6.12 Lauseenvastikkeet

Lau­seen­vas­tik­keil­la (kahk. kloutsp­let­se­kij) voi­daan ly­hen­tää lau­seen pi­tuut­ta. Lii­al­li­sel­la käy­töl­lä saat­taa kui­ten­kin ol­la ym­mär­tä­mät­tö­myy­teen joh­ta­via vai­ku­tuk­sia.

• Luu­len, et­tä hän te­kee niin. Uu­mam, et hes det­tae nee.
• Luu­len hä­nen te­ke­vän niin. Uu­mam hei­nen det­ta nee.

• Kuu­lin, et­tä hän voit­ti. Suls­sa­dem, et hes vin­du.
• Kuu­lin hä­nen voit­ta­neen. Suls­sa­dem hei­nen vin­den. (Täs­sä esiin­tyy yhä su­pii­ni, vin­den.)

• Hän ha­lu­si, et­tä teen niin. Hes vaa­lad, et det­tam nee.
• Hän ha­lu­si mi­nun te­ke­vän niin. Hes vaa­lad mei­nen nee det­ta.

• Mi­nus­ta tun­tuu, et­tä koh­ta al­kaa sa­taa. Mei­nest den­lae, et ko­ta al­gae vih­ma.
• Koh­ta tun­tuu al­ka­van (tai­taa al­kaa) sa­taa. Ko­ta den­lae al­ga vih­ma.

Ge­ne­tii­viak­ku­sa­tii­vi säi­lyy myös lau­seen­vas­tik­kees­sa:

• Luu­lin, et­tä hän jo ra­ken­si ta­lon. Uu­ma­den, et hes ul höien­du dom­men.
• Luu­lin hä­nen jo ra­ken­ta­neen ta­lon. Uu­ma­den hei­nen ul höien­dan dom­men.