10 Monikko
Nominien monikolla (kahk. mongus) ilmaistaan, että monikossa olevaa nominia on monta.
Monikkoa käytetään myös lukusanan jäljessä, kun laskettavaa nominia on nolla tai enemmän kuin yksi (fis boikkij = viisi poikaa), kun taas suomessa käytetään partitiivia. Tämä on jäännös kahkonin anglismiselta alkukaudelta.
Monikon muodostus:
- Konsonanttiloppuisilla: Sanavartalo + ij
- Vokaaliloppuisilla: Loppuvokaalin muunnos + j (ks. alla)
Loppuvokaalin muunnos:
- a → e (soffa → soffe+j)
- e → i (jolle → jolli+j)
- i → o (mori → moro+j)
- o → u (auto → autu+j)
Kaksoisvokaaliin päättyvät yksitavuiset sanat:
- maa → maij (taivutettaessa myös: maaj-)
- voo → voij (taivutettaessa myös: vooj-)
- moo → moij (taivutettaessa myös: mooj-)
- kloo → kloij (taivutettaessa myös: klooj-)
- pee → peij (taivutettaessa myös: peej-)
- daa → daij (taivutettaessa myös: daaj-)
Kaksitavuiset *ie:
- taie → taiej (taivutuksissa: taiej-)
- arie → ariej (taivutuksissa: ariej-)
Muut poikkeukset:
- sje → sjej (taivutuksissa: sjej-)
- ves → vej (taivutuksissa: vij-)