22.1 Yhdyssanat

1. Yh­dys­sa­nan en­sim­mäi­sen osan lo­pus­sa ole­va e-kir­jain ka­to­aa tie­tyis­sä ta­pauk­sis­sa. Mis­sä ta­pauk­sis­sa e-kir­jain ka­to­aa, ei ole vie­lä tut­kit­tu.

• -lle: ma­nuel­le+bok = ma­nuel­bok
• -nne: fren­ne+tai­de = fren­tai­de, kon­den­ne+viis = kon­den­viis, sin­ne+val­ge = sin­val­ge, sven­ne+lens­se = sven­lens­se
• -tte: net­te+kon­nek­tus = net­kon­nek­tus
• -ie: rea­lie+mood = rea­li­mood
• -lle: völ­le+sk­rie­ne = völls­k­rie­ne (Huom! Kak­si L-kir­jain­ta säi­lyy.), völ­le+luk = völ­luk (en­nen 29.9.2009 vie­lä: völl-luk)
• -VV­me: ruu­me+ga­lu = ruum­ga­lu
• -ne: sk­rie­ne+pid = sk­rien­pid, koo­ne+lak­ke = koon­lak­ke
• -nde: kom­man­de+raad = kom­man­d­raad
• -ppe: up­pe+voo­nin­ge = upp­voo­nin­ge

Mi­kä­li yh­dys­sa­nan jäl­ki­sa­na al­kaa vo­kaa­lil­la, säi­lyy lo­pun 2KÆ-päät­teen kak­sois­kon­so­nant­ti (2K):

• mon­ne+al­dus = monn·al­dus
• net­te+ohd = nett·ohd

2. Ta­pauk­sia, jois­sa e-kir­jain ei ka­toa:

• -lme: hel­me­gus, vol­me­lei­dus
• -hme: vih­me­tip­pel
• -lde: ail­de­li­no, il­de­ka­tat
• -vde: kev­de­ju­le
• -sde: jus­de­he­vel
• ros­he­val­ge
• loo­je­sei­dok
• ik­te­ha­rug
• soo­me­nel­lev
• lin­ne­gor­de (2013: Voi­si ol­la myös lin­gor­de)
• haa­ne­ke­res­dos (2013: Voi­si ol­la myös haan­ke­res­dos)
• jol­lek­lok­ken
• ve­te­tip­pel
• (sa­nan sig­ne lo­pus­sa ei esiin­ny ne-ai­nes) sig­ne­nel­lev (ks. al­ta koh­ta 3)
• (ele on ly­hen­ne sa­nas­ta elekt­ro­ni­kie:) ele­pos­te

3. Yh­dys­sa­nan en­sim­mäi­sen osan lo­pus­sa ole­va -ne-pää­te kään­tyy toi­sin­päin: -en:

• whies­ne+si­je = whie­sen­si­je
• rest­ne+mood = res­ten­mood
• siht­ne+kep = sih­ten­kep
• maag­ne+pus­se = maa­gen­pus­se

Mi­kä­li -ne-lop­pui­sen sa­nan kan­ta­sa­nas­sa esiin­tyy lo­pus­sa kak­si sa­maa kon­so­nant­tia (-2KÆ), nä­mä kak­si kon­so­nant­tia esiin­tyy yh­dys­sa­nas­sa­kin (sa­nan muo­dos­tus kan­ta­sa­nas­ta on näh­tä­vis­sä sul­keis­sa):

• det­ne+jekt = det­ten­jekt (det­ne < det­ta+ne)
• hak­ne+mark = hak­ken­mark (hak­ne < hak­ka+ne)
• sim­ne+st­ran­de = sim­men­st­ran­de (sim­ne < sim­ma+ne)
• snent­ne+tip­pe = snen­den­tip­pe
• va­rei­dus­vir­ne+met­tord = va­rei­dus­vir­ren­met­tord ( vir­ne < vir­ra+ne)

Huom! Lo­pus­sa ole­va -ne kään­tyy toi­sin­päin vain, mi­kä­li ky­sees­sä on joh­dos -ne eli kun sa­na on joh­det­tu ver­bis­tä li­sää­mäl­lä sii­hen -ne-pää­te.

Muo­dos­tus: pe­rus­muo­toi­nen ver­bi e:lli­se­nä + n

• Sa­ma ma­te­maat­ti­ses­ti: ver­bi-1 + e + n

Täs­tä joh­tuu, et­tä nÆ-lop­puis­ten ver­bien ta­pauk­ses­sa yh­dys­sa­nan al­kuo­san ne-pää­te ei kään­ny:

• us­ne+puh­det­tus = us­ne­puh­det­tus (eli ei usen­puh­det­tus*)

Huo­mio­nar­vois­ta on myös se, et­tä yh­dys­sa­no­jen al­kuo­san tai­vu­tus­muo­dois­sa käy­te­tään usein ne-lop­puis­ta sa­naa, vaik­ka ny­ky­ään us-lop­pui­nen tai­vu­tus on ylei­sem­pi. Esi­merk­ki: tie­to­tyyp­pi on kah­ko­nik­si snen­den­tip­pe, eli kan­ta­sa­na­na on snent­ne, vaik­ka tie­to on kah­ko­nik­si ny­ky­ään snen­dus.