6.10.1 II ja III infinitiivi

Kah­ko­nis­sa on se­kä syn­teet­ti­nen et­tä ana­lyyt­ti­nen in­fi­ni­tii­vi­ra­ken­ne­jouk­ko. Syn­teet­ti­siä muo­to­ja käy­tet­tä­neen enem­män kau­no­kie­les­sä ja ana­lyyt­ti­siä muo­to­ja nor­mi­kie­les­sä.

Suo­mek­siSyn­teet­ti­nenAna­lyyt­ti­nen
pe­laamas­sa:spielmas, shöötmaset shöö­de
pe­laamas­ta:spielmast, shöötmastvol et shöö­de
pe­laamaan:spielmaal, shöötmaalet shöö­de
pe­laamal­la/pe­laten:spielmal, shöötmalnee et shöö­de
pe­laamat­ta:spielmak, shöötmak

-mas-in­fi­ni­tii­vin käyt­tö:

Ana­lyyt­ti­nen ver­sio -mas-in­fi­ni­tii­vil­le ole­mas­sa vain fu­tuu­ri­se­na il­mai­su­na. Esi­merk­ki­lau­se:

Si­tä vas­toin syn­teet­tis­tä -mas-in­fi­ni­tii­via käy­te­tään edel­leen ni­me­no­maan kes­top­ree­sen­si­nä:

Syn­teet­ti­sen in­fi­ni­tii­vin muo­dos­tus­sään­tö:

Poik­keuk­set:

"Poik­keuk­se­na" pe­rus­sään­töön on se, et­tä KnÆ-lop­pui­set sa­nat (nnÆ-lop­pui­sia lu­kuun ot­ta­mat­ta) tai­pu­vat si­ten, et­tä n-kir­jai­men va­sem­mal­le puo­lel­le tu­lee e. Tä­mä "vo­kaa­li­väl­jy­ke" li­sä­tään, jot­ta lii­kaa kon­so­nant­te­ja ei no­mi­na­tii­via muo­dos­tet­taes­sa esiin­tyi­si pe­räk­käin; muu­toin­han esi­mer­kik­si laaf­na-sa­nan -mas-no­mi­na­tii­vi­muo­dos­ta tu­li­si hy­vin vai­keas­ti lau­sut­ta­va: laafn­mas.

Esi­merk­ke­jä, jois­sa n-kir­jai­men eteen tu­lee e-vo­kaa­li­väl­jy­ke (tä­män enem­pää näi­tä sa­no­ja ei vil­jal­ti lie­ne­kään):

laaf­na
laa­fen­mas		löh­na
lö­hen­mas		vih­na
vi­hen­mas		mök­na
mö­ken­mas		vol­na
vo­len­mas		jel­na
je­len­mas


ser­na
se­ren­mas		for­der­na
for­de­ren­mas		jour­ne
jou­ren­mas		vis­na
vi­sen­mas		lis­na
li­sen­mas		lis­ne
li­sen­mas

Ylei­sim­min n-vo­kaa­lia esiin­ty­vät kon­so­nan­tit näyt­tä­vät ole­van s, r, l, h, f, k ja t.