← 25.9 Vuosi 2012 | 26 Kritiikkiä → |
Vuonna 2010 alettiin vaihtamaan joidenkin germaanisvaikutteisten sanojen tilalle joko omia sanoja tai suomalaisugrilaisia sanoja. Esimerkiksi ja-sanan tilalle tulee me, deade-sanan tilalle tulee sorda, finde-sanan tilalle tulee leida jne.
18. toukokuuta 2010 yksikön ensimmäiseksi persoonaksi tuli ja-sanan tilalle mein-sana ja siitä hetken kuluttua me-sana. Sana muutettiin paremman loogisuuden saavuttamiseksi; perusmuodon sanan ja ja sanan taivutusmuotojen (vartalo mein-) välillä vallitsi epäsuhta. Yksikön ensimmäisen persoonan muuttamisen ehdotti muu taho.
22. heinäkuuta 2010 essiivin päätteeksi tuli -let, ja vanha essiivin pääte -t jätettiin vain multiplikatiivikäyttöön. Multiplikatiivin päätteenä päätettiin säilyttää -t, koska -t-päätettä on laajasti käytetty jo multiplikatiivina (kuten reget, tesviiset, melleinnet, yllet, matset). Näin oli luontevampaa muuttaa essiivin pääte. Vanha essiivin pääte -t jäi edelleen ajanilmauksiin kuten semdeiget (nyk. semvalsem), tesdeiget (nyk. tesvalsem), tesannuet, lesveiket (nyk. les septukem), ....
12. elokuuta 2010 on ehdotettu, että imperfektin tunnukseksi tulisi d:n tilalle t. Näin imperfekti olisi tunnukseltaan indoeurooppalaisen vaikutuksen sijaan lähempänä suomalaista alkuperää, jossa s-äänteen tilalla käytettiin jotakuinkin t-äännettä. Jos muutos otettaisiin käytäntöön, verbi menga taipuisi imperfektissä täten:
Käskytavan kolmannen persoonan pääte voitaisiin taasen muuttaa käyttämään päätettä -ut: mengut, spielut, koddut ja monikossa ehkä: menguit, spieluit, kodduit.
(23.3.2012: Tämä ehdotus ei koskaan toteutunut.)
31. elokuuta 2010 ehdotettiin, että perfekti voitaisiin ilmaista perinteisen ilmaisutavan lisäksi yhdellä sanalla siten, että hafa-verbi yhdistettäisiin predikaatin supiiniin:
(23.3.2012: Tämä ehdotus ei koskaan toteutunut, mutta toisenlaiset perfektipäätteet otettiin myöhemmin käyttöön.)
9. syyskuuta 2010 kieleen luotiin "imperfektinen temporaali". Esimerkkejä imperfektisestä temporaalista:
5. lokakuuta 2010 kieleen luotiin murtoluvut. Murtoluvun pääte on -nnoek, joka on yhdistelmä järjestyslukujen päätteestä -nnos ja eräästä substantiivien päätteestä -ek. Esimerkkejä murtoluvuista:
14. lokakuuta 2010 kieleen tuli agenttipartisiipin imperfekti (boikkeins höiendumme hunde).
4. marraskuuta 2010 kieleen kehitettiin uusi rakenne tulevaisuuden ilmaisemista varten, eede var et detta noogenee, suom. olla tekevä jtkn (suoraan käännettynä: *olla kohti että tehdä jotakin).