9.5.4 Partitiivi
Partitiivin eli osannon (kahk. jekendo) tunnus on:
- Konsonanttiloppuisilla: -ee
- Vokaaliloppuisilla: Sanan viimeinen kirjain.
- Kahteen samaan vokaalin loppuvilla: Katso alempana.
Kahkonin partitiivin käyttökohde vastaa suomen partitiivia, jota selventää Wikipedian artikkeli.
Esimerkkejä partitiivista:
- Syön leipää. Shöödem liebee.
- Kunnallemme rakennetaan uutta kirjastoa. Mijens doumeel höiendai värsee bokesdoo.
- Rakastan sinua. Feheldam dainee.
- Katselen kisoja. Fleegellam kombelluijee. (konsonanttiloppuinen)
- Ennen kesää. Enne sulvee. (konsonanttiloppuinen)
- Hän puhui hiljaa. Hes tooged hillee.
- Kuppi kahvia. Kuppe kaffee (nyk. whirsokee).
Huom! Suomessa lukusanan jälkeen tulee partitiivi mutta kahkonissa monikon nominatiivi:
- Seitsemän veljestä. Seppet prourij.
Kahteen samaan vokaaliin päättyvien sanojen taivutus partitiivissa
Sanoista, jotka päättyvät kahteen samaan vokaaliin, ei voida partitiivia muodostaa tuontuosta. Muutenhan esimerkiksi sanan maa partitiiviksi tulisi maaa (tai maa'a). Tämän ongelman kiertämiseksi 14.12.2010 keksittiin kahteen samaan vokaaliin päättyville sanoille oma partitiivin muodostustapa:
- -aa: maa+ee → maee (run: mahaa*, moaa, maa)
- -ee: pee+ee → piee (run: pehee, pee)
- -ii: Wii+ee → Wiee
- -oo: voo+ee → voee (run: vohoo, vuoo, voo)
- -uu: Joensuu → Joensuee
- Yleiskielessä esiintyy h-kerakkeen käyttö edelleen sanassa peehek, joka muodostuu sanasta pee ja liitteestä -ek.
Sääntö:
- -ee-loppuisilla: -ee → -iee
- Muilla kahteen samaan vokaaliin loppuvilla: viimeinen kirjain pois + -ee