9.5.15 Prolatiivi

Pro­la­tii­vin (kahk. pro­la­ti­ve) tun­nus on -kken (suo­mes­sa -tse). Sil­lä il­mais­taan väy­lää, jo­ta pit­kin jo­kin kul­kee tai jo­ta­kin vä­li­te­tään. Kah­ko­nin pro­la­tii­vil­la on mui­ta­kin mer­ki­tyk­siä.

Pää­te -kken on sur­kas­tu­ma sa­nas­ta lek­ken (suom. pit­kin). Sa­na lek­ken tu­lee sa­nas­ta lek (suom. pit­kä), jo­hon on lii­tet­ty suo­men in­st­ruk­tii­vin pää­te -n.

Kie­li­kel­los­sa 1/92 pro­la­tii­via ku­va­taan:

Pro­la­tii­vin ylei­nen mer­ki­tys on 'jon­kin kaut­ta', 'jo­ta­kin pit­kin', 'jo­ta­kin myö­ten', esi­mer­kik­si il­moit­se 'il­man kaut­ta, il­ma­teit­se', jäit­se 'jää­tä myö­ten', maas­toit­se 'maas­ton kaut­ta, tei­tä käyt­tä­mät­tä' (eten­kin so­ti­las­kie­les­sä), mait­se 'maa­ta pit­kin, maa­tie­tä', me­rit­se 'mer­ta myö­ten, me­ri­teit­se', poh­jit­se 'poh­jan kaut­ta, poh­jaa pit­kin', ran­noit­se 'ran­taa tai ran­to­ja pit­kin', reu­noit­se 'reu­naa pit­kin', teit­se 'tie­tä tai tei­tä pit­kin', ve­sit­se 'vet­tä pit­kin, ve­si­tie­tä'. Kan­ta­na on siis jo­kin paik­kaa (esi­mer­kik­si ran­ta), aluet­ta (esi­mer­kik­si me­ri), tie­tyn­lais­ta ti­laa (esi­mer­kik­si il­ma) il­mai­se­va subs­tan­tii­vi.

1. Esi­merk­ke­jä jo­ta­kin pit­kin kul­ke­mi­ses­ta tai toi­mit­ta­mi­ses­ta:

• pos­dek­ken :: pos­tit­se
• maak­ken :: mait­se
• fre­sek­ken / jen­gek­ken :: jäit­se
• mer­tek­ken :: me­rit­se
• vet­tek­ken :: ve­sit­se
• bliius­vook­ken :: len­to­teit­se
• vier­rek­ken :: vie­rit­se, ohit­se
• trouk­ken :: lä­vit­se, lä­pi, kaut­ta
• alek­ken :: alit­se
• ylek­ken :: ylit­se
• höik­ken :: ylit­se (höi ≈ engl. high [hai])
• en­nek­ken :: edit­se

2. Esi­merk­ke­jä jo­ta­kin myö­ten me­ne­mi­ses­tä:

• slid­da me­jek­ken :: las­kea mä­keä
• ste­pel­la ster­ri(je)kken (yl­tat) :: men­nä por­taat ylös

3. Esi­merk­ke­jä jon­kin lä­pi me­ne­mi­ses­tä tai kat­so­mi­ses­ta:

• ak­nek­ken :: ik­ku­nas­ta
  • Bleil blii­ad ak­nek­ken. Lin­tu len­si ik­ku­nan lä­pi.
  • Ak­nek­ken glans­sad val­guj. Ik­ku­nas­ta lois­ti va­lot.
• uk­sek­ken :: oves­ta
  • Hes ste­pel­lad in­tat uk­sek­ken (uk­sest in­tat). Hän kä­ve­li oves­ta si­sään.
• speeg­lek­ken :: pei­lis­tä
  • Flee­ga speeg­lek­ken en­deem. Kat­so pei­lis­tä it­seä­si.

4. Kah­ko­nis­sa pro­la­tii­via käy­te­tään myös muis­sa il­mai­suis­sa:

• end­rek­ken :: muu­toin, muus­sa ta­pauk­ses­sa
• ie­nik­ken:: kaik­ki­aan, yh­teen­sä

5. Kah­ko­nis­sa pro­la­tii­via käy­te­tään myös sel­lai­sis­sa tois­tu­vis­sa aja­nil­mauk­sis­sa, joi­den koh­dal­la suo­mes­sa käy­te­tään di­st­ri­bu­tii­via (päi­vittäin) tai tem­po­raa­lis­ta di­st­ri­bu­tii­via (ke­säisin):

• päi­vit­täin :: val­sik­ken
• vii­koit­tain :: sep­tu­kik­ken, vei­kik­ken
• kuu­kau­sit­tain :: guik­ken
• vuo­sit­tain :: an­nuik­ken
• maa­nan­tai­sin :: mon­val­sik­ken
• ar­ki­sin :: ar­jik­ken
• py­hi­sin :: saint­val­sik­ken
• vii­kon­lop­pui­sin :: vei­kens­lop­pik­ken
• ke­säi­sin :: sul­vik­ken
• tal­vi­sin :: tha­le­rik­ken

6. Kah­ko­nis­sa pro­la­tii­via käy­te­tään myös il­mai­suis­sa, jois­sa jo­ta­kin la­ji­tel­laan tai ryh­mi­te­tään jon­kin kri­tee­rin mu­kaan:

• ry­mik­ken :: ryh­mit­täin
• iguik­ken :: iän mu­kaan
• en­na­mik­ken :: etu­ni­men mu­kaan
• tip­pik­ken : tyy­pin mu­kaan

7. Li­säk­si pro­la­tii­via käy­te­tään myös ver­bin liit­tee­nä, vas­taa­mas­sa suo­men näem­mä-tyyp­pis­tä ra­ken­net­ta:

• näem­mä :: viek­ken (vie+kken)
• kuu­lem­ma :: lis­nek­ken (lis­na+e+kken)
• "ko­kei­lem­ma" :: tes­dek­ken (tes­da+e+kken)