9.2 Sanavartalo

Sa­na­var­ta­loa käy­te­tään poh­ja­na no­mi­nien tai­vu­tuk­ses­sa, ver­tai­lus­sa se­kä mo­ni­kon muo­dos­ta­mi­ses­sa.

Vo­kaa­li­lop­pui­ses­ta sa­nas­ta on sa­na­var­ta­lo help­po muo­dos­taa, sil­lä sa­na­var­ta­lo on it­se sa­na sel­lai­se­naan. Kon­so­nant­ti­lop­pui­sil­la sa­noil­la jou­du­taan kui­ten­kin miet­ti­mään hie­man enem­män; Jos sa­na lop­puu kon­so­nant­tiin, on käy­tet­tä­vä seu­raa­via oh­jei­ta sa­na­var­ta­lon muo­dos­ta­mi­seen:

• -os/-us-lop­pui­sis­ta sa­nois­ta ka­to­aa lop­pu-s (pait­si -lous-lop­pui­sis­ta ei ka­toa!):
  • noo­rus → noo­ru-; igus → igu-; lek­kus → lek­ku-; kre­siv­nus → kre­siv­nu-
  • ar­dos → ar­do-; shöö­dos → shöö­do-; dag­gos → dag­go-; maan­los → maan­lo-; sii­hos → sii­ho-
  • Lop­pu-s ei ka­toa yk­si­ta­vui­sis­ta sa­nois­ta ja eris­ni­mis­tä:
    • los, tos, buus, ...
    • Ju­lius, Mar­kos, ...

• Lop­pu­kon­so­nant­tia edel­tä­vä e ka­to­aa:
  • san­gen → sangn-; igen → ign-
  • lei­den → leidn-; man­den → mandn-
  • jel­len → jeln-; hal­len → haln-
  • fen­nes → fens- (Huo­mioi, et­tä e-kir­jain­ta edel­tä­vä kak­sois­kon­so­nant­ti yh­den­tyy!)
  • sun­nen → sunn-; ain­nen → ainn-, men­nen → menn-, rön­nen → rönn-
  • vap­pen → vapn-
  • ver­ren → vern-
  • des­pe­len → des­peln-
  • vi­si­bel → vi­sibl-; stab­bel → stabl-
  • sys­sel → sysl-; ka­hel → kahl-; put­tel → putl-; step­pel → stepl-
  • ales → als-; el­les → els-; va­res → vars-
  • haa­les → haals-
  • whir­res → whirs-
  • ul­leg → ulg-; yl­leg → ylg-; röt­teg → rötg-; ta­heg → tahg-
  • en­der → endr-; num­mer → numr-; veh­her → vehr-; wei­ter → weitr-
  • kit­ses → kits- (?)
  • Lop­pu-e ei ka­toa:
    • Eris­ni­mis­tä: Jo­han­nes, ...
    • Kun sa­na on muo­dos­tet­tu ver­bis­tä, li­sä­ten pe­rään -el-pää­te: opet­tel (opet­ta+el), det­tel (det­ta+el), ...
    • Yk­si­ta­vui­sis­ta: kes, mes, tes, ter, ger, kher, rees, heg, jeg, leg, reg, hen, spes, fres, ...
    • -ek-lop­pui­sis­ta sa­nois­ta: khot­lek, hum­lek, ke­sek, mes­lek, jek
    • -em-lop­pui­sis­ta sa­nois­ta: kloo­dem, sur­dem, kol­dem, vil­dem, lo­hus­dem, ulp­dem, shai­dem, whei­dem, lou­dem, erk­dem, kva­li­dem, tsis­dem
    • -ges-lop­pui­sis­ta sa­nois­ta: se­ges, sö­ges, rah­ges, hau­ges, si­pel­ges, rem­mel­ges, iges, äges, ir­ges, hoo­ges, ree­ges, he­lot­ta­va (poik­keus: jen­ges → jengs-)
    • mi­kä­li e-kir­jain­ta edel­tää vo­kaa­li: hier, tsiev, kies, fries, mat­hier, liem, sied, whies, ...
    • Seu­raa­vis­ta sa­nois­ta: noo­gen, sil­ver, ke­res, sa­res, pel­ves, är­jes, tha­ler, meint­ser, aut­ter, ty­hes

• Poik­keuk­sel­li­set ka­dot:
  • ves → v-
  • mes → m-
  • tes → t-
  • fal­jen → falj-

Huom! Näis­sä kui­ten­kin tie­tyis­sä ta­pauk­sis­sa var­ta­lo­na on ves-, mes-, tes-, ku­ten em- ja et-si­ja­muo­dois­sa.

• Osa per­soo­na­p­ro­no­mi­neis­tä tai­puu poik­keuk­sel­li­ses­ti:
  • me → mein-
  • dan → dain-
  • hes → hein-
  • te → tein-
  • (Mij ja dij tai­pu­vat ta­val­li­seen ta­paan.)

• Täy­sin poik­keuk­sel­li­nen ge­ne­tii­vitai­vu­tus:
  • vir­gen → vir­gens (neit­syt)
  • noo­gen → noo­gens (jo­ku (ih­mi­ses­tä pu­hut­taes­sa))