Kahkoninkieliset laulut 14.3.2025

274
Saav dan, Jeesus, storre armusdettel (verren 357) 274 ✎

Saavu, Jeesus, suuri armontuoja

1. Saav dan, Jeesus, storre armusdettel,
daines lehem lodettus od erd em.
Herde brustein een,
hefens hillus seddeelemmes datja.

2. Iutes, vanne rymssai ienmesjem,
skarem ais velrinder nooleins alem,
heddas uuvettæ.
Endrennok ain besjee meida leida.

3. Mollens klaudij endrijeem van aldai,
gus em trieloim völle, trieloim tyhes,
aalas sedd' em semt.
Vaalenduee middem ain sie hylla.

4. Orleket sel hoves usne lainnæ,
ender ien sel meinen vol hyllendæ,
lehem meins stenda!
Meinen klippa soorijensem erdeel!

5. Herre, fleega, usne algæ samma,
varesrushe armuens sell palla.
Lamppeel sumssanneel
värsen foiren Hengem mahdæ datja.

6. Kom, dan Jeesus, herdekesem datja,
kesdeegeelem höitta, khotta douja!
Stenda lehem meins!
Sindijestemmes vertenim renna!

273
Mariens lunnesangen Egypties 273 ✎

Marian kehtolaulu Egyptissä

Shuuv dan Sainte lasjennuk, dan sunnen Mariens,
unnendes valvues tsierneins, Emlens souldijens!
Inglij oules vookken tos visenmaans kulgendan,
Sainte tsoffos hundennukens innes valvendan.

Gustenn eeden, ersounnes dan sunnen lumma sien,
ikhe me van hefennuens enkerd sämen viem!
Smeelnestendes menger em ais valsuk simrenne,
fleddennokens jeken siennun Jeesus-lasjenne.

Dainel serets ikhens em, van melle Emlennens.
Kulgendes em välkken taidens, välkken ersounnens.
Hilluslouseil soulijeel van dan de onjen suan!
Khoteel, mesjem whiesem, besjen udlenleken duan!

Shuuv dan Sainte lasjennuk, dan sunnen Höideinnens.
Maa em hunde inglijens od khote Emlensem.
Ikhij teit te komten tokko mengrens lasjennens.
Maa od Hefenn valvaten, teit unnee onjesdeim!

272
Dan loodannun meinen innessastemmes 272 ✎

Sinä olet luonut minut sisintäni myöten

Dan loodannun meinen innessastemmes,
meines eidens knyttekhotes dan meinen spinnannun.
Me eedem udle, storre udle, od me dänsam dainee dest.
Utlannijee eedei daines dettuij, me snendam den.
Me siennum meljukennem vol vieduens alent,
meljennem ais sögeset maans alet,
van dainelt em ain es väinein rooguemmes solles.
Daines souldij viedu meinen ul iddoel,
daines kerneel ien vengrannuin.
Enne ais whiesennum es valsee,
eedu ien valsimmes loodaidij.

271
Jeesus, ardoemmes (verren 303) 271 ✎

Jeesus, aarteheni

1. Jeesus, ardoemmes,
lufdus seddensemmes,
sulssa helsemmes.
Fleegam daines var ailt,
seddeelemmes van dailt
siem lodettuen.
Herremmes, Jeesusemmes,
meinen vertel onjesettun,
armusfemleel vottun.

2. Jeesuseltem erden
varem siem kindlennen
voltee sorduens.
Vaig fosennok lymmæ
rafsenne lurgennæ,
Jeesus salvendæ.
Myrssen hummæ, tsemmellæ,
sindens sögesus vuhdellæ,
Jeesus datjæ besjee.

3. Bastens volte vollen,
sorduelt ga vollen
mahde hootsuens.
Höisdus var Emleemmes,
datjæ luussanneel hes
erdusklippoen.
Jeesus datjan vinduen,
nee hes datjannun whiesuen
meineel sorduekken.

270
Veel em whieseis Ukrajensemmeis 270 ✎

Ще не вмерла України

Veel em whieseis Ukrajensemmeis kloirennus, rennus,
veel em proureil ukrajenneil smeeleissem varherrus.
Visnat mijens iutesalij, ais vette valsukes,
ientes mijel voldeissem em mijens ende maammeis.
Soule, rummes datjendatem halent rennuensemmeis,
Viettatem, et mij ei prourij ientes kosakfaljen!

269
Foiretta tsiernej! 269 ✎

Sytytä tähdet

Foiretta tsiernej dijeel
oules stepenneil,
vijeel ain signij voons peel
ainneg mer em vie,

vej kövisi vaimai,
nentat höidetsai,
vijee em monge, monge
höikken viidens maans.

Foiretta tsiernej dijeel
oules simrelmaal,
vijens kampelluee
ain es okte vie.

268
Lasjens jolle (Fleega mahher storre tsierna) 268 ✎

Lapsen joulu (Katso isä suuri tähti)

1. Fleega mahher storre tsierna
höitat truduens höidæ,
mensvar oktens storrens tsiernans
shunne endrig friesdummæ?
Lisen lasje, tsierna skaasæ
varetsest dens Tigounnens.
Väinee aidenlousee diellep
stalles väines hollai teit.

2. Skaasa mahher, mensvar doise
trudussämes storre tredd
ikre hillee od dens stemmeel
terrennij rutessetsai?
Densvar, lasje, et enkerd dest
treddest kriste voolellai,
storrin hogin Tigoun mijens
dens peel em et beate sten.

3. Van meins mahher, mensvar stilleen
meinel em nee fims eede,
vaig em kristens peel et beate
mijens Tigoun vouldenlous?
Densvar lasje, et dij hogij
daggoij vollen vottei ien,
densvar, et sten hefens khoteel
lasjij kotsa mahdai dieel.

267
Varden merensvaree 267 ✎

Päämäärää kohti (Vain ajan rahtu)

1. Nil taidens raasuk mollevernin voolla,
nil syyr em teiduk veel meil vennella!
Siem lufdusvernee loppetak me driella,
sel iguvalles iennen segesdæ!
Nil taidens raasuk kristee raahusdella,
nil väinens verden siedam terrenneil!
Sel refloettæ sordus hefens uksee,
me kahtusvihguin kohdam grenjuleil!

2. Me jeken siedem onjest, mes stennendæ,
me semjek siedem sermeel Emlensem.
Ain fosij hengevoltij mei retenda
et kotsa intat juleel lufduens!
Rennehdusseidoken lisnan lisnordij,
de vertens volte soulen suuhellan,
oilettatlousitat uumaidij vouldij
dens vertens välkken ien kerd oilettan!

3. On pyhä liekki lyönyt sydämitse.
Se lihan iski, kurjan, ristihin.
On nujerrettu "herra minä itse".
Käyn Isän tietä lapsen askelin.
Niin, lyhyt hetki vielä kilvoitusta!
Käy lepo lähemmäksi nääntyvää!
Nään raotettavan jo taivaan usta,
nään perillä jo monta kiittäjää.

266
Herrens onjesdus 266 ✎

Herran siunaus

Herre onjesdat teinee od erdat teinee.
Herre segesdat feshennem teineel
od eedet teineel armuslek.
Herre vardennat feshennem teines varden
od datjat teineel hilluen.
Mahrens od Sunnens od Saintens Hengens nameel.
Emmen.

265
Lille foirtekjille 265 ✎

Pieni tulitikkutyttö

Eedu werkalmekens koldem; lumee vaimad od ehel algadul himletsa; eedu annuens losein ilde, väresannuens aftos. Pakkennes od mosdues stepellad gatul köhe lillejille hattetak od jalekitak.
     Heinel eedunnun wer doflij jalessem khotestem vol koddeissem, van dijest ain storree lodettuee eedu! Doflij eedu nee storrij; heines mome dijee lestait kasuttunnun, nee storrij dij eedu, od gatuns höit rienneissem, daa kherrannijens vanjijens ennest, jille dij halneissem maans pieel vaimettannun; endree dofleem hes ain värmesjent leidu, endren vottu endeelem noogen boikke; hes seidu, et hes öntait kasuttæ doflee lunnelet stelles ais endest sie lasjijee.
     Lillejille stepellad envarden belgini, hellini jalinim, sjej eedu vildemmuest werim sinbunnij; rehnes enliines heinel eedu matset foirtekijee, od kesessem hes heldu oktee foirtekbunttee; ain värnoogen heinelt valsens taidem soppadennun, ain värnoogen heineel es oktee pennee datjadennun; näleissem od koldeissem stepellad lillerug gatul. Föddigetat hes vietsug! Lumhinglennij vaimellad heines lekijens, keldijens hoosijens pieel; hoosij nee söötleket kryllellad jillens peeltakkuekken, van saresueem jille werim ain uumad. Vennekken aknekken glanssad kantlojens flemmij, od kak gatul duffad soollenne haankeresdoens duffus; eeduhai väresannuens aftos, dee jille uumad.
     Kuelmeel, daa dommijens vältat, sjejest ender eedu endree lekemma gatuns vierrem, hes vaimehdu et sitta; väinij jalim hes veddunnun altatem, van heinee koldemmad veel matsemmat od khoteelemmeg hes ain sillad takkes kodde. Heshai ain seldunnun es oktee foirtekee, heshai ain siedennun es oktee klingounnekee, od mahher heinee dettat sloinnun. Koldemhai khotemmeg eedu; eedu nillet bälerd peensem peel, gans thond viheldu ruumeel, vaig storreinnijee reigijee vaalesduinnun bedda bafnini od treesini.
     Heines väinij kesij eedu vildemmuest lehkomt kohmaidij. Oi, väine foirtek dettoi nee fimsee teit! Ah jel silloim es okten teken foirtekbunttest ulvotte, skrellehda deni seillekken od lemmetta kesijee! Hes vottu okten, rits! Mesteg de rishad od sighad! De pallad lemlekini, segesini flemmini, nee ais väine kantlenne heines heldeissem keseem dens lehem; dens flemme eedu derlik foir; lillejille uumad, et hes sittæ storrens ironomahjuens ennes, sjes eedu messingomhargij; foir pallad nee sareslet od de lemmettu nee soilsennet; wersoilsee de eedug! – Lillejille regettu ul jalim et lemmetta dijeeg, – semes flemme sammad. Ahjus visnad vol, – heines keses eedu väine pette pallantee foirtekee.
     Hes skrellehdu värsen teken, de pallad, de flemmad, od valguens saavettuissem seillen, heerendu de välkkenglanssanne ais huntus; hes fleegellad ruumeel, mesjem eedu laude setellait blinnendennens valgeni liineni od werini poslinkärlini, ulleget summesdu keresdaid haane, sje eedu plumjini od amnokini völlettaid; veel hundu neeg heslennet, et haane yppad plaattelt vol, stepellad sipel takkuessem flatjal od saaved vältak köhens jillens tokko; semtait foirtek sammad, od ain ainnee endree eedu et viede ais storre, koldem morre.
     Jille settu foireel värsen teken. Hes sittu ienneins ljuuveinnens jollekuutsens vierrem; de eedu veel storremma od veel refsemmat sardoummaid ais de, sjen hes viedunnun glaimuksekken lesjollet rahduinsel seldusmahel; dentrij kantloj flemmad vehrijel deksijel, od heinee fleegad frevlennij lusjij, semens taiennij ais dij, sjej sardoummad soppijens aknijee. Väinukke endatjad mesemmeig kesim ylvarden – semtait foirtek sammad; dentrij jollekantloj höidu höidemmatat od höidemmatat, hes viedu, et dij eedu wersegesij tsiernej, okte vaimad od viirdu leken foirkurven hefennuens pieel.
     »Teit noogen sordæ!« ymeldu lillenne jille, gans rehhen mumme, nille ves eedunnun heineel fims od ves eedu teitul volsordant, skaasavedennun: tsiernans vaimeim voollæ soule höivar, Emlens tokko.
     Jille skrellehdu veeleg foirtekeni morrekken, de viidu hierueel valguee od mit valguee stendu rehhen mumme wersegeslet od shunlekelet, lendumlet od nee laiflekkuee datjanlet.
     »Mumme!« huudu jillenne, – voj, vot meinen daines mekken! Me snendam et dan eeden vollen sel foirtek sammæ, vollen ais lemenne ahjus, sares haankeresdos od storre, ljuuvlek jolletredde!" Od jille skrellehdu noppet foireel ien foirtekij, sjej bunttes veel eedu, hes vaalad helda mummen lehemmem; od stelles foirtekij glanssad friesdumemmat ais valles valgeinletem.
     Mumme ain värtait enne vietsunnun nee storretat od sarestat; hes vottu jillen keslekkepijeelem od lufdues od shunnues dij gliidu höidueel; od diel ain ennem eedu koldem, ain näl, ain leiden, – dij eedu Emlens tokkom.
     Van varsem sittu kuelmes, dommens seillens vierrem, lille, bunkindenne jille, smeelne ulijellem – hes koldemetsunnun od sordunnun rehnens annuens loseinnet ildet. Väresannuens vares valgetsu lilleel volsordainneel, ves foirtekij femlessem sittu; okte buntte eedu lehkomt loppesi asd foirettaid. Hes vaalesdavennun lemmetella, ikhij seidu; ainneg värnoogen snendu, mes ljuuvennuijee hes viedunnun, mes shunnues hes od rehhen mumme stepehdunnun väresannuens lufdueel!

264
Jolle-evangeliume kahkonitat 264 ✎

Jouluevankeliumi

1 Tostait kesarie Augustos datjad kaskuen, et kak voltdoumes eedu detta ulmeksus. 2 Tes ulmeksus eedu ensenne od hundu Kviriniusens eedeissem Syyriens landherrelet. 3 Ien okte koddu et vengretsa ulmeksuslisdeel, venne endeel linneelem.
4 Nee koddu ga Joosep Galileiest, Nasarettens linnest od riennad ulmeksuetat Judieel, Daavidens linneel Betlemmeel, gans hes lengetsu Daavidens faljoeel. 5 Hes koddu dietat feirgettaidensem, Mariens, me, ves vuottu lasjee. 6 Dijens diel eedeissem heerad Mariens varettuens teid, 7 od hes varettu sunnen, ensennukennem. Hes lindettu lasjen od settu heinen meintsereel, gans dijel ain eedu veluee hundsijes.
8 Tos hieruem eedu herdijee ulgem oulem sermeem visormas. 9 Semteit dijens ennes stendu Herrens ingel, od Herrens valgus piirettu dijee. Skarus voldettu herdij, 10 van ingel seidu dijeel: "Inded skarten! Me mejakellam teineel lufdusmejakelloken, storren lufduen kak ikkueel. 11 Tesvalsem teineel varetsannun Daavidens linnes Rennehdel. Hes em Kristus, Herre. 12 Tes em teineel jelnetat: te leitte lasjen, ves lindettait maage meintseres." 13 Od semteit eedu inglens hieruem storre hefenlek loidserme, ves höisdu Emlee seideim:
14 – Emleel eedet kloirus höiduis, maans peel hillus ikhijel, vijee hes feheldæ.
15 Sel inglij koddennun takkes hefennueel, herdij seidu endrijeelem: "Teit var Betlemmee! Diel mij sei viede den, mee hundannun, den, sjen Herre mijeel mejakellad." 16 Dij koddu rienneim od leidu Marien od Joosepen od lasjen, ves maaged meintseres. 17 Tesen viedeissem dij seidu, mee lasjest dijeel seidennuin. 18 Ien okte, ves sulssad herdijens seidokij, eedu utleissem. 19 Van Marie klippad seddeelem ien hundaiden od uumellad dee.
20 Herdij saaved takkes dänseim od höisdeim Emlee dest, sjee sulssannun od viennun. Ien eedu just nee, ais dijeel seidennuin.

263
Ildenotskel 263 ✎

Iltanuotiolla (Tänne polkumme johtaa)

Testat vooskemmeis aldæ
tokko ildenotskennens,
de ves saagen varheeræ,
denlæ truduslummuen.
Foir de reshelleissem notskes,
summes hillee lingellæ,
od teit ildens himletseissem
trudus mijeel visdellæ.

Himlos sipellæ, heeræ
aigosteiduk leiroulens.
Tsiev de riennellæ, haimæ
takkes rodvens trudusmaans.
Foir de reshelleissem notskes,
summes hillee lingellæ,
od teit ildens himletseissem
trudus mijeel visdellæ.

Teid sareseinneg vaimæ,
foir de sammæ, himlæ ul,
retje nooruens stendæ,
ais de unnee eedoinnun.
Foir de reshelleissem notskes,
summes hillee lingellæ,
od teit ildens himletseissem
trudus mijeel visdellæ.

262
Ain seale voltee, shunnuee (2019) 262 ✎

En etsi valtaa, loistoa

1. Ain seale voltee, shunnuee,
ain ketta goldeeg me,
van vaisdam hefens valguee
od maans peel hilluee.
Giv jolle de, sje onjen dua,
sje mellen lehtat Emlens sua.
Ain voltee ainneg goldennee,
van maans peel hilluee.

2. Meil datja khote hilluenn´,
kuuts lasjij hieruem,
Seidokendes segesduenn´,
sjes soul´ sie valguen.
Sua khoteel teit, vaig väinennein,
de jollejule soollennein.
Sua valgus Emlens Seidokens
od melle werlenne!

3. Nee köhens ais ga riklekens,
sie, jolle sainte veel!
Sie thalertaideel ersounnens,
kloo lasjeins mellens peel!
Dai kettam me, dai vuottam me,
dai, Herre maans od hefennens.
Nee köhens ais ga riklekens,
sie, jolle sainte veel!

261
Maa em nee sares (2019) 261 ✎

Maa on niin kaunis

1. Maa em nee sares,
Loodelens hefenn´ seges,
ljuuve em soulijens vaalendusvoo,
ersounnens välkken
kulg em tes vookken
sangeissem var hefennee doo.

2. Gliidellæ taide,
riennai entat annuij,
surpolij untesi vaimehdan:
Soulijens sangnens
hefennij helguij
segeset stendai ientait van.

3. Sangen inglijent
herdijeel helgehdu,
soulissast soulisi singehdu:
"Kloirennus Herreel,
besje em maans peel,
sel Jeesus datjad armuen."

260
Ingel hefennens (2019) (verren 21) 260 ✎

Enkeli taivaan

1. Ingel hefennens seidu sten:
Mensvarden eete skareissem?
Kloo storrenne, mejakellam,
maans ikkuijeel teit varheeran.

2. Herremmeis Kristus teselsem
teil varetsannun tes sijem,
od tes em teineel jelnetat:
mengres em lasje maagelmas.

3. Ul rienna, fleega, soulemmes,
teit mengressem maagellæ ves:
hes Herrendes, Kristusendes:
Emlens Sunnen, Jeesusendes.

4. Ter, tesjetat saavedeissem,
sindennen heldan erdeissem.
Riklekein, heerand köhetat,
ain mahdoi höisda dai höitat.

10. Teit kloirennus mijens Emleel,
sel datjand nillen Sunnennem.
Dest inglennijeg lufduissem
sangellai heineel höisduen.

259
Sel jolle em - Sel maas em lumheng (2019) 259 ✎

Kun maas on hanki

1. Sel maas em lumheng od vetij jenges,
od soulde sammannun shunnelens,
sel pesk em ainde pees voons lillennens
od trudus tyhe ki hoilenlous,
em lemenn´ huogellus thalerehles,
sel jolle em, sel jolle em.

2. Ain hollei, sorrui värnoogen vehla,
ain denla währesij pakkennij,
van väineins sangellus van hummella,
em souldij lufduest sedlennij,
od flemmij glanssai dij jolletreddeis,
sel jolle em, sel jolle em.

3. Teit eide toidesdan, rook´ em maistlek,
hes datjij jakkæ od datjij sie.
Van menger, bafnej od tsierna werlek,
dein souldeis saresim loome vie.
Sels melle helle teit kristennel em,
sel jolle em, sel jolle em.

258
Jolleoul, juleoul (2019) 258 ✎

Jouluyö, juhlayö

1. Jolleoul, juleoul!
Hillannun verk ien ul.
Daa stil valveim em afegeljij
lasjens unnehduis tuudelnesi
:,: mengerlunnennessem. :,:

2. Jolleoul, juleoul!
Ingel teit skaasannun
hefest ensennet herdijeel deil:
Storre saavennun kloodemmus teil:
:,: Kristus varetsannun! :,:

3. Jolleoul, juleoul!
Völlettaid verk em ul.
Eedet kloirennus Emleelemmeis!
Maans peel hillus semt ikhijeel sheid
:,: eedet onjesdus storr´! :,:

257
Oi Jeesus, lasjeins fensenne (verren 139) 257 ✎

Oi Jeesus lasten ystävä

1. Oi Jeesus, lasjeins fensenne,
femleel dan votten väinijee.
Nil väineins, lasjeins taienneins
em voltedoum de hefenneins.
Ul lufdus lasjeins inglijens
singehdæ sitlent Herrensem.

2. Em lasje väine hoveslek,
ain heinel voltee, mahdenneeg.
Heinen em ientait erdetsa
od fahhemmaalem usnenda.
Oi Jeesus, mijens ien oktens
erdella usne-lasjennens.

3. Ves lasjen votte hollueel,
sie holla endest Jeesusee,
van Herre heinen dommeidæ,
ves lasjens mellen soorettæ.
Weistemmeis, Jeesus, segesda
od seddemmeis, dan, sulletta.

256
Dainee me inglennijest (verren 136) 256 ✎

Sinua enkeleistä

1. Dainee me inglennijest
teit höisdam, Herremmes.
Ain skarnee oulens voltest,
sen viettan voltendes.
Sel keusel vaalesda van
ga meinen voldetta,
sten rynnij vinde mahdan,
ga meinen salvenda.

4. Erdella armuellem
volkoddenkotvemmes,
souleel meins souttelendes
aldetta, inglemmes.
Sel Jeesus enkerd saave
immed heins inglinim,
ga meinen datja eede
sermennes saintinim.

255
Erdusingel – Maatrudues stepelmas 255 ✎

Maan korvessa kulkevi

Maatrudues stepelmas lasjenne em.
Heil ljuuvenne inglenne aldelet em.
Em khoteelem kottos lek, khoteem ain vie,
van ljuuvenne inglenne viertatem sie.

Em himlenne trudus od kövenne voo
od montait em sildenne iljaslek do.
Od lasjenne teideshai sten vaimehdoi,
jel kesem ain inglennens keses eedoi.

Maatrudues stepelmas lasjenne em,
van ljuuvenne inglenne aldelet em.
Oi lasjenne, heldanhai kesen ientait
dains inglennens kesennes laken semdait.

254
Maans od hefens Loodel (verren 344) 254 ✎

Maan ja taivaan Luojan

1. Maans od hefens Loodel, höisdus helgehdat,
ien datjijens doujel, armus storre em.
Herre vinkenduillem voommeis vegendæ,
heines luvetneillem soule besjetsæ.
Höisdai Herree sangeil, dest et datjæ lasjeil
heines refsij datjij.

2. Höisda aisdeleendes, ikkus Sionens!
Palva teit Emleendes seien mellendes!
Vaig em höides, höiduis, Herre, sitlendes,
soulij alet liiduis sei onjuendes.
Höisdai Herree sangeil, dest et datjæ lasjeil
heines refsij datjij.

253
Oi Herre, mijens höidein aldel (verren 579) 253 ✎

Oi Herra, korkein valtiaamme

1. Oi Herre, mijens höidein aldel,
maeemmeis herda, armella.
onjesda maans peemahe hengel,
envoltee semt dan aldetta.
Shell voltens aldueel vislekkus
semt weistens melle nee ga laiflekkus.

2. Onjesda, Herre, Soomens ikkus,
de detta daines palveltat,
nee et lengetsoi lisenlekkus
tes ikkuens verkelluitat.
Dan datja usnens melle mijeel
od erdus Soomens hemplens voijeel.

3. Oi Herre, maeemmeis onjesda
refsini hefens datjinim,
et sei mij verkenlet höienda
laiflekee maee hilluinim.
Semt lasjeinslasjij sei dai höisda,
et taideins välkken armus aisda.

252
Meineg van vaalojem viede 252 ✎

Minäkin tahtoisin nähdä

Meineg van vaalojem viede
lasjen varetsainnen,
vaalojem; höidetsa viene
jollens friesdumueel!
Onjesdaid jolleoul,
lummeissem sedde sloul:
Vaaloim semetsa kloodemni
leidelens steplennens.

Herdij te, vothen van mekken
meinenneg oulessast maans.
Valvem od uuvetsam verkeel,
ikhens meil vehna van.
Semmueel vothen mein,
lufduel meinen volletteim!
Vaalam semetsa sermeel
meintsereel riennellanneel.

251
Serets em Onjesdelens nee halesdlek (Sionens sangen 59) 251 ✎

Laupias sydän on Vapahtajamme

1. Serets em Onjesdelens nee halesdlek
kesijem datjæ hes armuessem.
Stenttem mij usnes tes hendlekes sillek,
vaalendus helttem mij salvenduens.
Lisen, dan braudes, teit Siionens Ylgee,
lehtat dan saav, armussitlennen sien.
Ainhai dan Jeesusee värtait vol jette,
datjæ hes armuen leida, armsien.

2. Ersounnens sindij hes kristellem doujad,
rentat hes soppad dij sorduellem.
Endennem humleket framssotat datjad –
Meset heins feheldus storre nee em!
Syldemmeis meksad hes vertensem välkken,
sohretat slottad hes sluirrennens peen.
Mijee van sjäälad hes sertses, seddekken,
Emlens sel iutesen smerdu hes veel.

3. Sindijens daggoist teit mahdenne getta
Siionens hollues rentat em.
Aadamens vaimus ain mijee salvenda,
erdetat Jeesusens verte ses em.
Dettais mij oilet mijens Onjesdeleel,
jel mij teit hyllai vol rennuennem
aletseim sindijens sluufuens altat
femlest vol Siionens laiflekkuens?

4. Onjuens klippos, dan meins Onjesdettel,
usna et jetsam me, ves getnelous.
Whiesnens em kernes meins nam daines vardest,
höisdam dai, Jeesus, dest, verdenlous.
Meinen dan höidettun sorduens alent,
meinee ain ennem teit dommeida mei.
Vaffel em lahken od vol sordel voltent,
lufdeissem bleilukkij sangella sei.

250
Kresbliennuj 250 ✎

Perhoset

Hei, hei, hargephensämel tosjem
viljebliennuj dij menguillem em,
sinnekeldini, valgini tsiibinim
rienneim bliiai semes menguillem.

Tosjem blommeins gebes lingen
bunnevehrens valgenne em,
desjem lingellæ, lungellæ teidens pest
väine viljebliennu vailanne.

249
Valgettam bunnen me kantlennen 249 ✎

Sytytän punaisen kynttilän

1. Valgettam bunnen me kantlennen,
datjam den väineel keseel,
Laifuens hovsen seden –
lasjenne em Emmel, laiflekkus.
Lisen dan laiflek lasjenne
inglennij sangellai, sangellai:
Jeesus de varetsan, Emlens sunnen,
stallest mij leidai van heinen.

2. Kommens dan meines me kulgenda,
kulgendai kesessem kesem.
viedens dan hefennel blinkkæ
ljuuvenne jollens tsiernanne.
Mejakellokee de segesdæ
inglijens, tes lasje hefest em.
Daineseg fensenne, aidel
hes vaalæ eede ien taidel.

3. Kommes ul, kohdai stalleel.
Voj et hendlekens lasjens,
Emlens nillekens Sunnens
lehtat mij sei teset saave.
Mij sei viede ga sipehda
mengres ersounnens Rennehdelee,
heinent mij besjee valjendeim
besjelousueel seddijens.

4. Tesjem teit Emlens Sunnen
suuve tertiplij kindellem.
Unnessemge ul eedu
kristeem hes wheidemmee douja?
Lasjemmes, mijens ien halest
lasje tes kohdannun halmueel,
et mijen sindest, sorduest
onjesetta sorduellem.

248
Ersounnens ikherefsues (verren 410) 248 ✎

Maailman tungoksessa käy

Ersounnens ikherefsues
stepellai monnij louset.
Ain vardennuee mesjem vie,
em ien van ientait tolek.
Van verkka vinnegordeelem
gordel et kallæ dijee.
Hes Jeesus voltedoumeelem
dint seale luussantijee.

2. Ain säldes, sjen Herre datjan,
ain iges, höitat säldsa.
Ain em meins Herre agar, van
hes emmep endest aittat.
Usnenlekkueel fleegæ hes,
ain verkeel vouldenlekeel.
Hes datjæ armuen, whiesnen
armuens voltee mekken.

3. Van inded uuma värtaiteg:
"Matsennet taidee em veel.
Teit ersounnens me lufduijeel
jetsam tolekkuins voons peel."
Ain snenda värtait teidee dan,
ain snenda mes dail valles
em armustaide volkohdant.
Voj, mesjeel vaiman stelles!

4. Em noppeteg höit syttenne,
jel teit ain rienna verkeel.
Ses vot dan teidest varenne,
valles ul vaimæ ouleel.
Teit riennæ ilde, riennæ oul,
em portte laafnanlet veel.
De oktonnos teidukke sloul,
oi, inded fiida voons peel.

5. Nee syttem meineg saavedem
tok laiflekens Jeesusens.
Voj, luussenvoil veolladem
tolekkuensem dermes!
Sel kalnen siedem, ersounne
stelleseg meinen vindu.
Ainnuis stepeldem lekem, sel
ildetsierna valgetsu.

6. Van losein leidun meinenneg,
siedem veel usnens datjen.
Ain meksa dan ais eedoijeg,
siem armus- dainent -palken.
Teit, Jeesus, vaalus vegetta,
detta meinen verkentat,
nee et me mahdoim palvella
daines namens kloiretat.

7. Shell, Jeesus et me mindojem:
matset em kallaidijee,
van voltedoumeel värtait em
nil harsom veldaidijee.
Brusteinneg palvelluemmes
em tolek, völlet tyhlek,
nil datjetat, oi Herremmes
siem armuspalken dainent.

247
Jeesusest me sangem (Sionens sangen 191) 247 ✎

Jeesuksesta laulan

1. Jeesusest me sangem,
Jeesusest me nil,
:,: velt me sindij storrij
giventat ailt siem. :,:

2. Jeesus sindij storrij
meksad vertellem,
:,: aldu sindens sluufen
whiesneel armuens. :,:

3. Halgad fablens seittij,
kotlij sorduens,
:,: venglens ikhen rennad,
eedem Emlens lasj'. :,:

4. Lasje ende Herrens,
hefens Tigounnens.
:,: Krenen me varvottem,
voltdoumenneg siem. :,:

5. Kottam me whieseltat
goldesteddenneil,
:,: doujai visiteltat
igumarringeil. :,:

6. Tosem Verteylge
braudeseelem sten
:,: krenen peellem settæ,
lasjij kloodeis em. :,:

246
Enkerd me Ylgens ennes (Sionens sangen 173) 246 ✎

Mä Yljän eessä kerran

1. Enkerd me Ylgens ennes
visrettam kanlenmes.
De dänseiduest Herrens
sing seddens almailt seg.

2. Teit vaimæ valles ildeel
verkveikens loseinnens.
Sten vol em keusnij meinent,
viem khoten soilsennen.

3. Sten mollij ainde sheide,
ain endij lasjijeg.
Dij tesem vehnaa meineel
suad usenlousuel.

4. Me veeleg daineel sernam,
oi laiflek lasjenne,
enne ais molde peeldæ
meins haarsevhorrijeg:

5. Oi inded laiflek lasje
dan hylla armuee.
Ain hadoeel me selle
dain värtait vaimheda.

6. Van usna sindij jentat
Jeesusens vertekken,
dij ain sie sten wheidemtat
Mahrens sitlens ennes.

7. Teit sindrennuens välkken
ul hefenn' laafnetsæ.
Jeesusens laiflekkuen
sten denlan sangeissem.

8. Semes sten Mahrens ennes
dänseissem vangellai.
Sten ehlem segesennem
marringei viessellai.

245
Oi, mindanhai, lasjenne, Golgetten (Sionens sangen 38) 245 ✎

Oi, muistathan, lapseni, Golgatan

1. Oi, mindanhai, lasjenne, Golgetten
od Mathierrens liidannen Keretsen,
vertin plättaiden kristtredden.

2. Oi, mindanhai fleeguijest helleinnen,
sel soorettu kuelmijee liidelens
osel darenne ruustreddens.

3. Dains sindij nee foirettu framssukee,
dains syldij van meksajad kristens peel,
hefens uksenne laafnetsu.

4. Dains soulesi souldijest Jeesusens
lem glanssad od segesdus hefennens,
iguhillus od sonvalles.

244
Mesteit me viede siem (Sionens sangen 152) 244 ✎

Koska mä nähdä saan

1. Mesteit me viede siem
feshennee Ylgensem
maas völlenlekkuens
allentat hefennes?

2. Stelles meins serets sie
helga, sel varesvers
seddenmes lemmettæ,
rouden ga sullettæ.

3. Sten virnens sorduens
takkes ul kodduissem,
dervellus dressehman,
puhdannus peelveddan.

4. Meinel sten kren em pees,
sje shunne segesem,
den Ylge ylennein
em kerd et datja meil.

5. Siem kohda intat sten,
vangella Ylgeelem
allentat, loppetak
emmen, halleluja.

6. Soulemmes luffenda
sie sten iguentat
hilluest, lufduest
semmues inglenneins.

7. Tes em meins vaalendus,
losein ga valjendus,
tess maijel keusnijens,
almaijel mollijens.

243
Dess em jolle 243 ✎

Taas on joulu

Dess em jolle, sangen inglenneins
lengæ takent annusdentrenneins.
Singellat de Emlens kloiretat,
jollebesjee ultat varlifdat.
Jollens lasje, lehtatendes siem
saave, nee et meintserudlen viem.
Herdeins kloo sie mellen kloodemtat,
dainee ien okte teit valjendat.

Jollens Herre, stenda lehem meins,
montait khote meinel em lumneis.
Gylmus ersounnens mei uuvettæ,
vietta hefenn, kottosmerensvar,
jollens lasje, sur laiflekkuens!
Tess ain enden volten' vaastella,
datja volte vool et stepella,
kuns me saavem igujolletat,
kuns me saavem igujolletat!

242
Varpenne jollevarsem 242 ✎

Varpunen jouluaamuna

1. Lumhai ul den beddan dluppokini laksen,
vetens ailte freetsan, em thalerpakkenn.
Varpenne lillenne shööden sullevrookennen,
vetens ailte freetsan, em thalerpakkenn.

2. Lillens pirtens sterrijel eedu jillegolde:
– Romheera teit, varpenne, sied et meinent votte!
Jolle em, khotelous varpenne onjelous,
romheera teit, varpenne, sied et meinent votte!

3. Jillens tokko kloodeissem bliiad varpengolde:
– Dänsleket me siedennen vaalam dainent votte.
Datja veel kloiruen vaalæ Emmel daineel sten.
Dänsleket me siedennen vaalam dainent votte.

4. Me ain eede, lasjemmes, bleiluk tes ersounnest,
eedem daines lilleprour vollen kevdem shuuvent.
:,: Siedennen lillennen, sjen dan köheel datjande
daines lille prourenne sied inglennijens maas. :,:

241
Eide sange 241 ✎

Äiti laulaa

Eidensem sangnennee lasjenne lisne,
eidenne tuudettæ knyttee.
ulgem em tuiske od ulgem em thonde,
klaudennest säme sie vettee.

Lasjenneel sangnennee hellee od hillee
sangellæ eidensem ulij.
Valsukke goldettæ hensämens grennee,
grennee van tuudettai thondij.

Sten unnens serijel fenhettæ väinee
sangelleim sangnijee eide.
Hefennest heeræ visnee od vihmee
var hennee lainehdellainnee.

Eidenne hollehdæ taamennee hovsee,
knyttennee vaulennee väinee,
isjenne skerdellæ hensämel grennee,
thalerens toidetat liebee.

Soddella sundikken, shuuvuens vookken
oi tesee onjee nee storree.
Isjendes hegettæ toidee od joomee,
eidendes hollellæ hellee.

240
Syyrevangeliume 240 ✎

Pienoisevankeliumi

Whiesenguet 2014:
Sels nee Emmel ersounnee feheldannun,
et Hes datjad nilleken sunnennem,
et ain värnoogen,
ves Heineel usnæ,
kotsoi hadoeel,
van iguennen whiesnen taveidoi.

Whiesenguet 2011:
Sels nee hafæ Emmel ersounnee feheldan,
et Hes datjad nilleken sunnennem,
et ain värnoogen,
ves Heines pieel usnæ,
kotsoi hadoeel,
van iguennen whiesnen taveidoi.

Helmeguet 2010:
Godde hafæ laifen ersounnee so matset,
et Hes gived nilleken sunnennem,
et ain värnoogen,
ves Heines peel bliefæ,
kotsoi hadoeel,
van shioi iguennen whiesnen.

Jolleguet 2008:
Sollen hafæ Godde ersounnee laifen,
eda Hes jeerad nilleken sunnennem,
eddain värnoogen,
ves Heines peel bliefæ,
kotsoi hadoeel,
van iguennen whiesnen longesgettoi.

239
Arjens hollindes vol ien viska 239 ✎

Arkihuolesi kaikki heitä

1. Arjens hollindes vol ien viska,
mellendes, noorelet ylha sie!
Laiflek jolle de mellen ihga
var dei storrijee mindoijee.
Vel teit mahdoi tess koldem eede,
thalerehles sel duffehdæ
lemlek helge od hengne helle,
seddens jengen sje sullettæ.

2. Jolletsierna de onjes versad
ouleel ersounnens wheidemmeel,
valgus storre dest ultat glanssad,
veel em onjelet ikhijeel;
sel de glanssellæ lasjeins voons peel,
gimmei vetij od blommæ hen,
kuutsens friesdumens lehem dijel
em et onjelens vie sämen.

238
Lehderstaide em et saave 238 ✎

Syksy jo saa

Lehderstaide em et saave,
goivukkest vaimellæ vol lefenne.
Bleilukkens voo söndukkeel ko,
diellep em sulvenne iguenn do.

Kyilek eedeim hieruemmeis
lummellæ sulvee sje ul em visneis.
Himlennueel lehderstaideel
vaimehdul whaien teit lootten unteel.

Fensukij hei, holtak ee sei,
sullev jel mekkennem vot matset vei.
Verkella dan vailaset van,
sulvee ain mindella vie sten, viendan!

237
Väinij kesij semtat settam (Sionens sangen 234) 237 ✎

Pienet kädet yhteen liitän

1. Väinij kesij semtat settam,
hefenlekee Mahree höisdam.
:,: Hes em fimslek lasjijeel,
armuslek ga endijeel. :,:

2. Vaalam eede ende Herrens,
hefens khoteel kotsam enkerd.
:,: Dest em sedde lufdeissem,
Jeesuses em kloodeissem. :,:

3. Erdella, oi Jeesus meinee,
lasjee vouldanlekee väinee,
:,: et ain meinee sindens voo
sermestem vär vollen slo. :,:

4. Ersounne ien frestelluinim,
monnin sindeins mellenduinim
:,: vientmak meinee mellendæ,
mekkennemmeg veddellæ. :,:

5. Stelles nent em molles melle,
höisduijeem ain helga nellev.
:,: Van tes heines voltdoumes
jentat sernai sindijen. :,:

6. Jeesusens meins sainte nam de
semt de hendlek sainte verte
:,: sindimmes ien pessæ vol.
Ves teit puhdannemma doo? :,:

7. Stelles sangem Jeesuseelem,
hendlekeinneel fensukeelem
:,: höisdenvernen kloodemmen
onjestemmes lufdeissem. :,:

236
Kippes kotten 236 ✎

Mirri sairastaa

Holluen teit dellam teineel:
Mirre illek em.
Fose eedu ehel teid sten,
Mirre vildem em.
Teit em vehna fensukellem,
surdemt snendan den.
Ien em kiplekelet heinel,
nesse, basdijeg.

Me van heinee sipelladem,
ain hes hyrrellad,
matjanig mellendeteldem,
ain dee vaalellad.
Mome vörstenneg sopellad,
Mirreel datjad den,
Mirre peennem höitat ylhad:
seidu: dänsam, ain!

Losein isjens doflens intat
voondu Mirrens voo;
koddu dens peel kyyrehduinim
väine fennes do.
Hillee, lasjij, em teit eede,
datja maage den.
Unne vehnan vollen votte
väinent serelsem.

235
Kottens lunnesangen 235 ✎

Kissan kehtolaulu (Hiljaista on)

Hillennee em, hillennee em,
ruumessemmes hillennee em.
Kottemmes shuuve,
hillennee em.

Himletsannun, himletsannun
aknemmes himletsannun ul.
Kottemmes shuuve,
himletsannun.

234
Teit skaasam me daineel, lasjemmes 234 ✎

Nyt kerron mä sulle lapseni

Teit skaasam me daineel, lasjemmes,
mens em kresivne inglenne hefennens:
heins kryllij dij gimmei nee goldennij
od tseebij dij valgehdai valgennij.
Tesens vardennep van
eedei inglijens sermeil valveis dan.

Teit skaasam me daineel, lasjemmes,
mens em taiel et verkka de inglenne:
sel eide sie lasjennens illetat,
sten inglenne lasjeel em erdetat.
Tesens vardennep van
eedei inglijens sermeil valveis dan.

Sel skuuleel dan kohdan, lasjemmes,
dainee semssæ sheldeissem inglenne.
Hes vierrem dains lunge ailt erdelleim,
dan lasjenne väine od millenne.
Tesens vardennep van
eedei inglijens sermeil valveis dan.

Enk vaaloin dan viede inglennen,
snen de harsom em diese van vie stilleen,
van enkerd sel souldendes sammæ,
hes vierrem dains weidens sten glanssæ.
Tesens vardennep van
eedei inglijens sermeil valveis dan.

233
Teit kohttem var Jerusalemmee (verren 54) 233 ✎

Käykäämme nyt Jerusalemiin

1. Teit kohttem var Jerusalemmee
od semes mij pastellatem
od Jeesusee heines smerdenvoons peel
teit humleket veraldatem.

2. Teit kohttem var Jerusalemmee.
Van oules ves kesta mahdoi
od sulsseissem Emlens vaalenduee
den koreskarikkesen joodoi?

3. Teit kohttem var Jerusalemmee,
sel Kristus em var et sorda.
Em vennens mijens ennest Keretsen
de dommeidus oktem douja.

4. Ses kohttem teit Jerusalemmeel,
em iguenn' segesdus diell.
Hes semsettæ enkerd sten lehtatem
dij, vijen hes snendu voons peel.

232
Barsans hymne 232 ✎

Cant del Barça

Staadeon
dostettæ
sinlet, retlinnelet!
Ien kantijent ersounnest
dietat semtat saavennun.
Sem em mijel, sem em mijel wer
prourus od flekenn', semlek melle.
Dostetta sie
sinretlinnee.
Mijens nam helgehdat teit van:
Barça! Barça! Baaarça!

Mengelij,
fleegelij –
semes kindlij eedei!
Vinduijee, ga moolijee
lekken monnei annuijee
viedennun ul. Teit de viedei ga:
ain mijee värnoogen mei' valda.
Dostetta sie
sinretlinnee.
Mijens nam helgehdat teit van:
Barça! Barça! Baaarça!

231
Heera meins me, dan Herre Jeesus (verren 548) 231 ✎

Tule kanssani, Herra Jeesus

Heera meins me, dan Herre Jeesus,
meins onjesda valsens verk.
Heera ildikken, varsikkenneg,
heera oulens himleissem veel,
heera oulens himleissem veel!

Heera steplenne steplennelt van
meines me, dan, stepelmaal!
Ainme dainee ain mahda eede,
stenda meins me iguentat,
stenda meins me iguentat!

230
Mindelleissem 230 ✎

Muistellessa

Ersounnens hummelleissem
dainenge untendam?
Dainee mein mindelleissem
ersounnen unnetsam.

Dainee mein mindelleissem
mellemmes seien sie.
Ersounne hummateg van,
mellemmes seien sie.

Lusjendes seddeelemmes
soilsuee hammesdæ,
lusjendes mellentemmes
fosuen fledettæ.

Dainee mein mindelleissem
fleegellam hefenneel,
fleegendam khotevetens
seiens sögesueel.

229
Davidens höisdenverren – Seddemmes em velmeslet 229 ✎

Minun sydämeni on valmis, Jumala

Meines seddemmes em velmeslet, Emlemmes,
meines vaalus – sangella, ga singa.
Lenga, harf, helga, gannel,
meines vaalus – havesda varesrushe.
:,: Herre, daineel me helgam höisduen ikkuijens rymijest,
daines nameel me dänsuen vaalam helga. :,:

228
Kottosmahens melle vaalae (Sionens sangen 159) 228 ✎

Matkamiehen mieli palaa

1. Kottosmahens melle vaalæ
kotsa mereel, khoteelem,
semtail soulemmesseg valjæ
kotsa hefens khotlinneel,
tos mahrensmaeel, mesjetat
koddu Jeesus entaidem.
Mestait kotsam besjeel dietat
tes halmuens bendijent?

2. Visorel, mestail kodde taide?
Ains meins teidukke em ul?
Ketne voldæ mellen, vaig van
enk em noppet loppeis oul.
Rienna, Ylje, kherem, rienneim
et dains nodda braudesee!
Teidij koddei hillem, slunneim,
marringsei sel vennam me.

3. Endessem eem fose völlem
et oim braudeslet daineel,
van dains armuskleddens mekken
eedem lumensvalgenne.
Eedem nee ais puhsein lillub
gordes aulsens gordmaens,
eedem hefens hendlek grenne
armuest hefens Mestarens.

4. Hefens onjus, Yljens femle
meines soulen voldettat,
et me kotsam mertens höikken,
et ain kotsoi hadoeel.
Sten ain ennem myrssij humma,
ennem sind' ain dervella;
völlest lufduest, hilluest
sedde doise lufdellæ.

5. Värsee vernee värsin nelvin
semes stelles vangei mij,
segeskreppin, puhsin mellin
uuvetesmak värtaiteg.
Lufdus singæ vennens sullest,
taide vol ko molleins me.
Soulij sei sten whiesentreddest
völlen, völlen tedduen.

227
Kloiruens Herree palvaten (verren 434) 227 ✎

Kunnian Herraa palvelkaa

1. Kloiruens Herree palvaten
ien okteel onjuetat,
armuee doujeim laafnannee
ikhijens rennuetat.
Lufdus em storre hefennes,
lousendenlasjijens khotennes
ientait sel sindenne kailæ.

2. Grennee ga groffæ et skerda,
verkelluens teid syyr em.
Dervuens storreel himlueel
riennæ ikhijens retje.
Kristusee jel ain snendaja,
stepllai vaalenduetak
kyilekens sorduens varden.

3. Kesini, seddin', sullini
khertem et aittat eede.
Valjentem oulim, valsikken,
Hengen mij Herreltem siei.
Vehna od skorre ersounnens
storremma em ais lottankem.
Ves vaalæ smerdannee aide?

4. Gimnij od goldij Herrens em,
valsimmes eedei ga Herrens.
Taide sel saave dommuens,
lehtatem vaisdæ kerdem.
Sten ait stepelmaal daines vool,
endest ais stepelland, Herre, dol,
palvelleim kottoel endrei.

226
Ikrenne fleid 226 ✎

Itkevä huilu

Fleid meineel helgenne remmelgesest sied,
van ain helsee me dest ul siennun;
uumos de kohdu: ain onjensemmes hafel
spielelens datjijee meil onjesdannun;
sing, singehda, meil onjesdannun,
me ien okteel viedettum fleiden.

Viedum me hyttuken, hyttukens bliennu,
bluffehda fleideelemmes soule, henge!
"Valsukke höhgæ, meinel ain taidee",
hyresdu hyttenne, himloens sluufe,
sing, singehda, himloens sluufe
od fleidemmes valsekken gimmed.

Trudues stepellad sangellelneitsuk:
millenne helsendes helguee vaija!
"Surel me sangem, sel yljemmes saave,
tyhleket braudsus- ain -krennee me douja";
sing, singehda, krennee me douja;
od fleidentem vottum vol vienen.

Lungedem ersounnens turgennensvoikken,
tsievijee vaisdum me doisent od diesente.
Peijeem dij viklad od vinkendu fienkim
ainneg dij snennun ga vaisdelens nelvim;
sing, singehda, vaisdelens nelvim,
od fleidemmes halbes sied krostent.

Stelles me ehlekken ikren ulettum,
valmukken feshennem himloeel sheidum,
metteldum: teit me vol sorda vaalam;
fosen fleiden me sämeel vaimettam
sing, singehda, sämeel vaimettam,
od stelles helgehdu fleidenn.

Lengannen fleiden ulijeel höittum,
fienkij dij soddeim van tsievukee visrad,
sorre sulled, viperlad vernijens fluude,
ljuuvenne valsuk meins soulesmail glanssad:
sing, singehda, soulesmail glanssad,
od lufduest fleidenne ikred.

225
Ser, ser, sertterusje 225 ✎

Pai, pai, paitaressu

Ser, ser, sertterusje,
körry väine lunnennessem,
knytte tuudehim tuudukke!

Dainee soddam sipelleim me,
tainetteim me, lainetelleim;
van ain susjeins soolletat,
ainneg lurreins lufdetat,
kontuens khotedubretat,
soddam Soomensem soolletat,
meineseg iguonjetat,
kak meins maanseg mesjuetat.

Ser, ser, sertterusje,
knytte tuudehim tuudukke!

224
Soule höidetsa uuvettaid (Sionens sangen 63) 224 ✎

Nouse, sielu rasitettu

1. Soule höidetsa uuvettaid,
vel em vaje armsieel,
eedenhai dan rentat soppaid,
daines fennes Jeesus em.

2. Vaig van sindens mosdij klaudij
daint valguen himlettæ,
Jeesus höitsu valsukelet,
ehlen nentat segesdæ.

3. Mindans dij taidij passantij,
sel armuest kloo eedun,
sellem sindennei verkeindes
armusvirneel vaimettun?

4. Ainhai stelles dan skarendeg
Herrens armu'n vajenda
ainneg werimmeg usnandeg
heines mellen endretsa.

5. Teitteg veel heines luvetnij
lainmak veramstendai:
ennemmat höidukij, vorrij
sijeiltem vol vaijetsai.

6. Inded ses, dan meins soulennuk,
ainna Herrens armuest!
Veeleg whiese daines Jeesus,
dainee feheldæ ientes.

7. Laiflekkushai sied Jeesusen
kristens peel kerd smerda,
daines sindijens rennuetat
verten sellad vol virra.

8. Heines vertevirne meidæ
pessa roshesindindes,
daineel armusseidok singæ
kalleim värseel armueel.

9. Soulenn, ientait Herree höisda,
minda storree armuee,
mellens pieel ga ientat setta
Jeesusens laiflekkuee!

10. Dekken em dail erde kindel
varem sindens vaflijee,
vange sien dan hallelujee
enkerd mit vindelijee.

223
Datja dan, Herre, teit onjesdus hefens (Sionens sangen 218) 223 ✎

Anna sä, Herra, nyt siunaus taivaan

1. Datja dan, Herre, teit onjesdus hefens,
sel mijens voon semtat settannun dan,
shell mijens strifneel ien volte dains Hengens,
sel mijens ketnen dan teit algettan.
Usnues, vaalendues mijee doste,
:,: tsiibeinsem alet ain dengrij mei voste. :,:

2. Dainelt mij aidee od alduee valjad,
sel khotens onjen mij vaalendu sie.
Dan mijeel endrennem datjelet datjand,
var mijel sertses dai höisdus dest lie!
Datja dan vernimmeis ien kerd dint helga,
:,: algant dan onjemmeis holla od helda. :,:

3. Vaisdu mij marringeil hefennens Ylgee,
lehtat dan saavend od lehem dan een.
Usnai mij dain mijee värtait ain jette,
signetat sietem mij dains seidoken.
Vinne dains eet mijens soulens var joome,
:,: armus em laifuens, hilluens loodel. :,:

4. Mijen ain shella dan uuvetsa voons peel,
vaig mijel voltij van hovsennij em.
Khoten dan segesen lehemmendes shell,
diel sei mij lufduen iguennen.
Enkerd mij marringeil kotsai Keretens,
:,: höisduee sangeim semt jules tos Herrens. :,:

222
Sied hilluen saintij Herrens (verren 146) 222 ✎

Rauhan saivat pyhät Herran

2. Sied hilluen saintij Herrens,
vej kerd maans peel
kampelluissem eedu dies.
Sel mij dijee dies mindellai,
lummoij höidai
meil var hefens kloiruee.

2. Ain dij ennem ikreva diel,
nee ais dies veel
ikrevad dij voonsem peel.
Dies wheidettu sindens säldes
velep maans pieel,
diel ain hefes värtait van.

3. Diese siedeim terrennijee
molleins voijel
kampelleim dij kulgendu,
diel teit ganlukenim dij van
lufduis, höisduis
Keretseheel singettai.

4. Ait dan, Herre, ientait mijee
whiesnens voons peel
usnes nillet kulgenda.
Ait dan, mesteit dient me koddem
sooreins troukken
rienmaal sainteins rymesi.

221
Lengad sangen inglijens 221 ✎

Kuului laulu enkelten

Lengad sangen inglijens
lekken iguviidues
Vorrij hooged klinguen'
lufdussangnen hefennen.
:,: Klorie Emlens var teit höiduijes. :,:

Herdij eedei utleissem:
Mensvar lufdussangijee?
Mes mejakellokee
doujæ hefens bleiluk tes?
:,: Klorie Emlens var teit höiduijes. :,:

Kohtten var Betlehemmee!
Varetsannun lasjenne.
Poletsaten ennes dens,
ennes Herrens Kristusens!
:,: Klorie Emlens var teit höiduijes. :,:

220
Hoosianna, Davidens sunnen (verren 1) 220 ✎

Hoosianna, Daavidin poika

:,: Hoosianna, Davidens sunnen,
onjesdaid eedet hes,
onjesdaid Davidens sunnen,
ves saave Herrens names! :,:
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Onjesdaid Davidens sunnen,
ves saave Herrens names!

219
Seddensemmes jolle 219 ✎

Sydämeni joulu (Sun etehesi polvistun)

Dains entatendes poletseim
dai fleegam, mengrens väinee lasjee.
Shell, Jeesus, lehem eede mein
od sulssa helsij hefennuest!
Me vaisdam, et mei onjesdoin
dains väinens kesens sipehduen',
od jollens inglij segesij
mein shell dan viede mengrens ylem!
Teit hillee, et me sulssojem,
teit lakem souldij et van viede.
Oi, dänsam, Jeesus laiflekein:
Saavennun jolle, jolle sertseelemmes!

218
Werim hillee 218 ✎

Hyvin hiljaa

Werim hillee, werim hillee
teit helgai lingijens helsij.
Dij oulekken danssai nent sangneins me,
oulekken sangneins me.

Werim hillee, werim hillee
foirehdai väintsiernej teit.
Dij vuottai nent oulens trou glansseins me,
oulens trou glansseins me.

Werim hillee, werim hillee
teit sammai lingijens heles.
Dij gliidellai nent varden tsiernannijee,
varden tsiernannijee.

217
Melle meinen mellendae 217 ✎

Mieleni minun tekevi

Melle meinen mellendæ,
herna meines aldettæ
et van kohda hoilella,
saagij ultat skaasehda,
faljosvernee vengella.

Skaasoij sulles sullellai,
tooguij vannep vaimehdai,
nelvens pieel ga höietsai,
hamsijens peel smeldai.

216
Onjelekij 216 ✎

Onnelliset, Jo valkenee kaukainen ranta

1. Ul valgetsæ lekens pees strande,
den valsukens höites sie valge
od klaudukij kherrai sten vol,
sel nordlekij valleskij lungei,
sel visnannun oul,
sel gimmellæ sulvekken vares
od bleilukij visrellai.

2. Me ylekeel ullegens vorrens
teit thondekken whirsekken koddem;
meins vaalendus varesversem -
em goldukkem diese mein viede,
sel visnannun oul,
sel gimmellæ sulvekken vares
od bleilukij visrellai.

5. Tess stendam me meins neitsenimmes,
od kryllij dij thondeni menga,
od laksijens hummus helgæ
ais ameldus allentat helsenn',
sel visnannun oul,
sel gimmellæ sulvekken vares
od bleilukij visrellai.

215
Dan meins goldensraasukke 215 ✎

Sinä kullanmurunen

Dan - meins goldensraasukke,
goldens puhdanneinnens,
me - van vaskens pettukke,
vaskens krostenneinnens.
Van sel goldeheel me smeldam,
krostuens leidnen me skardam.

214
Valsuk maijeelem vaimae (verren 564) 214 ✎

Aurinko vaipuu mailleen

1. Valsuk maijeelem vaimæ,
vol valles visnetsæ,
de iguennu'ns femleel
allentat lainnehdæ.
Sel höikken maijens ehdos
ul viidæ erdoijeem,
jet lehtatemmeis, Herre,
valgus datja mijeel!

2. Em erdlekee, meins Herre,
dains besjeel shuuvehda
od värsin' voltin' höida,
sel valles valgetsæ.
Nent shuuvelleissem erda
khoteemmes dengrijent.
Oul hilluslek meil datja,
vol fose fledetta.

3. Ah, mestait saave valles,
de taide onjeslek,
sel ientait valsukelet
em Kristus fehellek,
sel mijens Emmel endest
vol visnæ terrennij
od höisduee sten doujai
dentrenneins dentrennij?

4. Dains valsee mij dies vuottai,
den, Herre, heera shell
od sindens oulent mijen
dains vaija valgueel.
Kes kindel daines enkerd
meint kotlij halgæ van,
värsetat stelles loodæ
sorduens, sindens maan.

213
Saavten ien ikhe, fleegaten (verren 67) 213 ✎

Tulkaa kaikki, katsokaatte

1. Saavten ien ikhe, fleegaten
leidnee laiflekens Herrens.
Ikreten, köverdatenneg,
liidæ Rennehdelemmeis.
Vens peel vehja denne em
ais eedennun Jeesusens!

2. Kesijestem, jalijestem
heinen kristeelhoggajad,
värevverses krennessem
vaimæ peennem rehlesdaid.
Vens peel vehja denne em
ais eedennun Jeesusens!

3. Sehlukee od vin-esdukee
heineel joode doujad dij
hemdeim dint koresleket:
"Altat aletsat mahdeim!"
Vens peel vehja denne em
ais eedennun Jeesusens!

4. Vehjassem hootsenlekes
loseim dint hes huudehdu:
"Kesijeelem, Mahher hefens,
me datjam hengennemmes!"
Vens peel vehja denne em
ais eedennun Jeesusens!

5. Ah, de ves dijee fleegellæ,
endest ain hes horretsa?
Valsukeg ul himletsæ,
lahketsæ kövlek klippos,
sels vehja denstaienne
eedennun van Jeesusens.

212
Oi Jeesus, meines prourenne (Sionens sangen 69) 212 ✎

Oi Jeesus, veljen' suloinen

Oi Jeesus, meines prourenne,
meins sedde em nee lufdenne,
gans smerdun meines ennestem
vertsorduen koresleken.

De em teit meines erdelet,
dains geljesoorij linnelet,
sel sainte framssovertendes
virrellad, puhdu sindimmes.

Diese em virne versenne
Siiones vertest vahdanne,
sjeni palvelij puhdettu,
onjesduel mein saresdu.

Ersounnens lasjij hummellai,
ain reffa mahda besjee meint.
Tes voltdoum em et jetsa meil,
onjelous merensvar em deil.

Jel rafsij prourij vaalesdai
voosken meil endren vardenna,
ain vaala dei me lisnenda
van Jeesuseemmes semmesda.

Dai Jeesus höisdam taides tes
volvisnannes teit hundennes
od stelles saales hefennens
veldaideins sainteins lehues.

211
Ljuuvlek hilluens strande (Sionens sangen 179) 211 ✎

Ihana rauhan ranta

1. Ljuuvlek hilluens strande
soilsennen resten datjæ,
leidnijent rennehdæ
od mollij lopettæ.

2. Soilsennee Bleddeylgee
diel ientait sei mij viede
ennes heins sitlukens
od valmij kesessem.

3. Od mongij mijens middent
koddennun khotemaeel,
vejee mij mindellai
teit, diese ketellai.

4. Ul noppet mijeg diesent
vaijetsai sorrens ehlest
khoteel iguenneel
fensijens semmuijeel.

210
Väine jille roshesoulde 210 ✎

Pieni tyttö sinisilmä

Väine jille roshesoulde,
bunnekinde, ruussulle,
sitta tos polensemmes peel,
toss em daineel sangentredd'.

Sang dan meineel, sang ien endreel,
ersounneeleg sangella,
et ain ennetaidennehet
mijens seddij rehnetsa.

Sang dan, jille, et ain sorra,
edseg ryppentat ain sie,
et ain molle mellee molla,
lodus valsij segesdæ.

209
Mahher hefens, valjendam (Sionens sangen 162) 209 ✎

Isä taivaan, rukoilen

Mahher hefens, valjendam: erdellanhai lasjee
ersounnes tes storrennes vol et feereel kodde.
Sella eede inglennen lehem heines seddee,
tsoffelen erdlekennen lekken whiesuekken.

Alda mengoij, duottij ga Mahrens kesinim van,
koldemmuent halloulens sheldan lemenim dan.
Douja alet erdensem valsens syslij, verkij,
eet dan mijens lehues, sel mij oulem shuuvei.

Datja, Herre, mins khoteel, sopee, hillusmellee,
nee et eedoi mijens vool laiflekkuens henge.
Seidokee shell sieda ga mit mijens khotennee,
armuen shell groffetta, helda endrest hollee.

208
Jeesus, ves dan hellennelet (verren 248) 208 ✎

Jeesus, joka lempeänä

1. Jeesus, ves dan hellennelet
ikrevennei lehetsan,
mollennijens höit lendummet
herdekesij aletsan.
Rennehdel, teit ennessendes
shuuve väine fensennendes.
Fleega hillee seddijeel
sloidijeel od leidsijeel.

2. Lasjen, ven kerd Herre datjad,
Herre vottu lehtatem.
Herre, kesessem dan heldan
varetsen od sorduen.
Jeesus, stenda mijens vierrem,
sel mij höistendai nee väinem
voijee saintens Emlensem
alet mollens kövlekens.

3. Ait et Hefens Mahreel lodda
voons peel satoens koddeim,
et kesijeel Emlens jetta
völlet mijens laiflekein.
Dänsam, et mijens mindois em,
mijens lehem, kulguelleg,
veeleg lasjesouldinim
hes datjelet whiesnes tes.

4. Hefens voltedoumen datjand,
Rennehdel, dan lasjijeel.
Armuestendes ga dijeel,
Jeesus, lengetsæ de.
Mijenneg usnennijetat
detta, ait lasjeins taientat.
Lasjeins voltedoumessem
völl mijen vaalenduel.

5. Laiflekkuendes em, Jeesus,
fahhemma volsorduee.
Sorduekkennendes kodde
silde höikken sorduee.
Datja seddens usne mijeel,
alda endest steplennijee,
nee ain mijee sordueg
deretta teit laiflekest.

6. Erdessendes mij, Rennehdel,
vaijai heinen maans femleel.
Teit hes shuuve, van havesdæ
lasjeins segeslufdueel.
Höisdus dest, et mij sei enkerd
saave semtat lehem Herrens.
Vaalenduens, usnens voo
enkerd khoteel hefens ko.

207
Mijens Mahher 207 ✎

Isä meidän

Mijens Mahher, ves eeden hefennuis,
saintehaid eedet daines nam.
Saavet daines voltdoum.
Hundat daines vaalus,
nee maans peel ais ga hefennues.
Datja mijeel tesvalsem
mijens ienvalsenne liebe.
Od datja mijeel mijens sindij giventat,
nee ais mijeg datjai giventat dijeel,
vej mijens var slondannun.
Inded ga aldetta mijee keusneel,
van renna mijen fosent.
Gans daines em voltdoum,
volte od kloirus iguentat.
Emmen.

206
Lenne soule 206 ✎

Puhdas sielu

Greffenmaal stepelleissem hes mindellad dee koktrelluee, sje hundu fis annuij sten. Teselsem thond ul lemleket mengellannun, van mennen annus sten hes huudannun leidneissem. Eedu skorre. Shunnel fallannun, ain shunnennun, seddes. Ende lasje eedu sorduens klyftes. Terrennij virrannun eldemmejens feshijel ais virrenkot, sje ain hillad vol et virra.
De eedu utlanne fellos, sje heinen höistindettu det whiesenguennet valset. Hes, noore mome, höidehdunnun, stepelladennun justvaretsantens jillelasjensem tokko. Hes höidettunnun väinen sofdleken knytten keslekkepijeelem, ljuuvelladennun heines storrijee od faskineidannijee souldijee od sullee, sje ain veel millee smeeloeem ulrennad. Hes utlennadennun fienkijee od basdijee: ”Vekken mahdæ ien eede daines ul nee velmesee, vaig dan vast varetsannun tes ersounneel.” Mome aletsunnun heinen takkes lunneel, sipelladennun heines millekee kindee od bemlekijee doffehoosijee. Koddeissem takkes et shuuve hes hillee uumadennun: ”Me ain värtait höidatja lasjeem, hollehdam heinest ientait.” Tes eedu heines plennus. Ender eedu Emlens plennus.
Mome viedu unnen, sjes neddel ylhetsu nil ot kevdeblomme. De eedu nee ljuuvlek, et noogen vaalad den kääre, votte endetatem. Stelles mome uumadennun: ”Ain, dee ain sie votte.” Kresivnueel vestvär kauktadennuin helleni kesni, höidettunnuin od doujadennuin mesjetat, lekens pieel, lymmanneel od sheldlekeel sijeel. Diel ain ennem vildem thond bluffannun, diel ain ennem vihme piskannun. Dijeel, momeel od mahreel, oul eedunnun lahkaidlek. Dij viedu, vekken vihmetiplij sied aknen terleketat. Fellos eedu derlik, dijens steplij sealetsu lasjens tokko. Dielt dij leidu lasjen lunnest – sordainlet. Ingel tseebinim sipehdunnun maee, doujadennun heines soulen vol. Hefens portij laafnetsu. Ruume heerendu terrenvehjast völle. Whiesnens onje beddunnuin seddes sorruens tsievitat. Adessad. Whiesnens silde ain kestadennun, van raksendu mit kottoee, alugtaidennes lasjues.
Lootnens femles hes mindellad, mens matset höilootnennijee iktijee heines whiesnens taidem hundunnun. Melleel höidehdu ot mindos kritikiennest illuest. Stelles hes denletsu eede ais merte, ves skorreissem vaalesdu fledda mennee, van ain mahdu. Hes vaisdu afemaheem ringe fenseel, et aide. Hes ain vestvär ringed, ain snendu mesvarden. Nil syyr taide koddu, od vierrem eedu fennes, lodetmas od dostentmas. Ringueel ain eedu vajee. Humlek hungellus aidu. Fellos eedu erdlek. Sied resta hillues. Vierrem eedu denne fennes, veni hes mahdu tooge whiesnens lufduist od sorruist.
Hes uumellad höikoddaidee whiesneem, sje denlad wheidentat. Leiden krastadennun seddee. Varetes od sordus voolladennun kes kesem. Whiesnen eedu vestvär driella. Unne momee lodettunnun. Heineel mejakelladennun lasjens sorduest enkesem. Blomme lustad lasjens lennee soulee, vee ain sied soora.
Dijens khotem, pirtens laudel flemmellæ väine valgenne kantli lasjens lustens vierrem. Dij fleegai dee. Dij denlai ais hes veeleg eedoi dijens tokkom; nee hes emmeg: ientait seddes. Shunnel sihettæ sedijem lustens pieel, loodeim seilleel eldemmejens erdoij. Mome od mahher fleegehdai var segesee hefennee. Vinkkord vardennannuin. Dietat, Emlens tokko, hefennueel vaalai dijeg enkerd kotta, deel mereel, mesjem dij soi väinuken – hefens inglen viede.

205
Onjee oi dee verdenlousee (Sionens sangen 166) 205 ✎

Onnea oi verratonta

Onjee oi dee verdenlousee
Herrens lasjeins khotessem!
Ain värnoogen mahda lusta
dijens storree lufduee
:,: Jeesusessem, Jeesusessem,
sel dein doujai kloirueel!

2. Onje, onjesdus – dies eedeim
Jeesuseel ul usna dan!
Onjesdaidemmaa tos halem,
sel sie viede Jeesusee
:,: khotessem kerd, khotessem kerd
sorruist, leidneist rennelet. :,:

3. Höisdus Herrens, taide riennæ,
noppet loppes kottos em!
Khotessem siei mij diell
resten lehem Herrensem!
:,: Iguennes, iguennes
onjesdues whiesei sten! :,;

4. Ain dij deretsa endreistem,
terrenneeg ain virretta.
Sorruij vollen völlet kodden,
saavennun ul kloirennus.
:,: Ah, jel valles, ah jel valles
de ul kotsoi, Emlemmes! :,;

5. Tes erdennus melleel setta,
inded uuva kottoel.
Minda Jeesuseendes ientait,
fleega varden hefennee;
:,: Jeesus saave var et nodda
endijeem var khotennee. :,;

204
Jolle em dess 204 ✎

Joulu on taas

1. ;:; Jolle em dess, jolle em dess
kadlennij völle puorest. ;:;
Dee mij teit shei, dee mij teit shei
vetsimmeis völle pourest.

2. ;:; Jolle em dess, jolle em dess
mijel em werim heslee! ;:;
Lasjijel em, lasjijel em
varsukest ildeel heslee!

203
Lefenn' treddest vaimæ altat 203 ✎

Lehti puusta variseepi

Lefenn' treddest vaimæ altat,
valles oulee fleddellæ.
Bleil de väine lehderstaidelt
sullevmaijeel riennellæ.

Me väinenne herdejille,
mahda ainde bliia van.
Tesem, tesem mein em eede,
lehderstaides, ketnehes.

202
Me seddestemmes viede vaalam van (Sionens sangen 119) 202 ✎

Mä sydämestän' nähdä halajan

1. Me seddestemmes viede vaalam van
meins igufensuken laiflekeimman.
Oo Immanuel, meines Rennehdel,
iguenn' eeden meines armellel.

2. Ain matsemmat me ennem vaalesda.
Meins tedlek em deel soule douthelet,
sel viede siem me Onjesdelennem,
ves sordu Golgatal ennestemmes.

3. Meins gannel stelles werim lufdeissem
semetsæ sainteins höisdenvernijen',
sel viedem rymen rentatsoppaideins
entat semsettait heins voltesitlens.

4. Dij jalindes sten krennin' sardoummai.
Dei kleddij valgeshunnij saresdai.
Od vindustsievuk helgæ ganlennens:
Dail, sainte Herre, lausai höisduen!

5. Dains vertens fahhe volte eedu de,
et mijeel dettu iguvinduen.
Me sulssa siedem rymes Emlensem.
De tringad werettuens seidokes.

6. Teit völlettaid em laage vennendlek
od maksaid em ga sindij völlenlek't.
Mij armuen sei armuest enda,
den sainte verte rentat werettæ.

7. Ain kerubennij valgetsiibinim
teit ennem bedda armussitlukee.
De laafnannelet mijens middem em,
ves jallæ surest, dest hammesdat ses.

8. Teit manna toidæ soulen nälennen
od mellen höidettæ aletsanten.
Nee vaalenduens soulin segesdæ,
et Ylgennem me enkerd viedem van.

9. Od usneemmes de veel vegettæ
et enkerd krenen falkodda me siem.
Vaig emmeg mosde maanne hundemmes,
em Jeesuses meins puhdannuemmes.

201
Hilluee Emlens seddensem peel (Sionens sangen 129) 201 ✎

Jumalan rauhaa rinnassansa

1. Hilluee Emlens seddensem peel
ves doujæ peel maans sorduens,
:,: em onjelek hes stepelleissem
gustenmaans troukken hefenneel. :,:

2. Hendlekein datje em peel maijens
endelet eede Jeesusens.
:,: Shie diese sermes armuslasjeins
semetsa vindusvernens me. :,:

3. Oi armuskallus, laiflekemmaa
ain mahda maijens peel nafe,
:,: lasjenne Emlens, höidlekemmaa
ain lenga mesjeem seidokee. :,:

4. Sorduestendes, Jeesus, dänsam,
sel doujand alent sorduens.
:,: Od paasentaidens vinduel dan
laafnande porttij hefennens. :,:

4. Dij helmeporttij noppet laafnai
lasjennee Emlens venneis veel.
:,: Laiflekij iennij diel varsaavei
od algai julij Keretsens. :,:

6. Sel lillen teiden veel me vennam,
sten saavei hefens gustennij.
:,: Usnes me whiesem, Herreel loddam,
mein khoteel votte noddelij.

7. Sel meinee keusnij dies adessai
od leidnij diese uuvettai,
:,: nee lufdam, gans shiem den me minda:
dij rennusvalsem visnendai. :,:

8. Hilluestendes, Jeesus, dänsam
od laiflekkuestendeseg,
:,: gans armuellem mein onjesdan,
werettun armusverkendes. :,:

9. Diese teit stepellam maaehles,
Hengendes aldæ, vaijæ ga.
:,: Khotem me enkerd hefennues
lufduinim dänsam Keretsee. :,:

200
Kreeta Haavsalukens jollesangen 200 ✎

Tuli tuikkaa pärehessä

Foir de gimme berrasijes,
ain em tesens mekens innes
glanssuee valgujens.
Valjendennem seddem veel em
viesseim jolleaftoenneem
lillelasjij treesuijessem
belgens flatjans peel.

"Jollejuleaftos hendlek
mijel em nentat, snen, mahreg,
van ain shöödettee."
seidu lasjij deins mahreelem
vollen terrij visnetteissem.
Sorrennet veel heines sedde
sjukkeim lingellæ.

Mahher stelles höidæ peennem,
heines seddens seidokein em
matset movenda:
Lisen, enkem Luodel shellæ,
eda mome noppet doujæ
liebee mijeel, sjens me meidai
nälen himletta.

Mome sten intat stepehdæ,
lufdusterrijest vetetsai
souldij ien oktens,
heines dijeel sten liebeskan
giveissem od veel valjeskan,
mes de värtait eedoi sem ais
lufdus lasjijens.

Viet, mesviiset polijellem
dänsen datjai Mahreel hefens
lillij fis faljens.
Eldemmejeg feshijeelem
fallehdai, od Luodeleelem
doujai dijeg dänseiduen,
vessheid lufduest.

199
Mahher mijens 199 ✎

Isä meidän

Mahher mijens, ves dan eeden hefennuis,
saintehaid nil eedet daines namendes,
sels em voltedoume nillet daines van
teit, iguentat, teit, iguentat.

Mahher mijens, saavet daines voltedoum,
hundat iensijem van daines vaalendus,
sels em ienlek volte daines nillet van
teit, iguentat, teit, iguentat.

Mahher mijens, datja mijeel liebendes,
datja giventat ga mijens sindijeg,
sels van daineel lengetsæ kloirennus
teit, iguentat, teit, iguentat.

Mahher mijens, ait dan mijee keusnijes,
renna voltenindes fosens baflijent,
sels em voltedoum od volte, kloirennus
daines nillet van, daines nillet van.

198
Mensvarden vool Herrensemmes (verren 392) 198 ✎

Oi, miksi tiellä Herrani

1. Mensvarden vool Herrensemmes
skareis köverduin eedoim?
Fims Herde emmep erdemmes,
hes herdellæ valvendoin.
Hes mijen soppad värvellem,
hes seidokellem, Hengellem
mein vaijæ shelluijekken.

2. Me snendam Heines helsennen
od semssam Heines kalneem.
Hes snendæ iennen nameltem,
ien okten tes sermessem.
Hes takkes sotte luussanten
od femleel votte uuvanten,
vie hovsij khoteel douja.

3. Hes endest, liebe whiesuens
od armuens sur söges,
sua' Hengens storren fahhuen,
vei lufduens ylhetes.
Jel voommes em var himluee,
siem se stil heines jelnijee,
hes aldæ mei, fims Herde.

4. Dint seidun: "Ves teit reffa soi
meins kesent meines endei?"
Oi ait dan, jel ersoun reffoi
dains semmuestem vol mei.
Shell, et me eem jek sermeendes,
sel sgeifan den var khoteendes
storrest laiflekkuestem.

197
Oh onjesijens maans peel (Sionens sangen 154) 197 ✎

Ah, autuasten maassa

1. Oh onjesijens maans peel
kloiruens strandehel
terrenvoij vollen votte
Emmel lasjijeltem.

2. Dij vej maans peel kampellai
usnehes loppeel asd,
kerd vinduens maas krennai
krenneni whiesuens.

3. Jalenim besjens voeel
hafam me stepehdan,
valjesdam, Jeesus laiflek,
vegetta loppee var!

4. Me voollam vehjalekel
whiesuens vooskennel,
maas whirlekkai souleemmes
whiesuens veteni.

5. Me diese doujam kristeem
maaehles vehjejens,
van snendam, et me enkerd
vehjestem renne eem.

6. Dens vardest keusaidelet
me höisdam Emleemmes,
sel Jeesus keusaideelem
datjendu whiesuen.

7. Ses erdaidilet vesheid,
te prourij, shierijeg,
mij eedei usnens troukken
Jeesusens soorijes.

196
Mij saavei, Jeesus, väinindes 196 ✎

Tulemme, Jeesus, pienoises

Mij saavei, Jeesus, väinindes
teit Betlemmeel dains meintsereel.
Meil valguendes glanssa shel,
meil jollelufdus datja veel.

Dains lehtat saavei höiesdeim,
dains entat maans peel kyyrehdeim.
Dan mijen vot dains enditat,
dains shieritat, dains prouritat.

Sel saavend testat hefennest,
volkoddun hefens valguest,
siend ikhijelt nil bafnukij
od sluuftuprukens oslukij.

Oi Jeesus, lasjeins fensenne,
teit alda mijee lillijee
od helda mijen usnues,
vaalendues, laiflekkues.

Shel, et ain mijent ersounne
volvottoi vettens armuee,
van et tes väinij lamsindes
stennendoi herdens hollues.

Teit lehem sangei meintseree
od veel mij, Jeesus, vaisdai dee:
Shel enkerd mijen ienleken
hefennes dänsa lufdeissem.

195
Jolleoul, juleoul 195 ✎

Jouluyö, juhlayö

Jolleoul, juleoul!
hillannun verk ien ul,
daa stil valveim ei afegeljij,
lasjens soilsukkens suuvelleissem
:,: meintserlunnessem. :,:

Jolleoul, juleoul!
Herdijel verk em ul.
Ingel hefennest signellad deil:
Storre saavennun lufdus em teil:
:,: Kristus varetsannun! :,:

Jolleoul, juleoul!
Völlettaid em de ul.
Eedet kloirus teit Emleeleimmes!
Maans peel hillus, semt ikhijeeleg
:,: eedet namus ga storr! :,:

194
Vares vast em himlenne 194 ✎

Aamu vasta hämärtää

Vares vast em himlenne,
ildem em ul jolle.
Datjijee ain eide vie
ainneg della jille tes,
enne ais em jolle.

Kövlek em teit hilletsa,
enne ais em jolle,
ildikken oktem sitta,
sitta semt van omla ga,
enne ais em jolle.

Voj sel valles leklek em,
ildem em ul jolle.
Eedem werim onjelous,
momemmesseg whaien em,
kuns de saave jolle.

Velep ilde himletsæ,
velep riennæ jolle.
Huj sel meinee nervetsæ,
matsleket ul spennetsæ
leket vuottaid jolle.

193
Goive 193 ✎

Koivu

Oktehem ylhad sares goive,
oktehem gumbens peel yletsu,
:,: Oktehem ylhad sares goive,
oktem gumbens peel yletsu. :,:

Ainmehe igufensuketak,
ainmehe vierremfensuketak.
:,: Ainmehe igufensuketak,
ainme vierremfensuketak. :,:

Tostehai sorrad väine goive,
valgehetakkenne köverdu.
:,: Ikrevad ildikken, varsikken,
raadim valsikkem teidikken. :,:

Vetehe vallad voons vierretat,
terrenne kalsijeel kövijeel,
:,: ves teit sulssoi dee väinrugennee,
feheldoje onjelousee? :,:

Veisihi viestit virstain päähän,
sanahat saattaisi suruiset
:,: koivuhun nuoren kohtalosta,
valkoviittaisen elosta. :,:

Tuota itki kaunis koivu,
valkohoviittainen valitti.
:,: Kukaan ei kuullut valitusta,
yksi vienotuuli kuuli. :,:

Kuivasi hän kyynelehet
ha koivun lehdet tuuletteli.
:,: Hiljaaha itki kaunis koivu,
yksin kummulla yleni. :,:

192
Teit ul thaler ko ienmesjent (Sionens sangen 249) 192 ✎

Nyt jo taittuu talven valta

Teit ul thaler ko ienmesjent,
ehlok algæ lemmetsa.
Versoij bryydei frostens alent,
lootten em et whirretsa.

Lefij umssai vinnetreddes,
sullev em ul lehues.
Herrens lasjij teses taides
igukevdee vuotellai.

Jeesus armusshunnelelet
sindefrosten sullettæ,
Hengens sernusduottens troukken
ainnuij vollen fledettæ.

Veel em hefens voltedoume
kampelluijes peel tes maans.
Kota kotsai Herrens endij
igubesjens valmoeel.

Neep dan noore hefens taame,
kampella dan usnessem,
kristens daggos vaig van denlæ
montait werim wheidemtat.

Kristens alent krennens altat
usenlekij doujellai.
Semtat venne Herrens ende
hefens klaudeil kallellai.

Van diel helgehdæ oilvaageil
tsievenn sares kanlenneins.
Inglennijeg semtat saavei
kooreel sten frensoppaideins.

Diel ain molle mellee himla,
ain ga terree diel em se.
Dänsenverren larjeins sullest
iguentat helgehdæ.

191
Hilluens kloknij 191 ✎

Rauhan kellot

Lisen, kloknij hilluens teit singai,
soinde maanslek teittat hillennæ.
Mejakellokee hilluens tringai,
sjest ikhesdoum diese lummennæ.

Matsleket em iutsinluee, greelnee,
ender endreem var dies slodellæ.
Harsomt lisnan laiflekkuens nelvee,
sje lufduen whiesneel detendoi.

Lisen, kloknij, jollekloknij singai,
kloknij laiflekkuens tringellai.
Ljuuveinnee, sjest ikhesdoum unnellæ,
jollekloknij dijeel vishopsai.

Werlufduens, kloodemmuens denle
saavet teit ien ikhens seddijeel
Kodden losseel, mekeel, värmesjetat,
sainten hillennuen denlan diell.

Hillennuen, sje ain maans greeluijes
vaima vollen nee ais unnellus.
onjen, sje veeleg whiesnens sorruijes
stennendæ, em höit iennens mahdus.

Stelles, stelles werlek jule mijel
jollens kloknijens hummelleissem.
Mijens värmesjem tesem kulgeissem
voons peel mijel hefenn' loomellæ.

190
Herdijens jollesangen 190 ✎

Paimenten joululaulu

Tsiernans vookken kulgendeim
koddu semmus herdenneins.
Beetlehemeel vaijad dij,
mesjem lengai kloosangnij.
Deni semetsa shie ga
teit ienlek hefenne, maa.
Lengat sangen herdijens
kloiruetat lasjennens.

Joosef erdæ Mariee,
sel hes lasjee lingettæ.
Aslij, hergij, lamsennij
fleegai souldin´ seiennin´.
Armus storre, hefenne
jek em var ien herdenne.
Meintseres mij shuuvennen
viedei Emlens Sunnennen.

Meset helgæ bleilvisreg
oules teit saresemlet.
Viedu lasjen shuuvennen,
Joosefen od Marien.
Serme hefens inglenneins
sanged lasjee erdelleim.
Meintseres mij shuuvennen
viedu Emlens Sunnennen.

189
Vaalenduens tsierna 189 ✎

Toivon tähti

Sammæ hefenn, sämeg himlæ,
oultat valsens vaimeim,
ilderushukens los shunnens
vestens kulgent sammeim.
Stelles flemmæ tsierna, ildem,
vaalenduens akneil
loodeim var uumoij sten silden
valgennuens whieseil.

Jolletsierna Jeesus stepel-
lad hengens hefenneil,
vaalendusvalguen vaijel-
lad oules ikrenneil.
Heinee fleega taiel lasjens,
leidan nee dan besjen,
heines vaalenduest maans peel
shien dan enkerd hefen.

188
Gynne kaskuins laage 188 ✎

Kymmenen käskyä

1. Me eedem Herre, daines Emmel, dainel ain shie endrijee emlijee eede.

2. Dainen em ain Emlensem namee tyhleket kasutta, gans Herre ain jette karestmak dee, ves heines namen tyhleket seide.

3. Sainteha restenvalles.

4. Kloiretta mahreem od momeem.

5. Dainen em ain sordetta.

6. Dainen em ain afebetenda.

7. Dainen em ain rehva.

8. Dainen em ain feeree seidokee lehellikhestem seide.

9. Dainen em ain lehellikhensem enduee taveidella.

10. Dainen em ain taveidella lehellikhensem afegeljee, verkkelijee, klivdee aindeg ainnee, sje heineel lengetsæ.

187
Saave ul oul 187 ✎

Saapuu jo yö

1. Saave ul oul, unna em ko ul,
trudueel sipsettæ hillennus.
Mahdam me lisna den thondens hummelluen.
Fensemmes, fimsee oulee dail,
fimsee oulee dail,
fimsee oulee me daineel vishopsam.

2. Glanssæ gus, keldenne gus,
klaudij dens shunnuest lingellai.
Mahdam me lisna den thondens hummelluen.
Fensemmes, fimsee oulee dail,
fimsee oulee dail,
fimsee oulee me daineel vishopsam.

186
Gusvalgus bälerdens ylekeel glanssae 186 ✎

Месяц над нашею крышею светит

Gusvalgus bälerdens ylekeel glanssæ,
ilde sel kesem ul em.
Väinukij bleilukij unneel vaimehdan,
dainen teit taide ga em.
Varsem dan hevan od valsukke shunne
segeset voonsendes peel.
Unna meins lasjukke, boikkemmes väikke,
ljuuvenne ardoenn' veel.

Shuuva ul, bleilukke, pulmukke väine,
lunneel dains lingenlekeel.
Lakoij od hollij ain taveida dainee,
sertsee ain sheide dains veel.
Vaalesdam, dainel ain hollijee eedoi
whiesnensendes vooskijel.
Unna, meins lasjukke, boikkemmes väikke,
bemmans peel peennem ul sheit.

Lasje sien eede veel, kota van ylhan
annuijens lungeissem vol.
Vaalesdoim tseebijens dainee sten douja,
sel peshest bliiehdan vol.
Teidukke kulgendam whiesnens me vooskee
semekken mekkennem dains.
Unna, meins lasjukke, boikkemmes väikke,
hendlekein, ardoenn' meins.

185
Agnus Dei (Emlennens Kerets) 185 ✎

Jumalan Karitsa

:,: Emlennens Keretse, / ves dan doujan ersounnens sindij, / armella mijee! :,:

Emlennens Keretse, / ves dan doujan ersounnens sindij, / datja mijeel hillus!

184
Beetlehem, Beetlehem, katat köhe, väinukke 184 ✎

Betlehem, Betlehem, kylä köyhä pienoinen

Beetlehem, Beetlehem,
katat köhe, väinukke,
shuuvend palmetreddeins alet,
glanssad triernejendes hefel.
Armuen shiend hefennen,
Beetlehem, oi Beetlehem.

Dietat ko, dietat ko
nentat uumoijemmins voo.
Meintserlasjen diell mij sefai,
seienlet heins lehtat jetsai.
Sije sainte mindelloins,
Beetlehem, oi Beetlehem.

Beetlehem, Beetlehem,
nytten sainten, hefleken
eedu jetta hefkloiru'nneg.
Mesviiset hein varvottunneg?
Meitserweiden datjendeim,
Beetlehem, oi Beetlehem.

Beetlehem, Beetlehem,
katat köhe, väinukke.
Riklek eedun enkerd nillet,
sel meintsereeldes hefenlek
nytte väine varetsu,
Beetlehem, oi Beetlehem.

183
Henijel hergijens elsukens 183 ✎

Heinillä härkien kaukalon

Henijel hergijens elsukens
shuuve lasje vouldelous,
ingelsermens deel
gliidelleissem veel
laiflekkuee storreinnee fleegelmaal.

Hes, femles momensem hendlekens
shuuve Sunnen Emlensem,
ingellasjeins deel
gliidelleissem veel
laiflekkuee storreinnee fleegelmaal.

Lillubeins, ruusijens lehues
shuuve Herre ikhijens,
ingellasjeins deel
gliidelleissem veel
laiflekkuee storreinnee fleegelmaal.

Kristellem vierrem dens rehvelens
shuuve framsso puhdannein,
ingellasjeins deel
gliidelleissem veel
laiflekkuee storreinnee fleegelmaal.

182
Stepellan semmues Jeesusens (verren 319) 182 ✎

Sä kuljet seurassa Jeesuksen

1. Stepellan semmues Jeesusens,
den dellæ fleegne dains lufduslek,
den dellæ sangen dains klingenlek
sheid molleins terrijens middensme.

2. Ain snenda besjeendes ersounne,
ain viede voollendes dluppokei,
de aildens menguini semetseim
ain snenda helmijest deppuem.

3. Van helmen siend dan hendleken,
de ardos em verte Keretsens.
Hes sordu halest sindennens,
teit voollan klothijes onjuens.

4. Ul diese lufdus dains Jeesus em,
maans peel em, lakses adessuens.
Sel kulgus kurves uuvettæ,
hes armussurelet whirlekkæ.

5. De surre laafnait em ien ikheel,
van monnij kulgellai höikken dens.
Ain maisde ulpdem ersounne
dens voltee, hilluee, lufduee.

6. Van koldem, kyilek visenmaa
tos virnens vierrem van whirsetsæ,
de valgelillublet bryydetsæ,
ul onjuslufduest sedlennæ.

7. Vej virneins vierrem kulgellai,
dint ender endreem aidellai:
Teit peennem höidetta mahdan dan,
od gumpei hefens sten viehdan van!

8. Ses rienna, fennes dan, lufduissem
dan ylha armues Jeesusens.
Sien enkerd portikken Siionens
dan kohda lufdueel marringens.

181
Lappens momens lunnesangen 181 ✎

Lapin äidin kehtolaulu

Mome lasjeem lingettæ,
lasjee trevorrijens,
shunnel stelles himlæ
altat tsiernannijens.
Vaig de halle ildennem
voste villenduij tihem
ansteit, lasje, datje't shien
dij truduins goldemaij.

Laken setta souldij van,
shuuva onjens unnee.
Unnens hierui utlennan,
meins lingeissem lunnee.
Storretat dains groffeissem
maijel belgeins laafenleins,
ansteit, lasje, datjet shien
dij Lappens viidij maij.

Reshe nordens flemmuijens,
lumus himmusthondijens
lunnesangnee nillet em
dij Lappens lasjijeel.

180
Sel jolle em - Sel maas em lumheng 180 ✎

Kun joulu on – Kun maas on hanki

1. Sel maas em lumheng od vetij venges,
hæ soulde samman nud shunnelens,
sel pesk em ainde pes veons lillens
od trudus tyhe ki hoilenlous,
em lemenn' huogellus thalerehles,
sel jolle em, sel jolle em.

2. Ain hollei, sorrui värnoogen fella,
ain denla freslekij pakkennij
od lilleins sangellus van hummella,
lufduest souldijeg sedlennai,
od flemmij glanssai jolletreddeis,
sel jolle em, sel jolle em.

3. Meins mome foddan, em shöödos maistlek,
hes jernij jakkæ, jernij shie.
Van meintser, bafnej od tsierna werlek
dij souldeil kresivnet loomellai.
Sell' melle helle nud kristennell em,
sel jolle em, sel jolle em.

179
Nent saavei ien mindelluij 179 ✎

Taas kaikki kauniit muistot

1.
Nent saavei ien mindelluij,
ien kresnij melleel meins:
lumenvalgennij dieltij, truduij
od jule Jeesusens.
Stelles varsem kledde de brustein
meins pieel sten kleddajad.
Eedu kyrkkes mij stelles taideim,
seidokee lessajad.

3.
Nud lengad momens soinde
seiennein, lendummein.
Heines keseel me peenemmes sheidum
od hillee lisnendum.
Storree iennee dee ain höistendum,
sainten felloen mindam nil.
Iguentat de mindellus whiese,
de soules meins deppet em.

3.
Laiflekij mindelluimmes
nent whiesneel höietsai,
onjesij seidokijeg
nent seddeel versetsai.
Dij ain lunge ennem ulekken,
van dijens lemmuen
shiem vennent jollent me mekken
et vaasta annuen.

4.
Nent saavei ien mindelluij,
ien kresnij melleel meins:
lumenvalgennij dieltij, truduij
od jule Jeesusens.

178
Ilde hæ kommen, Loodel meins (verren 563) 178 ✎

Ilta on tullut, Luojani

1. Ilde hæ kommen, Loodel meins,
eet meines erd, dan laiflekein.
Giventat sindij meins datjeim
hilluel blessa Jeesusens.

2. Jel me veel värsen valsen shiem,
lasjelet dains ait et whiese,
nee et hefens seges ehel
diese ul mahdoi lemmetta.

3. Lasjelet helda hefennens
middensme gustens ersounnens.
Diese ul hef seretseel shell,
shuuve dains femleel giv meinen.

177
Meines sindij em storrij giventat (Sionens sangen 189) 177 ✎

Ovat syntini anteeksi suuret

1.
Meines sindij em storrij giventat,
kak em sylde meins meksajad.
Dainee dänseidem Herre meins, Jeesus,
Dainee dänseidem, dänseidem.

2.
Refesrekkannen armuen meineel
givend köheel od keusaideel.
Dainee dänseidem Herre meins, Jeesus,
Dainee dänseidem, dänseidem.

3.
Eedem mosde od syttoslek, köhe,
van mein Yljeni feirgettaid.
Dainee dänseidem Herre meins, Jeesus,
Dainee dänseidem, dänseidem.

4.
Hafan armuens meren dan meineel
enkerd storren dan setendan.
Dainee dänseidem Herre meins, Jeesus,
Dainee dänseidem, dänseidem.

5.
Tesem tyhlekest veelge me dänsam,
eedem hadoest höidettaid.
Dainee dänseidem Herre meins, Jeesus,
Dainee dänseidem, dänseidem.

6.
Van sten ljuuvein em hefennes dänse
sel em dervus stes volvotten.
Dainee dänseidem Herre meins, Jeesus,
Dainee dänseidem, dänseidem.

7.
Dietat meidammeg teidens pest heera
me, ves armuel krennaid eem.
Dainee dänseidem Herre meins, Jeesus,
Dainee dänseidem, dänseidem.

8.
Men me feedem, sen usnes me feedem,
eedem Yljeni erdues.
Dainee dänseidem Herre meins, Jeesus,
Dainee dänseidem, dänseidem.

176
Usenskaasendus 176 ✎

Uskontunnustus

Me usnam Emleel,
Mahreel, Ienvegenneel,
hefens od maans Luodeleel,

od Jeesuseel Kristuseel,
Emlens nillekeel Sunneel,
mijens Herreel,
ves segetsu Saintest Hengest,
varetsu virgen Mariest,
liidu Pontius Pilatusens taidem,
kristeelhoggajad, sordu od greffajad,
stepehdu altat hadoeel,
höidu truannos valset sorduist,
stepehdu höitat hefentat,
sittæ Goddens, Mahrens, Ienvegennens, oulsaidem
od heeræ dommeida dient
whiesennijee od sordantijee,

od Sainteel Hengeel,
sainteins semleken semmusdoumen,
sainteins ferkettuen,
kreppens höitathöiduen
od iguennen whiesnen.

175
Johannesens evangeliumens 10-nnos kapittel: 14–18 175 ✎

Johannes 10:14–18

14 "Me eedem fims herde. Me snendam lamsim od dij snendai meinen,
15 nee ais Mahher snendæ meinen od me Mahren. Me aldisham hengennem lamsijens frent. [Matt. 11:27; Joh. 7:29]
16 Meinel em ga endrijee lamsijee, dennijee, vej ain eede tesest lammesgordest. Dijeg meinen em testat aldetta. Dij lisnei meines soinden, od dint em eede okte serme od okte herde. [Hes. 37:22; Matt. 28:19; Joh. 11:52; Ap. d. 2:39]
17 "Mahher feheldæ meinee, gans me givem hengennem – et shie den nentat takkes.
18 Meinent ain värnoogen dee reffa, sef me den datjam vol. Meinel em volte de vol datja od volte de takkes votte. Dint hafæ meines Mahher kasken meinen detta." [Joh. 14:31]

174
Ains dan uppstenda 174 ✎

Etkö ymmärrä

Ains dan uppstenda, mee me daineel seidum?
Enkerd veel me den visda mahdam dail,
eda daineeleg väresmenguimmes nindem.
Dens peel villam me lisetta, eda dainee me feheldam,
dens peel villam me lisetta, eda dainee me feheldam.

173
Klaudij beddai shunnelen (Sionens sangen 112) 173 ✎

Pilvet peittää auringon

1. Klaudij beddai shunnelen
haarens beddens altat
melleel doujeim adesnen,
skorren ienmesjetat.

2. Mahher shellæ sönduken
klaudij vollen vaija,
väinij, storrij sindimmes
seddest vol hes douja.

3. Erdes heines lasjij em,
vaig ersounne hummæ.
Sindij datjai giventat
heines voltedoumes.

4. Usnen me veramheldam
heines armusholles.
Heines lasjelet villam
whiese heins lehues.

5. Et loppesi vaastojem
me kampella voons peel,
kottuen visnendeissem
shoim me krenen diel.

172
Lingetellam flemraasukee 172 ✎

Tuuditan tulisoroista

Lingetellam flemraasukee,
gibbenpettukee me heijam,
veramheldam väinvalgukee,
lasjee Loodelens me bleijam.

Hefennuest datje saaven,
hefens flemmens kombelluijest,
Loodelens leevmengelloijest,
ainde halnens flemmelloijest.

Lunnem lasjee maans valgetat,
ainde halnens valgennetat,
lunnem vaalenduens flemtat,
werlekens verkens drielleltat.

Heinen lunnem tuigehetat,
tsiernannetat teseel dommeel,
maans fimsetat kloiruetat,
onjelekijens lufdueel.

171
Whaien em hierus 171 ✎

Hiljainen tienoo, hämyinen maa

1. Whaien em hierus, himlenne maa,
gimnee dens höikken gus speegella.
Oktem tat lungem, uumoissem eem:
mesteit me nentat khotennem sem?

2. Tsiernannij flemmai goldetteim maan,
meins lummus gliide tsiernejens dae.
Lodettuen dient sedde ga shie,
meins leiden dynnæ, hilluen shiem.

170
Ender Timoteusens skriffos 4:1–8 170 ✎

2. kirje Timoteukselle 4:1–8

4:1 So me ses werettam Goddens od Herrens Jeesusens Kristusens forem, ves em var et dommeida whiesennijee od sordantijee, fremheeruessem od voltdoumessem:

4:2 Serna seidokee, stepehda fremtat so fimsel ais sopusaillousel taidel, renga, nooma, vinkenda olteni puhsueni od opettueni;

4:3 Gans komme taide, sellem ain dij mahda terennee oppee kesta, van endijens hemmuinsem verast semtatsettai sefeelem villuensem taiennij opettelij,

4:4 od kurvettai lisnordijem voltat weruest, od tyhsijeel judijeel volstepehdai.

4:5 Van valev dan oltes, liida od kesta leidnijes, detta evangeliumens sernuens verk od verketta duottem pefortet.

4:6 Gans meinen sefen ul noppet framssai od meines volkodduens taide heeræ lehtat.

4:7 Me hafam fimsen kampelluen kampellan, hafam tossan veratta od jetendan bliefnen.

4:8 Tesent framvarden meineel hafai settan salvetat oilvaaguens kren, sjen Herre, oilvaage dommeidel, detvalsem meineel jeeræ, van ain nillet meineel, van sheid oltijeel, vej heines fremheerueem feheldai.

169
Babylonens däkst 169 ✎

Babylonian teksti

1. Kak ersounne kasuttu semijee seidokijee od tooged oktee nelvee.
2. Sel ikhij mavoiretsu var iddoo, dij leidu Sinearrens maast jämneppen od jetsu dietat et whiese.
3. Od dij seidu endrijeelem: "Dettem dillee od palttem dij kövlekitat." Dij kasuttu klendillee höiendenkövetat od asvaltnöögee morrueel.
4. Dij seidu: "Höienttem sefeelem linne od torne, sje yletsæ hefennueel seg. Sotaikken mij shiei kloiruee od ain ga viiennetsa höit kak maans."
5. Herre kommed et fleega linnee od tornee, sjee ikhij höiendu,
6. od seidu: "Det dij nud eedei, okte ikkus, sjel em okte od sem nellev.
Tes, vattee dij hafai shien dettaittat, em vast alguee. Nud dij mahdai detta vattee ais värt.
7. Kottem et sotta dijens nellev, so et dij ain uppstenda endrijensem tooguee."
8. Od so Herre viiendettu dijen dient olfurren ersounneel, od dij hilletsu höientmast linnee.
9. Linne shied nametatem Babylon, gans diel Herre sottu ikhijens nelven od dient hes höiendettu dijen olfurren ersounneel.

168
Velmetsa, Herrens ikkus (verren 7) 168 ✎

Valmistu, Herran kansa, verren 7

1. Velmetsa, Herrens ikkus,
et heinen varvotte,
ner heeræ hefennuest
maans peeltat Tigounne.
Hae heinen ersounneel
valgennuetat shellan,
Frennehdeletat doujan
veins Godde armues.

2. Teins storlekeel gustenneel
nud veoo viidetten
od seddijentes portij
nud heineel laafnaten.
Voo detten regetat.
Te laksij, höidetsaten,
te vorrij, falletsaten
laafnaittat, jämnitat.

3. Humlekkus, hillennus em
veins Goddeel laiflekee,
ain kesta ulpdemmuee,
ulpdemmei vardusdæ.
Sel sedde villenne
Herreem van vennellæ,
de veoo velmesdæ
Jeesusens kommueel.

4. Oi Jeesus, armusdettel,
dan, sedde laafnetta,
od värsens mellens loodel,
voo sef dan velmesda.
Voj, jeselnil meineg
dains ruume mahdoim eede,
so seidoim dänseiduen
oi daineel, armuslek.

167
Mij barnij lillij riennai 167 ✎

Me lapset pienet riennämme

1. Mij barnij lillij riennai
nud Betlehemens meintsereel.
Dains valgus, Jeesus, glanssa shell,
so jollelufdus veinel em.

2. Dains lehtat koddei dänseissem
sangeissem semt lufdeissem.
Mij daines shierij, prourijeg
nud dainen shied jernetat.

3. Ner heerand testat hefennest
volkoddun hefens valguest,
shiend ikhijelt nil bafnukij
od sluuftuprukens oslukij.

4. Oi Jeesus, barneins fensenne,
nud alda meijee lillijee
od helda meijen bliefues,
villendues, laiflekkues.

5. Dint olte valles värsestem
dan votten hollen meijestem,
so et ain meijent ersounne
volvottoi vettens armuee.

6. Nud lehem sangei meintseree
od veel mij, Jeesus, vaisdai dee:
Shell enkerd meijen oltennen
hefennes dänsa lufdeissem.

166
Maanslekens loidens singeissem (Sionens sangen 169) 166 ✎

Kun sota soipi maallinen

Maanslekens loidens singeissem
em lodus vegalek
Siionens serne, sangen dens,
dens ikkus bleslekke.
Ain strandel tesens ersounnens
ee besjee, huiluee.
Ljuuvemmaal maal me villam van
Jeesusens lehueel.

Od velem, ner me mindellam
khoteel ul koddantei,
me shelloim lehem Jeesusens
eede deins mekken.
Me hungam: Laiflek Herremmes,
mei ait dan erdelleim,
et eedoim enkerd lehemdes
semmues prourijens.

Dies tihem vool stepelleissem
himlus den beddæ,
od oulsij summoij hailettai
dee khotee soilsukee.
Van enkerd ennem shunnel ain,
ain falla eedeimmeg,
ner khoteel meins me kottum ul
Jeesusee et dänsa.

Em braudesel Jeesusens
ehdoem ikrevnee,
ner diese shiem nil teidikken
semekken stepella.
Van emmep vares heeranne
sedlenne sanguinim,
vi sefai strandel hilluens,
maa teidinim jetsæ.

165
Prest Moosesens bok – Loodus 165 ✎

Ensimmäinen Mooseksen kirja – luominen

1. Algues loodu Godde hefen od maan. [1. Moos. 14:19; Ps. 121:2, Ps. 146:6; Hepr. 11:3]
2 Maa eedu belg od tyhe, mosdus beddu deppuij, od Goddens henge mavoiretsu vetijens peel.
3 Godde seidu: "Kommet valgus!" Od valgus kommed. [2. Kor. 4:6]
4 Godde sefad, et valgus eedu fims. Godde dereijad valguen mosduest,
5 od Hes namettu valguen valsetat, od mosduen Hes namettu oultat. Kommed ilde od kommed valles, dint koddu prest valles.
6 Godde seidu: "Kommet kurvetsanne kans vetijens veltat, et dereija vetij endrijestem." [Ps. 33:6; Jes. 40:22; Jer. 10:12, Jer. 51:15]
7 Godde dettu kansen od dereijad endrij vetij dens alkanteel od endrij dens höikanteel. Dint hundu,
8 od Godde namettu kansen heftat. Kommed ilde od kommed valles, dint koddu ender valles.
9 Godde seidu: "Semtatkommet hefenskansens alkantel eedennij vetij okteel sijeel, so et maans aleppe komme sefuens altat." Od dint hundu. [Ps. 33:7]
10 Godde namettu kövleken aleppen maatat, od den sijen, sjens peel vetij hafai semtat kommen, Hes namettu mertetat. Od Godde sefad, et dint eedu fims.
11 Godde seidu: "Groffat maa vehruee, siedijee dettantijee groffijee od heddestreddijee, sjej maans peel doujai hedsijessem venne loojensem taiennee siedee." Od dint hundu.
12 Maa versad vehruee, siedijee dettantijee groffijee od heddestreddijee, sjej doujad hedsijessem venne oundens loojensem taiennee siedee. Godde sefad, et dint eedu fims.
13 Kommed ilde od kommed valles, dint koddu truannos valles.
14 Godde seidu: "Kommet valguijee hefenskanseel et dereija valsen oulent, od eedet dij markkilet jekentmas mertaidijee, teidijee od annuijee. [Ps. 136:7-9; Jer. 31:35]
15 Dij glanssat hefenskansekken od givet valguee maans peel." Od dint hundu.
16 Godde dettu daa storrij valguij, storremman et alda valsee od lillemman et alda oulee, semt tsiernej.
17 Hes settu dij hefenskanseel et glanssa maans peel,
18 et alda valsee od oulee od dereija valguen mosduent. Godde sefad, et dint eedu fims.
19 Kommet ilde od kommed valles, dint koddu nelennos valles.
20 Godde seidu: "Vetij viperlat whiesennijest eedekijest od bleilij bliiellat weitres hefenskansens alet."
21 Sten loodu Godde storrij mertensbastij od olte endrij whiesennij eedekij, vejest vetij viperlai, semt olte seeblekijens loojij. Godde sefad, et dint em fims.
22 Hes blessad dij seideim: "Eetten heddeslekij od lisennetsaten od völletten mertens vetij, od bleilij lisennetsat maans peel." [1. Moos. 8:17]
23 Kommed ilde od kommed valles, dint koddu fisennos valles.
24 Godde seidu: "Maa detendat oltenstaiennijee whiesennijee eedekijee, olte klivdeaubujens, lilleaubujens od velaubujens loojij." Od dint hundu.
25 Godde dettu velaubuj, klivdeaubuj od derennij lilleaubuj, olte aubujens loojij. Od Godde sefad, et dint eedu fims.
26 Godde seidu: "Dettem ikhe, dettem hes lustetatem, taientatem, od allendat hes mertens valjejee, hefens bleilijee, klivdeaubujee, maa od oltijee lilleaubujee, vej maans peel mavoiretsai." [1. Moos. 5:1, 1. Moos. 9:6; Viis. 2:23; Kol. 3:10]
27 Od Godde loodu ikhen lustetatem, Goddens lustetat Hes heinen loodu, mahetat od femmetat Hes loodu dij. [1. Moos. 5:2; Matt. 19:4]
28 Godde blessad dij od seidu dijeel: "Eetten heddeslekij, lisennetsaten od völletten maa od vottaten de alduensem altat. Veilten mertens valjejee, hefens bleilijee od oltee, ves maans peel whiese od mavoiretsæ." [1. Moos. 9:1,2; Ps. 8:7; Viis. 9:2]
29 Godde seidu veel: "Me givem teineel olte siedee dettantij groffij, sjej maans peel em, od olte treddij, sjejes em siedee doujannij hedsij. Dij eedet teines toidetat. [1. Moos. 9:3]
30 Od velaubujeel od hefens bleilijeel od olteel, ves maans peel whiese od mavoiretsæ, me givem toidetat vehrij groffij." Dint hundu. [Jes. 11:7]
31 Od Godde fleegad oltens heines dettammens peel, od olte eedu fimsee. Kommed ilde od kommed valles, dint koddu heksennos valles. [Sir. 39:16; 1. Tim. 4:4]

164
Besjee, van besjee 164 ✎

Rauhaa, vain rauhaa

Besjee, van besjee
Kloknij dij sing.
Barnijeel besjee
Dij besjee sing.
Inglijens sangen
Besjee, besjee hooge.
Meintserens höit jollens tsierna valgueem,
segesdueem barnens souldijeel glanssæ.
meintsereel Marie linge lillukeem.

Beesjenne kriste
Erdoen dua
Souleheel momens
Seden de sua.
Paasennens vares, leiden
kerdem visna!
Lufdus völlet-
tæ upphöiduens maan.
Hillenne melle
Valjenduee hooge.
meintsereel Marie linge lillukeem.

163
Hepreanskriffekens gynnos kapittel (Hepr. 10:1–39) 163 ✎

Heprealaiskirjeen 10. luku (Hepr. 10:1–39)

1 Laages em ses nil erdos kommennest, brustemmast werennuest, laages em ain dens aktuellee seienduee. Vaig annuest annueel dettai laagens settammij framssuj neventat, laage ain värtait mahda detta Goddens foreel stepehdannijee stendleket pefortitat. [Hepr. 7:19, 8:5, 9:9]
2 Endrekkenhai hafoi loppan framsmast. Jel dij, vej goddenspalvoest jekvotte, hafoi ul ansteit kommen puhdettaiditat, dijel ain ennem eedoi ainnijee sindijee semnafuens peel.
3 Van framssuj, varkulget, mindettai sindijest olte annus. [3. Moos. 16:21]
4 Mahdenloushai em, et hergijens od gutherijens bledde vottoi sindij oif.
5 Dettat seide Kristus ersounneel kommeissem: – "Framssujee od jernijee dan ain villad, van dan loodun meineel kreppen. [10:5-7: Ps. 40:7-9 : 10:5,6: Ps. 50:13; Aam. 5:22; Miika 6:6,7]
6 Foirettusframsso od sindeframssuj ain dainee mellendu.
7 Stelles me seidum: Tesem eedem. Sollen ais meinest hafai skriffusrolleel skriffan, sollen hafam kommen detmaal, völletmaal daines villuen, Godde."
8 Hes seide ses prestit: "Framssujee od jernijee, foirettusframssujee od sindeframssujee dan ain villad, dij ain dainee mellendu", vaig tesijest framssujest em laages settuij. [Matt. 9:13, 12:7]
9 Van sten hes seide: "Tesem eedem. Hafam kommen völletmaal daines villuen." Hes ses perounde tosij settuij et setta dijens sijeel Goddens villuen. [Matt. 3:15]
10 Tesens villuens taikken hafai veinen saintehan nilkerdennel framssol, ner Jeesus Kristus framssad enden kreppennem. [Hepr. 9:12,28]
11 Oltenne pappe stendæ olte valles verketmas goddenspalvoee od framssæ kerd verast kerden semij framssuj, sjej ain värtait mahda votte sindijee oif. [2. Moos. 29:38]
12 Varem dee, hafæ Kristus framssan okten nillen sindeframsson od settan den stendleket sitlensem peel, Goddens raideel saideel. [Hepr. 1:3, 8:1]
13 Hes vuottæ diell, kuns pluttai heines iuteselij höideppetat heines fotnijens altat, [Hepr. 1:13]
14 gans hes hafæ ul oktel nillel framssol dettan stendleket pefortitat dij, vej saintehaja. [Hepr. 9:26]
15 Tesest veineel werettæ ga Sainte Henge. Prestit dint:
16 – "Tesen kettuen me dettam dijeni kommennijet taidijet, seide Herre: me settam laagen dijens seddeel, skriffam den dijens inlekkueelem." [10:16,17: Jer. 31:33,34; Room. 11:27; Hepr. 8:10,12]
17 Od sten: – Dijens sindijee od feerijee dettuijee me ain värtait ennem minda.
18 Verren hafai sindij giventat given, diell ain ennem sindeframssoo neddai.

Inded beatten teines semmusdoumee oif

19 Prourij, veinel em ses völle raidus steppa intat olteins sainteinneel, gans Jeesus hafæ framssan bleddennem [Mark. 15:38; Joh. 10:9; Room. 5:2; Ef. 2:18]
20 od dint laafnan veineel neven, whiesneel aldettannen voon, sje kodde velbedduens – heines kreppens – troukken.
21 Veinel em storre höipappe, vens alduens altat hafai bliefan Goddens kak ruume. [Hepr. 4:14]
22 Stepehttem dens febri Goddens foreel alsini seddini od kindlet veines bliefues, sedde dumssait puhdannetat fosest semnafuest od kreppe puhdanneni veteni pessait.
23 Stenttem lainmak preidues od villendues, gans hes, ves hafæ given veineel luvetuennem, em loddatte. [1. Kor. 1:9; 1. Tess. 5:24]
24 Hollehttem ender endreem od dostettem ender endreem laiflekkueel od fimsijeel dettuijeel.
25 Inded beattem oif veines semmusdoumens semlekijee semkommuijee, so ais harsomel ikhel em viislet, van veinen em silletta ender endreem dee matsemmat vattee lehemmat sefate Herrens valsen eede. [Room. 13:11; Kol. 3:16]
26 Jel vi, gans, sindai naufen, velep dens verast, ner vi hafai oppan fellentmaal weruen, veines sindijens frennuetat em ain ainnee framssoo ennem. [Hepr. 6:4-6+]
27 Em ain endree ais horlek dommeiduens vuottus od aane foir, sje sveldæ Goddee ulgannij ikhij. [Jes. 26:11; Sef. 1:18]
28 Jel noogen hyllendæ Moosesens laagen, heinen dommeidai sjäälmak sordueel; deel rekkæ daa ler trua werettelijens seidok. [5. Moos. 17:6]
29 Hof matset garlekemman renguen longesgettæ teines mellest hes, ves tappæ fotnijensem altat Goddens Sunnen, hellendæ ainsaintetat kettuens bleddee, sjeni heinen sefen hafai saintehan, od sheimehdæ armuens Hengee! [Mark. 3:29; 1. Kor. 11:25,27; Hepr. 2:3]
30 Vihai nafei heinen, ves hafæ seiden: – Me heeram karesda, me heeram meksa, semt ga: – Herre heeræ dommeida ikkuennem. [5. Moos. 32:35,36; Room. 12:19]
31 Horlekee em kotsa whiesennens Goddens kesijeel. [2. Sam. 24:14]
32 Mintten, hoflekee eedu enne, stelles te just hafad kottan valgueel. Te kestu stelles mongij leidnij od kampelluij. [Fil. 1:29,30]
33 Endrijee teinest hemdui od bloogejad fleegelijens hesuetat, endrij jakkad fensijensem kövleken jeken. [1. Kor. 4:9]
34 Te liidu immed prasteel boldaidini, te lufduini gived sefen deel, et teines endus reffajad, gans te nafed brustemmaa hafa, enduen, sje stendæ. [Matt. 6:20; 1. Kor. 6:7]
35 Inded hakkaten ses teines silluee oif, gans teines sillus palkkai ansteit höimerennet. [Matt. 10:32]
36 Kestlekkus em teineel vajantat, vettat te mahdoi völletta Goddens villuen od sotaikken te shioi endetatem den, sjen hes hafæ luvetan. [Luuk. 21:19; Jaak. 5:8]
37 Hafaihai seiden dint: – Lille taide veel, nil lille taide, et komme hes, ven em mer komme, aindeg hes fiidella. [10:37,38: Hab. 2:3,4]
38 Ner meines raidmellenne fellel bliefæ, hes shie whiese, van jel hes uppgive, me ain heinee fimssa. [Room. 1:17; Gal. 3:11]
39 Vi ain eede dijee, vej uppgivei od kotsai dervellueel, van dijee, vej bliefai od enden soulen sgeifai.

162
Khist od mansinmoroj 162 ✎

Siili ja mansikat

Khistenn' kuelmestem vilgesdæ,
mansinmoroj bunnellai.
Kota, kota herusdella
momens morimaijel shie.
"Lisen khistenn', dummelenne,
oundin' lupin' inded rienna mansinmoroins lehtat!"

Khist sipsettæ lehemmatat,
vete sulleel tirskehdæ.
Vältak, vältak geblennellem
mansinmoroist laken shie.
"Lisen khistenn', dummelenne,
oundin' lupin' inded rienna mansinmoroins lehtat!"

Vannep, vattep gimme doel,
shunnelglansses blinkehdæ?
Voj, voj, nud em meinen fledda.
Enkem iuteselem sem.
"Lisen khistenn', dummelenne,
oundin' lupin' inded rienna mansinmoroins lehtat!"

Mansinmoroi narrovettæ
khistens kherrus hurrenne.
Geenomleddee sefeem nillet
eedu baste horlenne.
"Lisen khistenn', dummelenne,
oundin' lupin' inded rienna mansinmoroins lehtat!"

161
Rienleheket steppel yppellae 161 ✎

Reippahasti käypi askelet

Rienleheket steppel yppellæ,
verkevöllet mome syslellæ.
Jernij klippai paketteil,
dourij lakensettai veill,
van em heslee veinell!

Mahher, mahher äred [eedu] kloodeissem
jollekuutzee, kuutzee noddeissem;
sten shie duppe tsiernannen,
deksij peelem, nafen den,
matset kantlennijee!

Settan hafai sardoum dekseins peel,
stelles barnij riennai romeheel.
Veines romess ven ja [me] sem
pakettokij pussessem?
Elden jolleuggen!

Barnij olte huudai: Oi, oi, oi!
Lufdueissem stelles dänseidoi.
Maijall söötlek dulle em,
Annill sliddel shunlek em,
Veikkoll heste hendlek.

Vaig ain dee värnoogen villoi,
jolle kodde, kuutzenn' oif doujoi.
Prestijearet [serannuet] heereissem
taiell khoteel fensennens -
Sten furvillus doste!

160
Jeesus seidu endijeelem (verren 180) 160 ✎

Jeesus sanoi omillensa

1. Jeesus seidu endijeelem:
Stennendatem meines nil,
raidelekes vinnetreddes
whiesennijet deksijet.

2. Deks ain mahda haljannet
douja hedsee okteemes,
aindeg sefestem värnoogen
leida ainnee whiesuee.

3. Nillet Jeesusest virrellæ
neve volte, whiesne.
Deks hedsennem mahdæ douja,
gans em tredde whiesenne.

4. Sinde verkellæ veines,
semnafuen soorettæ,
fimsens retendæ grofmast,
bliefnens voltee lousendæ.

5. Väresdeksij vinnetreddes
Herre hollæ, puhdettæ,
vettat deksij sten doujoi
hedsee nentat refsemmaa.

6. Eif ain noogen Jeesuseni
bliefues ailt stennenda,
oif hes deade vinnetreddest
visnetsantet deksennet.

7. Stennendatem vinnetreddes
ender endreem lehues.
Herre Jeesus endijeem
värtait mahda hylla ain.

159
Sainte Henge, meins lodettel (verren 117) 159 ✎

Pyhä Henki, lohduttaja

1. Sainte Henge, meins lodettel,
nillek loodel valguens,
Sainte Henge, meins kantettel,
meines seddee bendetta.
Detta de dains templetat,
eda meines hunguij ga
Herrens kanteel höida meidoi,
ais dains sainte villus eedoi.

2. Dan de eeden Henge Herrens,
brustein jerne Jeesusens,
ven hes luvetad ansteit
aldeletat endijeel,
frensoppuens sinette,
villenduens kindlettek,
werettel fahhe Seidokens,
luvetuens segesdel.

3. Sur armuens, laiflekkuens,
Henge kundens, weruens,
nevens whiensens storre givel,
seddens storre lodettel,
meines hengeel werenda,
eda lisnæ Goddemmes
meinee so ais mahher barneem,
var stepellæ fallendanteem.

4. So ais vette veins neddijeel
hafæ virran hefennent,
so sheid, Henge, soulijeel veins
hefens vihme virretta.
Veinen völl dan jernijel,
sgeifetsuens armuel.
Sedde laafna Kristuseelem,
hillus giv dan seddeelendes.

5. Dan de nafen udlij hefens,
veines Herrens solluijeg.
Vaisdam, mahduslouset eedeim,
et me raidet voollojem.
Alda Herree et nafoim,
vinkenduijeem nodettoim.
Shell Seidoken veinee alda,
sindens voijee et ga skarda.

6. Puhdannuee dan taveidan,
Sainte, vendan saintuee,
sindens syttoee dan himman,
svindluee semt feeruee.
Ses meins melle sainteha,
meines sedde, soulenn' ga,
puhdetta de dains hundetat,
et dan heeroin dee lehetat.

7. Eeden mellestem dan helle,
puhdanne ais duffanne.
Kövenn', kyilek ikhe ainde
meida kesta forem dains.
Humlek melle meineel dua,
meins voltetat armus sua,
et feheldam lehellikhei
ais feheldam meinee sefeem.

8. Dunnee voo meins stepelleissem,
eet dan kottosstoffetat.
Deaduenseg lehetseissem
eet dan meineel whiesnetat.
Herrens deigens varsennem
meinen shel stepehda sten,
laiflek Jeesus, daines foreel
saintijensme kesij kesem.

158
Orleket nud hafam heeran (verren 207) 158 ✎

Arkana nyt olen tullut

1. Orleket nud hafam heeran
meinee sefeem uurelmaal.
Vajus höidæ seddestemmes
brustemmans od lennens var,
ner ain sef me upstenda,
vatt meins mellee adessæ,
Jeesus, shiemhai eede tesem
hillennuee valjendeissem.

2. Herre Jeesus, me ain sefeem
raidet eddes nafenda,
ait dan stilleen ullegguellem
daines peel et nil fleegella.
Meines muuden wer nafen,
holluen, meins valjuen.
Nafen gaben adessuens,
suanhai resten, lodettuen.

3. Giv, dan, lodettuens seidok,
giv, dan, sindij giventat.
Armusverkens hollueel lak
meines fensij, faljenneg.
Veikens verkeel, kherijeel
komhai meines seddens peel,
et dains oundet shiem me eede,
daines, Jeesus, lehuessem.

4. Hillennuee, Jeesus, vajam,
daines leheleeduee.
Deigens holleel dest ga virræ
saintevarsens hilluee.
Meineel shel dains villendus,
et meil eedoi kloodemmus.
Dänsam dest, et olte leiden
villæ visna voltest hefens.

157
Vi dainee nil dänsatem (verren 126) 157 ✎

Me kiitämme sinua

Vi dainee nil dänsatem,
vi dainee van valjendatem,
vi prousetem od vi kleeratem nillet dainee van.
Vi dänsatem dainee van
daines storrens kloiruens nil febri.
Oi Herre Goddemves
hefenlek veines tigoun,
Mahher, oltevegenneis Goddemves!
Oi Herre, olteins höideimmans nillekke Sunnen,
Jeesus Kristus!
Oi Herre Goddemves,
Goddensemves Kerets,
Mahrens Sunnen,
vesje oif votten ersounnens sindij,
armella veinee!
Dan de oktem eeden sainte,
dan de oktem eeden Herre,
dan de oktem eeden höidein,
Jeesus Kristus,
Saintens Hengens mekken
Mahrens kloirues Goddensemves.
Emmen.

156
Saunkvastij 156 ✎

Saunavihdat, lapsoset ketterät kotihaassa

Barnukij vailasij khoteaadelt
bjorgijest deksij bendai.
Tosijest kesini noplekini
saunens var kvastij lendai.
Laateppeil saunens khotelekens
ildem em kloo kostenda.

Bemlek em barnijest oltait kvaste,
momer eif kvastelmas em.
Lemlek em löilekke khotesaunens,
ender de katatmas em.
Einnil seffetsoi momens barnij
koldement ersounnes!

155
Mesgeblenne illek em 155 ✎

Karhunpoika sairastaa

Mesgeblenne illek em, heinee hellellatem,
lekastini hollaten nellenfensee veines.
Matja whirlek, lemenne fimsetat eedenke.
Vegnavisnek valgenne aiduen doujanke.

Bafnendeketatem sten karpette viiendai,
beidetatem sollen sheid hellennet lindettai.
Sangen seges sangeja lunnesangnetatem,
sef vi koddei unnelmaal sheideg heines lehem.

Valvenhuppe valvendæ blieflekehet veinee,
varesvalgens valgeissem velep veinee valve.
Unne werein lekast em, dee em fims luffenda.
Nellen enk em ter varsem, shienkei den sefenda.

154
Liesnum treddei hungellae 154 ✎

Huurre puita huokuilee

Liesnum treddei hungellæ thalerhefens alet,
:,: sihtenvoo de sihehdæ hillee gusgimmuel. :,:

Aknekken sten fleegellæ lille nyttebarne,
:,: aknens peel heeretsæ freslek goldeblomme. :,:

Barne leket vajeissem fleegæ aknens lehem,
:,: sihtæ jolleinglenne hillee gusgimmuel. :,:

153
Apostoleins dettuij, kapittel 1 153 ✎

Apostolien teot, luku 1

Luvetus Saintest Hengest

1 Meines edelses bokes, hendlek Teofilos, dellum oltest dest, vattee Jeesus dettu od vattee hes opettu, alguest algmal [Luuk. 1:3]
2 velep dee deigesi asd, sjet hes gived Saintens Hengens voltekken veldammijeel apostolijeel kaskuenem, enne ais heinen troffejad hefentat. [Luuk. 6:13, 9:51, 24:46-51]
3 Dijeel hes sheid mongini greelfresini werenduini werettu et hes deaduensem verast whiesnes em. Hes nindetsu dijeel nelgynnens deigijens teidem montaidet od tooged Goddens voltdoumest. [Luuk. 24:38-43; Joh. 20:27; 1. Kor. 15:5-8 | Luuk. 9:60]
4 Eedeissem dijens me shöötmas, Jeesus seidu: "Inded koddeten Jerusalemiest, van lefdeten venmaal dee, sjen Mahher hafæ veineel luvetan od sjest hafate meinelt lisnen. [Luuk. 24:49]
5 Johannes vettu veteni, van teinen vettai Sainteni Hengeni. Deel em ain ennem mongijeg deigij." [Luuk. 3:16; Ap. t. 10:37, 11:16, 18:25, 19:3]

Jeesus höidettai hefentat

6 Stelles dij, vej eedu pletsem, frekkad heinelt: "Herre, hafæs nud kommen de taide, stelles dan desskonstran Israelens voltdoumen?" [Miika 4:8; Luuk. 24:21]
7 Hes varendu: "Ain teinen em nafe taidijee aindeg teidijee, sjej Mahher voltenim hafæ uppsettan. [Mark. 13:32+]
8 Van te shiete volten, ner Sainte Henge heeræ teines peel, od te eedete meines werettelij Jerusalemies, kak Judies od Samaries semt maans saidisi seg." [Luuk. 24:48+ | Ap. t. 23:11 | Ap. t. 13:47+]
9 Ner hes hafad tesen seiden, dij sefad, hof heinen höidettui uptat, od klaude doujad heinen oif dijens sefnens alent. [Mark. 16:19; Luuk. 24:51]
10 Od ner dij Jeesusens foretseissem veel hefens var fleegad, dijens vierrem stendu semspeddet daa valgekleddini mahij. [Luuk. 24:4]
11 Tesij seidu: "Galileens mahij, vattee te tesem stendate fleegmas hefens var? Tes Jeesus, ves teines lehent oif troffejad hefentat, heeræ ansteit takkes, semekken taiekken ais te sefad heinen hefentat kodde." [Ap. t. 2:7 | Ap. t. 3:21]
12 Stelles dij koddu oif dolt vorrelt, sjee Oljemejeketat kallai od sje em lehues Jerusalemiee, sapatkottoens* pes. Dij heerad takkes Jerusalemieel [*Disteng, sje sapattet eedu raidus stepella, hieruslekem okte kilometre.] [Luuk. 24:52]
13 od koddu diell dens dommens intat, sjens uppvooninge hafad heerendan dijens semfurkommusplets: Petrus, Johannes od Jaakob, Andreas, Filippus, Doomes, Bartolomeus, Matteus od Jaakob Alfeusens sunnen, Simon Greelel od Judies Jaakobens sunnen. [Luuk. 22:12 | Luuk. 6:14-16]
14 Dij eedu olte rymes od valjendu hilmak immed rymes eedennijens femmijens od Jeesusens momens me. [Luuk. 8:2 | Luuk. 8:19]

Judiesens pletseel veldai Mattias

15 Okte deig, ner hieruslekem hundredaagy opettusbarnij eedu semfurkommas, Petrus höidu toogmaal.
16 Hes seidu: "Prourij! Den skriffuijens ondren eedu wertat heera, sjen Sainte Henge Davidens sullekken hafad ennestem Judiest toogehdan -- dost mahest, ves rygetsu gaidetat Jeesusens vengelijeel. [Ps. 41:10, 55:14; Mark. 14:21 | Luuk. 22:47]
17 Hes lengetsu veines rymeel od hafad shien partetatem fellusduotten so ais veineg.
18 Vostenduens palkeni hes hekendu sefeelem maabloken, van sten hes rynnehdu reget altat, so et heines vets lahketsu od innuij virrad ultat." [Matt. 27:3-5; Luuk. 22:5]
19 -- Tes heerad yllennet nafaittat Jerusalemies, od sokken de plets shied dijens langis namen Hakeldama, Bleddedielte. [Matt. 27:6-10]
20 "Dri Psalmijens bokes seidei: 'Lefdet heines whiesensije tyhetat, inded dens peel värnoogen whieset', od: 'Troffet enderikhe heines herdusduotten.' [Ps. 69:26, 109:8]
21 Dettat em nud velda okte dijest mahijest, vej hafai voollan veines me kak den taiden, stelles Herre Jeesus whiesed od efteketed mit veinee,
22 dest algmal, ner Johannes heinen vettu, velep dee deigesi asd, sjet heinen troffejad veines lehent hefentat. Okte dijest eedet heines upphöiduens werettelet immed veines me." [Luuk. 24:48+]
23 Kondens altat settui daa mahij: Joosef Barsabbas, endrent namentem Justus, semt Mattias.
24 Sten olte valjendu: "Herre, dan ves nafen oltijens seddij, mejakella, vattemman dijest daast dan hafan veldan [Luuk. 16:15+ | Sananl. 16:33]
25 stepehtmaal teseel fellusduotteel od apostolijens duotteel, sjen Judies uppgived koddeim dietat, furren hes lengetsu."
26 Dens verast dij viskad lottee mahijens frent, od lotte fallehdu Mattiasens kulgeel. Dint heinen veldui od mekkensettui apostolijens rymeel.

Apostoleins dettuijens prestens kapitlens loppe.

152
Lul, lul, ljuuvenne lunne 152 ✎

Tuu tuu tupakkarulla

Lul, lul, ljuuvenne lunne,
hof dan voondun dieseel komme?
Lekken koddum Turgens vookken,
hemlennijens klivdevookken.

Hof dan nafend veines porten?
Sefadem neven porten:
aade alet, peel boirenne,
skuure kontuens duhlenne.

Unne seide peelt ahjuens,
unnens sunnen verandoest:
Linges barnenne lunnehess,
lillenn inness beidennensem?

Douja unnee dohhenpettess,
vaija vaskenvaggess ketsess.
Souldijee densme sipella,
sheideq sefuijee näbella.

Shuuva, shuuva, nurmebleilenn,
linga, linga, pästenrikkenn.
Lunne blommejell lindetta,
souldij linall veel bedetta.

151
Minda, Jeesus, meinee, dan (verren 480) 151 ✎

Muista Jeesus minua

1. Minda, Jeesus, meinee, dan,
voltijens meins visnehdeissem.
Deigell, naitem illeket
shiem nud ja valjenda.
Ait dan leidnijens liidetmas
Dan de sefet humplennet
doujand ounden kristen dains.
Minda, Jeesus, meinee dan.

2. Jeesus, voolla meines me,
ner shiem adessuee douja
od ain oltait upstenda,
vattfebri em liidella.
Della, vatt de volte doujæ.
Villam lisna soindee dains,
ära meines lodettus.
Jeesus, voolla meines me.

3. Lefden, Jeesus, leheel meins,
endrest em ain meins erdetat.
Dains lemlekens kesens me
leidnens flemme visnetta.
Jeera valge kottoeel meins.
Furdeigennee nafem ain,
dan den hollan, laiflekein.
Lefden, Jeesus, leheel meins.

150
Bliia, bliia, aldenteppel 150 ✎

Lennä, lennä, leppäkerttu

Bliia, bliia, aldenteppel,
storrens kövens kulgeel,
bliia mengussijens troukken
unnetreddeel storreel,
bliia mengussijens troukken
unnetreddeel storreel.

Kelden-, keldenlefens alet
mome pouren verkkæ.
Lunnesangen aldenteplen
lemleket beddellæ,
Lunnesangen aldenteplen
lemleket beddellæ.

Sangen sang, dan unnebleilenn’,
smella doomensrefes.
Shuuva, shuuva bunneserttenn’,
lille aldenteppel,
shuuva, shuuva bunneserttenn’,
lille aldenteppel.

149
Nee montait lasje opettae (Sionens sangen 136) 149 ✎

Niin usein lapsi opettaa

1. Nee montait lasje opettæ
dint var et usna mijee
od menguijessem heinel em
ailt serme inglennijee.

2. De usne oktenskerdenne
em lasjens seddennens peel.
Oi jelnil lasjensmellenne
ga usne eedoi meinel.

3. Nee tesee Herre segesda
dains voltedoumessendes.
Od helda kulgel lasjennens
el lillet sermessendes.

4. Ailt laafnaidet sten hef eedoi
od goldekrennij glanssoi.
Od Mahrens feshen milleken
usnekken lasje viendoi.

4. Ain ainnuij stelles uuvettoi
dint hefens kottosmahee.
Gebsemmaa douja sten eedoi
daggoeem, kristigesee.

6. Nee lasjens taiel siei mij
werväinitat teit heera.
Sie hefens khoten laifleken
kerd keusaideg varheera.

148
Lunnesangen — Gus de hillet lunge 148 ✎

Kehtolaulu — Kuuhut hiljaa kulkee

Gus de hillet lunge
naitess kottoeem.
Lille souldij unneel
lake lunnessem.
Mome sangneem sange
hillee barneelem,
fleegæ sangeissem veel
gnyttee, lillenneem.

Erdoen gus veddæ
pirtteel hillainneel.
Mome lunneel beddæ
barnen shuuvainnen.
Onjest wer völletsæ
momens seddenne,
ingletat sefetsæ
gnytte lillenne.

Gus de hefennuell
driellæ trielloeem.
Lillenne lunnessem
shuuve shuuvueem.
Mome lillennukeem
det ner fleegellæ,
hillem sangeissem vill-
endæ, valjendæ:

Hefens Mahher, erda
barnee journellem.
Inglijee sheid jeera
heines vierreelem,
erdleket veokken
et hes stepelloi
whiesuensem troukken
olte deige, oi.

Gus de mit trielloeem
pirtteel vilgesdæ.
Lillennee lunnessem
onje erdellæ.
Gus de glanssuensme
lunnen beddu'llæ.
Mome dänseidueem
hillem hyrrellæ.

147
Sionens bleslek serme (Sionens sangen 33) 147 ✎

Siionin ostolauma

1. Sionens bleslek serme,
dan, rienna fleegelmaal,
ner Jeesus laiflek liidæ
wheidenneiss leitneissem.
Laifus ain helle visna
storrijess vehjeissem,
ner fesheelem fallehdæ
hes Getsemanessem.

2. Friesdumut shunne deige,
hes armussitle em.
Saaronens kresne roose,
shien äre hollefres.
Hes hieret stelles höidu
kristens peel loidelmaal,
vindeissem soorijessem
whiesnen deadaidijeel.

3. Eif furdervuens denle
mellee dains trettæ,
sel heiness em de vindus.
Höitrof dains fleegellus!
Armuens vihme vettat
soorijest Jeesusens
traijaidij seddij veines
sgeifmal dint leitnijest.

4. Raddentat hunde duaid em
hilluens barnijeel,
dourlekess vinnetreddess
köhijeel soulijeel.
Jeesuseel shiem sange
dri dänseiduijensme
od fleega strandee hilluens
armuens voltensme.

146
Hefenn' em sinije od valgenne 146 ✎

Taivas on sininen ja valkoinen

Hefenn' em sinije od valgenne od tsiernejehest völle,
hefenn' em sinije od valgenne od tsiernejehest völle.
So em noore sedde meines deknijehest völle,
so em noore sedde meines deknijehest völle.

Aindeq ja endreil mejakka meins seddesorruijeemmes;
aindeq ja endreil mejakka meins seddesorruijeemmes;
Mosde trudus, seges hefenn' dij nafe holluijeemmes,
mosde trudus, seges hefenn' dij nafe holluijeemmes.

145
Unne seide 145 ✎

Uni kysyy

Unne seide peelt ahjuens,
unnens sunnen verandoest:
Linges barnenne lunnehess,
lillenn inness beidennensem?

Douja unnee dohhenpettess,
vaija vaskenvaggess ketsess.
Souldijee densme sipella,
sheideq sefuijee näbella.

Shuuva, shuuva, nurmebleilenn,
linga, linga, pästenrikkenn.
Lunne blommejell lindetta,
souldij linall veel bedetta.

144
Ja diesent oiffen kettam (Sionens sangen 156) 144 ✎

Mä ikävöitsen täältä

1. Ja diesent oiffen kettam
hillekeel khoteelem,
shellojem frentat kotta
myrssijens hummuest.

2. Ja diesent dainee kettam,
dan, Ylge, laiflekein.
Ah, nerren shienke sefa
friesdumen feshen dains?

3. Ja diesent oiffen kettam
terrenneins laksennest,
ain khote meins em diese,
dains tokko villam ja.

4. Ja diesent oiffen kettam,
em gylmek ersounne,
de völle rendsuest em,
himmuest fossokens.

5. Ja diesent oiffen kettam,
dri notmaal romheera
laiflekens Mahrens tokko
mei khoteel hefennens.

6. Ja diesent oiffen kettam
valveissem bliefuess,
armuens keslekkepell
mei oltait dostenda.

7. Ja diesent oiffen kettam,
heera dri visnetmaal
terrennij souldeist meines,
meins laiflek Ylgenne!

143
Mitthalerens himleel 143 ✎

In the Bleak Mid Winter

1. Mitthalerens himleel thondij hummellan,
stendan maa ais stallom, vete követsan;
hillem lumee fallan peel lumhengijens,
mitthalerens himleel lillenleketem.

2. Hef ain heinee helda, heinee hyllan maann;
heereissem Heins himlan hefenn, maanne van.
Mitthalerens himless sijess stendlekess
Oltevegenn Herre, veins Frennehdel em.

3. Ingelrymij storrij semfurkomman deel,
kerubij, serafij sermet weitress em;
Marie em nillet lenness lufduess
leeveinneelem hillet helle hilluess.

4. Givem vattee heineel köhe äreissem?
Herdet valvelleissem lamsen givojem;
naf'let veolleissem: golden, myrhamen;
givnet van nil hafam syttosseddennen.

142
Thondens tringus treddeiss hengae 142 ✎

Tuulen soitto puissa helää

Thondens tringus treddeiss hengæ,
gus hefennell journe.
Ulgem naitenn' vildem de hengæ,
femlensem hierueel troffe.

Khotegolde lemlek em
lehem mahrens, momens leevens.
Weidenn' ounde verdefres
em sije brustein werim.

Shuuvenmatte vilgesdæ,
fotnessem versennij strumppij,
seale momens lillenlekee.
Em sommer, smellai blommej.

141
Dess Sion lufdæ, dänsellae (Sionens sangen 205) 141 ✎

Taas Siion kiittää ja riemuitsee

1. Dess Sion lufdæ, dänsellæ,
:;: gans hefenn' armuens dies em. :,:
Od dettat frennet hes sangellæ
:,: maans mosdens peel, garlekens. :,:

2. Od Jeesus alet given hæ
:,: dess armusvirnenem virra :,:
od felleinneeleq hes blessan hæ
:,: dost vetee virrelloest. :,:

3. Od sef hes friesdumut Hengessem
:,: hundenem luuvleken jeerad, :,:
dint taideel mosdeel hes loodan hæ
:,: shunleken altarien. :,:

4. Vegatat Sion de shien hæ
:,: dess Herrens deaduee maisde. :,:
Od shunnus paasenshunnelens
:,: hæ shien soulijeel shunne. :,:

5. Shie Herrens ikkus, so, furvilness
:,: dies journee truduess driella :,:
od sefa taidijens markkijest:
:,: Ain leket foir veolluee! :,:

6. Maa guestennemmat nil heeræ,
:,: ner vannens soindijee huudai; :,:
ain kesta Goddens weruee,
:,: ner Sionest de shunne. :,:

7. Em adessettaid, van bleslek nil
:,: nud Herrens blessamme ikkus :,:
od Hengens vegast hes vegalek
:,: namess heins Armellelens. :,:

8. Ansteit nil oiffen em adessus
:,: ais summes Shunnelens alent. :,:
Veins roundell Herrens em friesdumus
:,: od hefens kloirus od volte. :,:

9. Od dettat vaastai vi teidennen
:,: veel kristennee dies douja, :,:
ner Herre saintijens blesnen sten
:,: hæ veineel luvetan jeera. :,:

140
Lufdeissem, kloodeissem 140 ✎

Nyt riemuiten tänne, Adeste fideles

1. Lufdeissem, kloodeissem dieseel te heeraten,
Betlehemens var nud riennaten!
Barnenne lille hefennuest heeran!
Oi heinee valjeldatem,
oi heinee valjeldatem,
hes weret em veins höidelek tigoun!

2. Nud kloiruens tigoun de, mahdelenn' de storre
meintseress hallekess restellæ.
Hes werweret em Goddens nillek sunnen!
Oi heinee valjeldatem,
oi heinee valjeldatem,
hes weret em veins höidelek tigoun!

3. Dri ingeleins koore soollentsievijensme
lufduens mejakellokee toogehdæ:
Kloirus de ärat, ärat Goddeel veines
od maans peel em hillus
od maans peel em hillus
od villus fimsenn' ärat ikhijeel.

4. Nud daineel, oi Jeesus, justetvaretsaideel,
kloirus od prousne singellat!
Mahrens de onder lohuetat heeran!
Vi dainee valjeldatem,
Vi dainee valjeldatem,
dan ären veines höidelek tigoun!

139
Lamsenn' ärem Jeesusens (Sionens sangen 223) 139 ✎

Lammas oon mä Jeesuksen

1. Lamsenn' ärem Jeesusens,
mindam lufduell ja den:
Herde meinell fimselek em,
werlek aldettel, hendlek em.
Soindellem hes kallæ;
jelneim folmaal villæ.

2. Sheldennet shiem veolla,
stoffellem dan herdella.
Viideill alda nurmemaajeel,
Sioness heins surijeelem,
od ner ilde mosdæ,
lamsenngordeel aldæ.

3. Sangellam nud lufdeissem
ounde äreiss Jeesusens!
Whieseissem meins hollæ hes,
deadeissem meins doujæ dess
femlessem hes hefenneel.
Dänsus ärat Jeesuseel!

138
Skare indeten 138 ✎

Älkää peljätkö

1.
Skare indeten, gans fleega:
Mejakellam ja teineel
storren lufduen,
sje de em heeranne oltijeel ikhijeel.

2.
Teineel dishdeiget hafæ
varetsan Frennehdelenn',
vesje em Kristus,
Herre Davidens steddens kulgell.

3.
Od teineel em dish signetat,
te findete
barnen lindettaidehet
od meintserehess maagelmas van.

137
Jolle-evangeliume kahkonitat (elde) 137 ✎

Jouluevankeliumi

1 Doshtait gived kesarie Augustus kaskuen, eda kak voltdoumess äred dua ulmeksus. 2 Dish ulmeksus äred prest od hundu Kviriniusens äreissem Syriens landherret. 3 Olte koddu skriffetsmaal ulmeksuslisdeel, vesheid oundeel steddeelem.
4 Sollen sheid Josepie koddu Galileast, Nasaretiens steddest od riennad ulmeksuetat Judieel, Davidens steddeel Betlehemeel, gans hes longestu Davidens faljoeel. 5 Hes koddu dietat feirgettaidensem, Mariens, me, ves fennad barnee. 6 Dijens diell äreissem heerad Mariens varettuens teid, 7 od hes varettu sunnen, prestvarettaidennem. Hes lindettu barnen od settu heinen meintsereel, gans dijell ain hundsijess veluee äred.
8 Doll hieruell äred herdijee ulgem naitem sermeem visoremmas. 9 Semteit dijens foress stendu Herrens ingel, od Herrens friesdumus piirettu dijee. Skarus voldettu herdij, 10 van ingel seidu dijeel: "Indeten skare! Mejakellam teineel lufdusmejakelloken, storren lufduen kak ikkueel. 11 Deigem hafæ teineel varetsan Davidens steddess Frennehdel. Hes em Kristus, Herre. 12 Dish em teineel signetat: te findete barnen, ves lindettait maage meintseress." 13 Od semteit äred ingelens hieruem storre hefenlek loidryme, sje proused Goddee seitmal:
14 – Goddeel ärat kloirus höiduijess, maans peel hillus ikhijell, vijee hes fehelda.
15 Ner ingelij hafad kodden takkes hefenneel, herdij seidu endrijeelem: "Nud var Betlehemee! Diell vi shiei sefa den, vattee hundan hæ, den, sjen Herre veineel mejakellad." 16 Dij koddu rienneinsme od findu Marien od Josepien od barnen, ves maaged meintseress. 17 Dishen sefeissem dij dellad, vattee dijeel hafajad barnest seiden. 18 Olte, vij lisned herdijens ondrij, äred utleissem. 19 Van Marie klippad seddeelem olten hundaiden od fundellad dee.
20 Herdij heerad takkes dänsmal od prousmal Goddee dest, sjee hafad lisnen od sefan. Olte äred justet sollen ais dijeel seiden hafajad.

136
Vetterannens ildehuudus 136 ✎

Veteraanin iltahuuto

1. Himlennens erdennens strandeel
shunnel de aletsaid em.
Kallus dri sing' ildehuutnens,
daggos dri frennaidet em.
Mahree dan mindella stelles,
steppel dri trettaidet em,
barnij od verpolij veines,
teines de furre nud em.
Hollaten, kota oiffen em prourij,
reeraten, dijeel hendlek ed maa.
Dellaten barneins barnijeel sangneill,
ain memorij värtait deade shie!

2. Hymne sing' voldess hillee,
mosduee lumnee dess em.
Taide hæ skerdellan grennee,
dielte dri pleddaidet em.
Immed vi marssellad lekt sten,
foir beddu hefennen, maan.
Strandijell Ääninens vetens,
veel den nud seidem ja van.
Hollaten, kota oiffen em prourij,
reeraten, dijeel hendlek ed maa.
Dellaten barneins barnijeel sangneill,
ain memorij värtait deade shie!

3. Lainijess Laadokans volte,
värnoogen kotla dee ain.
Prourij dee visored olte,
morgennens friesen se lain.
Ulpdemet Karelens hemppel
liiduen dostenne em.
Maamomens erdeel em steppel,
visorel shuuvenne em.
Hollaten, kota oiffen em prourij,
reeraten, dijeel hendlek ed maa.
Dellaten barneins barnijeel sangneill,
ain memorij värtait deade shie!

135
Saulens kurvetsus - Apostoleins duottoij 9:4–8 135 ✎

Saulin kääntyminen – Apostolien teot 9:4–8

1 Saul äred veeleq raivuens voltess od völle murduenshemmuee var Herrens opettusbarnijee. Hes koddu höipappens tokko [Ap. t. 8:1; 1. Kor. 15:9; Gal. 1:13; 1. Tim. 1:13]
2 od imfrekkad dishelt Damaskosens synagogijeel adressaidijee girnijee, sjej auttereidoi heinen venga ikhij, sjej hafai dons veons peel steppan, semt mahij ais femmij od värnoogenen sjen mahdoi taveida, od doujemaal dij Jerusalemeel.
3 Kottoens peel, Saulens äreissem dri lehell Damaskosee, hefennuest flemmehdu noppet luuve heines roundeelem.
4 Hes fallehdu maans peel od lisned soinden seide: "Saul, Saul, vattat meinee vannan?"
5 Hes frekkad: "Herre, ve dan ären?" Soinde replad: "Ja ärem Jeesus, vee dan vannan.
6 Höida od kot steddeel. Diell dan shien lisna, vattee dainen em dua."
7 Saulens kottosfensij stendu ondrijetak. Dij lisned soinden van ain sefan ainnee. [1. Kor. 9:1]
8 Saul höidu maans peelt, van souldijem laafneissem hes ain ainnee sefan. Endrij deegad heinen Damaskoseel kesest tsofmal.

134
Ainnafaid veineel dish em maa (Sionens sangen 116) 134 ✎

Vieras on meille tämä maa

1.
Ainnafaid veineel dish em maa,
ansteit em khote khousenn' van.
Ersounness diese tyhlekess
vi olte ärei gustij dess.

2.
So köhennij ais riklekij,
ais aldelij dij mahdlekij
deaduen ansteit varheerai,
whiesnen sten oiffen lefdettai.

3.
Hoflek de tyhlek kloire em
luussannens dishens ersounnens?
Den olte villæ taveida,
sjen thonde sillæ thondetta.

4.
Em ikhe nurmens taienne,
hes varnee ain imstendannee
dies mahda looda sefeelem,
furbeate deadus roks van den.

5.
Ain ulleggus, ain goldij maans
deadueel folla mugan, van
dailt diesent lefde ol denne,
lisen dan, laiflek fensenne.

6.
Hoflek dains laiflek soule em?
Kleddaidge aihler belgenne?
Rienmal varheeran höideinnen,
den dommeidelen, raideinnen.

7.
Hafæ hendell hengensem,
semt koreslekell leidnellem
deaduest veinen frennehdan,
dens voltens alest höidehdan.

8.
Dettat, dan, tredda hekka veel
dains beddus hendlek soulenneel.
Veel ikhij Herrens friessai dee
vinduee kristens bledlekee.

9.
Vardenna feshe Agnelleel,
bliefa, ner daineel sernai veel
veins Herrens vindusdeaduee
kleddetmaal dains belgennuee.

10.
Fur deadus daineel vindus em
oif diesent ansteit koddeissem,
nud bliefa sindij giventat
dains soulens werhilluetat.

133
Dains kristens alueel (Oi Natsareanne) 133 ✎

Oi Natsarealainen

Oi Natsareanne,
dains kristens alueel ja poletsam.
Dan nafen werim,
vatt dains kristens alueel hæ leaden mein.
Oi Natsareanne,
ärem ille douthelet od tressetsam.
Ersounnens veujell ain silde es otte
mei onneel troffed.

Oi Natsareanne,
ain es tsierna upsain sefetsad.
Oi ait! Ait!
Oundrekken meins veo doujettæ
dess mosdueel.

Dan nafen werim olten den,
sjee fleddam.
Meins mosdus piirettæ!

Oi Natsareanne,
dains kristens alueel ja poletsam.

132
Herrens blesne 132 ✎

Herran siunaus

Herre blessat teinee od erdat teinee.
Herre friesdummat feshenem teines peel
od ärat teineel armuslek.
Herre kurvettat feshenem teines var
od jeerat teineel hilluen.
Mahrens, Sunnens od Saintens Hengens namess.
Aamen. (4. Moos.6:24–26)

131
Oi armella, Kristus, em dunlek de veo (Sionens sangen 70) 131 ✎

Oi armahda, Kristus, on kaitainen tie

1.
Oi armella, Kristus, em dunlek de veo,
sje keusaiden veollelen khoteelem leo'.
Dains armuest stepehda dens peel shiedem,
ner nafuee foirettad dommeiduslek.

2.
Meins bliefuens kantlenne sumssanne em
od laiflekkus fellosfres, ainmahdenn' em.
Mein foira shell dains framssons lemlekkuest
od douja dains foiree sheid leheel proureins.

3.
Shell bliefuess hakka mein sindij meins oif,
ed' semnafus plätteitak stelles äroj'.
Dan, seflek meins furvilne sohretat dua
od laifmaal dains settammee verkee mein sua.

4.
Oif fledetta soulens meins hollefresus,
shell kampellusmelle od neve sillus!
Meins furdervaid lootten dains kristens peel slo,
so eda oifhakkuijeel kurvetsoim do.

5.
Ain mahdam ja stepella louset dens peel
dains hilluens maans foress venneissem veel,
ner shiedem meins sindij ol giventat sten,
sem; leken dan völlend meins sijentat den.

130
Oi, Godde meins, ain hyllan lillee barnee (verren 491) 130 ✎

Oi Jumala, et hylkää pientä lasta

1. Oi, Godde meins, ain hyllan lillee barnee,
ain lakka holmast daines laiflekijee.
Dri barnet shiedem heera leheel dains,
reitnetak dains var villam äre ain.

2. Meineneq hafan ersounneel dan loodan,
kreppen od soulen, olten hafan duan.
Foldoumeel daines vettess heeradem,
lehuess daines stenda demmadem.

3. Shell, eda daines vilnee ja follojem,
ondereel sainteel laifuee fellojem.
Ain mahdam alda sef meins kottuee,
dettat, oi Mahher, giv aldettuee.

4. Dainee, oi Herre, dänsam khotest meines,
sheldetat shellend, wer, eldemmej veines.
Vegetta veinee givmaal laiflekkus
dijeel, sheid nintmaal veinelt kloirettus.

5. Fensijeel meines fimsus dains sefetta,
oltijee veinee kasutta, aldetta.
Erdella oltait armuskesens peel,
so eda skardam sindens vehjaa veel.

6. Shell, eda daines barnet shiem ja whiese,
kloon daines nindem oundrijeel ja diese.
Shell meinen diese whiese armuess
feshij dains sefa ansteit hefenness.

129
Armuens klasenne merte (Sionens sangen 91) 129 ✎

Oi armon lasinen meri

1. Armuens klasenne merte
em völle lufduest,
:,: diell veldaideins ryme dänse
Mathierrens Agnellee. :,:

2. Armuens klasenne merte
puhdettæ sindijest
:,: vegettæ olte fellij
stentmaal ailt vinduess. :,:

3. Bleslekkus storre kotteissem
braudesens khoteelem.
:,: Diell visnæ kamppe dainelt,
vinduen loidess shien. :,:

4. Van stelles lufdeissem sangem
Herreel dänseiduen,
:,: gans bleddensem rounde meinen
feirgettad sefeelem. :,:

5. Kloodemma, dan, Goddens barne,
em sindij giventat.
:,: lek frennan hafai forveddann',
sjen sedem wheidentat. :,:

6. Nud diese mollijens maass ja
visrettam vernen meins.
:,: Van teidens pest shiem enk äre
dri tokkom Ylgens meins. :,:

7. Shie braudes peelem sten krenen,
ner Ylgens foress hes em.
:,: Ain mollee sten sefa sedde,
ain terree sten diell se. :,:

128
Femleel dains fimseel setta (Sionens sangen 237) 128 ✎

Syliisi hellään sulje

1. Femleel dains fimseel setta,
oi, Jeesus, barnij veins
od dijens vierren steppa
od dijee sheldella.

2. De femle, sjess dan doujan,
em daines voltdoumenn'.
Ner dan veil khoten jeeran,
dij shei dains shelduen.

3. Armuens onder diell em
od werus, laiflekkus,
aidelet meinell diell em
de Hengens vislekkus.

4. Sheldella veines barnei
ailt kesell Herdennens
od helda veins laiflekei
ailt daines lehuess.

5. Shell, eda dij ain folla
fosennee ersounnee,
van sef dan dijee holla
vettensem kettuess.

6. Od dijeel jeera voltee
oif sinde hakmaal sten
semnafuens tringeissem
sooreistem leideissem.

7. Shell, eda khotess veines
laiflekkus whiesoje,
so eda lehennijee
hollai vi aldishet.

8. Od dänsam, eda ansteit
em hefenn' khote veins.
Em khote tokkom Herrens
sten Goddens barnijell.

127
Lil, lil, lillenne bleilenn' 127 ✎

Pii, pii, pikkuinen lintu

Lil, lil, lillenne bleilenn',
vildemmæs fotnijee,
bjorgens deksell dains sitteissem,
morins lekkepell resteissem.

Lil, lil, lillenne bleilenn',
vildemmæs fotnijee,
bjorgens deksell dains sitteissem,
nurmekell dains shuuveissem.

126
Olte morgen em armus dess (verren 547) 126 ✎

Joka aamu on armo uus'

1.
Olte morgen em armus dess,
vattat hollei sten heeræ!
Varruj himlai od mosdueq,
Jeesus voltenem jeeræ.
Dänsam Herree, hes aide veoll,
veines me hes em iguentat dies,
Mahrens give laiflekkuen,
forem hilluen diell.

2.
Olte morgen em armus dess,
hollij mahdai vi hakka.
Ain es renguens garlekkus
mahda armuee lakka.
Herrens holluest dänsetem vi,
gans hes hefens var groffettæ vei,
alet mollijens armellæ,
sheldensem altat lefdem.

3.
Stelles eldenne himlæ,
ikrens, lufduens febroj,
monne volmenneq lifdetsæ,
steigij nevij sten algai.
Noppet heeræ deige Herrens,
nillet heinell de deige nafness em.
Dettat sangetem, dänsetem,
ansteit vindus em heines!

125
Laiflekein Jeesus 125 ✎

Rakkahin Jeesus - Liebster Herr Jesu

1. Laiflekein Jeesus, vattfebri veel fiidan?
Maass em meins veollus wheidenn', dest liidam.
Kom stelles ais dan den fimsetat sen,
aldanhai liidannen ikhen fremmeel!
Kom, laiflek Jeesus,
vattfebri veel fiidan,
vattfebri veel fiidan?
Maass em meins veollus wheidenn', dest liidam,
dest ja liidam.

3. Herre ain untenda lummennee barneem.
Soule meins, raddenna varheermaal aidel!
Naitemmeq mahdæ heera hes sten,
hefhymnens lengeissem kallæ me'n.
Kom, laiflek Jeesus,
vattfebri veel fiidan,
vattfebri veel fiidan?
Maass em meins veollus wheidenn', dest liidam,
dest ja liidam.

124
Ilde nentat heerae 124 ✎

Ilta saapuu jälleen

Ilde nentat heeræ, mosduen dri sen.
Nafen, barnenne meins; ain dan oktem em,
hefens Mahher veinee sheldæ blesnens me.
Kesij semtat setta, dänsa reitnens me:

Dänsam khotest meines, dänsam skoolesteq.
Dänsam terennuest, dänsam rookesteq,
dänsam fensennijest, dänsam bleitnijest,
Dainee, Mahher, dänsam dishest deigesteq.

Shelda khotemaa meins, hillus ersounnens.
Mahher hefens lisen, dänse lillennens,
valkeningel daines meinee sheldat dess,
shell, Dan, dess upstinda morgenshunneless.

123
Vi journei, Herre, foreel dains (Sionens sangen 245) 123 ✎

Me käymme, Herra, eteesi

1. Vi journei, Herre, foreel dains,
em taide nooruens.
:,: Frijeera Henge Sainte dains :,:
lennuens, weruens.

2. Dengrij sem meines foress,
van doujæ armus dains.
:,: Veines em lennus bleddess dains :,:
laiflekens sunnens dains.

3. Triela, dan, mellij ulpdemeins,
hillenna hemdelij.
:,: Aldetta veool valkennuens :,:
sheid ondrens hyllelij.

4. Lentat dua ondrell frennehduens
dains nooree ikkuee.
:,: Keslekkepell dains armuens :,:
trof ansteit leheel dains.

122
Jeesus, barneins fensenne (Sionens sangen 229) 122 ✎

Jeesus, lasten ystävä

1. Jeesus, barneins fensenne,
fleega lillee knyttennee.
Blessa morgen, ehdos, nait,
deigens bleitnij, verkeiss ait.

2. Jeesus, khotens fensenne,
blessa mahree, momee meins,
maa'a mahrens siedammee,
eda fimsgroffoj' grenne.

3. Oiffen trof ailt sindijest,
melle fledetta matlev.
Jeera, eda hefenneel
dishens deigens journe em.

121
Oi armuens mer hof storre de em (Sionens sangen 71) 121 ✎

Oi armon mitta, kuin suuri se on

1. Oi armuens mer hof storre de em,
Herre, duottel hefens od maans.
Sindens sluufijee reerande, mahduell dains
soulij frennan dan kotleistem.

2. Dains laifleken Sunnen given dan hæ
sijeel hardlekens, garens lekens.
Den hes völled od vindellad deaduellem,
eda seddeel meins beetzen shiem.

3. Naitens barnen armuess aidu hes dint
deigens barnetat, valkennuens.
Ärem Hengellem feirgettaid braudes ja nud,
sempart kreppessem Jeesusens.

4. Nil framsson peforten givmal hes
Jeesus sindennen puhdantat shie.
Heines foldoumessem whieselet hes em, sjess
doumess sindennee armellæ.

5. Eif veeleq veollan, hungellan,
daines semnafus beetzfreset em,
daines verkij ain sindijee troffe oif,
bliefa Jeesusens armueel.

6. Dan sindij giventat bliefa shien,
bledde Jeesusens lennuen dua'.
Armusfoldoum em giventatgivelet,
Herre Hengensem volten sua'.

120
Lisen, noore fennes meines (Sionens sangen 187) 120 ✎

Kuule nuori ystäväni

Lisen, noore fennes meines,
Jeesus tooge justet daineel:
Heera, fennes, meines vierren
pletz em diese keusaideel.

Nafem, eda monnij keusnij
dainen stelles roundettaide.
Bliefand luvetnij ainwerij,
sjej semnafueel soorij slod.

Fellan, eda ain sindeinsme
Mahrens souldeins foress kesta.
Frekellan, vatt em de vete,
sje semnafuen vetettoj'.

Foldoum, armuens de merte,
hefennest giv' ondree, voltee.
Golgat'vorrell virrad bledde,
giventat em sindij olte.

Dostettua sel, noore, unne
armusfrekneel laafna sulle.
Armus feidæ sindevorren,
seddest visnæ hillus sorren.

Armuens sur mahdee jeera',
keusnijens od hemdens dounell,
eda hillus nafuess leega'
dains stepelleissem ersounnell.

Bliefness shien brusten vinduen
dishell maall sindens, deaduens.
Dänsan dri dies' dänsensangnell
hefens mavoirbleileins taiell.

119
Hillenne jollehoilne 119 ✎

Hiljainen joululaulu

Hillenne jollehoilne, mosdeel himlanne hoilne.
Höiduess friesij shunlekij sem,
middensme fresens, dens liesnumens.
Jolle, oi jolle, fehellek, laiflek,
lufduentat veins leheel kom, hendlek!

Hillenne jollehoilne,
mosdeel himlanne hoilne,
himlanne hoilne.

Shuuvuens jollesangen, sinihimlenne sangen,
tzievenn' de gliide sje ainkotlenn',
lekens pes dieselt fensenne em.
Jolle, oi jolle, giv lufdus, hillus
lufdusteidijens friesdummee shunnee.

Shuuvuens jollesangen,
sinihimlenne sangen,
himlenne sangen.

Lekens pes jollesangen, sainte hillenne sangen.
Meineel giv daines kes, fennes oi,
meins me dan jouren, sangen ner sing!
Ingeleins koore juletat jollens
hefens voldijens sinist de sangen tring!

Lekens pes jollesangen,
sainte hillenne sangen,
hillenne sangen.

118
Oi Herre, meines Frennehdel 118 ✎

Oi Herra, Vapahtajani

1. Oi Herre, meines Frennehdel,
lisen nud imfrekne meines,
ner sindens maass ja hungellam
vilneel dains, Mahher meins, tetmal:
vegetta felle bliefne meins,
höitrof hefensfurvilne meins.

2. Ner veoll stepellam hefens
middensme fosens ersounnens,
so montait fellam sefen mein
vegafresetat, Herre meins.
Van villam felnuesseq meins
ardoen helda hendleken.

3. Ner veoll fallam sindijeel,
shell, eda stelles vaastojem
veolla sheltmal armueel
sermenness Fimsens Herdennens.
Shiem lisna, Jeesus, soinden dains,
dumsseissem sainten bledden dains.

4. Giv meineel mahdee, dan, veoll
sindens var diese kampella.
Felle em maanslek hunde meins
od tyhlek ounde volte meins.
Ner sinde reffæ frennuen,
dains bledde jeeræ lennuen.

5. Dänseiduen sel daineel suam,
gans armuen meil hafan duan
od frennan dounelt sluufuens,
furbeaten kotlij sindijens.
Aldan Dan fellen lamsennen
khoteel dengrijest truduens.

117
Kuutzens roundell 117 ✎

Kuusen ympärillä — Ystävät pienet, tulkaa joulua juhlimaan

Fensij meins lillij, komten jollee julelmaal,
roundeheel kuutzens, oltij, piireel veins stepelmaal!
Oi, hoffa em de heslee, wheida ain steppel es,
lufduens soindij sels singten dess!

Verkellan hafaja so matsleket dies',
van lufduest völle nueq veines whies.
Fensij meins lillij, komten jollee julelmaal,
roundeheel kuutzens veins stepelmaal!

Fleegaten, hof em kuutzenn', sardoummij ljuuvennei;
tere de ildei, morgennei dess dei nevennei.
Sangennij dänseiduens lengai ersounness,
lufduess em vi, kloodemmuess.

Friesdum fries de shunne naiteel, mosdueel,
ain em verren ais em flemme kantlennens.
Fleegaten, hof em kuutzenn', sardoummij ljuuvennei;
morgenee tere dess nevennee.

116
Vi journei jollee viessemmaal 116 ✎

Me käymme joulun viettohon

Vi journei jollee viessemmaal
me kuutzeins, kantlenneins
od vehrij deksij sardoummaj´
me silverbendenneins,
van reerais stelles barnen den,
sje hefens jeeræ friesdumen?

Vi journei jollee viessemmaal
so maanneins denkneins me.
Köhens, reklekens melless em
nil denknij maanslekij:
Veill rooke, joome viessoijens,
lumhengeel barne untendaj´.

Tyhlekee em de olte dish,
tyhlekee housne dish;
Koldemmeill seddeill journeissem
untendai barnen den.
Frijernij jakkai matslekij,
van barnell kesij ljuuvlekij.

Oi fensij veins, eif sheideq vi
ais veines nafelij,
troffoije golden, myrhamen
tok´ barnens laiflekens,
de jolle ansteit ersounnens
leadoje jolleel hefennens.

115
Ner jolle em - Ner maass em lumheng (elde, 2007) 115 ✎

Kun joulu on - Kun maas on hanki

1. Ner maass em lumheng od vetij fresess
od soulde samman nud shunnelens,
ner pesk em ainde pes veons lillens
od trudus tyhe ki hoilnefres,
em thalerweiteress lemenn' hengne,
ner jolle em, ner jolle em.

2. Ain hollei, sorrui värnoogen fella,
ain pakkij freslekij vildemmai,
lillijens sangellus dies' hummella,
souldijeq lufduest sedlennai,
od flemmij foirellai jolletreddeins,
ner jolle em, ner jolle em.

3. Veins mome foddan, veill shöödos maistlek,
hes jernij jeeræ, dij varheeræ.
Van meintzer, bafnej od tsierna werlek
dij souldeil kresivnet loomellai.
Sell' melle helle nud kristennell em,
ner jolle em, ner jolle em.

114
Fries de blinkkæ thalertaiell 114 ✎

Valo välkkyvi talvitiellä

1. Fries de blinkkæ thalertaiell,
sainte Barnenne veollæ.
Weidessem nud jille illa
jollejulee vennæ.
Höiduijest soinde friesdum sing',
Jeesus-barne jolleel veins beetzen giv'.

2. Fries varheeræ linnegorden,
dommens kuelmen de friessæ.
Meintzerbarne tokko illens
seddijekken riennæ.
Höiduijest soinde friesdum sing',
Jeesus-barne jolleel veins beetzen giv'.

3. Kesen jeeræ lillejilleel,
em ais tringoije tzievij dies'.
Fallæ oif nud leiden olte,
terrij hafai traijan oif.
Höiduijest soinde friesdum sing',
Jeesus-barne jolleel veins beetzen giv'.

4. Vorrens höidens gumpeveokken
immed riennai dij uppe diell.
Kurvaidijet lummandennij,
shunnei helmij luuvennij.
Höiduijest soinde friesdum sing',
Jeesus-barne jolleel veins beetzen giv'.

5. Weiterstrande laafnæ,
hymnij lengai dij ingeleins.
Sangneel lille soul' semheeræ,
friessai tsiernej hefenneins.
Höiduijest soinde friesdum sing',
Jeesus-barne jolleel veins beetzen giv'.

113
Ja ingeleins me 113 ✎

Mä kanssa enkelten

Ja ingeleins me, den,
sangem dänseiduen,
ner Herre armuess
maal beetzen gived sten,
semt meineel hes beetzenem jeerad.

Ja nafeleins me sem
jolletsiernannen den,
givem den myrhamen,
dänsensumsellomen,
hes oltenem framssan hæ meineel.

Ja, Jeesus, daines me
meins viessam jolleneq.
Kom, barne meintzerens,
meins jollegustentat,
sten jolle meins drie iguentat.

112
Meines khote — Sijen nafem laifleken 112 ✎

Tiedän paikan armahan

Sijen nafem laifleken,
hillennen od ljuuvennen,
sjess em fellos onnelek,
whiesne dynne, erdelek.

Khotegolde äre de,
khote hendlek verdefres.
Värverren em ainnens tain
femlee dens ljuuvemma ain.

Diell em mahher hendlekein,
diell em mome laiflekein,
sisarij diell, prourijeq,
lufduest kloodemmijeq.

Erda, Herre, khotee meins,
armus jeera hendlekeins,
Visoremmas sheldelein
giv är' khotess, ingelein.

111
Oi jollens tsierna lille 111 ✎

Oi joulun tähti pieni

1.
Oi jollens tsierna lille,
dan luuvein tsiernanne,
:,: luuvell leat meinee nillee
meintzereel Jeesusens. :,:

2.
Dies' ersounness so monget
meins seddee adessai,
:,: van hundess bleslekeinness
giventat sindij shiem. :,:

3.
Fleeguens heines febri
shie frese sulle oif,
:,: fureda seddens inness
werlek jolle äroj'. :,:

4.
Meintzeress meines seddens,
whiesoess köheinness,
:,: ja barnen hendlekeinnen
armuell whiesmaal shiem. :,:

5.
Oi jollens barne lille,
frijerneist ljuuvennein,
:,: leat meines maanne journe
dains leheel, khoteheel. :,:

110
Beetzens kloknij 110 ✎

Rauhan kellot

Lisen, kloknij, beetzens kloknij singai,
soinde maanslek teittat hillennæ.
Mejakellokee beetzens dij tringai,
sjee ikhesdoum diese lummennæ.

Matsleket em shellfresuee, greelnee,
ounder oundreem var dies' slodellæ.
Harsomt lengæ langi laiflekkuens,
sje lufduen whiesneel loodæ.

Lisen, kloknij, jollekloknij singai,
kloknij laiflekkuens tringellai.
Brusteinnee, sjest ikhesdoum unnellæ,
jollekloknij dijeel vishopsai.

Werlufduens, kloodemmuens fellos
oltens seddeel ärat riennos.
Kodden linneel, dommeel, dan värfurren,
sainten hillennuen fellan diell.

Hillennuen, sje ain maans greeluijess
taiell unnelluens visna oif.
Onnen, sje veeleq whiesnens sorruijess
dieslefde, olte vinde mahdai.

Stelles, stelles werlek jule veinell
jollens kloknijens hummelleissem.
Veines värverren sten journelleissem
veoll veines hefenn' loomellæ.

109
Oi jollenait 109 ✎

Oi jouluyö

Oi jollenait, oi hendlek de momient,
ner diese, douneel komd Herre hefennens.
Sindeins veins febri hengenem hes jeerad
od deadu kristell liideinsme.

Furvilnens sedde shunnevöllet friessæ
dri over maans od merteins ailtijens.
Sell' ikhij olte, te dänseideten Herree!
|: Oi jollenait, dan loodus ikhijens. :|

Furbeataid är veins sindeins storrij kotlij,
hefennus barneil nud laafnaidet är.
Oiffen är sluufus, prourei ain foir vannaj'.
Sell' singæ soinde Goddeel dänseiduet.

Shelld beetzen veineel Herre hefennuest
od sijest veines donnad deadueel.
Sell' ikhij olte, te dänseideten Herree!
|: Oi jollenait, dan loodus ikhijens. :|

108
Karelens gumpijell 108 ✎

Karjalan kunnailla

Dri Karelens gumpijell lehdæ tred´,
dri Karelens bjorgesdo duhlennæ.
Käkenn´ kukku´ diell verren kevde em,
diell meinell em lumne iguenn'.

Ja nafem trevorrij, vorresdujeq
od gasojens sumsij, dains ehdoijeq
semt igutreddij dij truduijens,
sullij fordens, gimnen sundojens.

Diell montait mertak veolladem,
truduekken, deksijekken kuutzijens,
treddevorreill hattetak stoadem,
verren Karelen kresnen for' sedem.

107
Od virgin' lillesunneem 107 ✎

Ja neitsyt pikku poijuttansa

Od virgin' douja' heines lillesunneem femlessem,
od momerell em terrennijess souldem.
Oi, fafa lille, ainhai dainell höitat koldem em,
Dish ersounne em so koldem, so koldem.

Lemleket hafæ sunnen sollen laifen ersounnee,
od momerell em terrennijess souldem.
Oi, oi sunnen meines, kristenge dij daineel verkkæ?
Dish ersounne em so koldem, so koldem.

106
Inded, laiflek proure, shiere (Sionens sangen 174) 106 ✎

Älä, rakas veli, sisko

1.
Inded, laiflek proure, shiere,
fleega oundee seddee dains.
De em unne koldem, mosde,
furdervaid od kyjelek.

2.
Fleegella dee Bleddeylgee,
sjens em sedde pallanne.
Sindenneineq mahdæ finde
kloodemmuee lehell dens.

3.
Sindij, foultij, felnuijeq
veineel ärei giventat,
onderekken fallettan hai
bleddevirneel allentat.

4.
Hendlek em dish barneins serme,
puhdan hafai bleddellem,
serme veldaid ersounnest em
vegalekell kesellem.

5.
Stelles felnuee em ainde,
stelles soule frennaja
kotlijest furdervuijens
Bleddeylgee fleegelmaal.

6.
Visor, soule, lillen taiden,
kota heeræ Ylge dains
dainen dieselt oiffen notmaal,
lufduetat mollen dua'.

7.
Terrennijee ain kettuens
stelles virra souldijest,
paradisens kloirennuess
sangelleissem lufduess.

8.
Stelles soule meines dänse
Bleddeylgee laifnuest,
sluufuest ner em de frenne
kloirennuee sefeissem.

9.
Diell dänseidei olte saintij
soindelekit Luodeleem.
Ingelijeq semheeræ
lufdusverneel hefenness.

10.
Douthel hefens blessaidus em
veinell diese maans dri peel.
Felnuens diell endriessem
em de stelles oundetat.

11.
Kloodem oiffenkotne dies' em
ingelij ner noddai.
Kloodem sheid em fimsettueq,
stargei kota marringij.

105
Jollemorgenet taidennet 105 ✎

Jouluaamuna aikaisin

1. Jollemorgenet taidennet
tsiernej hefens sangei,
villus veines em kloodemmet
lufduee vishopsa.
Fleega Mathierrens ersounnee,
fleega kresivnuee.
Diese villan dan veolla,
diese em laiflekkuee.

2. Jollemorgenet kyrkkujeel
ikhesbarnij heerai,
kota lemenneil mellijeel
ingelsangnij lengai.
Fleega Mathierrens ersounnee,
fleega kresivnuee.
Diese villan dan veolla,
diese em laiflekkuee.

3. Jollemorgenet lootnenneq
kiesijekken blinkkæ,
kuutzens lehell de lefrenneq
sangnijekken sjukkæ.
Fleega Mathierrens ersounnee,
fleega kresivnuee.
Diese villan dan veolla,
diese em laiflekkuee.

104
Sylvians jollesangen (2007) 104 ✎

Sylvian joululaulu

1.
Dess jolle em hendlekeiness Nordess meins,
jolle heerat semt seddijeel veins.
Od kuutzij dij friesdummai luuvellem veel
dies', pirtijens lillijens peel.
Van upsain dois' deksell em hangeissem nil
de lagoor, sjens inness em bleil meines lill'.
Od hillan hæ volnellus prast'linnessem,
vell sangelens holleil nud laifnuee em?

2.
Diell sypressij smellai nud thaleremmeq,
oktem shuuvellam deksell ja dies',
diell vetij dij gimmei, diell vinn' vahdelek
od weiter em ailt grenneguens.
Ja Etnaneq lekens pes kresivnet sem,
ah, do olte vollettæ mellennen den,
od sangennij truduess millekit tring',
lisen, hof dij khotemaans lufduest sing'!

3.
Dan tsiernejest friesdummein, shunnus dains giv
doiseel, Soomeel meins forrenneheel!
Od stelles ais sammæ do blinkellus dains,
dan, blessa de land memoreins!
Värverren ain landee dains taiennee em,
laiflekein, hendlekein em Soomeland, sem!
Dänseiduee dens sangen sing' Sylvians,
de sangnijest sing' oltait luuvenneintat.

103
Varpenne jollemorgenet 103 ✎

Varpunen jouluaamuna

1. Lum ha' oldri beddan dluppokij laksenness,
vetens ailte freetzan hafæ thalerpakkess,
varpenne lillenne shööden sommerrookennen,
vetens ailte freetzan hafæ thalerpakkess.

2. Lillens pirtens sterrijell äred jillegolde:
Romheera nud kloodeissem od trof siedenn' meinelt!
Jolle är, khotefres varpenn' meines onnefres,
romheera nud kloodeissem od trof siedenn' meinelt!

3. Jillens leheel kloodeissem bliiad varpenn' golde:
Dänsleket ja siedennen troffem, jawer, dainelt.
Ansteidet Mathierre dainee villa' palkka, oi.
Dänsleket ja siedennen troffem, jawer, dainelt.

4. Ärem ainde varpenn' nil, gans dan terren jeeran.
Ärem daines lilleprour', hefennest ja heeram.
Siedennen lillennen, sjen dan köheel jeerande,
daines proure ingelmaass hafæ shien shööde.

102
Dess kommai ol memorij (2007) 102 ✎

Taas kaikki kauniit muistot (2007)

1. Dess kommai ol memorij,
ol kresnij melleel meins:
lumevalkonnij dieltij, truduij
od jule Jeesusens.
Stelles morgenem kledde brustein
meins bääleil kleddajad.
Äred kyrkkoss vi stelles taideim,
diell ondree lessajad.

3. Nud lengæ momens soinde
godlekein, lendummein.
Heines kesdeegeel sentron ja sheidum,
ja hillee lisnendum.
Storree oltee dee ain upstendum,
sainten felloen reeram nil.
Iguentat de memorus whiese,
de souless meins deppet är.

3. Laiflekij memorij meins
dess neventat höidei.
Bleslekij onderijeq
dess heerai seddeel meins.
Foir ain dei värnoogen em seitmas,
van dijens felloen
shiem olte jollelt ja mugan
aitmaal meins jearijee.

4. Dess kommai ol memorij,
ol kresnij melleel meins:
lumevalkonnij dieltij, truduij
od jule Jeesusens.

101
Flemmijee em monge (verren 454) 101 ✎

Liekkejä on monta

1. Flemmijee em monge,
luuve em okte,
hes em Jeesus Kristus.
Flemmijee em monge,
luuve em okte.
Hes ferkettæ veinen.

2. Deksijee em monge,
stemme em okte,
hes em Jeesus Kristus.
Deksijee em monge,
stemme em okte.
Hes ferkettæ veinen.

3. Jernij ärei mongij,
Henge em okte,
hes em Henge Herrens.
Jernij ärei mongij,
Henge em okte.
Hes ferkettæ veinen.

4. Fellelijee monge,
okte em Herre,
Herre Jeesus Kristus.
Fellelijee monge,
okte em Herre.
Hes ferkettæ veinen.

5. Bliefennijee monge,
kreppe em okte,
okte em sheid foldoum.
Bliefennijee monge,
kreppe em okte.
Hes ferkettæ veinen.

100
Daines armuess em (Sionens sangen 82) 100 ✎

Jeesus, armossasi

1. Daines armuess em,
Jeesus, onlekkus meins.
Tringat soulest meines
daineel dänseidus dess.
Lefdet maa fose oif,
villam hefenneel heera,
armustaideneq den
daines lehuess leega.

2. Hendlekeinnen given
framsson sijest, dan, meins,
bledden foultefresen
kristendeaduessem.
Mahrens barnetat ja
shiedem fetfres ja heera,
daines kloiress de nil
veel em erd od sheld meinell.

3. Daines voltdoumess shie
linnen soulenne meins,
giventatgivnee ner
saintij furlifdai.
Bliefnens lambbe meins shell
Hengens oljennest shunne,
bleddevirrellus dains
sindij nafuelt dielæ oif.

4. Vaig ja keusnijee shiem
od dij tretettai,
varruj deaduens maans
seddee adessettai,
Mahher, untendan ain
leidneel barnennee daines.
Armusluvetnij dies
veoll doujai hefens.

99
Ildijens mosdeheissem 99 ✎

Kun pimenevät illat

Ildijens mosdeheissem, kuuns keldens shunneissem
lillennij fleegmaal stoehdai kuuns shunnee utlannee,
utleissem mogfienk sulless, gans kuu so derlik em,
kuns mome dijen kallæ od weideel lingettæ.

Diell linne lingennijens, storr' samlosbaade em.
Milleket lingij danssai goldess kuushunnuens.
Mellest lillijens tonttuins ain verren, värtait ain
kresnemmaa mahda äre ais lingij danseissem.

Lingenne letta äre, tontto so lohusdem.
Lekt sten de imhoppajad lingeissem treddennell.
Lingennij ettet lingei, parie tonttuj nil
od stilleen ainde lingen är balanseiduessem.

98
Shelten barnein heera (Sionens sangen 310) 98 ✎

Lasten tulla sallikaa

1. Shelten barnein heera,
Demmer veines dostettæ,
dijee troffe femleelem,
dijee, lillei blessæ.

2. Barne Herrens frijernet
hefennesteq mindettæ.
Hes em barne Goddensem,
forepikte bliefennens.

3. Barne deigest deigeheel
momeem, mahreem erdæ.
Dint sheid barnensbliefuess
hes lea Herrens hollueel.

4. Ersounness seflekkus,
volte ainblieflekkuens
whiesnen lillen hyllæ sild,
varettausen barnennens.

5. Barnijess em bleslekkus,
hefens Mahrens laiflekkus,
Goddeel vi prousnen givei,
aidens, voltens suodeleel.

97
Jeesus, verren ären, Jeesus (Sionens sangen 285) 97 ✎

Jeesus, missä olet, Jeesus

1. Jeesus, verren ären, Jeesus?
Naitess oktem frekellam.
Lehellärnee daines kettam,
lodettuee fordernam.

2. Sealem, luussam, journem feereel,
merensvaren luussem meins.
Nint, oi Jeesus, veo od mervar,
taie, sjens ja sillam peel.

3. Ait, oi Jeesus, meinee piirettæ
leidnens morre stonnelek.
Furbeat adessuens volte,
oktem fori' jeksam ain.

4. "Fleega, journem daines vierren
liidellannet meineq.
Kesest laken sooraidens trof,
daineq beetzen varheeran."

5. Dänsam dest, dan ären lehell,
Jeesus, hillee lisenmal.
Disheel erdeel villam lefde,
armuess dains restemal.

96
Forem hefenness (verren 618) 96 ✎

Ratki taivaassa

1. Forem hefenness, forem hefenness
iguenn' lufdus em.
Olte saintij diell semheerai
sangnijeel ingeleins.
Sangen sing' storre diell: Sainte em Mathierre,
Herre veins Sebaot!

2. Forem hefenness, forem hefenness
em nafne lakenfres.
Doise shieja völlet sefa,
hoflek veins Herre em
fetzijest fetzijeel, fetzijest fetzijeel,
Herre veins Sebaot!

3. Forem hefenness, forem hefenness
em olte friesdumee.
Ain es shunnus shunnelens em
so friesdum, shunnelek
ais hefens friesdumus, ais hefens friesdumus,
Herre veins Sebaot!

4. Hefens kloodemmuee, hefens lufduee
ain mahdai imdella.
Köhij olte ondrij ärei
delmaal hefennuest.
dens jubileiduest, dens jubileiduest,
oi Herre Sebaot!

5. Dosheel kloodemmueel, dosheel lufdueel
veinen leat, Herre veins.
Sheldus daines kristendeannens
giv, Jeesus, kottueel.
Aamen vi sangellai, aamen vi sangellai,
oi Herre Sebaot!

95
Ain noore holle mellell (Sionens sangen 250) 95 ✎

Ei nuoren murhe miellä

1. Ain noore holle mellell
forderna veolla,
ner oltait hefens veoll
giventat sindij shie.

2. Ja sentron sheidem seddeel
laiflekens Jeesusens,
si sindij bleddehendeel
dri meksad oltennens.

3. Souldij teins höidettate
nil bliefnens algeleel
hemdee tein vartroffeissem
sluufijelt dishens maans.

4. Em lenne sedde, hefenn'
barnijell Mathierrens,
leidnij dains khousettuai
jolijeel krennelens.

5. Ersounnens lufduij stargei
hesuijell heslenneill,
van dijest öntait palk em
leidenne, deadellus.

6. Vattee sel aidu sharme,
furspanne teidenne,
ner souleel em de deadus,
terrenne igunne.

7. Te noorij Sioness ailt
armuess whiesten!
Nooruens keusnijess shie
bleddest fahlekkuee.

8. Terrennijeq ansteidet
lea souldeil sammanneil,
ner blessaidijet Herrens
kallaja hefenneil.

94
Tiu, tau, bleilenn' 94 ✎

Pikku-Inkerin laulu (Tiu, tau, tilhi)

Tiu, tau, bleilenn'
momens yrttamaahass,
neventat dan bliiand
shöötmahal dess?

Shööt, shööt, bleilenn'
meines rönnenmoroj!
Hakka Inkeriileq
lilleket sheid!

Äres dainell koldem?
Inded oiffen bliia!
Kesekij ja hekkam,
turdeneq suam.

93
Mertell 93 ✎

Merellä

Deppennet merte volnæ,
dens femle vahdæ.
Men hillennuet hefenn'
luuvee virrettæ.

Ja ärem merte, meine,
hilfres, ailtenne.
Dan ären meines hefenn',
luuvenn', hillenne.

Dains pikten, laiflek, doujam
varlekken femlee meins,
od sefen dainen klippam
deppeel souless meins.

Furbeate myrssen mahdæ
fenhen, ja fallanke,
men meines seddess doujam
deppeel leineins dain.

92
Nait beddæ dluppokij maans (Sionens sangen 296) 92 ✎

Yö peittää kukkaset maan

1.
Nait beddæ dluppokij maans
od beetzen sua heereissem.
Hae hillan bleilijens soinde,
shuuvehdam, sentron ja sheidem.

2.
Oi Luodel, giv blesne meil
od ingel naiteel meins shell.
Dess segge morgeneel douja,
erd meines kottueel jeera.

3.
Dint naitens, deigensmeq leam
ja keseel vegenneinneel.
Oi Herre, barnennee shelda,
od furfalmast imretehda.

91
Ner daines barnij tokkom är (Sionens sangen 203) 91 ✎

Lastesi koolla ollessa

1.
Ner daines barnij tokkom är
dan ära veines me, Herre.
Onderens rounde hendlekee
voltdoumee daines, dan, holla.
Jeera dains Hengens rounde
giventatjernee furlifda
soulijens voltetat diese.

2.
Seddijeel jeera aldishus
förkemaal voltdoumess daines.
Sheid framssomellee jeera
deil, sjej dri armoss em daines.
Oi Herre, taidens ehdoess
voltdoumee daines vegetta,
dens ikkuee sheid groffetta!

3.
Vi Hengens frijernijet veel
dishijee reidei, veins Herre.
So voltdoum dijest lufdæ,
dijest dains barnij kloodemmai.
Dainee dänseja taidess, men
sten iguentat hefenness
daines storrens armons febri.

90
Sommerverren (verren 571) 90 ✎

Jo joutui armas aika

1. Nud kommæ laiflek taidenn'
od sommer soollenne,
kresivnet olteverren
sardoummæ blommenne.
Nud blesnen give shunnel
dess lemens luuvensme,
de stindæ luotten uppe,
den kallæ whiesnefurd.

2. Dess sommerneddij vehrai
semt dieltij laksenness,
truduens treddij hummai
dess lefenbedduess.
De veineel memoreidæ
fimsuee, Godde, dains,
dains duattoij udlennijeq
jeareinsme furlifdæ.

3. Kresivnet bleilij visrai,
dij visrai sangneinsme,
Ains sheideq Herrens ikkus
Luodeleem dänselloj'?
Meins soule, sheid ferketta
dains soinde koorefurd
od armons Herree dänsa,
Hes armonne gans em!

4. Oi Jeesus Kristus lendum,
veins friesdum shunnellus,
Dan seddijens veins luuve,
ailt lehell veines whies!
Dains laiflekkuens flemme
foirsetta seddeel veins!
Veil luoda neve melle,
oif veines hollij trof!

89
Oif, oif nud hollij olte (Sionens sangen 65) 89 ✎

Pois, pois nyt huolet kaikki

1.
Oif, oif nud hollij olte,
oif leidnij hardlekij,
vattfebri meines melle
ailt sorroje?
Meins lehell Jeesus ärha,
vaig fetzen klippæ,
ain skarem sel, ja ärem shelnessemha.
Vaig raivoj' harde weiter,
ain hollee stellenneq,
vaig deppuijens ailtij
vahdojei allennet,
ain raskua kæ klippos meines fahhe.

2.
Ain klippos meines lainna,
van kestæ drientat,
vaig maa od hefenn' luussoj'
oltensemme.
Ah, ansteit, stelles ansteit
de klippos raskuad
ersounnens sindeins daggoee doujeissem.
Meins henge dess nud huilæ,
dess whiesem, deadem ja
od skarem ain, vaig raivai
hados od fosennok.
Ja skarem ain, gans ärem shelnessemha.

3.
So blesleket heins shelness
ja ärem allennet,
od denlad, vattelt denlad,
sheldenneteq.
Ja bliefnens rounde prestem
den mahdum kasetta,
ed' beetzens kausel nillet äre Jeesus.
Meins beetz em sollen Kristus,
sur nil bleslekkuens,
lufduens, whiesnens meines
dri nud od allennet.
Od dest ja dänsam Goddee meines oltait.

88
Inded skare, braudes meines (Sionens sangen 131) 88 ✎

Älä pelkää, morsiameni

1.
Inded skare, braudes meines,
vaig dan fellan trettua.
Ärem daines Fims Herde,
dainee doujam tainessem.

2.
Ja trofuppam trettuannij
meines femleel restemaal,
jodettam ja soulij jalennij
laiflekkuens oljensme.

3.
Sollen jeksan dies' kampella
fereel khotekloiruens,
dies' ner monnij mollij heerai
var trudusmaass journelee.

4.
Restella nil skarmak, barne,
meines femless hollenness,
jeera daines sedden äre
oltait whiesensije meins.

5.
Ära veeleq blieflek diese,
douja meines feirgettuij.
Heeram, stelles ain dan nafe,
khotua dainee notmaal.

6.
Venna veeleq lille momient,
vaig de storre lumne em.
Kota kottan iguentat
lufdusjulee viesmaal.

7.
Doise stelles daineel settam
goldekrenen lettan
ansteit voltdoumehens inness,
sjen dan diese falkoddan.

8.
Sollen, laiflek Jeesus, daineel
dänsenverren sangellam,
gete vilnus meins är prouse
daines storree laiflekkuee.

9.
Daines laiflekkuens fellus
teddettæ soulee meins.
Dan, nil laiflek Jeesus meines,
meines brustein fennes em.

10.
Aindeq oundrest villam nafe,
ner ja daines ounde em,
ett' ja ansteit shiem viessa
igujulee daines me.

87
Visoremmas 87 ✎

Vartiossa (Mä vartiossa seison)

Ja visoremmas stendam nud naitess okteinsme.
Meins me är nillet hefens tsierna friesdum.
|: Od monnet denknij meinell em semij dint nil,
oi hefens tsierna sem är daines duotte. :|

Dint naitess oktem stendam od teinee mindellam,
od erdee teines fort ja dies' reidellam.
|: Te mathierij, momij od prourij, sisarij,
laiflekij, teines sheldet diese ärem. :|

86
Roinens strandell (jearet 2007) 86 ✎

Roineen rannalla

Kliv de journe, oi klingnijens me
Roinens strandell sing' kloknennij.
Valkotziibenne fleil de oktet
|: foress klaudijens bliiæ. :|

Linge lefijee thondens gust,
luuve shunnel od gimme lust.
|: Ens ja sangem meins lekij sangnij,
Roinens strandell ja sangellam. :|

Mathier meines är bjorg truduess,
momer meines är sommerklaud',
proure meines är renne rehhass,
|: shiere meines är thaleryrtt'. :|

Oktet enliket bunlubens
oltenn' noorennet luussæ.
|: Ens ja sangem meins lekij sangnij,
Roinens strandell ja sangellam. :|

Eif de friesdum shunnel nafoij' den,
eif den shunnoen seddess meins,
shunnen ruusennen luussoje dains,
|: douneel dounnoje lainijens. :|

Naiteel, mosdueel simmam nil
daines namee ja vhisdem still'.
|: Ens ja sangem meins lekij sangnij,
Roinens strandell ja sangellam. :|

85
Komten olte khoteel, komten (Sionens sangen 93) 85 ✎

Tulkaa kaikki, kotiin tulkaa

1.
Komten olte khoteel, komten,
olte noorij, barnijeq.
Khoteel komten, sijee shiete
eldij haarsevhorrijeq.

2.
Kallus olteel longestæ
hefens voltedoumehest.
Kallus dish är Majestetens,
sefi hefens Mahherens.

3.
Kota donnæ armons deige
naiteel mosdeel, mördueel.
Stelles mahdæ kallusforkee
ainde anikhe dua foir.

4.
Nud är daineel armons dour
deigem veeleq laafnaidet,
furdeigem dri meidan äre
fresens deatnens lanburdell.

5.
Daines whiesne dengerennee
äre dies' ainbliefnuess,
gans ain nafen, nerren dainen
dieselt hakkæ deadellus.

6.
Verren stelles, ikhesbarne,
daines soule sijen shie,
eif ain findu daines namee
girrass dess, si laafnaja?

7.
Daines sije diell em, verren
lingei foireins lainennij,
verren leiden, huudus, hallen
oltait em, van loodus ain.

8.
Deigem markkij werettai:
rienmal taide endrie.
Hurnij hummai, foirij fallai
bäälein dishens sindeins maans.

9.
Deigem sedijeehem losij
luodæ armons-shunnelenn'.
Nait dri donnæ, sel riennaten,
ett' ain heeroj' hallen.

10.
Surdemt mahdæ sollen äre:
dish em kallus losein dail.
Stelles ger dri äroj' hakkaid
daines treddens jorreheel.

11.
Rienna selles hefmarringeil,
dua, ah, dua dri brettennus.
Kherrenna dri, ikhesbarne,
ett' ain heeroj' hardennus.

84
Dynne em ilde freskleddessem 84 ✎

Tyyni on ilta jääpuvussaan

Dynne em ilde freskleddessem,
shunleket tsiernej dij friessai.
Ingelij hefens sua miseitsen,
deaduens skaren si dielæ.
Naitee fleegellam hillennee,
lisnellam soinduee beetzennee.

Kloirennus höiduijensme!
Soule meins bleslukee unnellæ,
ingelsangen ner kloodem de sing':
Kloirennus höiduijensme,
kloirennus höiduijensme!

83
Vanle (Vala) 83 ✎

Kuullos pyhä vala

Lengæ vanle sainte,
hendlek Soomens maa:
Dainee kasetta ain vegavolte shie!
|: Dainee sheldellai vi,
bleddeim erdellai vi,
äreh hollefres, sunnen valvenn' em! :|

Lengæ vanle sainte,
hendlek Soomens maa:
Dainee kasetta ain vegavolte shie.
|: Klippos dains ain koute,
dengrij oiffen hyllæ.
Äreh hollefres, sunnen valvenn' em! :|

82
Im Roinens berek (jearet 2006) 82 ✎

Karja kulkee, soi helkähdyksin

Kliv de journe oi klingnijens me,
klinga kloknij im berek Roins.
Valkotziibenne fleil de oktet
|: blia im forre klaudumeins. :|

Linge lefijee thondens gust,
luuve shunnel od gimme lust.
|: Ens ja sangem mes lekij sangnij,
sangem ens ja im berek Roins. :|

Mathier meines är bjorg truduess,
momer meines är sommerklaud',
proure meines är renne rehhass,
|: shiere meines är thaleryrtt'. :|

Oktet enliket bunlubens
oltenn' noorennet luussæ.
|: Ens ja sangem mes lekij sangnij,
sangem ens ja im berek Roins. :|

Eif de friesdum shunnel nafoj' den,
eif de nafoj' mes seddens viln',
shunnen ruussennen luussoje din,
falloj' laineheel ildennens,
:;: sliddoje taineel naitehens. :;:

Mosdeel naiteel ja simma' nil,
daines namee ja vhisdem still'.
|: Ens ja sangem mes lekij sangnij,
sangem ens ja im berek Roins. :|

81
Testamente sunneel meins 81 ✎

Testamentti pojalleni

1. Dishens morgensme, sunnen meins, koddem
tuvaar leidijens loidforree.
Daines momens od prourijens febri
meinen kallæ mathiersmaa.

2. Mathiersmaanne nud konduee ainme
hafam ären od köhe mae.
Seddesoomens meins garijell maajeill
äred gibnanne khoteles.

3. Falkotnetat, meins sunnen, ja jeeram
tyhij leftej od mathiersmaan,
fiskesaunans meins vilkkannen stranden,
sainten bliefnen meins Goddeheel.

4. Meinen ansteit ner doujai dains tokko
krossa fienkij od är mahe!
Hundad, sunnen meins, dint daines febri,
signelladem ja mahens veon.

80
Jäägermarsse 80 ✎

Jääkärimarssi (Syvä iskumme on viha voittamaton)

Deppe beatus veins är, iutes ainbeatenne,
veil armoo ain, es khotemaa'aq.
Veines onne nil megens veins targess är,
ain seddij veins losuppa shie.
Loidushuudus veins volletmal maa'al sing',
sje raksæ kotlijehem.
|: Ain enne ullegus luussa oif
ais frenne är Soomens ikkus. :|

Ner donnade sentruj derens maans,
vi jäägerij bliefaide yentes.
Äred seddehess nait, dentrij leidij, van
de ide ulpdem, sainte:
Vi upheerai revenguet Kullervons,
loidens shelluij em heslee varheera.
|: Delne neve nud Soomehess fremheermas em,
de groffæ, de rynnæ, de vinnæ. :|

Häme, Karjala, Vienans strandij od maa,
ok' storre är Soomens volte!
Dens ismee ain oif vegavoltij shie,
oif, Nordens hefens dounelt!
Dens lejoneflekee jäägerijens
keslekkepij fahhennij doujai.
|: uppe hurreins hummellusfeldijens
var uppannens Soomens strandee. :|

79
Neventat Goddens beetzeel (Sionens sangen 209) 79 ✎

Jumalan rauhaan jälleen

1. Neventat Goddens beetzeel
vi fensij lefdettai,
ner dieselt oiffen koddei
veins maanneil hundijeel.
Ain hefens laiflek Herde
sermeehem furbeate,
van armons rounde hollæ
Sionens vorrellem.

2. Vi doujai, meins laiflekij,
ailt ounder oundereem
veins armotoolens leheel,
od Herrens erdeheel.
Dint journell, sheideq taiell
bliefnehess reidelmas
vi tokkom shefai äre
foress veins Jeesusens.

3. Reeraten, fensij, oltait,
ner journe adessæ,
fleegella altariee
sje bleddest virrellæ.
De sainte bledde veinee
oundrijeel ferkettæ,
de journens foultij beddæ,
laiflekkuens foirsettæ.

4. Meins fensij, nueq leften
Jeesusens soorijeel,
priskuat armons vette
ailt köheil soulijeel.
Sef Godde kloon od beetzen
upjeerat bäälein veins
od blessellat hes veinee,
nud dereel koddeissem.

78
Meins gannel 78 ✎

Kanteleeni

Meins gannel ansteit hefenness,
diell, kresivneinnet sing'.
Diell mahdæ neveins soindeins me
meins solle sangella.

Oi Halleluja daineel em,
meins Jeesus laiflekein!
Ah, blessaid äre deige de,
ner dainen varheeram.

77
Diese monnetaidet journem trudusmaass (Sionens sangen 161) 77 ✎

Täällä usein korpimaata kulkeissain

1.
Diese monnetaidet journem trudusmaass,
mosdij beddai klaudij meines khotemaan.
Van ner Jeesus Hengens rounde lodettæ,
stelles mosdij klaudij olte oif koddai.

2.
Kom dies', Herre Jeesus, dainee vennæ
foldoum monneins kamppeins me dies' bäälein maans.
Sainte Henge heerannij sten dellæ,
Herrens barnij ersounnesteq dereijæ.

3.
Stelles meineel khotestrande ljuuvenne
shunnefi ais luottens shunnel friesdumut.
Dänsam dainee, laiflek Jeesus, sangem nil,
ner dains kalluestem tokkom dains heeram.

4.
Jeesus laiflek, braudes daines vennæ,
nerren heeræ kaskne dieselt lefte oif.
Stelles äre braudes radden sangemaal,
iguentat lefde dishen ersounnen.

5.
Doise hefens friesdumehess salehess
dänsenverree sangellam ja Agnellens,
ner mein oiffen noddad dieselt bäälein maans
iguentat feirgettaidet Hengellem.

6.
Diell ain fori' virra molleins terrennij,
aindeq myrssenthondij fori' hummellai.
Diell em dynne weiter oltait soollenne,
braudes Ylgens marringess ner sangellæ.

76
Oi Jeesus, loodus meineseq (verren 538) 76 ✎

Oi Jeesus, lohdutukseni

1.
Oi Jeesus, loodus meineseq
od bleslek, lufdus soulens meins,
daineel leng' meines dänseidus,
ner nevens morgens heeramus.
Dess naitens over sheldelland,
hallenij, dengrij ekspeland.

2.
Ja olten, Jeesus laiflekein,
dess lakem armofemleheel:
so kreppen meins, ais soulen meins
od khoten, meines familien,
sheid lehellikhij, fennesij,
sheid deigens syslij forkennij.

3.
Dess jeera daines ingelein
sheldetat äre journell meins.
Shell meinen stelles radden em,
eif deigem meines deadus em.
so ett' ain sindeel shuuvojem,
ain hadoeel ja luussojem.

4.
Mei, Jeesus, ait dies' valvemaal
od dishee oltait reeremaal:
em syyre ikhewhiesne
od iguennus forre em.
Nil steppel rekkæ leademaal
heeranneel, dereel whiesneheel.

5.
Ner volte visnæ, felheeræ,
ildennus whiesnens lehheeræ,
shell, eda stelles bliefnehess
oif shuuvem nafnens restehess.
Den resten daines deatnellem
raddentat duand dan, Herre meins.

6.
Oi Mathier, des ja reidem nil,
shelduam nameel Jeesusens.
Lisnordij daines lisente
meins huuduen, meins volnuen.
De soulens em meins furvilnus
od seddens deppe fursillus.

75
Är friesdum sommermorgen 75 ✎

Sunnuntaiaamuna (On kesän kirkas huomen)

1.
Är friesdum sommermorgen od sommer soollenne.
Ain linge lefenn' dommens, är hillee bleilenneq.
Milleket dlubbai dieltij od vorrij vehherrai
od millet beetzens kloknij morgeness singellai.

2.
Ais sainteins juletsofne ko' soindij bäälein maans.
Dish är ais laiflek afto dens deigens bleslekens.
De luoda' mellen dynnen frelneheel hillenneel,
shie onderfriestat tongin od souldeel terrennen.

74
Dess ilde em od deigens mer (Sionens sangen 232) 74 ✎

On ilta taas ja päivän pää

Dess ilde em od deigens mer,
mei lillee trettæ.
Nud blessa meinen erdeel dains,
dan, Oltemahdenne.

Dan fleegan, Mahher, seddeel meins
od nafen vattee duam.
Meill mahdee fimseel äre ain,
sels meinell molle em.

Dains leheel sillam romheera,
dains ounde ärem ja.
Femleel dains leam, ja unneel kom
nud namess Jeesusens.

73
Nud khotest meins sangnen ja sangem (Sionens sangen 162) 73 ✎

Nyt kodista laulun mä laulan

1. Nud khotest meins sangnen ja sangem,
diell igu'nnen whisoen shiem
od oltijens saintijens tokkom
shiem huila ja leidijest maans.

2. De khote är ainde diese,
ah ain, de är lekens pes dois'.
Ja diese nud nil ärem veoll,
diell' traijæ terrijens veo.

3. Jeesusen od fennesij olte
ja khotess sten varheera shiem.
Do utlanne, utlanne ryme
de meinee dri diell vennæ.

4. Diell lufduest sjukkæ sedde,
ain virra diell terrennijeq.
Ain ani, sje hollijeel leade,
diell khoteheel kess' romheera.

5. Dies' dounell ja monn'taidet volnam
ja terrennen souldeel meins shiem,
sel furvillam: kota mein shellaj'
dri kotta oif leidijest maans.

72
Mosde mosde mörgoor 72 ✎

Hämähäkki

Mosde mosde mörgoor kliffad pielleheel.
Reitne heerad garlek, mörren troffed oif.
Shunnel de laiflek kostensloudade.
Mosde mosde mörgoor kliffad nevennuet.

71
Ais deksij vehherrai (verren 464) 71 ✎

Kuin oksat vihannoivat

1. Ais deksij vehherrai
stentmal nil treddenness
semt ikhe ärei luodajd
whiesefurd ounneirs me.
Dänseidei familiest.
Medenne whiesne vein
är jerne Mahherreins.

2. Ounneirs vi fordernai,
semt tainee öppandee,
elderens eksperiennee
semt barnens fleegeinnee.
Betneij vi tavojei,
reskij semt kloodemeij
im oundeirs seddennell.

3. Mei kher od insefleknus
so veinen blindella,
so eda ain vi hoppa
forderneij lehenneins.
Reidei vi stelles shiei,
ed forkens presij jakkai
im holneim Kristusens.

4. Left veinen leheel, Jeesus,
left olte taidij-fur,
sheid luovutneel semt lefteel,
fur hollij storreinnij.
Nil dai, vein Herre, doujan
od veinen grova jeeran
im armons sheldenness.

70
Ve hæ luodan blommannen 70 ✎

Ken on luonut kukkasen

1. Ve hæ luodan blommannen,
blommannen, blommannen?
Ve hæ luodan blommannen?
Mathier hefenne.

2. Ve hæ luodan bleilennen
bleilennen, bleilennen?
Ve hæ luodan bleilennen?
Mathier hefenne.

3. Ve hæ luodan tsiernannen,
tsiernannen, tsiernannen?
Ve hæ luodan tsiernannen?
Mathier hefenne.

4. Ve hæ luodan dain od mein,
dain od mein, dain od mein?
Ve hæ luodan dain od mein?
Mathier hefenne.

69
Lunnesangen 69 ✎

Kehtolaulu (Nuku, nuku lapsi)

Shuuv nu, shuuv nu, barne,
shuuva, lillenne.
Thond de kodde ulsaiden,
shelda, Herre, barnennee.
Shuuva, lillenne.

Shuuv nu, shuuv nu, barne,
shuuva, lillenne.
Kottee sheideq shuuvettæ,
ain de masee laken shie.
Shuuva, lillenne.

68
Thalerhalla 68 ✎

Talvihalla

Ratiriti ralla,
heerad thalerhalla,
korebarde lumushorre,
lumusbeide, haaresokke,
ratiriti ralla,
dellenne är halla.

Ratiriti ralla,
frouen heerad halla?
Doiselt Nordens norvorrijelt,
Lappens barneins nurmemaijelt.
ratiriti ralla
doiselt heerad halla.

Ratiriti ralla,
vattee duade halla?
Luodad truduij puhdannitat,
fresij, vetij dostennitat.
Ratiriti ralla,
dennee duade halla.

Ratiriti ralla,
fimsit duade halla.
Kessai barnij slidella od
frisekodda, sangennella.
Ratiriti ralla,
dänsem dainee, halla.

67
Lille bleil de kloodeissem (Sionens sangen 227) 67 ✎

Pikku lintu riemuissaan

1. Lille bleil de kloodeissem
sangelmas är dänseitneem.
Ain hes rienna kettafurd
aindeq sorrafurd,
ain hes, ain hes rienna sorrafurd.

2. Stindaessam deksell upp'
starge kota sangella.
Vaig ain nafe rookestem,
sange stilleen van,
sange, sange, sange stilleen van.

3. Lisna bleilens sangennee,
fleega tuvaar hefennee!
hollij journei kottueem,
sangella dan van,
sang van, sang van, sangella dan van.

4. Dänsa Herree deigennet,
sollen reera fimsueem.
Eifeq dan dies' liidaneq,
dänsa stilleeneq,
dänsa, dänsa, dänsa stilleeneq.

5. Eif dains journe mosdæ,
Herrens soulde follæ.
Kota khoteel romheeran,
oltait kloodemman,
oltait, oltait, oltait kloodemman.

66
Kloodetem semt sangetem 66 ✎

Gaudeamus igitur

|: Kloodetem semt sangetem
nooruess äreisseim. :|
Aifter nooruens laiflekens,
aifter eldennuens haarens
|: veinen falkoddæ mosdoun. :|

|: Verren ärei eldennij,
ennetaideins fensij? :|
Akke mosdess hadoess
aihler hefens femlehess.
|: Ainme furdelnee frekkam. :|

|: Syyre whiesne veines em,
syyre endrieneel em. :|
Rienmas deadus journe dies',
veinen klippæ taineheel.
|: Aindeq anikhe fledda. :|

|: Lekt whies, universitet',
olte tietzelikhijeq! :|
Lekt whies, graduns duattaidij,
universitet'ikhij!
|: Blommeit lufdus, kloodemus! :|

|: Lekt whies, sheideq virginij,
olte kresivennejeq, :|
hennij hellij, werijeq
förkefulet syslannij,
|: dij sjej mahdai förkijem. :|

65
Morgensangen 65 ✎

Aamulaulu (Kaiu, kaiu lauluni)

Singa, singa sangen meins,
singa höiduijeel.
Morgen heeræ, ailte ko dri
strandens strennens douneel.

Shuuv nu, noore sedde meins,
Shuuv nu nooree unnee!
Fleega hoffa hummellæ
olte luodaindoum de.

Bliella, bliella leevellus,
Bliella over vorreins!
Ain es endra vorrijeq, ain,
leevelluee nooreins.

64
Veill em truduess nottenpiir 64 ✎

Meill' on metsässä nuotiopiiri

Veill em truduess nottenpiir,
verren kuutzeins visne sing'.
Gibbenij tuvaar tsiernei riennai,
lehitreddij bunnellai.
Od vi reerai hiereins taidee,
lufduns delnens aigoee fellai.
Veill em truduess nottenpiir,
verren kuutzeins visne sing'.

Ner naitess singen veins riennæ,
ner dij mandnij hummellai.
Flemmij tringai od lunnai treddee,
mosdus beddæ truduns maan.
Od vi reerai...

Od ner himlæ sammanne sedfoir,
od ner heeræ millek nait.
Losess sangeness godlek sing' dänse,
Sainten Yrjön kallæ förk.
Od vi reerai...

63
Väinämöinens sangen 63 ✎

Väinämöisen laulu

Lisna, hoffa soindus singæ, Vainöns gannelest nud tringæ:
Sangen Soomens em, sangen Soomens em!
Lisna, mandnij hungaellai, lisna, kaskij jyrraellai:
Sangen Soomens em, sangen Soomens em!

Olteverren soinde singæ, olteverren stingij tringai:
Sangen Soomens em, sangen Soomens em!
Seddee hai ain shellan daineel molless, lufduesseq lengai:
Soomens sangen em, Soomens sangen em!

62
Shunnel veines uppetroffed (verren 105) 62 ✎

Aurinkomme ylös nousi

1. Shunnel veines uppetroffed,
shunne vindusvorrens bääl.
Lemenn' luuve doiselt friessæ
mollij, hollij beateimmal.
Semfurkomten, hefens bleilij,
sommerweitreel puhdanneel.
Visrellaten, lillij leifij,
vinnetreddess dourlekess.

2. Koldem thaler oif hæ kodden,
myrssenweiter stoppen hæ,
lumenklaudij furbeataidij,
koldem dummes reiheeran.
Lefenn' bryydei dri treddenneil,
valkoruusij blommeidai.
Söndathond de soindefriesset
Eedomest nud bluffæ.

3. Sommerbleilij hefens dounell
kloodemijet bliellemas.
Sullaidensem seddensem me
sangei toukotreddunnij.
Whiesne, blessaidus dies' friessæ
Herrens foldoumens inness.
Shunnel kristens bääl nud shunne
valkonnet od bunleket.

4. Armons Henge völle mellij,
mollevöllij kloodemell.
Beetzens surens, lenne weiter
Jeesusest, oi, virrellæ.
Dounelt ainnuijens uptroffe
köhe soule dänsafurd.
Kettam dieselt kotta doise
khotemaaeel iguenneel.

61
Jolleugge journell em dri 61 ✎

Joulupukki matkaan jo käy

Ain ikreva shie, ain raivella shie,
noogen mei heera aknennens dae.
Jolleugge journell em dri.
Nud namijens girraal merkkaja dess:
pade ler fimsse, denkka nud!
Jolleugge journell em dri.
Dess lillij tonttuj movei
od merkkai memoreel,
so jolleugge shefa nafe,
ve jernij longsgettæ.

Dess: Ain ikreva shie, ain raivella shie,
sope är mazet geflekee.
Jolleugge journell em dri.

60
Kottenpendens lunnesangen 60 ✎

Kissanpennun kehtolaulu

Kottenpende lille, ko' nud shuuvemaal!
Ildeverree notkess spielæ henyppel.
Souldij laken setta, morgen oltait heera.
Shunnel uppe troffe oltait nevennuet.

Falla unneel lille, kresne korsentro!
Unneins maass ailt olte deigens molle lea.
Padee poikkee doise ain shei unneins journell,
doise daineel ain mei ragge murrella.

Dounna huilneel sentro, lille visserlek!
Hollefresee doise daines whiesne är.
Spinna unnens piellee, ordenna dens noodee.
Deigens heermas dessen drien dan bleiduijees.

59
Virret armons virne yentes (Sionens sangen 76) 59 ✎

Juoksee armon virta yhä

1.
Virret armons virne yentes,
hendlek sainte,
dounelt templens roshelens.
Leade meinen sindefödden,
fellen, fosen,
troue leideins, terrijens.

2.
Armons shunlek klasemerte,
sainte bledde,
tvettæ sohhen barnennens.
Matlevennet vet de virre,
doujæ sildee
foreel Mahherens tzitpletzens.

3.
Unne nevens virnens vetess,
lennenness,
barnij stranden getheerai.
Khotens portte friesdum shunne,
dois' varheeræ
huilne virnens journelee.

58
Sangem fenneseel (Serenad) 58 ✎

Laulu ystävälle

Fennes eif dan villan äre,
reera stelles do:
Vierell-min dan journen stelles
sentro dounnæ ner.
Dlubbok ljuuve fennesuens
meidæ visna oif, meidæ visna oif.
Meines seddens soindee lisnal
mahdam upstenda, mahdam upstenda:

Storren luvetnen ja jeeram
daineel fennes meins.
Stelles inness meins ja doujad
jernee upstenduens.
Storrein jerne, ve den jeeræ,
mahdam ain nafe, mahdam ain nafe.
Sangen fensens laiflekens
seddijeel veins sing, seddijeel veins sing':

Leevij teidij helmestrennee
memoreins nud lea!
Friesdumuhut shun nud doise!
Shun altaidennet, shun altaidennet,
oi fennes meins!

57
Herre Jeesus bleddennellem (Sionens sangen 144) 57 ✎

Herra Jeesus verellänsä

1. Herre Jeesus bleddennellem
meksad sindedouben meins,
Golgatallem ner hi deadu
völled leken sijast meins.

2. Sindedaggoen meins doujad,
deatnen liidu forest meins,
betij-meins hi ondiks jeerad,
igusennet luussettad.

3. Ain nud förkei foir ja seale
blesleketat heerafurd,
Jeesus oktem olten duade,
dennest nud ja kloodemmam.

4. Storrus meines sindijens ain
eksameitmal dounkoddo,
getnest meines Jeesusens nil
oif dij oltij luussai.

5. Vinduensem partennetat
bliefness meinen tzittettad,
iguentat braudesetat
Hengellem hi feirgettad.

6. Bliefuess ja shiem omatta
blessaiduee diese dri,
stelles souldeill shiem fleegella,
ner ja kottam khotua.

7. Jeesusens-meins laiflekkuee
fimsit ain kam dellella,
sangojem ja dest nud maze,
men meins tongi slunne är.

8. Van den surdemt nafem, eda
stelles sangem derennet,
ner ain ohtam terrennee foir
meines souldijess dyseo.

9. Hamneheel ner heera' fenhe,
khote hefens laafnæ.
Stelles leiden untendaja
lufdaessam kloiruee.

10. Fleegam hefens soollennuee,
sjen ja stelles partet shiem;
doise sangem verree nevee
dänseiduetat Agnellens.

11. Diell em lufdus ainme terrei,
doise tongi unne nev',
doise Ylgee ainme rettui
fleegellaj', oi kresivnus!

12. Sainte, Sainte! Mathierreel
sangellam dies' bääl dri maans;
doise driellam Agnelleel sten
halleluja allennet!

56
Ko' yrttagordest patveo (Sionens sangen 18) 56 ✎

Käy yrttitarhasta polku

1. Ko' yrttagordest patveo,
lea Golgatans bääl de;
är Hengens signellamme
dens olte kontenne.
De veo lea losein hefenneel,
men de veo är leidijens.

2. Dee veoo Herre Jeesus
hæ journen armossem;
vei' ikhiföddei sjääleill
hi journed deadueel.
De veo lea losein hefenneel,
men de veo är leidijens.

3. Oi laiflekeem so storree,
ner veinee sjäälad hes,
sindeins veins febri deade,
veil troffe whiesenen.
De veo lea losein hefenneel,
men de veo är leidijens.

4. Nud armons voltdoumeel
kom' föddig sindenne,
dan doise armelluen
shien bleddess Jeesusens.
De veo lea losein hefenneel,
men de veo är leidijens.

5. Dan neven sangen sollen,
dan, oppan laifleken,
sjee hefens rymij sangei
dois' foress Agnellen;
hi olten völled sijast veins,
mende leidijens veo erd de!

55
Veo barnennens journe nud truduess maans (Sionens sangen 225) 55 ✎

Tie lapsosen kulkee nyt korvessa maan

1.
Veo barnennens journe nud truduess maans,
so sheldfreset barnenne journeissem är,
eif journeelem khoteel ain leadordee shie
:,: ve barnennee merreheel leademas är. :,:

2.
Van Jeesus de leadord sheldennein är,
hi hollæ tokkom al bliefennijens.
Hi laiflekess onderess tietzelet är,
:,: de truduess luuvennet shunnelens är. :,:

3.
Od kasknen hi jeeraeq ingelijeel,
ner barnenne journell em dengerellem:
»Te kesijell doujaten barnennee maans,
:,: soeda hi ain es hurttoij' fotteenem.» :,:

3.
Dint holluess Jeesusens, ingelijens
od Mathierrens barnijens laiflekkuens
de merrehess laafnainne blessaiduens veo
:,: maans truduest barnennen hefenneel lea. :,:

54
Meines sindij so storrij är ondiiks (sl 189) (Sionens sangen 189) 54 ✎

Ovat syntini anteeksi suuret

1. Meines sindij so storrij är ondiiks,
olte sylde meins meksajad.
Äret dänseiden, Herre meins Jeesus,
äret dänseiden, dänseiden!

2. Overfordenne armo är meinell,
som ja föddig od keusaid är.
Äret dänseiden, Herre meins Jeesus,
äret dänseiden, dänseiden!

3. Ja som mosde od töglenne, föddig
ärem Ylgeheel feirgettaid.
Äret dänseiden, Herre meins Jeesus,
äret dänseiden, dänseiden!

4. Vatte armo-dins mere, oi Herre,
meines pletseheel definain!
Äret dänseiden, Herre meins Jeesus,
äret dänseiden, dänseiden!

5. Desse tyhlekest veeles ja dänsam,
domlekest sje trofuppain?
Äret dänseiden, Herre meins Jeesus,
äret dänseiden, dänseiden!

6. Men sten hefenness brusteinnet dänsam,
ner är furdervus troffain oif.
Äret dänseiden, Herre meins Jeesus,
äret dänseiden, dänseiden!

7. Doiseel meidam dri kota ja heera,
som ja armollem krennajad.
Äret dänseiden, Herre meins Jeesus,
äret dänseiden, dänseiden!

8. Vatten fiidam, den bliefuess fiidam,
ärem Ylgensme sheldellaid.
Äret dänseiden, Herre meins Jeesus,
äret dänseiden, dänseiden!

53
Meineel em luodain khote hefenne (Sionens sangen 149) 53 ✎

On luotu mulle koti taivainen

1. Meineel em luodain khote hefenne.
Ner diese journe syyre endrie,
sel endrie jobbij, ildenklokne sing',
od bliefne heeræ kloodemueel, oi.

2. Nil taiden diese veel ja kamppa, oi
od journem roudell mongeins terreins me.
Ais tretmast meines fotte udlannæ,
sel Jeesus meineel kesem jeeræ.

3. Nud trudusjourne ainlem meines är,
et' monnet meidai unnet trettaid kot,
ais iutesal de souldee seale
od lieja ais baste skriikkanne.

4. Veel myrssæ merte storreins ailteins me,
od vahdæ monnet vahte raivanne,
van Jeesus jourmal ailtennijens bääl
onderens vegall hillennæ den.

5. Meinell em Jeesus journell whiesennens,
ais journell äärem rounde trudusmaans.
So hollefriesset unne ääre shiem
od skarematta ani dengerei.

6. Dan, lisna, proure, sisar' veines sheid,
eda veins veo khotesteddeel äär.
Dois' äärei lennee goldee gatujeq,
jaspissest buildaid seillijeqem är.

7. Oi hoffa ljuuvee doise, laiflekkee
vangella nevee verree Agnellens
od fottennijell hakka krenijem
dens tigounens, sje ääre meidanne.

8. Ain langeill diese dellella ja kem,
hof ljuuvet doise meines gannel sing'!
Od kerubij sheid kettai sangefur,
äär' goldennij dri stingij ganneleins.

9. Ah, nerrens kottam Goddens tokko dois'
fur ingelrymens tokkom sangefur?
Halleluja od dänse kloodenne
dri singat diese, vaig de foultenne.

10. Ner heeræ meineel melleel bleslek dish,
ain dellam kessa klennelangill meins.
Dens furvilneuens souldij shejai,
et' villam dainee dänsa, Jeesus meins.

52
Oi, reerans, dan noore nu myrsseiss maans (Sionens sangen 252) 52 ✎

Oi, muistathan, nuori, sä myrskyiss´ maan

1 Oi, reerans, dan noore nu myrsseiss maans
ner fenhee-din Herrenne leade,
;:: kan armoolem sheldua allennet,
hes barnijeem blessellem leade. :,:

2 De laiflekkus Herreel ain endried,
hes hilleket kristenem doujad.
:;: Hae kreppenem henleken framsoddan
od hengenem aldishut jeeran. :,:

3 Är nooruess hardlekee whiesne,
ner sinde so lehell sild raivæ,
:,: de oundesseq seddenness raivæ
od ailtijens taiell de vahdæ. :,:

4 Van tyhleket noore dan cherran, van,
är Mathierrens armoss ailt mahdee,
:,: ner Jeesusens bleddee dan fleegellan,
so hillennæ semnafuen tringne.

5 Eif ersounnens sluufij dai hemdai,
so ains dan es hollee dest hella,
:,: är Herre-din hemdeneq liidellan
od sindijens-veins febri deadu. :,:

6 Ah, kota dri endrinen leitnij shei,
neir Jeesus dain noddafurd heeræ.
:,: Dan stelles shien dänsella Agnellee
od terrijeq lufduest dielai.

51
Jeesus nasareanne 51 ✎

Jeesus Nasarealainen (Tilaa ei, tilaa ei)

Mahdæ ain, mahdæ ain,
stallens inneel journe lead.
Koldem mosdus shuuvæ
upsain sunnens shuuvennens.
Mathierreel kloire är!
Hefenn' lufdust reiheeræ!
Hymne hengæ ingeleins
dänsenverree barnennens.

Journee neddens herdijens
friesdum lead de tsiernanne
Betlehemens stallens inneel.
Doise udle shell mein sea!
Doise shunnus seddenne
upsain halle'ns dommens är,
verren sunnen hefenne
huilæ bääl nu henijens.

Lenga veel dies mahdæ
deigeiss mosdeiss, wheidenneiss
ingelkoorens sangennee,
looduee sheid jeerannee:
Laafnaten nud, laafnaten!
Portijeel veins knokkæ
hi, sje sindij ondiks shellæ.
Ains dan heinee hyllans vär.

50
Vi journei jollens viesnefur 50 ✎

Me käymme joulun viettohon

Vi journei jollens viesnefur
me kuutzij, kantlennij.
Od vehrij deksij sardoummaj'
me silverbendijeq.
Men reerais stelles barnen den,
sje hefeel heeræ friesdumen?

Vi journei jollens viesnefur
so maanneins denkkeins me.
Dess ikheins mellen völle nud
des denkkij maanslekij:
Nud rooke, joome, jolij sheid.
Lumhengeel barne untendai.

Tyhlekee äre olte dish,
är turhaa housne dish;
vi journei seddell koldemell,
vaig barne saideel lea.
Vi jernij jakkai matslekij,
men barnell kesij ljuuvennij.

Oi fennesij, eif sheideq vi
ais veines nafelij,
troffoije golden, myrhamen
tok barnens laiflekens,
so jolle diese ikhennens
leadoje jolleel hefennens.

49
Jolle-evankelium im ti langi kahkoni (2005) 49 ✎

Jouluevankeliumi

Men doshdeigijet huppade, eda kaskne romherade uutte frou kesario Augustus, eda frou olte ersounne shundeja vartroffe utdaksij.
O dish utdaksienstrofne äärede prest, sje huppade stellen ais Kyrenius äärede maaherren Syriess.
Od iits ikhe koddede fur em stedde fureda gettaid upleskan.
Sollen kodden sheiden Jossepie frou Galilea, Nasaretens steddennest, uppe fur Juudea, furre Davidens stedde, sje kallaja Betlehem, (forde hi äärede frou Davidens rome od widefaljen)
Fureda gettaid upleskan, immed me Maria, heines feirgettaid feme, sje äärede fenna.
Sollen huppan, ais doise ääreide dij, ette mingmente romherade völle fureda jera utbörnaid,
Od utjerade hi sunnen, heines komprestem, od rountrielade sunnen od pluttade onnfur meintzer, forde dij leeg ainde spes mahhenkaselass.
Od herdij valveidei im de pletzdoum od visoreide deidens serme im nait.
Od fleega, Herrens ingel stendade deinens tokko od Herrens friesdum rounde friessade dij, od dij storret gettai skareid.
Od ingel saidede fur dij: Indei skarei! Forde fleega, ja informa fur dij storren kloodemen, sje furkommæ fur olte narodie:
Fur dij, hafæ dishseiget börnan demmer, sje ääre Kristus Herre, i Davidens stedde.
Od dish ääre deineel markkefurd: te findete barnen roundtrielaidet leegmas meintzeress.
Od kota doise äärede immed ingelme storre hefenne loidikkusens ryme, sjej dänseideide Goddee seitmal:
Kloire longestæ fur Godde i höigus, od maass beetz, od ikhijeel fims vilneus!
Od huppade, eda ingelij koddei frou deines tokko fur hefennus, stellen di herdij talkeide middelse: Koddeif fur Betlehem od fleegaif fur de, sje hafæ huppan, sjen Herren veineel informade.
Od dij romheraide speddet, od findeide Marian od Jossepien, so sheid barnen, sje leegade meintzeress.
Neir dij hafæ sefan dish, julestaide dij den miseitzen, sjen deineel haja seiden ov dish barne,
Od oltij, sjej den lisneide, utlaide fur de, sje deineel haja seiden frou herdij.
Men Maria klippade des onderij, eksameidelmal dij i heines sedde.

48
Shejaten, mosdus fur beddæ land 48 ✎

For behold, darkness shall cover the earth; Katsokaat, pimeys peittävi maan

Shejaten, mosdus fur beddæ maan,
mosdus naitens ool ikhij,
mosdus naitens ool ikhij:
Ansteit friesdumus valkæ Herrens,
Heines kloire shunne upsain dainen,
Heines kloire shunne upsain dainen.
Stelles romheerai fur friese dains
tigonnij ki ikhij, fur dains friesher!

47
Meins Godde, hof ja kloodem är (Sionens sangen 60) 47 ✎

Oi Jumalan kuink´ iloitsen

1 Meins Godde, hof ja kloodem är:
dainelt meins kledden shein.
De fims är meineel hefenneel,
furren ja journell em.

2 Ain dennee monget fleegmas ja
ain dennest kloomas, ain;
ner öntait denneel fleegam ja,
den unne nevet sem.

3 Ain dennest finde rypijee,
ain ani tzurlekkee;
vaig ärem unne mosdennet,
de meinen friesdummæ.

4 Derekkasnit de blesnueel,
ja holle ondree ain;
de är' vangodleus Jeesusens,
shoppajad deadellem.

5 Ah, hof ja ansteit stendojem
forre meins Herrenen,
eif dish ain armo bleslekein
ain äroj' ounde meins?

6 Van denneel kettat inded, ain,
ain anii oundestem.
Nil Herre veinee aidet, nil,
fur whiese armostem!

7 Oi Jeesus, dainee dänseidem
vangodleuest din
sjen shoppad kristess meineelem,
furfebri armons din!

46
Oi jollens tsierna lille (vanha) (Sionens sangen 13) 46 ✎

Oi joulun tähti pieni

1.
Oi jollens tsierna lille,
dan luuvein tsiernanne,
:,: luuvell leat meinee nillee
meintzereel Jeesusens. :,:

2.
Dies ersounness so monget
meins seddee adessai,
:,: men hundess bleslekennes
den olten ondiks shiem. :,:

3.
Dens fleegnens fimsuns febri
shie frese sulle oif,
:,: so eda seddens inness
raidelek joll' äroj'. :,:

4.
Sheojem seddeel, oundein
barnennen henleken
:,: whiesefurd armons roundein
meintzeress lillekens. :,:

5.
Oi jollens barne lille,
frijerneist ljuuvennein,
:,: leat meines maanne journe
dins vierrein, khotefur. :,:

45
Nud frieshæ luuvij dentrennij 45 ✎

Nyt syttyy valot tuhannet

Nud frieshæ luuvij dentrennij
sheid diese Nordefur
od hefennuelt tsiernennij
dri luodai shunnee deins.

Dess over olte ersounnens
är onder journeissem:
Dri börnaid sunnen Goddens är,
dri Kristus kommaid är.

Oi Beetlehemens tsiernanne,
nud shunne bäälein maans!
Sua jollebeetz dies soollenne
sheid hundeel matleveel.

Nud öppa dourij seddijens!
Sheid beetzen dest ja shiem.
Dess shunne jolletsiernannens
sua beetzen miseitsee.

44
Kom dies', Immanuel 44 ✎

Saavu, Immanuel

Kom dies', Immanuel, godlekeins vilne,
Tigoun dan kloiruens, romheeraten!
Shunnel dan laiflekein, hefenne loodus,
daineel meins sedde nud dänseitnee sing';
Dan diese meineel ersounnens peel en
hendlekein ardos, Jeesus, nillet dan.

Ner meins od ersounnens ferkettus beatej',
fensij meins lefdei, hyllai mein.
Ner beindij hellijeq visnai, furbeatei,
stelles ja fleddam erdueel dains.
Holleins heereissem dan seiden meineel:
Ja ärem fennes, villam aide dai!

43
Dess kommai ol´ memorij (2005) 43 ✎

Taas kaikki kauniit muistot

1.
Dess kommai ol´ memorij,
ol´ kresnij melleel meins:
lumevalkonnij dieltij, truduij
od jole Jeesusens.
Sellen morgenem kledde brustein
meins bääleil nu kleddajad.
Äred kyrkkoss vi sellen taideim,
nud onder lessajad.

3.
Nud lengæ momers soinde
godlekein, lendummein.
Heines kesdegeel sentron ja sheidum,
ja hillee lisnendum.
Storree oltee dee ain upstendum,
sainten felloen reeram nil.
De memorus allennet whiese,
de souless min deppet är.

3.
Laiflekij memorij meins
dess nyute trofuppai.
Bleslekij onderij nud
dess heerai seddeel meins.
Dij ain anikhe foir är seitmas,
men ailt deins felloen
shiem olte jollest ja mugan
fur aide jearei meins.

4.
Dess kommai ol memorij
ol kresnij melleel mein:
lumevalkonnij dieltij, truduij
od jole Jeesusens.

42
Kom' dies Immanuel 42 ✎

Saavu Immanuel

Kom' dies Immanuel, godlekeins vilne!
Tigoun dan kloirijens romheeraten!
Shunnel dan laiflekein, hefenne loodus,
daineel min sedde nu dänseitnee sing';
Dan diese meineel oltein maans bälein
henlekein ardos, Jeesus, okteim dan.

Neir meins od ersounnens ferkettus beatej',
fennesij lefdei, ignorei mein.
Neir beindij hellijeq endriei, deadei,
fleddam ja stelles shelnefur dains.
Oo holleins heermas dan seiden meineel:
Oo fennes ärem, villam aide dai.

41
Oi jollenait (2005) 41 ✎

Oi jouluyö

Oi jollenait, oi sainte de momient,
ner diese douneel komm' Herren hefennens.
Sindeins veins fort hi heines hengen jeerad
od deadu kristell liideinsme.

Furvilnens sedde shunnevöllet friessæ
dri over maans od merteins ailtijens.
Sell' narodiennij, te dänseideten Herree!
|: Oi jollenait, dan loodus ikhijens. :|

Furbeataid är' veins sindeins storrij kotlij,
hefennus barneil nu laafnaidet är.
Oiffen är sluuflek, prourei ain foir vannaj'.
Sell' singæ soinde fur Godde dänseiduet.

Selld beetzen veineel Herren hefennuest
od sijest veines donnad deadueel.
Sell' narodiennij, te dänseideten Herree!
|: Oi jollenait, dan loodus ikhijens. :|

40
Blinkkaten oi jollens tsiernannij (2005) 40 ✎

Tuikkikaa, oi joulun tähtöset

Blinkkaten, oi jollens tsiernannij
kombee barneins tsiernasouldijens me.
Dellaten oi jollens delnee,
dee semee, dee nevee, ljuuvee,
klooa mellee neir de elden leh dies'.

Hengaten, oi jollens hoilnij dess,
seddijest so kloodemijest desest!
Soinde singat, bleitne tringat,
seddens kloodemest de dellat al,
klooa mellee neir de elden leh dies'.

Ansteit endri' delne jollens shie,
molle soindijee dies' mosdettæ.
Ansteit souldij völlei terrijest,
virrai riennevöllet leideins vet';
Sell' oi tsiernasouldij, shunneten!

39
Jubileitten, jubileitten 39 ✎

Iloitkaatte, iloitkaatte

1.
:;: Jubileitten, jubileitten,
barnegoldij nud är jolle! :;:
Selles haldist sing’ sheid skuule;
ette jubileide shiette
imme’ momens, mahhers, oundeirs
khotegoldens lufdusulleins.

2.
:;: Jubileitten, jubileitten,
barnegoldij fensij veines! :;:
Henlek Jeesus heeru diese.
Heineel dänsij singelatten,
ette ais hi heeru diese,
frieshaid jollekantloj teines!

38
Ildenn’ heeræ, jaard de mosdae 38 ✎

Illan tullen hämärtyypi piha, metsämaa

Ildenn’ heeræ, jaard de mosdæ, sheideq truduns maa.
Barnij tzittai stelles akneel,
taid’ är slunne sjeel si vennæ,
onder tsierneil shie.

Velep frieshais ingelbarneins jolletreddennij?
Troffes jolleugge deijeel
autuj, dullij, soneir veineel,
torttuj, fuudennij?

Singais stelles klingekloknij, rounde trudusveons,
kyrkkefur neir ingelbarnij,
reggess tzittaid goldebarnij,
mahher, mome veel?

Barnij reerai: mome dellad, hefens kyrkke är
völle foiree friesdumeinnee,
völle soindee ljuuveinnee,
storrein, allasonn’!

Barnij denkkai: Godde wert är oltein storrein dies’.
Barnij denkkai, unne kallai
noppet souldij hillee fallai,
unneins starge veo.

Tsiernej frieshai hefens dounell mosduss jollekuuns.
Fleegne koddes ingelbarneins
douneel tuvaar ikhibarneins,
tuvaar förkens deins?

Hafes denlen valkohenge, ingel Mathierrens:
barne maass dan kota komman,
igusenneel jolleel heeran,
hefens lufdueel.

37
Vetterannens ildehuudus 37 ✎

Veteraanien iltahuuto

1. Strandehel himlennens erdenn's
shunnel de doun gettain är.
Kallus dri sing' ildehuutnens,
Daggos dri frennaidet är.
Mathierree reera da stelles,
kontenne trettait dri är,
barnij od barnijens barnij,
teines de furre nu är.
Hollaten, kota offen är prourij,
reeraten, dijeel henlek erd' maa.
Dellaten barneins barnijeel sangeill,
ain memorij värtait deade shie!

2. Hymne sing' voldess hillee
darkennet ketnee de sing'.
Taide ha fiksellain grennee,
strik de nu pleddellait är.
Lekt sten vi marssaide immed,
foiree beat' hefenne, maa.
Strandijelt Äänisens erdens,
Furve nu dellæ shies.
Hollaten, kota offen är prourij,
reeraten, dijeel henlek erd' maa.
Dellaten barneins barnijeel sangeill,
ain memorij värtait deade shie!

3. Lainijess Laatokans mahde,
kolta ain anikhe kes'.
Strandijee visored prourij,
heeræ friesherne kot'.
Ulpdemet Karjalans hemple
leidenen doujellaid dies.
Maamome shelneelem lake,
visorel offen dri är.
Hollaten, kota offen är prourij,
reeraten, dijeel henlek erd' maa.
Dellaten barneins barnijeel sangeill,
ain memorij värtait deade shie!

36
Veines land 36 ✎

Maamme

1. Oi veines land, veins Soomeland,
sing’ onder goldenne:
:,: Ain laksijee, ain höidijee
ain vettee, berekkee laiflekree
neir khotemaa dish nordenne,
maa henlek mahherreins. :,:

2. Frou knuppet brydei blomma din
im dennes blommeidus;
;:; veel veines leevus shie upgetta
furvilnen, kloodemuen shunness dain,
od ansteit sangen börneinsmaans,
tringen shie uppeirren. :;:

35
Khotemaa meis äre Suomi 35 ✎

Kotimaani ompi Suomi

Khotemaa meins äre Suomi,
Suomi laiflek börneinsmaa.
Doise valkoduppe domme
dieltens saidee romessæ.

Dois' ja prestikerden lisnain
lundess bleileins sangehein.
Doise mome smelne sulless
lingu meinee lunnesseim.

Doise sheideq prestikerden
laifnus friessad seddifur.
Meidu äre vilnus Herrens,
ais de endried terrifur?

34
Diese Nordentziernans dounell 34 ✎

Täällä Pohjantähden alla

1.
Diese Nordentziernans dounell
veines khotemaa är,
:;: men im tziernains doise saiden
ounders khoten shiei. :;:

2.
Diese är, ais bluppokell är,
taide syyre veinell.
:;: Doise kloodem altaidenne
soneir ingelijell. :;:

3.
Diese sedde hungaellai,
ikre soulden völle.
:;: Doise sedde klooess whiese,
souldij klooens völle. :;:

4.
Doise villam tseebijell:
a sedde lille linge.
:;: Dois' get' meines khotemaa är,
doise villam journe. :;:

33
Doise, doise kettam 33 ✎

Tuonne, tuonne kaipaan

Doise, doise kettam, tziernagordeins dae.
Doise, doise shunne friesdumuens maa.
Ah eif ansteit doise kottojem oif.
Stelles, stelles meinell äroij storrein beetz.

Diese kamppe raivai, vetta terrennij.
Leiden's hardens dounell beatu seddennij.
Doise, doise ikre, kamppe resten shie.
Leiden kloofur khousu, soule huilnen shie.

Doiseel, doiseel Herre meinee barnee lead'
Dour dois' meineel äroij, velkennus od veo.
Armos, armos jeera, sellen sefa shiem
doise daines tokko friesdumuen maan.

32
Ingelibarnij frekkaide 32 ✎

Enkelilapset kysyivät

1.
Ingelibarnij frekkaide:
Verren är Jeesus?
Hefennens gordijest sealeide.
Verren är Jeesus?
Mosteide ingelij hallenneel sealnens,
sammaide momientet kantlinnij hefens.
Mosdenne nait äred maans.

2.
Findeide ingelij Kabrielen.
Verren är Jeesus?
Heineel de repluen jeerade:
Doise är Jeesus!
Ingelibarnij maans tokko leadu,
friesdumuns tsiernannens tuvar di bliadu.
Nait äred utlanne.

3.
Romheeraid uppe Beetlehemens.
Verren är Jeesus?
Meintzeress barn' äred laifennein.
Doise är Jeesus!
Herrennens fimsij nafeide souldij,
fallaide ingeleins deppennij sangnij.
Tsiernannij naitens foir'd.

31
Vi journei, Herre, fore din (Sionens sangen 245) 31 ✎

Me käymme, Herra, eteesi

1. Vi journei, Herre, fore din,
är taide junnennens.
;:; Frijeera Sainte Henge din ;:;
lifnuens, weruens.

2. Dyseai dengrij iforei,
men doujai armo din.
;:; Är veines lifnus bleddess dain ;:;
din leevens Sunnenens.

3. Khouseten mellij ulpdemeins,
hillenna hemdelij.
:;: Leadeten journeel friesdumuns, ;:; onders ignorlijeq.

4. Puhdaten frennons onderell
din junnee narodiee.
;:; Od armons keslekkeppennell :;:
leat ansteit tokko dains.

30
Meine ärem lillejille 30 ✎

Minä olen pikkutyttö

Meine ärem lillejille, unne matlevenne,
soneir vette henens pes är allaso lingenne.

Forkess ärem, moroj käärem, sangem eda tringai.
Vihraellam morijournell, eda trudus singai.

29
Sinije unne 29 ✎

Sininen uni (Joka ilta, kun lamppu sammuu)

Olte ilde neir lamppe sammai o heerai raide nait,
sol Nukkumatti uppai, o doureheel hillee beat'.
Är heinell unnennij tossuj o deinell de sipsetta,
de hippa dourehest inne o yppa kabbens päk.

Sheid heinell em unnenne hatte o sinije unnenne bend'
o unnennee fresleppettee de lillijell doutijell shööd'.
Sheid heinell em sinije auto o de auto hyrræ dint:
surrur surrur o kodde unnens sinijee maa'a pän.

O lille reitenvarro är unne sheidennet,
o sinijee unnijens girraa de doujæ lekkapessem,
o unnijens sinimaa'al de barnij autoll lead'.
Surrur surrur o doise jeer' sinije, unnenne veo.

O doise är goldenne trudus, od trudusess goldenne tred',
o unnijens sinibleil od bleilennell goldenne turd.
O de unnijens sinibleil de barnijee linge diell,
De sange unnennen sangen, lala lallala lallallaa.

28
Ain deade dänksensoinde (Sionens sangen 188) 28 ✎

Ei lakkaa kiitosääni

1. Ain deade dänksensoinde
Sionens sermehest
ais Ylgens sedde sedda
laifnuens foirehest.

2. Dish Ylgens fellennus
gesseide dänksefur
ais armons lenne virne
lemgetta souldij veins.

3. Dänseiten Agnellee
Sionens virginij!
Agnellens bleddens rounde
vi ärei lennennij.

4. Agnellens braudes douja
ingrannee dressennee.
:;: De leeg ain liglekkee,
ain ainde ryppennee. :;:

27
Im Roinens berek (jearet 2005) 27 ✎

Roineen rannalla

Kliv de journe, oi klingnijens me
klinga kloknij im berek Roins.
Valkotziibenne fleil de oktet
:;: blia im forre klaudumeins. :;:
Linge lefijee thondens gust,
luuve shunnel o gimme lust.
:;: Ens ja sange min lekij sangnij,
sange ens ja im berek Roins. :;:

Mathier meines är' bjorg i trudus,
momer meines är' sommerklaud',
proure meines är' ger im blegge,
:;: shiere meines är' thaler nev'. :;:
Ens ja ärem ais bunlubij,
ens ja blomma o visra jun't,
:;: sange, sange min lekij sangnij,
sange ens ja im berek Roins. :;:

26
Dies' frienne ärem sindens, deannens dounelt (Sionens sangen 239) 26 ✎

Nyt vapaa olen synnin, kuolon alta

1. Dies' frienne ärem sindens, deannens dounelt,
lennenne bleddess prourens, Jeesusens.
Ham Siioness ja shefan meinen Herrennelt
dri diese kledden lumenvalkonnen.

2. Dies' meinen Jeesusens kloirejet villam
journea diese heinee folmal ain.
Sollen, seg bleddeel, ais hai meinen duafan
bleddelem blessfurd dounelt sindejeins.

3. Oi, ainbliefennet journei iknarodie,
allenne hallen heillell forre est.
Oi, riennatem furreda aide haillens leid,
sisarij, prourij, taiden share äär!

4.I bledde Jeesusens, sol todistai vi,
hai sindfrennajad sindij ersounnens.
Oi, riennatem furreda aide haillens leid,
sisarij, prourij, taiden share äär!

5. Ersounnens fennes eif dan villan ääre,
furren dan fledda taidan deanness dain,
furren dan fledda leidens adesmas a,
ais ersouns fensij aide kanna ain?

6. Ersounnens fennes eif dan villan ääre,
sol skarem: Krenen ingran luussen dan.
Ais Deemasfur hundaid, semt fur dan hundai:
din palken, krenen hefens luussen dan (2. Tim. 4:10).

7. Ersounnens fennes eif dan villan ääre,
sol sellen Herren iutesait dan duan.
A Herren moste troffe danelt offen
Hengennen Sainten, ingran armon em.

8. Mathierrens barnij yentes julestajai
ov kaskne Herrens onder sind-frenen.
Dens rounde gettain sindens, deannens dounnelt,
shiefan dan, holnen Herrens sermenness.

25
Sommerverren (verren 571) 25 ✎

Jo joutui armas aika

1. Nu komma laiflek taiden'
od sommer soollenne,
kresivnet olteverren
sardoummai blommenne.
Nu blessnen give shunnel
im ljuuve, lendum lem, de
stinda luotten uppe,
de kalla whiesnefur.

2. Dess sommerneddij vehrai
semt dieltij laksenness.
Stel treddij trudens hummai
aim lefij kresivnij.
De veineel memoreidæ
ov fimsus Goddens dain,
de allas' julestæ
ov tserkain-hupnij dain.

3. Nu bleilij kresnet visrai,
di visrai sangeins me,
sheid shunde Herrens narodie
dänseide Luodeleem!
Min soule, dan sheid hera
din soinde koorefur
od armons Herree dänksa,
ais lendem soollem er!

24
Oi Soome, fleega, din deig romhera 24 ✎

Finlandia-hymni (Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa)

1. Oi Soome, fleega, din deig romhera,
oldri naitens denger ekspelajad,
o morgens bleil hoila i friesdumut
neir sef de hefennens kans singoij.
Naitens vegan de morgens valko vinde.
Din deig romhera, oi börneinsmaa.

2. Oi uppa, Soome, trofuppa fur hi'heest
iksentruj tsiepelanse memoreins,
oi uppa, Soome, nindende fur ersounn,
eda dan ekspeland sluufelek
o ainde trielande fur sardens douneel,
din morgen stargen nud, börneinsmaa.

23
Sommerdeige Kangasalass 23 ✎

Kesäpäivä Kangasalla

1. Ja deksell em hii'hesteinnell ov Harjulans ferdenne;
so forre ais soulde sheja, sem vetij me erdennij.
Fleeg, Längelmävesi doise jeer gimmen ov silverren bend,
:,:o Roinens laiflekij ailtij dens strandijee kessaelle.:,:

2. Ja ärem nil lille bleil nil, od tseebij meins fellij är;
ja ärems a ulleg kotteng, sel uppojem Goddens tok,
sel uppojem hefeens segge fur Luodelens tzitpletzens tok
:,:a dounjert, hobbennell mellell ja sangojem reidemal dain: :,:

3. Oi hefennens sainte Herren, dai Mathierre laiflek veins!
Ah hof är dain landenn' kresne, hof ljuuve semt hefenn' dain!
Oi shell veines vetij gimme ov flemme veins laifnuens nil.
:,:Oi Herren veil vilnee jeera fur laife ov al veines land.:,:

22
Laiflek komt fur de ikkens sedde 22 ✎

Tule rakkaus ihmisrintaan

1.
Laiflek komt fur de ikhens sedde
khotes raidelek laiflek de är.
Danens mein nu de kresivneinnet
whiesnee jerafi journeissem.

2.
Laiflek komt fur de ikhens sedde
komt frijernet nu jollens desh
:;: Oo signee so kvalidemmee
sedde singai sjukkeissem :;:

21
Är ilden dess o deigen mer (Sionens sangen 232) 21 ✎

On ilta taas ja päivän pää

1. Är ilden dess o deigen mer,
ja lillen trettain her.
Nu blessa meinen sheldefur,
dan, Oltevegenneis.

2. Dan fleegan, Mahher, seddenfur
o nafen vatt ja duam.
Ja fimsfurd ärem vegafres -
sels meinell molle est.

3. Fur danens tokko meinen jer,
din ounde äremhem.
Holnefur lefdem, shuufemfur
nu namess Jeesusens.

20
Doise linge lille fenhe 20 ✎

Tuolla keinuu pieni pursi

1. Doise linge lille fenhe,
thonden var de ponniste.
Merteinsmahheins mellen beaten
myrssen, sje de raivæ.

2. Hafai ainnen sgeifnee doise,
hafai ainnen furvilnee?
Ilden mörk är, ilden mosd är.
Olte ikhij skareim är.

3. Stelles sheejai ailteins bääl a
friesdum goste mavoirmas.
Fenhessem a mahij diese
koddei gootzuns voltefurd.

4. Seide soinde naiflek heinsfur:
Ja dies vara, beetzee nil!
Fur seddennij furbeatennij
neve furvil framsuaja.

5. Herrens fenheel stepmas taidin
myrssen huile, stillen her'.
Morgen-shunnel luuve friesset,
stelles fenhe beren gain.

6. Jeesus thonden mahdæ samma,
skarnen völlet himlettæ.
Heles snendlek em et sulssa,
aidenim sel höidettæ.

19
Barneins fennes hefenness (verren 492) 19 ✎

Ystävä sä lapsien

1.
Barneins fennes hefenness,
fleega fur jad lillenne!
Furren koddoj ersounness ja
oltaid är dan holmas ja
Onne diese khouselle,
Hefens Mahher shieldelle.

2.
Shielda Jeesus laiflekein,
veinens khote ingralein!
Blessa momee semt mathierree,
heinsfur whiesnedeigij oma!
Barneins fennes hefenness,
holmal ait din lillennee!

3.
Keppa veinee sheldess din,
Jeesus, armoseddenness!
Shielda, lak, veins mahherslanden!
Frou dan olten jernet shiei.
Kuit oi Jeesus laiflekein,
veinen hefens khotefur!

18
Jollebesjens varlifdus 18 ✎

Joulurauhanjulistus

Jollehilluens varlifdus (20.10.2011)

Serelsem, jel Emmel shellæ, em mijens Herrens od Frennehdelens armuslek varetesjule; od varlifdai ses yllenne jollehillus nee et varussa ien oktee var et viessa tes julee iktensmekkenleket semt et sefalda hillennet od hilluennet, gans hes, ves raskæ tes hilluen od heuse jollejulee noogeni leklousni ler sopusaillousni sefaldueni, em wheidennijens ikteharugijens veilleissem febridum dääl karesdueel, sjen laage od setendoij vennest betest od foultenbetest derleket settai. Loset vishopsai veelsheid linnens whieseleel lufduslekee jollejulee.

Jollehilluens furlifdus (16.10.2009)

Furdeigem, eedetteim Godden shella,
em veines Herrens od Frennehdelens armuslek varetesjule;
od furlifdai dint yllenne jollehillus frekendem
veesheid tesee julee relevanneni lemennueni viesmaal
semt hillennet od hillueni sefaltmaal,
gans hes, ves tesen hilluen furbeate od jollejulee noogeni
lekfreseni aihler ainrelevanneni sefaldueni heuse,
em wheidennijens ikteharugijens veilleissem febridum deel rengueel,
sjen lek od setnij oltennest betest od foultenbetest derleket settai.
Loseintat vishopsai veelsheid linnens whieseleel kloodemee jollejulee.

Jollehilluens furlifdus (3.9.2008)

Furdeigem, eif Godde shellæ,
em veines Herrens od Frennehdelens armuenne varetesjule;
od furlifdaja dint yllenne jollehillus gesseitmal
oltijee dishee julee relevannell lemennuell viesmaal
semt hillennet od hilluensme sefaltmaal,
gans hes, sje dishen hilluen furbeate od jollejulee noogenell
lekfresell aihler ainsopusailennell sefalduell heuse,
em wheidennijens ikteharugijens veilleissem febridum deel rengueel,
sjen lek od setnij oltennest betest od foultenbetest derleket settai.
Endrientat vishopsaja steddens oltijeel whieselijeel kloodemee jollejulee.

Jollebeetzens furlifdus (14.11.2007)

Furdeigem, eif Godde shellæ,
em veines Herrens od Demmerens armuslek varettausjule;
od furlifdaja dint yllenne jollebeetz gesseitmal
oltijee dishee julee relevannell lemennuell viesmaal
semt hillennet od beetzennet sefaltmaal,
forde hes, sje dishen beetzen furbeate od jollejulee noogenell
lekfresell aihler ainsopusailennell sefalduell heuse,
em wheidennijens ikteharugijens veilleissem febridum deel rengueel,
sjen lek od setnij oltennest betest od foultenbetest derleket settai.
Endrientat vishopsaja steddens oltijeel whieselijeel kloodemee jollejulee.

Jollebeetzens furlifdus (3.2.2007)

Furdeigem, eif Godde shellæ,
äre veines Herrens od Demmerens armolek börneinsjule;
od julestaja sollenhe yllenne jollebeetz gesseitmal
oltijee dishee julee relevannell ardorell spentmaal
semt hillennet od beetzet ietzelmaal,
forde hes, sje dishen beetzen furbeate od jollejulee noogenell
lekfresell aihler ainsopusailennell ietzelnell heuse,
äre wheidennijens iktensforkijens veilmas febridum deel rengueel,
sjen lek od setnij oltennest betest od foultenbetest derleket settai.
Endrientat vishopsaja steddens oltijeel whieselijeel kloodemee jollejulee.

Jollebeetzens julestne (4.12.2005)

Furdeigem, eif Godde shellæ,
är veines Herrens od Demmerens armonsvölle börneinsjule;
od julestaja sollen ihuppenit yllenne jollebeetz gesseitmal
oltijee dishee julee relevannell ardorell fureda spenta
semt hillee od beetzet ietzelmal,
forde hi, sje dishen beetzen furbeate od jollejulee noogenell
lekfriesell aihler ainsopusailnell ietzenveoll heuse,
äre whidemijens ikteforkijens velmas febridum deel bunneel,
sjen lek od setnij itzest betest od betnerest derlekt settai.
Endrienet vishopsaja steddens oltijeel whieselijeel kloodemee jollejulee.

Jollejolensjulestne (2004)

Furdeige, eif Godde shellæ,
er veines Herrens od Demmers armorek börnedeige;
a julestaja tsoo ihuppenit ylle jollebeetz gesseitmal
oltijee fureda spenta dishee jolee im relevanne ardor
semt hillee od beetzet ietzelmal, forde hes, shu dishen
beetzen furbeate od jollebeetzee im noogen lekfries aihler
sopusailfries behaviore heuse, äre whidemijens ikteforkijens
velmas febridum fur de bunne, sjen lek od setnij ov itze bet
od betner deret setta. Endrienet vishopsaja fur steddens olte
whieselij kloodem jollenaide.

17
Es storrij kiesij o lumhengij 17 ✎

On hanget korkeat nietokset

1. Es storrij kiesij o lumhengij,
a jolle, jolle es veil dies!
Es fresij paukkannij pakkij dies
semt hardij, nordens vein' thondennij,
a jolle, jolle es veil dies!

2. Vi sangei diese nu friesdumut,
neir jolle, jolle es veil dies!
De komma souldiil o seddiil veins
o brökka mollijen elden veins,
sje esdi whiesens journil!

3. Oi, kotten, fennesi, sangefurd,
neir jolle, jolle es veil dies!
De fennes veins leve ennafed
es diese kodden nu journeistem
o lefde tokko vein momient.

4. Do tsiernahef veines tringne sing,
neir jolle, jolle es veil dies!
Do, ersounnest fur hef kotta voj,
eif sedde hample es barneins oi,
neir jolle, jolle es veil dies.

5. Oi jera, Godde nu armoo din,
neir jolle, jolle es veil dies!
O vegal erda din narodiee,
veit ait nu dysea hefijee,
neir jolle, jolle es veil dies.

16
Ja fleega Golgatafur pän (Sionens sangen 30) 16 ✎

Katselen Golgatalle päin

1.
Ja fleega Golgatafur pän,
neir Jeesus huudalle:
:;: Är barneins doube meksajad
a olte völlejad! :;:

2.
De barneins mellee friessa,
ner beetzens hurne sing',
:;: ner prastens ikhij gettajd fren
a Jeesus vintnen suad. :;:

3.
Ner Golgatafur shunne veel,
de vintnens Shunnel luuv',
:;: sje uppe slupped stelles a,
ner loid a vindejad'. :;:

4.
Vatfebri veel ja ainnaje,
Jolein min hefes är.
:;: Ner veel ja teiden bliefain,
er gettaj' kloodemfur. :;:

5.
Dens sheideq jadfur todista
Mathierre Sunnenmes,
:;: är seddeminfur ferkettan
heinet a whiesefurd. :;:

6.
Sje sheid jan ansteit move fur
middefur hefee Heins,
:;: a bliefne, furvil werhera
i bliefaleins loums a.

15
Vattfebri hefens voltdoumen (verren 413) 15 ✎

Ah, miksi taivaan valtakunnan

1.
Vattfebri hefens voltdoumen
so monge ignorei naufen
o drie turhanuens shufnee
o tedda fur dish ersounne?
Är olte ounder niidenneir
o Godden allas' untentajd.

2.
Är jole veinsfur raddenejad
fur Mahhers marringsrome,
är hefens maistbettij igtejad,
di ärei jerne Jeesusens.
Dri journei kalnens suodelij
od kalne de longest oltij.

3.
Men monge veinest ignor kalnen,
de luussa fur hollij, duottij,
shied okte shoppa neven dielten,
dess ounder är kodden marred.
Cher hai vai olte taiden, [=kher]
vai ainde hai taid koddenfurd.

4.
Oi kerfulleten, kerfulleten,
ed mostet ain te sorrnafe!
Nud frijernefurd olten shiete,
är latre enkär furdeige.
Är dourij kota lokkandij,
är cher nu, cher nu, kallandij!

5.
Eif foo furlatre knokkatte te,
ain douree foir öppaja.
Te ikrevate, orgetate,
men ikree ainde lisnaj fur.
Är mongij mar'fur kallandej,
men harsom ärei whallandej.

6.
Shel, Herren, veins fur reera kalnees
kerfulnees semt fur upstenda.
Aind ani kalnen ignoretteist
shie maisdee ildepettee din!
Sefen dan, dua mij raddenet,
enne dan plut dour lakkenet.

14
Sangen, ikhij Mathierrens (verren 195) 14 ✎

Laula, kansa Jumalan

1.
Sangen, ikhij Mathierrens
dänksensangen Angiellens
Hie är veinen shoppan nu
sindins doun trofuppan nud.

2.
Ljuuvee är de bääl dies maans
äre tokko loums hienens,
sindij ondiiks bliefmasens
beetzij douja Jeesusens.

3.
Neir loums journe herde sou
oundeirhins journ' Jeesuns soul.
Onderemel tietza fur,
kunds hef öppa veinensfur.

4.
Diese barnij Mathierrens
sange fores Angiellens -
dänksen, dänksen kloodemmit
aifter taidens stagijens.

13
Im Roinens berek (6.7.2004) 13 ✎

Roineen rannalla

1. Kliv de journe oi klingnijens me,
klinga kloknij im berek Roins.
Valkotziibenne fleil de oktet
;:; blia im forre klaudumeins. ;:;
Linge lefijee thondens gust,
luuve shunnel o gimme vet'.
:;: Men' ja sange min lekij sangnij,
sange ens ja im berek Roins. :;:

2. Mathier jadens är' truduns bjorg,
Momer jadens är' sommerhef,
Proure jadens är' ger im blegge,
:;: Shiere jadens är' thaler nev'. :;:
Ens ja är' neir so bunlubij,
ens di är' neir di rens dlubij,
:;: ens ja sange min lekij sangnij,
sange ens ja im berek Roins. :;:

3. Eif de friesdum shunnel nafoj' den,
eif de nafoj' min seddens viln',
shunnen ruusennen luussoje din,
donnoje fure ildens lain,
:;: sliddoje fure naitens tain. :;:
Men ja vhisde min goldens nam,
men ja sange min lekij singnij,
ens ja sange im berek Roins.

12
Ah sedde min, up' stinda (verren 539) 12 ✎

Ah herää, sydämeni

1. Ah sedde min, up' stinda,
fur bliefa, furvilla,
ner deige neve nyute
me luuvein friessa.
Herrenee armonnee din,
fennesee hefennee din,
nu prous me sangennij!

3. Shel Herre armon shunne
frouen din tzitpletzen
o vedda me din luuve
jaa fur din friesdum.
Da deleslout ainbliefne
o är nu morgenrushe
fur jadens sedde.

4. Din Jeesus bleddens febri
min sindij shel ondiiks.
Shel ja rookee ov ondrij,
shel dojja leitnij min.
Midd i min olte hedij
shel brödee whisens fur jad,
fur jadens sedde.

7. Oi Jeesus, völl din förk,
dojja min hengein',
dua jadet fur' leedappel,
melle min lyydan'fur.
So eda i kloodemit,
ja nud o i vär leksit
prouse nam daneins.

11
Huilnefur donna ja, Luodel oi 11 ✎

Levolle laskeun, Luojani

1. Huilnefur donna ja, Luodel oi,
leeve dan, är erd jaden oi.
Eif ainde uppoj weidfrou ja,
fur hefens tokko min douja.

2. Hefennens barnet mi erda oi
midde i visitennens maans.
Hefen fur sedde shella dies,
shuuva fur taindin shella nu.

10
Im Roinens berek, 31.3.2004 10 ✎

Roineen rannalla

1. Kliv de journe, oi klingijensme
singa kloknij im berek Roins.
Valkotziibenne fleil de oktet
;:; blia forra im klaudium. ;:;
Linge lefijee thondens gust,
luuve shunnel ki gimme lust.
;:; Ens ja sange min ketitrengnij,
sange ens ja im berek Roins. ;:;

9
O so jolle lehad a dess fur de nord (2004) 9 ✎

Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan

1. O so jolle lehad a dess fur de nord,
jolle lehad fur veins seddij sheid,
o kuutzij dij friesdumet luodai shunnee
a fur pirtij lillennij,
mend uppe dies deksel är stilleen veel
den lagooren si lake min visserel,
o hillan nu ha prastens orgetne.
oi sangelens mollei nu tin reera kaj.

2. Dan, friesdumest ov olte tsiernij, nu luuv
de din shunne fur forrenne Soom’
o ner do din blinkken fur samma sten,
da, blessa de land memoreins!
Ain finde ka sommes ja ais dishen land,
är fur jad al laiflekest veins Soomemaa,
o sangen dens della ov Sylvians dänx
o do sangen singa al soindemestet.

8
Lekt haja liidan 8 ✎

Kauan on kärsitty vilua ja nälkää

:,: Lekt haja liidan fresee o nälkää
Balkanens vorrijel im loida. :,:
:,: Oi veines khotemaa, Soome ingradelek Nord,
ain finde maa dee laiflekree. :,:

:,: Musik de spielade, ner boikkij di marssad
Gornij Dubnjakens valleneil. :,:
:,: Oi veines khotemaa, soome ingradelek Nord,
ain finde maa dee laiflekree. :,:

:,: Boikkijee ärei dombbat fur Balkanens hekka
fur ounder saiden ov Tonava. :,:
:,: Oi veines khotemaa, soome ingradelek Nord,
ain finde maa dee laiflekree. :,:

:,: Eif kreppij veins deadei, veins soulij diesfelde
falkotne-fur ov laiflek börneinsmaa. :,:
:,: Oi veines khotemaa, soome ingradelek Nord,
ain finde maa dee laiflekree. :,:

:,: Hurree, nu kompanie tuuvar veines khote
fur Soomens soolennij berekij! :,:
:,: Oi veines khotemaa, soome ingradelek Nord,
ain finde maa dee laiflekree. :,:

7
Hillee, hillee 7 ✎

Hiljaa hiljaa joulunkellot kajahtaa

1. Hillee, hillee jollens kloknij singai.
Kloodem hoilne singa
rounde ov de spestus:
Jeesus komman ha!

2. Hillee, hillee jollens kloknij singai.
Tsiernannijens serie
blinkka, sedda im de hef.
Jeesus komman ha!

3. Hillee, hillee jollens kloknij singai.
Jollens kantloj friesdumij
ilendumit smellai.
Jeesus komman ha!

4. Hillee, hillee jollens kloknij singai.
Tringa hoilne barnijens,
ifriesdumit hengai.
Jeesus komman ha!

6
Blinkkaten, oi jollens tsiernannij 6 ✎

Tuikkikaa, oi joulun tähtöset

1.
Blinkkaten, oi jollens tsiernannij
kombee barneins tsiernasouldijens me!
Dellaten, oi jollens delnee,
dee semee, dee nevee, ljuuvee,
klooa mellee neir de elden leh dies'.

2.
Hengaten, oi jollens hoilnij des,
seddijest so kloodemijest desest!
Soinde singat, bleitne tringat,
seddens kloodemest de dellat nu,
klooa mellee neir de elden leh dies'.

3.
Ansteidet delne jollens endrie,
molle soindijee inkreas' dies',
soulde völle terrei ansteidet,
virra vetlekt leidens vetij,
sell' oi tsiernasouldij, shunneten!

5
Oi jollenait (2003) 5 ✎

Oi jouluyö

1.
Oi jollenait, oi leeve de momient,
ner hefen Herren fureda ikhe shied.
Fur veines sindij hengen hi jerade
o kristens deetnen liidade hi dies’.
O furvilens sed metne de shunne ki
de uppe maans o merteins ailtij.
Dess ikhij olte, te dänseiten nu Herree.
Oi jollenait, da lodet ikhijens.
Oi jollenait, da lodet ikhijens.

2.
A kodfyran ha veines sindikotlij
ha laafnan hef fur ersounnens barnij.
sluufelek offen, prourensvanne endried,
sell’ Luodelens dänksee hoilai vi nil.
O beetzen suad Herren frou hefens tok
o sijast veines in kod fur detne.
Dess ikhij olte, te dänseiten nu Herree.
Oi jollenait, da lodet ikhijens.
Oi jollenait, da lodet ikhijens.

4
Ner jolle är (vanha) 4 ✎

Kun maas on hanki

1. Ner maas är lumheng o vetij freses
o soulde samman nu shunnelens,
ner pesk är ainde pes veons lillens
o trudus tyhe ki hoilnefries,
lems hengne hunda i thalerweiter
ner jolle är, ner jolle är.

2. Nei hollee, mollee nu ani reera,
nei denla pakke vegalek,
outz hoilne singa frou barneins sullij
o kloodemit blinkkai souldij heins,
ki flemmij pallai i jolletreddij,
ner jolle är, ner jolle är.

3. Ha mome foddan nu rookee utläg,
hi frijernij jera o di shie sheid,
outz meintzer, henij o tsierna uppe
dij ingradet fur souldij loomei;
är melle helle nu kristenel selle,
ner jolle är, ner jolle är.

3
Maa är so kresivne (vanha) 3 ✎

Maa on niin kaunis

1. Maa är so kresivne,
friesdum hef ov Luodel
ljuuve äre soulijens journe.
Ersounnens rounde
hoilmas vi journe.
Hefens tuuvar deega journe.

2. Keddalek taide,
passalekij jearij.
Surpolij fallai fur untentne.
Friesdumet allaso
souleins hoilnen
hefenne soinde dieslefde.

3. Ingelij prestit
hoilade fur herdij,
frou soule fur soule singa tring:
Kloiree'e Herrens,
beetz nu i ersounn',
ner Jeesus fur vi armon suad'!

2
Jolletredde är nu buildan 2 ✎

Joulupuu on rakennettu

1. Jolletredde är nu buildan,
jolle är nu dourel dies'.
Nemsijee ärei ferkettan
oldri kuutzens dekseil.

2. Kuutzens lillij kantlennij
ikresivnet friessai.
Kuutzens roundel lillebarnij
soolennet hoilennai.

3. Dänx fur dan, oi, veines Jeesus,
veins ingradelek Demmer,
ner romherand fur visitel,
veins brast jollens frijerne.

4. Luuven suande romhermas,
jernij rekij o matslekij,
werus onnideksne sheid
olle hefens niidemus.

5. Jera, Jeesus, din fims henge
fur veins föddigij seddij.
bliefnens luuvij rounda hiee,
blessa, Jeesus, jolle dii!

1
Varpenne jollemorgenet (elde versione) 1 ✎

Lumi on jo peittänyt

1. Lum ha oldri beddan dlubbokkij i laksen'
vetens ailte freetzan i thalerpakke.
Varpenne lillenne shöden sommerrookenne.
Vetens ailte freetzan i thalerpakke.

2. Lillens pirtens sterrijel äred' jille golde.
Romhera im kloo, nu varp o trof sied frou jad.
Jolle är' khotefries, varpenne onnefries.
Romhera im kloo dies' o trof sied frou jad.

3. Jillens tokko bliade im kloo, varpen golden.
Dänxleket ja sieden troffe frou dan, utläg.
Ansteidet Mathierre dannee villa palkka oi.
Dänxleket ja sieden troffe frou dan, utläg.

4. Ja är' ainde, barne oi, bleil dish ersounnest.
Ja är' lille proure din, kommade frou hef, oi.
;:; Sieden lillennen, shens fur köhe jerande,
lille din prour' shiede frou ingelijens maa. ;:;

Inhelduslisde

274 Saav dan, Jeesus, storre armusdettel (verren 357) 274 ✎

273 Mariens lunnesangen Egypties 273 ✎

272 Dan loodannun meinen innessastemmes 272 ✎

271 Jeesus, ardoemmes (verren 303) 271 ✎

270 Veel em whieseis Ukrajensemmeis 270 ✎

269 Foiretta tsiernej! 269 ✎

268 Lasjens jolle (Fleega mahher storre tsierna) 268 ✎

267 Varden merensvaree 267 ✎

266 Herrens onjesdus 266 ✎

265 Lille foirtekjille 265 ✎

264 Jolle-evangeliume kahkonitat 264 ✎

263 Ildenotskel 263 ✎

262 Ain seale voltee, shunnuee (2019) 262 ✎

261 Maa em nee sares (2019) 261 ✎

260 Ingel hefennens (2019) (verren 21) 260 ✎

259 Sel jolle em - Sel maas em lumheng (2019) 259 ✎

258 Jolleoul, juleoul (2019) 258 ✎

257 Oi Jeesus, lasjeins fensenne (verren 139) 257 ✎

256 Dainee me inglennijest (verren 136) 256 ✎

255 Erdusingel – Maatrudues stepelmas 255 ✎

254 Maans od hefens Loodel (verren 344) 254 ✎

253 Oi Herre, mijens höidein aldel (verren 579) 253 ✎

252 Meineg van vaalojem viede 252 ✎

251 Serets em Onjesdelens nee halesdlek (Sionens sangen 59) 251 ✎

250 Kresbliennuj 250 ✎

249 Valgettam bunnen me kantlennen 249 ✎

248 Ersounnens ikherefsues (verren 410) 248 ✎

247 Jeesusest me sangem (Sionens sangen 191) 247 ✎

246 Enkerd me Ylgens ennes (Sionens sangen 173) 246 ✎

245 Oi, mindanhai, lasjenne, Golgetten (Sionens sangen 38) 245 ✎

244 Mesteit me viede siem (Sionens sangen 152) 244 ✎

243 Dess em jolle 243 ✎

242 Varpenne jollevarsem 242 ✎

241 Eide sange 241 ✎

240 Syyrevangeliume 240 ✎

239 Arjens hollindes vol ien viska 239 ✎

238 Lehderstaide em et saave 238 ✎

237 Väinij kesij semtat settam (Sionens sangen 234) 237 ✎

236 Kippes kotten 236 ✎

235 Kottens lunnesangen 235 ✎

234 Teit skaasam me daineel, lasjemmes 234 ✎

233 Teit kohttem var Jerusalemmee (verren 54) 233 ✎

232 Barsans hymne 232 ✎

231 Heera meins me, dan Herre Jeesus (verren 548) 231 ✎

230 Mindelleissem 230 ✎

229 Davidens höisdenverren – Seddemmes em velmeslet 229 ✎

228 Kottosmahens melle vaalae (Sionens sangen 159) 228 ✎

227 Kloiruens Herree palvaten (verren 434) 227 ✎

226 Ikrenne fleid 226 ✎

225 Ser, ser, sertterusje 225 ✎

224 Soule höidetsa uuvettaid (Sionens sangen 63) 224 ✎

223 Datja dan, Herre, teit onjesdus hefens (Sionens sangen 218) 223 ✎

222 Sied hilluen saintij Herrens (verren 146) 222 ✎

221 Lengad sangen inglijens 221 ✎

220 Hoosianna, Davidens sunnen (verren 1) 220 ✎

219 Seddensemmes jolle 219 ✎

218 Werim hillee 218 ✎

217 Melle meinen mellendae 217 ✎

216 Onjelekij 216 ✎

215 Dan meins goldensraasukke 215 ✎

214 Valsuk maijeelem vaimae (verren 564) 214 ✎

213 Saavten ien ikhe, fleegaten (verren 67) 213 ✎

212 Oi Jeesus, meines prourenne (Sionens sangen 69) 212 ✎

211 Ljuuvlek hilluens strande (Sionens sangen 179) 211 ✎

210 Väine jille roshesoulde 210 ✎

209 Mahher hefens, valjendam (Sionens sangen 162) 209 ✎

208 Jeesus, ves dan hellennelet (verren 248) 208 ✎

207 Mijens Mahher 207 ✎

206 Lenne soule 206 ✎

205 Onjee oi dee verdenlousee (Sionens sangen 166) 205 ✎

204 Jolle em dess 204 ✎

203 Lefenn' treddest vaimæ altat 203 ✎

202 Me seddestemmes viede vaalam van (Sionens sangen 119) 202 ✎

201 Hilluee Emlens seddensem peel (Sionens sangen 129) 201 ✎

200 Kreeta Haavsalukens jollesangen 200 ✎

199 Mahher mijens 199 ✎

198 Mensvarden vool Herrensemmes (verren 392) 198 ✎

197 Oh onjesijens maans peel (Sionens sangen 154) 197 ✎

196 Mij saavei, Jeesus, väinindes 196 ✎

274
Saav dan, Jeesus, storre armusdettel (verren 357) 274 ✎

273
Mariens lunnesangen Egypties 273 ✎

272
Dan loodannun meinen innessastemmes 272 ✎

271
Jeesus, ardoemmes (verren 303) 271 ✎

270
Veel em whieseis Ukrajensemmeis 270 ✎

269
Foiretta tsiernej! 269 ✎

268
Lasjens jolle (Fleega mahher storre tsierna) 268 ✎

267
Varden merensvaree 267 ✎

266
Herrens onjesdus 266 ✎

265
Lille foirtekjille 265 ✎

264
Jolle-evangeliume kahkonitat 264 ✎

263
Ildenotskel 263 ✎

262
Ain seale voltee, shunnuee (2019) 262 ✎

261
Maa em nee sares (2019) 261 ✎

260
Ingel hefennens (2019) (verren 21) 260 ✎

259
Sel jolle em - Sel maas em lumheng (2019) 259 ✎

258
Jolleoul, juleoul (2019) 258 ✎

257
Oi Jeesus, lasjeins fensenne (verren 139) 257 ✎

256
Dainee me inglennijest (verren 136) 256 ✎

255
Erdusingel – Maatrudues stepelmas 255 ✎

254
Maans od hefens Loodel (verren 344) 254 ✎

253
Oi Herre, mijens höidein aldel (verren 579) 253 ✎

252
Meineg van vaalojem viede 252 ✎

251
Serets em Onjesdelens nee halesdlek (Sionens sangen 59) 251 ✎

250
Kresbliennuj 250 ✎

249
Valgettam bunnen me kantlennen 249 ✎

248
Ersounnens ikherefsues (verren 410) 248 ✎

247
Jeesusest me sangem (Sionens sangen 191) 247 ✎

246
Enkerd me Ylgens ennes (Sionens sangen 173) 246 ✎

245
Oi, mindanhai, lasjenne, Golgetten (Sionens sangen 38) 245 ✎

244
Mesteit me viede siem (Sionens sangen 152) 244 ✎

243
Dess em jolle 243 ✎

242
Varpenne jollevarsem 242 ✎

241
Eide sange 241 ✎

240
Syyrevangeliume 240 ✎

239
Arjens hollindes vol ien viska 239 ✎

238
Lehderstaide em et saave 238 ✎

237
Väinij kesij semtat settam (Sionens sangen 234) 237 ✎

236
Kippes kotten 236 ✎

235
Kottens lunnesangen 235 ✎

234
Teit skaasam me daineel, lasjemmes 234 ✎

233
Teit kohttem var Jerusalemmee (verren 54) 233 ✎

232
Barsans hymne 232 ✎

231
Heera meins me, dan Herre Jeesus (verren 548) 231 ✎

230
Mindelleissem 230 ✎

229
Davidens höisdenverren – Seddemmes em velmeslet 229 ✎

228
Kottosmahens melle vaalae (Sionens sangen 159) 228 ✎

227
Kloiruens Herree palvaten (verren 434) 227 ✎

226
Ikrenne fleid 226 ✎

225
Ser, ser, sertterusje 225 ✎

224
Soule höidetsa uuvettaid (Sionens sangen 63) 224 ✎

223
Datja dan, Herre, teit onjesdus hefens (Sionens sangen 218) 223 ✎

222
Sied hilluen saintij Herrens (verren 146) 222 ✎

221
Lengad sangen inglijens 221 ✎

220
Hoosianna, Davidens sunnen (verren 1) 220 ✎

219
Seddensemmes jolle 219 ✎

218
Werim hillee 218 ✎

217
Melle meinen mellendae 217 ✎

216
Onjelekij 216 ✎

215
Dan meins goldensraasukke 215 ✎

214
Valsuk maijeelem vaimae (verren 564) 214 ✎

213
Saavten ien ikhe, fleegaten (verren 67) 213 ✎

212
Oi Jeesus, meines prourenne (Sionens sangen 69) 212 ✎

211
Ljuuvlek hilluens strande (Sionens sangen 179) 211 ✎

210
Väine jille roshesoulde 210 ✎

209
Mahher hefens, valjendam (Sionens sangen 162) 209 ✎

208
Jeesus, ves dan hellennelet (verren 248) 208 ✎

207
Mijens Mahher 207 ✎

206
Lenne soule 206 ✎

205
Onjee oi dee verdenlousee (Sionens sangen 166) 205 ✎

204
Jolle em dess 204 ✎

203
Lefenn' treddest vaimæ altat 203 ✎

202
Me seddestemmes viede vaalam van (Sionens sangen 119) 202 ✎

201
Hilluee Emlens seddensem peel (Sionens sangen 129) 201 ✎

200
Kreeta Haavsalukens jollesangen 200 ✎

199
Mahher mijens 199 ✎

198
Mensvarden vool Herrensemmes (verren 392) 198 ✎

197
Oh onjesijens maans peel (Sionens sangen 154) 197 ✎

196
Mij saavei, Jeesus, väinindes 196 ✎

195
Jolleoul, juleoul 195 ✎