008; dervella+us)

tuho, kadotus (s;hukka), hävitys, vahinko, vaurio, turma, onnettomuus (s): hukkus (hukka+us; 20.1.2012; Etym. vir. hukk)

tuhota (v), kadottaa, hävittää: luussetta (luusse+tta; 28.1.2008)

tuhota (v): dervella (5.7.2007; derva+lla; ks. furderva; Etym. Sana dervella muistuttaa suomen tärvellä-sanaa, mutta sanalla ei ole tekemistä sen kanssa.)

tuhota (v): diela

tuhota, hävittää, aiheuttaa vahinkoa, aiheuttaa tuhoa, kaataa metsää (v): resla (2.1.2009; Etym. kahkonin oma sana; Esim. Sota on aiheuttanut maassa suurta tuhoa. Loid hafae reslan maahaa (nyk. Loid reslannun maee.). Esim 2. Suurin osa metsää kaadettiin. Storrein parte (>jek) truduest reslajad.)

tuhoutua (v), kadota (v), hävitä (v): hukka (20.1.2012; Etym. vir. hukk, hukka, hukka)

tuhoutua (v): dervellua (vanh; merkitty vanhaksi 14.4.2009; 5.7.2007; derva+lla+ua; ks. dervella), dervelletsa (dervella+tsa; 14.4.2009)

tuike (s): tuige (14.9.2010; Etym. suom. tuike)

tuikkia (v): tuige (14.9.2010; tuige+e)

tuikkia, välkkyä: blinkka, vilkka

tuikku, lyhty, valkea (s;kynttilä tai tuikku), valo (s): valgu (14.12.2007; Etym. suom. valko)

tuima (s): huumak (2.1.2009; Etym. suom. huuma)

tuiske (s): tuiske (14.9.2010; tuiske+e)

tuiskia, puhua kiukkuisesti, äyskiä, tiuskahdella, ärähdellä, tiuskia (v): gihma (29.1.2011; Etym. kahkonin oma sana, deskriptiivisana, kahkonin sana luotu ensin ja vasta sitten lisätty sanalle merkitys)

tuisku (s): dumlumus

tuiskuta (v), tupruttaa (v), tupruta (v): tuiske (14.9.2010; Etym. suom. tuiskuta; Esim. Ulkona tuiskuaa. Ulgem tuiske.)

tukahtaa, tallata, tampata, polkea, sammuttaa (v): tappa (21.1.2008; Etym. ruots. tappa-verbistä: hukata, menettää, kadottaa)

tukea (v), kantaa (tukea): dostenda (doste+nda; 23.11.2008; Huom: 23.11.2008 -nda-päätteellä on alettu tarkoittaa kuvaannollista versiota kantaverbistään. Ennenkin -nda-päätettä on käytetty kantasanaa kuvaannolliseksi muuttamisessa, esimerkiksi sanoissa lake > lakenda, los > losenda, lisna > lisnenda. Esim. Selaimesi ei tue kehyksiä. Daines broford ain dostenda roomsijee (vanh. roomesijee).)

tukea, tueta (konkr ja kuv): suppore

tukeva (a), kestävä (a), vankka (a), luja (a), jykevä (a): rodves (30.7.2015; Etym. suom. roteva; Taiv: rodves-)

tuki (s): dostendus (dostenda+us; 23.11.2008; Esim 1. Vanhemmat olivat lastensa tukena. Eldemmej äred barnijeelem dostenduet (nyk. dostenduelet). Esim 2. Ottaa tukea seinästä. Varvotte dostenduee seillest. Esim 3. Tutkimus ei anna tukea olettamukselle. Uurus ain dostenda furvennoee. Esim 4. HTML5-dostendus)

tuki (s): support (Huom: Käytä mieluummin dostendus)

tukikappale, kanta, perusta, pohja: baas (Etym. Oli aluksi muodossa base; tulee engl. sanasta base)

tukkia (v), pakata, tiivistää, ahdata, ahtaa, sulloa, tunkea: ahda (21.1.2008; Etym. suom. ahda(ta)-verbistä)

tukku (s): refesseldus (refes+selda+us; 15.8.2024)

tule (v;imp->tulla): kom

tulehdus (s): flemmendus (flemmenda+us; 21.12.2008)

tulehtua (v): flemmenda (flemma+nda; 21.12.2008)

tulenteko (s), sytytys: foirsettus (16.7.2008; foirsetta+us)

tulento (s;kiel; esimerkiksi "taloksi"), translatiivi: heerendo (8.8.2009; heera+endo)

tuleva (a): fremtaidenne (13.4.2008; fremtaide+nne)

tuleva (s): heeranne, kommanne

tulevaisuudessa, vastaisuudessa (d): fremtaidess (31.8.2007), fremtaidet (13.9.2007)

tulevaisuus (s): foretaide, futurus (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), heerannus, fremtaide (31.8.2007), ennestaide (ennes+taide; 9.9.2017)

tuli (s), hehku, palo: heddos (6.6.2008; heddas+os)

tuli (v;imperfekti;perusm. tulla): saaved (saave+d+; 27.8.2014), komd (kom[me]+d; run; 10.11.2007; Ks. shelld)

tuli: foir (Etym. saks. sanasta Feuer)

tulilanka, sytytyslanka: foirpielle, foirnepielle, sighnepielle

tulitikku (s): foirtek (foir+tek; 29.11.2007)

tulittaa: foire (4.12.2007: Foire-verbin merkitys 'tulittaa' alkaa häipyä pois)

tulitus: foir (4.12.2007: Foir-sanan merkitys 'tulitus' alkaa häipyä pois.)

tulkata (v): tulkka

tulkita (v): tulkenda (tulkka+nda; 8.6.2011)

tulkkaus (s): tulkkus, tulkne

tulkki (s): tulk, tulkke

tulla (v;futuuria ilmaisemassa): heera (30.6.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen; Huom: Ei suositella käytettävän futuurin ilmaisimena, kahkonin kielessä futuuri ilmaistaan normaalisti samalla aikamuodolla kuin preesens; Esim: Sinä lienet menevä sinne tänään. Dan enk heeran deigem doiseel kotmaal. Esim 2: Tulen tekemään niin. Ja heeram duamaal sollen. Huom 19.2.2010: heera+nominatiivi. Esim. Hän on tekevä niin. Hes heerae detta sollen. Esim 2: Arvasin, että hän tulee tekemään niin. Lottum, et hes heerae detta sollen.)

tulla (v;joksikin), muuttua (v;joksikin), vaihtua (v;joksikin): heerenda (heera+nda; 16.9.2009; Huom: heerenda+nominatiivi tai heerenda+translatiivi; Esim. Talosta oli tullut heidän kokoontumispaikkansa. Domme hafad heerendan dijens semfurkommusplets. Esim 2. Puuro tuli mustaksi. Pour heerendu mosde. Esim 3. Hän muuttui aivan valkoiseksi. Hes heerendu werim valgenne.), heera (16.9.2009 tämä selonteko; Huom. heera+translatiivi; Esim. Ilta alkoi hämärtää. Ilde algad mosdetat heera.), sie (15.5.2013 tämäkin merkitys; Esim. Fleid sied halbes krostent. Rekt: nom), sietsa (sie+tsa; 3.7.2013; Rekt: nom)

tulla (v;joksikin): heera, imheera

tulla (v;muodollinen futuuri): komma (vanh; Hän tulee olemaan. / Hän on oleva. = Hi kommae äre.)

tulla (v;olla peräisin): falkoddua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008; falla+kodda+ua), komma

tulla esiin, esiintyä, ilmaantua, ilmetä, ilmestyä, tulla näkyviin (v): appeare (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), komma dyseaneel (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), komma fremme (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), fremheera (vanh), enheera (enne+heera; 14.3.2025), heera fremmeel (heera|fremme+el; 29.8.2008; vanh), heera entat (heera|entat; 14.3.2025)

tulla esiin, ilmetä, esiintyä, olla esillä (v): fremmetsa (fremma+tsa; 18.10.2009), ennetsa (enne+tsa; 31.10.2014)

tulla julki (v), ilmetä (v): ulheera (ul+heera; 15.10.2010)

tulla kipeäksi, satuttaa, loukata, tulla sairaaksi (v;lääket): iltat heera (illa+tat|heera; 28.7.2008)

tulla kokoon, tulla koolle, tulla yhdelle koolle, kokoontua (v): semfurkomma (sem+fur+komma; Esimerkki: Kokoontulkaa, taivaan linnut, suvi-ilmaan puhtaaseen = Semfurkomten, hefens bleilij, sommerweitereel puhdanneel.), semkomme (sem+komme; 18.1.2010), semma (18.1.2010; Etym. Sanojen sem ja komme sulautuma.)

tulla käyttöön, astua voimaan (v;atk myös): imheera virrentat (16.8.2007, virre+nne+tat)

tulla murheelliseksi (v), kurjistua (v), olla mieli murheisena (v), olla murhemiellä (v): eede molle melles (eede|molle|melle+s; 26.9.2011; Esim. Melles em molle, sel hehduee em höit matset.)

tulla märäksi, kostua, kostuttaa, kastaa (v;kostuttaa): vetlekka (11.3.2007; Esim. He panivat merkille, kuinka sadepisarat tekivät ikkunan itkuiseksi. Dij viendu, vekken dettu vihmetiplij aknen vetleketat / vekken vihmetiplij vetlekkad aknen.), vetleketsa (vetlek+tsa; 3.1.2013)

tulla näkyviin (v), esiintyä, ilmaantua, ilmetä, ilmestyä, tulla esiin: appeare (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), komma dyseaneel (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), komma fremme (vanh; merkitty vanhaksi 23.11.2007), fremheera (vanh), enheera (enne+heera; 14.3.2025), heera fremmeel (heera|fremme+el; 29.8.2008; vanh), heera entat (heera|entat; 14.3.2025)

tulla näkyviin (v;häämöttää), häämöttää (v), siintää (v), kangastaa (v), kangastua (v), kohota esiin (v): miresja (11.7.2023; мрі́ти+sja; Etym. ukr. мрі́ти, mrityi = unelmoida, häivähtää, häilyä, kangastua)

tulla sairaaksi (v;lääket), satuttaa, loukata, tulla kipeäksi: iltat heera (illa+tat|heera; 28.7.2008)

tulla takaisin (v), palata: taketsa (tak+tsa; 13.5.2009)

tulla todeksi, toteutua (v): weretsa (wer+tsa; 1.5.2009), wertat heera (wer+tat|heera; 1.5.2009)

tulla toimeen (v), toimeentulla (v): algshie (alg+shie; 24.3.2011; Etym. mallina vir. hakkama saada.)

tulla vakaaksi, vakaantua, tasaantua, vakiintua (v): stabiliseidua (vanh; stabiliseida+ua; 28.1.2008), stabiliseidetsa (stabiliseida+tsa; 7.9.2010 tähän muotoon)

tulla vastaan (v): varheera (7.8.2008 lisätty tämäkin merkitys)

tulla yhdelle koolle, tulla kokoon, tulla koolle, kokoontua (v): semfurkomma (sem+fur+komma; Esimerkki: Kokoontulkaa, taivaan linnut, suvi-ilmaan puhtaaseen = Semfurkomten, hefens bleilij, sommerweitereel puhdanneel.), semkomme (sem+komme; 18.1.2010), semma (18.1.2010; Etym. Sanojen sem ja komme sulautuma.)

tulla, saapua (v): komme (22.12.2008 muutettu tähän muotoon, koska taivutuskin on e-päätteisten verbien mukainen. Lisäksi tämä muutos ei ole liian radikaali, sillä tämän sanan sijasta käytetään usein heera-verbiä. Taivutus: Kommem, kommen, komme, kommei, kommete, kommei, kommeja/kommei, käskymuoto: kom.)

tulla, saapua (v): saave (6.2.2011; Etym. suom. saapua, saavu-)

tulla, saapua: komma (luotu ennen 16.1.2002; Etym. ruots. komma), romheera (Etym. Aluksi oli hera-verbin tapaisesti muodossa romhera; Ei ole tietoa, mistä alkuosa rom- tulee; arveltu on sen olleen tullut ruots. sanasta fram, joka esiintyy muun muassa verbeissä komma fram, framkomma (ilmaantua). Loppuosa -hera tulee engl. here-sanasta (tarkoittaen "tänne"). Sana on luotu Finlandia-hymnin kahkonin kielistä versiota varten, jossa sitä käytettiin suomen koittaa-verbin vastineena.), heera (Etym. lyhennös romheera-verbistä. Lyhennettäessä oli muodossa hera; lausuttiin [heera]. Heera tarkoitti aluksi saapua, mutta myöhemmin alkoi vastata nimenomaan suomen verbiä tulla.)

tulo (mat): kerdes

tulos (lopputulos): resoltes (vanh; merkitty vanhaksi 25.3.2012), saavos (saave+os; 25.3.2012; Etym. suom. mallin mukaan)

tuloslista, tulosluettelo: replisde (vanh)

tulostaa (v;atk): printta (vanh), prinda (9.11.2010; Huom: Ennen muodossa printta. Joskus ailte muuttui muotoon ailde, vuonna 2010 poste muuttui muotoon posde, tämän kehityskulun vuoksi myös printta muuttuu muotoon prinda.), saavesda (saave+sda; 25.9.2011)

tuloste, lähde, ulostulo (s;atk;output): ulplutne (ul+plutta+ne; 13.4.2008), sur, ulheerus (ul+heera+us; 13.4.2008)

tulostin, kirjoitin (s;atk): skrifford (18.12.2007; skriffa+ord; Omaperäisempi vaihtoehto englannista lainatulle printtord-vastineelle (nyk. prinnord))

tulostin, kirjoitin: printtord (vanh), printtere (ark ja vanh), prinnord (prinda+ord; 9.11.2010)

tulostus (s;tulostaminen): printtus (printta+us; 18.12.2007; vanh)

tulostus: printne (vanh), printtos (printta+os; 13.9.2007; vanh), prindos (prinda+os; 9.11.2010)

tulostusnäkymä (s;atk): prindensefus (printne+sefus; 17.8.2011)

tulostusnäkymä (s;atk): saavesdenvietes (saavesda+ne+vietes)

tumma (värien yhteydessä): darken- (vanh)

tumma, pimeä, synkkä, synkeä: mördus, mosde (ääntämys [moshde] eli "suhu-ässä"), mosdus (ääntämys [moshdus] eli "suhu-ässä")

tumman- (esim. väreissä): darken- (vanh), mosde-

tummanruskea (a): darkenroshe (vanh), mosderoshe (mosde+roshe; 16.4.2010)

tummentaa (v), pimentää (v): mosdetta (mosde+tta; 19.11.2005; Esim. Laulu: Molle soindijee dies' mosdettae. Suru säveliä sumentaapi.)

tungeksia, rynniä: rynna, rynnella

tungos (s): refsus (7.10.2015), ikherefsus (ikhe+refsus; 7.10.2015)

tunkea, pakata, tiivistää, ahdata, ahtaa, sulloa, tukkia (v): ahda (21.1.2008; Etym. suom. ahda(ta)-verbistä)

tunkeutua, ahtautua, lukkiutua, jäädä loukkuun, jumiutua (v): ahdetsa (25.7.2008; ahda+tsa)

tunne: fellos

tunnelma (ark), fiilikset, tuntemukset, tuntemiset, tuntu, olo, olotila: feelsij (mon, ark, luotu 20.5.2007, engl. feel+s)

tunnelma: atmosfarie, mellepiir, dennelne, fellos

tunnelmallinen, ailahtelevainen, ailahteleva, oikullinen, oikukas, epävakaa, häilyvä, temperamentti, arvaamaton (a): aalas (3.1.2009; Etym. suom. ailahdella-sanan alusta ailah-)

tunnelointi (s;atk): tunneleidus (tunneleida+us; 26.10.2012)

tunnistaa (v), identifioida (v): ulkleera, identifeida (Huom 28.9.2010: Mieluummin ehkä identifieida.)

tunnistaa, havaita (s;atk), löytää (löytää laite, s;atk): detekta

tunnistaa, tuntea: nafe (vanh)

tunniste (s), tagi (s;atk): taage (30.7.2011; Huom: katso sopiiko sana identek, tunniste paremmin.)

tunniste (s): identifieidek (identifieida+ek; 25.10.2010), identek (ident*+ek; 25.10.2010)

tunniste, tunnistus (s): ulklerne, identifeitne

tunniste, tunnus, tunnusnumero (s): nafok (nafe+ok; 21.8.2008), nafek (nafe+k; 21.8.2008), identifieidord (identifieida+ord; 21.8.2008), identifeidord (identifeida+ord; 21.8.2008), ider (ark; 21.8.2008; Etym. lyhenne sanasta identifeidord)

tunnus (s): markke, signe, mark (20.11.2009 tähän muotoon)

tunnus, symboli, merkki (s): symbolie (13.6.2007 keksitty sana.)

tunnus, tili (s): akkount, kontto (19.3.2012 tähän muotoon)

tunnus, tunniste, tunnusnumero (s): nafok (nafe+ok; 21.8.2008), nafek (nafe+k; 21.8.2008), identifieidord (identifieida+ord; 21.8.2008), identifeidord (identifeida+ord; 21.8.2008), ider (ark; 21.8.2008; Etym. lyhenne sanasta identifeidord)

tunnuslause (s): motte (9.7.2012)

tunnussana (s), salasana: kottusonder (kottus+onder; 11.10.2008)

tunnussana (s;atk), salasana: kottusseidok (kottus+seidok; 20.11.2009)

tunnustaa (v): skaasenda (skaasa+nda; 8.6.2011)

tunnustaa (v;lak,tunnustaa uskontoa): preida

tunnustautua (v;usk): skaasennetsa (skaasenda+tsa; 8.6.2011)

tunnustautuminen (s;usk): skaasennetes (skaasennetsa+tes; 8.6.2011)

tunnusteko (s;usk): werettusdettus (werettus+dettus; 4.5.2011)

tunnustus (s): preitne (vanh), preidus (vanh)

tuntea (v;itsensä jkskin): denletsa (denla+tsa; 9.1.2009; Esim. Tunsin itseni voimattomaksi / Tuntui voimattomalta. Denletsum voltefrestat.), fellenda (fella+nda; 19.2.2010)

tuntea apeaa mieltä (v), olla huonolla tuulella (v): sohda (Etym. sorda + hda; 29.1.2011; Esim. Meinee sohdae.)

tuntea henkisesti hyvinvoivaa oloa (v), voida henkisesti hyvin (v): whiesma (Etym. whiese+ma; 29.1.2011; Esim. Meinee whiesmae.)

tuntea kaunaa (v): agerda (29.1.2011; Etym. kahkonin oma sana, deskriptiivisana, kahkonin sana luotu ensin ja vasta sitten lisätty sanalle merkitys)

tuntea, tunnistaa: nafe (vanh)

tuntea: fella (Etym. oma sana tai (na)fe+lla. Etym. 22.12.2008: engl. feel), imsefa (im+sefa)

tunteeton, penseä, välinpitämätön (a): letlek ("laimea"; 29.7.2008 tähänkin tarkoitukseen), fellosfres (fellos+fres; 29.7.2008), koldem ("kylmä"; 29.7.2008), gyiles (gyi[lek]+es; 16.3.2013)

tuntematon, vieras (s,a): oudas (7.9.2009; Etym. suom. outo, joka on merkinnyt ennen samaa kuin tuntematon. Taivutus oudasij), oudes (26.2.2013; Taiv: ouds-), oudsenne (oudes+nne; 2.3.2013)

tuntematon: ainnafaid

tunteminen (s): fellus

tuntemiset, fiilikset, tuntemukset, tuntu, olo, olotila, tunnelma (ark): feelsij (mon, ark, luotu 20.5.2007, engl. feel+s)

tuntemus, vaikutus: denle

tunti (ajasta): dante

tunto (s): nafus, nafne

tunto (s; omatunto): semnafus (Esim: Omatunto soi. Semnafus tringae. Esim: Helpompi on kulkea, kun ei ole syntiä omallatunnoLLA. Lettemma em stepella, ner sindee em ain semnafuens PEEL.), semsnendus (sem+snenda+us; 30.7.2011; Esim. Omatunto soimasi häntä siitä. Semsnendus noomad heinee dest / dens ent.)

tuntu, fiilikset, tuntemukset, tuntemiset, olo, olotila, tunnelma (ark): feelsij (mon, ark, luotu 20.5.2007, engl. feel+s)

tuntua (tuntua joltakin), vaikuttaa (joltakin): denla (denla noogentat (nyk. mennetat); Esim. Se tuntuu ihmeelliseltä asialta. De denlae utlannetat ikhetat. Esim 2. Minusta tuntuu, että meidän on tehtävä asialle jotakin. Meinest denlae, et (eda) veinen em detta (dua) ikteel / iktens me noogenee.)

tuntua (vaikuttaa): eftekete, efte

tuntua, kokea (v;tuntea): fella, imfella (26.11.2007; im+fella. Minusta oman kielen kehitys tuntuu haastavalta. Ja imfellan oundens langins developuen forveddentat. Meines mellest oundens langins developus imfellae forveddentat.)

tuntuinen (a): denlenne (denla+nne; 22.1.2009)

tuntuma (s;läheisyys): lehus (Esim: Aivan keskustan tuntumassa: Werim sentrens lehuess. / Werim lehem sentree.)

tunturi (s): vorre, norvorre

tuo (p): tos (10.9.2009; Etym. luotu do-sanan pohjalta, tes-sanan mallin mukaisesti)

tuo: do (Huom 18.6.2008: Ei ole enää puhek. tahi runollinen muoto, vaan vaihtoehtoinen ilmaisutapa sanalle dosh.; Esim 1: Tuo on uusi talo: Do(sh) em neve domme. Esim 2: Tuo poika teki sen: Do(sh) boikke den duade. Esim 3: Tuosta asiasta olen kuullut ennenkin puhuttavan: Do(she)st iktest ja hafam enneq lisnan toogen.)

tuo: dosh

tuoda (v): heeretta (29.7.2008; heera+tta), douja

tuoda (v): kommetta (komme+tta; 10.9.2009)

tuoda (v; ~ maahan; import): inleade (Luotu 25.6.2007. Muodsutus in+leade. Tätä päivämäärää ennen "tuoda" oli "importeida" ja sitä ennen "importe".)

tuoda (v;esiin): fremsua (4.2.2008 tämäkin tarkoitus)

tuoda (v;esim. maahan): indouja (inne+douja; 4.9.2010)

tuoda (v;kantaen): douja (18.6.2008 lisätty tämäkin merkitysvivahde; Esim: Hän toi ruokaa meille: Hes doujad rookee veineel.)

tuoda apu (v), tuoda apua (v), auttaa (v;tuoda apua): douja aidus (douja|aidus; 18.11.2009)

tuoda esiin, esiintuoda, paljastaa, tuoda eteen (v;kuv;esiintuoda): fremsua (26.11.2007; frem+sua)

tuoda esille (v;konkr ja kuv), julkistaa (v), riisua huntu (v), paljastaa (v), tuoda ilmi (v): veilehma (veila+hma; 11.6.2018)

tuoda eteen (v;atk;ikkunan vienti päällimmäiseksi): douja entat (douja|entat; 31.12.2012)

tuoda eteen (v;kuv;esiintuoda), esiintuoda, tuoda esiin, paljastaa: fremsua (26.11.2007; frem+sua)

tuoda ilmi (v), julkistaa (v), riisua huntu (v), tuoda esille (v;konkr ja kuv), paljastaa (v): veilehma (veila+hma; 11.6.2018)

tuoda mieleen (v), vihjata (v), viitava (v), synnyttää mielikuva (v): allueida (allu[d]e+eida; 12.5.2018), allude (12.5.2018; Etym. engl. allude)

tuoda näkyville (v), näyttää (v), paljastaa (v;näytille): envietta (en+vietta; 7.2.2013; Esim. Näytä tiedosto Finderissa. Envietta nafenle Finderes.)

tuoda valmiina (v), tarjota, valmistaa: enviesda (en+vie+sda; 28.12.2015; Etym. provide < lat. providere < pro+videre)

tuoda: sua (Etym. suom. suoda, suo-)

tuohi (s): dohhe (Etym. suom. tuohi, tuohe-)

tuohihäkkyrä, tuohikori (s): dohhengoor (dohhenne+goor; 17.1.2009)

tuohinen (s,a): dohhenne (dohhe+nne; 17.1.2009)

tuohon aikaan (d), siihen aikaan, silloin, tuolloin: doshtaidet (dosh+taide+et; 17.5.2008)

tuohon aikaan (d), siihen aikaan, silloin, tuolloin: doshtait (dosh+taid[e]+et; 15.11.2008), tostait (tos+tait; 1.2.2012)

tuohtua (v;hermostua,ärsyyntyä): dohhetsa (dohhe+tsa; 9.9.2009)

tuohunen, tuohus (s;tuohi): dohhus (dohhe+us; 17.1.2009), dohhe

tuokio (a), hetki (a), tovi (a), kotva (a): kottev (15.6.2018; Etym. suom. kotva, Taiv: kotv-), kotvuk (kottev+uk; 15.6.2018)

tuoksahtaa (v): duffehda (duffa+hda; 12.8.2014)

tuoksu, haju: smelne (Merkintä 14.1.2008: Käytä smelne-sanan asemesta smellos-sanaa, koska sanalla smelne on myös merkitys 'hymy'), smellos (29.11.2007; smella+os), hievos (hieva+os; 5.5.2023)

tuoksua (v), haista (v;tuoksua): duffa (28.10.2010; Etym. doft; Rekt: duffa+translatiivi)

tuoksua, haistaa, haista: smella (Rekt: smella+translatiivi)

tuoli, istuin: tool

tuolla (d), siellä (d): tosjem (tos+s[i]jem; 6.3.2016)

tuolla (d;viitattaessa näköetäisyydellä olevaan kohteeseen): doell (dos(h)+ell; 16.9.2008)

tuolla päin, siellä päin (d): diell (29.5.2008 tähänkin tarkoitukseen; vanh), diel (22.3.2012 tähän muotoon)

tuolla: doise (Takavokaalinen väännös sanasta diese. Takavokaalisuus luo sanaan sen merkityksen mukaista kaukaisuutta. Vertaa suomen täällä ~ tuolla, diese ~ doise.)

tuollainen (a): doshenne (5.3.2008; dosh+enne)

tuollainen, sellainen (a): toslek (tos+lek; 10.9.2009), tosenne (tos+nne; 10.9.2009)

tuolloin (d), tuona aikana (d), siihen aikaan (d): tosetem (tos+et+em; 23.8.2010; Huom: Ajanmäärissä voidaan multiplikatiivin tunnusta -et käyttää.)

tuolloin, siihen aikaan, silloin, tuohon aikaan (d): doshtaidet (dosh+taide+et; 17.5.2008)

tuolloin, siihen aikaan, silloin, tuohon aikaan (d): doshtait (dosh+taid[e]+et; 15.11.2008), tostait (tos+tait; 1.2.2012)

tuolloinen (a), sen aikainen (a): denstaidenne (2013; de+ns+taide+nne)

tuolta (d): doisent (doise+nt; 1.5.2010), dient (die[ll]+nt; 1.5.2010)

tuomari (s): dommeidel (dommeida+el; 29.1.2011)

Tuomas (s;erisn): Dommes (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Doomes (16.9.2009 otettu tämä muoto käyttöön.)

tuomi (s): domme (vanh; merkitty vanhaksi 7.3.2008; käytä mieluummin doumme-sanaa, jota ei saata sekoittaa kotia tarkoittavaan domme-sanaan; Etym. suom. tuomi-sanasta, tuome-.), doumme (vanh; merkitty vanhaksi 21.7.2008; 7.3.2008; Etym. muunneltu versio domme-sanasta.), doome (21.7.2008 tähän muotoon; Esim. Ei liiku lehti tuomen. Ain linge lefenn' doomens.)

tuominen, tuonti (s): suattos (6.6.2008)

tuomio (s): dommeidus

tuomita (v): dommeida

tuona aikana (d), tuolloin (d), siihen aikaan (d): tosetem (tos+et+em; 23.8.2010; Huom: Ajanmäärissä voidaan multiplikatiivin tunnusta -et käyttää.)

tuonela (s): hados (Etym. engl. Hades)

tuonne (d): dool (do+ool; 14.9.2010)

tuonne päin (d), sinne päin: doisvar (29.5.2008; ks. myös diesvar; dies(e)+var; Huom: Arkisempi ilmaus kuin doisvarden)

tuonne päin: doisvarden

tuonne, sinne: furdoise, doise

tuonti (s), tuominen: suattos (6.6.2008)

tuonti (s;esim maahan~): indoujus (indouja+us; 4.9.2010)

tuonti (v; maahan~): inleadus

tuore (s), raikas: väres (30.6.2010; Etym. vir. värske, suom. veres; Taiv: värs-), väres- (30.6.2010; Esim. Tuoreet oksat. Väresdeksij.)

tuore, äskettäinen: dour (vanh; Huom: Tämä sana on sama kuin kahkonin ovi-sana; siksi suositellaan käytettävän mieluummin dourlek-sanaa tuore-sanan käännökseksi. Etym. suom. tuore-sanasta), dourlek

tuoreeltaan (d), äskettäin (d), vähän aikaa sitten (d): värsem (väres+m; 19.7.2010)

tuoremehu, täysmehu, mehu (s; tuoremehu tai täysmehu; puristamalla tai muulla tavalla marjoista, hedelmistä tai kasviksista erotettu mehu, tai tuoremehu, jonka valmistuksessa ei ole käytetty vettä, eli täysmehu): mahle (18.6.2008 tähänkin tarkoitukseen)

tuoreuttaa, elävöittää (v;virkistää), raikastaa, virvoittaa (v): värsenda (30.6.2010; väres+nda)

tuossa (d), siinä (d): tosem (tos+em; 20.2.2012)

tuossa (d;viitattaessa lähellä näköetäisyydellä olevaan kohteeseen), siinä: doess (dos(h)+ell; 16.9.2008)

tuossa: doise, dois (run), dosse (harv; merkitty harvinaiseksi 11.9.2008)

tuota, tota (d;ark,tilkesana): doo (do+oo; 12.2.2009), öö (interj; 12.2.2009)

tuotanto (s;tekn), tuottaminen (s): detendus (detenda+os; 13.4.2013)

tuotantoerä (s): detendenderie (detenda+ne+derie; 23.5.2023)

tuote (s): detendos (detenda+os; 27.8.2010)

tuote: produkte

tuottaa (v), luoda (v;tuottaa): kreida (10.11.2012; Etym. engl. create [krieit])

tuottaa (v): detenda (detta+nda; 27.8.2010)

tuottaa (v): produse

tuottaa (v): produseida (3.6.2008)

tuottaja (s): produseidel (3.6.2008; produseida+el)

tuottaminen (s), tuotanto (s;tekn): detendus (detenda+os; 13.4.2013)

tupa (s): datsa

tupakanomainen (a;tupakkaan verrattava): keresellokens taienne (keresellok+ens|taienne; 2.11.2012; Esim. Myös tupakanomaisten tuotteiden, kuten sähkötupakan, käyttö on kiellettyä. (Kahkonissa kolme tapaa:) Keresellokens taiennijeeg detendoijee, nee ais sihdkeresellokee, em hyllendaid kasutta. / Keresellokens taiennijenseg detendoins, nee ais sihdkeresellokens, kasuttus em hyllendaidee. / Keresellokens taiennijenseg detendoins, nee ais sihdkeresellokens, kasuttus hyllendai.)

tupakka, savuke (s): keresellok (18.6.2008; keresella+ok)

tupakoida (v): keresella (luotu syyskuussa 2007 keres-sanan pohjalta; keres+ella)

tupakointi (s): keresellus (18.6.2008; keresella+us), kereselne (18.6.2008; keresella+ne)

tuplaklikata, kaksoisnapsauttaa (double-click): klikka iduat (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2008), duatklikka, duppelklikka (16.6.2008; duppel+klikka)

tuplaydinprosessori, tuplaydinsuoritin, kaksoisydinsuoritin (s): dualsornaprosessord (21.5.2007 keksitty), dualsorna-aldettord (27.3.2009)

tuppi: tubbe (Etym. suom. tuppi)

tupruta (v), tupruttaa (v), tuiskuta (v): tuiske (14.9.2010; Etym. suom. tuiskuta; Esim. Ulkona tuiskuaa. Ulgem tuiske.)

tupsu (s), tupsukka (s): tupsuk (5.5.2010; Etym. suom. tupsu, tupsukka)

Tupu (s;erisn;sarjakuvahahmo): Toope (23.6.2009; Etym. suom. Tupu)

turha (a), turhaantunut (a): tolek (17.8.2010; Etym. ven. только, tol'ko = vain, pelkästään, pelkkä)

turha, arvoton, tyhjänpäiväinen, joutava, joutavanpäiväinen: oraufres (vanh), fordernafres (vanh), tyhlek

turha, tarpeeton: ainfordernelek, tyhlek

turhaan (d), turhanpäiten (d): toleketat (tolek+tat; 15.10.2010)

turhaan: furdelnefreset, ainforderneleket, ainme furdelnee

turhaan: tyhleket

turhaantunut (a), turha (a): tolek (17.8.2010; Etym. ven. только, tol'ko = vain, pelkästään, pelkkä)

turhanpäiten (d), turhaan (d): toleketat (tolek+tat; 15.10.2010)

turkki (s): korbeid (kor+beid), turd

Turkki (s): Turgie (10.10.2016)

turkkilainen (a): turgienne (turgie+nne; 10.10.2016)

turkoosi: turkoise

Turku (s;paikannimi): Turge (24.6.2009)

turma, kadotus (s;hukka), tuho, hävitys, vahinko, vaurio, onnettomuus (s): hukkus (hukka+us; 20.1.2012; Etym. vir. hukk)

turmella (v), runnella (v), hajottaa (v): rehla (10.10.2012; Etym. kahk. oma sana)

turmella (v): furderva (vanh), derva (12.8.2010 tähän muotoon)

turmeltu, turmeltunut (a): furdervaid (furderva+aid; 29.7.2008)

turmelus (s), turmio (s): furdervus (vanh), dervus (derva+us; 12.8.2010)

turuntie (s), markkinatie (s): turgennensvoo (turge+nne+ns+voo; 14.5.2013)

turva (s): armsie (11.3.2011; Etym. vir. arm + kahk. si[j]e; Esim. Ole hyvässä turvassa! Eet fimses armsies!)

turva: sheld (Etym. engl. shield)

turvaisa (a), turvallinen: erdlek (erd+lek; 14.4.2009)

turvaisa (a), turvallinen: sheldlek

turvakaukalo (s): erdelles (erd+elles; 12.4.2014)

turvallinen, turvaisa (a): erdlek (erd+lek; 14.4.2009)

turvallinen, turvaisa (a): sheldlek

turvallinen: sheldenne

turvallisuus: sheldennus

turvata (v): shelda

turvatyyny (s;tekn): erdbemma (erd+bemma; 27.4.2017)

turvautua (v): sheldua (vanh)

turvavyö (s): erdbeltte (erd+beltte; 12.4.2014)

turve (s): dyrf, dyrffe

turvota (v), paisua (v): pundetsa (6.6.2013; Etym. vir. punduma)

tuska (s), kärsimys: liidus (liida+us; 16.10.2008)

tuska (s), vaiva: leiden (leidnij, harv. leidij)

tuska (s;konkr,kuv), vaiva (s;konkr), harmi (s;konkr;vaiva): vehja, vehna (7.2.2013 tähänkin muotoon)

tuska: leiden (leidnij, harv. leidij)

tuskainen, vaivainen, kärsivä (a): leidenlek (26.4.2008; leiden+lek)

tuskissaan (d), kärsien (d): liideinsme (run; liiden*+ei+ns+me; 10.11.2007)

tutkailla, tutkistella, tutkiskella, tutkia, tarkkailla (v): uurella (uura+lla; 28.4.2009)

tutkailu, tutkistelu, tutkiskelu, tarkkailu (s): uurellus (uurella+us; 28.4.2009)

tutkia (v): eksameida

tutkia (v): uura (23.11.2008; Etym. vir. uurida, uuri- < vir. uure, suom. uurre)

tutkia, tutkistella, tutkiskella, tutkailla, tarkkailla (v): uurella (uura+lla; 28.4.2009)

tutkielma: eksameidus, uuros (uura+os; 17.2.2014), uurosverk (uuros+verk; 17.2.2014), verk (17.2.2014 tähänkin tarkoitukseen)

tutkielma: totkies (vanh; luotu n. vuonna 2002)

tutkija (s): uurel (uura+el; 23.11.2008)

tutkimus (s): uurus (23.11.2008; uura+us)

tutkinto (s; yliopistokoulutuksen loppu~): gradu (ark), graduatione

tutkiskella (v;pohdiskella): fundella (15.11.2008 tämäkin tarkoitus)

tutkiskella, tutkistella, tutkailla, tutkia, tarkkailla (v): uurella (uura+lla; 28.4.2009)

tutkiskelu, tutkistelu, tutkailu, tarkkailu (s): uurellus (uurella+us; 28.4.2009)

tuttava, tuttu (a): naflekennus (nafe-lek-enne-us)

tutti (s): tutte (26.11.2008; Etym. suom. tutti)

tuttipullo (s): Ks. maitopullo

tuttu (a), tuttava: naflekennus (nafe-lek-enne-us)

tuttu (s,a): naiflek (vanh; naife*+lek), snendaid (snenda+aid; 11.9.2014), snaid (sne+aid; 11.9.2014)

tuttu: prenafed (vanh)

tutustua (v): nafetsa (nafe+tsa; 14.11.2008)

tutustua, perehtyä, syventyä: nafgetta (nafe+getta)

tutustua: nafgetta

tuudittaa (v;kiikuttaa), heijata, kiikuttaa (s): heija (7.6.2009; Etym. suom. heija-)

tuudittaa, kiikuttaa, heijata, keinuttaa, häilyttää (v): linge, lingetta, tuudetta (tuuda+tta; 31.8.2014)

tuudittaa, tuutia, hyssytellä, hyssyttää (v): lilla (Etym. kahk. lille+a taikka engl. lull), lillella, linge

tuuhea: duhlenne

tuuhettua (v;tulla tuuheammaksi): duhlenna (2005; Verbi luotu duhlenne-adjektiivin pohjalta.)

tuulenpuuska, puuska: gust, thondens gust

tuuletin (s;tekn): blufford (3.1.2008; bluffa+ord)

tuuletin (s;tekn,atk myös): thondettord (18.12.2007; thonde+tta+ord)

tuuletusikkuna (s;tekn): thondettenakken (thondetta+ne+akken; 8.6.2015)

Tuuli, Tuulia (s;erisn): Tulle (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Tullie (26.1.2009; Huom: Nimivastine), Thonde (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

tuuli: thond (Lausunta: ei niin kuin engl. this eikä [t´hond], vaan siltä väliltä: [th´ond]; Huom: th-liitos on kahkonille ominainen; kielen alkuaikoina th-liitettä eritoten käytettiin: mathier, douthel, juth, thef, klothe, thaler, thedas, juthella, pathenjeera, dobothe, thyyl, thailon; Etym. muunnelma suom. sanasta tuuli; Esim. Asia sai vihdoinkin uutta tulta siipiensä alle: Ikte shied losein nevee thondee tseebijensem altat.), thonde (1.2.2009 tähän muotoon)

tuulla: thonde, bluffa

tuuma (s): dumme (13.7.2007)

tuuri: tuur

tuutia, tuudittaa, hyssytellä, hyssyttää (v): lilla (Etym. kahk. lille+a taikka engl. lull), lillella, linge

tuutti, jäätelötuutti, jäätelötötterö (s): fresletuutte, tuutte

tuutti, tötterö (s): tuutte

tviitata (v;atk): tviitta (13.10.2011; Etym. engl. tweet)

tyhjentyä (v), tyhjetä (v): tyhetsa (tyhe+tsa, 8.6.2011)

tyhjentää: tyhete, blokka, kumma

tyhjiö (s): tyhek (tyhe+k; 18.8.2007)

tyhjä CD-levy (s;atk), CD-aihio (s;atk): CD-aljos (CD+aljos; 7.9.2017)

tyhjä, autio: tyhe

tyhjänpäiväinen, turha, arvoton, joutava, joutavanpäiväinen: oraufres (vanh), fordernafres (vanh), tyhlek

tyhmä, typerä, tomppeli, tollo, lurjus, hölmö (a): dumme, ainvislek, blegge (26.11.2008 lisätty sanalle tämäkin merkitys), tontto (26.11.2008 lisätty sanalle tämkin merkitys), pelves (26.11.2008 tämäkin merkitys sanalle)

tyhmä: dumme

tykki (s): tyg

tykätä (v;pysähtyä johonkin; Esim. homma tykkäs heti), lopettaa, pysäyttää, pysähtyä, loppua, päättyä (v): endrie (luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. end + kahkonin returie-sanan loppu -rie. Tästä on johdettu kahkonin drie-sana, jatkaa.), tykka (11.6.2013; Esim. Kokeilin synkronointia, mutta homma tykkäs aina siirtovaiheeseen. Tesdum synkkuee, van syssel tykkad ientait transfeidensteigesi. Esim. Homma tykkäs heti alkuun. Syssel tykkad reget algues/alguesi. Esim. Pelaajan sydän oli pysähtyä kesken pelin. Spielelens sedde eedu et tykka mit spieloee. Etym. suom. ark. tykkää = pysähtyä)

tykätä enemmän (v), miellyttää enemmän (v), tehdä mieluummin (v), pitää parempana (v;vrt englannin prefer): mellendemma (mellende+mma; 11.10.2011; Esim. Meinee mellendemmae näbesdoo kasutta ais masee. Tykkään käyttää mieluummin näppäimistöä kuin hiirtä. Esim. Meinee mellendemmae masens sijest näbesdoo kasutta.)

tykätä, pitää: tykke (Etym. suom. arkikielen sanasta tykätä (tykkä-). Suomeen tullut ruots. sanasta tycka. Anglosaks. thynkan on ajatella. Siitä on tullut engl. think, josta puolestaan on tullut vanhan kahkonin thinkka ja siitä nykyisen kahkonin denkka (denk+a). Näin sanojen [kh:tykke] ja [kh:denkka] välillä piillee yhteys.)

tykö (d), luo, luokse: lehtat (leh+tat; 15.9.2009)

tykö, ääreen, luo, luokse, pariin, lähelle, viereen, vierelle: leheel (vanh), lehtat (leh+tat)

tykö, ääreen, luo, luokse, pariin: tokko (Takavokaalinen toisinto suomen sanasta tykö. Sanalla ei ole tekemistä suomen tokko(pa)-sanan kanssa.), tok (tok[ko]; run)

tykökäymys (s), pääsy (s): kottus (kotta+us; 11.10.2008), vartaveidus (käsiksi~; 27.8.2011 tämäkin lisätty)

tykönä (d), luona: lehem (leh+em; 15.9.2009)

tykönä, lähellä, luona (d): lehem (9.12.2008; leh+em; Esim. lehem maee. lähellä maata. Esim. fensens lehem. ystävän luona.)

tykönä, ääressä, luona, parissa, lähellä, vieressä: lehell, lehuess (16.7.2007; leh+us+ess)

tykönä, ääressä, luona, parissa: tokkom (Etym. tokko+m; luotu sanan tokko jälkeen)

tykötarpeet, varusteet (s;mon): mefordernij (luotu 22.5.2007, muodostus me+forderne+ij sanan tykötarpeet mukaisesti)

tyköä (d), luota: lehent (leh+ent; 15.9.2009)

tylppä (a), tylsä (a): tel (7.9.2010; Etym. suom. tylsä)

tyly, nurja, ynseä, yrmeä, kolkko (a): kyjelek, gylmek, hardek, kyilek (ky[je>i]lek; 27.6.2010)

tyly: hardeg (vanh; Merkitty vanhaksi 27.2.2010; Etym. -eg tulee ruots. -ig-adjektiivipäätteestä. Hard tulee engl. sanasta hard. Kahkonin "hardeg" tarkoitti aluksi - tylyn lisäksi - myös kovaa. Niin myös suomen tyly on alkujaan tarkoittanut kova, jäykkä, kankea (ilmeni sanonnoissa tyly maa, tyly puu, tyly nuora). Sana hardeg on luotu kielen alkuvaiheilla, ehkä 2002 tai 2003. Jos sana olisi lainattu kieleen 2006 jälkeen, se olisi ollut todennäköisesti muodossa hardlek [har{d}lek].), hardek (27.2.2010 tähän muotoon muodosta hardeg.)

typerä (a): ainvislek (ain+vislek; 26.11.2008), dumme (26.11.2008 lisätty tämäkin merkitys)

typerä, tyhmä, tomppeli, tollo, lurjus, hölmö (a): dumme, ainvislek, blegge (26.11.2008 lisätty sanalle tämäkin merkitys), tontto (26.11.2008 lisätty sanalle tämkin merkitys), pelves (26.11.2008 tämäkin merkitys sanalle)

typosquatting (s;atk;engl;[taiposkvoting]), kirjoitusvirhevaltaus (s;atk;oma käännös, ei virallinen): vengrenvolmeni voldus (vengrenvolme+ni|volda+us; 10.6.2012)

typykkä (s), tyttönen (s): tirtes (7.12.2009; Etym. vir. sanan plikatirts loppuosasta tirts; Taiv: tirts-), jillenne

tyttö (s;jonkun tyttö), tytär: jillette, jille

tyttö: jille (Etym. Ranskan samaa tarkoittavasta sanasta "jeune fille".)

tyttönen (s), typykkä (s): tirtes (7.12.2009; Etym. vir. sanan plikatirts loppuosasta tirts; Taiv: tirts-), jillenne

tyttöystävä (s): jillefennes (jille+fennes; 27.1.2012)

tytär, tyttö (s;jonkun tyttö): jillette, jille

tyven (a;tyyni): dynne, dynlek

tyvi (s): baas (3.4.2011 tähänkin merkitykseen muiden kielten mallin mukaan.)

tyydyttävä (a): teddettanne (12.10.2009; teddetta+nne)

tyydyttää (v): teddetta

tyyli: thyyl (vanh; merkitty vanhaksi 21.9.2008), stil, dyl (vanh; merkitty vanhaksi 21.9.2008)

tyylikäs (a): stillek (stil+lek; 5.8.2009)

tyylikäs: thyylkes (vanh), stilkes (vanh), dylkes (vanh)

tyyni (a), seesteinen (a), levollinen (a), rauhallinen (a;seesteinen), harras (a;seesteinen,levollinen): seien (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana; Taiv: seienn-)

tyyni: dynne

tyynnytellä (v), tyynnyttää: dynnetta (3.1.2008 tähänkin tarkoitukseen)

tyyntyä (v): dynna (13.6.2008; dynne+a; Esim: Tuuli tyyntyi. Thonde dynnad.)

tyyny (s): bemma (Etym. ehkä suom. pehmeä tai kahk. oma sana; vuoden 2006 aikana)

tyypillinen (a): typenne (vanh; merkitty vanhaksi 27.7.2008), tippenne (27.7.2008 tähän muotoon; tippe+nne), tiplek (tippe+lek; 6.6.2013)

tyypillisesti (d): typennet (vanh; merkitty vanhaksi 27.7.2008), typpennet (27.7.2008; typpenne+t)

tyyppi (ihminen): type (vanh; merkitty vanhaksi 27.7.2008), tippe (27.7.2008 tähän muotoon)

tyyppi (s;laji,malli): modelle

tyyppi: type, tippe (27.7.2008 tähän muotoon)

tyystin (d): völlet (völle+t; 15.2.2010)

tyytyväinen: teddanne, tedlek

tyytyä (v), olla tyytyväinen (v;johonkin): tedda, eede tedlek (eede|tedda+lek; Rekt: komitatiivi/allatiivi (-ni/-eel); Esim. Me eedem tedlek ikteel/ikteni.)

työ (s): verk, verkellus, verkne (keksitty 8.6.2007; Etym. ruots. verk-sanan mukaisesti)

työ, homma: syssel (monikko: syslij), jobbe (ark), fork (vanh; merkitty vanhaksi 25.5.2008), förk (vanh; merkitty vanhaksi 25.5.2008)

työ: fork (vanh; merkitty vanhaksi 25.5.2008), förk (vanh; merkitty vanhaksi 25.5.2008)

työ: rabootte (vanh; Etym. ven. работа)

työhuone (s): savotte (6.12.2014; Etym. suom. savotta = tehdas, työmaa < ven. завод = tehdas)

työkalu, väline: galu (vanh; Merkitty vanhaksi 31.12.2012), välek (väl+ek; 31.12.2012; Etym. suom. väline, samanlaista käännöstä on havaittavissa muissakin kielissä, esimerkiksi virossa väline on vahend.)

työkalupalkki (s;atk), työkalurivi: galuloode (galu+loode; 4.2.2008; vanh), galurad (galu+rad; 13.4.2008; vanh), galuraad (galu+raad; 9.11.2012; vanh), välekraad (välek+raad; 31.12.2012)

työn alla (loppuun suorittamatta), kesken, keskeneräinen: melleradden (vanh)

työnkulku (s;atk myös;workflow): verkvoo (20.11.2009; verk+voo)

työntekijä (s): verkkel (verkka+el; 27.6.2010), verkellel (verkella+el; 27.6.2010)

työntää (v), tönäistä: truntta (26.11.2007; Etym. engl. samaa tarkoittavasta sanasta trundle)

työntää (v): trunga (4.4.2012; Etym. kahk. oma sana, deskriptiivisana)

työntää (v): ulvedda (ul+vedda; 2.5.2008; Esim: Työnnä ovea. Ulvedda douree. / Trutta douree oifvarden.), trutta (2.5.2008; Etym. kai suomen rutata = tönäistä)

työntää (v;jhnk/jnkn sisään): invedda (inne+vedda; 2.5.2008)

työpohja (s), pohja (s): baasuk (baas+uk; 28.10.2011)

työpohja (s;myös atk): verkbaas (verk+baas; 20.9.2008)

työpöytä (s;atk): verktaul (8.6.2007)

työpöytä: förktaul (vanh)

työskennellä, tehdä työtä, työstää (v): verkella, verkka

työskennellä: forkka (vanh; merkitty vanhaksi 25.5.2008), förkka (vanh; merkitty vanhaksi 25.5.2008)

työstää (v;tekn): verkesda (verkka+sda; 10.9.2017)

työteho, suorituskyky, tehokkuus (s): verkvegalekkus (11.3.2008; verk+vega+lek+us), vegalekkus (vegalek+us; 13.6.2014)

työtehtävä (s): verkduotte (27.5.2008; verk+duotte)

työtön (a): verklous (verk+lous; 15.4.2011; Huom: vrt. engl. workless)

työviikko (s): verkveike (verk+veike; 25.12.2010)

tägätä (v;ark;atk), lisätä tunniste (v;atk): taagetta (taage+tta; 11.6.2013), tagga (11.6.2013; Etym. engl. tag)

tähden (d), kera (d), kanssa (d), vuoksi (d), takia (d), suhteen (d;jnkn ~), koskien (d;~ jtkn), -ltään (d): ker (26.3.2013; Etym. karj. kera, suom. kera; Esim. meines ker. taidens ker. symmetrie reglinons ker. Esim. kieleltään huoliteltu esitys. nelvens ker helleni dettaid presenteidus. Esim. Ohjeita järjestelmän päivittämiseen. Aidij var serkesdellokens valsettus / Aidij serkesdellokens valsettuens ker.)

tähden (jnkn tähden), vuoksi, takia (jnkn takia), syystä (jnkn syystä): febri (tämän takia: dishens febri; vanhahtava), gaabest (gaabe+st; 3.7.2012)

tähdätä (jhk), suunnata (jhk), suuntautua (jhk), orientoitua (v): orienteida (2.5.2008)

tähkä (s): henpeik (hen+pee+ik; 4.8.2012)

tähkä (s): renne

tähteni (d), edestäni (d), vuokseni (d): ennestemmes (enne+st+emmes; 1.3.2012)

tähti (s): tsierna

tähtiloisto (s): tsiernejens valge (tsierna+ej+ns|valge; 26.9.2011)

tähtisadetikku, tähtisädetikku: tsiernasedkep, gibbenkep

tähtönen: tsiernanne

tähän (d), tänne (d): testat (tes+tat; 11.3.2010), tesjetat (tes+sjetat; 22.11.2014)

tähän (d): detteel (dette+eel; 11.10.2008; Huom: Ks. tässä. Esim: Tähän kohtaan teimme nuotion. Detteel sijeel vi notsken duade. Esim 2: Tähän ei saa astua. Detteel ain shie steppa. Esim 3: Tähän voi istua. Detteel mahdai sitta.)

tähän mennessä, toistaiseksi (d): testat (tes+tat; 25.10.2009), testat asd (testat|asd; 25.10.2009), testeidesi (tes+teid+si; 25.10.2009)

tähän päin, tänne päin (d): diesvar (29.5.2008; ks. myös doisvar; dois(e)+var; Esim: Sinä menet tuonne päin ja minä tänne päin: Dan kodden doisvar od ja [koddem] diesvar. Huom: Arkisempi ilmaus kuin diesvarden), diesvarden (29.5.2008; dies(e)+varden)

tähän tapaan (d), tällä tavoin (d): testaiennet (tes+taienne+t; 9.11.2012)

tähän, tänne (d): dieseel (diese+eel; 16.9.2008)

täksi, tämän takia (d): dishetat (28.1.2008; dish+tat)

tällainen (a), tämänkaltainen: tesviisenne (tes+viis+nne; 24.12.2011)

tällainen (a): dishenne (vanh)

tällainen (a): tesenne (tes+nne; 10.9.2009), teslek (10.9.2009; tes+lek)

tällä hetkellä (d), juuri nyt (d): dishteit (20.8.2009; dish+teid+t), testeit (tes+teit; 20.8.2009), justteit (just+teit; 1.11.2017)

tällä hetkellä (d), nyt (d): teidem (teid+em; 30.7.2010)

tällä hetkellä, nykyään (d): virrentait (virrenne+taide+t; 30.7.2011)

tällä hetkellä, nyt, nykyään: dishtaidet

tällä tavalla (d), näin (d), tällä tavoin (d): tesvoikken (tes+voo+i+kken; 31.10.2013)

tällä tavalla (d), näin (d): testaikken (tes+taikken; 27.1.2011)

tällä tavoin (d), tähän tapaan (d): testaiennet (tes+taienne+t; 9.11.2012)

tällöin (d), tässä tapauksessa (d): tes hundues (tes|hundus+es; 13.6.2014)

tällöin (d): dinnet (vanh), dishupness (vanh), teskulges (tes+kulg+es; 7.4.2013)

tämä (p): des (27.2.2009; Huom: Tänään 27.2.2009 on ehdotettu dish-sanan tilalle des-sanaa.)

tämä (p): dette (vanh; 29.8.2008; Huom: Otettu vaihtoehtoiseksi muodoksi dish-sanan rinnalle. Dette kuulostaa kauniimmalta kuin dish. Edelleen voi kuitenkin käyttää dish-sanaa. Esim 1: Tämän runon tein viime viikolla. Detten ronen duadem lesveiket. Esim 2: Tähän asiakirjaan ei ole tehty muutoksia. Detteel dokumenteel ain hafai möknei duan. Esim 3: Tämä on aivan uutta. Dette em völlet nevee. Esim 4: Tämä päivä jää historiaan. Dette deige lefde historieel/taktaideel.)

tämä (p): dish (vanh)

tämä (p): tes (20.8.2009; Etym. dish-sanasta muunneltu; Taiv: tes-)

tämän lisäksi (d), lisäksi (d): tens peel (tes+ns|peel; 24.7.2017)

tämän myötä (d): tesens mekken (tes+ns|mekken; 13.6.2014)

tämän takia (d), täksi: dishetat (28.1.2008; dish+tat)

tämän tähden (d), siksi, sen tähden (d;tämän tähden): tesvarden (tes+varden; 18.11.2009; Esim. Sen tähden tahdon kysyä mistä on kyse. Tesvarden villam frekka vatt em freknes.)

tämänhetkinen (a): dishtaidenne, dishnyydenne

tämänkaltainen, tällainen (a): tesviisenne (tes+viis+nne; 24.12.2011)

tänne (d), tähän (d): testat (tes+tat; 11.3.2010), tesjetat (tes+sjetat; 22.11.2014)

tänne (d), tähän: dieseel (diese+eel; 16.9.2008)

tänne päin (d), tähän päin: diesvar (29.5.2008; ks. myös doisvar; dois(e)+var; Esim: Sinä menet tuonne päin ja minä tänne päin: Dan kodden doisvar od ja [koddem] diesvar. Huom: Arkisempi ilmaus kuin diesvarden), diesvarden (29.5.2008; dies(e)+varden)

tänne: furdiese, diese

tännempänä (d;ark): tesemmat (tes+mma+t; 2.4.2011)

tänä iltana (d): dishildet (dish+ildet; 8.10.2008), tesildem (tes+ilde+m; 27.1.2011)

tänä kesänä (d): tessulvem (tes+sullev+em; 2.4.2011)

tänä päivänä (d): dishdeiget

tänä vuonna (d): tesannuet (tes+annus+et; 6.2.2010)

tänäpäivänä, tänäpänä: dishdeiget (vanh), disnadeigem (vanh; merkitty vanhaksi 19.1.2008)

tänään (d): valsukem (valles+uk+em; 23.8.2010), tesvalsem (tes+valles+em; 23.8.2010), teselsem (tes+(va>e)lsem; 23.8.2010), telsem (23.2.2011; te[se]lsem; Etym. raju lyhentymä: telsem < teselsem < tesvalsem)

tänään: deigem (vanh)

tänään: deiget (vanh), dish deiget (vanh)

täplä (s): teppel (31.5.2009; Etym. suom. täplä > teple > teppel)

-tär, -tar: -tte

täristä (v): tresda (31.12.2010; Etym. lyhenne kahk. träsressa johon lisätty sda-pääte)

täristä (v): tressa (2.1.2009; Etym. suom. täristä)

täristä, tärähtää, värähtää, jyristä, väristä: träsressa

tärkein (a): niidennein (käytä nykyään mieluummin: nedlekein), nedlekein, hendlekein (kallein)

tärkeys (s): mitlekkus (mitlek+us; 15.6.2010)

tärkeys (s): nedlekkus (23.11.2007 lisätty)

tärkeys: niidemus (käytä nykyään mieluummin: nedlekkus; vanh)

tärkeä (a;keskeinen), keskeinen (a): mitlek (mit+lek; 15.6.2010)

tärkeä (a;tarvittava,vaadittava): nedlek (16.8.2007; nedda+lek)

tärkeä: niiden (käytä nykyään mieluummin: nedlek)

tärskyä (v;laineet), lainehtia: loksa (14.10.2010; Etym. vir. loksutada [loksuttata]), loksella (loksa+lla; 14.10.2010)

tärähtää, värähtää, jyristä, täristä, väristä: träsressa

täsmentyä (v), tarkentua (v): morgedemmetsa (morged+mma+tsa; 28.1.2012)

täsmentää, tarkentaa, spesifioida, eritellä (v): morgedda (16.8.2007; morged+a), spekifieida (16.8.2007)

täsmälleen (d), tarkalleen (d): prekisait (prekisaid+t; 17.8.2015)

täsmälleen (d), tasan (d), tarkalleen (d): jämnet (jämmen+t; 17.8.2015)

täsmälleen, tarkalleen: justleket (26.11.2007; just+lek+et)

täsmällinen (a), tarkka (a), oikea (a;täsmällinen): prekisaid (prekise*+aid; 18.1.2013; Etym. engl. precise), eksakte (18.1.2013; Etym. engl. exact)

täsmätä (v): pänrepla, varrepla

tässä (d): dettet (dette+t; 16.9.2008; Huom: Käytetään haluttaessa korostaa tässä-sanan tarkoitusta täällä-sanan sijasta. Sana 'tässä' ilmaisee pientä aluetta; sana 'täällä' kuvastaa laajaa aluetta. Esim: Olet tässä (Teksti kartalla). Dan ären dettet.)

tässä (d): tesem (tes+em; 16.9.2009), tesjem (tes+sjem; 22.11.2014)

tässä (d): tess (tes+ess; 12.8.2014)

tässä hetkessä (d), käsillä (d;läsnä), läsnä (d): kesem (kes+em; 20.10.2011; Esim. Ilde em kesem. Ilta on joutunut (tullut). Esim. Gusvalgus bälerdens ylekeel glanssae, / ilde sel kesem ul em. Esim. Sullev em kesem. Suvi on läsnä. Esim. Skorre em kesem. On hätä.)

tässä tapauksessa (d), tällöin (d): tes hundues (tes|hundus+es; 13.6.2014)

tässä: diese, dies (run), desse (harv; merkitty harvinaiseksi 11.9.2008)

tästedes (d): tesent envarden (tes+nt|envarden; 15.7.2011)

tästä huolimatta (d), silti, siltikin, kuitenkin, siitä huolimatta: dettak (dette+tak; 12.10.2008; Esim: Siitä huolimatta hän pääsi vapaaksi. Dettak hes frentat kottu.)

täten (d), näin (d): tesekken (tes+kken; 13.6.2014)

täten (d): sollenhe

täten (d;näin ollen), näin ollen (d): dint eedeissem (dint|eede+eissem; 6.2.2010)

täten (d;näin ollen), näin ollen: dint

täten: ihuppenit (vanh)

täti (s): tetja (8.3.2008; Etym. ven. tjotja)

tätä nykyä (d), nykyään: tesetem (tes+et+em; 2.1.2010; [tesettem]), tesvalsem (tes+valles+em; 18.10.2011)

tätä tietä (d): tes vookken (tes|voo+kken; 9.4.2012)

täydellinen (a): völlenlek (völle+nne+lek; 21.2.2012)

täydellinen, täysi, valmis, loppuun suoritettu: komplete, kompleidaid

täydellinen: pefort

täydellisesti (d): pefortet (pefort+t; 12.12.2013)

täydellisyys (s): völlenlekkus (völlenlek+us; 9.3.2015)

täynnä (d), täysi (a,d): völle (Esim 1: Kuppi on täysi/täynnä. Kuppe em völle. Esim 2: Kuppi on täynnä kahvia. Kuppe em koffest völle. Esim 3: Huone tuli täyteen riemua. Ruume heerad lufduest völle / völle lufduest / lufduest völtat. Esim 4: Huone tuli täyteen kyynelten tuskaa. Vanh: Rome heerad völtat terrennijens leidnest. Nyk: Ruume völletsu terrennijens leidnest / heerendu terrennijens leidnest völle.)

täynnä (d), täysi (d;täynnä): kahtu (2.3.2014; Etym. kahk. oma sana < kak suom. -toon, illatiivi; Esim. kahtu ikhijest. goor kahtu moroist od maljendeist.)

täys- (a), täysi- (a), koko- (a): kahtus- (Ks. kahtus; 7.6.2021)

täys-, täysi-: völl-

täysi (a): kahtus (kahtu+s; 7.6.2021; Huom. harvinaisempi vaihtoehto völle-sanalle, tavanomaisempi sana on völle.)

täysi (a,d), täynnä (d): völle (Esim 1: Kuppi on täysi/täynnä. Kuppe em völle. Esim 2: Kuppi on täynnä kahvia. Kuppe em koffest völle. Esim 3: Huone tuli täyteen riemua. Ruume heerad lufduest völle / völle lufduest / lufduest völtat. Esim 4: Huone tuli täyteen kyynelten tuskaa. Vanh: Rome heerad völtat terrennijens leidnest. Nyk: Ruume völletsu terrennijens leidnest / heerendu terrennijens leidnest völle.)

täysi (d;täynnä), täynnä (d): kahtu (2.3.2014; Etym. kahk. oma sana < kak suom. -toon, illatiivi; Esim. kahtu ikhijest. goor kahtu moroist od maljendeist.)

täysi, täydellinen, valmis, loppuun suoritettu: komplete, kompleidaid

täysi- (a), täys- (a), koko- (a): kahtus- (Ks. kahtus; 7.6.2021)

täysi-, täys-: völl-

täysi-ikäinen (a): völliguenne (täysi-ikäinen; 8.3.2008; völle+iguenne)

täysimittainen (a): völlkakenne (völle+kak+nne; 18.1.2008), völlskaaloenne (völle+skaalos+nne; 18.1.2008)

täysin (d), läpikotaisin (d), kokonaan (d): troukkennem (troukken+em; 18.10.2011), välkkennem (välkken+m; 8.9.2014)

täysin, todella, aivan, ihan, hyvin, erittäin: imwer (vanh), werim (wer+im, jossa -im on prepositiosta muodostettu suffiksi.), weret, ette (vanh)

täysin, vallan (todella), aivan, ihan, hyvin: unne (luotu ennen 16.1.2002; vanha tässä merkityksessä; Merkitty vanhaksi 5.2.2010; Käytä mieluummin sanaa "werim", todella.)

täysin: völlit

täysiversio, täysversio, kokoversio, koko versio (s): völlversione (völle+versione; 23.1.2009)

täysmehu, tuoremehu, mehu (s; tuoremehu tai täysmehu; puristamalla tai muulla tavalla marjoista, hedelmistä tai kasviksista erotettu mehu, tai tuoremehu, jonka valmistuksessa ei ole käytetty vettä, eli täysmehu): mahle (18.6.2008 tähänkin tarkoitukseen)

täysteräväpiirto (s;atk): völldarenlino (völle+darenne+lino; 9.6.2010)

täysversio, täysiversio, kokoversio, koko versio (s): völlversione (völle+versione; 23.1.2009)

täyte (s): völlos (völle+os; 26.7.2012)

täytekakku (s;elint): völloskaakkos (16.11.2012; Esim. völloskaakkos vaadukeni. vadelmatäytekakku.)

täyteteksti (s;atk): völlosdäkst (völlos+däkst; 26.7.2012)

täyttyä (v): völletsa (völle+tsa; 7.4.2009; Esim. Onnen tunne täytti hänen sydämensä. Onjest völletsad heines sedde. Esim 2. Hänen ennustuksensa täyttyi. Heines foresefus völletsad / wertat heerad.), heera völtat (+elatiivi; vanh; Merkitty vanhaksi 3.3.2010; 1.8.2009; heera|völle+tat; Esim. "Tulin täyteen ruuasta." Heeradem völtat rookest.), heerenda völle (heerenda|völle; 3.3.2010; Esim. Huone täyttyi ilosta. Ruume (vanh. rome) heerendu ikrest völle./Ruume völletsu ikrest.)

täyttyä, täyttää: völle

täyttää (v): völletta (völle+tta; 26.1.2010)

täyttää (v;suorittaa,tehdä), suorittaa, tehdä, toimittaa: völldua (vanh; 3.6.2008; völle+dua; Etym. ruots. fullgöra = toimittaa, mukaisesti), verketta (verk+tta; 29.8.2008)

täyttää (v;täydentää, esim. lomake): invölle, invölletta (invölle+tta; 6.12.2014)

täyttää, täyttyä: völle

täytyisi, pitäisi: shunde (vanh), mostoje (vanh)

täytyä, pitää: moste (vanh)

täytäntöönpanna (v): plutta virrentat (28.8.2007)

täällä päin (d): diese (29.5.2008 tähänkin tarkoitukseen)

täällä: diese (Etym. Saattaa olla tullut ven. sanasta zdes'.), tesem (tes+em)

täältä (d): diesent (diese+nt; 16.9.2008)

täältä käsin (d): dieskeselt

töissä (d), hommissa (d), bisneksessä (d): sysleis (syssel+ei+s; 31.3.2016), kheruis (kher+us+i+s; 31.3.2016)

-tön, -ton (pääte): -fres (luotu ennen 16.1.2002; myöhemmin alettiin käyttää muotoa "-fries" (etenkin runollisessa kielessä), mutta nykyään (2006 ja 2007) on juurikin "-fres" oikea muoto.)

tönäistä, työntää (v): truntta (26.11.2007; Etym. engl. samaa tarkoittavasta sanasta trundle)

töpseli (s), pistorasia: stepsel (2.3.2008; Etym. ven. shtepsel' < ehkä tanskan stöpsel)

törkeä (a): rötteg (28.7.2008; Etym. suom. slangi rötg < suom. törkeä)

törmätä (v): varbetta

törmäys (d), kolari: kollisione (5.12.2008; Etym. engl. collision)

törmäys (s): varbettus

törsätä (v), tuhlata: lousenda (12.8.2010; lous+nda)

tötterö (s), tuutti: tuutte

U

ugrilainen (a): ugrianne (vanh), ugrienne (1.5.2010 tähän muotoon)

uhata (v): dengretta (denger+tta; 7.12.2008), huuge (7.12.2008; Etym. ruots. hota [huutta]), risketta (riske+tta; 7.12.2008)

uhata (v): vuhda (4.4.2012; Etym. kahk. oma sana)

uhata (v;pelottaa): skaretta (skare+tta; 7.12.2008)

uhka (s): huugus (huuge+us; 11.9.2009)

uhka (s): skarettus (skaretta+us; 7.12.2008), dengrettus (dengretta+us; 7.12.2008), huugus (huuge+us; 7.12.2008), riskettus (risketta+us; 7.12.2008)

uhka: denger, rask

uhkaava (a): huugenne (huuge+nne; 6.5.2025)

uhma (s): ullegus

uhmata (v): ulga (ulleg+a; 19.2.2010)

uhrata (v): framssa (28.11.2007; framsso+a; Etym. framsso-sanan pohjalta myöhemmin luotu verbi)

uhrata: framssodda (vanh; merkitty vanhaksi 18.2.2010)

uhrautuva (a), aulis, vilpitön, jalo, altis (a;aulis), epäitsekäs, pyyteetön: aulis (30.8.2009; Etym. suom. aulis; vanh; merkitty vanhaksi 19.2.2010), ales (19.2.2010 tähän muotoon; Esim. kahk. aulis < suom. aulis), aules (26.9.2011 tähän muotoon; Taiv: auls-), aulsenne (aules+nne; 26.9.2011)

uhri: framsso (Etym. kahkonin verbistä framsua.)

uida (v): simma

uimaranta (s): simenstrande (simma+ne+strande; 28.7.2008; vanh), simmenstrande (10.5.2010; simne+strande)

uinahtaa (v), nukahtaa (v): unnehda (unne+hda; 14.12.2019)

uinahtaa, nukahtaa (v): shuuvehda (luotu 14.4.2007)

uinahtelu (s): tuudelne (tuuda+lla+ne; 14.12.2019)

uinailla, nukkua, uinua: shuuva (run), shuuvella (shuuva+ella)

uinua (v), nukkua (v): tuuda (3.12.2012; Etym. suom. tuutu)

uinuella (v;run;uinua,nukkua): unnella (18.11.2010 tähänkin tarkoitukseen)

uinulaulu, kehtolaulu, unilaulu (s): lunnesangen (17.1.2009; lunne+sangen)

ujeltaa, kiljua, kirkua: skriikka

ujo (a), kaino, epävarma, arka: shaidem (29.8.2008; Etym. engl. shy [shai] + kahkonin adj. pääte -dem), ainsurdem (29.8.2008; ain+surdem)

ujous (s), epävarmuus, arkuus: shaidemmus (29.8.2008; shaidem+us)

ukki, isoisä, pappa, vaari: mogmahher, ugge (Etym. suom. ukki-sanasta; aluksi tarkoitti vain "ukko".)

ukko (s): ugge (Etym. Tarkoitti aluksi vain ukkoa. Vuoden 2007 aikana se on alkanut merkitä myös ukkia, isoisää.)

ukkonen: tundebommu (vanh), jyrrellus

ukkostaa: tundebomma (vanh), jyrrella

ukkovarvas (s): mogbasde

Ukraina (s): Ukraje (u=luona, kraj=raja,maa)

ukraina (s;kieli): ukraje

ukrainalainen (a): ukrajenne

uksi (s): dour

ul-pääte (s;kiel), inpreteriti (s;kiel): inpreterite (25.11.2013; Etym. lat. in praeteritis = aikaisemmin), ulhundainne (ul+hunda+ain+e; 25.11.2013)

uljas (a): ulleg (ulgij tai ullegij; Etym. suom. uljas-sanasta)

uljas, rohkea, urhea, urhoollinen (a): ulleg (Taiv: ulgij tai ullegij)

uljuus, rohkeus, urheus, urhoollisuus (s): ulleggus (ulleg+us; 29.7.2008)

ulko-, ulos-: ul-

ulko-: olk- (vanh)

ulko-: uut- (vanh)

ulko-olento (s;kiel; esimerkiksi "talolla"), adessiivi: ulärendo (8.8.2009; ul+äre+endo)

ulko-ovi (s): uluks (ul+uks; 15.6.2015)

ulkoa (d), ulkomuistista (d): ulgent (ulge+nt; 15.10.2010)

ulkoa (d), ulkopuolelta: ulsaidelt (lisätty sanastoon 24.6.2007; ulsaidelt+partit; Esimerkki: Tiedostoa on muokattu sovelluksen ulkopuolelta. Nafenlee hafai möknan ulsaidelt progellokee.)

ulkoa (d): ulgelt (17.12.2007; ulge+lt)

ulkoa (d): ulgent (ulge+nt; 1.5.2010), ulent (ul+nt; 1.5.2010)

ulkoasu (s), ulkonäkö (s): ulsefus (ul+sefa+us; 11.9.2009; vanh), ulvietes (ul+vietsa+tes; 13.6.2014)

ulkoasu, yleiskatsaus, esikatselu: yllefleegne

ulkoasu: lajuutte, yllefleegne

ulkoeronto (s;kiel; esimerkiksi "talolta"), ablatiivi: ulderendo (8.8.2009; ul+der+endo)

ulkoilla: ulgella (ulge+lla; 9.8.2007), ulgem äre (26.11.2007)

ulkoilla: uuttella (vanh)

ulkoilma (s): ulweiter

ulkoinen (a): eksternalie, ullek (ul+lek; 30.7.2011)

ulkokuisti (s;rak), kuisti (s;ulko-): ulkviste (ul+kviste; 6.3.2015), ulendo (ul+ndo; 6.3.2015; Etym. mallina kahk. verando.)

ulkomaa (s): ulland (ul+land)

ulkomaalainen, vieras (s): uutlandenne (vanh; merkitty vanhaksi 18.1.2008), ullandenne, ainnafaid

ulkomuistista (d), ulkoa (d): ulgent (ulge+nt; 15.10.2010)

ulkona (d), ulkopuolella: ulgem, ulsaiden

ulkona (d), ulkopuolella: uutsaiden (vanh)

ulkona (d;jnkn ulkopuolella), ulkopuolella: ulget (22.12.2008; Esim. kotini ulkopuolella. ulget meines khotee.)

ulkonäkö (s), ulkoasu (s): ulsefus (ul+sefa+us; 11.9.2009; vanh), ulvietes (ul+vietsa+tes; 13.6.2014)

ulkonäkö: olkdysene (vanh)

ulkopuolella (d): ulhalem (ul+hal+em; 31.10.2014)

ulkopuolella, ulkona (d): ulgem, ulsaiden

ulkopuolella, ulkona (d): uutsaiden (vanh)

ulkopuolella, ulkona (d;jnkn ulkopuolella): ulget (22.12.2008; Esim. kotini ulkopuolella. ulget meines khotee.)

ulkopuolelta (d): ulhalent (ul+hal+nt; 31.10.2014; Esim. ulhalent mennee = jonkin ulkopuolelta)

ulkopuolelta, ulkoa (d): ulsaidelt (lisätty sanastoon 24.6.2007; ulsaidelt+partit; Esimerkki: Tiedostoa on muokattu sovelluksen ulkopuolelta. Nafenlee hafai möknan ulsaidelt progellokee.)

ulkopuoli (s): ulhal (ul+hal; 8.6.2015)

ulkopuolinen (s,a): ulsaidenne, ulhalenne (ul+hal+nne; 27.10.2015), ulhales (ul+hal+es; 27.10.2015)

ulkotulento (s;kiel; esimerkiksi "talolle"), allatiivi: ulheerendo (8.8.2009; ul+heera+endo)

ullakko, vintti (s): vindenspes

ulommas (d): ulemmatat (ul+mma+tat; 22.11.2014)

ulontaa (v), saattaa ulos (v), päästää ulos (v), päästää (v;ulos), venyttää (v), ulottaa (v): uletta (ul+tta; 14.5.2013; Esim. Stelles me ehlekken ikren ulettum.)

ulontaa (v), vähentää sisennystä (v;atk), poistaa sisennys (v;atk): ulletta (ul+tta; 9.11.2012)

ulos (d): ulgetat (17.12.2007; ulge+tat)

ulos (d): ultat (13.1.2008; ul+tat), ul (vanh)

ulos-, ulko-: ul-

ulos: uutte (vanh; merkitty vanhaksi 17.12.2007), uutteel (vanh; merkitty vanhaksi 17.12.2007)

uloskirjautuminen (s): ullokkus (ul+lokka+us)

ulospäin (d): ulvarden (2.5.2008; ul+varden)

ulospäin kaareva (a), kupera: kummer (28.3.2014; Etym. suom. *kummar, kumpare, kumpare, virossa kupera on kumer; Taiv: kumr-)

ulostaa, kakata (v): defekeida, kakka, ulgesda (ulg+sda; 11.6.2011)

uloste, kakka (s): defekeitne, kakka, defekeidos (14.12.2007; defekeide+os)

ulostulo (s;atk;output), lähde, tuloste: ulplutne (ul+plutta+ne; 13.4.2008), sur, ulheerus (ul+heera+us; 13.4.2008)

ulostulo, output (s): uutplutne

ulottaa (v), saattaa ulos (v), päästää ulos (v), päästää (v;ulos), ulontaa (v), venyttää (v): uletta (ul+tta; 14.5.2013; Esim. Stelles me ehlekken ikren ulettum.)

ulottua (v), saavuttaa, tavoittaa, yltää: riitseida (4.4.2012; Etym. engl. reach + -eida)

ulottua (v), ylttää (v): yletsa (yl+tsa; 1.1.2011)

ulottuvuus, mittasuhde: dimens (vanh), dimensione (31.12.2012; Etym. engl. dimension)

ulpukka (s): ulmuk (Etym. kahkonin kielen oma sana, liitetty sitten tarkoitukseen ulpukka)

ulvoa (sudesta): ulva

ulvoa (v;tuuli), puhaltaa (v;tuuli ulvoen): vihelda (1.1.2021; Etym. viheltää)

ummessa (d): umbes (ummeb+s; 20.2.2011; Esim. souldij umbes)

ummistaa (v): laken setta (1.3.2008), umbesda (ummeb+sda; 20.6.2013)

umpeen (d): umbeel (ummeb+eel; 20.6.2013; Ks. ummistaa, ummessa)

umpi (a): ummeb (20.2.2011; Taiv: umb-; Etym. suom. umpi, umme-, umpe-)

umpiopakkaus (s): ummebpakke (ummeb+pakke; 20.2.2011)

umpu (s;runok), silmu (s;kasv), nuppu (s;silmu): ummes (14.9.2010; Etym. suom. umpu, ummu-)

unelma (s): unnellus (13.11.2007), unnelne (13.11.2007), mireijos (mireija+os; 11.7.2023; Etym. ukr. мрі́я, mrija = unelma, mrityi = unelmoida)

unelmoida (v): unnella

unho (s), unohdus (s), unhoitus (s): unt (8.5.2011; Etym. unt[enda])

unhoittua (v), jäädä unhoon (v), unohtua (v): untennetsa (untenda+tsa; 8.5.2011), jetsa unteel (jetsa|unt+eel; 8.5.2011)

uni (s): shufne (vanh; merkitty vanhaksi 7.1.2008), shuufne (vanh; merkitty vanhaksi 7.1.2008), unne, shuuvne (shuuve+ne; 7.1.2008), shuuvus (shuuve+us; 25.12.2007)

unilaulu (s), kehtolaulu, uinulaulu: lunnesangen (17.1.2009; lunne+sangen)

uninen (a): shufnenne (vanh; merkitty vanhaksi 7.1.2008), shuufnenne (vanh; merkitty vanhaksi 7.1.2008), unnenne

uninstalloida (v;ark), poistaa asennus (v): aininstella (ain+instella; 21.3.2009), diela instellus (diela|instellus; 21.3.2009), instellehma (instella+hma; 5.9.2014)

unitila (s;atk myös): shuuvusmood (20.11.2009; shuuvus+mood)

universaali (d): universelle (17.2.2014)

Unkari (s): Hungarland

unkari (s,a): hungare

unohdus (s), unhoitus (s), unho (s): unt (8.5.2011; Etym. unt[enda])

unohtaa: untenda

unohtua (v), jäädä unhoon (v), unhoittua (v): untennetsa (untenda+tsa; 8.5.2011), jetsa unteel (jetsa|unt+eel; 8.5.2011)

unten- (s): tuuden- (3.12.2012; tuuda+ne-)

untuva (s): duffe (1.2.2009; Etym. italian duvet ja engl. down)

upea (a): shunlek

upea, mahtava, suurenmoinen (a): storlek (storre+lek; 2.5.2008), enormous (3.9.2012; Etym. engl. enormous)

upea, suurenmoinen, hieno (a;upea): stortaienne (20.1.2011; storre+taienne)

upota (v): falla

upottaa (v): falletta

upouusi (a): werväres (wer+väres; 26.4.2013)

ura, raita, juova, viiru, viilto, väylä (liikenteessä): träk, strik

uralilainen (a): uralenne

urhea, rohkea, uljas, urhoollinen (a): ulleg (Taiv: ulgij tai ullegij)

urheilla (v): sportta (sportte+a; 14.2.2023)

urheilu, liikunta: sportte

urheilulaji: sport

urheilullinen (a): sportlek (sportte+lek; 14.2.2023)

urheus, rohkeus, uljuus, urhoollisuus (s): ulleggus (ulleg+us; 29.7.2008)

urho (s): ulleg (Taiv: ulgij tai ullegij)

urhoollinen (a), rohkea, uljas, urhea: ulleg (Taiv: ulgij tai ullegij)

urhoollisuus (s), rohkeus, uljuus, urheus: ulleggus (ulleg+us; 29.7.2008)

urku- (s): ureg- (16.6.2008; Ks. urut)

urut (s;mon): urgij (16.6.2008; 16.8.2010 taivutus muutettu muodosta uregij muotoon urgij; [urgij]; Etym. suom. urku-sanasta muunneltu (urku < ruots. orgel, engl. organ); Esim 1: Urkujen soitto: Urgijens singus / Uregsingus (=Urkusoitto); Esim 2: Kirkon uruissa on kaksikymmentä äänikertaa: Kyrkkens urgijess em daagy soindekerdij. Esim 3: Urut soivat kauniisti. Urgij singad kresivnet.)

usea (p), lukuinen (a;lukuisia), moni, monenlainen: monlek (monne+lek; 14.9.2008), monnenstaienne (monne+ns+taienne; 14.9.2008)

usea (useat), moni, monta: monge, monne

useaan kertaa, useasti (d): montaidet (monne+taid+et; 16.9.2009 tätä pidempää muotoa käytetään enemmän merkityksessä 'useaan kertaan')

useampi: mongemma, monnemma, mongeir (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin mongemma), monneir (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin monnemma)

useasti, monesti, usein (d): monnetait (lyhenne sanasta monnetaidet), montait (lyhenne sanasta monnetaidet)

useasti, monesti, usein: monnetaidet (vanh), mongetaidet, monget, monnet, sild (Etym. kahkonin oma sana)

usein, monesti, tiheään, tiuhaan (d): tihem (tihe+m; 4.11.2010)

usein, useasti, monesti: monnetaidet (vanh), mongetaidet, monget, monnet, sild (Etym. kahkonin oma sana)

useita: mongijee, monnijee

uskallus (s): sillus

uskaltaa, rohjeta (v): silla (Luotu 2006 heinä- tai elokuussa; Etym. Kahkonin oma sana, jota ei ole lainattu muista kielistä)

usko: bliefne (vanh), bliefus (vanh), usne (10.3.2012; Etym. suom. uskoa, puhek. Taiv: uso-)

uskoa: bliefa (vanh), usna (10.3.2012; usne+a)

uskollinen (a): blieflek (vanh), usnenlek (usne+nne+lek; 17.4.2012), lojalienne

uskollisuus (s): usnenlekkus (usnenlek+us; 17.4.2012)

uskomaton: amatsine (vanh), amatslek (amatse+lek; 29.4.2011), ainblieflek, usnaidlous (usna+aid+lous; 29.4.2011)

uskonnollinen, hengellinen (a;usk): hengenne

uskonpuhdistus (s;usk): usnepuhdettus (usne+puhdettus; 4.10.2011)

uskonto (s): usnendos (usne+ndos; 26.9.2011)

uskonto: osk (vanh)

uskontunnustus (s): bliefenpreidus (bliefne+preidus; 30.6.2010; vanh)

uskontunnustus (s): bliefenpreitne (vanh), kreudus, usnensskaanendus (usne+ns+skaasenda+us; 6.8.2011)

uskoton, epäuskovainen, epäuskoinen: ainbliefenne, blieffres

uskottavuus: bliefettus (vanh), usnettesus (usnette+s+us; 27.3.2012; Huom: -tte-partisiipin käytön yhteydessä lisätään us-päätteen eteen s-sidoskerake.)

uskovainen (a): usenlek (usna+lek)

uskovainen: bliefenne (vanh)

usva (s), sumu (s;usva): summos (summ[es]+os; 4.11.2010)

uudelleen (d), uudestaan: dess-, dess

uudelleen, jälleen, uudestaan, taas (d): nentat (ark; lyhenne; Lyhenne sanasta neventat), veel

uudelleen, uudestaan, jälleen, taas (d): tat (ta(k)+t; 1.10.2008; Esim 1: Tule taas käymään. Heera tat visitmaal./Visit tat. Esim 2: Taas on yksi päivä mennyt. Tat em okte deige takkes.)

uudelleen, uudestaan: neventat, nevennuet, nyute, värsestem (väres+est+em; 27.11.2010)

uudelleen- (d), uudestaan- (d): ree- (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

uudelleen- (d): nen- (nen(tat); 15.11.2010)

uudelleenkäynnistää, käynnistää uudelleen, käynnistää uudestaan (v): reestartta (vanh), starge nyute (käytä mieluummin dess-starge), dess-starge, dessalgetta (23.11.2007; dess+alga+tta), veelalgetta (veel+algetta; 13.4.2013)

uudelleenkäytettävyys (s): veelkasuttattesus (veel+kasutta+tte+us; 13.6.2014)

uudelleenohjata (v): reedirekteida (vanh), dessalda (14.7.2007; dess+alda)

uudenaikainen: modern, nevetaidenne

uudenlainen (a): värsenstaienne (väres+ns+taienne; 15.8.2024)

uudestaan ja uudestaan (d), kerta toisensa jälkeen (d), toistamiseen (d), aina uudestaan (d): kerd kerdens peel (kerd|kerde+ns|peel; 26.9.2011; Esim. Hes sulssad sangnee kerd kerdens peel. Hän kuunteli laulua kerta toisenta jälkeen.)

uudestaan, jälleen, uudelleen, taas (d): nentat (ark; lyhenne; Lyhenne sanasta neventat), veel

uudestaan, uudelleen (d): dess-, dess

uudestaan, uudelleen, jälleen, taas (d): tat (ta(k)+t; 1.10.2008; Esim 1: Tule taas käymään. Heera tat visitmaal./Visit tat. Esim 2: Taas on yksi päivä mennyt. Tat em okte deige takkes.)

uudestaan, uudelleen: neventat, nevennuet, nyute, värsestem (väres+est+em; 27.11.2010)

uudestaan, vieläkin, jälleen (d): veeleg (veel+eg; 1.1.2021)

uudestaan- (d), uudelleen- (d): ree- (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

uudistaa (s), uusia: nevetta

uuhi (s;naaraspuolinen lammas): lamsette (lammes+tte; 14.5.2011)

uumen (s;vars. ylät., tav. mon. sisus, kätkö. Maan, vuoren uumenista pulppuava vesi. Syvällä laivan uumenissa. Ihmissielun uumenet.), piilo, kätkö (s;uumen): ummen (2.1.2010; Etym. suom. uumen; Taiv: umn-)

uumoilla (v), olla jonkinlainen epäilys (v), epäillä (v): aima (20.2.2012; Etym. vir. aimata)

uuni (s): ahjus (29.11.2007; Etym. vir. ahi, ahju, suom. ahjo)

uupua (a;väsyä): uuva (4.1.2012; Etym. suom. uupua, uuvu-), uuvetsa (uuva+tsa; 4.1.2012)

uupua (v;henkisesti): uuvesda (uuva+sda; 16.4.2014)

uupua: trettua (vanh; Huom 25.7.2008: Tässä verbissä on säilytetty [subjektiin itseensä viittaava] -ua-pääte.; Huom 7.9.2010: Tässä sanassa ei pidä enää säilytettävän refleksiivin -ua-päätettä.), tretta

uupunut (a;väsynyt): uuvant (uuva+nt; 4.1.2012)

uusi (a): väres (1.1.2011 käytetty ensimmäisen kerran merkityksessä uusi)

uusi versio (s), versio (s;atk myös; uus versio): värsuk (20.2.2011; väres+uk; Esim. Päivittää uuteen versioon. Valsetta värsukeel.)

uusi vuosi (s), uusivuosi (s): väresannus (väres+annus; 1.1.2011; Esim. Fimsee väresannuee!)

uusi: neve (luotu ennen 16.1.2002; engl. sanasta new), vers (12.8.2010 tähän tarkoitukseen)

uusia, uudistaa (s): nevetta

uusinta: reespielne (vanh; merkitty vanhaksi 15.12.2007; ree+spielne; Etym. engl. replay-sanan mukaisesti luotu.)

uusivuosi (s), uusi vuosi (s): väresannus (väres+annus; 1.1.2011; Esim. Fimsee väresannuee!)

uusivuosi (s): nevejear (neve+jear; 29.11.2007; vanh), neve annus (neve|annus; 6.2.2010)

uutinen (s): nevos (Mon: nevoij)

uuvuttaa, näännyttää, väsyttää (tehdä väsyneeksi): ulnäletta (ul+näl+etta; 9.8.2007), tretetta

uuvuttaa, väsyttää, rasittaa (v): uuvetta (uuva+tta; 12.2.2012)

V

vaadittava, vaadittu: rekuiraid (vanh), rekuirette (vanh), vennendaid (vennenda+aid; 19.6.2011)

vaahdoke, kuohu, vaahto: vahte, vahde (7.5.2011 tähän muotoon; vahda+e)

vaahdota, kuohua, kuohuta, kuohuttaa, vaahdottaa: vahda

vaahtera (s): fahhen

vaahto, kuohu, vaahdoke: vahte, vahde (7.5.2011 tähän muotoon; vahda+e)

vaaja (s;maahan pystytty kiinnityspaalu): vaie (22.2.2014; Etym. suom. vaaja)

Vaajakatu (s;nimivastine): Vaigatu (vaie+gatu; 22.2.2014)

vaaka-, vaakasuora, vaakataso: kouten-, horisontalie, horisontalienne

vaakatasossa (d): koutennet (koutenne+t; 31.12.2012)

vaakavälikarmi (s;tekn): koutenvälroomes (kouten+väl+roomes; 17.5.2008)

vaakkuva, hutera (s): vangas (4.2.2009; Etym. kahkonin oma sana, sana vangas pyrkii kuvaamaan äänneasultaan keinuvaa liikettä)

vaakuna (s): vagune (13.6.2007 keksitty sana. Etym. suom. sanasta vaakuna)

vaalea (värien yhteydessä): valken (vanh), valge

vaalea, valkea (a): valgunne (16.6.2008; valgu+nne; Esim: Kermanvaalea tiiliskivi. Kremjavalgunne dille.)

vaalean (esim. väreissä): valken (vanh), valge-

vaaleanpunainen: valkenbune (vanh), valgebunne (valge+bunne; 16.4.2010), pink

vaaleansininen (a): valkensinije (vanh), valgesinne (valge+sinne; 16.4.2010)

vaali (s): veldus (19.1.2010; velda+us)

vaalia (v): vaalenholla (vaala+ne+holla; 7.3.2011)

vaalilupausarkisto (s): veldusluvetenarkive (veldus+luvetne+arkive; 4.11.2010)

vaan (d): mas (vanh; 6.9.2001; Etym. esiintyy virren Vieraalla maalla kaukana vuoden 2001 käännöksessä. Oli kai kahkonin oma sana.)

vaan: menbatt (vanh; poissa käytöstä; luotu ennen 16.1.2002), outz (vanh; merkitty vanhaksi 30.9.2007), van (Etym. suom. sanasta "vaan", arviolta vuoden 2004 tai 2005 aikana. Vuoden 2006 aikana alkoi merkitä myös sanaa "mutta".)

vaania: lieja

vaappua, huojua, kävellä (v;hitaasti), kulkea (v;hitaasti): lunge (14.4.2009; Etym. kahkonin oma sana)

vaapukka, vaarain (kans.), vadelma, vattu (s): vaaduk (Etym. suom. vadelma: va(+a)d[elma]+uk; 8.3.2010)

vaara (s): denger (Taiv: dengr-)

vaara (s;puuston peittämä tunturi/kumpare): trevorre

vaarain (kans.), vaapukka, vadelma, vattu (s): vaaduk (Etym. suom. vadelma: va(+a)d[elma]+uk; 8.3.2010)

vaarallinen (a): dengrenne (denger+nne; 26.1.2010), dengerenne (vanh; merkitty vanhaksi 26.1.2010)

vaari, isoisä, ukki, pappa: mogmahher, ugge (Etym. suom. ukki-sanasta; aluksi tarkoitti vain "ukko".)

vaate (s): klothe

vaatehuone (s): klothenrome (vanh), klothenruume (klothenne+ruume; 28.7.2010)

vaatekaappi (s): klothenkabbe

vaatekappale (s): klothenikte

vaateriepu, räsyvaate, rääsy, riepu (s;vaatteista): treesus (6.11.2009; treesa+us; Esim. Ihmiset kävelivät räsyvaatteissaan. Ikhij stepellad treesuijessem.)

vaateripustin (s), henkari: klothehangord (klothe+hanga+ord; 4.4.2011)

vaatia (v): forvedda (Luotu 22.5.2007. Sana "rekuire" edusti liiallista anglismia. Sana forvedda tulee ruots. "fordra" mukaisesti sanoista "for" ja "vedda".)

vaatia (v): vennenda (venna+nda; 21.3.2009), venda (ven[na]+nda; 14.10.2009)

vaatia (v;atk): rekviretta (ark; 30.1.2012; Etym. engl. require)

vaatia (v;pyytää,tarvita), tarvita (v;vaatia): furvalja (27.2.2009 tähänkin tarkoitukseen)

vaatia: rekuire (vanh)

vaatimus (s): vennendus (vennenda+us; 21.3.2009), vendus (venda+us; 14.10.2009)

vaativa (a): vennendlek (vennenda+lek; 1.3.2012)

vadelma (s), vattu: vadmori (vad+mori; Etym. Alkuosa vad- tulee suom. vadelma-sanan alusta.)

vadelma, vaarain (kans.), vaapukka, vattu (s): vaaduk (Etym. suom. vadelma: va(+a)d[elma]+uk; 8.3.2010)

vaellella, kulkea, kuljeskella, kierrellä, vaeltaa, käyskennellä, taivaltaa (v): veolla (Esimerkkilause: Kulkiessaan metsässä hän tunsi tuulen hellän huminan. Truduess veolleissem hes imsefad milleken thondens hummelluen.)

vaellus (s): voollus (26.1.2010; voolla+us)

vaeltaa (v): veolla (veo+lla)

vaeltaa, kulkea, kuljeskella, kierrellä, vaellella, käyskennellä, taivaltaa (v): veolla (Esimerkkilause: Kulkiessaan metsässä hän tunsi tuulen hellän huminan. Truduess veolleissem hes imsefad milleken thondens hummelluen.)

vaeltaa: journe, journella, wolkka (vanh; merkitty vanhaksi 29.1.2008)

vaha (s): vahnas (16.4.2014; Etym. assimilaatio suom. sanasta vaha ja kahk. mähnas = tahmea)

vahingoittaa (v), loukkaantua, haavoittaa, haitata: hunjure (keksitty 2003; otettu käyttöön 9.11.2007)

vahingoittumaton (a), koskematon (a), häiriötön (a), häiritsemätön (a), rauhassa (d), puhdas (a): pristenne (18.3.2015; Etym. engl. pristine)

vahingollinen (a): hallenlek (hallen+lek; 27.3.2009)

vahingossa, tahatta (d): halnijessem (hallen+ij+ess+em; 29.11.2007), halneissem (hallen+ei+ss+em; 15.5.2010)

vahinko (s): hallen (taivutusvartalo halne-; Etym. suom. halla kuvainnollisessa merkityksessä, vrt. tehdä hallaa.)

vahinko (s;onnettomuus): onnefresdum (vanh), onjefresus (onje+fres+us; 23.2.2010)

vahinko, kadotus (s;hukka), tuho, hävitys, vaurio, turma, onnettomuus (s): hukkus (hukka+us; 20.1.2012; Etym. vir. hukk)

vahti, vahtija, vartija, valvoja: visorel

vahtia (v), vartioida: valvenda (valve+nda; 18.11.2009)

vahtia, vartioida, valvoa: visore

vahtija, vahti, vartija, valvoja: visorel

vahva (a;varma): kindel (26.9.2011 tähänkin tarkoitukseen)

vahva, tehokas: vegalek, poverlek, fahhe

vahvistaa (v), karaista (v): karasda (14.6.2012; Etym. suom. karastaa, vir. karastada)

vahvistaa (v), lujittaa, kiinnittää: lakenda (25.5.2008; lake+nda), lakensetta (25.5.2008 tähänkin tarkoitukseen)

vahvistaa (v), lähentää, kiinnittää: lehetta (25.5.2008 tähänkin tarkoitukseen)

vahvistaa (v), varmistaa (v): kindletta (kindel+tta; 25.3.2013)

vahvistaa (v;tehdä vahvemmaksi): vegetta (vega+tta; 28.10.2007)

vahvistaa (v;~ asia), varmistaa: imvegetta (im+vegetta; 13.4.2008), vegenda (27.2.2009; vega+nda)

vahvistaa, varmistaa, tarkistaa (v): konfirmateida (vanh), konfirmeida (16.8.2007 otettu käyttöön konfirmateida-sanan sijalle)

vahvistus (s): konfirmatione, konfirmateidus

vahvuus (s), varmistus (s): kindlus (20.8.2009; kindla+us)

vahvuus (s): fahhus (fahhe+us; 8.4.2010)

vahvuus (s;vahva puoli): fahhushal (fahhus+hal; 13.6.2014)

vai, tai: ler (Etym. lyhenne sanasta aihler), aihler (Etym. muunnos ruots. eller-sanasta), el (eli), vail (29.7.2015; Etym. suom. vai + kahk. ai(h)l(er).), vaillen (vail+en; 29.7.2015; Etym. vail, johon lisätty pehmennyspääte -en vol/vollen-vaihtelun mukaisesti.)

vaientaa, vaimentaa, hiljentää: hilgetta, hillenna

vaieta (toiminnasta): endrie

vaieta (äänestä): hilla, hillenna, soindefressa

vaihdella (v), vuorotella: vareida, vareidella (vareida+lla; 27.3.2009)

vaihdella, muunnella (v): khousella, vareida

vaihdos, muutos (s): endrettos (endretta+os; 12.11.2008; Esim. Matkaamme on tullut muutos. Veines kottos hafae endrettoen varheeran. / Veines kottoeel hafae endrettos heeran.)

vaihe: stage (vanh; merkitty vanhaksi 14.5.2008), steige (14.5.2008; Etym. steige < engl. stage [steig])

vaihtaa (v), käydä kauppaa, kaupata (v;käydä kauppaa): treida (12.4.2008; Etym. engl. trade [treid]; Esimerkki: Vi ain treidai teines maans me. Emme käy kauppaa maanne kanssa.)

vaihtaa (v;vaihtaa päikseen): interkhouse, svappa

vaihtaa, muuntaa, muuttaa (v): endretta (ender+tta; 6.11.2008)

vaihtaa: khouse (vanh)

vaihtaa: shoositze (vanh; poissa käytöstä; aluksi oli muodossa "shoositze fur". luotu ennen 16.1.2002)

vaihteeksi, joskus (d), välillä (d;vaihteeksi): vältait (23.5.2008 tähän tarkoitukseenkin), velell (vanh; 23.5.2008; vel+ell), velem (vel+em; 16.7.2008)

vaihteessa (d;kuukauden, vuoden, viikon jne vaihteessa): veless (vel+ess; 18.6.2008; Esim: Huhti- ja toukokuun vaihteessa. Huhde- od grenneguens veless.)

vaihteleva (a): khousellenne, vareidenne

vaihteleva: khousellanne

vaihtoehto (s), valinta (s;vaihtoehto): khousenkonde (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), mahdennus, veldemmos (veldemma+os; 6.11.2014)

vaihtoehto (s): alternativie

vaihtoehto, valinta (s;ark): tsansse (ark)

vaihtoehtoinen (a): khousenkondenne (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), alternativienne, veldemmoslek (veldemmos+lek; 3.8.2018)

vaihtolevy (s;atk levy joka voidaan poistaa yksiköstä, esim. USB-muisti tai levyke): uljeeratte diske

vaihtovirta (s;sähk): vareidusvirne (vareida+us+virne; 21.10.2008)

vaihtovirtakilowattituntimittari (s;sähk): vareidusvirrenkilowattedantemettord (vareida+us+virne+kilo+watte+dante+mettord; 21.10.2008)

vaihtua (v;joksikin), tulla (v;joksikin), muuttua (v;joksikin): heerenda (heera+nda; 16.9.2009; Huom: heerenda+nominatiivi tai heerenda+translatiivi; Esim. Talosta oli tullut heidän kokoontumispaikkansa. Domme hafad heerendan dijens semfurkommusplets. Esim 2. Puuro tuli mustaksi. Pour heerendu mosde. Esim 3. Hän muuttui aivan valkoiseksi. Hes heerendu werim valgenne.), heera (16.9.2009 tämä selonteko; Huom. heera+translatiivi; Esim. Ilta alkoi hämärtää. Ilde algad mosdetat heera.), sie (15.5.2013 tämäkin merkitys; Esim. Fleid sied halbes krostent. Rekt: nom), sietsa (sie+tsa; 3.7.2013; Rekt: nom)

vaihtua, muuttua (v;joksikin): imheera (vanh; merkitty vanhaksi 16.9.2009; Huom. Käytä mieluummin heerenda.)

vaihtua: khousettua (vanh)

vaikea (a), haastava (a), monimutkainen (a;vaikea): vennesdlek (vennesda+lek; 11.9.2014)

vaikea (a), raskas (a): wheidem (5.3.2016 tähänkin tarkoitukseen)

vaikea (a;mutkikas), hankala (a), mutkikas (a), monimutkainen (a): kurves (kurva+es; 3.10.2010; Taiv: kurves-; Etym. Mallina vir. sana keeruline, jonka kantana lienee sana keerd, joka on samaa sukua suomen kierto-sanan kanssa.)

vaikea, jäyhä, karu, kova, paha (vaikea), katkera, ankea, kalsea, nuiva (a): koreslek (8.3.2008; kores+lek; Esimerkki: Tilanne on vaikea. = Situatione em koreslek (harde). Esimerkki 2: Tappio oli hänelle katkera. Luusne äred heineel koreslek.)

vaikea, kova: harde (Aluksi muodossa hardeg. Etym. engl. sanasta hard.)

vaikea: hardlek

vaikeroida, vaikertaa, valittaa (v): köverda (köve+rda; 7.12.2011)

vaikertaa, valittaa: orgete

vaikeus (s): wheidemmus (wheidem+us; 5.3.2016)

vaikka (part), siitä huolimatta että (part): dettak et (de+tak|et; 15.5.2011), dettek et (dettek+et; 2.6.2011)

vaikka kuinka (d): vaig taiel ais värt (vaig|taie+l|ais|värt; 25.12.2011)

vaikka: vaig (Etym. suom. vaikka-sanasta, arkikielessä vaik)

vaikute (s), tekijä (s;vaikuttava tekijä): detendenikte (detenda+ne+ikte; 13.6.2014)

vaikute (s): denlus (26.11.2007; denla+us)

vaikute, vaikutus (s): affekteidus (affekteida+us; 30.4.2009), affektus (affekta+us; 30.4.2009)

vaikuttaa (joltakin), tuntua (tuntua joltakin): denla (denla noogentat (nyk. mennetat); Esim. Se tuntuu ihmeelliseltä asialta. De denlae utlannetat ikhetat. Esim 2. Minusta tuntuu, että meidän on tehtävä asialle jotakin. Meinest denlae, et (eda) veinen em detta (dua) ikteel / iktens me noogenee.)

vaikuttaa (v;aiheuttaa, saada aikaan), aiheuttaa (v): detenda (17.2.2014; Esim. Verkkosivujen vuorovaikutuksen vähyyteen vaikutti myös Javascript-tuen puute. Netsivijens kailosdenlettannuens väinmeruee detendu ga Javascript-dostenduens vajendus.), aljetta (17.2.2014 tähänkin tarkoitukseen)

vaikuttaa (v;tehdä vaikutus): denletta (denla+tta; 18.10.2011)

vaikuttaa (v;tuntua), näyttää: denla (Esim. Hän ei vaikuta/näytä pitävän siitä. Hes ain denla tykke dest. / Hes denlae ain tykke dest.)

vaikuttaa toisiinsa (v), olla vuorovaikutuksessa (v), olla vuorovaikutussuhteessa (v), vuorovaikuttaa (v): interakte (inter+akte; 14.3.2011)

vaikuttaa: eftekete (luotu ennen 16.1.2002), efte (luotu ennen 16.1.2002; lyhennelmä muodosta eftekete), ahvetta (24.7.2017; Etym. muunnon engl. sanasta affect)

vaikutus (s), vaikute: affekteidus (affekteida+us; 30.4.2009), affektus (affekta+us; 30.4.2009)

vaikutus (s): denlettus (denletta+us; 18.10.2011; Esim. Tes kasutendo heeretsannun meljens "var et detta" denlettuens piirest.)

vaikutus, tuntemus: denle

vailla vertaa (d), verraton (d;vailla vertaa): taientak (taienne+tak; 21.11.2007; Se on verraton teos: De em verkellos taientak), verdennetak (vanh; verda+nne+tak; 21.11.2007), verdentak (17.4.2012 tähän muotoon), verdenlous (verda+nne+lous; 17.4.2012)

vailla, vaille (d;kellonajoissa): veel var (veel|var; 23.8.2009; Esim. viittä vaille seitsemän (viisi vielä kohti seitsemää): fis veel var seppet)

vaimea (a), siro (a), siru (a;siro), mieto (a): millenne (mille+nne; 14.5.2013; Esim: Laulunsanoista: Millenne helsendes helguee vaija! Sirukin äänesi sointua anna!)

vaimea, hiljainen: hillek, hillenne

vaimentaa, vaientaa, hiljentää: hilgetta, hillenna

vaimeta, häipyä (v): himlenda (himla+nda; 3.1.2009)

vaimo (s), aviovaimo: femmuk (femme+uk; 20.8.2009), afemme (afe[fe]mme; 20.8.2009), afemmuk (afemme+uk; 20.8.2009)

vaimo (s): henne (vanh)

vain, ainoastaan: ounnil (vanh; luotu ennen 16.1.2002; Etym. engl. only [ounli]), nil (Etym. lyhennelmä pitemmästä, ounnil-sanasta)

vain, yksinkertaisesti (d): simplet (simppel+t; 9.1.2009)

vainaja (s), kuollut (s): oifdeadel (29.11.2007; oif+deade+el), volsordant (vol+sorda+nt; 29.12.2011)

vainen (d;run;vain): Ks. vain

vaino: vanne

vainota: vanna

vainpa (d): vannep (van+p; 10.11.2012)

vainu (s;herkkyys havaita jtkn), taipumus (s), herkkyys (s;havaita jtkn): vaaleniheg (vaala+ne+iheg; 15.1.2015; Esim. Syslendelel em ga eede inherenttee vaalenihgee segesvienda applikeidokens kasuttenretaviindens lakosviirdijee. Kehittäjällä on myös oltava luontaista taipumusta havaita sovelluksen käyttöliittymän epäkohtia.)

vaippa (s;vauvan~): mähge (9.8.2014; Etym. vir. mähe, mähkmed)

vaippa, huntu, hanki (s): huntus (Etym. suom. sanasta huntu; huntu+s; luotu 27.7.2007)

vaipua (v), pudota (v), langeta (v;pudota), kaatua (v;vaipua): vaima (16.10.2011; Ks. myös koute = kaatua. Etym. suom. vaimea)

vaipua: falla

vaiti (d), hitaasti (d), verkalleen (d), verkkaan (d), hiljaa (d), ääneti (d): whaien (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana; Taiv: whaienn-; Esim. Lefij whaien fallehdu moens pieel. Lehdet hiljaa leijaili maahan.)

vaiti, verkkaan, ääneti, hiljaa (d): hillem (hille+m; 19.12.2008), hillet (hille+t; 19.12.2008)

vaiva (kiusa), haitta, harmi, kiusallisuus, närkästys (s): feks, annonse (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), hallen

vaiva (s;konkr), tuska (s;konkr,kuv), harmi (s;konkr;vaiva): vehja, vehna (7.2.2013 tähänkin muotoon)

vaiva, tuska (s): leiden (leidnij, harv. leidij)

vaivainen, tuskainen, kärsivä (a): leidenlek (26.4.2008; leiden+lek)

vaivannäkö (s;ponnistelu), voimanponnistus: vegastriffus (vega+striffa+us; 14.11.2008), efortte (14.11.2008; Etym. engl. effort)

vaivata (v): liidetta (15.5.2008; liida+tta; Esim: De hafae meinee liidettan./Dest ja hafam liidan.)

vaivata (v;taikina): vatka (23.11.2010; Etym. suom. vatkata)

vaivatta (d), vaivattomasti (d): efortlouset (efort+lous+et; 27.10.2015), vehnalouset (vehna+lous+et; 27.10.2015)

vajaa (a): tyhes (tyhe+s; 8.8.2009; Esim. Kokoelma on vajaa. Kollekteidus em tyhes. Esim 2. Oletko vähän vajaa? Ärens dan lillet tyhes? Esim 3. Vajaa neljä kiloa. Tyhes nel kiluj./Lehkomt nel kiluj.)

vajaa (a;lähes): lehkomt (8.8.2009 tähänkin tarkoitukseen; Esim. Vajaa neljä kiloa. Lehkomt/tyhes nel kiluj.)

vajaa (a;puutteellinen), puutteellinen (a), vajavainen (a): vajenduslek (vajendus+lek; 13.6.2014)

vajaa (d), alle (d;vajaa), vajaat (d): tyhes (5.3.2016 lisätty tämä; Esim. Vähän alle vuosi sitten. Väinet tyhes ot annus sten.)

vajaatoiminta (s;lääket): tyhesopereidus (tuhes+opereidus; 16.10.2011), tyhesverkellus (tyhes+verkellus; 16.10.2011)

vajanainen, vajavainen, epätäydellinen: foultenne, ainpefort

vajanto (s;kiel; esimerkiksi "talotta"), abessiivi: tyhesendo (8.8.2009; tyhes+endo; vanh), tyhsendo (21.3.2025 tähän muotoon)

vajavainen (a), puutteellinen (a), vajaa (a;puutteellinen): vajenduslek (vajendus+lek; 13.6.2014)

vajavainen, vajanainen, epätäydellinen: foultenne, ainpefort

vaje (s), puute (s;vaje): vajendus (vajenda+us; 4.12.2012)

vajota, langeta, lyyhistyä (v): falla, fallehda (29.11.2007; falla+hda), vaimehda (vaima+hda; 8.5.2012)

vakaa (a): stabbel (21.3.2009; Etym. engl. stable; Taiv: stabl-; Huom. Ks. myös. aalas = epävakaa)

vakaannuttaa, vakiinnuttaa, vakauttaa, stabilisoida (v): stabiliseida (28.1.2008)

vakaantua, tulla vakaaksi, tasaantua, vakiintua (v): stabiliseidua (vanh; stabiliseida+ua; 28.1.2008), stabiliseidetsa (stabiliseida+tsa; 7.9.2010 tähän muotoon)

vakaus (s): stablus (stabbel+us; 27.3.2009)

vakauttaa, vakaannuttaa, vakiinnuttaa, stabilisoida (v): stabiliseida (28.1.2008)

vakava (a), kriittinen: kritikienne (1.2.2009)

vakava: kritinne, seriosvöl (vanh; merkitty vanhaksi 28.4.2008)

vakiinnuttaa (v;vahvistaa): kindletta (kindel+tta; 30.11.2012)

vakiinnuttaa, vakaannuttaa, vakauttaa, stabilisoida (v): stabiliseida (28.1.2008)

vakiintua (v), tulla vakaaksi, vakaantua, tasaantua: stabiliseidua (vanh; stabiliseida+ua; 28.1.2008), stabiliseidetsa (stabiliseida+tsa; 7.9.2010 tähän muotoon)

vakinainen (a): stendlek (19.1.2010 tähänkin tarkoitukseen)

vakka, vakkanen, kulho, kori (s): senglos (senglo+s; 17.1.2009), goor (17.1.2009 tähänkin tarkoitukseen), gooros (goor+os; 17.1.2009), vagge (17.1.2009; Etym. ruots. vacka ja suom. vakka)

vako (s), rako: reflos (luotu 18.6.2007, refla-os; Etym. ruots. räffla-sanan mukaisesta)

vakuuttua (v): varkindletsa

vala (s): vanle

valaista (v), vilkahtaa (v), välähtää (v), vilahtaa (v), läikehtiä (v), välkähtää (v), loistaa (v;valkeana): valgehda (valge+hda; 1.4.2014)

valaista (v): valgesda (valge+sda; 4.11.2010)

valaista (v): valgetta (valge+tta; 4.3.2009)

valaista (valistaa), kirkastaa: friessa, luuve, friesdumma, segesda (seges+da; 27.6.2010)

valaista: friessa, luuve

valaistus (s), kirkkaus (s), valkeus (s): segesdus (3.10.2010; segesda+us), klarides (25.12.2013; Etym. lat. klaritas)

valanne (s;tekn), harkko: valdeppe (valda+ppe; 7.9.2017), valdenbaade (valda+ne+baade; 7.9.2017)

vale (s), valhe: fabel (22.12.2008; Etym. lat. fabula 'tarina' (niin kuin engl. fable); Esim. puhdas valhe. lire fabel. Esim. Hän puhui valheita. Hes tooged fablijee.)

valehdella (v): wertakella (22.12.2008; wer+tak+lla), fabla (fabel+a; 22.12.2008)

valhe, epätosi (a;vanh): niwer

valhe, epätosi: ainwer

valhe, vale (s): fabel (22.12.2008; Etym. lat. fabula 'tarina' (niin kuin engl. fable); Esim. puhdas valhe. lire fabel. Esim. Hän puhui valheita. Hes tooged fablijee.)

valikko (s;atk): veldok (9.7.2007), menu (käytä mieluummin veldok)

valikkorivi (s;atk): veldokrad (veldok+rad; 21.8.2008)

valikoida (v), valita (v;tarkoin tai vaihtoehtojen joukosta, vastaa engl. sanaa choose): imwalle (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), imvelda (im+velda; 4.3.2008; vanh), vellenda (velda+nda; 12.2.2014), veldemma (velda+mma; 12.2.2014)

valikoima (s), sarja (s): raaduske (raad+uske; 2013)

valikoima (s): imwallus (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), imveldus (imvelda+us; 4.3.2008)

valikoima (s): veldokkus (veldok+us; 27.8.2010)

valikoiva, selektiivinen: selektivie, selektivienne, whallidenne (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008)

valinnainen: whallisef (vanh; merkitty vanhaksi 5.12.2007), optionalie, whallidenne (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), veldenlek (velda+ne+lek; 21.10.2015)

valinnat, asetukset (s;atk; engl. options): veldussetnij (veldus+setnij; 11.10.2008)

valinta (s;ark), vaihtoehto: tsansse (ark)

valinta (s;atk): fokus (13.4.2008; Etym. engl. focus)

valinta (s;vaihtoehto), vaihtoehto (s): khousenkonde (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), mahdennus, veldemmos (veldemma+os; 6.11.2014)

valinta: whallitne (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008)

valintaikkuna (s;atk): whallitneakne (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), dialog

valintaikkuna, ikkuna (s;atk): velduspid (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), veldusakne (keksitty 8.6.2007)

valintanappi (s;atk), radionappi (s;atk): veldennyppel (velda+ne+nyppel; 12.11.2012; Taiv: nypl-), veldenballuk (velda+ne+balluk; 13.11.2012)

valintaneliö (s): tsekloode (tsek*+loode; 9.11.2010)

valintaneliö, valintaruutu (s;atk): veldusrette (16.8.2007), veldenrette (velda+ne+rette; 13.11.2012)

valintaruutu (s;atk): tsekrette (vanh)

valio (s): eleide (Etym. suom. eliitti, engl. elite)

valiokunta (s), komitea: komitie (16.7.2007)

valita (v): velda (Luotu 14.4.2007. Etym. ruots. sanasta "välja" [velja])

valita (v;atk;asettaa valinta käyttöliittymäolioon tai vastaavaan): fokuseida (13.4.2008; Etym. engl. focus)

valita (v;puhelimella), soittaa (puhelimella): diale (vanh)

valita (v;tarkoin tai vaihtoehtojen joukosta, vastaa engl. sanaa choose), valikoida (v): imwalle (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), imvelda (im+velda; 4.3.2008; vanh), vellenda (velda+nda; 12.2.2014), veldemma (velda+mma; 12.2.2014)

valita väärin (v): misvelda (mis+velda; 31.12.2012)

valita: valle (ark; luotu ennen velda-sanaa ja jälkeen whallide-sanan)

valita: whallide (vanh; luotu ennen 16.1.2002; alkaa olla jo vanha muoto (maininta vuoden 2007 alussa); käytä mieluummin "velda"; Maininta 4.3.2008: vanh)

valitettavasti: volneleket

valitettavasti: volneleket, volenleketat (volne+lek+tat; 15.2.2009)

valittaa (olla tyytymätön, tehdä valitus): rumle (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2008; Etym. kahkonin oma sana)

valittaa (v), vaikeroida, vaikertaa: köverda (köve+rda; 7.12.2011)

valittaa (v;olla pahoillaan), pahoitella (v): vole (Etym. Ehkä suomen volla(ta)-verbistä, joka on arkikielinen nimitys itkeä-verbille. Esim: Pahoittelen. / Olen pahoillani. Volem. Eedem voluillem. Huom: Ks. volus)

valittaa (v;tehdä reklamaatio), reklamoida (v), ilmaista (v), kertoa (v), ilmoittaa (v): mejakenda (mejakka+nda; 13.3.2018), laimetta (laima+tta; 13.3.2018)

valittaa, vaikertaa: orgete

valitus (s), reklamaatio (s): mejakendus (mejakenda+us; 13.3.2018), laimettus (laimetta+us; 13.3.2018)

valjeta (v), koittaa, sarastaa: valgetta (valge+tta; 16.10.2008), valgetsa (valga+tsa; 11.11.2009)

valjeta, koittaa, sarastaa: friesheera, friera, valkenheera (vanh; merkitty vanhaksi 29.6.2008), valgenheera (29.6.2008; valgen+heera)

valkaista (v): valgetta (11.11.2009 tähänkin merkitykseen)

valkea (a), vaalea: valgunne (16.6.2008; valgu+nne; Esim: Kermanvaalea tiiliskivi. Kremjavalgunne dille.)

valkea (a;kalpea), kelmeä (a), kalpea (a), kalvakka (a): valmuk (valme*+uk; 14.5.2013)

valkea (s;kynttilä tai tuikku), lyhty, tuikku, valo (s): valgu (14.12.2007; Etym. suom. valko)

valkeanloistoinen (a;run), valkoinen (a;valkeanloistoinen): valgeshunnen (valge+shunne+n; Taiv: valgeshunn-; 1.3.2012; Esim. kleddij valgeshunnij.)

valkeus (s), valaistus (s), kirkkaus (s): segesdus (3.10.2010; segesda+us), klarides (25.12.2013; Etym. lat. klaritas)

valkeus (s): valknus (fin; merkitty finnismiksi 16.6.2008; vanh), valkennus (fin; merkitty finnismiksi 16.6.2008; vanh), valko (fin; merkitty finnismiksi 16.6.2008; vanh), valgus (valge+us; 16.6.2008), valgennus (valgenne+us; 16.6.2008)

valko- (s): valken- (aluksi vain värien nimissä osoittamassa värin vaaleutta; 1.3.2008 lähtien tätä on alettu käyttää myös muiden, valko-alkuisten sanojen yhteydessä; vanh)

valkoinen (a): valge (16.6.2008; Etym. kahk. valko < suom. valko), valgenne (16.6.2008; valge+nne)

valkoinen (a;valkeanloistoinen), valkeanloistoinen (a;run): valgeshunnen (valge+shunne+n; Taiv: valgeshunn-; 1.3.2012; Esim. kleddij valgeshunnij.)

valkoinen: valko (fin; merkitty finnismiksi 16.6.2008), valkonne (fin; merkitty finnismiksi 16.6.2008)

valkopukuinen (a): valgekleddenne (valge+kledde+nne; 16.9.2009), valgekleddeni (valge+kledde+ni; 16.9.2009; Esim. valkopukuinen joukko. valgekleddeni ryme. Esim 2. valkopukuiset enkelit. valgekleddini inglij.)

valkosiipi (s): valgetsiib (valge+tsiib; 1.3.2012; Esim. kerubennij valgetsiibinim.)

valkovuokko (s;kasv): valkensippe (12.4.2008; valken+sippe; vanh), valgesippe (valge+sippe; 16.4.2010)

vallan (todella), aivan, täysin, ihan, hyvin: unne (luotu ennen 16.1.2002; vanha tässä merkityksessä; Merkitty vanhaksi 5.2.2010; Käytä mieluummin sanaa "werim", todella.)

vallankumouksellinen, mullistava, revolutionäärinen, revolutionaarinen (a): revoluteiduslek (17.11.2009; revoluteidus+lek), revolutionarie (17.11.2009; Etym. engl. revolutionary), revolutionarienne (17.11.2009; revolutionarie+nne)

vallankumous, mullistus (s): revoluteidus (17.11.2009; revoluteida*+us)

vallata (s): vinssa

vallata (v): volda (muodostelma yhdistelmästä volte+a; 11.3.2007), voldetta (volda+tta; 15.11.2008)

vallaton (a): vailanne (vaila[s]+nne; 6.3.2016)

valli (s): vallen

vallita (v): veilla

valloittaa (v): volletta (pohjalla on sana volte)

valmentaa: valmenna (vanh; merkitty vanhaksi 11.10.2008), velmenda (17.8.2015 tähän muotoon; velme[s]+nda)

valmentaja: valmennel (vanh; merkitty vanhaksi 11.10.2008), velmendel (velmenda+el; 17.8.2015)

valmiiksi (d), etukäteen (d): enkesim (en+kes+i+m; 10.9.2017)

valmiiksi (d): raddentat (vanh), raddenetat (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

valmiiksi saatettu (d), lopetettu (d), valmis (a;loppuun saatettu): välkken (12.1.2018 tähän tarkoitukseen)

valmiiksi saattaminen (s), lopetus (s), valmistus (s): välkkendus (välkken+da+us; 1.11.2017)

valmis (a): velmes (4.11.2010; Etym. suom. valmis; Taiv: velmes-; Esim. saada valmiiksi. shie velmestat.)

valmis (a;loppuun saatettu), lopetettu (d), valmiiksi saatettu (d): välkken (12.1.2018 tähän tarkoitukseen)

valmis, kypsä (s;valmistettavasta ruoasta): völlkeresdaid (völle+keresda+aid; 18.6.2008; Esim 1: Liha on jo valmis/kypsä. Lohus em dri völlkeresdaid. Esim 2: Makkarat ovat ylikypsät: Vörstij ärei höikeresdaidij.)

valmis, täydellinen, täysi, loppuun suoritettu: komplete, kompleidaid

valmis: radden (vanh)

valmistaa (v): dua raddenet (vanh; merkitty vanhaksi 28.8.2007)

valmistaa (v): velmesda (velmes+da; 4.11.2010)

valmistaa (v;saada valmiiksi), saada valmiiksi (v), lopettaa (v;saattaa valmiiksi): välkkenda (välkken+da; 1.11.2017)

valmistaa, tarjota, tuoda valmiina (v): enviesda (en+vie+sda; 28.12.2015; Etym. provide < lat. providere < pro+videre)

valmistaa: raddenna (vanh), dua raddentat (vaihdettu tähän muotoon 28.8.2007; vanh), detta raddentat (detta|radden+tat; vanh)

valmistautua: raddenheera (vanh)

valmistella (v): prepareida

valmistua (v): kompletetsa (25.7.2008; komplete+tsa), heera raddentat (25.7.2008; heera|radden+tat), velmetsa (velme[s]+tsa; 9.12.2010)

valmistua (v): raddenna (25.4.2008; radden+a; vanh)

valmistua: kompletettua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008), raddennua (vanh; merkitty vanhaksi 25.7.2008)

valmistujaiset (s;mon): velmetsingij (velmetsa+inge+ij; 11.6.2014)

valmistuminen (s): velmetes (velmetsa+tes; 13.6.2014)

valmistus (s), lopetus (s), valmiiksi saattaminen (s): välkkendus (välkken+da+us; 1.11.2017)

valmistus (s): velmesdus (velmesda+us; 4.11.2010)

valo (s), lyhty, valkea (s;kynttilä tai tuikku), tuikku: valgu (14.12.2007; Etym. suom. valko)

valo, katuvalo, lyhtypylväs, katupylväs (s): valgupelves (14.12.2007; valgu+pelves)

valo: fries, luuve (Etym. muunnelma ruots. sanasta ljus)

valodiodi (s;tekn), ledi: lustglansdiode (lust+glansse+diode; 8.2.2011), lustdiode (lust+diode; 8.2.2011), elde (el+de(e); 8.2.2011)

valoisa (a): luuvenne

valokuva, kuva: foto, lustpikte, lumpikte

valokuvaaja, kuvaaja (s): digigrafeidel (3.1.2009; digigrafeida+el; digikamerakuvaaja), fotografeidel (fotografeida+el; 3.1.2009; mikä tahansa valokuvaaja), grafeidel ([foto]grafeida+el; 3.1.2009)

valokuvata (v): lusta (2.6.2010)

valokuvata, kuvata: fototsuutta, fotografeida, digigrafeida

valokuvaus (s): lustus (lusta+us; 2.6.2010)

valokuvaus, kuvaus: fototsuutne, fotografeidus, digigrafeidus

valta, auktoriteetti, arvovalta, päätösvalta: autteritetie, auktoritetie

valta, voima: volte

valta-, voima-: volt-

valtaisa (a), valtava: massivenne (massive+nne; 3.1.2009)

valtaistuin (s;usk myös): voltesitle (volte+sitle; 1.3.2012)

valtakunnallinen (a): voltdoumenne (voltdoum+nne; 19.1.2010)

valtakunta: voltdoum (Esim: Suomen valtakunnan rajat: Soomens voltdoumens retej), voltedoum (run; volte+doum; Huom: Tämä on runokielessä käytettynä oleva muoto; yleisempi muoto on kuitenkin voltdoum.), voltedoume (run; volte+doume), voltdoume (run; volt[e]+doume)

valtameri: voltvete

valtaosa (s), pääosa: mainparte

valtaosa, pääosa, enemmistö (s): peejek (pee+jek; 18.1.2010)

valtava, valtaisa (a): massivenne (massive+nne; 3.1.2009)

valtias (s): voltpee (volte+pee; 25.12.2011)

valtimo (s;lääket): arterisoone (22.10.2009; arterie+soone; Etym. arterie < lat. arteria)

valtio (s): voltek (volte+k; 15.12.2008)

valtio: gantter (Etym. engl. country [kantri])

valtionpää (s): voltekenspee (voltek+ens+pee; 23.1.2012)

valtuuttaa, auktorisoida, oikeuttaa, todeta: auttereida, auktoriteida (vanh)

valtuutus, todennus: autteriteidus (vanh), auttereidus

valua (v): valla (3.6.2008; Etym. suom. valua)

valua, virrata: virre, virra, valla (valua)

valuutta (s): valutte (27.1.2011)

valvoa (olla hereillä): valve (Imperatiivissa: valev tai valv.)

valvoa, olla hereillä (v): valvella (valve+lla; 19.12.2008)

valvoa, vahtia, vartioida: visore

valvoja, vahti, vahtija, vartija: visorel

vamma (s): hunjuros (hunjure+os; 9.11.2007)

vanamo (s;Linnaea borealis): linneok (17.11.2008; Etym. lat. linnaea + ok)

vaneri (s): viiltruddom (viile+truddom; 12.8.2022)

vangita (v): venga (10.9.2008; Etym. suom. vangita < suom. vanki)

vangitsija (s): vengel (venga+el; 16.9.2009)

vanha (a), antiikkinen: ansiente (12.10.2009; Etym. engl. ancient)

vanha (a): rehhen (Etym. suom. raihnas; 11.3.2011)

vanha (a,s;ihmisestä): vannes (2.5.2023; Etym. suom. vanha + adj. pääte -s; Taiv: vans-; Esim. Me eedem truagyheks annuij vannes. Olen kolmekymmentäkuusi vuotta vanha.)

vanha komitatiivi (s;kiel): ansiente follendo (ansiente|follendo), ansientfollendo (ansiente+follendo; 16.4.2010; vanh), ansiente semssendo (ansiente|semssendo; 21.3.2025 tähän muotoon)

vanha versio (s;atk): ansientversione (ansiente+versine; 8.3.2010)

vanha-: elden-

vanha: elde

vanhan ajan (s;genetiivi): vintaas- (2.12.2013; Etym. engl. vintage)

vanhan ajan kello (s): vintaasklokken (2.12.2013; vintaas+klokken)

vanhanaikainen: eldenstilenne, eldendylenne, eldentaidenne

vanhanaikainen: eldentaidenne

vanhastaan (d): rehnestem (rehhen+est+em; 11.3.2011)

vanhemmat: elderij (vanh; merkitty vanhaksi 16.9.2007; uudempi muoto on eldemmej), eldemmej (lisättu 16.9.2007; tämä on uudempi muoto muodosta elderij.), rehnemmej (2.11.2012; rehnemma+ej)

vanhempi: eldere (vanh; merkitty vanhaksi 16.9.2007; uudempi muoto on eldemma), eldemma (lisättu 16.9.2007; tämä on uudempi muoto muodosta eldere.), rehnemma (rehhen+mma; 2.11.2012)

vanhentua (v;atk): deprekeida (25.4.2012; Etym. lat. deprecare, engl. deprecate)

vanhentua: eldengetta (vanh), eldgetta (vanh), eldetsa (elde+tsa; 26.5.2010), vansetsa (vannes+tsa; 2.5.2023)

vanhentunut (s;atk): deprekeidant (deprekeida+nt; 25.4.2012), legaas (25.6.2014; Etym. engl. legacy)

vanhentunut: eldgettaid (vanh), eldetsant (eldetsa+nt; 26.5.2010), vansetsant (vansetsa+nt; 2.5.2023)

vanhoillinen (a): konservativienne, elde (yhdyssanoissa elden-)

vanhoillislestadiolainen (s;usk): eldenlestadionne (vanh; merkitty vanhaksi 27.2.2009), eldenlestadianne (elden+lestadianne; 27.2.2009 tähän muotoon)

vanhoillislestadiolaisuus (s;usk): eldenlestadionisme (vanh; merkitty vanhaksi 27.2.2009), eldenlestadianisme (elden+lestadianisme; 27.2.2009 tähän muotoon), eldenlestadiannus (eldenlestadianne+us; 9.2.2010), eldenlestadiennus (23.4.2010; elden+lestadienne+us)

vanhurskas (a;usk): oilmellenne (oil+melle+nne; 25.1.2010), oilvaage (oil+vaage; 30.1.2011)

vanhurskas: vangodlek

vanhurskaus (s;usk): vangodleus (vanh), vangodlekkus, raidmellennus (raidmellenne+us; 25.1.2010), oilvaagus (oil+vaage+us; 30.1.2011)

vanhurskauttaminen (s;usk): oilvaagettus (oilvaage+tta+us; 4.10.2011)

vanhus: eldus (vanh), elduk (elde+uk; 25.5.2010)

vanhuus: eldennus (vanh), vansus (vannes+us; 2.5.2023)

vanilja (s): vanilje (7.7.2008; Etym. vanilja)

vanki (s): prismahe, prastens ikhe

vankila (s): praste, vengle (venga+le; 8.6.2011), derme (27.10.2011 luotu; Etym. ven. тюрьма, suom. tyrmä)

vankka (a), kestävä (a), luja (a), tukeva (a), jykevä (a): rodves (30.7.2015; Etym. suom. roteva; Taiv: rodves-)

vannoa (s): vanla

vanukas (s;elintarv): vindlennuk (vindla+nne+uk; 2.10.2011)

vapaa (a), väljä (a;vapaa): välles (väl[+l]+s; 1.3.2014), välinis (Taipumaton; väl+inis; 1.3.2014)

vapaa-aika: frentaide

vapaa-ajan (s;gen), kasuaali (a;arkinen), rento (a), huoleton (a), arki- (a): kasuelle (a; 4.6.2014; Etym. engl. casual)

vapaa: fren (vanh; merkitty vanhaksi 10.5.2010), frenne (10.5.2010 muodosta fren muotoon frenne; Huom: Käytetty jo tätä ennen muodossa frenne.), renne (24.12.2011; Etym. [f]renne)

vapaaehtoinen (a): frenkondenne

vapaasti: frennet

vapahdettu (s;usk), lunastettu (s;usk): rentatsoppaid (rentatsoppa+aid; 1.3.2012)

vapahdus (s), lunastus (s), pelastus (s): frensoppus (frensoppa+us; 27.6.2010)

vapahdus (s;usk), pelastus: blessaiettus (blessaietta+us; 29.8.2011), onjesettus (onjesetta+us; 30.8.2011)

vapahtaa (v): frennehda (21.12.2007; frenna+hda)

vapahtaa, lunastaa, pelastaa (vapahtaa;usk): redemma, frenshoppa, frensoppa (fren+soppa; 27.6.2010)

vapahtaa, pelastaa, autuuttaa (v;usk): blessaittat detta (blessaid+tat|detta; 29.8.2011), blessaietta (blessaid+tta; 29.8.2011), onjestat detta (onjes+tat|detta; 30.8.2011), onjesetta (onjes+tta; 30.8.2011)

Vapahtaja (s): Frennehdel (21.12.2007; frennehda+el), Rennehdel (1.3.2012; rennehda+el)

Vapahtaja (s;usk), Pelastaja: Blessaiettel (blessaietta+el; 29.8.2011), Onjesettel (onjesetta+el; 30.8.2011)

Vapahtaja (s;usk): Demmer

Vapahtaja (s;usk): Onjesdel (onjesda+el; 1.3.2012)

vapaus (s): frenus (vanh; merkitty vanhaksi 10.5.2010)

vapaus: frennus

vapauttaa (v), päästää: ulfrenna, ulrenna (ul+renna; 13.1.2012)

vapauttaa lukitus (v), poistaa lukitus (v;unlock): renna luggus (renna|luggus; 31.12.2012), luggehma (lugga+hma; 31.12.2012; Huom: 31.12.2012 keksittiin uusi verbin johdos, jonka tunnus on -hma. Se ilmaisee kantaverbiin nähden vastakohtaista toimintaa. Tunnus on muunnelma -hda-tunnuksesta ja muunnelma on keksitty lyhyen hetken aikana ilmenneenä inspiraationa.)

vapauttaa, vapautua (v): frenna, release

vapautua (v), päästä vapaaksi: frentat kotta (14.8.2008), frenna, frennetsa (frenna+tsa; 14.8.2008)

vapista, vavista: tressa

vappu (s;toukokuun ensimmäinen): vappe (1.5.2008; grenneguens prest deig; Etym. suom. vappu), grenneguens prest (1.4.2008; vanh)

vara (s): rohgus (12.12.2008; Etym. kahkonin oma sana tai suomen rahtunen; Esim. Stelles heinell ain äred rohguee es liebeel.)

vara- (s): stoen- (stoa+ne; 17.8.2015)

varanto (s;atk;pool): elles (Taiv: els-)

varas (s), roisto: kratte (24.10.2010; Etym. vir. kratt), rehvel (rehva+el; 24.10.2010), reffel (reffa+el; 24.10.2010)

varastaa (v), ryöstää, riistää: reffa (22.12.2007; Etym. ruots. råffa)

varastaa (v), ryövätä: rehva (13.5.2009; Etym. suom. muistaakseni rehvastella tai ryövätä)

varastaa: vareste (vanh)

varasto (s), aitta (s): laaduk (1.7.2010; Etym. suom. lato + dimunitiivipääte -uk), salvuk (1.7.2010; Etym. salvetada = tallentaa + dimunitiivipääte -uk)

varasto (s): storenpletz (vanh), storenplets (13.4.2009 tähän muotoon), storne

varasto, varastointi (s): storendus

varastoida, tallettaa, tallentaa (v): storenda (storne+da tai store+nda)

varata (v): resera

varata (v): reserveida (27.3.2009; Etym. engl. reserve)

varattu (a;käytössä): kher

varautua (v), varmistautua (v): preparetsa (prepare[ida]+tsa; 15.7.2011)

varautua (v): prepareida

varha, varhainen (a): vares (2.1.2009; Etym. suom. varha)

varhain (d): varsem, varset

varhain, aikaisin, ajoissa: taideim, taidennet

varhain, aikaisin: taideinsme

varhainen (a), varha: vares (2.1.2009; Etym. suom. varha)

varhainen, aikainen (a): taidenne (28.1.2008; taide+nne)

varhainen, aikainen: alugtaidenne

varhaisin, aikaisin (a,superl): taidennein (28.1.2008; taidenne+ein)

varhaislapsuus (s): alugtaidenne barnedumus (vanh; merkitty vanhaksi 1.2.2009), alugtaidenne barnus (1.2.2009 tähän muotoon)

varhemmin (d), aikaisemmin (d): varsemmat (vares+mma+t; 10.2.2012; Huom: ikään kuin: "aamummin")

variantti, versio, toisinto (s): variantte (vanh; merkitty 14.10.2009; 15.2.2009; Etym. ruots. variant), variante (14.10.2009 tähän muotoon)

varina (s;esim havujen ~): varesdus (varesda+us; 14.10.2010; Etym. suom. varista)

varis (s): harerakva (13.6.2008; ha(a)r+e+rakva = "harmaaharakka")

varista (v): varesda (14.10.2010; Etym. suom. varista)

varjella, suojella: erda, erdella, shelda, sheldera (vanh; merkitty vanhaksi 1.3.2008), shelderra (vanh; merkitty vanhaksi 1.3.2008), shelderalle (vanh; merkitty vanhaksi 1.3.2008), sheldella

varjo (s): erdos (erda+os; 25.8.2008)

varjo (s): varro (Etym. suom. varjo)

varjostaa (v): erdosda (erdos+sda; 6.12.2014)

varjostettu (s;atk): erdosdaid (erdosda+aid; 6.12.2014)

varma (a): kindel (20.8.2009; Etym. vir. kindel = varma)

varma: surdem, varmetaid, varadaid (vanh; merkitty vanhaksi 20.11.2007)

varmaan, ehkä, kenties: enk, enkär (parempi keino: Se on ehkä käytössä = De meidae äre ietzness (15.6.2008: kasuttuess); Huom 6.11.2009: enk+är; Etym. enk < suom. ehkä ja kahk. är = suom. on.)

varmaan, varmasti: surdemit, surdemt

varmaksi (d), varmuuden vuoksi: varennuet (vanh; merkitty vanhaksi 20.11.2007), varmetuetat (varmeta+us+tat; 20.11.2007)

varmistaa (v), vahvistaa (v): kindletta (kindel+tta; 25.3.2013)

varmistaa (v): kindla (20.8.2009; kindel+a)

varmistaa (v): surdemma (20.8.2009; surdem+a)

varmistaa, vahvistaa (v;~ asia): imvegetta (im+vegetta; 13.4.2008), vegenda (27.2.2009; vega+nda)

varmistaa, vahvistaa, tarkistaa (v): konfirmateida (vanh), konfirmeida (16.8.2007 otettu käyttöön konfirmateida-sanan sijalle)

varmistaa: varada (vanh)

varmistaa: varmeta (Etym. suom. varmistaa)

varmistautua (v), varautua (v): preparetsa (prepare[ida]+tsa; 15.7.2011)

varmistua (v): kindletsa (kinla+tsa; 20.8.2009)

varmistus (s), vahvuus (s): kindlus (20.8.2009; kindla+us)

varmuudeksi, varmuuden vuoksi (d): varmetuetat (varmeta+us+tat; 15.5.2008)

varmuuden vuoksi, varmaksi (d): varennuet (vanh; merkitty vanhaksi 20.11.2007), varmetuetat (varmeta+us+tat; 20.11.2007)

varmuuskopio (s): varennuskopius (vanh), varmetuskopius

varmuuskopioida (v): varennuskopeida (vanh), varmetuskopeida

varoa (v): erdetsa (erd+tsa; 8.6.2011), entatsefa (entat+sefa; 8.6.2011)

varoa: kerfulle (vanh)

varoittaa: kerfule (vanh; Etym. engl. careful)

varoittaa: varna (Etym. engl. warn)

varoittaminen: kerfulne (vanh)

varoitus (s;huomautus): sefendettus (4.5.2010 tähänkin tarkoitukseen), viendettus (viendetta+us; 12.3.2014)

varoitus: kerfulne (vanh), kerfullus (vanh)

varoitus: varnus

varovainen (a): erdetslek (erdetsa+lek; 8.6.2011), entatseflek (entatsefa+lek; 8.6.2011)

varovainen: kerful (vanh)

varovainen: kerfulleplenne (vanh)

varpu (lintu), varpunen: varp, varpenne

varpu: varp

varrella (d): pengerkulguem (penger+kulgus+em; 8.5.2013)

varsi (s;kasvin, työkalun, jalkineen, ...): lekkep (Etym. lek+kep)

varsi (s;vierus, reuna), vierus, reuna: saiden (Taivutus 3.1.2009: saidest, saidenest, (saidnest))

varsin: werim, imwer

varsinainen (a), ajankohtainen (a), oikea (a;varsinainen): aktuelle (4.11.2009; Etym. lyhennetty muoto sanasta aktualienne)

varsinainen (a): aktualienne

varsinkaan (d), suinkaan (d): werimmeg (werim+eg; 17.3.2013)

varsinkin, erityisesti, etenkin, eritoten, erittäin, erikoisesti (d): spekiet, forleket, derlekim (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), derlekit (vanh), derlekens (Esimerkki: erittäin vahva = derlekens vegalek), derennet (der+nne+t; 3.7.2012), derim (der+i+m; 27.10.2014), velep ais (velep|ais; 5.3.2016)

vartalo (s), keho: kroppe

vartalo, keho, runko (s): bode (vanh), bood (24.5.2013 tähän muotoon; Etym. engl. body, muutettiin muodosta bode muotoon bood muutoksen kode->kood mallin mukaan.)

varteenotettava (a): uumosdellatte (uumosdella+tte; 17.2.2014)

varten (d): var (11.7.2008; Esim 1: Suunnitelma uudelle käytännölle. Plennus var nevee praktikiee. / Plennus neveel praktikieel. Esim 2: Vinkkejä hakemuksen laatimista varten. Vinkij var applikeiduens ulskriffuee)

varten: fort (gen/partit + "fort")

vartija, vahti, vahtija, valvoja: visorel

vartioida, vahtia (v): valvenda (valve+nda; 18.11.2009)

vartioida, vahtia, valvoa: visore

vartti (s): kvartte (17.5.2008; Etym. ruots. kvart)

varusohjelma, firmware, varusohjelmisto, laiteohjelmisto, sulautettu ohjelma (s;atk;valmistajan laitteeseen asentama ohjelma): firmware, pluttosprogellok (28.4.2008; pluttos+progellok)

varustaa (v): igta (Etym. hieman samankuuloinen kuin engl. equip [ikvip])

varustautua (v): igtetsa (igta+tsa; 23.4.2012)

varusteet (s;mon), tykötarpeet: mefordernij (luotu 22.5.2007, muodostus me+forderne+ij sanan tykötarpeet mukaisesti)

varustettu (d): igtaid (igta+aid; 27.3.2009)

varvas (s): basde

vasara (s): harslottel (harslotta+el)

vasara (s): hoggel (hog+el; 14.7.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esim: Vasara ja naulat. Hoggel od hogij.)

vasara (s): slottel (17.5.2008; Etym. kahkonin harslottel-sanasta lyhennetty versio)

vasemmalla (d): leftell (lefte+ll; 12.8.2008)

vasemmalla (d): vaskesem (vas+kes+m; 9.11.2010), vasem (vas+m; 9.11.2010)

vasemmalla (d;enemmän vasemmalla): vasemmat (vas+mma+t; 29.11.2010)

vasemmalle (d), vasemmalle päin (d): vasvar (vas+var; 31.12.2012)

vasemmalle (d): leftat (21.9.2008; lef(te)+tat; vanh)

vasemmalle (d): leftensvar (vanh)

vasemmalle (d): vastat (vas+tat; 9.11.2010)

vasemmalle päin (d), vasemmalle (d): vasvar (vas+var; 31.12.2012)

vasemmalta (d): lefdent (lefde+nt; 1.5.2010)

vasemmalta (d): leftesaidelt (lefte+saiden+elt; 13.4.2008)

vasemmalta (d): vasent (vas+nt; 9.11.2010)

vasemmalta (d;enemmän vasemmalta): vasemmant (vas+mma+nt; 29.11.2010)

vasemman puolen mukaan (d), vasenta puolta pitkin (d): vasekken (vas+kken; 31.12.2012)

vasen (a): vasuk (9.11.2010; Etym. vir. vasak mukaisesti), vas (9.11.2010; Huom: Käytä tätä taivutuksissa mieluiten.)

vasen: lefte (vanh)

vasenta puolta pitkin (d), vasemman puolen mukaan (d): vasekken (vas+kken; 31.12.2012)

vaski (s), kupari: vaske (17.1.2009; Etym. suom. vaski; Esim. Tuote on valmistettu kuparista. Produkte hafai loodan vaskest.)

vaskikori (s), vaskivakka, vaskivakkanen: vaskgoor (vask+goor; 17.1.2009), vaskgooros (vask+gooros; 17.1.2009), vaskenvagge (vaskenne+vagge; 17.1.2009)

vasta (d): ounnil (vanh), nil

vasta (d): vast (9.11.2008; Etym. suom. vasta), nillem (9.11.2008; nille+em)

vasta (d;ei ennen kuin): prestem

vasta (d;juuri): justet (22.1.2009 tähänkin tarkoitukseen)

vasta (s), vihta: kvaste (11.11.2008; Etym. ruots. kvast; Esim. Vihdoin vihdoin vihdoin. Losein kvastum kvasteni.)

vasta, vastikään, äskettäin (d;vähän aikaa sitten): niljust, nil just, derlekit (vanh)

vasta- (äskettäisyyttä merkitsevä sanaliiton alku): dour-

vasta- (äskettäisyyttä merkitsevä sanaliiton alku): justet-

vasta-: just-

vastaaja (puh): replale (vanh; merkitty vanhaksi 11.10.2008; Huom: Tässä esiintyy el-päätteen erikoinen versio, -le.), replord

vastaamaton: ainreplaid (vanh), varendaidlous (varenda+aid+lous; 12.2.2014)

vastaan (d;vastoin), vastoin (d): tuvarden (9.11.2008; tuvar-sanasta virallistetumpi muoto), varem (var+em; 19.2.2010; varem+partitiivi; Esim. Sitä vastoin. Varem dee. Esim. Vastoin yleistä käsitystä. Varem yllennee uppstenduee/konseptee.)

vastaan, kohti: tuuvar, tuvaar, tuvar, var (genetiivi/partitiivi: dommee var, dommens var)

vastaanotin (s;tekn): varvottord (varvotte+ord; 3.1.2011)

vastaanottaa, ottaa vastaan (v): vartroffe (vanh), varvotte

vastaanottaja (s): vartroffel (vanh), varvottel

vastaava (a), mukainen: varreplanne (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), vardenreplanne (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), pänreplanne, varrenne, akkordanse (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008)

vastaava (a), yhtäläinen, samanlainen: identienne, semenlekenne, semens taienne, semenne (12.12.2007; sem+enne)

vastaava (a): varvarendanne (varvarenda+nne; 13.6.2014)

vastaava, rinnakkainen (a): semvarenne (1.9.2007; sem+var+nne)

vastaharja (s;rak): varylek (var+ylek; 6.3.2015; [var´ylekk])

vastaharjallinen (a;rak): varylekeni (varylek+ni; 6.3.2015; [var´ylekkeni])

vastaharjallinen ulkokuisti (s;rak): varylekeni ulendo (6.3.2015; varylek+ni|ulendo; [var´ylekkeni ulendo])

vastainen (a;vastapäinen/epäsuituisa): oppositionne

vastaisuudessa (d), tulevaisuudessa: fremtaidess (31.8.2007), fremtaidet (13.9.2007)

vastakaiku (s), palaute: vartringos (var+tringa+os; 7.3.2008)

vastakkain (d): varlekken endrijeem (varlekken|ender+ij+ee+m; 12.4.2016)

vastakohta (s): varikte (var+ikte; 11.10.2008), varkulg (var+kulg; 19.2.2010)

vastaluku: oppositneluk (vanh; merkitty vanhaksi 11.10.2008)

vastasyntynyt (a): justvaretsain (just+varetsa+ain; vanh), vastvaretsant (vast+varetsa+nt; 13.1.2012)

vastata (v): varenda (var+nda; 16.9.2009)

vastata (v;vastata jotakin, olla vastaava): varrepla, vardenrepla, pänrepla, varre, varvarenda (var+varenda; 28.1.2012)

vastata, olla vastuussa (v): äre weistess, weistenna

vastata: repla

vastaterminatiivi (s;kiel), erontoterminatiivi (s;kiel), terminatiivin vastakohta (s;kiel): derasdendo (der+asdendo; 23.1.2012)

vastatuuli: tuuvarthonde

vastaus (s): varendus (varenda+us; 16.9.2009)

vastaus (viestiin): replus (vanh; merkitty vanhaksi 12.10.2009; Huom. Käytä mieluummin varendus), resultne (vanh; merkitty vanhaksi 12.10.2009), resultus (vanh; merkitty vanhaksi 12.10.2009)

vastedes (d), enää (d), koommin (d): meremmat (mer+mma+t; 3.12.2015)

vastedes (d): foretaidem, futuruess (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008), futuruem (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008)

vasten (postp,prep): varlekken (luotu 24.4.2007, muodostuu sanoista "kohti" ja "pitkin")

vastenmielinen, likainen, iljettävä, inhottava (a): liglek, töglek, syttoslek (syttos+lek; 28.7.2008), syttoenne (syttos+enne; 28.7.2008)

vastike (s), korvike: peelpletsek (peelpletsa+ek; 12.10.2009), pletsek (pletsa+ek; 12.10.2009)

vastikään, vasta, äskettäin (d;vähän aikaa sitten): niljust, nil just, derlekit (vanh)

vastikään, äskettäin, äsken, juuri (d): värsikken (väres+ij+kken; 20.2.2011), teid sten (teid|sten; 10.10.2011)

vastine (s): varendek (varenda+ek; 18.10.2009)

vastoin (d), vastaan (d;vastoin): tuvarden (9.11.2008; tuvar-sanasta virallistetumpi muoto), varem (var+em; 19.2.2010; varem+partitiivi; Esim. Sitä vastoin. Varem dee. Esim. Vastoin yleistä käsitystä. Varem yllennee uppstenduee/konseptee.)

vastoin kuin (d): varem ais (varem|ais; 24.12.2011)

vastoin, päinvastoin (d): varkulget (varkulg+et; 19.2.2010)

vastoinkäyminen (s): vardenkohdus (varden+kohdus, 28.11.2010)

vastus (fys): resistanse

vastus (sähkötekn): resistore

vastus: resistne

vastustaa (v): vardusda (vard[en]+us+da; 9.12.2010)

vastustaa: resiste, opposite

vastustaja: resistel

vastuu: weist (luotu ennen 16.1.2002; Etym. suom. vastuu)

vastuuhenkilö (S): weistpersonne (weist+personne; 13.8.2022)

vastuussa (d;jostakin): weistess (noogenest), weistenne (noogenest)

vati (s): plaatte

vatkata (v), vispata (v), sekoittaa (v;vispata): vispa (25.5.2011; Etym. suom. vispata < ruots. vispa)

vatsa, maha: vetse (Etym. suom. vatsa), vets (16.9.2009 tähän muotoon)

vatsakipu (s;lääket), mahakipu (s;lääket): vetskippe (vets+kippe; 6.6.2013)

vatsallaan (d): vetsellem (vetse+ell+em; 18.6.2008)

vattu (s), vaarain (kans.), vaapukka, vadelma: vaaduk (Etym. suom. vadelma: va(+a)d[elma]+uk; 8.3.2010)

vattu, vadelma (s): vadmori (vad+mori; Etym. Alkuosa vad- tulee suom. vadelma-sanan alusta.)

vaunu (s): vanje (29.11.2007; Etym. suom. sanasta vaunu)

vaurio, kadotus (s;hukka), tuho, hävitys, vahinko, turma, onnettomuus (s): hukkus (hukka+us; 20.1.2012; Etym. vir. hukk)

vauva (s), piltti: fafanne (fafa+nne; 29.1.2008)

vauva (s): babie (24.11.2008; Etym. engl. baby [beibi]), bambe (24.11.2008; Etym. italian bambino), imellek (imelda+lek; "imeväinen"), lillebarne (lille+barne; 24.11.2008), fafa, fafanne

vauva, käärö (s;nyytti), nyytti, piltti, pikkulapsi (s): gnytta (vanh; 24.11.2008 lisätty tähänkin tarkoitukseen. Esim. Hän otti pienin nyytin käsivarsilleen. Hes höidu lillen gnyttan keslekkepijeelem.), gnytte (vanh; 7.4.2009 tähän muotoon), knytte (28.4.2009 tähän muotoon, tosin tarinassa Lenne soule tämä on esiintynyt jo k-kerakkeellisessa muodossa, tosin päättyen a-vokaaliin: knytta.), nytte (28.10.2009 tähän muotoon; vanh)

vauva, vauvaikäinen, imeväinen (s): imellek (24.11.2008; imel[d]a+lek)

vauva: fafa (vanh), vaue (12.4.2014 tähän muotoon), vaueska (vaue+ska; 12.4.2014), vaulenne (vau[e]+lenne; hellyttelymuoto; 12.4.2014), vaulennuk (vaulenne+uk; 12.4.2014)

vavista, vapista: tressa

vedos (s;atk myös): dumppe (Etym. engl. dump), veddos (vedda+os; 19.6.2011)

vedota (v;hurmata jkn): faskineida (Esim: Jotenkin (jollakin tavalla) se vetosi häneen. Noogenell veoll de faskineidu heinee.)

vehnä (s): vegna (29.5.2008; Etym. suom. vehnä; Esim: Hän on allerginen vehnälle: Hes em vegnaal allergienne.)

vehnäkorppu (s;ruok): vegnavisnek (vegna+visnek; 18.11.2009)

vehreys (s): vehrus (16.6.2008; vehher+us)

vehreä (a), viheriäinen (a): vehher, vehherlek (vehher+lek; 16.6.2008)

veikka (s;ark;veli), veli: prysse (ark; 2.5.2008; Etym. proure-sana assimiloituneena sysse-sanan muotoon), pysse (ark; 2.5.2008; Etym. lyhennetty muoto prysse-sanasta)

veisailla (v): vengella (venga+lla; 11.4.2010)

veisata (v): vange, sange, vangella (vange+lla; 9.3.2015)

veistellä (v): voolella (voola+lla; 12.11.2008)

veistellä, veistää, vuolla (v): voole (29.5.2008; Etym. suom. vuolla ja vir. voolida), voola (3.6.2008)

veitsi: sipel

vekki (s): vekke (12.8.2022; Etym. suom. vekki < ruots. veck)

vekotin, laite, härveli, vemmel, vempele (s): vempel (2.12.2007; taivutus vemplij, vemplens, vemplee jne; Etym. suom. sanasta vemmel, vempele), vemmel (12.8.2022 tähän muotoon)

veli, veikka (s;ark;veli): prysse (ark; 2.5.2008; Etym. proure-sana assimiloituneena sysse-sanan muotoon), pysse (ark; 2.5.2008; Etym. lyhennetty muoto prysse-sanasta)

veli: proure

veljenpoika (s): prourenssunnen (2.5.2008; proure+ens+sunnen)

veljentytär (s): prourensjille (2.5.2008; proure+ens+jille)

veljes (s;usein monikossa): proure (14.9.2008 tämäkin käännösvastine lisätty)

velka (s): sylde, doube

velloa (v): lotja (3.6.2010; Etym. deskriptiivisana lot + kahkonin pääte -ja.)

vellova (a): lotja (3.6.2010)

veltto, väljä, löysä (a): louse (4.2.2008; engl. sanasta loosen (ruots. lös, suom. löysä)), louslek (louse+lek; 13.6.2014)

velvoittaa (v): veldessa

vemmel, laite, härveli, vekotin, vempele (s): vempel (2.12.2007; taivutus vemplij, vemplens, vemplee jne; Etym. suom. sanasta vemmel, vempele), vemmel (12.8.2022 tähän muotoon)

vene (s): fenhe (Etym. suom. vene, vanh. suom. venhe)

vene, paatti (s;paatti): boutte

Venla (s;erisn): Vennel (11.5.2011; Etym. suom. Venla)

Venlanalle (s;erisn): Vennelnellen (Vennel+nellen; 1.1.2012)

venttiili (s; tekn): ventille (31.1.2017; vanh), vendille (25.10.2018 tähän muotoon)

venytellä (v): regella (reg+lla; 22.12.2008; Esim. venytellä käsiä ja jalkoja. regella kesijee od fotnijee.)

venyttää (v), saattaa ulos (v), päästää ulos (v), päästää (v;ulos), ulontaa (v), ulottaa (v): uletta (ul+tta; 14.5.2013; Esim. Stelles me ehlekken ikren ulettum.)

venyä (v): vindla (2.10.2011; Etym. kahkonin oma sana, deskriptiivisana)

Venäjä: Rosland (rosse+land; 18.1.2010)

venäjä: roslandenne (rosland+nne; 18.1.2010), rosse (18.1.2010; Etym. ven. русский ja kahkonin sanan roslandenne alusta)

venäjän kieli (s): rosnellev (rosse+nellev; 3.7.2012)

venäläinen: roslandenne (rosland+nne; 18.1.2010)

verbi (s): verbe

verbi (s;kiel): dettusseidok (dettus+seidok; 2.1.2010)

verestyä (v;tulla muistiin), versoutua (v): versetsa (versa+tsa; 30.8.2011)

verho (s): beddus

verhot (s;mon): beddusij (vanh), bedduij (beddus+ij)

verhota: bedda

verhous (s): beddus (bedda+us; 12.8.2022)

verhouslista (s): beddenlisde (bedda+ne+lisde; 12.8.2022)

veri (s): bledde

veri (s): verte (24.5.2010; Etym. suom. veri, veren, verta, sanan merte mallin mukaisesti.; Huom: Tämä on toissijainen nimitys. Nykyään käytettäneen kuitenkin germaanista bledde-sanaa.), värev (19.3.2011; Etym. vir. värv = väri ja suom. veri; Taiv: värv-)

veripisara (s): bleddetippel (4.3.2008; bleddetippel)

verkalleen (d), hitaasti (d), verkkaan (d), vaiti (d), hiljaa (d), ääneti (d): whaien (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana; Taiv: whaienn-; Esim. Lefij whaien fallehdu moens pieel. Lehdet hiljaa leijaili maahan.)

verkas (a), hidas (a), vitkallinen (a), verkkainen (a): verges (26.7.2012; Etym. suom. verkas), vergeslek (verges+lek; 26.7.2012)

verkkaan, vaiti, ääneti, hiljaa (d): hillem (hille+m; 19.12.2008), hillet (hille+t; 19.12.2008)

verkkainen (a), hidas (a), vitkallinen (a), verkas (a): verges (26.7.2012; Etym. suom. verkas), vergeslek (verges+lek; 26.7.2012)

verkko (s), seitti: seitte (15.5.2011; Etym. engl. site, suom. seitti)

verkko (s): nette

verkko (s;atk): netverk (24.6.2007 otettu käyttöön)

verkko-osoite (s;"domain"): netverkadresse (3.4.2008; netverk+adresse)

verkko-osoite, domain: maindoum (vanh; merkitty vanhaksi 3.4.2008), domain

verkko-osoite, nettiosoite (s;atk): netadresse (16.2.2008; nette+adresse)

verkko: nette (konkr. tai s;atk), web (s;atk), netförk (vanh)

verkkojohto, verkkokaapeli, verkkopiuha: netohd (net+ohd; vanh), nettohd (nette+ohd; 9.2.2012), netviir (nette+viir; 22.10.2015)

verkkokalvo (s;lääket): seitpeelme (seit+peelme; 3.9.2012), retinne (3.9.2012; Etym. engl. retina)

verkkokauppa (s;atk): netsoppe (nette+soppe; 10.6.2015)

verkkokortti (s;atk): netförkkortte (vanh), netverkkortte (16.2.2008 vaihdettu tähän muotoon; vanh), netverkkaarde (netverk+kaarde; 26.3.2013)

verkkolähetys, podcast-lähetys (s;atk): netverksendus (netverk+sendus; 11.10.2008), podcast-sendus (podcast+sendus; 21.8.2008), podradio (21.10.2009; pod+radio; Etym. ruots. sanan poddradio mukaisesti)

verkkomaksu (s;atk): netpeijus (nette+peija+us; 13.12.2013), netmeksus (nette+meksus; 20.12.2013)

verkkomaksutapa (s;atk): netpeijenviis (netpeija+ne+viis; 13.12.2013), netmeksenviis (nette+meksa+ne+viis; 20.12.2013)

verkkonimipalvelin (s;atk): netverknamfellord (netverk+nam+fellord; 21.8.2009)

verkkopalvelinohjelmisto (s;atk): netpalvordappesdo (nette+palvord+appesdo; 23.1.2013)

verkkopankki (s): netbank (nette+bank; 8.8.2010)

verkkopiuha, verkkojohto, verkkokaapeli: netohd (net+ohd; vanh), nettohd (nette+ohd; 9.2.2012), netviir (nette+viir; 22.10.2015)

verkkopohjainen (a;atk): netbaasenne (nette+baas+nne; 28.10.2011)

verkkoselain, selain (s;atk): lehessord (lehes[d]a+ord; 20.11.2009), netlehessord (nette+lehessord; 13.6.2014)

verkkosivu, nettisivu: netshive

verkkosivusto (s;atk): netshivesdo (net+shivesdo; 3.4.2011), netsait (nette+sait; 14.8.2011)

verkkosovellus (s;atk), web-sovellus (s;atk), nettisovellus (s;atk): seitapplikeidok (seitte+applikeidok; 15.5.2011), netapplikeidok (nette+applikeidok; 17.2.2014), netappe (nette+appe; 13.6.2014)

verkkosovellusalusta (s;atk): netappalek (nette+appe+alek; 17.2.2014)

verkkouutiset (s;atk): seitlef (seitte+lef; 30.1.2012; Verkkopohjainen uutiskanava; Etym. vir. veebileht)

vero (s): ulmeksus (ul+meksus; 5.3.2008; Etym. ruots. avgäld = vero,velka)

vero (s): utdakse (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

verollinen (a): ulmeksuslek (ulmeksus+lek; 26.2.2011)

veroton (a): ulmeksuslous (ulmeksus+lous; 26.2.2011)

verran (s): verden (7.6.2021; verda+e+n)

verrata, vertailla, rinnastaa (v): komparetza (vanh), verda, kompareida

verraton (a): ainverdette (ain+verda+tte; 21.11.2007), verdefres (verda+fres; 21.11.2007)

verraton (d;vailla vertaa), vailla vertaa (d): taientak (taienne+tak; 21.11.2007; Se on verraton teos: De em verkellos taientak), verdennetak (vanh; verda+nne+tak; 21.11.2007), verdentak (17.4.2012 tähän muotoon), verdenlous (verda+nne+lous; 17.4.2012)

verrattuna (d): verdait (16.10.2009 lisätty; verda+aid+t; verdait+komitatiivi; Esim. Derus verdait soomens partisiplini)

versio (s): endros (ender+os; 20.2.2011)

versio (s;atk myös; uus versio), uusi versio (s): värsuk (20.2.2011; väres+uk; Esim. Päivittää uuteen versioon. Valsetta värsukeel.)

versio (s;mukautus), mukautus (s), mukauttaminen (s): möknettus (möknetta+us; 14.6.2015)

versio, toisinto, muunnos: versione (yhdyssanan alkuosana version-)

versio, variantti, toisinto (s): variantte (vanh; merkitty 14.10.2009; 15.2.2009; Etym. ruots. variant), variante (14.10.2009 tähän muotoon)

verso (s): verso (versa+o; 31.5.2011)

versoa (v): versa (Etym. suom. versoa; 22.10.2010)

versoutua (v), verestyä (v;tulla muistiin): versetsa (versa+tsa; 30.8.2011)

vertailla (v): neira (neir+a, jossa neir on vanha sana sanalle "ais", kuin)

vertailla, verrata, rinnastaa (v): komparetza (vanh), verda, kompareida

vertailu (s): verdus (verda+us; 15.6.2014; Esim. MVC-malliin perustuvien Javascript-sovelluskehysten vertailua. Verduee välem MVC-malleel baasetsannij Javascript-roomesverkij.)

vertaisverkko (s;atk): taiennetverk (2.5.2008; taienne+netverk)

vesi: vete (muinoin, vuonna 2003, ollut muodossa "vet"; Esim: Vettä sataa kaatamalla. Vetee vihmae ais senglost/ämberdest.), lust

vesipisara (s), tippa, pisara: tippel (3.4.2008; tippa+el; taivutus tiple-, koska sana ei varsinaisesti ole tekijä, kuten ei myöskään steppel, steple-, askel.)

vesipisara (s): vetetippel (3.4.2008; vete+tippel)

vesiputous: vetefalle

vesiränni (s;rak), ränni (s;rak), syöksytorvi (s;rak): rynnule (rynna+ule; 6.3.2015)

vesiväri (s): vetefrevle (vete+frevle; 16.6.2008)

vessa (s): vesse, wc

vessapaperi (s): vessepaper (vesse+paper; 16.7.2008), vesledde (vesse+ledde; 20.5.2011)

veteraani: vetteranne (Etym. suom. veteraani-sanasta)

vetinen (a): vetlek (vete+lek)

veto (s): veddos (vedda+os; 6.10.2015)

vetoketju (s): tsippe (17.5.2008; Etym. engl. zip [3ip])

vetolaatikko (s): veddusloode (vedda+us+loode; 20.9.2008)

veturi (s;tekn): envanje (enne+vanje; 24.2.2011), veddenvanje (vedda+ne+vanje; 24.2.2011)

vety (s): hydrogenne (10.10.2012)

vetäistä (v), riuhtaista (v), kiskaista (v): rehma (5.5.2023; Etym. kahk. oma sana)

vetäymä (s;myös lääket), vetäytymä (s;myös lääket): veddetes (veddetsa+tes; 20.6.2013 10:48)

vetäytyä (v): veddetsa (vedda+tsa; 20.6.2013 10:47)

vetää johtopäätös (v;tehdä ~), päätellä (v), tehdä johtopäätös (v), laskea (v;päätellä): konkluseida (28.3.2014; Etym. engl. conclude), konkluse (28.3.2014; Etym. engl. conclude), lakenda (lake+nda; 28.3.2014; Etym. lat. concludere mukaan, con- = kokonaan, claudere = sulkea), viirda lakendus (viirda|lakendus; 28.3.2014)

vetää puoleensa, attrahoida, houkutella, kiehtoa, olla taipuvainen, viehättää (v): attrakta (3.1.2009; Etym. engl. attract), mellenda (melle+nda; 3.1.2009), faskineida, sharma (sharme+a; 3.1.2009)

vetää: dregga, vedda

vianetsintä, vianmääritys: foultetsuutne, foultesealne, volmeleidus (volme+leida+us; 9.4.2010)

viaton, syytön: febrifres, ainhallenne, foultefres

video (s): lunglust (lunge+lust; 15.6.2010; vanh), lunglusje (lunge+lusje; 3.8.2014)

video: video

videoida (v), kuvata videota (v): videotta (video+tta; 9.1.2010), videografeida (video+*grafeida; 9.1.2010), lunglusja (lunglusje+a; 3.8.2014)

videoida, kuvata, filmata: filma, videa (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2008), troffe videoo (2.5.2008; "ottaa videota"; vanh)

videointi (s), videokuvaus (s): videottus (videotta+us; 9.1.2010), videografeidus (videografeida+us; 9.1.2010), lunglusjus (lunglusja+us; 3.8.2014)

videointi, kuvaus, filmaus: filmus, videane (vanh; merkitty vanhaksi 2.5.2008), videonstroffus (video+ns+troffe+us; 2.5.2008; vanh)

videokamera (s): lunglusjord (lunglusja+ord; 3.8.2014)

videokortti (s): videokaarde (video+kaarde; 12.3.2013), lunglusjekaarde (lunglusje+kaarde; 18.11.2014)

videokuvaus (s), videointi (s): videottus (videotta+us; 9.1.2010), videografeidus (videografeida+us; 9.1.2010), lunglusjus (lunglusja+us; 3.8.2014)

viedä (johtaa): deega

viedä (v), ohjata, siirtää: passa (13.4.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esimerkki: Virtalähteen tila voidaan ohjata näennäisjärjestelmään. Vegasurens steidus mahdai passa/inpassa/passetta virtualisystemeel (30.11.2009: virtuelsystemeel).)

viedä (v), tempaista (v), ottaa (v;tempaisten), kahmaista (v): kahma (4.1.2012; Etym. suom. kahmaista)

viedä (v): koddetta (kodde+tta; 29.7.2008), oif douja (29.7.2008)

viedä (v; ~ maasta; export): ulleade (Luotu 25.6.2007. Muodostus ul+leade. Tätä päivämäärää ennen "viedä" oli "eksporteida" ja sitä ennen "eksporte".)

viedä (v;kantaen): douja (18.6.2008 lisätty tämäkin merkitysvivahde; Esim: Hän lähti viemään valmiita makkaroita sisälle. Hes algad douja völlkeresdaidijee vörstijee intat.)

viedä mukanaan (v), kauhaista, temmata (v): kembla (30.6.2008; kembla+a)

viedä taakse (v;atk;ikkunan vienti takimmaiseksi): vaija takkes (vaija|takkes; 31.12.2012)

viedä, kuljettaa, kantaa (v): vaija (18.1.2009; Etym. kahkonin douja-sanan pohjalta luotu versio)

viedä, ottaa: troffe (vanh)

viedä: troffe (vanh), leade, lea

viehe (s): valjalustek (valja+lustek; 20.5.2011)

viehättävä (a): attraktenne (3.1.2009; attrakt+nne), mellendenne (3.1.2009; mellenda+nne), faskineidanne (faskineida+enne; 3.1.2009), sharmlek (sharma+lek; 3.1.2009), mellendanne (mellenda+nne; 13.1.2012)

viehättää (v), vetää puoleensa, attrahoida, houkutella, kiehtoa, olla taipuvainen: attrakta (3.1.2009; Etym. engl. attract), mellenda (melle+nda; 3.1.2009), faskineida, sharma (sharme+a; 3.1.2009)

viehätys (s): attrakt (3.1.2009; Etym. engl. attract), mellendus (mellenda+us; 3.1.2009), faskineidus (faskineida+us; 3.1.2009), sharmus (sharma+us; 3.1.2009)

viekas (a), katala, kavala, kiero (a;kavala), ovela (a;neg), kiero (a;petollinen), vilpillinen, epärehellinen (a): deviesse (17.4.2011; Etym. engl. devious), rafes (26.7.2012; Etym. engl. crafty; Taiv: rafs-)

viekoitus (s): mellendus (17.3.2012 tähänkin tarkoitukseen)

vielä, yhä, edelleen (d): ientes (9.11.2007; Etym. Muunnos yentes-sanasta, jotta y:tä ei luultaisi lausuttavan j-kirjaimena.), ientesseg (ientes+eg; 2.9.2015)

vielä, yhä, edelleen: veel, veeleq

vielä, yhä, edelleen: yentes (luotu ennen 16.1.2002; lausutaan [yentes], eli y-kirjain pysyy y-kirjaimena lausuttaessa. Käytä mieluummin "ientes".)

vieläkin, uudestaan, jälleen (d): veeleg (veel+eg; 1.1.2021)

viemäri (s): volvirrus (vol+virrus; 27.1.2011)

vieno, hellä, hentoinen, hentonen, lempeä (a): hellenne (29.11.2007; helle+nne), helle

vieno, lauha, lauhkea, lempeä, leuto, lievä, mieto, hellä: mill (vanh; merkitty 1.2.2009 vanhaksi), millek

vienti (s; maasta~): ulleadus

vieraantua (v): gustennetsa (gust+nne+tsa; 27.1.2011)

vierailla, käydä kylässä, kyläillä (v): katatta (2.1.2010; katat+tta)

vierailla, käydä kylässä, kyläillä (v): visite (19.1.2010 tähän muotoon)

vierailla: visita (luotu ennen 16.1.2002)

vierailulla, vierasilla, kylässä (d): katatem (katat+em; 30.12.2008; Huom: Katso myös "kylään"), visitmas (visita+mas; 30.12.2008)

vierailulle, vierasille, kylään (d): katta (ka(ta)t+ta(t); 14.10.2010), katattat (katat+tat; 27.4.2025 tähän muotoon)

vieras (a): vertta (vanh; 6.9.2001; Etym. esiintyy virren Vieraalla maalla kaukana vuoden 2001 käännöksessä. suom. vieras)

vieras (a): visitenne, gustenne

vieras (s), ulkomaalainen: uutlandenne (vanh; merkitty vanhaksi 18.1.2008), ullandenne, ainnafaid

vieras (s,a), tuntematon: oudas (7.9.2009; Etym. suom. outo, joka on merkinnyt ennen samaa kuin tuntematon. Taivutus oudasij), oudes (26.2.2013; Taiv: ouds-), oudsenne (oudes+nne; 2.3.2013)

vieras (s,a;tuntematon): ainnafaid (ain+nafe+aid), ainsnendaid (ain+snenda+aid; 12.2.2014), snendaidlous (snendaid+lous; 12.2.2014)

vieras, kävijä: visitel, gust, gustenne (guste+nne)

vierasilla, vierailulla, kylässä (d): katatem (katat+em; 30.12.2008; Huom: Katso myös "kylään"), visitmas (visita+mas; 30.12.2008)

vierasille, vierailulle, kylään (d): katta (ka(ta)t+ta(t); 14.10.2010), katattat (katat+tat; 27.4.2025 tähän muotoon)

vieraskirja (s): gustbok (gust+bok; 2.1.2008)

viereen (d), vierelle: vierreel (vierre[n]+eel; 7.4.2009), viertat (vierre[n]+tat; 14.4.2009)

viereen, tykö, ääreen, luo, luokse, pariin, lähelle, vierelle: leheel (vanh), lehtat (leh+tat)

viereen: vierre

viereinen (a): vierrenlek (8.7.2014; vierren+lek), vierlek (8.7.2014 tähänkin merkitykseen)

vierekkäin, peräkkäin: vierrent (vanh), vierlekit

vierekkäinen, peräkkäinen (a): vierlek (13.7.2007)

vierelle, tykö, ääreen, luo, luokse, pariin, lähelle, viereen: leheel (vanh), lehtat (leh+tat)

vierelle, viereen (d): vierreel (vierre[n]+eel; 7.4.2009), viertat (vierre[n]+tat; 14.4.2009)

vierellä, vieressä (d): vierrem (vierren+m; 1.8.2009)

vierellä: vierrell

viereltä, reunitse, vieritse, reunalta, reunasta, vierestä (d): saidekken (saide(n)+kken; 18.6.2008), vierrekken (vierre(n)+kken; 18.6.2008), saidelt (saide(n)+elt; 18.6.2008), vierrelt (vierre(n)+elt; 18.6.2008)

vieressä (d), vierellä: vierrem (vierren+m; 1.8.2009)

vieressä, tykönä, ääressä, luona, parissa, lähellä: lehell, lehuess (16.7.2007; leh+us+ess)

vieressä: vierren

vierestä (d), reunitse, vieritse, reunalta, viereltä, reunasta: saidekken (saide(n)+kken; 18.6.2008), vierrekken (vierre(n)+kken; 18.6.2008), saidelt (saide(n)+elt; 18.6.2008), vierrelt (vierre(n)+elt; 18.6.2008)

vierestä, vieritse, ohi (d;vierestä): vierrekken (18.6.2008; vierre(n)+kken; Esim: Auto suhahti ohi: Auto sihahdu höit. Esim 2: Älä kulje alueen yli (päältä) vaan sen ohi (vieritse): Inded stepella ariens höit (peelt), van kot dens vierrekken (saidelt/vierrelt).)

vieri-, vierus- (s): vier- (vier[re]; 16.1.2010; Esim. Vieruskunta. Vierdoum), leh- (16.1.2010; Esim. Vieruskunta. Lehdoum.)

vieri-: vierre-

vieritse, reunitse, reunalta, viereltä, reunasta, vierestä (d): saidekken (saide(n)+kken; 18.6.2008), vierrekken (vierre(n)+kken; 18.6.2008), saidelt (saide(n)+elt; 18.6.2008), vierrelt (vierre(n)+elt; 18.6.2008)

vieritse, vierestä, ohi (d;vierestä): vierrekken (18.6.2008; vierre(n)+kken; Esim: Auto suhahti ohi: Auto sihahdu höit. Esim 2: Älä kulje alueen yli (päältä) vaan sen ohi (vieritse): Inded stepella ariens höit (peelt), van kot dens vierrekken (saidelt/vierrelt).)

vierittää, rullata (v;atk): rella (21.9.2008 tähänkin tarkoitukseen)

vierittää: rellate (vanh; merkitty vanhaksi 21.9.2008; Etym. rella+te, jossa te-pääte vastaa suom. ttää-päätettä.), skrolla (ark; merkitty arkiseksi 21.9.2008)

vierityspalkki (s;atk), rullausjana (s;atk): skrolluspalkken (ark), rolluspalkken (ark), rolluspelves (rolla+us+pelves; 9.6.2010)

vieriä, vierähtää: rolla, rella

vierus, reuna, varsi (s;vierus, reuna): saiden (Taivutus 3.1.2009: saidest, saidenest, (saidnest))

vierus- (s), vieri-: vier- (vier[re]; 16.1.2010; Esim. Vieruskunta. Vierdoum), leh- (16.1.2010; Esim. Vieruskunta. Lehdoum.)

vieruskunta (s;lähikunta), lähikunta (s): vierdoum (vierre+doum; 16.1.2010), lehdoum (leh+doum; 16.1.2010)

vierusta (s), pieli (s), reuna (s), sivu (s), laita (s): pälje (25.5.2016; Etym. suom. pieli)

vierähtää (kuv ajasta): passa

vierähtää, vieriä: rolla, rella

viesti (s): mejak (ark; mejak[ellok]; 13.6.2010)

viesti, ilmoitus, tiedotus, sanoma (s): mejakellok (2007; me+jakka+ella+ok; Etym. Luotu ruots. meddelande-sanan mukaan (med+dela+nde); Esim 2: Enkelit taivaan tuo sanomaa. Ingelij hefens sua' miseitsen. / Ingelij sua' mejakelloken.)

viesti: miseits (vanh)

viestintä, kommunikointi: kommunikatione

viestiä, ilmoittaa, tiedottaa (v): mejakella (2007; me+jakka+ella; Etym. ruots. verbin meddela mukaisesti), mejakka (13.11.2007; me+jakka)

viestiä, kommunikoida: kommunikeida

vietto (s): viessus (24.4.2018; viessa+us)

viettää: spenta (vanh), viessa

vievä (a), johdattava (a): aldettanne (aldetta+nne; 28.9.2010; Esim. ...od dint laafnan veineel neven, whiesneel aldettannen voon, sje kodde velbedduens – heines kreppens – troukken.)

viha (s): anger (3.9.2012; Etym. engl. anger; Taiv: angr-), rain (3.9.2012; Etym. engl. rain = sade)

viha: iutes (Etym. suom. kiusata?, kiukku?)

vihainen: iutesenne

vihamielinen, pahankurinen, ilkivaltainen, pahamielinen, ilkimys, ilkeä (a,s): iutesmellenne (iutes+mellenne; 28.7.2008), iutesek (28.7.2008; iutes+ek; "ilkiö"), iuteslek (iutes+lek; 28.7.2008), fose

vihamies (s): iutesmae

vihannes (s): vehres (vehra+s; 2.6.2011)

vihannoida, vihertää, viheriöidä: vehra (vehher+a), vehherra (run; Etym. vehher+a sitten että lopputavun e ei katoa, vanhan kieliopin mukaisesti.)

vihata (v): raina (rain+a; 3.9.2012; Etym. engl. rain = sade)

vihata, raivota, vimmata, kiihkoilla (v): himma (15.1.2009; Etym. hemma-sanasta mukailtu)

vihata: iutesa

vihellellä: visraella

viheltää: fisla (ark. sanasta vislata)

viheltää: visra

viheriäinen (a), vehreä (a): vehher, vehherlek (vehher+lek; 16.6.2008)

viheriöidä, vihannoida, vihertää: vehra (vehher+a), vehherra (run; Etym. vehher+a sitten että lopputavun e ei katoa, vanhan kieliopin mukaisesti.)

vihjata (v), viitava (v), tuoda mieleen (v), synnyttää mielikuva (v): allueida (allu[d]e+eida; 12.5.2018), allude (12.5.2018; Etym. engl. allude)

vihje, vinkki, neuvo: vink, vinkendus

vihkikaava (s;usk): blessenplenne (blessa+ne+plenne; 9.7.2012)

vihkiä (v): blessa (16.6.2008 tähänkin tarkoitukseen; Esim 1: Urut vihittiin käyttöön. Urgij blessajad kasuttueel. Esim 2: Heidät vihittiin avioliittoon viime sunnuntaina. Dij blessajad afekettueel lessondeiget. (Nyk. 2013: Dijen onjesdui afekettueel lessonvalsem.))

vihko (s): vihge (18.1.2010; Etym. suom. vihko, vir. vihk, vihku)

vihloa (v), kiristää (vihloa): vihna (30.7.2008; Etym. suom. vihloa)

vihloa (v): kihla (8.3.2011; kihel+a)

vihlonta (s): kihel (8.3.2011; Etym. suom. kihelmöidä; Taiv: kihl-)

vihmoa (v;sataa vihmoa; sumuttaa nestettä pieninä pisaroina), sataa: dumssa (21.12.2007; dummes+a; Etym. dummes on sumu, ja sumu tarkoittaa sitä, että nestettä on ilmassa pisaroina)

vihmoa, pirskottaa, priiskua (v): dumssa (21.12.2007)

vihoittaa (v), suututtaa, tehdä vihaiseksi: iutesetta

vihollinen: iutesel, iutesal

vihreä: vehher

vihta, vasta (s): kvaste (11.11.2008; Etym. ruots. kvast; Esim. Vihdoin vihdoin vihdoin. Losein kvastum kvasteni.)

vihtoa (v): kvasta (kvaste+a; 6.2.2010), kvastella (kvasta+lla; 2.1.2010)

viidennes (num): fisennennos (4.3.2009; fis+nne+nnos)

viides (n;mat): fisennos

viides: fyes (vanh)

viideskymmenes (num): fisgynnos

viidesosa (num): fisennoek (fisennos+ek; 5.10.2010)

viidestoista (n;mat): fistonnos

viihde (s): whirlekkos (whirlekka+os; 5.12.2008)

viihtyä (v): vihda (Etym. suom. viihtyä)

viikko (s): septuk (seppet+uk; 28.9.2011), sevalsek (harvinaisempi; 28.9.2011; se[ppet]+valles+ek)

viikko: veike (Etym. suom. viikko-sanasta, jolla lienee yhteys ruots. vecka-sanaan.)

viikkokalenteri (s): septukguesdo (septuk+guesdo; 20.10.2011)

viikoittain (d), joka viikko, viikosta viikkoon, viikottain: veikijekken (veik+ij+ekken; 30.7.2008), veikest veikeel (veike+est|veike+eel; 30.7.2008), olte veike (olte|veike; 30.7.2008)

viikonloppu: veikensloppe, veikensendriene (vanh; merkitty vanhaksi 5.4.2012)

viikonpäivä (s): veikensdeig (veike+ens+deig; 2.3.2008)

viikosta viikkoon, joka viikko, viikottain, viikoittain (d): veikijekken (veik+ij+ekken; 30.7.2008), veikest veikeel (veike+est|veike+eel; 30.7.2008), olte veike (olte|veike; 30.7.2008)

viikset (s;mon): viskerrij

viikset (s;mon): visrij (yks. visser)

viiksi (s): visser (Etym. mukaelma suom. sanasta viiksi)

viila (s): filne (27.1.2011 tähän merkitykseen)

viilata (v), hioa (v;viilata): filna (filne+a; 19.6.2011)

viileä (a): vildem, kalmek

viili (s;elintarv): vindlos (vindla+os; 20.10.2011)

viilto, raita, juova, viiru, ura, väylä (liikenteessä): träk, strik

viima (s): himmusthond (himmus+thond; 17.11.2009)

viime (esim. viime kesänä), viimeksi: leste (ei taivu), les (29.11.2007 lisätty; Esim 1: viime viikko: lesveike; Esim 2: viime päivinä: lesdeigijet Esim 2: Viime sunnuntaina. Lessondeiget.)

viime (s), edellinen: les-

viime aikana, viime aikoina (d): lestaidein (vanh; merkitty vanhaksi 8.3.2008), lestaidem (8.3.2008; les+taide+m)

viime jouluna (d): lesjollet (29.11.2007; les+jolle+t)

viime päivinä (d): lesdeigijet (les+deig+ij+et; 3.6.2008)

viime viikolla (d): lesveiket (les+veike+et; 3.6.2008)

viime vuonna (d): lesjearet (18.1.2008; les+jear+et; vanh; merkitty vanhaksi 6.2.2010), lesannuet (les+annus+et; 6.2.2010)

viime vuonna (d): lesjearet (jes+jear+et; 2.3.2008; vanh; merkitty vanhaksi 6.2.2010), lesannuet (les+annus+et; 6.2.2010)

viime yönä (d), edellisyönä (d): lesoulem (les+oulem; 4.4.2012)

viime yönä (d): lesnaitet (les+naitet; 25.3.2008)

viimeaikainen (a), äskeinen: lestaidenne (4.2.2008; les+taide+nne), värsikkenlek (värsikken+lek; 12.2.2014)

viimein (d), lopulta: endrieness, endrientat, losuess, losein, loseintat (losein+tat; 15.2.2009)

viimeinen (a): losein (los+ein; 21.9.2008)

viimeinen hetki (s), deadline (s;angl,ark), määräaika, takaraja, aikaraja: mertaide (mer+taide; 11.10.2012), taidreta (taide+reta; 11.10.2012)

viimeinen: los

viimeiseksi, lopuksi (d): loseintat (losein+tat; 16.10.2009)

viimeistellä (v): finaliseida (13.4.2008; engl. finalize, finalise)

viimeistellä (v): loseindella (losein+da+lla; 22.8.2017)

viimeistellä (v): losenda (los+nda; 31.10.2008)

viimeistely (s): finaliseidus (13.4.2008; finaliseida+us)

viimeistään (d), mennessä (d): sytteinnem (sytte+ein+em; 1.4.2013)

viimeistään (d): loseinnem (2.5.2008; los+ein+m)

viimeksi, viime (esim. viime kesänä): leste (ei taivu), les (29.11.2007 lisätty; Esim 1: viime viikko: lesveike; Esim 2: viime päivinä: lesdeigijet Esim 2: Viime sunnuntaina. Lessondeiget.)

viimeksi: lestaidet (les+taid+et), lestait (les+tai(d)+et; 29.11.2007)

viini (s): vinne

viininpunainen (a): vinbunne (vinne+bunne; 19.2.2012)

viinipuu (s): vinnetredde (vinne+tredde; 27.6.2010), vintredde (vin(ne)+tredde; 14.9.2010)

viinirypäle (s): vinrefsuk (vinne+refes+uk; 10.10.2011)

viipale, siivu, leike, soiro, suikale, leikkele (s): skerdos (skerda+os; 8.3.2008), viile (8.3.2008; Etym. vir. viil-sanasta, joka tarkoittaa viipaletta, suikaletta)

viipyä (v): fiida, dillua (vanh), dilletsa (dilla+tsa; 7.9.2010)

viiru, raita, juova, viilto, ura, väylä (liikenteessä): träk, strik

viisari (s): nindord (ninde+ord; 1.8.2008; vanh), ninnord

viisari: tek, kloktek

viisas (a), älykäs (a): vislek (Etym. suom. viisas < ruots. vis), intelligentenne, intelligentlek (intelligente*+lek; 17.3.2010)

viisaudenhammas (s;lääket): vislekkushammes (vislekkus+hammes; 28.7.2010)

viisaus (s): vislekkus (18.6.2008; vislek+us)

viisi (n;mat): fis (Etym. suom. viisi-sanasta)

viisikko (s): fisenne (fis+nne; 4.3.2009)

viisikymmentä (n;mat): fisgy

viisinkertainen (a): fisenskerdenne

viisitoista (n;mat): fiston

viitata (v): refera (vanh), refereida (tämä uusi muoto otettu käyttöön 25.6.2007), referra (31.10.2014 on otettu tämäkin muoto käyttöön; refer*+a)

viitava (v), vihjata (v), tuoda mieleen (v), synnyttää mielikuva (v): allueida (allu[d]e+eida; 12.5.2018), allude (12.5.2018; Etym. engl. allude)

viite (s): referense

viitekehys (s): referensroomes (referense+roomes; 27.10.2014)

viiteluettelo (s): referenslisde (referense+lisde; 15.1.2015)

viitenumero (s): refereidek (refereida+ek; 19.3.2012)

viitoittaa (v): signa

viitsiä (v;jaksaa,voida,vaivautua): vaasta (19.1.2009 tämäkin tarkoitus; Esim. Viitsitkö (voisitko,jaksaisitko) avata ikkunan? Vaastoins dan laafna aknen?)

viitsiä, juljeta (v;iljetä,viitsiä), iljetä (v;tohtia), rohjeta, tohtia, kehdata (v;uskaltaa,tohtia): silla (19.1.2009), lusta (vanh; 19.1.2009; Etym. saks. Lust + a), derja (19.1.2009; Etym. engl. dare [deö*]), tihga (24.1.2014; Etym. vir. tihata, tihka-)

viitta (s;tienviitta): veonsvinkkord, signe

viittaus (s): refereidus

viittomakieli (s): markkelangi, marklangi (20.11.2009 tähän muotoon), signelangi (signe+langi; 19.1.2010)

viiva: lino

viivain, viivoitin (s): linord (lino+ord; 11.3.2010)

viivakoodi, juovakoodi (s): strikkood (strik+kood; 18.12.2010)

viive (s): dile (Etym. engl. delay)

viivoitin (s), viivain: linord (lino+ord; 11.3.2010)

viivotin (s): Ks. viivoitin

viivästyä (v): dillua (dilla+ua; vanh), dilsea (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), dilletsa (dilla+tsa; 7.9.2010)

viivästää (v): dilla (dile+lla)

vika (s), oire (s;vian ilmentymä): foultesigne (foulte+signe; 8.4.2010), vouldesigne (voulde+signe; 6.6.2013), tööbsigne (tööbe+signe; 6.6.2013)

vika, virhe: foulte, voulde (17.3.2012 tähän muotoon muodosta foulte)

vikaantua, vioittua (v): foultetsa (foulte+tsa; 20.11.2009)

vikkelä, eloisa, ketterä, pirteä, reipas, kipakka, nopea (a): sneppe (16.12.2008)

vikkelä, nopea, ketterä (a): rienlek (6.12.2008 tämäkin tarkoitus lisätty), sneppe (6.12.2008; Etym. engl. snappy [snäpi])

vilahtaa (v), vilkahtaa (v), välähtää (v), läikehtiä (v), välkähtää (v), loistaa (v;valkeana), valaista (v): valgehda (valge+hda; 1.4.2014)

vilistä (v): viperla (22.10.2010; Etym. kahkonin oma sana)

vilja (s): grenne (Etym. engl. grain [grein])

Viljami (s;erisn): Viljem (26.4.2017)

viljellä (v): grenna (2.5.2008; grenne+a)

vilkahtaa (v), välähtää (v), vilahtaa (v), läikehtiä (v), välkähtää (v), loistaa (v;valkeana), valaista (v): valgehda (valge+hda; 1.4.2014)

vilkaista, kurkistaa, kurkkia (v): fleega speddet (17.5.2008), vilgesda (17.5.2008; Etym. suom. vilkaista)

vilkas (a): rienlek (6.6.2008 tähänkin tarkoitukseen), whiesenne (whiese+nne; 6.6.2008)

vilkkua: blinkka, vilkka

villa (s): befla (Etym. Ehkä väännös suomen sanasta puuvilla. Luotu v.2007)

villaneule (s): beflanjullek (befla+njullek; 24.10.2010)

villapaita (s): beflaskirtta (28.3.2009; befla+skirtta), beflasertte (31.5.2009; befla+sertte; Etym. skirtta-sanasta muunnettu, skirtta > sertta > sertte)

villapusero (s): beflaplusse (befla+plusse; 3.1.2009)

villasukka (s): beflastrumppe (28.3.2009; befla+strumppe)

villi, riehakas (a): vellek (16.8.2007; villi > velle > +k)

villieläin (s): velaubu (vel+aubu; Etym. vel < suom. villi; 22.10.2010)

villipeto (s): basteaubu

vilpillinen, katala, kavala, kiero (a;kavala), ovela (a;neg), viekas (a), kiero (a;petollinen), epärehellinen (a): deviesse (17.4.2011; Etym. engl. devious), rafes (26.7.2012; Etym. engl. crafty; Taiv: rafs-)

vilpitön (a), rehellinen (a), rehti (a): aules (30.7.2015 tähänkin tarkoitukseen), klernes (Etym. kahk. klernus; 30.7.2015; Taiv: klernes-)

vilpitön, aulis, jalo, altis (a;aulis), epäitsekäs, pyyteetön, uhrautuva (a): aulis (30.8.2009; Etym. suom. aulis; vanh; merkitty vanhaksi 19.2.2010), ales (19.2.2010 tähän muotoon; Esim. kahk. aulis < suom. aulis), aules (26.9.2011 tähän muotoon; Taiv: auls-), aulsenne (aules+nne; 26.9.2011)

vilske, touhu, häärinä, hyörinä, hyörintä: housne

vilu (s,a), kylmä: koldem, ainlem, fres, werkalmek (wer+kalmek; 29.11.2007), vildemmus (29.11.2007; vildem+us), kalmekkus (29.11.2007; kalmek+us)

viluissaan (d), kylmissään: vildemmeissem (29.11.2007; vildem+i+ess+em), koldeissem (29.11.2007; kolde[m]+i+ess+em; m-kirjain jätetty pois kloodeissem-sanan tapaan)

vilustua (v): kalmeketsa (14.9.2008; kalmek+tsa; [kalmekketsa])

vimma (s), raivo: himmus (15.1.2009; himma+us)

vimmata, raivota, vihata, kiihkoilla (v): himma (15.1.2009; Etym. hemma-sanasta mukailtu)

vinkki, vihje, neuvo: vink, vinkendus

vino (a): kaldes (16.7.2010; Etym. suom. kalte[va])

vintti (s), ullakko: vindenspes

vioittaa (v): foltetta (luotu 25.6.2007. folte+tta), furbeate

vioittua (v), vikaantua: foultetsa (foulte+tsa; 20.11.2009)

vioittunut (a): foultetsant (foultetsa+nt; 20.11.2009)

Viola (s;erisn): Violetta (26.1.2009; Huom: Nimivastine)

violetti: violette, retlinne (26.7.2011; Etym. suom. retliini = violetti)

vipata (v): fibba (12.6.2011 tähän tarkoitukseen)

virallinen (a): offisialenne, offisiale, formalie, offisielle (19.1.2010 käyttöön otettu lyhyempi muoto)

vireä (a), virkeä, pirteä: whirlek (Keksitty 30.5.2007; whirre-lek; Etym. "whirre" suom. sanasta "virkeä".)

virhe (s;ongelma): volme (30.1.2011 tämäkin sivumerkitys lisätty)

virhe, bugi (ark): bug (ark)

virhe, painovirhe, erhe, erehdys: miensedieg (vanh; tod.näk. engl. sanasta mistake)

virhe, vika: foulte, voulde (17.3.2012 tähän muotoon muodosta foulte)

virheellinen: ainkorrekte (vanh)

virheellinen: foultenne, ainkorrekt, foultlek (foulte+lek; 27.2.2009), vouldlek (6.3.2017 tähän muotoon; voulde+lek)

virheenkorjaus (s;atk;debugging): foulteraidettus (foulte+raidetta+us; 13.4.2008)

virheetön: bugfres, korrekte (vanh), korrekt

virheillä (v), oirehtia (v), näyttää virhesanoma (v;atk), bugata (v;atk;ark): volmella (volme+lla; 9.2.2011)

virheilmoitus (s;atk), virhesanoma (s;atk), virheviesti (s;atk): volmemejakellok (volme+mejakellok; 10.2.2011)

virheilmoitus: bugreport (vanh; luotu ennen 16.1.2002), foultereport (vanh), vouldreporte (voulde+reporte; 20.10.2016)

virittää (v): visretta (17.6.2008; visra+tta; Esim: Piano on ajoittain viritettävä. Piano/pinano em nudodsten visretta / Piano/piano mostei nudodsten visretta.)

virka (s): offisiale

virka (s;tehtävä): duotte (16.9.2009 tähänkin tarkoitukseen)

virkata (v): heegelda (14.12.2010; Etym. vir. heegeldada < saks. häkeln)

virkeentyä (v), virota (v): whirsetsa (whirres+tsa; 2.9.2011), whirretsa (whirre[s]+tsa; 13.4.2011)

virkeä (a;yli-), levoton (a;ylivirkeä), ylivirkeä (a): irges (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana; Taiv: irges-)

virkeä, pirteä (a): birten (vanh)

virkeä, pirteä, vireä (a): whirlek (Keksitty 30.5.2007; whirre-lek; Etym. "whirre" suom. sanasta "virkeä".)

virkistys, piristys (s): whirlekkus (whirella+us; 16.7.2008)

virkistävä (a), virvoittava: whirlekkanne (30.3.2008; whirlekka+nne)

virkistää, piristää (v): whirlekka (whirre-lek-a, 30.5.2007)

virnistellä, virnuilla, virnistää (v): grinna (27.10.2009; Etym. engl. grin)

viro (s): est, estilangi, estlangi (16.1.2010 tähän muotoon), estnellev (viron kieli; est+nellev; 4.5.2011)

Viro (s): Estland

virolainen (a,s): estenne (est*+nne; 6.3.2016)

virolainen (a,s): estlandenne (estland+enne)

virota (v), virkeentyä (v): whirsetsa (whirres+tsa; 2.9.2011), whirretsa (whirre[s]+tsa; 13.4.2011)

virransäästötila: energitzäfnemode (vanh; vanhaksi merkitty 13.4.2009), virneseffusmood (virne+seffa+us+mood; 6.2.2010)

virrata (v), vuotaa (v;virrata), virtaa (v): fluude (28.4.2009; Etym. engl. flood; Huom: Tämä lienee hieman anglismi), virrella (virre+lla; 28.4.2009)

virrata, valua: virre, virra, valla (valua)

virsi (s): verren (Taiv: verne-; Esim: Virsiä hän viserteli. Vernijee hes visrellad.)

virsikirja (s): verrenbok

virsikirja (s): verrengirra (epämuodollinen)

virta, sähkövirta: vega, elevega (23.11.2007; ele+vega), virne, elevirne

virta: virne

virtaa (v), vuotaa (v;virrata), virrata (v): fluude (28.4.2009; Etym. engl. flood; Huom: Tämä lienee hieman anglismi), virrella (virre+lla; 28.4.2009)

virtahepo (s): virrenheste (virne+heste; 22.1.2010)

virtajohto (s): vegaohd (23.11.2007; vega+ohd), poverkabelle (poverre+kabelle; 12.12.2013)

virtalähde (s;atk): vegasur (vanh; 18.12.2007; vega+sur; vanh), vegasurre (vega+surre; 12.4.2014)

virtaviivainen (a), yksinkertainen (a), helppo (a;yksinkertainen): reges (reg+es; 17.2.2014; Taiv: regs-; Etym. mallina kahk. kurves)

virtaviivainen (a): virrenlinjettaid (virrenlinjetta+aid; 27.5.2011), virrenlinjenne (virrenne+linje+nne; 27.5.2011)

virtaviivaistaa (v): virrenlinjetta (virne+linje+tta ja virrenne+linje+tta; 27.5.2011)

virtsa (s): urinie

virtsata (v): urineida (Etym. ruots. urinera, engl. urinate)

virtuaalikone (s): virtualimassine (virtualie+massine; 12.4.2008), virtuelmassine (virtuelle+massine; 30.11.2009)

virtuaalimuisti (s;atk), näennäismuisti: virtualimindos, virtuelmindos (virtuelle+mindos; 30.11.2009)

virtuaalinen (a), näennäinen (a;virtuaalinen): virtuelle (4.11.2009; Etym. lyhennetty muoto sanasta virtualienne)

virtuaalinen (a): virtualie, virtualienne

virtuaaliprosessori (s;atk), näennäissuoritin, näennäisprosessori: virtualiprosessord (virtualie+prosessord; 13.4.2008), virtuelaldettord (virtuelle+aldettord; 30.11.2009)

virtuaalitila (s;atk), näennäistila: virtualimod (virtualie+mod; 15.2.2009), virtuelmood (virtuelle+mood; 30.11.2009)

virtuaaliviivakoodi (s): virtuellinokood (viertuelle+lino+kood; 19.3.2012)

virus: virus (Taiv: virue-; Vanh taiv: viruens/virusens, viruij/virusij, viruest/virusest, viruelt/viruselt, virueel/viruseel, etc.)

virvoitella (v): whirlekka, whirlekella (7.8.2008; whirlek+ella)

virvoittaa (v), tuoreuttaa, elävöittää (v;virkistää), raikastaa: värsenda (30.6.2010; väres+nda)

virvoittaa (v): whirlekka (3.4.2008 lisätty tämäkin merkitys)

virvoittava, virkistävä (a): whirlekkanne (30.3.2008; whirlekka+nne)

virvoitusjuoma (s): whirlekkomjoome (whirlekka+om+joome; 18.6.2008)

virvoitusjuoma, limonadi, virvoke (s): whirlekkom (whirlekka+om; 16.7.2008), whirlekkusjoome (whirlekkus+joome; 16.7.2008), limonade (16.7.2008; Etym. engl. lemonade)

visertää (v): eede visreissem ("olla viserryksissään"; eede|visre+ei+s+em; 26.9.2011)

visertää (v;linnun viserryksestä): titetta (1.8.2010; Etym. Deskriptiiviverbi, linnun äänestä "titityy")

visertää, sirkuttaa: vissere (vanh), visra

viskata (v), heittää: viska (17.1.2009; Etym. suom. viskata)

vispata (v), vatkata (v), sekoittaa (v;vispata): vispa (25.5.2011; Etym. suom. vispata < ruots. vispa)

visulti, visusti (d): kindlet (kindel+et; 14.10.2009)

visummalti (d): kindlemmat (kindel+emma+t; 14.10.2009)

vitamiini (s): whiesnom (whiesne+om; 7.12.2012), vitannom (vita+annom; 7.12.2012; Etym: Suomen vitamiini-sana koostuu latinan sanasta vita (suom. elämä) sekä sanasta amiini, mutta koska vitamiinit eivät olekaan aminohappoja, ei kahkonissa käytetä amiini-sanaa vaan sanojen vita ja annom yhdistelmää.)

vitkallinen (a), hidas (a), verkkainen (a), verkas (a): verges (26.7.2012; Etym. suom. verkas), vergeslek (verges+lek; 26.7.2012)

vitkutella (v), jahkailla (v): vergesdella (verges+da+lla; 26.7.2012)

vitonen (n;mat): fisenne

vitsa (s), raippa (s): vitsuk (vits+uk; 15.7.2011; Etym. suom. vitsa, vir. vits)

vitsailla (v): sutkella (17.10.2009)

vitsi: sutka

viuhaan (d), riennoin, nopeasti, pian: spedleket (29.11.2007; spedde+lek+et)

viuhka (s): viusle (31.10.2008; Etym. alku suomen viuhka-sanasta)

vohla (s;vuohen poikanen), kili (s;vuohen poikanen): guttesunnek (gutte+sunnek; 6.11.2008), gutto (gutte+o; 6.11.2008)

voi (i): oh, ah, ahhai (29.11.2007; ah+hai)

voi (i): voj

voi (s;meijerituote): felja

voi (vanh;imperf): kunde (vanh), kun (vanh)

voida (kuinka voit?): bysta (harv; Merkitty harvinaiseksi 28.10.2007. Etym. Tämä sana ei liene muusta kielestä lainattu. Sanaa on käytetty ani harvoin.), eede

voida (mahtaa): mahda

voida (on mahdollista, todennäköistä), saattaa: meida, mahda (Esim. Mahdaep eede. Saattaapa olla. / Saattaapi (vanha y.3.p) olla.)

voida (run), saattaa: mei (vanh)

voida (v;olla mahdollista), olla mahdollista (v): eede mahde (eede|mahda+e; 13.6.2014; Esim. Yllentat em mahde vienda, et.. Yleisesti voidaan havaita, että..)

voida (v;olla mahdollista), olla mahdollista: eede mahdus (eede|mahdus)

voida henkisesti hyvin (v), tuntea henkisesti hyvinvoivaa oloa (v): whiesma (Etym. whiese+ma; 29.1.2011; Esim. Meinee whiesmae.)

voida pahoin (v;lääket): denla padetat (denla|pade+tat; 6.6.2013)

voida, osata, pystyä, kyetä (v): kapla (harv; merkitty harvinaiseksi 13.11.2007)

voida, osata: ka (vanh; luotu ennen 16.1.2002; tämä oli kahkonin ensimmäinen "voida"-verbin merkitystä kuvaava sana; myöhemmin luotiin pidennetty muoto "kessa"), kessa (vanh)

voide (s): feljos (felja+os; 24.11.2008)

voide (s): hölve (30.7.2011; Etym. suom. karj. murre hölvätä = voidella, Kurkijoki)

voidella (v): feljella (felja+lla; 24.11.2008)

voidella (v): hölva (hölve+a; 30.7.2011; Etym. suom. karj. murre hölvätä = voidella, Kurkijoki)

voidemainen (a): feljoenstaienne (feljos+ens+taienne; 7.12.2012)

voileipäkakku (s;elint): feljaliebekaakkos (feljaliebe+kaakkos; 16.11.2012)

voima (s): fahlekkus (luotu 25.6.2007, fahhe+lek+us)

voima (s;uskallus): sillus (27.1.2009; silla+us)

voima, teho: poverre, poverie

voima, valta: volte

voima, voimakkuus: veknus

voima-, valta-: volt-

voima-: vega-, mahde-, volt-

voima: vega, mahde, volte

voimajohto: vegakabelie, vegaviir (vega+viir; 22.10.2015)

voimakas punainen (s,a), punertava, punainen, kirkkaan punainen: vers (13.4.2008; Etym. suom. veres < suom. veri+s; Esimerkki: Silmäsi verestävät. Daines souldij ärei versij. Esimerkki: Kirkkaan punainen vaate. Vers kledde.)

voimakas, tehokas: poverlek

voimakas: vegalek, poverlek, fahhe

voimakkaimmin (d), voimakkaiten (d): fahheinnim (fahhe+ein+im; 19.10.2017; Huom: Tässä käytetty ensimmäisen kerran superlatiivin instruktiivia)

voimakkuus (s): fahhus (fahhe+us; 20.11.2009)

voimakkuus (s;tekn), äänenvoimakkuus: volume (ark; Merkitty arkiseksi 20.11.2009)

voimakkuus, voima: veknus

voimanponnistus, vaivannäkö (s;ponnistelu): vegastriffus (vega+striffa+us; 14.11.2008), efortte (14.11.2008; Etym. engl. effort)

voimassa olo (d): virrennus (virrenne+us; 3.12.2015), virrenlet eedus (virrenne+let|eedus; 3.12.2015)

voimin, avulla: immavuls (vanh; Etym. im+avul(la)+s), aidell (vanh), aidel (aide+l), me, aitni (ai[de>t]+ni; 2014; Huom: aidel ja aitni ovat modellat käytössä.)

voimistella (v): vegella (26.11.2007; vega+lla)

voimistelu (s): vegellus (26.11.2007; vegella+us)

voit (v;sinä voit): kan, kessan (dan kan; dan kessan)

voiton sävel (s;usk): vindustsievuk (; 1.3.2012)

voittaa: vinde

voittaja: vindel

voittamaton, lyömätön (a;jota ei voi voittaa): ainbeatappel

voitto: vintne, vindus

vokaali (s;kiel): vokalie (10.5.2010), häile (10.5.2010; Etym. kahkonin oma sana. Huom 15.6.2014: Sana kuulostaa hieman viron hääl-sanaa, mutta sanoilla ei ole yhteyttä.)

vokaaliloppuinen (a;kiel): häileni loppant (häile+ni|loppa+nt; 10.5.2010)

vuo: virne

vuodattaa (v): virretta (virra+tta; 27.6.2010)

vuode (s): weid

vuode (s;sija), sija: sije

vuodenaika (s): annustaide (annus+taide; 4.5.2011)

vuodesta vuoteen, joka vuosi, vuosittain (d): jearijekken (jear+ij+ekken; 30.7.2008; vanh), jearest jeareel (jear+est|jear+eel; 30.7.2008; vanh), olte jear (olte|jear; 30.7.2008; vanh)

vuohi (s): gutte (6.11.2008; Etym. engl. gout)

vuoka (s): grytte (16.11.2012; Etym. gryta [gryytta])

vuokko (s;kasv): sippe (12.4.2008; Etym. ruots. vuokkoa tarkoittavasta sanasta sippa.)

vuokra (s): hyyre (hyyra+e; 17.7.2012)

vuokrata (v;antaa vuokralle), antaa vuokralle (v): ulhyyra (ul+hyyra; 17.7.2012)

vuokseni (d), tähteni (d), edestäni (d): ennestemmes (enne+st+emmes; 1.3.2012)

vuoksi (d), kera (d), kanssa (d), takia (d), tähden (d), suhteen (d;jnkn ~), koskien (d;~ jtkn), -ltään (d): ker (26.3.2013; Etym. karj. kera, suom. kera; Esim. meines ker. taidens ker. symmetrie reglinons ker. Esim. kieleltään huoliteltu esitys. nelvens ker helleni dettaid presenteidus. Esim. Ohjeita järjestelmän päivittämiseen. Aidij var serkesdellokens valsettus / Aidij serkesdellokens valsettuens ker.)

vuoksi (d), takia (d), ansiosta (d): vardest (varde[n]+st)

vuoksi (d), takia: taktat (tak+tat; 19.1.2010)

vuoksi, takia (jnkn takia), syystä (jnkn syystä), tähden (jnkn tähden): febri (tämän takia: dishens febri; vanhahtava), gaabest (gaabe+st; 3.7.2012)

vuolas (a), rivakka, nopea: spedlek (13.4.2008; spedde+lek)

vuolas, nopea (a): rienlek (rienna+lek), riennanne

vuolla (v), veistellä, veistää: voole (29.5.2008; Etym. suom. vuolla ja vir. voolida), voola (3.6.2008)

vuonna (d): annuet (annus+t; 18.1.2010)

vuonna (d): jearet (vanh), annuet (annus+et; 6.2.2010)

vuono (s): forde (Etym. ruots. fjord)

vuori (s): vorre

vuorisaarna (s;urk): vorreserne (vorre+serne; 27.1.2011)

vuoristo (s): vorresdo (vorre+sdo; lisätty sanastoon ja käytetty ensimmäisen kerran 1.11.2007)

vuoro: furre (Etym. suom. vuoro; vanh), kailos (kaila*+os; 17.2.2014)

vuoroin (d), joskus (d;välillä,vuoroin), välillä (d;vuoroin), vuoroittain (d): trieloim (trielos+i+m; 14.10.2010)

vuoron perään, joka toisena (d): zepraleket (vanh), kailoim (kailos+i+m; 17.2.2014)

vuoronperäinen (a), joka toinen, raitainen: tzepralek, sepralek (13.4.2009 tähän muotoon)

vuorotella, vaihdella (v): vareida, vareidella (vareida+lla; 27.3.2009)

vuorovaikuttaa (v), vaikuttaa toisiinsa (v), olla vuorovaikutuksessa (v), olla vuorovaikutussuhteessa (v): interakte (inter+akte; 14.3.2011)

vuorovaikutteinen (a;myös atk): kailosdenlettanne (kailos+denletta+nne; 17.2.2014)

vuorovaikutteisuus (s;myös atk): kailosdenlettannus (kailosdenlettanne+us; 17.2.2014)

vuosi (s): annus (28.10.2009; Etym. lat. annus = vuosi; Esim. Viisi vuotta sitten. Fis annuij sten.)

vuosi: jear (vanh; merkitty vanhaksi 6.2.2010; Etym. engl. sanasta year [jiö*])

vuosikymmen (s): annusgynne (annus+gynne; 25.10.2009), dekaad (24.4.2012; Etym. engl. decade < lat. decas < ant. kreik. δέκας (dékas) < δέκα (déka, kymmenen))

vuosineljännes, kvartaali (s): kvartalle (21.10.2009; Etym. suom. kvartaali; vanh; Merkitty vanhaksi 4.11.2009), kvartelle (2.11.2009 muutettu muodosta kvartalle muotoon kvartelle)

vuosisata (s): annussjotte (annus+sjotte; 24.4.2012), senturie (24.4.2012; Etym. engl. century < lat. centuria < lat. centum, sata)

vuosittain (d), joka vuosi, vuodesta vuoteen: jearijekken (jear+ij+ekken; 30.7.2008; vanh), jearest jeareel (jear+est|jear+eel; 30.7.2008; vanh), olte jear (olte|jear; 30.7.2008; vanh)

vuosittain (d): annuikken (annus+i+kken; 18.1.2010)

vuosittainen (a), vuotinen: annuikkenne (annuikken+nne; 18.1.2010)

vuotaa (v;virrata), virrata (v), virtaa (v): fluude (28.4.2009; Etym. engl. flood; Huom: Tämä lienee hieman anglismi), virrella (virre+lla; 28.4.2009)

vuotaa (virrata): virra

vuotaa verta (v): bledda (29.2.2008; bledde+a), bleddest virra (29.2.2008)

vuotaa yli, ylivuotaa: bäälvetta (vanh), höivetta (luotu toukokuussa 2007. höi+vetta), höifluude (höi+fluude; 4.1.2012)

vuotaa: vetta

vuotella (v;run), odottaa (v): vootta (16.8.2010; Etym. karj. ja suom. vuottaa = odottaa), vuotta (23.8.2010; Etym. karj. ja suom. vuottaa = odottaa), vuotte

vuotias (a): annuslek (annus+lek; 6.2.2010; Esim. 5-vuotias. Fis-annuslek.)

vuotias: jearenne (vanh; merkitty vanhaksi 6.2.2010)

vuotinen, vuosittainen (a): annuikkenne (annuikken+nne; 18.1.2010)

vyö (s): beltte (ruots. bälte), bende (Etym. ruots. band = nauha)

vyöhyke (s): zone (vanh)

vyöry (s): rollus

väestö (s): populatione, populeidus

väheksyntä (s), halveksunta: allekendus (allekenda+us; 19.1.2010)

väheksyä (v), halveksia: allekenda (allek+nda; 19.1.2010)

vähemmän: lie, lillemmat (1.9.2007), lilleiret (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin lillemmat)

vähentyä (v), vähetä (v): sie väinmerennemma (sie|väinmerenne+mma; 13.6.2014)

vähentyä (v), vähetä: furvisna

vähentyä, alentua (v): dounkodda, dekreasettua (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

vähentää (v), minimoida, pienentää: minimella, minimeida, minimitzeida (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), minimiseida (12.12.2007 tullut tähän muotoon)

vähentää (v), pienentää (v;vähentää): väinmeretta (väine+mer+tta; 13.6.2014)

vähentää (v;märäää, lukua, arvoa tai muuta), alentaa, laskea: matlevetta (13.4.2008; matlev+etta), aletta (12.3.2013; al+tta)

vähentää sisennystä (v;atk), poistaa sisennys (v;atk), ulontaa (v): ulletta (ul+tta; 9.11.2012)

vähentää, alentaa (v): dekrease (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008)

vähetä (v), vähentyä (v): sie väinmerennemma (sie|väinmerenne+mma; 13.6.2014)

vähetä, alentua, aleta, laantua: hilgetta, felheera (felle+heera)

vähetä, vähentyä (v): furvisna

vähimmillään, vähintään (d): minimaliennet (13.7.2008; minimalie+nne+et)

vähimmäinen (a), minimaalinen: minimalie, minimalienne, väineinne (a; väine+ein+nne; 13.8.2022)

vähimmäis- (a): minimali-, väinein- (väine+ei[n]+n[ne]; 13.8.2022)

vähin määrin, vähän, hivenen, hieman (d): merlouset (merlouse+et; 15.12.2009; vanh), väinet (väine+t; 28.10.2011)

vähintään (d), vähimmillään: minimaliennet (13.7.2008; minimalie+nne+et)

vähintään (d), vähintäänkin (d): eddes, lilleinnet (13.7.2008; lille+ein+et), eddeseg (eddes+eg; 15.5.2011), väineinnet (väine+ein+et; 20.10.2016)

vähintään: bitteinet (vanh; merkitty vanhaksi 13.7.2008), liddeinnet (vanh; merkitty vanhaksi 13.7.2008), eddes

vähissä (d), niukalti: varloppet (var+loppe+t; 11.11.2008), ain matset (ain|matset; 11.11.2008), nuuget (nuuge+t; 11.11.2008; Esim. Akun varaus on vähissä. Batteriee em nuuget.), lilmeret (lille+mer+et; 11.11.2008)

vähitellen (d): lillenleket

vähitellen, vähittäin, pikku hiljaa, pikkuhiljaa, vähän kerrassaan, hitaasti (d): lillekit (lille+lek+it; 2.5.2008), lillet kerdellem (2.5.2008; "vähän kerrallaan"; lille+t|kerde+ell+em), lillekken (lille+kken; 19.7.2010)

vähittäin (d), pala palalta (d): jek jekelt (jek|jek+lt; 24.12.2011)

vähyys (s): väinmerus (väine+mer+us; 17.2.2014)

vähä, vähäinen (a;määrältään): väinmerenne (väine+mer+nne; 15.7.2011)

vähä- (a;etuliite): -nuuge (30.1.2011 tähän merkitykseen; Esim. vähärasvainen: fatjanuuge)

vähäinen, vähäpätöinen (a): lillek (lille+lek; 25.3.2008)

vähäjärkinen (a): serknuuge (serk+nuuge; 30.1.2011)

vähäksi aikaa, hetkeksi, vähäksi ajaksi (d): teidetat (13.11.2007; teid+tat), teittat (ark,run;13.11.2007; teid+tat)

vähälaktoosinen (a): laktoosnuuge (laktoose+nuuge; 30.1.2011)

vähämaitoinen (a): matjanuuge (matja+nuuge; 30.1.2011)

vähämääräinen (a), vähäväkinen (a): merlouse (mer+louse; 15.12.2009; vanh)

vähän (d), niukasti, niukalti: almeret (al+mer+et; 12.12.2008), almerennet (al+mer+nne+t; 12.12.2008)

vähän (d;hieman), hieman (d), hieman (d), hiukan (d): raaset (raas+et; 17.2.2014), raasmerim (raas+mer+im; 17.2.2014)

vähän aikaa sitten (d), äskettäin (d), tuoreeltaan (d): värsem (väres+m; 19.7.2010)

vähän kerrassaan, vähittäin, vähitellen, pikku hiljaa, pikkuhiljaa, hitaasti (d): lillekit (lille+lek+it; 2.5.2008), lillet kerdellem (2.5.2008; "vähän kerrallaan"; lille+t|kerde+ell+em), lillekken (lille+kken; 19.7.2010)

vähän välein (d), välillä (d): vel velem (vel|vel+em; 20.10.2011)

vähän välillä (d): lillet-velem (9.4.2009)

vähän, jonkin verran (d): lillet (17.5.2008; lille+t)

vähän, jonkin verran, jossain määrin (d): lilleket, bitte (vanh), lilmeret, lillemeret, mennel merel (mennen+el|mer+el; 21.6.2015)

vähän, vähin määrin, hivenen, hieman (d): merlouset (merlouse+et; 15.12.2009; vanh), väinet (väine+t; 28.10.2011)

vähäpätöinen (a), vähäinen: lillek (lille+lek; 25.3.2008)

vähärasvainen (a): fatjanuuge (fatja+nuuge; 30.1.2011)

vähätehoinen (a): rivesnuuge (rives+nuuge; 24.7.2017)

vähäväkinen (a), vähämääräinen (a): merlouse (mer+louse; 15.12.2009; vanh)

väijyä (v): lurge (5.5.2023; Etym. engl. lurk)

väistää, välttää, välttyä, karttaa (v): imskare (im+skare; 25.6.2008), skarda (25.6.2008; skare+da; Etym. Muodostettu skare-sanasta lisäämällä da-pääte, jolloin sana myös kuulostaa hieman suomen karttaa-sanalta.)

väitellä (v), todistella: argumenteida

väittely (s), todistelu: argumentatione

väittää (v): allegeida (29.1.2009; Etym. engl. allege), kontenda (6.4.2013; Etym. engl. contend = väittää, taistella vastaan), laima (6.4.2013; Etym. engl. claim, huom. vir. laimata = herjata sattuu olemaan lähellä tätä sanaa.)

väkevä (a): veglek (vega-lek), kraflek (kraf=ruots. kraft)

väkevä (a;kirpeä), kitkerä, katkera (a;kitkerä), karvas, kirpeä (a): kores (8.3.2008; kor+es; Etym. sana mukailee suomen karvas-sanan adjektiivista as-päätettä omalla, es-päätteellään.)

väki (s), ihmisjoukko: ikhesserme (ikhes+serme; 15.10.2010)

väki: ikkus (ikhe>ikke + us), narodie (Etym. ven. народ)

väkijuoma (s), alkoholi: koresjoome (kores+joome; 19.1.2010)

väkivalta (s): vegavolte

väli (rako, aukko, tyhjä tila): blok, spes, vel

väli (s;tiheys): tihus

väli (välit, suhteet): relations (vanh)

väli, etäisyys, välimatka (välimatka, etäisyys): disteng (Etym. engl. distance)

väli- (ajoittainen): väl

väliaikainen, tilapäinen: vältaidenne

väliaikaisesti (d): itempit (vanh; poissa käytöstä; i+temp+it; luotu ennen 16.1.2002)

väliaikaisesti: vältaidennet

väliin (d), välille (d): veltat (vel+tat; 11.3.2010)

välilehti: vällef (väl+lef)

välille, välillä: mellen (vanh), spessen (vanh), vel (vanh), velell (vanh)

välille: veleel

välillisesti (d): välennet (väl+nne+t; 13.6.2014)

välillä (d), vähän välein (d): vel velem (vel|vel+em; 20.10.2011)

välillä (d;ajallisesti), ajoittain, silloin tällöin, toisinaan: nudodsten ([nuddosten] tai [nudosten]; 17.5.2008; Etym. yhteenkirjoitettu versio nud od sten -sanonnasta), nud od sten (17.5.2008; Etym. engl. now and then mukaan), vältait (väl+taide+t; 17.5.2008)

välillä (d;eritoten spatiaalisesti): välem (väl+m; 15.6.2014; Esim. laitteiston ja ohjelmiston välillä. velem kövek od appesdo; Rekt: välem + nom. tai gen. + välem)

välillä (d;vaihteeksi), joskus (d), vaihteeksi: vältait (23.5.2008 tähän tarkoitukseenkin), velell (vanh; 23.5.2008; vel+ell), velem (vel+em; 16.7.2008)

välillä (d;vuoroin), joskus (d;välillä,vuoroin), vuoroin (d), vuoroittain (d): trieloim (trielos+i+m; 14.10.2010)

välillä, välille: mellen (vanh), spessen (vanh), vel (vanh), velell (vanh)

väliltä: velelt

välilyönti (s;atk): spesnäb (ennen 16.1.2002 tämä oli muodossa speiss; spes+näb)

välimatka (välimatka, etäisyys), väli, etäisyys: disteng (Etym. engl. distance)

välimuisti (s;atk): välmindos (väl+mindos)

välimuisti (s;vanh): cachememor (vanh), cachememore (vanh), välmemor (vanh), välmemore (vanh)

väline, työkalu: galu (vanh; Merkitty vanhaksi 31.12.2012), välek (väl+ek; 31.12.2012; Etym. suom. väline, samanlaista käännöstä on havaittavissa muissakin kielissä, esimerkiksi virossa väline on vahend.)

-välinen: -velenne

välinpitämätön (a), penseä, tunteeton: letlek ("laimea"; 29.7.2008 tähänkin tarkoitukseen), fellosfres (fellos+fres; 29.7.2008), koldem ("kylmä"; 29.7.2008), gyiles (gyi[lek]+es; 16.3.2013)

välipala: välpette, velpette

välissä, keskellä (d): mit (16.6.2008; Huomautus: Tätä käytetään partitiivin kanssa, sanan edellä. Esim 1: Suven vehreyden keskellä: Mit somrens vehruee. Esim 2: Kahden tuolin välissä (keskellä): Mit daa (dua) toolijee. Esim 3: Asumme keskellä Suomea (Suomen keskellä): Vi whiesei mit Soomee. Esim 4: Koti keskellä kaupunkia. Khote mit linnee (steddee). Etym. Lyhennetty muoto sanasta midde, keskellä)

välistys (s;atk), parivälistys (s;atk), kerning (s;atk;engl): paartivesdek (paar+tivesda+ek; 31.12.2012)

välittäjä, hankkija, toimittaja (s;liike-el): fremsendel (3.6.2008; fremsenda+el; Esim 1: ohjelmistotoimittaja: progellokfremsendel; Esim 2: ikkunatoimittaja: aknefremsendel)

välittää (s;lähettää edelleen), lähettää edelleen: framsenda, entatsenda (entat+senda; 30.11.2012)

välittää, piitata (v): veletta (3.6.2008; vel+etta; Etym. suom. välittää-verbin mukaan)

välittää, piitata, kiinnittää huomiota: velde (vanh; merkitty vanhaksi 25.5.2008)

välittömästi, suoraan, heti (d): vältak (väl+tak; 29.6.2008)

välittömästi, suoraan: idirektit (vanh), direktet, direktit

välityksellä (d;kautta), kautta (d;läpi,halki,poikki,kautta): troukken, välkken (väl+kken; 4.2.2014)

välityspalvelin (s;atk): framsendenfellord (framsenda+ne+fellord; 7.9.2010), entatsendenpalvord (entatsenda+ne+palvord; 31.12.2012)

välitön, suora: direkt

väliverho (s): velbeddus (vel+beddus; 19.2.2010)

väljentää (v): lousemmetta (lous+mma+tta; 31.12.2012)

väljä (a;vapaa), vapaa (a): välles (väl[+l]+s; 1.3.2014), välinis (Taipumaton; väl+inis; 1.3.2014)

väljä, veltto, löysä (a): louse (4.2.2008; engl. sanasta loosen (ruots. lös, suom. löysä)), louslek (louse+lek; 13.6.2014)

välke (s), kimmellys, kimallus, kimmelle, kimmel, pilke, hohto, kiilto: gimne (gimme+ne; 1.11.2007), gimmus (gimme+us; 1.11.2007), gimmellus (gimme+lla+us; 1.11.2007), gimmel (3.5.2011; gimme+l)

välke, kiilto, loisto, hohto, hohde, kimmel, kimmellys, kimallus, loistokkuus, komeus (s): glansse (2.3.2008; Etym. ruots. glans)

välke, kiilto, loisto, hohto, hohde, kimmel, kimmellys, kimallus, loistokkuus, komeus (s): glanssus (glanssa+us; 7.4.2009)

välkkyä, kiiltää, loistaa, hohtaa, kimmeltää, kuultaa (v): glanssa (2.3.2008; glansse+a)

välkkyä, kimmeltää, kimaltaa, kiiltää, kiilua, hohtaa (v): gimme

välkkyä, tuikkia: blinkka, vilkka

välkähtää (v), vilkahtaa (v), välähtää (v), vilahtaa (v), läikehtiä (v), loistaa (v;valkeana), valaista (v): valgehda (valge+hda; 1.4.2014)

välttyä, välttää, väistää, karttaa (v): imskare (im+skare; 25.6.2008), skarda (25.6.2008; skare+da; Etym. Muodostettu skare-sanasta lisäämällä da-pääte, jolloin sana myös kuulostaa hieman suomen karttaa-sanalta.)

välttämättä (d), pakosta, pakostakin, auttamatta (d): skartmak (skarda+tak; 31.8.2008)

välttämätön: ainhyllek, aintriellek

välttää, ehkäistä, estää: blokka, stoppa, preventeida

välttää, välttyä, väistää, karttaa (v): imskare (im+skare; 25.6.2008), skarda (25.6.2008; skare+da; Etym. Muodostettu skare-sanasta lisäämällä da-pääte, jolloin sana myös kuulostaa hieman suomen karttaa-sanalta.)

välttää: blokka

välähdys, salama (kamera, ukkos-): slaitte (vanh; merkitty vanhaksi 12.12.2007), tzam, tzamellus, tsem (24.2.2011 tähän muotoon), tsemmus (24.2.2011 tähän muotoon)

välähtää (v), vilkahtaa (v), vilahtaa (v), läikehtiä (v), välkähtää (v), loistaa (v;valkeana), valaista (v): valgehda (valge+hda; 1.4.2014)

väreillä (v): frella

väri: frevle

väri: kole (vanh)

värijauhe (s;atk): kolsohros (kole+sohros; 11.8.2012)

värikasetti (s;atk): kartriis (7.10.2015; Etym. engl. cartridge)

värikäs, kirjava (a): frevlenne (29.11.2007; frevle+nne)

värinen: frevlenne

värinen: kolenne (vanh)

värinä (s): vresdus (vresda+us; 14.10.2010)

väristä (v): vresda (2.1.2009; Etym. suom. väristä)

väristä, tärähtää, värähtää, jyristä, täristä: träsressa

värittää, värjätä: colpenda (vanh)

värittää, värjätä: frevella (vanh; merkitty vanhaksi 14.9.2009), frevlella (frevle+lla; 14.9.2009)

värähtää, tärähtää, jyristä, täristä, väristä: träsressa

västäräkki (s): pästrikke (18.1.2009; Etym. suom. västäräkki > päste+rikke)

väsynyt (a), rättiväsynyt (a): naatte (4.4.2012; Etym. suom. naatti)

väsynyt (a), tokkurainen (a): torgus (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana, johon on vaikuttanut suomen torkku-sana.)

väsynyt (a,v): trettant (tretta+nt; 14.9.2009), unnant (unna+nt; 4.1.2012)

väsynyt: tret (vanh; Merkitty vanhaksi 14.9.2009)

väsyttää (tehdä väsyneeksi), näännyttää, uuvuttaa: ulnäletta (ul+näl+etta; 9.8.2007), tretetta

väsyttää (v;olla väsynyt): äre tret (vanh)

väsyttää (v;tehdä väsyneeksi): tretetta, trettetta

väsyttää (v;ylenmäärin): unnesda (29.1.2011; unne+sda; Esim. Meinee unnesdae.)

väsyttää, uuvuttaa, rasittaa (v): uuvetta (uuva+tta; 12.2.2012)

väsyä: tretta

väylä (liikenteessä), raita, juova, viiru, viilto, ura: träk, strik

väylä: buus

vääntää (v): venda (21.6.2018; Etym. suom. vääntää, ruots. vända)

väärin käyttäytynyt, väärinkäyttäytynyt, huonosti käyttäytynyt (a): missefaldaidenne (missefalda+aid+enne; 27.3.2009; vanh), missefaldant (mis+sefalda+ant; 27.11.2009; vanh), misendaldant (misendalda+nt; 20.3.2025 tähän muotoon)

väärin: feeret, ainraidet (vanh), raidefreset (vanh)

väärinkäyttö (s): miskasuttus (mis+kasuttus; 27.3.2009; Huom. Tämä on ensimmäinen kahkonin sana, jossa käytetään mis-etuliitettä.)

vääryys (s): feerus (feer+us; 25.12.2011)

väärä (a): ferdum (27.2.2009; fe[e]r+dum)

väärä: feer, ainraide (vanh), oillous (oil+lous; 11.9.2014), währe (12.4.2016; Etym. suom. väärä), währes (währe+s; Taiv: währe-; 6.5.2025)

W

watti (s;sähk): watte (21.10.2008)

web-kamera (s;atk), webbikamera, webkamera: netverkkamera (18.12.2007; netverk+kamera)

web-sovellus (s;atk), nettisovellus (s;atk), verkkosovellus (s;atk): seitapplikeidok (seitte+applikeidok; 15.5.2011), netapplikeidok (nette+applikeidok; 17.2.2014), netappe (nette+appe; 13.6.2014)

webmaster (s): webmestare

Y

Y-tunnus (s): T-kood (27.10.2015)

ydin (s): sorna (Etym. ruots. kärna [säärna] 21.5.2007)

ydin- (s): kara- (15.5.2011; Huom: Kahkonin kara ja engl. core muistuttavat tarkoitukseltaan ja lausumukseltaan toisiaan.)

ydinkomponentti (s): karajek (kara+jek; 15.5.2011)

ydinvoima (s): sornavolte (sorna+volte; 18.11.2009)

yhdeksikkö, yhdeksän, ysi (n;mat): nekkenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.2.2010), nektenne (nekket+nne; 5.2.2010)

yhdeksän (n;mat): nekket (Taiv: nekt-; muinoin eli 2008 sanavartalo oli nekk-; Etym. Luotu vain rimmaamaan ettet-sanan kanssa), nek (puhek; 16.6.2008; Etym. Lyhennetty sanasta nekket)

yhdeksän (num): ogytte (o[t]+gytte; 23.8.2009; vanh; merkitty vanhaksi 5.2.2010)

yhdeksän (num): ytte (8.3.2009; Huom. Tämä on vain uusi ehdotus sanalle yhdeksän. Etym. ytte < yt- < ytta < yttat < yktat < ykte+tat < vanh. suom. ykti, yhte- (yksi); vanh; merkitty vanhaksi 5.2.2010)

yhdeksän, yhdeksikkö, ysi (n;mat): nekkenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.2.2010), nektenne (nekket+nne; 5.2.2010)

yhdeksänkymmentä (n;mat): nekketgy

yhdeksäntoista (n;mat): nekton

yhdeksäs (n;mat): nekkennos (vanh), nekketennos (vanh), nektennos (nekket+nnos)

yhdeksäskymmenes (num): nekketgynnos

yhdeksäsosa (num): nektennoek (nektennos+ek; 5.10.2010)

yhdeksästoista (n;mat): nektonnos

yhdenmukainen (a), yhtenäinen: konsistenne (17.11.2008; Etym. engl. consistent), semformenne (sem+formenne; 17.11.2008)

yhdennys, yhdistys (s;yhdeksi saattaminen), yhdistys (s;yhtiö,järjestö): ottus (otta+us; 18.1.2010)

yhdentää, yhdistää (v;saattaa yhteen): otta (otte+a; 18.1.2010)

yhdessä (d), kaksin, kahden, kahdestaan, kaksistaan: immed, tokkom, duansme

yhdessä (d), kanssa (d): semes (sem+es; 16.10.2011 tähänkin tarkoitukseen. Esim. Mij verkkad semes heineni. Työksentelimme hänen kanssaan.)

yhdessä (d): immed (im+med; im=-lla ja med on hienostunut ilmaisu sanasta me, kanssa (kuten jad = ja). Lausuttaneen [imme'].), tokkom

yhdessä, kanssa (d): semekken (sem+kken; 18.1.2010; Esim. Tilaisuuden yhteydessä. Semekken furstelluens me. / Semekken furstellueni.)

yhdestoista (n;mat): oktonnos

yhdistellä (v): kombineida (8.8.2010 tähän muotoon)

yhdistellä (v): semsmelda (sem+smelda; 30.10.2013)

yhdistelmä (s): kombineidok (kombineida+ok; 7.7.2012)

yhdistelmä (s): kompineidus (kompineida*+us; 12.10.2009; vanh), kombineidus (8.8.2010 tähän muotoon; kombineida+us)

yhdistelmä (s): semsmeldos (semsmelda+os; 30.10.2013)

yhdistelmä: ferketelne

yhdistys (s): ferkettus

yhdistys (s;yhdeksi saattaminen), yhdennys, yhdistys (s;yhtiö,järjestö): ottus (otta+us; 18.1.2010)

yhdistyä (v;sulautua), liittää (v;sulauttaa), yhdistää (v;sulauttaa), sulauttaa (v), liittyä (v;sulautua), sulautua (v): smelda (30.7.2012; Etym. kahk. oma sana)

yhdistää (v), liittää (v), kytkeä (v): semsetta (sem+setta; 30.11.2007), semesda (30.12.2013; sem+sda), semda (sem+da; 30.12.2013), otsemda (ot+sem+da; 25.1.2014), oktenna (okte+nne+a; 17.2.2014), ottesda (ot+sda; 17.2.2014)

yhdistää (v), muodostaa yhteys: ferketta, konnekta

yhdistää (v;saattaa yhteen), yhdentää: otta (otte+a; 18.1.2010)

yhdistää (v;sulauttaa), liittää (v;sulauttaa), sulauttaa (v), liittyä (v;sulautua), yhdistyä (v;sulautua), sulautua (v): smelda (30.7.2012; Etym. kahk. oma sana)

yhdistää, liittää, kytkeä (v): ferketta, konnekta

yhdistää, liittää, liitostaa (v): semsijetta (Luotu 25.6.2007. sem+sije+tta), lehketta

yhdistää, liittää, liittää yhteen, kiinnittää (v): semsetta (sem+setta; 25.3.2008)

yhdistää, liittää: lehketta, ketta

yhdistää: ferketta (Etym. alkuosa tulee saksan prefiksistä ver-, jota vastaa ruotsin för ja englannin for, saks. liittää on verbinden)

yhdyskäytävä (s;atk): portretja (port+retja; 15.2.2009)

Yhdysvallat (s): Usa, Uniteidaid voltes (vanh; merkitty vanhaksi 28.1.2008), Uniteidaidij Voltij (28.1.2008; vanh), Unitaidij Voltij (unite+aid+ij|volte+ij; 9.2.2010)

yhteen (d): semtat (1.3.2008; sem+tat. Esimerkiksi: Kesij semtat setta: Kädet yhteen liitä.)

yhteen liittää (v), yhteenliittää, liittää (v;yhteen): semtat setta (1.3.2008; Kesij semtat setta: Kädet yhteen liitä.)

yhteensopimaton (d): ainsopusailenne (ain+sopusailenne; 15.2.2009)

yhteensopiva: semsopusailenne

yhteensopivuus: semsopusailennus

yhteensä (d), kaikkiaan: oltikken (olte+i+kken; 18.10.2009; vanh), ienikken (ien+i+kken; 2.2.2012), iennikken (ien+i+kken; 12.3.2013), iennes (ien+s; 25.11.2015)

yhteensä, kaikkinensa, kaikkiaan: dedasne (Etym. Tätä voidaan pitää kahkonin omaperäisenä sanana, vaikka se saattaa tulla liitoksesta kahk. de + suom. tekee.), totaliet

yhteenveto (s), tiivistelmä (s): tivestne, tivesdos (tivesda+os; 17.2.2014)

yhteenveto (s): semtatveddos (semtat+vedda+os; 28.10.2011)

yhteenveto (s;johtopäätös), päätelmä (s), päätäntö (s), johtopäätös (s): semtatveddos, lakendus (lakenda+us; 28.3.2014)

yhteinen (a): semlek (14.11.2008; sem+lek)

yhteinen: medejienne (vanh; merkitty vanhaksi 14.12.2007)

yhteis- (a): sem- (8.8.2010 lisätty merkintä)

yhteiskunta: semdoum

yhteiskäyttö (s): semkasuttus (sem+kasuttus; 8.8.2010)

yhteislaulu (s): semsangen (sem+sangen; 24.4.2018)

yhteisö (s): kommune (14.11.2008; Etym. engl. community), semlekkos (semlek+os; 14.11.2008)

yhtenevä (a): semfallanne

yhtenäinen (a), kiinteä (a), integroitu (a): integreidaid (integreida+aid; 27.4.2017), integraid (integra*+aid; 27.4.2017)

yhtenäinen (a), kokonainen: oktespettenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.3.2008), oktepettenne (okte+pette+nne; 5.3.2008)

yhtenäinen (a), sointuva, sointuisa, ehjä, eheä, sopuisa, sopusointuinen, tasasuhtainen: harmonlek

yhtenäinen (s), eheä: harmonlek

yhtenäinen, yhdenmukainen (a): konsistenne (17.11.2008; Etym. engl. consistent), semformenne (sem+formenne; 17.11.2008)

yhteydenotto (s): kontaktus (kontakta+us; 14.1.2014)

yhteydenotto (s): otsemdenvottus (otsemda+ne+vottus; 5.3.2016)

yhteydenottolomake (s): kontaktenmeljek (kontakta+ne+meljek; 14.1.2014)

yhteydenottopyyntö (s): kontaktneaskne (vanh)

yhteydenpito (s): kommunikeidus (kommunikeida+us)

yhteydenpito (s): kontaktens kauktus (vanh; merkitty vanhaksi 4.3.2008)

yhteydenpito (s): tatzuess ärne (4.3.2008; vanh), tatzuens heldus (4.3.2008; vanh)

yhteydetön tila (s;atk), offline-tila: oiflinje

yhteys (s): ferkettus, ferketne, konnekt, konnektione

yhteys (s): konnektus (konnekta+us; 20.11.2009), otsemdus (otsemda+us; 5.3.2016)

yhteys, asiayhteys: kondäkst (tämä muoto otettu käyttöön 13.7.2007, kon+däkst)

yhteys, asiayhteys: kontext (vanh; nykyään: kondäkst)

yhteyskäytäntö (s;atk), protokolla (s;atk): protokolla (vanh), protokolle (10.2.2011 tähän muotoon), kontaktviisendus (kontakt+viisendus; 10.2.2011)

yhteystieto: kontakt (vanh), kontakte (12.2.2014 tähän muotoon), otsemdensnendus (otsemda+ne+snendus; 5.3.2016)

yhtiö (s), yritys (s): kompanie (12.4.2008; Etym. engl. company)

yhtyä (v), liittyä (v): semetsa (5.5.2010; sem+tsa; semetsa+komitatiivi)

yhtyä (v): semheera

yhtyä: verkettua (vanh)

yhtä: sem, semen

yhtäaikainen, samanaikainen: semtaidenne

yhtäaikaisesti, samaan aikaan, samanaikaisesti, samalla: semtaidet, semtait (13.9.2007 lisätty sanastoon; 30.12.2008 poisettu arkinen-merkintä, eli sana on yleiskieltä.), semes (sem+s; 10.2.2011)

yhtäkkiä (d): kherensme (kher+ens+me; 14.11.2008), rienmal (rienna+mal; 14.11.2008), teidess (teid+ess; 14.11.2008), semteidet (sem+teid+et; 14.11.2008), semteit (sem+tei[d]+[e]t; 15.11.2008), semspeddet (sem+spedde+t; 16.9.2009)

yhtäläinen, samanlainen, vastaava (a): identienne, semenlekenne, semens taienne, semenne (12.12.2007; sem+enne)

yhtäläisyys, samanlaisuus (s): identiennus, semenlekennus

yhtään (d): eddes oktee ("edes yhtä")

yhtään (d): ohteemes (Huom: 21.8.2009 tämä sana on asetettu puhekieliseksi vaihtoehdoksi sanalle yhtään.)

yhtään (d): ohtest (ohte(

yhtään (d;ainesanoista ja sanoista, joita ei voi laskea): okteemes (okte+ee+em+es; 24.3.2008; Huom: Muita vaihtoehtoja yhtään-sanalle oli ohteemes, vattet, mereemes. Esim: Eikö paperia ole yhtään jäljellä? Ain paperee äres okteemes veel? Esim. 2: Ja ain wer shuuved lesnaitet okteemes. En nukkunut kyllä yhtään viime yönä. Etym. luotu suomen yhtään-sanan pohjalta, yksi+part+omistusliite.)

yhtään (d;laskettavissa olevista sanoista): eddes oktee, es oktee (25.3.2008; Esim: Heinell em ain es oktee rounsailee (nyk. klingounnek). Hänellä ei ole yhtään kolikkoa.)

yhtään: ohtam, ani

yhä (d), edelleen (d): entateg (entat+eg; 23.12.2011)

yhä (s): veelodveel (15.12.2008; veel+od+veel [veelovveel]; Esim. Yhä useampi kotikuvaaja ostaa digijärjestelmäkameran. Veelodveel monnemma khotegrafeidel sopellae digisystemkameran.)

yhä, vielä, edelleen (d): ientes (9.11.2007; Etym. Muunnos yentes-sanasta, jotta y:tä ei luultaisi lausuttavan j-kirjaimena.), ientesseg (ientes+eg; 2.9.2015)

yhä, vielä, edelleen: veel, veeleq

yhä, vielä, edelleen: yentes (luotu ennen 16.1.2002; lausutaan [yentes], eli y-kirjain pysyy y-kirjaimena lausuttaessa. Käytä mieluummin "ientes".)

ykkönen (s;mat): oktenne

yksi (n;mat): okte (Etym. suom. yksi-numeraalista vanhassa muodossaan ykti, ykte-), ot (puhek; 16.6.2008; Etym. lyhenneltä pitkäsanaisesta okte-sanasta. Huom: Yhdyssanan alkuosana vakiintunut yleiskielessäkin.)

yksi (num): otte (ark; 14.9.2008)

yksi- (num), yksöis- (num): ot- (19.5.2011)

yksikkö (s): oktus (okte+us; 18.12.2007; Etym. ruots. enhet-sanan mukaisesti luotu)

yksilökohtainen (a), henkilökohtainen: ikhensvarenne (ikhe+ns+varenne; 21.8.2008)

yksimielisesti (d): konsensuelet (konsensus+let; 2013)

yksin (d;ainoastaan): oktem

yksin: oktet, ens, okteinsme (okte+ei+ns+me; 2.2.2007; run)

yksinkertainen (a), virtaviivainen (a), helppo (a;yksinkertainen): reges (reg+es; 17.2.2014; Taiv: regs-; Etym. mallina kahk. kurves)

yksinkertainen (a): oktenskerdenne

yksinkertainen (a;helppo): simppel, enskerdenne (vanh; merkitty vanhaksi 29.9.2009; [okt]ens+kerdenne)

yksinkertaisesti (d), vain: simplet (simppel+t; 9.1.2009)

yksinkertaistaa (v): simpletta (6.7.2008; simppel+tta)

yksinkertaistus (s): otkerdettus (ot+kerd+etta+us; 24.12.2011)

yksinomaan (d), ainoastaan (d): oktemmeit (vanh), aimmoundeirs (vanh), ounnil (vanh), nil, nillet

yksinomaan (d), ekslusiivisesti (d): ullakennet (ullake+nne+t; 1.5.2010), ekslusiviennet (1.5.2010; Etym. engl. exclusivenne + t), ekslusiviet (ekslusivie+t; 1.5.2010)

yksinäinen (a): oktelek (3.1.2010; okte+lek)

yksinäinen ja ikävä olo (s): hureg melle (30.7.2011; Taiv: hurg-; Etym. suom. karj. murre hurakka = yksinäinen ja ikävä olo, Kurkijoki; Esim. Meinel em hureg melle. Eedem hurgel mellel.), hurgus (hureg+us; 30.7.2011)

yksinään (d), pelkiltään (d): oktessem (okte+s+em; 13.6.2014)

yksitellen (d): oktellet (okte+ell+et)

yksitoista (n;mat): okton

yksittäinen (a), yksityinen: sefoktenne, privatie, privatienne oktenne (privatie+nne; 28.3.2014), okte

yksittäinen (a): singel (27.3.2009; Etym. engl. single)

yksityiskohta: detalie

yksityiskohtainen, tarkempi: detalienne, morgedemma (Esim. Morgedemmej snenduij leitte mekkenlekest PDF-nafenlest.)

yksityiskohtaisesti: detaliennet

yksityisseikka, lisätieto: detalie

yksityisyys: privasiti (vanh; merkitty vanhaksi 11.10.2008), privasitie, privatiennus (privatienne+us; 28.3.2014)

yksöis- (num), yksi- (num): ot- (19.5.2011)

yleensä (d): yllet (ylle+et), monnemmat (monne+mma+t; 16.11.2010; "useammin")

yleinen: ylle, gene, yllenne

yleisesti (d), yleisesti ottaen (d): yllentat (yllenne+tat; 13.6.2014)

yleiskatsaus, esikatselu, ulkoasu: yllefleegne

yleiskieli (s): yllenlangi (11.7.2008; yllenne+langi), standardlangi (standarde+langi; 21.3.2009)

yleistulento (s;kiel): ylleheerendo (ylle+heerendo; 22.3.2012; Allatiivin/illatiivin nimitys kahkonissa)

yleistyminen (s): yllesheerus

yleistyä (v): yllesheera, yllemmetsa (ylle+mma+tsa; 15.1.2015)

yleisö (s), katsojakunta (s): fleegeldoum (fleegel+doum; 14.2.2023; Etym. vir. vaatajakond mallin mukaisesti.)

ylemmäksi (d;päällemmäs), eteenpäin (d), ylemmäs (d;päällemmäs), edemmäs (d;päällemmäs): peelemmatat (peel+mma+tat; 9.11.2010)

ylempi (a): uppemma (1.9.2007), uppeir (vanh; merkitty vanhaksi 1.9.2007; käytä mieluummin uppemma)

ylempi (a;yllä oleva), ylläoleva, yllä oleva, ylinen (a;yllä oleva): uplek (uppe+lek; 30.8.2009), höieedenne (höi+eede+nne; 25.4.2014)

ylenpalttinen, yltäkylläinen, yletön (a): overfordenne (vanh), overvettanne (vanh), höivettanne (höivetta+nne; 15.2.2010 tähän muotoon)

ylentää, kohota, nousta, nostaa, kohottaa: haitroffe (vanh)

ylentää, kohota, nousta, nostaa, kohottaa: uppa (vanh), uptroffe (vanh), höitroffe (vanh)

ylentää, nostaa, kohottaa (v): höidetta, höitta (höi+tta; 14.5.2013)

yletön (a), ylenpalttinen, yltäkylläinen: overfordenne (vanh), overvettanne (vanh), höivettanne (höivetta+nne; 15.2.2010 tähän muotoon)

ylevä, arvollinen, ylhäinen, ylväs, ylhä, jalo (a): ylleg (yl+leg niin kuin ulleg; 30.8.2009; Taiv: ylg-), uppuk (uppe+uk; 30.8.2009), ylenne (yl+nne; 9.3.2015)

ylhäällä, yllä: uppe, uppell

ylhäällä, yllä: uppem (vanh), uppet (uppe+t; 11.3.2010), ylet (yl+et; 2.2.2012), yleim (yl+ei+m; 14.5.2013)

ylhäältä, yltä, yläpuolelta (d): uppent (uppe+nt; 1.5.2010), ylent (yl+nt; 2.2.2012), höint (höi+nt; 9.12.2013)

yli (d;kellonajoissa): höit (23.8.2009; Esim. viisi yli seitsemän. fis höit seppet)

yli (d;yllä): upsaiden, uppesaiden (vanh), upsain, uppe, uppell, bääl (vanh)

yli, ohi, ylitse (d): höit (höi+t; 18.6.2008)

yli, päälle, ylle: höi- (luotu toukokuussa 2007. Sanasta "höide".)

yli, päälle, ylle: over (vanh), bääl (vanh; merkitty vanhaksi 4.12.2007), bääleil (run; vanh; 24.11.2005; bääl+ei+l), bäälein (run; vanh), peel

yliherkkyys, herkistymä, allergia (s): allergie (29.5.2008; Etym. engl. allergy)

yliherkkä, allerginen (a): allerginne (vanh; 29.5.2008; allergie+nne; Esim: Hän on allerginen vehnälle: Hes em vegnaal allerginne.), allergienne (allergie+nne; 2.11.2015 tähän muotoon)

ylihuomenna: höifurdeigem

ylihuominen (a): höifurdeigenne

ylihuominen (s): höifurdeig

ylikehua, liioitella, innostella, hypettää (v): hypetta (8.8.2009; Etym. kreik. hyperbola > engl. hyperbole, hype)

ylikellottaa (v;atk): höikloknetta (höi+klokken+tta; 24.7.2012)

ylikellotus (s;atk): höikloknettus (höikloknetta+us; 24.7.2012)

ylikirjoittaa, kirjoittaa päälle, korvata (v): höiskriffa

ylikirjoittaa, kirjoittaa päälle: skrive over (vanh), overskriffa (vanh)

ylikirjoitus, päällekirjoitus: overskrivne (vanh), overskrifne (vanh)

ylikypsä, kärventynyt (a): höikeresdaid (höi+keresda+aid; 18.6.2008; Esim: Makkarat ovat ylikypsät: Vörstij ärei höikeresdaidij.)

ylikypsä: höigroffaid

ylikypsä: overgrov (vanh), overgrovade (vanh), overgrovanse (vanh)

yliluonnollinen (a): höilootnenne (höi+lootten+nne; 21.3.2009)

yliluonnollinen (a): overloottenne (vanh; merkitty vanhaksi 1.2.2009)

ylilyöty (a;atk;yliviivattu), yliviivattu (a;atk): höilinottaid (höi+linotta+aid; 6.12.2014)

ylimmäinen (a), korkein: höidein (höide+ein; 22.8.2008)

ylimääräinen (a): höimerenne (20.10.2007; höi+merenne)

ylin (a): uppennein (vanh)

ylinen (a;yllä oleva), ylläoleva, yllä oleva, ylempi (a;yllä oleva): uplek (uppe+lek; 30.8.2009), höieedenne (höi+eede+nne; 25.4.2014)

yliopisto (s): universitetie, höiskuule (höi+skuule; 5.9.2010), höioppesdo (höi+oppesdo; 15.6.2014)

ylioppilas (s): höistuudel (höi+stuudel; 9.9.2009; Esim. päästä ylioppilaaksi: kotsa höistuudeltat)

ylioppilas (s): overstuudel (vanh; merkitty vanhaksi 9.9.2009)

ylipappi (s): höipappe (höi+pappe; 19.2.2010)

ylistys (s), kehu (s): laueidus (laueida+us; 9.12.2013), laue (lau[d]a+e; 9.12.2013)

ylistys (s): prousne (prouse+ne; 11.10.2008)

ylistys (s;usk myös), kiitos (s;ylistys): höisdus (höisda+us; 29.10.2011)

ylistää (v), kehua (v): laueida (lauda*+eida; Etym. lat. laudare; 9.12.2013)

ylistää (v;usk myös), kiittää (v;ylistää): höisda (höi+sda; 29.10.2011; Etym. vir. höisata-verbi, joka tarkoittaa iloita, on hieman samankuuloinen sana.)

ylistää: prouse (Etym. engl. praise; Huom: Käytä mieluummin höisda)

ylitse (d), ohi, yli: höit (höi+t; 18.6.2008)

ylitsekäyminen (s;lankeemus;usk): fallendus (fallenda+us; 19.3.2011)

ylittää (v), mennä yli (v): höidda (höi+[kodd](e>a); 26.7.2012)

ylivertainen (a): transendentalienne (15.2.2009; Etym. engl. transcendental)

yliviivattu (a;atk), ylilyöty (a;atk;yliviivattu): höilinottaid (höi+linotta+aid; 6.12.2014)

ylivirkeä (a), levoton (a;ylivirkeä), virkeä (a;yli-): irges (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana; Taiv: irges-)

ylivuotaa, vuotaa yli: bäälvetta (vanh), höivetta (luotu toukokuussa 2007. höi+vetta), höifluude (höi+fluude; 4.1.2012)

ylivuoto (s;atk): bäälvettus (vanh), höivettus, höifluudus (höifluude+us; 4.1.2012)

Ylkä (s): Ylge (Etym. suom. ylkä)

ylle, päälle, yli: höi- (luotu toukokuussa 2007. Sanasta "höide".)

ylle, päälle, yli: over (vanh), bääl (vanh; merkitty vanhaksi 4.12.2007), bääleil (run; vanh; 24.11.2005; bääl+ei+l), bäälein (run; vanh), peel

ylle, ylös: uppe (vanh)

yllä oleva, ylläoleva, ylempi (a;yllä oleva), ylinen (a;yllä oleva): uplek (uppe+lek; 30.8.2009), höieedenne (höi+eede+nne; 25.4.2014)

yllä, päällä, päälle, yläpuolella (d): peel (keksitty 2006-2007 aikana; otettu käyttöön yleiskielessä 8.7.2007)

yllä, ylhäällä: uppe, uppell

yllä, ylhäällä: uppem (vanh), uppet (uppe+t; 11.3.2010), ylet (yl+et; 2.2.2012), yleim (yl+ei+m; 14.5.2013)

yllä, yläpuolella: upsaiden, uppesaiden (vanh), upsain (Esim: Kone lensi yllämme: Blainthedas bliiad upsain veinee / veines upsain.), peel

ylläoleva, yllä oleva, ylempi (a;yllä oleva), ylinen (a;yllä oleva): uplek (uppe+lek; 30.8.2009), höieedenne (höi+eede+nne; 25.4.2014)

ylläpidettävyys (s), hallittavuus (s): allendattesus (allenda+tte+us; 13.6.2014)

ylläpito (s): upheldus, ylheldus (yl+helda+us; 13.8.2022)

ylläpito (s): uppheldus (28.8.2007), uppekepne (vanh; merkitty vanhaksi 28.8.2007; sijalle tullut uppheldus), maintenanse (sivistyssana)

ylläpito (s;myös atk), hallinta (s;myös atk): allendus (allenda+us; 13.12.2013)

ylläpitäjä: uppheldel (28.8.2007), upkeppel (vanh; merkitty vanhaksi 28.8.2007)

ylläpitää (v): uphelda

ylläpitää: upphelda (28.8.2007), upkeppa (vanh; merkitty vanhaksi 28.8.2007), ylhelda (yl+helda; 13.8.2022)

yllättyä (v): reskua (vanh)

yllättää (v): reska

yllätys (s): reskus (reska+us; 18.6.2008)

ylpeä (a): kloirlek (kloire+lek; 8.9.2009; esim. Eedem kloirlek meines nevens gainens frent. Olen ylpeä uudesta saavutuksestani ("uuden saavutukseni edestä").)

ylpeä: ulpdem (Etym. ulp+dem, jossa ulp tulee suomen sanasta ylpeä > ylp > ulp)

ylttää (v), ulottua (v): yletsa (yl+tsa; 1.1.2011)

yltä, ylhäältä, yläpuolelta (d): uppent (uppe+nt; 1.5.2010), ylent (yl+nt; 2.2.2012), höint (höi+nt; 9.12.2013)

yltäkylläinen, ylenpalttinen, yletön (a): overfordenne (vanh), overvettanne (vanh), höivettanne (höivetta+nne; 15.2.2010 tähän muotoon)

yltää, saavuttaa, tavoittaa, ulottua (v): riitseida (4.4.2012; Etym. engl. reach + -eida)

ylväs, arvollinen, ylhäinen, ylevä, ylhä, jalo (a): ylleg (yl+leg niin kuin ulleg; 30.8.2009; Taiv: ylg-), uppuk (uppe+uk; 30.8.2009), ylenne (yl+nne; 9.3.2015)

ylä-: up

ylä-: up- (vanh), upp- (vanh)

yläaste (s), yläkoulu (s): upskuule (up+skuule; 28.1.2008), mitskuule (mit+skuule; 23.2.2011)

yläaste: upskol (vanh)

ylähammas (s): höihammes (höi+hammes; 5.10.2010)

yläindeksi (s;atk): ylindesje (yl+indesje; 6.12.2014)

yläkerta (s): upvooninge, uppvooninge (uppe+vooninge; 16.9.2009 tähän muotoon)

yläkoulu (s), yläaste (s): upskuule (up+skuule; 28.1.2008), mitskuule (mit+skuule; 23.2.2011)

ylämäki (s): höimejek (höi+mejek; 13.11.2008), höimej (höi+mej; 13.11.2008)

ylämäki (s): upgump (uppe+gump; 16.5.2008)

yläpuolella (d), päällä, päälle, yllä: peel (keksitty 2006-2007 aikana; otettu käyttöön yleiskielessä 8.7.2007)

yläpuolella, yllä: upsaiden, uppesaiden (vanh), upsain (Esim: Kone lensi yllämme: Blainthedas bliiad upsain veinee / veines upsain.), peel

yläpuolelta (d), ylhäältä, yltä: uppent (uppe+nt; 1.5.2010), ylent (yl+nt; 2.2.2012), höint (höi+nt; 9.12.2013)

yläreuna: upsaiden

yläsaranointi (s; tekn): ylsaranokettus (yl+saranok+tta+us; 31.1.2017)

ylätunniste (s;atk): uprobrike (vanh), upedsek (uppe+edsek; 16.4.2010)

ylös (d): uptat (uppe+tat; 4.2.2008), yltat (yl+tat; 7.12.2011)

ylös, ylle: uppe (vanh)

ylös, ylöspäin (d): höivar (höi+var; 27.8.2009)

ylös, ylöspäin (d): upvarden (2.5.2008; up+varden), upvar (uppe+var; 29.6.2008), ylvar (yl+var; 29.12.2011), ylvarden (yl+varden; 29.12.2011)

ylösnousemus (s): upphöidus (23.3.2008; upp+höide+us)

ylöspäin (d), ylös: höivar (höi+var; 27.8.2009)

ylöspäin (d), ylös: upvarden (2.5.2008; up+varden), upvar (uppe+var; 29.6.2008), ylvar (yl+var; 29.12.2011), ylvarden (yl+varden; 29.12.2011)

ymmistyä, ymmästyä, hämmentyä (v): bafletsa (30.12.2008; bafla+tsa)

ymmärtää (v): höistenda (höi+stenda; 14.3.2011)

ymmärtää (v;~ tehdä jtkn), hoksata (v;~ tehdä jtkn): vie (4.1.2012 tähänkin tarkoitukseen)

ymmärtää: upstenda (up+stenda)

ymmästyä, ymmistyä, hämmentyä (v): bafletsa (30.12.2008; bafla+tsa)

ympyrä (s;mat): hieruk (8.5.2013; hier[us]+uk)

ympyränmuotoinen (a), pyöreä: ketes (ket[a]s+es; 18.1.2009; Taiv: ketse-; vanh; Merkitty vanhaksi 24.2.2010; Huom: Merkitty vanhaksi, koska tämän saattaisi taivutettaessa sekoittaa ketse-sanaan.), ketaslek (ketas+lek; 24.2.2010)

ympyröidä, ympäröidä: rounda, piiretta (piir+etta)

ympäri, ympäritse: rounde (Talon ympäri: Dommens rounde)

ympäri: rounde

ympärillä (d): hieruell (5.12.2007; hierus+ell), hieruess (5.12.2007; hierus+ess)

ympärillä (d): hieruem (hierus+m; 15.11.2008)

ympärillä: roundell (Talon ympärillä: Dommens roundell)

ympäristö (s): enviromente, roundellus

ympäristö, ympärys, tienoo, seutu (s): hierus (21.11.2007; Etym. karj. kielen sanasta hieru, joka tarkoittaa kylää, ympärystä.)

ympäritse, ympäri: rounde (Talon ympäri: Dommens rounde)

ympäröidä, ympyröidä: rounda, piiretta (piir+etta)

yms (d;lyhenne): oed (27.3.2009), od endrij dennij (od|ender+ij|denne+ij; 27.3.2009)

ynseä, nurja, yrmeä, tyly, kolkko (a): kyjelek, gylmek, hardek, kyilek (ky[je>i]lek; 27.6.2010)

yrittäjä (s): treddel (tredda+el; 28.10.2014)

yrittäminen (s), tavoittelu (s), hamuaminen (s), yritys (s;yrittäminen), halu (s), pyrkimys (s): vaalus (vaala+us; 6.9.2010)

yrittää (v), tavoitella (v), hamuta (v), haluta (v), pyrkiä (v): vaala (4.9.2010; Etym. suom. vaalia)

yrittää (v;pyrkiä), koettaa (v;pyrkiä tehdä jtkn), tavoitella (v), hamuta (v), pyrkiä (v): vaalesda (vaala+sda; 24.3.2011)

yrittää kovasti, rehkiä, pyrkiä, ahkeroida, ponnistaa (v): striffa (14.11.2008; Etym. engl. strive)

yrittää uudelleen (v), yrittää uudestaan (v): desstredda (dess+tredda; 27.10.2008), tredda veel (tredda|veel; 7.5.2012; Esim. Ain onjesdu invengetsa, tredda veel. Kirjautuminen epäonnistui, yritä uudestaan.)

yrittää: trea, treafa (vanh; merkitty vanhaksi 1.8.2008), treffa (vanh; merkitty vanhaksi 1.8.2008)

yrittää: tredda (Etym. Luotu myöhemmin, trea-sanan pohjalta. Tällä ei ole tekemistä tredde-sanan kanssa)

yritys (liike): yrdes (vanh; merkitty vanhaksi 5.12.2007)

yritys (s), yhtiö (s): kompanie (12.4.2008; Etym. engl. company)

yritys (s): treddos (tredda+os; 31.8.2008)

yritys (s;yrittäminen), tavoittelu (s), hamuaminen (s), yrittäminen (s), halu (s), pyrkimys (s): vaalus (vaala+us; 6.9.2010)

yritys: treane, treafne (vanh; merkitty vanhaksi 1.8.2008)

yrmeä, nurja, ynseä, tyly, kolkko (a): kyjelek, gylmek, hardek, kyilek (ky[je>i]lek; 27.6.2010)

yrtti (s): yrtta (vanh), yrtte (7.9.2014 tähän muotoon)

ysi (n;mat), yhdeksän, yhdeksikkö: nekkenne (vanh; merkitty vanhaksi 5.2.2010), nektenne (nekket+nne; 5.2.2010)

yskiä (v): öhga (öheg+a; 16.3.2011)

yskä (s): öheg (16.3.2011; Etym. suom. öhkiä; Esim. saada yskä. shie öheg.)

ystävyys: fensus (fennes+us)

ystävyys: finsus (vanh)

ystävä (s), ystävätär: fensette (luotu 25.5.2007. fennes+tte)

ystävä: fennes (taivutus fense+, fensij, ruostin sanasta vän [ven]. Tällä sanalla ei ole yhteyttä suomen uudissanaan "vänni". fenne+s), fensenne (1.3.2008; fennes+enne)

ystäväinen (s): fensenne (1.3.2008; fennes+enne)

ystävällinen (a): fenneslek (vanh; fennes+lek; 15.10.2010), fenselek (fennes+lek; 15.10.2010; Esim. Fenslekini terennuini. Ystävällisin terveisin.), fenneslek (31.7.2014 otettu tämäkin muoto käyttöön; fennes+lek)

ystävällinen: fensivöl (vanh)

ystävällinen: finsenne (Tämä on myöskin käytetty, iillinen vaihtoehto.), fensenne

ystävänpäivä (s): fennesdeig (fennes+deig; 14.2.2009; Esim. Hyvää ystävänpäivää! Fimsee fennesdeigee!)

ystävätär, ystävä (s): fensette (luotu 25.5.2007. fennes+tte)

yö (kuv): mosdus (ääntämys [moshdus] eli "suhu-ässä")

yö (s): oul (29.7.2010; Etym. Kahkonin oma sana tai suomen yö-sanasta)

yö: nait (vanh; Etym. ruots. sanasta natt)

yöksi (d): naitetat (25.3.2008; nait+tat), naitens höit (25.3.2008; "yön yli"), naittat (16.7.2008 yleiskieleen; nait+[e]tat)

yökylä (s): oulkatat (oul+katat; 20.2.2011)

yöllä (d): naitell (vanh)

yöllä (d): naitem

yöllä (d): oulem (oul+em; 29.7.2010)

yön yli (d), yötä: naitekken (nait+kken; 22.1.2009), höit naitens (höit|nait+ens; 22.1.2009)

Z

zoomata pois päin, loitontaa, pienentää (v): forretta (4.2.2008; forre+tta)

zoomata, lähentää, suurentaa (v): lehetta

zoomata, lähentää, suurentaa (v): tzuuma (vanh), lehtroffe (vanh)

?

Ääninen (s;järvi): Äänine (16.10.2008 käyttöön otettu muoto.)

Öljymäki (s;erisn): Oljemejek (olje+mejek; 16.9.2009)

äes (s): äges (31.7.2010; Etym. suom. äes, äkee-; Taiv: äges-)

äidinkieli: momenslangi

äidinmaidonkorvike (s;elint): momensmatjanspletsek (mome+ns+matja+ns+pletsek; 20.11.2014)

äiti (s), emo: maama (arkisempi nimitys mome-sanalle; 12.12.2008; Etym. muunnos kahkonin mome-sanasta)

äiti (s), mamma (s;lastenk): eide (1.4.2014; Etym. suom. äiti)

äiti: mome (Etym. lienee lyhentynyt muoto momer-sanasta), moum (vanh; merkitty vanhaksi 28.10.2007), momer (Etym. Tulee ruots. samaa tarkoittavasta sanasta moder tai engl. sanasta mother. Momer on vanhempi muoto kuin nykyisin enemmän käytetty mome.)

äitienpäivä (s): momeinsvalles (mome+ei+ns+valles; 13.5.2012; Esim. Fimsee momeinsvalsee!)

äly (s): serk (18.6.2008)

älykkyys (s): vislekkus (vislek+us; 9.12.2008), intelligentennus (9.12.2008; intelligentenne+us), intelligentlekkus (intelligentlek+us; 17.3.2010)

älykäs (a), viisas (a): vislek (Etym. suom. viisas < ruots. vis), intelligentenne, intelligentlek (intelligente*+lek; 17.3.2010)

älykäs, järkevä, järkeenkäypä (a): serklek (serk+lek; 14.9.2008; Esim 1: Olette tehneet järkevän päätöksen. vanh: Ten hafat duan serkleken furdemmuen. nyk: Te dettannun serkleken demmuen.)

älypuhelin (s;tekn): serkfoun (serk+foun; 18.6.2008)

älä: inded

äläkä (v;imperatiivi): indeg (inded+eg; 15.7.2010), inded ga (inded|ga; 15.7.2010)

ämmä, akka (s;halv,ark): agge (16.12.2008; Etym. suom. akka)

ämpäri (s): ämberd

ämpäri (s;sanko): senglo (Etym. suom. sanasta sanko)

äreä (a): arras (arra+s; 29.11.2008), arlek (arra+lek; 29.11.2008)

äristä, murista, möristä, murahtaa: murra, murrella

ärjyä (v): arra (Etym. suom. ärjyä; 29.11.2008), arresda (arra+sda; 29.11.2008), arrella (arra+lla; 29.11.2008)

ärsyttää (v): resetta (17.2.2009; Ks. myös hermostua, kiusata. Etym. kahkonin oma sana, tällä ei ole yhteyttä engl. reset-sanaan; Esim 1. Häntä ärsytti asia. Heinee resettad ikte. Esim 2. Hän ärsytti koiraa. Hes resettad raggee.)

ärsyyntyä (v): resetetsa (17.2.2009; resetta+tsa)

ärtyinen (a), pahantuulinen (a), huonotuulinen (a): foseles (14.10.2010; Taiv: fosels-; Etym. kuin aveles mutta pohjana on fose-sana.)

ärtyisä, kiukkuisa, kiukkuinen (s): sihlek (18.6.2008; siha+lek), gihdlek (gihda+lek; 18.6.2008), gihesdlek (gihesda+lek; 18.6.2008)

ärähdellä, puhua kiukkuisesti, äyskiä, tiuskahdella, tuiskia, tiuskia (v): gihma (29.1.2011; Etym. kahkonin oma sana, deskriptiivisana, kahkonin sana luotu ensin ja vasta sitten lisätty sanalle merkitys)

ärähtää (v): arrehda (arra+hda; 29.11.2008)

äskeinen (a): dourlek (dour+lek)

äskeinen, viimeaikainen (a): lestaidenne (4.2.2008; les+taide+nne), värsikkenlek (värsikken+lek; 12.2.2014)

äsken, vastikään, äskettäin, juuri (d): värsikken (väres+ij+kken; 20.2.2011), teid sten (teid|sten; 10.10.2011)

äskettäin (d), tuoreeltaan (d), vähän aikaa sitten (d): värsem (väres+m; 19.7.2010)

äskettäin (d;vähän aikaa sitten), vasta, vastikään: niljust, nil just, derlekit (vanh)

äskettäin, vastikään, äsken, juuri (d): värsikken (väres+ij+kken; 20.2.2011), teid sten (teid|sten; 10.10.2011)

äskettäinen, tuore: dour (vanh; Huom: Tämä sana on sama kuin kahkonin ovi-sana; siksi suositellaan käytettävän mieluummin dourlek-sanaa tuore-sanan käännökseksi. Etym. suom. tuore-sanasta), dourlek

äyräs (s), rantatörmä (s), jyrkkä ranta (s), jyrkkä laita (s): äfres (18.6.2011; Etym. suom. äpräs, äyräs)

äyskiä, puhua kiukkuisesti, tiuskahdella, ärähdellä, tuiskia, tiuskia (v): gihma (29.1.2011; Etym. kahkonin oma sana, deskriptiivisana, kahkonin sana luotu ensin ja vasta sitten lisätty sanalle merkitys)

ääneen (d), äänekkäästi (d): soindelekit (vanh; soinde+lek+it; 28.10.2007)

äänekäs, kovaääninen, isoääninen, kova (a): loudem

äänellinen (a): heleslek (heles+lek; 9.2.2012)

äänenvoimakkuus (s;äänitekn): fahhus (20.11.2009), soindefahhus (soinde+fahhus; 20.11.2009), helusfahhus (helus+fahhus; 20.11.2009)

äänenvoimakkuus, voimakkuus (s;tekn): volume (ark; Merkitty arkiseksi 20.11.2009)

äänessä (d), puhuen (d): saien (16.4.2012; Etym. kahk. oma sana, myöhemmin liitetty merkitsemään puhuvana olemista.)

ääneti (d), hitaasti (d), verkalleen (d), verkkaan (d), vaiti (d), hiljaa (d): whaien (8.3.2011; Etym. kahkonin oma sana; Taiv: whaienn-; Esim. Lefij whaien fallehdu moens pieel. Lehdet hiljaa leijaili maahan.)

ääneti, hiljaa (äänestä tai liikkeestä): hillee, soindefreset

ääneti, verkkaan, vaiti, hiljaa (d): hillem (hille+m; 19.12.2008), hillet (hille+t; 19.12.2008)

äänetön: soindefres (vanh), hille, heleslous (heles+lous; 25.4.2024 kirjattu ylös)

ääni (ihmisen): iksoind (vanh; merkitty vanhaksi 11.9.2009), voitze (vanh; merkitty vanhaksi 11.9.2009)

ääni (s): heles (8.2.2011; Etym. vir. hääl)

ääni, sointu: soinde (Huom 20.11.2009: Yhdyssanan alkuosana sanan loppu-e säilyy, koska kyseessä kahkonin melko vanha sana.)

äänikortti (s;atk): soindekortte (vanh), heleskaarde (heles+kaarde; 26.3.2013)

äänipuhelu (s; engl. voice call): helestoogellus (heles+toogellus; 12.2.2014)

äänittää (v): helesda (heles+da; 8.2.2011)

äänittää, nauhoittaa (v): insoinda

äänitys, nauhoitus (s): insoindus (4.12.2007; insoinda+us)

ääntä jäljittelevä (s;ääntä muistuttava tai jäljittelevä sana tai sanonta), onomatopoeettinen, onomatopoieettinen: onomatopoetinne (2.5.2008; Etym. suom. onomatopoeettinen < kreik. onomatopoiesis)

ääreen, tykö, luo, luokse, pariin, lähelle, viereen, vierelle: leheel (vanh), lehtat (leh+tat)

ääreen, tykö, luo, luokse, pariin: tokko (Takavokaalinen toisinto suomen sanasta tykö. Sanalla ei ole tekemistä suomen tokko(pa)-sanan kanssa.), tok (tok[ko]; run)

ääressä, tykönä, luona, parissa, lähellä, vieressä: lehell, lehuess (16.7.2007; leh+us+ess)

ääressä, tykönä, luona, parissa: tokkom (Etym. tokko+m; luotu sanan tokko jälkeen)

ääretön (a;hyvin suuri tai rajaton), loppumaton: iguviide (29.5.2008; igu+viide; Äärettömän suuret kiitokset: Iguviidet dänsam. / Iguviidens storrij dänsij. Esim 2: Avaruus on ääretön: Spestus em iguviide.)

ääretön (s;mat): infinitienne (29.5.2008; Etym. engl. infinite + nne)

ääri (s;reuna), reuna, penger, penkere, penkka (s), sivu (s;reuna): harga (12.12.2008; Etym. kahkonin oma sana, ehkä saanut vaikutteita suomen sarka-sanasta alitajuntaisesti), hareg (9.6.2010; Etym. nykykahkonille ominaisempi versio kahkonin sanasta harga.; Taiv: harg-), penger (3.1.2012; Etym. suom. penger; Taiv: pengr-)

äärimmäinen (a;kaukaisin,uloin): ullein (superl;ul+ein; 16.2.2008), forreinne (forre+ein+nne; 16.2.2008)

äärimmäinen (a;äärimmäisyyksiin menevä): ekstreme- (16.2.2008; engl. extreme)

äärimmäinen, ehdoton, absoluuttinen (a): absolutie (21.9.2008; Etym. engl. absolute), absolutienne (21.9.2008; absolutie+nne)

äärimmäinen: äärenne (vanh; merkitty vanhaksi 16.2.2008)

äärimmäisen (d), aina (d;hamaan), hamaan (d), hamasta (d), asti (d), lähtien (d), alkaen (d), saakka (d), sangen (d), perin (d), erittäin (d), todella (d): hamas (taipumaton; 14.7.2012; hama*+s; Etym. suom. hamasta, hamaan; Esim. hamas väres. sangen uusi. Esim. hamas sorduesi seg. hamaan kuolemaan asti. Esim. hamasta lapsuudesta (alkaen, saakka). hamas lasjuessast. Esim. hamasta muinaisuudesta. hamas rehhentaidessast.)

ääriviiva (s), reunaviiva (s): hareglino (hareg+lino; 9.6.2010), saidlino (9.6.2010; saide+lino)

ångström (s;mittayks): ångström (20.10.2011)

öin (d), öisin (d): oulikken (oul+i+kken; 29.7.2010)

öin, öisin (d): naiteinsme (nait+ei+ns+me; 11.10.2008; vanh), naitijensme (nait+ij+ens+me; 11.10.2008; vanh)

öinen (a): oules (oul+s; 4.11.2010)

öisin (d), öin (d): oulikken (oul+i+kken; 29.7.2010)

öisin (d), öin: naiteinsme (nait+ei+ns+me; 11.10.2008; vanh), naitijensme (nait+ij+ens+me; 11.10.2008; vanh)

öljy (s): olje

öykkäröidä (v): usha (29.1.2011; Etym. kahkonin oma sana, deskriptiivisana, kahkonin sana luotu ensin ja vasta sitten lisätty sanalle merkitys)

öylätti (s): ildesbrööde, uplatte (Etym. ruots. oblat, saks. Oblate)

šekki (s), maksuosoitus (s;sekki), shekki (s), sekki (s): tsek (13.6.2012; Etym. engl. cheque < arab. ṣakk), meksenwerendos (meksa+ne+werendos; 13.6.2012)

sanakirja :: seidokkeren

suomi–kahkoni

© 2025 Jouni KähkönenSemsettan 18.5.2025

Johdanto

Inaldettus

© 2025 Jouni Kähkönen
Semsettan 18.5.2025