9.2 Sanavartalo
Sanavartaloa käytetään pohjana nominien taivutuksessa, vertailussa sekä monikon muodostamisessa.
Vokaaliloppuisesta sanasta on sanavartalo helppo muodostaa, sillä sanavartalo on itse sana sellaisenaan. Konsonanttiloppuisilla sanoilla joudutaan kuitenkin miettimään hieman enemmän; Jos sana loppuu konsonanttiin, on käytettävä seuraavia ohjeita sanavartalon muodostamiseen:
- -os/-us-loppuisista sanoista katoaa loppu-s (paitsi -lous-loppuisista ei katoa!):
- noorus → nooru-; igus → igu-; lekkus → lekku-; kresivnus → kresivnu-
- ardos → ardo-; shöödos → shöödo-; daggos → daggo-; maanlos → maanlo-; siihos → siiho-
- Loppu-s ei katoa yksitavuisista sanoista ja erisnimistä:
- los, tos, buus, ...
- Julius, Markos, ...
- Loppukonsonanttia edeltävä e katoaa:
- sangen → sangn-; igen → ign-
- leiden → leidn-; manden → mandn-
- jellen → jeln-; hallen → haln-
- fennes → fens- (Huomioi, että e-kirjainta edeltävä kaksoiskonsonantti yhdentyy!)
- sunnen → sunn-; ainnen → ainn-, mennen → menn-, rönnen → rönn-
- vappen → vapn-
- verren → vern-
- despelen → despeln-
- visibel → visibl-; stabbel → stabl-
- syssel → sysl-; kahel → kahl-; puttel → putl-; steppel → stepl-
- ales → als-; elles → els-; vares → vars-
- haales → haals-
- whirres → whirs-
- ulleg → ulg-; ylleg → ylg-; rötteg → rötg-; taheg → tahg-
- ender → endr-; nummer → numr-; vehher → vehr-; weiter → weitr-
- kitses → kits- (?)
- Loppu-e ei katoa:
- Erisnimistä: Johannes, ...
- Kun sana on muodostettu verbistä, lisäten perään -el-pääte: opettel (opetta+el), dettel (detta+el), ...
- Yksitavuisista: kes, mes, tes, ter, ger, kher, rees, heg, jeg, leg, reg, hen, spes, fres, ...
- -ek-loppuisista sanoista: khotlek, humlek, kesek, meslek, jek
- -em-loppuisista sanoista: kloodem, surdem, koldem, vildem, lohusdem, ulpdem, shaidem, wheidem, loudem, erkdem, kvalidem, tsisdem
- -ges-loppuisista sanoista: seges, söges, rahges, hauges, sipelges, remmelges, iges, äges, irges, hooges, reeges, helottava (poikkeus: jenges → jengs-)
- mikäli e-kirjainta edeltää vokaali: hier, tsiev, kies, fries, mathier, liem, sied, whies, ...
- Seuraavista sanoista: noogen, silver, keres, sares, pelves, ärjes, thaler, meintser, autter, tyhes
- Poikkeukselliset kadot:
- ves → v-
- mes → m-
- tes → t-
- faljen → falj-
Huom! Näissä kuitenkin tietyissä tapauksissa vartalona on ves-, mes-, tes-, kuten em- ja et-sijamuodoissa.
- Osa persoonapronomineistä taipuu poikkeuksellisesti:
- me → mein-
- dan → dain-
- hes → hein-
- te → tein-
- (Mij ja dij taipuvat tavalliseen tapaan.)
- Täysin poikkeuksellinen genetiivitaivutus:
- virgen → virgens (neitsyt)
- noogen → noogens (joku (ihmisestä puhuttaessa))