9.5.15 Prolatiivi
Prolatiivin (kahk. prolative) tunnus on -kken (suomessa -tse). Sillä ilmaistaan väylää, jota pitkin jokin kulkee tai jotakin välitetään. Kahkonin prolatiivilla on muitakin merkityksiä.
Pääte -kken on surkastuma sanasta lekken (suom. pitkin). Sana lekken tulee sanasta lek (suom. pitkä), johon on liitetty suomen instruktiivin pääte -n.
Kielikellossa 1/92 prolatiivia kuvataan:
- Prolatiivin yleinen merkitys on 'jonkin kautta', 'jotakin pitkin', 'jotakin myöten', esimerkiksi ilmoitse 'ilman kautta, ilmateitse', jäitse 'jäätä myöten', maastoitse 'maaston kautta, teitä käyttämättä' (etenkin sotilaskielessä), maitse 'maata pitkin, maatietä', meritse 'merta myöten, meriteitse', pohjitse 'pohjan kautta, pohjaa pitkin', rannoitse 'rantaa tai rantoja pitkin', reunoitse 'reunaa pitkin', teitse 'tietä tai teitä pitkin', vesitse 'vettä pitkin, vesitietä'. Kantana on siis jokin paikkaa (esimerkiksi ranta), aluetta (esimerkiksi meri), tietynlaista tilaa (esimerkiksi ilma) ilmaiseva substantiivi.
1. Esimerkkejä jotakin pitkin kulkemisesta tai toimittamisesta:
- posdekken :: postitse
- maakken :: maitse
- fresekken / jengekken :: jäitse
- mertekken :: meritse
- vettekken :: vesitse
- bliiusvookken :: lentoteitse
- vierrekken :: vieritse, ohitse
- troukken :: lävitse, läpi, kautta
- alekken :: alitse
- ylekken :: ylitse
- höikken :: ylitse (höi ≈ engl. high [hai])
- ennekken :: editse
2. Esimerkkejä jotakin myöten menemisestä:
- slidda mejekken :: laskea mäkeä
- stepella sterri(je)kken (yltat) :: mennä portaat ylös
3. Esimerkkejä jonkin läpi menemisestä tai katsomisesta:
- aknekken :: ikkunasta
- Bleil bliiad aknekken. Lintu lensi ikkunan läpi.
- Aknekken glanssad valguj. Ikkunasta loisti valot.
- uksekken :: ovesta
- Hes stepellad intat uksekken (uksest intat). Hän käveli ovesta sisään.
- speeglekken :: peilistä
- Fleega speeglekken endeem. Katso peilistä itseäsi.
4. Kahkonissa prolatiivia käytetään myös muissa ilmaisuissa:
- endrekken :: muutoin, muussa tapauksessa
- ienikken:: kaikkiaan, yhteensä
5. Kahkonissa prolatiivia käytetään myös sellaisissa toistuvissa ajanilmauksissa, joiden kohdalla suomessa käytetään distributiivia (päivittäin) tai temporaalista distributiivia (kesäisin):
- päivittäin :: valsikken
- viikoittain :: septukikken, veikikken
- kuukausittain :: guikken
- vuosittain :: annuikken
- maanantaisin :: monvalsikken
- arkisin :: arjikken
- pyhisin :: saintvalsikken
- viikonloppuisin :: veikensloppikken
- kesäisin :: sulvikken
- talvisin :: thalerikken
6. Kahkonissa prolatiivia käytetään myös ilmaisuissa, joissa jotakin lajitellaan tai ryhmitetään jonkin kriteerin mukaan:
- rymikken :: ryhmittäin
- iguikken :: iän mukaan
- ennamikken :: etunimen mukaan
- tippikken : tyypin mukaan
7. Lisäksi prolatiivia käytetään myös verbin liitteenä, vastaamassa suomen näemmä-tyyppistä rakennetta:
- näemmä :: viekken (vie+kken)
- kuulemma :: lisnekken (lisna+e+kken)
- "kokeilemma" :: tesdekken (tesda+e+kken)